Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Maantiejarruissa, cantilevereissä ja mini-v-jarruissa on sama vetosuhde (Campan ja Shimpan/Sramin kahvoissa kuitenkin vähän eri). Maasto-v-jarrut vaatii pidemmän vetosuhteen.
joo... onkohan nää "vastaavat"? en osaa ihan varmasti sanoa http://www.chainreactioncycles.com/fi/en/clarks-brake-levers/rp-prod71558 , hintaluokka olis enemmän meikäläisen tasoa..
Kuvan perusteella noissa saattaisi tosiaan olla shimanon tapainen nivellys, jolla clampin saa käännettyä kokonaan auki.
Yhden maastokuskin kanssa tästä(kin) aiheesta juttelin tässä joku aika sitten, niin hän kysyi että kuinkahan paljon sitä tangon alaotetta tulee käytettyä.
Sitä heräsin miettimään, että henkilökohtaisesti en käytä maantiepyörässäkään sitä alaotetta juuri koskaan jos rehellisiä ollaan. Eli taidanpa lähestyä aihetta vaihtamalla Norcoon vanhan liiton suoran maastotangon ja päihin nousukahvat. Ei varmaan mikään kaunis näky. :)
Alkoi itseäkin mietityttämään jos moisen vaihdon tekisi talveksi, samalla saisi hydrauliset jarrut vaihdettua. Mutta tämähän vaikuttaa reachiin aika paljon, verrattuna maastopyörään tanko tulee todella lähelle. Eli onko järkeä? Tosin näyttää protkin tekevän noin: https://www.instagram.com/p/BLRIjxHAJ3s/?taken-by=wicknasty&hl=fi
Munarello
17.11.2016, 22.03
Just näin. Sahaa sitten mieluummin vaikka ne dropit pois, jos ne häiritsevät. Minusta GG-pyörät ovat vielä tarkoitettu pidemmille reissuille, eikä suora tanko ainakaan itselläni ole ranteiden kannalta hyvä pitkillä siirtymillä.
KMW:n patentti on varmastikkin toimiva. Tässä sairaana oli aikaa googlailla mitä muut noista väsäävät ja törkeän kauniita luomuksiahan näistä saa aikaan :)
Ei perkele, että onkin komeita. :D Vaikka näkeehän toisinaan näitä vanhempia setiä retkipyörineen, joista on tanko käännetty nurinpäin.. Kun sitä ei ole laissa kielletty niin tehköön. Vaikka kyllä se nyt pitäisi olla laissa kielletty.
Yksi näkemys aiheesta:
http://teamtuska.sohva.org/site/wp-content/gallery/is-it-a-plane-yes/f.JPG
Tarkemmat speksit tuolta: http://teamtuska.sohva.org/site/?p=4548
^^ Hatunnosto ja korkealle!
Kuntoilija
19.11.2016, 09.35
Viimeisen päälle upean laitteen on TeijoH valmistanut.
Tuo yhteenveto oli hyvä meitä haaveijoita varten, joilta puuttuu se kaikki, jota tarvitaan noin upean lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Jani Mahonen
19.11.2016, 14.02
Hämmennykseni oli valtaisa, kun hypistelin ja ihmettelin Teijon luomusta livenä. Arvelin että on jonkun indie-pajan laaturunko. Sitten kymmenen minuutin päästä kehtasi paljastaa että on itsetehty runko. Siivooja meni kertaheitolla sanattomaksi :D
arctic biker
19.11.2016, 20.26
Harkitsin oman säikeen aloittamista mutta päätin tällai. Jos on uusi ja hieno tietenkin teräsrunko ja haluaa ruostesuojata niin millä myrkyillä ja millä tekniikalla ois parasta homma hoitaa?
Tai mun tapauksessa kun 1,5v CrossCheck kylmässä tallissa asustaa niin mitäs sille pitäis tehdä??? Tähän asti en ole päätäni moisella vaivannut...
Surlyn ohjeet: http://surlybikes.com/info_hole/spew/spew_care_and_feeding_of_your_steel_frame
Se on harmi, että aitoa Frame Saveriä ei taida Euroopasta saada. Tai en ainakaan löytänyt viimeksi, kun yritin metsästää. Ajattelin, että auton kotelosuoja-aine olisi hyvä korvike, mutta en ole ihan varma enää. Purin puhkiruostuneen Crosshairsin joku viiikko takaperin, kun se lähti Kongalle korjaukseen. Kotelonsuja oli nimittäin kuivunut sen verran paksuksi töhkäksi, että se oli tukkinut keskiön ja chainstyn välisen huohotusreiän. Ei oikein hyvä sekään.
Jos ei tartte suolatuilla teillä ajella, en pitäisi suojaamista edes välttämättönä. Mutta jos on pienikin riski siitä, että runko joutuu suolan kanssa tekemisiin, niin joku suoja kannattaa laittaa.
No voi paska, kotelosuojakaan ei siis toimi halutulla tavalla.
Mitähän nyt sitten? Ei nuo vanhat käyttikset, mutta uudemmat
harrastelaitteet? Mi Casa Carbon Liberte, un aluminio.
No voi paska, kotelosuojakaan ei siis toimi halutulla tavalla.
Mitähän nyt sitten? Ei nuo vanhat käyttikset, mutta uudemmat
harrastelaitteet? Mi Casa Carbon Liberte, un aluminio.
No jos pelkää huohotusreikien tukkeutumista, niin ronkkii ne auki aineen kuivumisen jälkeen.
^Juuri näin. Fiksuinta olisi tehdä suojaus kertaalleen kunnolla ennen kuin kasaa runkoon mitään osia kiinni. Itsehän en aikoinaan ollut ja seuraukset on tiedossa.. :D
Ps. nyt Briteistä näköjään löytyy Frame Saveriäkin. En kokeillut vielä onnistuuko toimitus Suomeen, mutta jostain tuota kuitenkin ajattelin hommata Crosshairsiin, kunhan se tulee Kongalta takaisin. http://www.shop.18bikes.co.uk/m12b0s403p39/J-P-WEIGLE-(FRAMESAVER)-Framesaver
Jomppanen
20.11.2016, 17.34
Eipä ole ikinä tullut mieleen suojata ruostesuojata polkupyörää. Onko jollain oikeasti pyörä ruostunut?
Enduro-motskariin tuli pntaruostetta runkoon kun saappaat hioi maalin pois mutta niin ne saappaat poistivat sen pintaruosteenkin. Fillarit eivät ole ruostuneet talviajossakaan mutta en ilmeiseti ole ajanut suojatulla tiellä. Suolavedenkin luulisi aiheuttavan enemmän korroosiota rungon ulkopuolelle kuin sisäpuolelle. Miten suolavettä ja suolan sekaista likaa pääsee polkupyörän rungon sisälle niin paljon että kevyt öljykerros ei riitä suojauksensa?
Kuitenkin jos pelkää kotelonsuoja-aineen kovettumista ja halkeilua niin sitä voi ehkäistä ostamalla laadukasta (kalleinta) ainetta ja lorauttamalla siihen vähän moottoriöljyä mukaan.
Vähän kun selaat takemmas vaikka tätä topikkia, niin löytyy.
Miksi hyvä kotelonsuojaaine pitäisi öljytä??
Hep! Mulla muuttu krossarin chainstayt reikäjuustoksi Hesan suolakelveillä ajelun seurauksena.
Suola imeytyy erittäin tehokkaasti osmoottisesti laimeamman liuoksen suuntaan. Eli riittää, että rungon sisällä on kosteutta tai vettä ja ulkopuolella suolaa, niin suola kyllä löytää huohotusreikien kautta tiensä aivan varmasti sinne, minne sen ei pitäisi päästä. Suolan määrällä ei varsinaisesti ole merkitystä ja ainakin suolan korvikkeena käytettävä kaliumkloridi toimii niin, että sen korroosiovaikutus jalommille teräksille (kuten CroMo) on sitä suurempi, mitä laimeampi on liuos.
Rungon ulkopuolelle ei ole mulle tullut ruostetta koskaan, vaikka on maalichippejä ja muita tullut, eli kuten tuossa aiemmin linkittämässäni Surlyn ohjeessakin sanotaan, pahin on rungon sisään jäävä kosteus, joka ei tuulettumalla pääse kunnolla kuivumaan. Siksi ruostuminen alkaa yleensä sisältäpäin ja ulkopuolelta sen huomaa siinä vaiheessa, kun runko on puhki.
Kuinka pitkään chainstayt kesti ennen puhkiruostumista?
Jami2003
20.11.2016, 20.32
Ehkä tuo ruostuminen on pks suolateiden ongelma. Kolme vuotta vanha Rove, en ole ruostesuojannut ja mitään ei ole päällä tai sisällä ruosteessa. Veikkaan että omistaja ruostuu ennen pyörää.
Kuinka pitkään chainstayt kesti ennen puhkiruostumista?
Viisi vuotta vanha runko. Suolaa mielestäni ei ole käytetty Hesassakaan kuin parin-kolmen vuoden ajan jonkin verran ja vasta viime talvena isommassa mittakaavassa (ainakaan oman duunimatkani reitillä). Ensimmäisen reiän huomasin joskus maaliskuun paikkeilla viime talvena.
Ehkä tuo ruostuminen on pks suolateiden ongelma. Kolme vuotta vanha Rove, en ole ruostesuojannut ja mitään ei ole päällä tai sisällä ruosteessa. Veikkaan että omistaja ruostuu ennen pyörää.
Ihan siisti se mun Crosshairsikin on kaikkialta muualta. Ei ole edes keskiömuhvin sisällä muuta kuin pientä pintaruostetta. Sinne chainstayden sisään, kun ei vaan näe...
Mutta suola se ongelman aiheuttaja tosiaan on. Veikkaan, että pelkkä kosteus ei saa pintaruostetta enempää aikaiseksi. Suola aiheuttaa juurikin sen pisteruostumisen, jolloin tulee reikä sinne toinen toisaalle ja ympärillä voi olla ihan ehjää.
Pitäisiköhän jatkaa tätä suolakeskustelua toisaalla eli tuolla: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?54818-Tiesuolojen-ja-muiden-kemikaalien-k%E4ytt%F6-kevyen-liikenteen-v%E4ylill%E4, jottei mee ihan offariksi.
^Juuri näin. Fiksuinta olisi tehdä suojaus kertaalleen kunnolla ennen kuin kasaa runkoon mitään osia kiinni. Itsehän en aikoinaan ollut ja seuraukset on tiedossa.. :D
Ps. nyt Briteistä näköjään löytyy Frame Saveriäkin. En kokeillut vielä onnistuuko toimitus Suomeen, mutta jostain tuota kuitenkin ajattelin hommata Crosshairsiin, kunhan se tulee Kongalta takaisin. http://www.shop.18bikes.co.uk/m12b0s403p39/J-P-WEIGLE-(FRAMESAVER)-Framesaver
Juu, tämä on minustakin se tärkein seikka.
Katselin kerran appiukon auton ostoa. Tuliterä Nissan Terrano joskus 2000 luvulla. Ehdotin välitöntä ruostesuojausta pohjalle, mutta hänen mukaansa sillä ei nyt mikään kiire ole. Vei kuitenkin auton reilun vuoden päästä suojaukseen, jolloin pohja oli jo kauttaaltaan pintaruostetäplien peitossa. Kuulemma harmitti.
Eli jos se runko otetaan heti ajoon ja suojataan vasta pintaruosteen päälle, niin suojauksen teho laskee kyllä aika merkittävästi. Jos se kotelosuoja-aine on täysin kuivuvaa, niin äkkiä luulisi että ruostuminen ei sen alla ainakaan lopu.
Jos on jo alkanut ruostumaan niin öljy voi toimia paremmin kuin suoja. Laittaa kuumana ja pari % tervaa sekaan niin pysyy paremmin.
Jomppanen
20.11.2016, 21.58
Miksi hyvä kotelonsuojaaine pitäisi öljytä??
Notkeampaa käytettäessä ja kestää kauemmin kuivua niin että aine halkeilee ja muuttuu oikeasti sellaiseksi kuivuneeksi töhnäksi. Autojen kanssa ainakin on toiminut.
Mitenköhän vahva CroMo-rungon seinämävahvuus on heikoimmillaan?
Mitenköhän life time-takuut toimii jos suolan käyttö kelveillä tulee ihan yleiseksi toiminnaksi?
Meinasin jo pelästyä mutta kun mä sen teräsrunkoisen gravel-pyörän ostan niin kyllä öljyäminen syksyllä ja keväällä saa riittää.
Marsusram
20.11.2016, 22.59
Mitenköhän vahva CroMo-rungon seinämävahvuus on heikoimmillaan?
Mitenköhän life time-takuut toimii jos suolan käyttö kelveillä tulee ihan yleiseksi toiminnaksi?
Meinasin jo pelästyä mutta kun mä sen teräsrunkoisen gravel-pyörän ostan niin kyllä öljyäminen syksyllä ja keväällä saa riittää.
Teräsrungoissa on usein runkokolmion pääputket jotain tiettyä putkivalmistajan ohennettua seosteräs sarjaa, mutta chainstayt ja seatstayt ovat jotain runkovalmistajan nimetöntä tasapaksua cromoa. Arvaan että kohtien ruostuvuudessa saattaa olla eroja rungon eri osissa jos putket ovat eri lähteistä.
Crosshairsissa on etukolmio OX Platinumia, takahaarukka luultavasti Verusta (lämpökäsitelty 4130). Chainstayn seinämävahvuus on 0,7 mm ohennetulta osalta, 1,2 mm putken päässä.
Piti vielä lisätä, että se kohta, mikä ekaksi ruostui puhki, on niin lähellä keskiötä, että siinä kohtaa putki ei ole edes ohennettua. Eli puhkiruostuminen ei edellyttä superohuita putkia. Pahimmat vauriot on kuitenkin sellaisissa kohdissa, missä putkea on käsitelty. Toinen on putken denttauksen reunalla ja toinen lähellä chainstay bridgen hitsaussaumaa.
Ohiampuja
21.11.2016, 11.11
Minä kasasin oman grinderin ohjaamon vanhan liiton MTB osilla. Suora 580 mm tanko ja päihin nousukahvat. Ihan kuin olisi palanut nuoruusvuosiin. :)
noniinno
21.11.2016, 13.53
Asensin omaan suoratankoiseen Mariini 1,9" spessun renegadet. Uskomaton rullaus sekä assulla että soralla. Painetta kokeeksi 2,8bar. Seuraavaksi alkaa optimaalisen paineen etsintä, luulen että on varaa pudottaa vähän. Voyagerit taitaa jäädä varaston naulaan.
Saako teräsrungon ruostumaan pilalle, ellei säilytä ulkona?
Mulla on ollut 2007 lähtien ympärivuotisessa pahoinpitelykäytössä (ts. ajettu paljon märällä suolatulla tiellä ja pesty kerran, pari vuoteen) vuoden -82 crescentin teräsrunko. Säilytetty kyllä sisällä. Itse olen ajanut sillä n 20-25k ja sitä ennenkin oli kulumisen jäljistä päätellen aika paljon jo kilometrejä alla:
Avasin toissa viikolla siitä keskiön ja ohjainlaakerin ja irrotin satulatolpan, eikä kyllä ruostetta ollut ainakaan näin ei-ammattilaisen silmään huomattavissa. Pahimmat vauriot rungossa on chainstayssa kun ei ole ollut suojaa ketjun hakkaamiselta, mutta nekin vauriot on nähdäkseni maalipinnassa. Ajattelin että sillä vielä joku 20k ajelisi.
Että jos ei säilytä ulkona, niin IMO teräsrungon suojailu erilaisilla aineilla ei välttämättä ole välttämätöntä. Tai kai niissäkin on eroja. Tuo oli jotain Tangen mangaaniseosta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Saako teräsrungon ruostumaan pilalle, ellei säilytä ulkona?
Mulla on ollut 2007 lähtien ympärivuotisessa pahoinpitelykäytössä (ts. ajettu paljon märällä suolatulla tiellä ja pesty kerran, pari vuoteen) vuoden -82 crescentin teräsrunko. Säilytetty kyllä sisällä. Itse olen ajanut sillä n 20-25k ja sitä ennenkin oli kulumisen jäljistä päätellen aika paljon jo kilometrejä alla:
Avasin toissa viikolla siitä keskiön ja ohjainlaakerin ja irrotin satulatolpan, eikä kyllä ruostetta ollut ainakaan näin ei-ammattilaisen silmään huomattavissa. Pahimmat vauriot rungossa on chainstayssa kun ei ole ollut suojaa ketjun hakkaamiselta, mutta nekin vauriot on nähdäkseni maalipinnassa. Ajattelin että sillä vielä joku 20k ajelisi.
Että jos ei säilytä ulkona, niin IMO teräsrungon suojailu erilaisilla aineilla ei välttämättä ole välttämätöntä. Tai kai niissäkin on eroja. Tuo oli jotain Tangen mangaaniseosta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Minulla on tähänkin vahva teoria :)
Cresentin runkosi on varmaankin muokkaamatonta suoraa paksuseinämäistä putkea. Nämä modernit venytetyt, taivutetut ja ohennetut runkoputket taitavat ruostua aivan toisella tavalla. Nissähän tavoitellaankin hallittua joustoa. Ehkäpä se laadukas ja joustava teräslaatu ei ole paras mahdollinen vaihtoehto loskan sekaan.
Muistaakseni nissan, vai olisiko ollut toyota, mainosti joskus -80 luvun alussa uutta kevyttä korirakennetta autoissaan. Ainakin jatkuvaa keventymistä niissä tapahtui harvinaisen nopeasti.
Joo, ei se mikään grammanviilaajan peli ole mutta double butted kylläkin, eli on ohennettu.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Asensin omaan suoratankoiseen Mariini 1,9" spessun renegadet. Uskomaton rullaus sekä assulla että soralla. Painetta kokeeksi 2,8bar. Seuraavaksi alkaa optimaalisen paineen etsintä, luulen että on varaa pudottaa vähän. Voyagerit taitaa jäädä varaston naulaan.
S-Works vai tavallinen? On houkuttanut jo pitkään kokeilla tuota Roven eturenkaana. Taakse ei valitettavasti ole mitään saumaa saada mahtumaan. Mikäköhän 40c rengas olisi tuolle hyvä kaveri? Nopea mutta sen verran nappulaa että poluilla pärjää.
S-Works vai tavallinen? On houkuttanut jo pitkään kokeilla tuota Roven eturenkaana. Taakse ei valitettavasti ole mitään saumaa saada mahtumaan. Mikäköhän 40c rengas olisi tuolle hyvä kaveri? Nopea mutta sen verran nappulaa että poluilla pärjää.
Jokohan 41c knardia saa tubeleksena?
...Mikäköhän 40c rengas olisi tuolle hyvä kaveri? Nopea mutta sen verran nappulaa että poluilla pärjää.
Panaracer Gravel King SK.
noniinno
21.11.2016, 21.23
^ ^^ Edessä S-worksi ja takana Control. En tiedä kaveria tuolle, mutta lähtisin ehkä jostain tällaisesta https://www.merlincycles.com/panaracer-gravel-king-sk-700c-folding-road-tyre-90671.html
edit: Tässä kun yksisormitekniikalla naputtelin viestiä, JackOja olikin nopeampi ja ehti tarjoamaan samaa kumea.
Arttuwer
10.12.2016, 23.30
Itse miettinyt Salsan Fargoa talveksi ns lenkkipyöräksi. Etelä-Suomessa kun ei lunta niinkään ole, mutta jäätä. Tohon sais kunnon nastarenkaat kiinni esim ice spikerit niin vois pitää maantie kuntoa yllä talven yli. Tietenkin juuri kun löytää kiinnostavan mallin niin eipä löydy mistään. Onko kukaan sattumoisin kuullut koska uudet Salsat tulee Foxcomppiin tai Shock therapyyn?
Onko mitään vastaavaa muilla merkeillä, missä olisi 29" renkaat ja tilaa noille ice spikereille?
Ajoasento pitäis olla rento, talvipukeutumistakin silmällä pitäen. ;)
Todennäköisesti ko. liikkeissä tiedetään toimitusajat parhaiten.
Minun tiedossani isompaa rengasta käyttävistä on Fargon lisäksi vain Trek 920, Spessu Awol ja Genesis Vagabond. Rengaskoon puolesta rajatapaus on Kona Sutra LTD. Osassa on vaihdevivut tangon päissä, joten luultavasti menee vaihtoon eli pyörän hinta nousee kohtalaisen kovaksi. Lisäksi nuo ovat enemmänkin retkipyöriä, vaikka ei kai se lenkkeilyä estä. Ja onhan osa noista, kuten Fargokin, saatavilla runkona, joten mahdoton ajatus ei varmaan ole rakentaa itselleen sopiva versio.
Tämän hetken kiinnostavin uutuus tässä luokassa on mielestäni Spessun Sequoia. Vakiona rengaskoko on 42-622, joten Ice Spikerit tuskin mahtuu. Mutta eihän se ainoa käyttökelpoinen talvirengas ole varsinkaan, jos lenkkisi ajat aurattuja teitä pitkin metsäpolkujen sijaan.
noniinno
11.12.2016, 08.00
Lapierren Crosshilliin menee ainakin ISP:t.
http://uploads.tapatalk-cdn.com/20161211/5947f69a1e10ce3386f2a107fd768df2.jpghttp://uploads.tapatalk-cdn.com/20161211/ecfa0bdb30a7854e4d46bdaca52f6507.jpg
Lapierren Crosshilliin menee ainakin ISP:t.
Ohho, aika hurjaa. Tämähän taisi olla fillari lehdessä testissä? Suuresta rengastilavuudesta puhuttiin, mutta en nyt oikeasti uskonut, että tuonne mahtuisi noin nätisti maasturin rengasta. ISP ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen pieni rengas.
Muutenkin tuon lapierren geo vaikuttaisi mainolta, jos rinnalla olisi toinen puhdas maantiepyörä. Todennäköisesti kohtuullisen vakaata menoa kuormattuna ja taakan vedossakin. Ja työmatkoille ispit. Vau.
Edit:
Onko takahaarukkaan tehty tilaa hitsaamalla täys alumiininen kappale putkiin kiinni? Siis tuolla ketjun puolella?
http://grit.cx/news/2016/07/more-shiny-new-bikes-lapierre-crosshill-2017
http://grit.cx/wp-content/uploads/2016/06/IMG_0173.jpg
Renkaan yläpuolella oleva yhdystanko näyttää olevan myöskin taivutettua alumiini lattaa.
Onkohan nuo ISPit tuossa 29" vai 27.5" kehillä?
Onkohan nuo ISPit tuossa 29" vai 27.5" kehillä?
Kai nuo on pakko olla oikeasti 29" kehillä? Jos en taas väärässä ole, niin 700x40 rengas on korkeampi, mitä 27.5x2.25
Tuossa ylle postaamassani linkissä on 40mm renkaat ja pituussuunnassa rakoa runkoon on tolkuttoman paljon.
Edit: vai ovatko nuo G-onet 35mm koossa...
1-vaihteen puolella jonkinmoiseksi trendi-ilmiöksi nousseesseen Ahmaan eli Soman Wolverineen pitäisi myös mahtua ISP:t ja siinä on sliderit, joten ei ole pakko ajaa järkkypitkällä chainstayllä silloin, kun sille ei ole tarvetta. Toi Lapierren 46-senttinen on aika villi. Ahman saatavuus ei tosin ole välttämättä yhtään sen parempi. HUG Bikeshopista kannattaa tiedustella.
e: sentit korjattu oikealle kymmenluvulle :)
Onko mitään vastaavaa muilla merkeillä, missä olisi 29" renkaat ja tilaa noille ice spikereille?
Minä ratkaisin asian tällä. http://www.wilier.com/en/products/int/gravel/jaroon-plus
1-vaihteen puolella jonkinmoiseksi trendi-ilmiöksi nousseesseen Ahmaan eli Soman Wolverineen pitäisi myös mahtua ISP:t ja siinä on sliderit, joten ei ole pakko ajaa järkkypitkällä chainstayllä silloin, kun sille ei ole tarvetta. Toi Lapierren 36-senttinen on aika villi. Ahman saatavuus ei tosin ole välttämättä yhtään sen parempi. HUG Bikeshopista kannattaa tiedustella.
Miten tuollainen pitkä chainstay ja loiva etuhaarukka vaikuttavat ajettavuuteen cycloillsessa? Huononeeko esimerkiksi takarenkaan pito pidemmällä haarukalla?
Minullahan on tosiaan trekin crocketti, joka toimii mielestäni hyvin maantiepyöränä ja cyclona, mutta tuollainen hivenen rauhallisempi geometria olisi takuulla mukavampi kesän reissuilla. Trekki oli lastattuna ja hiekkateillä aika rauhaton. Jostain syystä teräsrunkoiset eivät oikein itseäni kiinnosta, vaikka surlyta noin periaatteessa löytyisikin passeleita pyöriä tällaiseen käyttöön. Lapierre on ehkä koeajettava ensi kesänä.
WW-foorumilta lueskelin juttua Carbondan Gravel -rungosta. Rungossa yhdistetty ominaisuuksia Open- ja 3T- rungoista. Kiinankuitua, mutta ilmeisesti laadukkaammasta päästä. Hinta-laatusuhde loistava.
Komeita pyöriä näkyvät jotkut rakentaneen, mm.
http://www.pedalroom.com/bike/carbonda-gravel-bike-1x11-di2-30292
noniinno
11.12.2016, 10.34
Onkohan nuo ISPit tuossa 29" vai 27.5" kehillä?
29er kehillä. Laitetta voi käydä ihmettelemässä Lahden Pyörähuollossa, mistä kuvatkin nappasin.
kuovipolku
11.12.2016, 11.09
(...)joten ei ole pakko ajaa järkkypitkällä chainstayllä silloin, kun sille ei ole tarvetta. Toi Lapierren 36-senttinen on aika villi. (...)
Lyöntivirhe on ilmeinen, mutta korjataan nyt niitäkin varten jotka eivät ylemmän viestin kuvaa ole katsoneet: mittanauha näyttää 46 senttiä.
Mutta (1) Lapierren geometriataulukko ei selvästikään voi pitää paikkaansa (sillä kuva ei valehtele eikä mittanauha liene kutistunut):
http://lapierre-api-v4.i-com.fr/sites/default/files/bike/2017/Geo_CROSSHILL.jpg
Olen mahdollisimman kaukana asiaan perehtyneestä ja laajan kokemuksen omaavasta kommentaattorista, mutta lukemastani luulen ymmärtäneeni sen verran että lyhyempi tekee pyörästä ketterämmän ja lajityypillisen cyclocrossmaisemman ja pitempi suuntavakaamman ja gravelbikemaisemman - ja että vaihteluväli on kuitenkin (yllättävänkin) pieni, 420-440 mm, ainakin normaalikokoisissa rungoissa.
Aihetta on varmasti käsitelty fillarifoorumilla ennenkin - ja ehkä jopa tässä ketjussa - mutta ei se aiheen kiinnostavutta vähennä (ja relevantteihin ketjuihin/viesteihin saa kernaasti linkata)!
PS Muistaakseni sinun linkkaamaltasi sivustolta löytyi http://teknecycling.com/how-to-choose-a-gravel-bike-part-2-geometry/ mutta (valitettavasti) kirjoittaja välttää ottamasta suoraa kantaa tai antamasta tiukkoja millimetrisuosituksia chainstayn optimaalisesta pituudesta.
PPS Crosshill 500 on kovasti houkutellut tämänkin kirjoittajaa uusimaan pyöräkalustoaan (eikä pelkästään ns. syötävän hyvien värien takia).
PPPS Ranskankielisestä esittelystä/arvostelusta löytyi chainstayn pituudeksi 455 mm ja geometriaa kommentoidaan (englanniksi konekäännettynä):
"The Crosshill is not really a Gravel in the sense that its geometry does not direct it towards a very dynamic practice. Purists might qualify it as a bad Gravel but it really is worth considering the Crosshill as a machine with very wide use, able to take you everywhere at a moderate pace. Lapierre does not present it at all like a pure Gravel but rather as an "all in one" accessible for many practitioners not looking for performance."
"The Crosshill is capable of being fast, on road or on track, but you have to take your time to throw it. It is not completely clumsy but does not feel great vivacity with acceleration, the bases long 455 mm there are for something ...."
"To return to the character of this Crosshill, the winding tracks with good turns in pins must be approached smoothly, maneuverability is not his forte. It is more on more straight and less hilly paths that one will exploit to the best the capacities of the machine, able to maintain a good rhythm over time and to take advantage of the stability even if the track is well degraded."
kuovipolku
11.12.2016, 12.07
Sunnuntaiaamupäiväisen nettivaeltelun lomassa löytyi toisenlainen ranskalainen ajatus ja sen toteutus gravel bikesta, tällä kertaa luomus pienen pyörämerkin pajasta, Caminade Gravel, jonka chainstayn pituus on 415 mm:
http://caminade.eu/en/velo.gravel.gravel-57600-6.php
http://www.nutri-cycles.com/test-materiel-velo-essai-caminade-gravel-l-acier-au-service-du-confort-3-248.html
https://bike-cafe.fr/2016/10/caminade-born-for-gravel/
PS Caminade ei ole yleensäkään kaihtanut persoonallisia ratkaisuja, esimerkkinä sen teräsrunkoinen maantiepyörä http://caminade.eu/en/velo.de.route.route66-57800-8.php
Sunnuntaiaamupäiväisen nettivaeltelun lomassa löytyi toisenlainen ranskalainen ajatus ja sen toteutus gravel bikesta, tällä kertaa luomus pienen pyörämerkin pajasta, Caminade Gravel, jonka chainstayn pituus on 415 mm:
http://caminade.eu/en/velo.gravel.gravel-57600-6.php
Yök. Tuon kanssa täytyy alkaa polttelemaan hamppua ja kasvattaa pitkät hiukset.
Ovat näköjään itsekkin huomanneet tuon rungon hamppulookin, kun ovat valinneet yhdeksi väritykseksi tämän :)
http://caminade.eu/img/velos.route.et.vtt.fabriques.en.france/1469094830.gravel.irisio.profil_1650pix.jpg
Joo kiitos korjauksesta, editoin sentit oikeaan mittaan..
Jos ei ole tarvetta ajaa takalaukkujen kanssa, niin mun mielestä 425-430 chainstay on ideaali. Eikä vain krossi- vaan myös gg-hommiin. Lyhyempi cs -> ketterämpi pyörä, helpompi nostaa etupyörä esteiden yli jne. Liian lyhyt -> keulii jyrkissä nousuissa herkemmin. Liian pitkä -> junamainen ajettavuus. Jos on tarve lisätä vakautta, mutta ei ole tarve kuskata isoja kuormia, niin bb-dropin kasvattaminen riittää. Aika pienet muutokset tuntuu pyörän käytöksessä. 5 mm muutos suuntaan tai toiseen on sellainen, että sen jo huomaa.
Joo kiitos korjauksesta, editoin sentit oikeaan mittaan..
Jos ei ole tarvetta ajaa takalaukkujen kanssa, niin mun mielestä 425-430 chainstay on ideaali. Eikä vain krossi- vaan myös gg-hommiin. Lyhyempi cs -> ketterämpi pyörä, helpompi nostaa etupyörä esteiden yli jne. Liian lyhyt -> keulii jyrkissä nousuissa herkemmin. Liian pitkä -> junamainen ajettavuus. Jos on tarve lisätä vakautta, mutta ei ole tarve kuskata isoja kuormia, niin bb-dropin kasvattaminen riittää. Aika pienet muutokset tuntuu pyörän käytöksessä. 5 mm muutos suuntaan tai toiseen on sellainen, että sen jo huomaa.
Crocketissa näyttääkin olevan tuo 425mm, bb-droppikin on käsittääkseni cycloksi aika maltillinen 68mm.
Laukut ja peräpyörä ovatkin ainoita tilanteita, jolloin pyörä tuntuu selkeästi epävakaalta. Lomareissuilla tulee kuitenkin ajettua pidempiä lenkkejä myös yksinään, muiden makoillessa rannalla, eli mikään matkakamelihybridi ei kamalasti kiinnostaisi.
BB-dropit menee "perinteisesti" niin, että eurokrossarit on korkeita, dropit luokkaa 60-65 mm, jenkkityylin krossarit on vähän matalampia eli droppi 65-70 ja puhtaasti gg-pyörät 70-75. Cycloon speksasin 73 mm ja se tuntuu hyvältä kompromissilta. On hyvä tasapaino hitaassa kannonkierrossa ja vauhdikkaissa gg-alamäissä, mutta ei ole kammet (172,5 mm) kolisseet liikaa kiviin vpcx:ssäkään. Edellisessä eli Crosshairsissa oli 70 mm. Crosshairsien geometrioita on sittemmin madallettu vähän ja nykyisissä droppia on 75 mm.
Jos ei ole tarvetta ajaa takalaukkujen kanssa, niin mun mielestä 425-430 chainstay on ideaali. Eikä vain krossi- vaan myös gg-hommiin. Lyhyempi cs -> ketterämpi pyörä, helpompi nostaa etupyörä esteiden yli jne. Liian lyhyt -> keulii jyrkissä nousuissa herkemmin. Liian pitkä -> junamainen ajettavuus. Jos on tarve lisätä vakautta, mutta ei ole tarve kuskata isoja kuormia, niin bb-dropin kasvattaminen riittää. Aika pienet muutokset tuntuu pyörän käytöksessä. 5 mm muutos suuntaan tai toiseen on sellainen, että sen jo huomaa.
Itselläni on cs 435 ja se toimii hyvin Ortlieb Backrollereiden kanssa. BB-drop on 65 mm, akseliväli 1036 ja emäputki 71,5 ja haarukan offset 43 mm (koko 56). On muuten amerikkalainen gg/retkipyörä, joten luvut eri ryhmien sisällä voi olla mitä tahansa. Tämän olen ennenkin todennut, kun olen yrittänyt löytää mainosmiesten puheille korrelaatiota cc ja gg pyöriä vertaamalla. Minun tapauksessani tuloksena on varsin miellyttävä, käytökseltään neutraali pyörä gg-käyttöön eli ymmärrän tuolla ajelun vaihtelevan tasoisia teitä pitkin, mutta ei varsinaisesti maastossa erityisen helppoja polkuja lukuunottamatta. Arjessa yleispyöränäkin tuo toimii hyvin, myös peräpyörän veturina. Erityistä tarvetta esteiden ylitykseen ei ole, kun katujen reunakivet yms. tasoiset jutut ei ole minkäänlainen ongelma. Maastoajoa ajatellen tuloksena on varsin hankalan tuntuinen käsiteltävyys huolimatta suht leveästä ohjaustangosta. Toisaalta tarvetta maantiepyörän viemistä vähänkään teknisempään maastoon en ymmärrä, kun maastopyörä on siellä kaikilla mittareilla arvioituna ylivoimainen. Keski-Euroopan kapearenkaisilla krossareilla pehmeässä savipellossa rypeminen on tuon lajin ääripää, jossa en näe mitään järkeä. Vai löytyykö oikeasti geometriaa, joka on hyvä maastossa ja em. tavoin määriteltynä maantiellä?
Mites tämä? http://www.planetx.co.uk/c/q/bikes/gravel-adventure-bikes/tempest
^voisin panna. Onkos tuo vähän niinku Pickenflick varustettuna mountseilla?
^^On kyllä taas kuuma hintalappuunsa nähden. Jyrkän näköiset kulmat gravelipyöräksi? (72.5* HTA M-koossa)
Kugelschreiber
14.12.2016, 10.01
On myös aika matala. Olisivat nyt rohkeesti laittaneet pari senttiä emäputkea lisää jos kerta on tarkoitus rennosti laittaa soraa rouhiintumaan.
Tosiaan, tuossa esimerkkikuvassakin on lienee 50mm avaruudettimia.
Bensakeuhko
18.12.2016, 20.41
http://www.ns-bikes.com/images/galerie/109-97.jpg
Uusi narskuttaja NS Bikesiltä. Lupaavat että mahtuu 2.2 leveä 27.5 rengas. Enpä olisi uskonut muutama vuosi sitten että kyseinen firma toisi tälläisen vehkeen markkinoille. :rolleyes:
^Absoluuttinen subjektiivinen totuus tanakasti esitettynä. Imho NS on varsin linjakas. Ajaisin khyl.
PikkuPatleetti
19.12.2016, 08.59
Minen osaa muuta sano ku et mähee ja lähentelee semmosta rumankaunista. Toi stemmi on melko härskin värinen ja satulan kuosi melko cheap, ne menis vaihtoon mut muute "ei huono", hyvä veto.
Minäkään en halua ajaa pyörällä, jossa lukee isolla "Marin".
^ ^ Rami nimiselle sukulaismiehelle suosittelin pyöräksi Ramin One!
Alkoi Fujin Jari runkosettinä kiinnostamaan. Kenelläkään tietoa, mistä sitä saisi EU:n sisältä? Bike Discountille (.de) laitoin viestiä, mutta heillä myynnissä ainoastaan complete-pyörinä. Myös vastaaat runkosetit kiinnostavat: alu/kuitu, läpiakselit, asiallinen hinta, S/R ~600/380 (koko 56), min. 40 mm renkaat.
Tästä voisi tulla myös sellainen ympärivuodenpyörä....etelä-suomeen meinaan.
https://www.rosebikes.fi/bike/rose-xeon-cdx-cross-3100-gravel/aid:887833#n-EhYk3-EhYk4-EhYk5-EhYk6-EhYk7-EhYk8-EhYk9-EhYkA-EhYkB-EhYkC-EhYkD-EhYkE-EhYkF-EhYkG-EhYkH-EhYkI-EhYkJ-EhYkK-EhYkX-EhYkM-EhYkN-EhYkO-EhYkP-EhYkQ-EhYkR-EhYkS-EhYkT-EhYkV-EhYkW
Tilattu Laneetta X London road runko. Tuohon pitäisi mennä max.40mm rengas. Navoiksi varmaan tulee Hopet, mutta suositelkaa hyvää vannetta pyörään. Varmaankin tulee ajeltua etu- ja takalaukuilla jotain retkeäkin, joten 32 pinnainen kiekko eteen ja taakse. Mahdollisimman matalat, ei sivutuuliherkät vanteet hakusessa.
Tilattu Laneetta X London road runko. Tuohon pitäisi mennä max.40mm rengas. *nips*
Ainakin Marawinter 42-622 mahtuu. Lokareiden kanssa.
Salossa Salmirannalla Lapierren Crosshill 500 esillä M-rungolla. Jahka jäätiköt väistyy niin pitää käydä koeajamassa. Hyvältä näytti.
pikkupoika
12.04.2017, 20.32
Minä ratkaisin asian tällä. http://www.wilier.com/en/products/int/gravel/jaroon-plus
Joko olet ajellu Jaroon plussalla, käyttökokemukset kiinnostaisi? Erityisesti nuo huonomman/röykkysemmän alustan kokemukset. Metsä, huonotie. Kiinnostais noin yleispyörän/sekasikiön roolissa, miten toimii?
Rospuuttoajan, hiekkatien, polun, retkipyörän virka?
^Juuei. Italianpoika kun rupee touhuumaan, niin aikatauluihin voi luottaa ;). Lokakuuksi alunperin luvattiin, enkä vieläkään muuta odota. Vuosi tosin vaihtunut välissä.
Eli Wilier ei saanut runkoja ajoissa Aasiasta. Olin helmikuussa yhteydessä ja kyselin, niin silloin kuvittelivat saavansa rungot Italiaan maaliskuussa ja fillarit jakeluun toukokuun aikana. Saas nähdä :)
Ohiampuja
13.04.2017, 09.23
ketään Jaria täällä? nyt olis nimikkopyörä http://www.bikeradar.com/road/news/article/fuji-jari-gravel-bike-pricing-details-availability-48863/?utm_content=buffer231ec&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
Täällä hep. :)
Tuo saattaisi olla kiintoisa, Onniwannin "Avaruuskana"
http://www.on-one.co.uk/files/px/imagelibrary/blog/chicken.jpg
Mikähän edullinen GG tyyppinen runko olisi passeli retkikäyttöön? Levyjarruin. Trek crockett cyclo on nyt palasina, mutta ei oikein kiinnostaisi kasasta sitä, koska pyörä on vähän huono kuorman kanssa reissatessa. Eli hivenen pidempää ja matalampaa geota kaiketi haen. Niin ja kunnolliset taakkatelineiden paikat mielellään edessäkin, mutta etulaukuista saattaa joutua tinkimään. Mitään kamalan rentoa teräsrunkoa en haluaisi, koska laukkujen ja peräpyörän kanssa woblaus ei tunnu kivalta kovemmissa vauhdeissa.
Tämä GG pyörä kiinnostaa sen vuoksi, koska haluan yllättäen ajaa pidempiä vauhdikkaita lenkkejä loman aikana muun perheen makoillessa rannalla. Eli vaikka trekin 520 olisi periaatteessa oikea laite matkailuun, niin se ei nyt oikein vaan innosta lenkkeilyyn.
Yksi edullinen, tuskin ainoa
https://www.poison-bikes.de/shopart/0015000600/Rahmen-Rahmen-Kits/Cyclocross-_-Gravel/Taxin.html?&d=1
Yksi edullinen, tuskin ainoa
https://www.poison-bikes.de/shopart/0015000600/Rahmen-Rahmen-Kits/Cyclocross-_-Gravel/Taxin.html?&d=1
Taitaa kyllä olla aika vastaava cyclocross mitä crocettikin (http://www.bikeahead.com/v/vspfiles/assets/images/Crocket%20Boone%20Geo.jpg). Ohjauskulma on asteen loivempi, mutta takahaarukka on täsmälleen saman mittainen ja bb-droppia on 8mm vähemmän.
Jos muuten löydätte Gravel-fillarin tai edes kevyen hiilarikeulan, jossa on paikat lowrider tarakalle tai Salsan Anything cageille, niin olisin itsekin kiinnostunut. Myös sellainen pieni rando-tarakka kiinnostaa.
Bikepacking ja Gravel on nyt kovia juttuja, mutta noi keulat on edelleen melko huonoilla kiinnikkeillä. Onneksi edes lokarikiinnikkeet löytyy jo monesta.
http://www.rodeo-labs.com/rodeospork/
^Tää osuu jo aika lähelle, myös se noiden runko on aika helmi.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Jos muuten löydätte Gravel-fillarin tai edes kevyen hiilarikeulan, jossa on paikat lowrider tarakalle tai Salsan Anything cageille, niin olisin itsekin kiinnostunut. Myös sellainen pieni rando-tarakka kiinnostaa.
Bikepacking ja Gravel on nyt kovia juttuja, mutta noi keulat on edelleen melko huonoilla kiinnikkeillä. Onneksi edes lokarikiinnikkeet löytyy jo monesta.
Etulaukut vakauttaisivat varmastikkin aika paljon ajoa, kun takana/perässä on niin paljon kuormaa. Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa trekin runkoon passeli keula, vaikka sitten rautainen.
Taneli79
22.04.2017, 22.27
Miten olis Mason Bokeh?
https://masoncycles.cc/products/bokeh-frameset
Crocketiin / Booneen verrattuna
-keskiö alempana
-pidempi takahaarukka
-loivempi keulakulma
Takatarakalle ja lokareille löytyy korvakkeet, mutta etuhaarukkaan ei saa tavaraa kiinni. Ja onhan tuo aika kallis aluraami.
Aikonaan retkeilleenä etutarakalle/laukuille ehdoton kyllä.
Tasapainottaa kokonaisuutta järkevään suuntaan.
Eihän se ketterä laitos ole, mutta retkueessa ei ajeta kisaa?
Aikonaan retkeilleenä etutarakalle/laukuille ehdoton kyllä.
Tasapainottaa kokonaisuutta järkevään suuntaan.
Eihän se ketterä laitos ole, mutta retkueessa ei ajeta kisaa?
Ei retkueessa, mutta kun kamat on tipautettu leirinätalueelle, niin sen jälkeen poljetaan lähimpään kaupunkiin niin paljon kuin pyörä kulkee.
Tämä nineri näyttäisi aika nätiltä, mutta hinta karkaa kyllä lapasesta, vaikka miten mieli tekisikin :)
http://www.ninerbikes.com/RLT-9-RDO-FRAMESET-BLAZE-YELLOW (http://www.velo-smith.com/niner-rlt9-frame-fork-and-headset)
Haarukka
http://www.ninerbikes.com/rdogravelfork?sc=34&category=594328
Minkä kokoinen Crockettisi on? Jos verrataan kokoa 54 Roveen, on Kona stackia lukuunottamatta hiukan pidempi ja matalampi ja stemmin kulmallahan stackia saa kompensoitua. Mutta onko tuo mielestäsi kuormattuna liian löysä? Uudella geometrialla en ole ajanut, mutta vanhalla (nykyistä korkeampi) takapainoiseksi kuormattuna (laukut n. 20 kg + peräpyörä n. 30 kg) tiettyä huteruutta kyllä alkaa esiintyä. Varsinaista woblausta en ole kokenut, mutta tuskin yli 40 km/h tuollaisella yhdistelmällä olen ajanut.
Paljonkohan muuten woblaukseen vaikuttaa löysät kiekot? 36 pinnaa ainakin taakse:
https://shop.mavic.com/en-int/a-719-j24400.html#1028=3283&1035=3501
https://www.dtswiss.com/Components/Rims-Road/TK-540
Kona Sutra LTD:ssä pitäisi olla tukevampi runko kuin Rovessa, mutta mahtaako se enää olla hauska ilman kuormaa lenkkeillessä?
Teräsrunkoisiin olen takertunut, kun kevyet alumiinirungot ei vaan innosta tuollaiseen käyttöön. Siksi heitän ehdotuksen Spessun Sequoiasta. Pyörästä en mitään tiedä, mutta paperilla se on kiinnostava:
https://www.specialized.com/fi/en/bikes/road/adventure/sequoia
(https://www.specialized.com/fi/en/bikes/road/adventure/sequoia)Kaikkia taitaa olla saatavana runkona.
Jami2003
23.04.2017, 07.10
Tekisi mieli hieman tuunata omaa Rovea vm 2013 hieman herkempään suuntaan. Vanteet olis varmaan helppo kohde. Mutta mitkä olisivat kevyet ja kestävät tubeless ready vanteet gg hommiin Roveen alle? Ja mitkä renkaat niihin...
Miten olis Mason Bokeh?
https://masoncycles.cc/products/bokeh-frameset
Crocketiin / Booneen verrattuna
-keskiö alempana
-pidempi takahaarukka
-loivempi keulakulma
Takatarakalle ja lokareille löytyy korvakkeet, mutta etuhaarukkaan ei saa tavaraa kiinni. Ja onhan tuo aika kallis aluraami.
No tämä on geon puolesta juuri sitä mitä pitääkin. Reilusti loivempi keula ja keskiökin on yllättäen selvästi matalammalla.
Hinta on tosiaan vain kallis.
En oikein usko teräsrunkoiseen. Mikään kevyeksi ja joustavaksi suunniteltu teräsrunkoinen tuskin toimii kuormattuna ja riittävän jäykkä retkirunko ei taas innosta lenkkeilyyn. Crocketin runko on kyllä riittävän jäykkä, mutta 54 koko on kuormattuna minulle hivenen lyhyt. Rungosta myös puuttuu kunnolliset tarakan kiinikkeet. Tubus fly muuttui aika nuudeliksi täysien laukkujen ja kookkaan teltan alla. Kiekot ovat kyllä jäykät, mutta läpiakseleita ei crocketissa ole.
Mitään kamalan rentoa teräsrunkoa en haluaisi, koska laukkujen ja peräpyörän kanssa woblaus ei tunnu kivalta kovemmissa vauhdeissa.
Ainoa pyörä jonka olen itse saanut woblaamaan on AllCityn Big Block (http://allcitycycles.com/bikes/big_block), jossa oli oikeastaan kaikki woblaamisen edellytykset eli: järkkäkeulakulma, lyhyt geometria, mukava teräsrunko... Tuohan käytännössä ratageomterialla tehty runko, jota sitten itse "väärinkäytin" hyötypyöränä, GG-pyöränä sekä retkeilyhommissa. Mukava pyörä, mutta halusin kuitenkin jotain vakaampaa tilalle.
Kun tuo pyörä vaihtui Konan Private Jakeen poistui tuo woblaus kokonaan, tosin tässä muuttuikin sitten kaikki eli tilalle tuli: loivempi keulakulma, pidempi geometria (taka-akselin etäisyyden vois myös säätää sliderin avulla), huomattavasti jäykempi alu-runko ja jäykkä hiilarikeula. Lisäksi eteen ja taakse tuli läpiakselit. Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää mistä tuo woblaus lopulta aiheutuu. Mulla itsellä on kuitenkin sellainen tuntuma, että rento (onko tämä muuten sama asia kuin loiva?) geometria vähentää woblaamista ja rauhoittaa pyörää eikä toisin päin. Vai tarkoittaa paaton tuossa yllä rento-sanalla mukavaa/löysää?
Tekisi mieli hieman tuunata omaa Rovea vm 2013 hieman herkempään suuntaan. Vanteet olis varmaan helppo kohde. Mutta mitkä olisivat kevyet ja kestävät tubeless ready vanteet gg hommiin Roveen alle? Ja mitkä renkaat niihin...
Kannattaa varmaan aloittaa lukemalla ainakin tämä läpi.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?48594-Uudet-kiekot-renkaat-levyjarrulliseen-cyclocrossiin
[QUOTE=paaton;2659758] Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää mistä tuo woblaus lopulta aiheutuu. Mulla itsellä on kuitenkin sellainen tuntuma, että rento (onko tämä muuten sama asia kuin loiva?) geometria vähentää woblaamista ja rauhoittaa pyörää eikä toisin päin. Vai tarkoittaa paaton tuossa yllä rento-sanalla mukavaa/löysää?
Liian paljon painoa takana ja ylhäällä, sekä huonosti kiinni oleva tarakka. Tuon päälle vielä trekin korkea ja lyhyt geo, niin hutera tunne on aika valmis. Jos tarakalle saisi rakennettua kiinniketangon kahdelle raudalle, siihen "canti jarrujen" paikalle. Ja etuhaarukan vaihdettua malliin, johon saisi laukut kiinni niin ongelma olisi varmasti korjattu.
pikkupoika
23.04.2017, 12.19
Jos muuten löydätte Gravel-fillarin tai edes kevyen hiilarikeulan, jossa on paikat lowrider tarakalle tai Salsan Anything cageille, niin olisin itsekin kiinnostunut.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
http://salsacycles.com/components/category/forks/cutthroat_carbon_fork
http://salsacycles.com/components/category/forks/cutthroat_carbon_fork
Ihan hieno keula, mutta eikös toi ole n. 10cm liian pitkä Gravel-fillariin? Mulla on Konassa vakio keula 395mm, kun toi Salsan tekele on 483mm
http://salsacycles.com/components/category/forks/cutthroat_carbon_fork
483mm axle to crown. Haetaan varmaan jotain 395-405 hujakoilla olevaa.
Tällainen ois:
https://www.fyxation.com/products/carbon-fiber-adventure-fork
Length: 400mm axle to crown
Rake: 45mm
Width: 100mm
Steerer: 1 1/8" alloy
Fender Mounts
Water Bottle/Frame Bag Mounts (compatible with Blackburn Outpost Cargo Cage)
Brake Mount: Flat mount
Axle: 12mm thru axle (axle included)
Fork Weight: 747g (with uncut steerer tube)
Skewer Weight: 65g
Tällainen ois:
https://www.fyxation.com/products/carbon-fiber-adventure-fork
Kas, suoralla kaulaputkella. Nyt kiinnostaa täälläkin.
Blackborow
23.04.2017, 13.27
Toi Salsa on aika passeli 29er maasturiin joustokepin tilalle :D
Pipedreamilta uusi raami A.L.I.C.E. (http://www.pipedreamcycles.com/shop/a-l-i-c-e-adventure-bike/), multi-purpose grainderi, runko 4130 CroMoa ja runkosetin hinta £625.
http://www.pipedreamcycles.com/wp-content/uploads/2017/02/LB3A8826-w1600-1.jpg
Mika_koo
25.04.2017, 14.29
Pipedreamilta uusi raami A.L.I.C.E. (http://www.pipedreamcycles.com/shop/a-l-i-c-e-adventure-bike/), multi-purpose grainderi, runko 4130 CroMoa ja runkosetin hinta £625.
http://www.pipedreamcycles.com/wp-content/uploads/2017/02/LB3A8826-w1600-1.jpg
Jumalation. Syntyi omistamisen tarpeen kaltaisia tunteita. Värikin osuu kivasti.
Sent from my iPhone using Tapatalk
BB Holland
25.04.2017, 14.58
Tuli asennettua 26er:iin 38mm Gravelkingit 27-vanteille. Samankokoiset halkaisijaltaan kuin isot kummit 26-kehillä. Teoriassa oikeankokoisia sisureita ei meinaa löytyä, nuo on 40:stä mm:stä ylöspäin. Taisin löytää oikeat qr-adapterit dt swissin kiekkoihin tarkkaan ottaen fillari on vielä töissä ja kiekot himassa.
Kaikkea tuleekin keksittyä. Kakskutosiin en tollaisia laittaisi ei ole pitoa tarpeex.
Alicessa on sellainen geo, että se suorastaan huutaa tätä:
https://gzmyu4ma9b-flywheel.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2017/04/2018-Fox-32-Step-Cast-AX-gravel-suspension-fork-06-600x400.jpg
Etulaukut vakauttaisivat varmastikkin aika paljon ajoa, kun takana/perässä on niin paljon kuormaa. Yksi vaihtoehto olisi vaihtaa trekin
runkoon passeli keula, vaikka sitten rautainen.
Onko yksipyöräinen peräkärry kokonaan pois suljettu?
Kevyen näköisesti kulkee tämän taajaman läpi maan päästä päähän ajavilla. Antais pelivaraa pyörän valintaan.
Onko yksipyöräinen peräkärry kokonaan pois suljettu?
Kevyen näköisesti kulkee tämän taajaman läpi maan päästä päähän ajavilla. Antais pelivaraa pyörän valintaan.
Tulee hivenen pitkä yhdistelmä, jos perään lisätään vielä kärry :) Tarkoitus oli kyllä jättää teltta puolison burleyn kyytiin, mutta perhesovun vuoksi telttakin siirtyi aika vikkelästi trekin tarakalle.
https://c2.staticflickr.com/8/7616/28261875143_a4cafb06f2_b.jpg
Ens vuoden Rove: 650b ja Reiska 853 -runko.
http://www.bicycleretailer.com/sites/default/files/styles/colorbox_popup/public/images/article/gallery/2018%20Rove%20Ltd%20Sea%20Otter-4223.jpg?itok=EgJjn15T
Kaksi runkomateriaalivaihtoehtoa ja molempiin käy samat kiekot (40x700 tai 47x650b). Varsin kiinnostava mallisto tulossa, vaikka jutussa tuodaankin ainakin minulle uusi termi "road plus-renkaat" markkinoille. Mikään maastokelpoinen monsteri Rovesta ei taida renkaista huolimatta tulla. Mutta kun nykyiseenkin ilmeisesti menee 40 mm renkaat, mahtaisiko siihen mennä nuo hiukan leveämmät 650b-renkaat? Eli mitä uutta oikeastaan on keksitty ja mitä sillä on saavutettu? Vihertävä väri on eka tyylikäs sitten vuoden 2013 ja kuituhaarukka on varmaan kevyempi kuin ulkonäöltäänkin kömpelö vanha teräshaarukka.
Linkki aiheeseen liittyvään juttuun:
http://www.bicycleretailer.com/new-products/2017/04/21/sea-otter-kona-introduces-road-plus-bikes-updates-%E2%80%99cross-line-shows-e-mtb
Mulla itsellä on tosiaan toi Konan Private Jake ja ainakin siihen menee lokarien kanssa 40x700 renkaat. Jakessa chain stay levenee vasta lähempänä tuota takanapaa, joten käytännössä 700 ja 650d renkaille on lähes saman verran tilaa. Koitin tuossa mittailla vähän nykyisen 40mm renkaan takapuolelta takahaarukkaa ja siinä on tilaa on noin 53mm eli 47x650b rengas ehjä just mahtuisi, mutta tilaa ei kyllä jäisi yhtään.
Mä en itse kaipaa oikeastaan missään teillä yli 40mm rengasta, mutta maastoisammassa ajossa tollanen kuvioitu 47mm rengas ja droppi satulatolppa voisi olla ihan kiva. Itse jään odottelemaan rengas tarjonnan parantumista.
Tollasella vähän tukevammalla renkaalla voisi ehkä heittää lenkkiä joissa olisi vain "helppoa" polkua ja soraa, kun nyt Gravel-lenkit ovat olleet aina soran ja asfaltin yhdistelemistä.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Kovin asfalttipainotteisia minun lenkkini tapaavat olla ja vaikka karttaa ahkerasti olenkin tutkinut, yhtenäisiä soratien ja hyvien polkujen muodostamia lenkkejä on vaikea muodostaa, kun puhutaan n. 30-50 km matkoista. Ja kun 35 mm rengas toimii hyvin hyväkuntoisella soratiellä ja polulla, eikä huonolle soratielle (lanattu, sorastettu yms.) tee kuitenkaan gg:llä mieli, jää edelleen renkaan leventämisen merkitys hiukan epäselväksi. Pyörän geometriaa muuttamalla niin, että hiukan teknisemmässä maastossa ajaminen olisi mukavaa, homman idea kirkastuisi minullekin. Sellainen runko on kuitenkin edelleen ainakin ajatuksen tasolla haussa.
Blackborow
28.04.2017, 08.44
Ens vuoden Rove: 650b ja Reiska 853 -runko.
Toi tulee maksamaan noilla spekseillä n. kolme isoa rahaa joten ulinaa luvassa kuinka ylihintainen kampe vanhaan Roveen verrattuna :D
kuovipolku
28.04.2017, 09.40
Linkattu juttu kertoo uusista Rove-malleista mm. seuraavaa :
"With an aluminum frame designed around WTB’s Horizon 47c “road-plus” 650b tires, the 2018 Rove NRB showing at Sea Otter will come in two spec levels and can accommodate rubber up to 700x40c. It comes with fenders mounts, Shimano E-thru axles and Kona flared drop bars. A base model will be available with a 10-speed Shimano Tiagra drivetrain, plus a Shimano 105 11-speed hydraulic brake version.
Higher up the price-point chain, the Rove Ltd is built on a Reynolds 853 frame and features a SRAM Force 1-by drivetrain with a 40T chainring and 10-42T cassette. Both the Rove NRB and Ltd come with carbon forks and tubeless wheels."
Jos Rove Ltd:n hinta tullee liikkumaan kolmen tonnin kieppeillä, NRB 105 voisi olla noin kahden ja NRB Tiagra noin puolentoista tonnin pyörä?
Olen ehkä tulossa jo vanhaksi, mukavuudenhaluiseksi ja araksi, mutta mua rupesi viehättämään ajatus tuommoisesta pyörästä. Noilla "road plus" -koon renkailla menisi kaikki soratiet ja polut (joita ylipäätään ajan) kaikissa olosuhteissa (joissa ylipäätään ajan) ja lokareiden kanssa 700-koon renkaisiin saisi nykyiseen verrattuna koon lisää. Ja ehkä kysynnän kasvaessa tai markkinaraon löytyessä 650b-koon nastarenkaisiinkin tulisi jopa valinnanvaraa.
(Nykyisillä 35-millisillä ajaessa on kieltämättä joskus käynyt mielessä ajatuksia kuten "Onko tässä enää mitään järkeä?", "Voisit ajaa kovempaa jos sulla olisi leveämmät renkaat eli et olisi yhtään vähemmän kova kuski!" tai "Voisit ajaa vähän rennommin ja rohkeamminkin jos sulla olisi leveämmät ja paremmat nastarenkaat alla!")
^^ Juu ja mun mielestä sikaruma kaiken lisäksi, mutta sellasta pyörämuoti on.
Roadplussasta sellainen huomio, että jos tuollaisella meinaa ajaa yhtään missään muualla kuin kuivalla asfaltilla, on lokarit todella tarpeen. Sliksit nostaa rapaa tien pinnasta muutenkin enemmän kuin nappularenkaat ja sitten kun kosketuspinta vielä on leveä, niin tollanen on todellinen rapalinko.
Jos droppitankopyörämaastoilut kiinnostaa, niin paras ja yksinkertaisin kikka on mennä vaan sinne maastoon ajelemaan. Kuskin maastokelpoisuus paranee nimittäin yllättävänkin nopeasti ja tulee huomattavasti halvemmaksi kuin loputon pyörän speksaaminen.. ;)
Missä päin Suomea Mohku ajelee?
E: piti vielä lisätä, että mun silmään Roven geo näyttää ihan oivalta maastoisempaankin ajoon. BB-droppia näyttäisi olevan aika hyvin ja runko on sen verran pitkä, että standardimittasuhteilla varustettu kuski pärjännee lyhyehköllä stemmillä.
Ohiampuja
28.04.2017, 11.12
Minä kävin viime syksynä Laipanmaan ulkoilualueilla maasturilla ja uusilla pehmeillä metsäautoteillä 2.4" Ardentti upposi ikävästi sinne hiekkaan. Läski olisi voinut olla paras.
Sillä tiellä 35 mm rengas olisi ollut tuskainen ajettava. Hiekkateitä kun on niin montaa plaatua :)
Jäätävän ruma wheel gap uudessa Rovessa, miksi noin pitkä chainstay jos pyörä tulee 650b kiekoilla...
Johtuisikohan siitä että Rove on suunniteltu tykittämään sepeliteitä alas seitsemääkymppiä, eli vakaus?
Minä kävin viime syksynä Laipanmaan ulkoilualueilla maasturilla ja uusilla pehmeillä metsäautoteillä 2.4" Ardentti upposi ikävästi sinne hiekkaan. Läski olisi voinut olla paras.
Sillä tiellä 35 mm rengas olisi ollut tuskainen ajettava. Hiekkateitä kun on niin montaa plaatua :)
Kyllä mullakin on välillä ollut 40m renkaiden kanssa tuskaa sorateillä, kun tien laatu on paininut huonoksi tai upottavaksi. Määrällisesti noita todella huonoja teitä on kuitenkin sattunut omille reiteille todella vähän, joten olen kyllä erittäin tyytyväinen 40mm renkaan ominaisuuksiin Gravel-touhuissa. Se toimii sopivilla paineilla hyvin soralla, mutta ei ole vielä liian muhku asfaltilla ajettavaksi.
Jäätävän ruma wheel gap uudessa Rovessa, miksi noin pitkä chainstay jos pyörä tulee 650b kiekoilla...
Onhan tuo kieltämättä aika ruma, mutta toisaalta tuollaiseen järeempää Gravel-vehkeeseen tuollainen vähän pidempi perä voi sopia ihan hyvinkin. Näyttäisi siltä, että 700 keikot ja/tai lokari sopii myös tohon takahaarukkaan ihan mukavasti.
Mielestäni lyhyt perä ei ole aina paras tai mitenkään automaattisen autuaaksi tekevä, pidempi perä ei ole varmaan ollenkaan huono esim. juuri huonokuntoisilla sorateillä, joissa lyhyt/kiikkerä pyörä saattaa lähteä vetelemään tai on muuten hieman hermostunut ajoltaan.
Blackborow
28.04.2017, 11.57
Niin mitäpä tuota lukemaan enempää ennen kommentointia. Runko on suunniteltu ottamaan nuo 650b kiekot tai 700c kiekot 40mm kumeilla.
Parantaa myös tiettyä monikäyttöisyyttä eli käytännössä soveltuvuutta retkeilyyn, mikä on Roven piirre ainakin ennen ollut ja sopii hienosti gg:n luonteeseen. Kurarännissä rähmääminen cyclolla on eri asia.
Jos droppitankopyörämaastoilut kiinnostaa, niin paras ja yksinkertaisin kikka on mennä vaan sinne maastoon ajelemaan. Kuskin maastokelpoisuus paranee nimittäin yllättävänkin nopeasti ja tulee huomattavasti halvemmaksi kuin loputon pyörän speksaaminen.. ;)
Toistaiseksi speksaaminen on ollut varsin halpaa, mutta lopputuloksesta ei tosiaan takeita ole. Toki ajaminen on hyvä ratkaisu, mutta kun kalusto soveltuu paremmin asfaltille ja hyväpintaiselle soralle, turha sitä maastoon on viedä. Jäykkäperäinen 29 on toistaiseksi sitä varten.
Missä päin Suomea Mohku ajelee?
Lounaisessa Suomessa. Olosuhteet on hyvät, vaikka droppitankomaastoiluun sopivia yhtenäisiä, helpohkoja polkureittejä ei suunnilleen kotiovelta kotiovelle olekaan löytynyt. Hyviä muutaman kilsan osuuksia on runsaasti, mutta noista pidemmän lenkin kasaaminen on vielä haussa, kun samaa polkua en viitsi kiertää. Vappuna ajattelin katsastaa yhden reitin, mutta sekin lienee suurelta osin pikemminkin gg:lle kuin maastoiluun sopivaa, ellei metsäautoteiden murskepinta ole kovin karkeaa. Mutta pidetään tämä ketju gg-aiheisena ja jätetään nuo varsinaiset maastoilut johonkin toiseen yhteyteen.
http://road.cc/content/tech-news/221487-exclusive-new-kinesis-tripster-at-gravel-adventure-video-first-look
Tripsteristä myös tulossa halvempi alu runko. 700x45mm ja 650b ilmeisesti vielä enemmän. olisi kiva jos johonkin gg runkoon saisi ISPt niin sitten voisi hankkiutua eroon maasturista huonon ilman työmatkapyöränä
Marsusram
28.04.2017, 15.27
http://road.cc/content/tech-news/221487-exclusive-new-kinesis-tripster-at-gravel-adventure-video-first-look
Tripsteristä myös tulossa halvempi alu runko. 700x45mm ja 650b ilmeisesti vielä enemmän. olisi kiva jos johonkin gg runkoon saisi ISPt niin sitten voisi hankkiutua eroon maasturista huonon ilman työmatkapyöränä
Siis uusi versio myös alumiinirungosta. Tripster ATR V2 alu?
Alumiini Tripsteriä oli Merlinillä tarjolla edulliseksi kommutteriksi.
Taisikin olla suoratankoinen
https://www.youtube.com/watch?v=NtaxFiZaiGA
. olisi kiva jos johonkin gg runkoon saisi ISPt niin sitten voisi hankkiutua eroon maasturista huonon ilman työmatkapyöränä
Lapierreen ispit ainakin kuvien mukaan meni.
^Kuka muistaa Peregrinen? Se tais olla kymmenen vuotta aikaansa edellä..
http://farm3.static.flickr.com/2620/4135246225_5243c3b921_o.jpg
Jami2003
28.04.2017, 16.43
Olen itse ajanut -13 rovella ja sen orkkis renkailla (35mm pienikuvioiset mitkä lie freedomet) 60 km helpohkon maastokisan ja ihan hyvin pärjäsi. Seuraavana vuonna ajoin täpärillä ja eroa ajassa oli 10 min täpärin hyväksi ettei Rove ole edes hidas.
Isoin juttu tulee niissä lokareissa. Mullakin täyspitkät lokarit paikallaan ja kyllä ne on renkaan leveyttä suurempi este teknisempään maastoon.
Siis tietääkseni Tripster atr oli vain titaani tai ainakin sellaisia näkyy vain. Tuo Tripster at tulee olemaan saatavilla alumiinisena runkosettinä täyskuituhaarukalla 900 GBP.
^^oli muuten vaikea löytää lapierren pyöriä ja niiden Suomen hintoja. Harmi vaan ettei niitä myydä runkoina sillä osat löytyy ja mieluummin vain niitä siirtäisi
^Kuka muistaa Peregrinen? Se tais olla kymmenen vuotta aikaansa edellä..
Minä ainakin; työharjoittelupaikan pyöräparkissa sininen Pergerine. Edelleen kuulemma toimiva kapistus.
Piti kaivaa omistaja esille uteliaisuuttani, kesäisin ajaa Bianchilla. Tulipa sitten muutoinkin läristyä
aiheesta:)
^Kuka muistaa Peregrinen? Se tais olla kymmenen vuotta aikaansa edellä..
http://farm3.static.flickr.com/2620/4135246225_5243c3b921_o.jpg
650b olisi ainakin tuossa tarpeen, kun katsoo polkimen ja eturenkaan välistä etäisyyttä.
Bensakeuhko
29.04.2017, 09.53
Olen vähän myöhässä juhlista mutta minusta tuo uusi Rove on todella nätti. :)
Rove-ketjussa oli joskus kuva, kun joku oli sovittanut eteen 27.5x2.25" renkaan. Taakse ei tainnut olla varmuutta menisikö 2.0" kumi, mutta noilla 650b-kiekoilla varmaan vanhempaankin Roveen saa nuo 47mm kumit. Ja miksi ei aika moneen muuhunkin gg-pyörään/cycloon. Mitkä ovat tuon rengaskoon huonot puolet verrattuna 700c 40mm renkaisiin? Huonompi rullaavuus tasaisilla pinnoilla? Painossa ei varmaan paljoa häviä, jos olettaa, että kiekot voidaan tehdä vähän kevyemmiksi.
http://road.cc/content/tech-news/221487-exclusive-new-kinesis-tripster-at-gravel-adventure-video-first-look
Tripsteristä myös tulossa halvempi alu runko. 700x45mm ja 650b ilmeisesti vielä enemmän. olisi kiva jos johonkin gg runkoon saisi ISPt niin sitten voisi hankkiutua eroon maasturista huonon ilman työmatkapyöränä
Oma visio huonon kelin työmatkakulkineesta. Pitäisi vaan ratkaista vaihteisto/jarru ongelma. Geo olisi toimiva, mitä vähän olen testannut. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170429/9447fe6fdec3664e71d3c1a3210365da.jpg
^^Mulla on kokoa liian suuri 1999 26" hardtail josta saisi samanlaisen. En vaan koe tuota joustokeulaa tarpeelliseksi koska tarpeeksi pienet paineet tuntuu auttavan tarpeeksi. Joustokeulan vaihto taas johtaisi vähän liian suureen muunnokseen ja mieluummin sitten suoraan käyttöä varten suunniteltu runko
^ Ei tuosta keulasta kyllä mitään hyötyä ole, eikä paljon haittaakaan (paino) mutta tuo siinä on eikä ole muutakaan siihen laittaa.
Minulla on vahva epäilys, että mikäli gg/cycloon laitetaan muhkut renkaat, joilla myös ajetaan matalilla paineila, niin rungon on oltava riittävän pitkä ja stemmin tosiaan lyhyt. Toe overlapin kanssa nyt vielä pärjää, mutta otb:n kanssa ei. Pidemmän päälle tulee lonkka kipeäksi.
^ Rajallisilla fysiikan taidoillani olen samaa mieltä. Empiiriset kokemukset OTB:stä
tukevat asiaa, 26" renkainen retkimööpeli kiepahti iloisesti takalaukusta huolimatta.
Tuokaan ei ollut varsinaisesti lyhytrunkoinen, stemmikin oli abt 1" Vauriot olivat
lähinnä henkisiä, lukuunottamatta laukun sisällön osia...
^ Rajallisilla fysiikan taidoillani olen samaa mieltä. Empiiriset kokemukset OTB:stä
tukevat asiaa, 26" renkainen retkimööpeli kiepahti iloisesti takalaukusta huolimatta.
Tuokaan ei ollut varsinaisesti lyhytrunkoinen, stemmikin oli abt 1" Vauriot olivat
lähinnä henkisiä, lukuunottamatta laukun sisällön osia...
Jep. Minulla on vanhanaikainen cyclo, joka nielee mukisematta 700c 41mm renkaat. Lyhyt ja näpsäkkä.
31 renkailla hivenen kova, mutta 41mm renkailla ja 110mm stemmillä vaarallinen laitos osaamattomissa käsissä.
Ohiampuja
29.04.2017, 22.01
Nyt pitää tyhmänä ja väsyneenä kysyä että kuinka se rengastus vaikuttaa geometriaan niin että OTB herkkyys kasvaa?
Nyt pitää tyhmänä ja väsyneenä kysyä että kuinka se rengastus vaikuttaa geometriaan niin että OTB herkkyys kasvaa?
Jos 650b rengas on ulkomitaltaan saman kokoinen, mitä 30mm 700c rengas, niin vaikkapa puunrunkoon osuessa keula painuu huomattavasti matalammalle, mitä kovalla ja kapealla renkaalla. Näin ainakin itse pähkäilin ja jätin 650b renkaat hankkimatta.
Kugelschreiber
30.04.2017, 10.10
Jos 650b rengas on ulkomitaltaan saman kokoinen, mitä 30mm 700c rengas, niin vaikkapa puunrunkoon osuessa keula painuu huomattavasti matalammalle, mitä kovalla ja kapealla renkaalla. Näin ainakin itse pähkäilin ja jätin 650b renkaat hankkimatta.
Suo siellä, vetelä täällä: kun viimeks vedin krossipyörällä maastossa 32 mm renkailla niin en lentänyt tangon yli mutta vanteeseen tuli klommo. :/
Tank Driver
30.04.2017, 10.37
Suo siellä, vetelä täällä: kun viimeks vedin krossipyörällä maastossa 32 mm renkailla niin en lentänyt tangon yli mutta vanteeseen tuli klommo. :/
Tässä yksi syy oman kyklontapaisen myyntiin. Olihan hauska pyörä, mutta mun herkkyydellä pitäisi tallin katosta roikkua puolen tusinaa varakiekkoa.
Kyllähän tuollainen käppyräsarvinen on lähtökohtaisesti vähän väärä peli maastoon, ainakin jos OTB herkkyyttä ja vanteita ajattelee. Mutta kyllä mä itse toisaalta näen, että olisi tiettyä etua, jos Gravel pyörällä voisi ajella myös helpompia polkuja.
Mun oma fiilis on kyllä se, että 650b vanteet 45-50mm kumeilla voisi olla vähemmän "OTB herkät" kuin esim. 700 vanteet 35-40mm renkailla. Tuossa kuitenkin tippuu keskiö hieman alemmaksi, mikä tiputtaa painopistettä ja lisää pöyrän vakautta. Keulakulma pysyy samana, joten sen suhteen ei tulisi muutosta. Samalla kun rengas vähän isonee pystyy paineita laskemaan hieman, mikä taas parantaa roll over -kykyä vähentäen renkaan tökkimistä. Oikeastaan ainoa negatiivinen asia on se, että renkaan halkaisija pienenee hieman.
Tollaseen kun yhdistää vähän lyhyemmän (60-80mm?) stemmin ja sen droppitolpan, niin maastossa pärjäisi varmaan ihan hyvin, kunhan vaan huomioi, että alla ei kuitenkaan ole mitään varsinaista maasturia.
Vähän saman tyyppinen muutoshan tuossa on kyseessä, kuin esim. maasturi puolella 29er fillarista 27+ maasturiin siirtyessä.
Olisko muuten cyclocross-topicci oikeampi paikka näille "maastopyörä"-spekuille? GG-fillareilla ajetaan (kai?) pääsääntöisesti "teillä".
Olisko muuten cyclocross-topicci oikeampi paikka näille "maastopyörä"-spekuille? GG-fillareilla ajetaan (kai?) pääsääntöisesti "teillä".
Vaikea sanoa, noita 650b renkaitahan markkinoidaan ainakin "Road plus" nimikkeellä, joten tielle ne on ainakin osittain tarkoitettu.
Cyclocrossithan on tavallaan max. 33mm renkailla, joten ei tää varmaan oikein sovi sinnekään.
Kauheen vaikeita nää määritykset.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Olisko muuten cyclocross-topicci oikeampi paikka näille "maastopyörä"-spekuille? GG-fillareilla ajetaan (kai?) pääsääntöisesti "teillä".
Höpöhöpö, cyclocross on täysin sopimaton huviajeluun maastopätkillä, koska sen maastokelpoisuutta rajoitetaan tarkoituksella säännöillä. Eli maastossa se on puhdas kilpailuväline, kurjuuden maksimoimista... :rolleyes: GG pyöriä taas löytyy jopa 29+ formaatissa.
kuovipolku
30.04.2017, 11.40
Olisko muuten cyclocross-topicci oikeampi paikka näille "maastopyörä"-spekuille? GG-fillareilla ajetaan (kai?) pääsääntöisesti "teillä".
Kenties, mutta eikö fillarifoorumi ole väärä paikka ontopic-fasisteille?
Serioosna: *minun mielestäni* kun puhutaan GG-fillareista, niistä pitäisi puhua siinä mielessä ja siinä käytössä kuin niillä Suomessa ajetaan tai voidaan ajaa. Minä - ja uskallan ajatella että useimmat muutkin - ajan hiekka- ja sorateiden lisäksi helpoilla poluilla joilla ei kuitenkaan voi aina välttää mm. juurien, kivien, avokallioiden ja matalien niittyojien tms. painaumien takia "teknisiä paikkoja" joilla GG-pyörän OTB-herkkyydelläkin on väliä.
Toisin sanoen: ainakin minulle on vähemmän merkitystä GG-pyörän maantieominaisuuksilla, sillä sitä varten minulla olisi - jos minulla olisi se spesifinen GG-pyörä - joko all road -tyyppinen maantiepyörä tai gravel grinding -painotteinen cyclocrossari. Mutta voi tietysti olla että olen eksynyt näiden määritelmien keskelle tai että jokaisella meistä on omien ajomieltymystemme mukainen käsitys siitä mitä ne tarkoittavat. Eli jokainen täyttää sen määritelmän oman "puuttuvan pyöränsä" toiveominaisuuksilla...
Jami2003
30.04.2017, 11.44
Höpöhöpö, cyclocross on täysin sopimaton huviajeluun maastopätkillä, koska sen maastokelpoisuutta rajoitetaan tarkoituksella säännöillä. Eli maastossa se on puhdas kilpailuväline, kurjuuden maksimoimista... :rolleyes: GG pyöriä taas löytyy jopa 29+ formaatissa.
Tämä oli loistava määritelmä. Itsekin olen miettinyt kaikki yöt läpeensä cc:n ja gg:n eroa mutta tietysti. Ensimmäinen on kilpaluokka sääntöineen ja rajoitteineen kun taas gg on villiä ja vapaata kaikilla mahdollisilla kulkupeleillä ja renkaan leveyksillä.
Tämä oli loistava määritelmä. Itsekin olen miettinyt kaikki yöt läpeensä cc:n ja gg:n eroa mutta tietysti. Ensimmäinen on kilpaluokka sääntöineen ja rajoitteineen kun taas gg on villiä ja vapaata kaikilla mahdollisilla kulkupeleillä ja renkaan leveyksillä.
Juu. Minä itse käsitän GGn enemmän yleispyöränä, josta löytyy esimerkiksi kunnon kiinikkeet tarakoille ja lokasuojille. Samoin geo on loivempi, takahaarukka pidempi ja painopiste matalammalla. Vai olisiko tämä nyt se advanture pyörä :) Muutama vuosi sittenhän oli peraatteessa kahdenlaisia CC pyöriä. Oikeita kisapelejä, ja sitten niitä joista löytyi tarpeet reissaamista varten.
Oon nyt suunnilleen puoli vuotta ehtinyt ajelemaan Cyclolla; syksyn sekä VPCX:t ja lajinomaiset krossikisat, talven pk-asfalttilenkit ja metsälenkit Kepun jääpoluilla ja nyt "kevään" tullen muutaman pitemmän gg-lenkinkin. Sanoisin, että geometriasta tuli juuri sellainen kuin ajattelin ja sekakäyttöön niin hyvä, että en muuttaisi mitään. Toimii musta maastossa oikeinkin hyvin, mutta ei myöskään ole liian juna tiellä. Muutokset Crosshairsiin eivät olleet mahdottoman isoja mutta vaikuttavat siihen, miltä pyörä tuntuu yllättävän paljon. Etupää on vakaampi ja varsinkin pehmeissä alamäissä uskaltaa päästellä huolettomammin. Gunnarissa oli pieni toe overlappi ja ei se pahasti ajamista haitannut, mutta mukavampi on kyllä nyt, kun ei tartte sitä varoa ollenkaan. Toisaalta ei noilla muutoksilla mun vauhdit kasvaneet mitenkään oleellisesti eli edelleen olen sitä mieltä, että ihan oikeasti se ei ole niin kauhiasti kiinni siitä fillarista.
Tossa siis on pitkähkö runko eli 54x56 cm, stemmi 90 mm, bb-droppi 73 mm, chainstay n. 433 mm, front-center n. 602 mm, kulmat 72/73,5 (+setback-tolppa) ja rakea haarukassa 47 mm. Keula on vähän normikrossikeulaa lyhyempi, koska kruunullinen rakenne mahdollistaa sen ja jos tulee joskus laitettua lokarit, voi lokari olla suoraan kruunussa kiinni. Ulkonäöllisesti myös kivempi, kun renkaan ja kruunun väliin ei jää niin korkeaa tyhjää tilaa. Rengastilaa on niin, että 40-milliset Nanot 25-millisillä vanteilla mahtuu lokareiden kanssa. Ajoasento osui kohdilleen kerralla ja tuntui heti alusta alkaen vielä paremmalta kuin Gunnarissa ollut. Aijuu, tanko vaihtui myös 44-senttisestä ja 46-senttiseksi ja silläkin on yllättävän iso vaikutus.
https://c2.staticflickr.com/6/5022/29395931664_88b4ac60c9_b.jpg
https://c2.staticflickr.com/6/5608/31296550861_4fdce4cb2a_b.jpg
Kuntoilija
30.04.2017, 12.39
Valehtelooko kuva vai onko siro haarukka vähän antautunut raassa käytössä ?
Marsusram
30.04.2017, 12.42
..
Serioosna: *minun mielestäni* kun puhutaan GG-fillareista, niistä pitäisi puhua siinä mielessä ja siinä käytössä kuin niillä Suomessa ajetaan tai voidaan ajaa. Minä - ja uskallan ajatella että useimmat muutkin - ajan hiekka- ja sorateiden lisäksi helpoilla poluilla joilla ei kuitenkaan voi aina välttää mm. juurien, kivien, avokallioiden ja matalien niittyojien tms. painaumien takia "teknisiä paikkoja" joilla GG-pyörän OTB-herkkyydelläkin on väliä.
Toisin sanoen: ainakin minulle on vähemmän merkitystä GG-pyörän maantieominaisuuksilla, sillä sitä varten minulla olisi - jos minulla olisi se spesifinen GG-pyörä - joko all road -tyyppinen maantiepyörä tai gravel grinding -painotteinen cyclocrossari. Mutta voi tietysti olla että olen eksynyt näiden määritelmien keskelle tai että jokaisella meistä on omien ajomieltymystemme mukainen käsitys siitä mitä ne tarkoittavat. Eli jokainen täyttää sen määritelmän oman "puuttuvan pyöränsä" toiveominaisuuksilla...
Suomen oloissa tuntuu snow/ice -grinderi olevan se mitä tarvitaan. Eli nastoille tilaa.
Valehtelooko kuva vai onko siro haarukka vähän antautunut raassa käytössä ?
Kuva valehtelee. Taivutettu haarukka, jossa on ohenevat jalat aiheuttaa optisen harhan. Yläkuvassa pyörä on vielä ihan uusi eikä ole ehtinyt olla rajussa eikä vähemmänkään rajussa käytössä. :)
Ulkonäkö valehtelee myös siinä mielessä, että Columbus SL -haarukanjalat on itseasiassa vähemmän notkut ajossa kuin Gunnarissa olevan suoran haarukan jalat. Siitä olin vähän yllättynyt itsekin. Mulla on myös kokokuituinen haarukka, mutta en ole sitä paljon käyttänyt, kun tykkään noiden teräksisten tuntumasta enemmän.
tchegge_
30.04.2017, 13.32
Heh, Voikin kommentoida taas 650B keskusteluun, kun palasin puolentoista tunnin 'guravell Grinding'-lenkiltä hiekkateiltä ja Ylästön poluilta. :D
Mieluummin mä ajan hiekkateitä ja polkuja Salsalla noilla 2.1 maastokumeilla kuin 700C 38mm yleisrenkailla. Ihan eri lailla tukeva varsinkin pitkittäisissä urissa ja irtosoralla. Paineet on kyllä siellä 2,5-3 bar ettei se paljoa nulju.
Ei se tosiaan mikään täysjousto maastopyörä ole, parhaimmillaan semmoisessa leppoisassa ajelussa missä ei ole hirveää kivikkoa eikä juurakkoa.
Kannattaa kokeilla, varovasti kun ajelee niin ei siinä satu kuin lompakkoon. ;)
Itse oon erityisesti tykästynyt teräsrunkosen GG tjsp pyörän hankipolkuominaisuuksiin. Ahma on nähnyt metsää tänä talvena enemmän kuin 27.5+ maasturi. Tänään oli alla 2" nappularenkaat. Huomiseksi laitetaan taas 37c retkikumia maantielle. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170430/3e870e16c54712db81c4a922c0ac3989.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20170430/3908a7622cfcceb2828039776f693cd9.jpg
Serioosna: *minun mielestäni* kun puhutaan GG-fillareista, niistä pitäisi puhua siinä mielessä ja siinä käytössä kuin niillä Suomessa ajetaan tai voidaan ajaa. Minä - ja uskallan ajatella että useimmat muutkin - ajan hiekka- ja sorateiden lisäksi helpoilla poluilla joilla ei kuitenkaan voi aina välttää mm. juurien, kivien, avokallioiden ja matalien niittyojien tms. painaumien takia "teknisiä paikkoja" ...
Ilman muuta. Useinhan tulee gg-retkillä bongattua peltopolkuja tai muita polunpätkiä.
...joilla GG-pyörän OTB-herkkyydelläkin on väliä.
Itselle ei ole vielä kohdalle sattunut, lieneekö keulakulma tarpeeksi loiva tai liian helpot maastot? Paitsi kerran rengas upposi (siltana toimineen) trukkilavan lautojen väliin ja OTB seurasi siitä.
Juu. Minä itse käsitän GGn enemmän yleispyöränä, josta löytyy esimerkiksi kunnon kiinikkeet tarakoille ja lokasuojille. Samoin geo on loivempi, takahaarukka pidempi ja painopiste matalammalla...
Juuri noinhan se olisi. Niinkuin Kekkosen aikaan oli "retkipyörä". Juuri noita multi-purpose -ominaisuuksia annoin rungontekijälle toiveeksi.
Ohiampuja
30.04.2017, 16.30
Jos 650b rengas on ulkomitaltaan saman kokoinen, mitä 30mm 700c rengas, niin vaikkapa puunrunkoon osuessa keula painuu...
Jep, eli samalla myös vannekoko muuttuu. Nyt ymmärrän.
Lukaisin Yleisten jorinoiden puolelta viestiketjun "Gravel Grinding ja Gravel Racing".
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47833-Gravel-Grinding-ja-Gravel-Racing
Siellä koitettiin määritellä lajia ja tuloksena oli hieno sääntö eli sääntöjä ei ole, joten ei myöskään ole hyvää tai huonoa gg-pyörää. Vaikka ajattelinkin pitää droppitankomaastoilut poissa tästä, tuon ja muutaman tämän viestiketjun edellisen kommentin perusteella se on ehkä turhaa ja hyvä niin.
Moni taitaa ajatella gg:llä lähinnä hyvillä ja kohtalaisilla sorateillä ajeluna ja niitähän itsekin koluan. Tosin yleensä noiden osuus on n. 10-50 % normaalista 50 kilsan lenkistä. Tämä ei mielestäni aseta pyörälle eritysiä vaatimuksia, vaan normaali cc- tai gg-pyörä toimii hyvin n. 35 mm renkailla. Poikkeuksena tietysti juuri lanatut tiet, irtosora tai karkeammalla kivellä pinnatut metsäautotiet, joissa kaipaisi leveämpää rengasta. Toisaalta jos ja minulla kun niiden osuus on hyvin pieni, en leveyttä renkaaseen enempää kaipaa. Kokonaisuus toimii ihan hyvin näinkin. Mutta välillä tekee mieli lähteä heikommillekin teille ja silloin reittivalinta tulee tehtyä paikoin maastoajoa muistuttavaksi. Eilen päädyin mm. hakuuaukon kautta umpimetsän, josta tosin löytyi paikoin lähes ajokelpoisia ilmeisesti sorkkaeläinten tekemiä polkuja ja tuoreella aukolla ajokoneen jälkiä pystyi pääosin polkemaan. Noissa oloissa geometrialle ja välityksille asetettavat vaatimukset kuitenkin muuttuu, kuten nimimerkki d33b0:n kuvaraportissakin (Another one of the map’s “roads”) todetaan:
https://wandereronwheels.wordpress.com/2014/06/09/gravel-grinding-weekend/
Geometriaksi ei taida enää soveltua Wolverinen tai stenun teettämän rungon mitat. Itselläni (56) on front-center sama kuin stenulla eli hiukan yli 600, mutta ei ei riitä 43:n kengällä, vaan varpaat osuu renkaaseen. Maastureissa mitta on n. 650-700 ja se on riittävä. Keulakulma on itselläni 71,5, Somassa ja stenulla 72, mikä sekin taitaa olla kohtalaisen jyrkkä noissa olosuhteissa. Kun akseliväli on gg:ssä n. 5-8 cm maasturia lyhyempi ja droppitanko vie otetta n. 10 cm pidemmälle kuin suora tanko, taitaa löytyä suurimmat syyt siihen, miksi pyörä vähänkin teknisemmässä maastossa tuntuu olevan väärässä paikassa ja paatonin kommentti paksun renkaan soveltumattomuudesta noihin olosuhteisiin on helppo ymmärtää. Kapea rengas on varsinaisesti ongelma vain upotessaan pehmeikköön, jossa välittömästi alkaakin kyntäminen ja toisaalta karkealla pinnalla täristäessään epämukavasti. Geometriasta johtuva ajettavuus lienee eri asia ja siksi sen pitäisi mahdollistaa riittävän leveän renkaan käyttö.
Houkuttelevaa olisi siis kasata gg esim. levyjarrullisesta 26" maasturista 27,5" kiekoilla, jäykällä keulalla ja noin 47-50 mm renkailla. Vaihtoehtoisesti joku 28" hybridi voisi olla sopiva, kunhan vaakaputken pituus olisi suht lyhyt eli droppitanko ei lyhyellä stemmillä karkaisi liian kauas. Millainen pyörä tästä mahtaisi tulla? Genesis Vagabond on aika lähellä ja siten tuloksena ei ehkä olisi ihan mahdoton pyörä ajettavuudeltaan, mutta Evansin mukaan runko + haarukka paikaa 3,9 kg, mikä tuntuu kovin paljolta uutta ostettaessa:
https://www.evanscycles.com/en-fi/genesis-vagabond-2017-touring-frameset-EV289589
Salsa Fargo olisi loivemmalla keulalla, mutta stack on vielä korkeampi ja reach vielä lyhyempi eli melkoisessa haarukassa mitat liikkuu.
http://salsacycles.com/bikes/fargo/2017_fargo_gx_2x10
(http://salsacycles.com/bikes/fargo/2017_fargo_gx_2x10)Toisaalta kun osia ei pääsääntöisesti valmiina ole, noista kasattuna pyörä maksaisi pitkälle toista tonnia ja sehän ei nyt oikein ideologiaan sovi.
Mun mielestä jäykkäkeulaisessa pyörässä etupää loivuus ei ole mikään itseisarvo, vaan siitä aiheutuu haittoja oikeastaan enemmän kuin hyötyjä. Luovuin suunnilleen viisi vuotta sitten viimeisestäkin joustopyörästä ja ainoa maasturini sen jälkeen on ollut täysjäykkä kaksysi. Sillä olen ajellut ne maastokisatkin, mitä vielä olen jaksanut ajella. Rockhoundissa on muistaakseni 71,5-asteinen keula ja ainoan kerran kun olen toivonut, että se olisi loivempi, oli kun kokeilin siihen joustokeulaa. Joustokeula muuttaa tilanteen ihan kokonaan, kun pyörä rupeaa niiailemaan.
Renkailla puolestaan on mun mielestä aika iso merkitys ja jos pyörään vaan mahtuu 700x40-millinen rengas, on se paras kompromissi. Vielä leveämpi tekee pyörästä liian maasturimaisen ja fiilis katoaa, mutta true 40-millinen vs. nimellismitaltaan "35-millinen", joka todellisuudessa on yleensä sen noin 33 mm, on ero melkoisen suuri. WTB:n Nano Race + sisurit on tällä hetkellä mun suosikki gg-ajeluihin. Krossia ajelen mieluiten WTB Cross Bosseilla tubeleksena, jotka on siis niin paljon ylimittaiset (todellinen leveys n. 37 mm), että eivät kelpaisi virallisiin kisoihin. 33-millisillä renkailla ajaminen muuttuu paljon vaikeammaksi, ankeammaksi ja tylsemmäksi. Gravel Kingejä en ole kokeillut.
Tuosta, että "mitä Suomi-GG on" vois tietysti keskustella tuossa toisessakin keskustelussa, mutta mulle se tarkoittaa oikeastaan kahta asiaa:
1. 50-100 kilsan Pk-lenkkejä vakkarireiteillä, joita on Hesan, Espoon ja Vantaan rantojen ja metsäaluiden ulkoilupolut ja vähät oikeat soratiet höystettynä muutamilla metsäpoluilla ja asfaltit minimoituna muutamiin lyhyisiin siirtymiin.
2. Pidempiä yli 100 kilsan päiväretkiä uusia reittejä metsästellen. Vaimo suunnistaa ja pystyn suunnistuskauden aikana aika usein tekemään yhdensuuntaisia retkiä kisapaikoilla ja saan autokyydin kotiin. Näin on syntynyt reittejä esim. Hki-Kiikala, Hki-Hollola, Hki-Orimattila. Tällaisille retkille pyrin suunnittelemaan reitit niin, että hyödynnän mahdollisimman tarkkaan kaikki autosoratiet, metsäauto- ja traktoritiet sekä metsäpolut, jotka usein yhdistää edellisiä. Retkikartta.fi on hyvä väline tällaisten reittien suunnitteluun. Siihen katkoviivapoluiksi merkityistäkin pätkistä suurin osa on gg-pyörällä ihan hyvin ajettavia.
Tekniikkatreeninä ja siksi että se on kivaa, ajelen gg-pyörällä myös ihan puhtaita maastolenkkejä esimerkiksi Hesan keskuspuistossa, mutta näitä en tietenkään pidä gg-pyöräilynä. En myöskään pidä gg-pyöräilynä monipäiväisiä pyöräretkiä eli siinä mielessä kamankuskauskapasiteetilla ei mulle ole merkitystä. Usassa ja Ausseissa, missä ajetaan gg-kisoja, on niiden reitit yleensä aika pitkiä, tyypillisesti 100-200 mailia ja osa on hyvinkin vaativia, osa taas ei.
Ohiampuja
01.05.2017, 10.33
Houkuttelevaa olisi siis kasata gg esim. levyjarrullisesta 26" maasturista 27,5" kiekoilla, jäykällä keulalla ja noin 47-50 mm renkailla. Vaihtoehtoisesti joku 28" hybridi voisi olla sopiva, kunhan vaakaputken pituus olisi suht lyhyt...
No minä lähestyin asiaa juuri noin ja pyöränä on Norco Indie vuodelta 2012, joka taitaa olla tuollainen hybridi. Koko 20" ja vaakaputki noin 600 mm. Nyt alla 35 mm Contit mutta 45 mm tuonne maksimissaan mahtuu.
Pyörässä on nyt FSA compact-droppi ja Cane Creek jarrukahvat. Ja 1 x 9 välitys. Kuva on tuolla pyöräsi kuva-ketjussa.
http://m.norco.com/bike-archives/2012/indie-3/
Hienolta näyttää ja geometriassa on lupaavia juttuja, mutta miten 1x9 toimii, siihen taitaa saada vain 11-34 pakan? Millä eturattaalla ajelet?
2x9 tai sitten 1x-systeemi 11-40 tms. pakalla tuntuisi paremmin sopivalta. Pituuskin vaikuttaa olevan yläkanttiin, kun omassa 29 maasturissani reach on 11 mm lyhyempi. Sinulla stemmi on kai n. 60 mm? Toisaalta stack on vastaavasti matala, ehkä se hiukan kompensoi pituutta. Muuten kyllä varsin selkeän tuntuinen runko ja siten kiinnostava.
Ohiampuja
01.05.2017, 16.21
Stemmi on 70 mm ja eturatas 36. Nyt on vielä etuvaihtaja ohjurina ja tulevaisuudessa meinaan laittaa tuohon Race Facen etulehden, ehkä 34 tai 36 piikkisen.
Ps. Tuo on siis käyttöpyörä joka seisoo räystään alla kesät talvet ja siksi siihen ei ole kauheasti panostettu.
https://m.youtube.com/watch?v=7SOhEA2XPhY&feature=youtu.be
Oon nyt suunnilleen puoli vuotta ehtinyt ajelemaan Cyclolla...
Mielenkiinnosta kysyisin, että miten sulla on tuossa maalipinta kestänyt? Jos tuolta joskus toisenkin fillarin tilaa niin voisihan se olla maalattukin jos työ on kelvollista.
Asiaan muuten, joku poika on tilannut Cyclolta hieman erilaisen grainderin, Alfine, rosteria maalaamattomana:
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/18518158_1572904416085469_2967922809927692863_o.jp g?oh=920d1bc0cfecb35d0effcbaa099269b6&oe=59A7B9F3
Mun mielstä ihan hyvin ja näppituntuma on se, että olisi ainakin Gunnarien maalipintaa kestävämpi. Maalausjälki oli musta tosi hyvä. Yksi chippi tuli uutena heti kasatessa, kun tiputin jonkun työkalun niin, että se kolahti viistoputkeen. Muita en ole huomannut, mutta mä en ihan hirveästi niistä myöskään häiriinny, niin voi olla, että en vaan ole huomannut. Aika kovalla käytöllähän se on ollut. Titskun luulisin olevan hankalin maalattava ja väri saattaa vaikuttaa pinnan kestävyyteen paljonkin. Ainakin titaanisten silmälasipokien kanssa punainen väri on perinteisesti sellainen, että niille voi antaa takuun siitä, että värit lähtee varmasti :)
Mika_koo
15.05.2017, 16.02
Mielenkiinnosta kysyisin, että miten sulla on tuossa maalipinta kestänyt? Jos tuolta joskus toisenkin fillarin tilaa niin voisihan se olla maalattukin jos työ on kelvollista.
Asiaan muuten, joku poika on tilannut Cyclolta hieman erilaisen grainderin, Alfine, rosteria maalaamattomana:
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/18518158_1572904416085469_2967922809927692863_o.jp g?oh=920d1bc0cfecb35d0effcbaa099269b6&oe=59A7B9F3
On muuten hyvin paljon samaa kuin omissa suunnitelmissani. Pitää ehkä vaihtaa suunnitelmaa ettei väitetä matkijaksi.
Sent from my iPad using Tapatalk
Blackborow
19.05.2017, 08.12
https://www.alpkit.com/sonder/sonder-camino-alloy
Kellään kokemusta tuosta? Tekisi mieli laittaa joku halpa-alupyörä työmatkoja varten, kun säälittää tuo kuitupyörä jättää telineisiin kun kielsivät sisälle tuomisen.
Minä sain tilaamani Caminon tällä viikolla.Kuljetuksessa oli kolhittu pakettia sen verran reilusti,että etuhaarukasta oli murtunut pala.Eli ajokokemusta ei ole.Pyörä on kyllä hintaansa nähden laadukkaan oloinen.Tilaamisen syy sama,alumiinikulkine työmatkalle,kuitusen tilalle.
Blackborow
19.05.2017, 09.13
Ostitko kompliitin? Itse olen miettinyt tuon halvimman kompliitin ja runkosetin välillä. Edullinen tuo kompliitti toki on. Toisena vaihtoehtona on pyörinyt London Road.
Alpkitin sonderissa tulisi mukana haarukka laukkujen kiinnikkeillä. Onko geo tarkoitetti sekä droppitangolle, lyhyellä n.60mm stemmillä, sekä suoralle pidemmällä? L-koossa, jota suositellaan 178cm pitkälle on huima 600mm reach.
Alpkitin sonderissa tulisi mukana haarukka laukkujen kiinnikkeillä. Onko geo tarkoitetti sekä droppitangolle, lyhyellä n.60mm stemmillä, sekä suoralle pidemmällä? L-koossa, jota suositellaan 178cm pitkälle on huima 600mm reach.
Tarkoitat varmaan stackia? Reach on 397 mm, joka on 14 mm pidempi kuin vuoden 2014 Kona Rovessa, jossa on 100 mm stemmi. 80 mm stemmillä tuo olisi siis melkein sama. Suoralla tangolla joutuisi tosin laittamaan melko pitkän stemmin, jos haluaa asennosta yhtään pidemmän, kun L-koon maastureissa reach on yleensä 430-460 mm. Vai kuinka pitkä suoratankoisen sorapyörän olisi ylipäätään hyvä olla?
Blackborow
19.05.2017, 10.05
Alpkitin sonderissa tulisi mukana haarukka laukkujen kiinnikkeillä. Onko geo tarkoitetti sekä droppitangolle, lyhyellä n.60mm stemmillä, sekä suoralle pidemmällä? L-koossa, jota suositellaan 178cm pitkälle on huima 600mm reach.
Minun internetissäni se reach on alle 400mm.
Katsoin stackin ja reachin väärinpäin. Tuo L-koon runkohan on tolkuttoman korkea. Stack 600mm, kun nykyisessä suht sopivassa cyclossa on 560mm. Hirvi.
Blackborow
19.05.2017, 10.23
Niin geo on lyhyt ja korkea. Tuota ei liene tarkoitettu spandexit kireällä veivattavaksi joten ajoasentokin on sitä mukaa rento.
Täytyypä laittaa alpkitille mailia, josko noita kuituisia haarukoita olisi irtomyynnissä. Sivuikta en ainakaan löytänyt.
Ohiampuja
19.05.2017, 13.15
Tuo L-koon runkohan on tolkuttoman korkea. Stack 600mm, kun nykyisessä suht sopivassa cyclossa on 560mm. Hirvi.
Ei kun se on just sopiva. Ikämiehelle. :)
Ostitko kompliitin? Itse olen miettinyt tuon halvimman kompliitin ja runkosetin välillä. Edullinen tuo kompliitti toki on. Toisena vaihtoehtona on pyörinyt London Road.
Otin itselle sen Rival 1 hydr. mallin. Rikkoutuneen haarukan tilalle laittavat pikana uuden.
Lähetetty minun E6633 laitteesta Tapatalkilla
Minuakin alkoi kiinnostaa tuo alpkitin pyörä. Pyörä tulisi työmatkoille ja pitäisi pystyä jättää pihalle lukkoon. Ja tuo halvin kokonaisuus vaikuttaa hyvälle. Mutta kannattaako noihin 105 tai hydraulisiin jarruihin panostaa?
Lähetetty minun MotoE2(4G-LTE) laitteesta Tapatalkilla
Blackborow
20.05.2017, 16.00
Varmaan vähän makuasia. Mulla on kuitupyörässä hydrot ja onhan ne tosi hyvät sekä tunnokkaat aiemmissa olleisiin mekaanisiin nähden, mutta työmatkakäytössä ajattelin pärjätä ilman ja halvallakin pitäisi päästä.
Ohiampuja
22.05.2017, 10.09
Onpas tämä CC / hiekkatie-ajelu nyt oikein mukavata hommaa. Vaikka varastosta löytyy D-A osainen maantiepyörä ja hyvä 29" jäykkäperä, silti vaan ajelemaan tulee lähdettyä tällä n 400 euron Norcolla. Pyörä joka rikkoo melkein kaikkia mahdollisia kirjoittamattomia pyöräharrastuksen sääntöjä. On nelikantti-kammet ja Alivio takavaihtaja. Ja ihan ensiasennus kiekot ja satulakin. :)
Eli pakko myöntää että kyllä pyöräilystä voi nauttia ilman useiden tonnien budjettia. Vielä 10-15 vuotta sitten olisin voinut olla erimieltä. :rolleyes:
https://c1.staticflickr.com/5/4187/34791876325_dd6cddbc87_c.jpg (https://flic.kr/p/V1rsGD)
Bensakeuhko
27.05.2017, 16.05
Onkos kukaan kokeillut tuollaista road-plus rengastuksella olevaa pyörää? Vähän tekisi mieli hommata moisella rengastuksella varustettu Cotic Escapade tai jokin muu leveärenkainen teräsrunkoinen droppitankopyörä.
Ohiampuja
01.06.2017, 16.26
Mitäs tuollaisia road-plus runkoja olisi tarjolla? Ja mikä on sen raja-arvo, riittääkö 32-33 mm?
Bensakeuhko
01.06.2017, 17.43
Mitäs tuollaisia road-plus runkoja olisi tarjolla? Ja mikä on sen raja-arvo, riittääkö 32-33 mm?
https://www.wtb.com/pages/road-plus Tuossa listaa mihin menee menee nuo WTB Horizon kumit, mitkä on 47mm leveät kumit. Lista ei ole aivan täydellinen, esimerkiksi On One Space Chicken puuttuu listalta. Raja-arvo Road-plus kumille taitaa olla 650B kiekolla oleva 40-milliä leveä kumi tai isompi.
Mitäs mieltä muuten olette tuosta Space Chickenistä? http://www.on-one.co.uk/i/q/CBOOSPCFOR127/on-one-space-chicken-sram-force-1-monster-gravel-bike-275-wheels Mietin alunperin tuota Cotic Escapadea WTB Horizoneilla sellaiseksi "do it all" pyöräksi mutta sitten osui tuo Onnivanni silmään. Itseä lähinnä epäilyttää tuo kuituraami, sillä jollain palstalaisella taisi olla vähemmän positiivisia kokemuksia kyseisen putiikin hiilirungoista. Toki on ehkä vähän hölmöä vertailla kuituraamia ja teräspyörää mutta olisi tarkoitus hommata jokin tälläinen road-plus renkaat nielevä menopeli noin 2000e hintaluokassa. Yksi vaihtoehto olisi myös Specialized Sequoia, mutta siihen joutuisi laittamaan 650b kiekot jälkiasennuksena.
Tällainenkin löytyy kohta http://road.cc/content/tech-news/223389-unboxing-brand-new-kinesis-tripster-aluminium-adventure-bike
Harmi vaan ettei ihan ISPt mahdu
Mitäs tuollaisia road-plus runkoja olisi tarjolla? Ja mikä on sen raja-arvo, riittääkö 32-33 mm?
Formulapiireissä noita kutsutaan cycloiksi :) Omaan trekk crockettiin menee ainakin 41mm rengas.
Ohiampuja
01.06.2017, 18.12
Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)
Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)
No, kisa cyclot ovat 33mm renkailla, eikä kaikkiin tosiaan edes mahdu yli 35mm renkaita, mutta moneen "normaalimpaan" mahtuu kuitenkin yli 40mm renkaatkin. Yleensä cyclossa on keskiö korkeammalla mitä näissä gravel, advanture, roadplus, yms... pyörissä, mutta esimerkiksi omassa croketissani ero lasketaan muutamissa milleissä.
Eli minusta sillä myyntinimellä ole niin kamalasti väliä. Katselee vain, että rengastilaa on riittävästi ajateltuun käyttöön ja kaikki tarpeelliset kiinnikkeet ja varusteet löytyy. Se vanhahtava cyclo on kuitenkin moneen käyttöön edelleen pätevä laite.
Bensakeuhko
01.06.2017, 20.12
Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)
Niin, sinänsä termi "Road-plus" on ehkä vähän huonosti kuvaava koska näillä renkailla tullaan todennäköisesti ajamaan myös poluilla, sorateillä ja hiekkateillä asvaltin lisäksi, kenties "Allroad-plus" olisi parempi. :)
https://cyclingtips.com/2016/03/what-is-road-plus-650b-taipei-cycle-show/
Toissa lauantain 100 kilsan kimppa-Gravel-lenkillä oli mukana yksi Open UP tubeless-Horizoneilla ja se oli toinen niistä pyöristä, jotka selvisi koko reitin ilman flättejä (kaikkiaan pyöriä oli seitsemän) ja silti asfalttipätkillä tuntui kulkevan kovaa. Vähän hassuilta ne näyttää mun silmään, mutta kai sitä noihin(kin) silmä tottuu.
Bensakeuhko
03.06.2017, 16.57
Onkos kukaan palstalainen tilaillut tuolta On Onelta tai Planet X:ltä viime aikoina mitään ja jos on minkälaisessa kunnossa? Tuo Space Chicken vaikuttaa spekseiltään ja hinnaltaan todella houkuttelavalta pyörältä mutta vähän hirvittää jos pyörä saapuu huonosti pakattuna ja kärsineenä kotiovelle, kuten joillekulle täällä tuntuu käyneen.
Ei ehkä niitä luotettavimpia, vrt. esim. Bike-Discount, mutta oon mie Canyoniltakin saanu viallista tavaraa.
Kait noi kaikki isot firmat joskus koittaa "kepillä jäätä" ja lähettävät ns. B- stokkia, siinä toivossa että sattuu sellainen asiakas joka sitä ei huomaa tai ei kiinnosta.
Viimekertainen pyörätilaus meni PX:ltä meni paremmin kuin hyvin. Pyörä oli hyvin pakattu enkä löytänyt pienintäkään virhettä pyörästä komponenttien tai kasauksen osalta. Kaikki oli just eikä melkein. Tanko ja eturengas kiinni, satula paikalleen ja menoksi!
Piti laittaa ihan kiitokset perään! Varmasti sitä valitusta saavat kuunnella ihan tarpeeksi.
Alennusmyyntiketjussa on PlanetX:n hyvä tarjous muutamasta rungosta kiekoilla. Harmi vain, ettei täytä speksejäni gg-pyörästä. Pitäisi löytää sellainen, joka toimii sorateiden lisäksi myös aavistuksen teknisemmillä poluilla ja jossa sen takia front-center olisi vähintään n. 630 (numeron 44 tavallinen kenkä tai 45-46 Shimanon tai Laken pyöräilykenkä ei missään asennossa osu eturenkaaseen). Luultavasti akseliväli saisi olla yli 1050, keulan kulmat ei jyrkimmästä päästä, ajoasento suht korkea ja tilaa lokarien kanssa n. 50 mm renkaille 27,5" vanteilla, levyjarrut ja pyörä pitäisi tietysti saada kasattua halvalla. Mikä mahtaisi olla tällainen runko? Kuskin pituus n. 180 eli rungon koko suunnilleen 54-56. Käytetty hybridi (esim. Kona Dew) periaatteessa kiinnostaa, mutta pituus voi tulla ongelmaksi. Lisäksi satasen pyörään joutuu uusimaan aika paljon osia varsinkin, kun alkuperäinen suora tanko vaihtuisi droppiin ja silti lähtökohtana olisi paljon ajettu pyörä. Toisaalta käyttöä olisi myös kaupungilla asiointimatkoilla, joten hienolta sen ei tarvitsekaan näyttää, päinvastoin. 26" maasturistakin voisi saada tuollaisen tehtyä, mutta niissä keskiö tahtoo olla turhan korkealla.
27,5" x 2,0" -renkaan ulkosäde lienee samaa luokkaa kuin 700c x 28c -renkaan. En ole mittaillut, mutta ihan vaan arviolta 630 front-center-vaatimus kuulostaa aika isolta, ellei sulla ole 180-milliset kammet ja klossi melkein keskellä kenkää vai olenko ajatellut ihan hassusti?
Front-center on 609 ja kammet muistaakseni 175. Renkaana on 35x700 ja klossi on edessä, silti kenkä osuu renkaaseen. Lokari vielä pahentaa tilannetta, vaikka tiellä ajettaessa ei ongelmia tuosta tulekaan. Maastossa ei tuollaiseen ole varaa ja 2 cm lisää mittaa antaisi sopivasti väljyyttä.
Maasturissani on akseliväli suuruusluokkaa 1100 ja front-center 660-700. Veikkaan noita lukuja merkittäväksi syyksi siihen, että grinderillä jyrkkien alamäkien ja portaiden ajelu maastossa tuntuu paljon ikävämmältä. Jostain syystä maantiepyörät ovat paljon lyhyempiä kuin maasturit, mutta millainen ajettava selkeästi tavanomaista pitemmästä maantiepyörästä tulisi, se olisi kiinnostava tietää. Esim. Salsa Fargon luvut ovat paremmin verrannollisia maasturiin kuin maantiepyörään ja yleensähän siitä käyräsarvinen pyörä rakennetaan, joten tuskin tuloksena täysin mahdoton ajettavuus on. Fargoa en ole kokeillut.
Tässäkö on The gravel grinder? Alkaa Fargo vaikuttaa tuon rinnalla kivikauden ajan pyörältä.
https://www.whyte.bike/gisburn
http://grit.cx/reviews/2017/02/review-2017-whyte-gisburn
..silti kenkä osuu renkaaseen
Vai lokariin? Oisko vähän ylipitkät kammet sulla, jos ne on 175-milliset? Fargossa on joustokeulamittainen kaksysihaarukka, minkä vuoksi front-centeri on luonnostaan pitempi kuin yleensä 700c-pyörissä.
Whiten geotaulukkoa voi lukea ainakin näin: Vähän keskimääräistä lyhyempi chainstay ja vähän keskimääräistä loivempi keula -> painopiste pyörän päällä normaalia taempana -> etupyörä ainakin lipsuu kurveissa normaalia helpommin ja jos 70-asteista keulaa ei ole kompensoitu suuremmalla rakella, on trail sen verran pieni, että ohjauksesta tulee kaatuva (mitä lyhyehkö stemmi saattaa vähän kompensoida tai sit korostaa en oo varma). Jos taas rakea on kasvatettu kulman loiventamisen myötä, karkaa etupyörä vieläkin kauemmas ja etupää lisuu vieläkin helpommin ;)
Eron huomaa jo mun Gunnarin ja sen pohjalta piirretyn Cyclo välillä. Cyclossa on 5 mm pitempi vaakaputki, sentin lyhyempi stemmi, muistaakseni asteen loivempi keula ja 3 mm enemmän rakea. Front-center-mitassa on eroa vajaa puolitoista senttiä ja jo sen huomaa etupään pidon heikentymisenä, mutta vastaavaasti vakauttaa menoa varsinkin pehmeähiekkaisissa alamäissä.
Gunnarissa on 40-millisen renkaan kanssa pieni overlappi (ilman lokaria) 43-koon kengällä (klossit aika takana) ja 172,5-millisillä kammilla. Cyclossa ei ole toe-overlappia 40-millisellä Nanolla.
Maastoajon suhteen erot on niin pieniä, että ei sillä ole todellista merkitystä otb-herkkyyteen tms. juttuihin. Ja sellaisissa paikoissa, missä nopeasta kääntymisestä on etua, tuntuu vanha Gunnar jopa näppärämmältä. Jos pitää saada pyörä, joka on maasturimainen ajettava maastossa, kannattaa ostaa maastopyörä. Krossi yms. pyörillä maastossa ajamisessa on kivaa juuri se, että se ei ole maastopyörä. IMO.
...helpottuu muuten elämä paljon, kun sisäistää sen, että pyörän geometrian muuttaminen niin, että kaikki ominaisuudet vain paranevat, on mahdotonta. Geometria on kompromissien summa ja jos jonkun asian haluaa muuttuvan tiettyyn suuntaan, muuttuu aina joku toinen asiaa vastakkaiseen suuntaan.
Oikeastaan ainoa asia, jonka muuttaminen vain ja ainoastaan parantaa pyörän ajo-ominaisuuksia, on bb-dropin kasvattaminen. Mutta siinäkin varjopuolena on se, että maavara pienenee. Mutta ajo-ominaisuuksien puolesta bb-droppia kasvattamalla ei aiheudu minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia ja jos joissain pyörissä on keskiö korkealla, syyt on aina jossain muualla kuin ajo-ominaisuuksiin liittyvissä jutuissa. Ero bb-dropin suuruudessa on myös olennaisin yksittäinen asia, mikä tekee kaksysimaastureista niin paljon 26-tuumaisia parempia.
Bb-dropista puhutaan muutenkin hämmästyttävän vähän, vaikka se on yksi tärkeimpiä mittoja pyörässä, koska se vaikuttaa koko pyörän geometriaan. Mitä korkeammalla on keskiö, sitä korkeampi on koko pyörä ja sitä korkeammalla on painopiste, mikä huonontaa kaarrekäyttäytymistä ja tekee pyörästä sekä kiikkerämmän että otb-herkemmän. Sekin kannattaa huomioida, että pieni bb-droppi kasvattaa toe overlappia.
Vai lokariin?
Molempiin:
http://i5.aijaa.com/t/00443/14395448.t.jpg (http://aijaa.com/9NI0Zo)
Kuvassa siis Shimanon kenkä nro 45, fc-mitta 609, kampi 175 mm ja rengas 35x700.
Oisko vähän ylipitkät kammet sulla, jos ne on 175-milliset?
Mielestäni se on ihan normaali mitta runkokoossa 56.
Fargossa on joustokeulamittainen kaksysihaarukka, minkä vuoksi front-centeri on luonnostaan pitempi kuin yleensä 700c-pyörissä.
Ei kai ole merkitystä, tuleeko mitta pitkästä haarukasta vai jostain muualta. Kokonaisuuteen pitää pakata keskenään sopivat kulmat. Fargossa on toki pidempi takahaarukka, joten ihan yhtä takapainoinen se ei taida olla kuin Whyte. Mutta todennäköisesti ei myöskään lähellekään yhtä herkkä ajettava.
Whiten geotaulukkoa...
Whyten.
...voi lukea ainakin näin: Vähän keskimääräistä lyhyempi chainstay ja vähän keskimääräistä loivempi keula -> painopiste pyörän päällä normaalia taempana -> etupyörä ainakin lipsuu kurveissa normaalia helpommin ja jos 70-asteista keulaa ei ole kompensoitu suuremmalla rakella, on trail sen verran pieni, että ohjauksesta tulee kaatuva (mitä lyhyehkö stemmi saattaa vähän kompensoida tai sit korostaa en oo varma). Jos taas rakea on kasvatettu kulman loiventamisen myötä, karkaa etupyörä vieläkin kauemmas ja etupää lisuu vieläkin helpommin ;)
Pitäisi päästä kokeilemaan. Kun maastureissakaan, joissa fc voi olla useamman sentin pitempi, keulan lipsuminen ei mielestäni ole ongelma, miksi se tuossa olisi?
Jos pitää saada pyörä, joka on maasturimainen ajettava maastossa, kannattaa ostaa maastopyörä. Krossi yms. pyörillä maastossa ajamisessa on kivaa juuri se, että se ei ole maastopyörä. IMO.
Kiinnostavaa olisi löytää pyörä, jolla on mukava ajella sorateiden lisäksi sellaisia polkuja, joissa tavanomaisella cc:llä/gg:llä aletaan olla jo epämukavuusalueella. Maasturi on sitten varsinaista teknistä maastoa varten.
...helpottuu muuten elämä paljon, kun sisäistää sen, että pyörän geometrian muuttaminen niin, että kaikki ominaisuudet vain paranevat, on mahdotonta. Geometria on kompromissien summa ja jos jonkun asian haluaa muuttuvan tiettyyn suuntaan, muuttuu aina joku toinen asiaa vastakkaiseen suuntaan.
Kun Whyten geometria poikkeaa noin paljon valtavirrasta, olisikin kiinnostava tietää, mitä on saatu aikaan.
Oikeastaan ainoa asia, jonka muuttaminen vain ja ainoastaan parantaa pyörän ajo-ominaisuuksia, on bb-dropin kasvattaminen. Mutta siinäkin varjopuolena on se, että maavara pienenee.
Käyräsarvisessa ei maavara taida olla rajoittava tekijä. Whytessä ei droppia ole ilmoitettu, mutta keskiön korkeus on 277 mm ja se kuulostaa terveeltä.
Mikä pyörä on kyseessä?
Oikea kampien pituus riippuu jalkojen pituudesta. Esim. tuolta, kun skrollaat alaspäin, löytyy karkea taulukko erimittaisille inseam-mitoille: http://bikedynamics.co.uk/FitGuidecranks.htm#1
Keulan pito-ongelma syntyy kapeammasta renkaasta. Kun renkaissa on pitoa vähemmän, painonjakaumalla on suurempi merkitys. Huomaa varsinkin silloin, kun ajaa kilpakrossia 33 mm renkailla.
Ota lokarit pois ja laita vähän järkevämmät kumit alle ja lähde rohkeasti sinne poluille. Taito karttuu ajamalla ja siitä on hyötyä paljon enemmän kuin uutta pyörää speksaamalla. Syksyllä tuut tänne Päähesalaan ajamaan VPCX:ää. Siellä näkee, miten esim. Surlyn Steamrollerilla pääsee yllättävän kovaa maastossa, vaikka siinä melkein ratapyörän geometria.
On sillä maavaralla käyräsarvisessakin merkitystä nimenomaan silloin, jos sillä meinaa ajaa muuaallakin kuin tiellä. Liian matalan keskiön kanssa kammet kolisee kiviin kantatessa ja rattaat ottaa kiinni kallioportaita ylös ajaessa sekä tukkien ja kivien ylityksissä.
Rove ja kammet vakiona olevat. Linkkisi perusteella ne voisi olla 172,5 mm, mutta hyvin lähellä 175 mm myös on, joten en ota asiasta stressiä. Konan taulukoissa tuon pyörän mitat osui omiini. Lisäksi 2,5 mm ei oleellisesti varpaiden tilaan vaikuttaisi.
Tuolla pyörällä en teknisillä poluilla viitsi ajella, vaikka sitäkin olen kokeillut. Nuo renkaat toimii riittävän hyvin siinä käytössä, mihin pyörä soveltuu ja mihin sitä käytän eli asfalttipainotteiseen (soraa ehkä 25% kilometreistä) lenkkeilyyn ja asiointiin yms. arjen ajoihin. Täydellinen varustelu tuo painoa, minkä haitat maastossa korostuu varsinkin, kun pyörä ei riisuttunakaan ole kevyt. Ainoa, mitä voisin ajatella tuohon, on 650b kiekot, jos sopivilla renkailla halkaisija olisi hiukan nykyistä (700 mm) pienempi. Lisäksi stemmin voisin vaihtaa, sentin lyhyempi toimisi maantielläkin.
Toki matala keskiö ja kammet voi osua kiviin ja puun runkoihin. Yleensä kampien kanssa pärjään nostamalla kiven puoleista kampea ja toisaalta jos keskiö alkaa ottaa osumaa, ollaan todennäköisesti jo kohtalaisen vaativassa maastossa. Yksittäiset paikat voi tarvittaessa selvittää vaikka jalkautumalla, mutta eturattaan koko taitaa silti olla määräävä tekijä. 36/46 ratastus syö maavaraa tehokkaasti verrattuna esim. 38 piikkiseeen 1x-voimansiirtoon, kun gg:ssä keskiön pudotusten erot on yleensä muutamia millejä.
Ajatuksissa onkin sellainen pyörä, johon tulisi järkevät kumit. Kun leveyttä on n. 42-47 mm ja hiukan yleispyörää karkeampi kuvio, pitäisi pitoakin löytyä riittävästi. 33 mm nakkien kanssa krossin ajamisen ideaa en koskaan ole tajunnut. Ja lokareista en muuten luovu. Malli voi kyllä olla jokin muu kuin aisoilla tuettu täyspitkä.
Kisaaminen kiinnostaa, mutta silloin tavoitteena on selviytyä jostain kestävyysmatkasta ja sijoitusta kiinnostavampaa on itseään vastaan kilpailu. Kisan selvittäminen olisi hyvä saavutus ja jos tuloslistassa olisi joku minun takana, tulos olisi loistava. Lokareilla ja tarakalla varustettu pyörä varmaan saisi osakseen ansaittua huomiota, mutta ajetaanhan triathloniakin jos jonkinlaisella kalustolla, ainakin sprinttimatkoja. Harmi vain, että maastotriathlonkisoja on vain muutama ja ainakin Hollolassa gg:t kiellettyjä. Reitti on ilmeisesti teknisesti kohtuullisen helppo, vaikkakin korkeuserojen takia vaativa, mutta sen puolesta ei siis estettä gg:n käyttöön olisi. Mutta ihan yhtä hyvin tuollaiset voi ajaa maasturilla, joten ongelmaa en tuostakaan saa aikaan.
Kyllä Rovella ajaa jo aika monenlaisesta paikasta. Lokareita ei maastossa kannata käyttää, on pyörä millainen tahansa. Renkaiden vaihtaminen muuttaa pyörääsi paljon enemmän maastoajettavammaksi kuin kaipaamasi muutokset geomteriassa ja on lisäksi halpa kokeilu. Kokeile vaikka WTB:n Nano Race. Tuskin edes rullaavat tiellä huonommin kuin nykyiset renkaasi.
Tää jatko on sitten offaria (sananmukaisesti :D), koska noi kivet on vähän soraa isompia. Hidastus "takapihan" treenirundilta (https://flic.kr/p/VuC7A6). Eturatas on 38-piikkinen. Gunnarissa 72,5 keulakulma, 10-senttinen stemmi ja muutenkin aika peruskrossigeometria pl. ehkä vähän tavanomaista matalampi keskiö.
Ps. Eilen Korso MTB 64 miesten nelikympisissä täysjäykällä sinkulalla sijoitus 41. Sillä ei paljon kehuskella. Jos edes yrittäisin kisata sijoituksista, alla olisi jousitettu pyörä.
Tämä lienee oikein topikki Strggn kesä17-setupille.
http://pic.useful.fi/991-1mcfbfy.jpeg
Tämä lienee oikein topikki Strggn kesä17-setupille.
Joo! Näyttää pätevältä lajinomaiseen käyttöön.
Kiinnostavaa olisi löytää pyörä, jolla on mukava ajella sorateiden lisäksi sellaisia polkuja, joissa tavanomaisella cc:llä/gg:llä aletaan olla jo epämukavuusalueella.
Mulla on tuollaiseen seikkailukäyttöön(?) kevyehkö teräksinen täysjäykkä 29er 2.35 kumeilla. Aivan täydellinen omassa käytössäni vaikkapa polkujen metsästykseen pitkien siirtymien päässä. Sellaisten, joita ei viitsi lähteä täpärillä jahtaamaan. Muutenkin toki ajelen maastoajoja sillä enemmän kuin täpärillä. Mahdottoman mukava hiekkateilläkin. Vaikka on tuo "oikeakin" grainderi tallissa nykyään niin tuolla teräsjäykkisellä tulee lähdettyä pelkille hiekkatielenkeillekin toisinaan.
Mutta muuten asiaan kommentoidakseni, miksi et teettäisi fillarin runkoa kun on selvät toiveet geometriasta ja muista spekseistä päässä? Voi olla vaikea kaupasta löytää ja niissähän on aina jotain kompromisseja tehty.
kmw:n strggri taipuu moneen ja paranee kypsyessään.
Mutta muuten asiaan kommentoidakseni, miksi et teettäisi fillarin runkoa kun on selvät toiveet geometriasta ja muista spekseistä päässä? Voi olla vaikea kaupasta löytää ja niissähän on aina jotain kompromisseja tehty.
Pitäisi päästä kokeilemaan, onko ajatuksissa minkäänlaista tolkkua. Ja kun Whyte on tehnyt teoriassa täydellisen pyörän, se ei kiinnostusta yhtään vähennä. En kyllä tiedä, olisiko halvempaa teettää runko kuin ostaa Whyte valmiina. Tosin parin tonnin pyörän hankintaan en taida ihan olla valmis.
Kyllä Rovella ajaa jo aika monenlaisesta paikasta.
Ajaa toki, mutta mielestäni ominaisuudet ei maastoon sovi ja siinähän ei mielestäni ole järkeä, että ajetaan ominaisuuksiltaan huonolla pyörällä.
Lokareita ei maastossa kannata käyttää, on pyörä millainen tahansa.
Maasturin lokareista en ole haittaa huomannut olevan. Täyspitkät on asia erikseen, mutta arvostan sitä, ettei kura ja hiekka lennä naamaan, vaikka suihkuun lenkin jälkeen pitäisi joka tapauksessa mennä. Se, että juomapullosta saa suuhun hiekkaa lokarienkin kanssa, vaikka miten yrittäisi puhdistaa korkin ennen juomista, on ihan riittävän tylsää.
Renkaiden vaihtaminen muuttaa pyörääsi paljon enemmän maastoajettavammaksi kuin kaipaamasi muutokset geomteriassa ja on lisäksi halpa kokeilu. Kokeile vaikka WTB:n Nano Race. Tuskin edes rullaavat tiellä huonommin kuin nykyiset renkaasi.
Epäilemättä noin. Toisaalta varpaat osuu noillakin eturenkaaseen ja jos rengaskoko kasvaa, ongelma vain pahenee.
Tää jatko on sitten offaria (sananmukaisesti :D), koska noi kivet on vähän soraa isompia. Hidastus "takapihan" treenirundilta (https://flic.kr/p/VuC7A6). Eturatas on 38-piikkinen. Gunnarissa 72,5 keulakulma, 10-senttinen stemmi ja muutenkin aika peruskrossigeometria pl. ehkä vähän tavanomaista matalampi keskiö.
Tuollaiset kohdat yksittäisinä ei ole ongelma ja jos maasto muuten on samanlaista kuin videolla, mielikseenhän tuossa jopa Rovella katurenkailla ajelisi.
Ps. Eilen Korso MTB 64 miesten nelikympisissä täysjäykällä sinkulalla sijoitus 41. Sillä ei paljon kehuskella. Jos edes yrittäisin kisata sijoituksista, alla olisi jousitettu pyörä.
Minusta on hienoa, että kisaan osaa asennoitua omista lähtökohdista.
Jos Pääkaupunkiseudun virallinen krossikuppi ei syö VPCX:ää kokonaan, niin noille Haagan poluilla ajamista päässee testaamaan merkatulle reitille ensi syksynä Haaga Hell VPCX -osakilpailun puitteissa ;) Saa tulla katurenkailla ja lokareiden kanssakin, on niitä nähty ennenkin.
Meillä on selvästi vähän eri katsantokanta. Mun mielestä juuri se on hauskaa, että haastaa itsensä ajamaan sillä kalustolla, mikä löytyy. Krossarilla maastossa ajamisessa ei ole järkeä. Ehkä ei, mutta se on hauskaa. Täysjäykällä maastopyörällä maastokisojen ajamisessakaan ei ole järkeä, mutta sekin on hauskaa. Käyrätankoinen, kapearenkainen pyörä maastossa on käyrätankoinen, kapearenkainen pyörä maastossa ja ominaisuuksiltaan "huono" maastoajoon geometriasta riippumatta.
Get to the point: käytiin ma-ti rouvan kanssa luottokorttibikepackinggravelgrindingretkellä Fiskarsissa. Suunnilleen kaikki mahdolliset hiekka- ja metsätiet hyödyntäen K:nummi-Fiskars-K:nummi 160 km kahdessa päivässä. Fiskarsissa yövyttiin hotellissa ja syötiin hyvin. Reitti kiersi myös kaikki neljä muuta tuon alueen vanhaa ruukkia eli Fagervik-Billnäs-Fiskars-Antskog-Mustio. Oli hieno reissu ja Cyclo toimi loistavasti kevyesti kuormattunakin, vaikka ei olekaan retkimielessä suunniteltu.
https://c1.staticflickr.com/5/4228/34981960405_529382dfb0_b.jpg
Mikä on VPCX?
Onkos toi VääräPolkuCycloCross?
kuovipolku
06.06.2017, 19.08
Virallinen (sikäli kuin tässä yhteydessä voi virallisuudesta puhua) nimi taitaa kuulua: "Väärien Polkujen CycloCross".
Pääkaupunkiseudulla (vai oliko se pelkästään Helsingissä?) syksyisin ajettava reipasmielinen tapahtuma- ja ilomielinen cyclocrosspyöräkisasarja, joka ajetaan nimensä mukaisesti etupäässä lähiömetsissä kulkevilla radoilla jotka eivät välttämättä aina kovin paljon muistuta niitä lajinmukaisia eli pahimmillaan korkeintaan pehmeässä hiekassa, liukkaalla nurmella ja upottavassa mudassa kulkevia yleensä puistoihin vedettyjä "oikeita" cyclocrossratoja joilla UCI:n sääntöjen mukaan kilpailut pitää järjestää.
Muuten: itse edustan hyvin pitkälle samaa katsantokantaa kuin stenukin eli ei aina pidä hakea oikeaa eli ominaisuuksiltaan sopivinta pyörää, Joskus se kaivattu hauskuus löytyy nimenomaan niistä lisähaasteista ja siitä epämukavuudesta jotka joutuu kohtaamaan. Amerikkalaiset käyttävät joskus termiä "underbiking", millä ei haluta tarkoittaa sitä että ominaisuuksiltaan sopivammalla tai peräti sopivimmalla pyörällä ajo olisi jotenkin "overbiking"; jälkimmäisestäkin löytyy luonnollisesti omat haasteensa (jotka yleensä lisääntynyt vauhti voi aiheuttaa) ja tietenkin oma hauskuutensa (jonka tuo se sama lisääntynyt vauhti ja/tai suurempi mukavuus).
Vielä kun saisi itsensä joku syksy ajamaan enemmän niitä vääriä polkuja!
PS Reittijälki (mahdollisesti jopa kommentoituna) koko 160 km:n reitiltä eli K:nummi-Fiskars-K:nummi GG kiinnostaisi varmaan monia!
Pääkaupunkiseudulla (vai oliko se pelkästään Helsingissä?) syksyisin ajettava reipasmielinen tapahtuma- ja ilomielinen cyclocrosspyöräkisasarja...
Eikö niitä osakilpailuja ole myös Keuruulla ja Lopella? Eli valtakunnallinen on :)
Joo VPCX:n historia alkaa Espoosta 11 vuotta sitten. Edellä mainittujen lisäksi on ajetty myös Vantaalla ja muistaakseni myös Sipoossa eli on valtakunnallinen todellakin :)
Face-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/20960030255/
Fillarifoorumilta kausi 2016 -lanka: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?56000-VPCX-2016-mutaa-kaljaa-ja-kivaa!-Alkaa-11-9-PK-seutu
Rhubarben ansiokasta videodokumentaatiota kuuden vuoden takaa:
https://vimeo.com/17092282
Osa 2 (http://https://vimeo.com/17094227)
Osa 3 (https://vimeo.com/17097683)
Osa 4 (http://https://vimeo.com/17100078)
Videoissa maasto näyttää pahimmat pehmeiköt pois lukien helpolta, maastopyöräilystä puhuttaessa en määrittele tuollaista mitenkään tekniseksi, eikä gg:n geometria tosiaan tule ongelmaksi. Varsinkin noin märällä kelillä renkaiden pito on tärkein asia ja 35 mm rengastus ei mutavellissä ihmeisin pysty. Sentti tai puolitoista lisää leveyttä olisi hieno juttu ja siten 650b tulee jatkossa parantamaan mahdollisuuksia. Sen verran kuitenkin itse pyörällä soveltuvuutta olisi hyvä olla, että kengät ei osuisi eturenkaaseen. Minun tapauksessani ei 650b taida sitä ongelmaa poistaa eli haaveilu saa jatkua.
Mohkku...Videoissa moni sellainen asia voi näyttää helpolta, mikä itse yrittäen ei sitten välttämättä ihan yhtä helppoa olekaan ja internetissä pyöräileminen se vasta tosi helppoa onkin. Kivikon VPCX-baana kulkee osittain samoja polkuja, joilla ajettiin (aikana ennen hissienduroa) mm. Suomen endurocupin osakilpailuja. Suuressa osassa videoissa esiintyvistä pyöristä toe overlappiakin on, joten ei se maastossa ajamista estä, ellei siitä halua tehdä itselleen estettä. Mutakeleillä oikeaa cyclocrossia ajetaan mieluummin vähän kapeammilla renkailla, koska sellainen leikkaa mudan läpi ja löytää pidon sieltä, kun leveämpi rengas jää liiraamaan mudan päälle. Esimerkiksi vihreätä Crosscheckiä ohjastava kuski on ihan oikeasti kova maastokuski ja ajaa edelleen kärkisijoituksista kotimaan maastoskaboissa. Jos pysyt hänen perässään krossarilla noilla poluilla, on sinulla potentiaalia XC- tai marakisojen podiumillekin. Tai mistäpä minä tiedän, millainen ajomies nimimerkkisi takana luuraa, mutta minä ainakin jään kyseiselle herralle keskimäärin kierroksella viiden kierroksen kisassa oli laji mikä hyvänsä. Kuten sanoin jo aikaisemmin, olet enemmän kuin tervetullut kokeilemaan itse ja VPCX on juurikin itseään vastaan kilpailemista parhaimmillaan. VPCX:n "säännötkin" on aika laveat eli kaikki pyörät, joissa on alle 50 mm leveät renkaat, jäykkä keula ja droppitanko kelpaavat viivalle, joten useimmat tämänkin ketjun aihepiiriin kuuluvat pyörät, myös Kona Rove ja vaikka 650b-viritettynäkin, ovat erinomaisen hyviä vaihtoehtoja. Vaikka kanssasi on kiintoisaa väitellä, taidan jättää tämän nyt kuitenkin tähän =D
Sori, ei ole tarkoitus väitellä. Ajatusten vaihtoahan tämä on ja luulen osaavani olla rakastumatta mielipiteeseeni, jos se osoittautuu vääräksi.
Maaston helppouteen tosiaan vaikuttaa varmaan se, miltä maasto näyttää ja mitä se todellisuudessa on, mutta myös se, että itse ajelen ilman kelloa siten, mikä sopivalta tuntuu. Kisassa tilanne on toinen, joten silloin helppokin maasto tulee pian etenemistä rajoittavaksi tekijäksi. Ehkä rengaskokoonkin tällöin suhtautuu eri tavoin. Jos kapea on nopeampi, leveämpi on todennäköisesti rauhallisemmassa menossa mukavampi eli siten sopivampi omaan käyttööni.
Toe overlap on tosiaan ominaisuus muiden joukossa, eikä se minunkaan ajamista ole estänyt, mutta pidän piirrettä huonona ja siten ihanteellisessa pyörässä sellaista ei mielestäni tarvitsisi olla.
En väitä pysyväni videon kuskien perässä. Koskaan en ole kilpaillut, joten en tiedä paljonko kärjestä jäisin. Jos maantiellä ajelen 60 kilsan lenkin 25 km/h keskinopeudella, ennuste ei ainakaan sen puolesta ole kovin hyvä, enkä siten perinteisen suomalaisen autoilijan tavoin ala uskotella itselleni olevani edes keskivertoa parempi.
Ymmärrän mitä mohku tarkoittaa. Maasto näyttää helpolta, kun sitä mennään tasapainoilemalla ja välillä tunkkaamalla nautiskellen. Mutta kun nämä kahjot ajavat polvilumpioita pelkäämättä tuota reittiä täysillä, pää käsien välissä ja kesärenkailla keskellä talveakin. Sattuu lonkkaan pelkkä katsominenkin.
Olisko kukaan mitään gravelgrainderia pykännyt viime aikoina? Alkaa touhu olemaan cx-painotteista ja niillehän on muitakin topicceja.
Mun mielestä topicinmukaisen fillarin maastoajo-ominaisuudet ovat korkeintaan sivuseikka, omallanikin toki se onnistuu. Crossarissa oleellisempaa.
CX taikka GG ilman toe-ovelappia on ihan helppo löytää. Mun aikaisemmassa crossarissa oli sitä, mutta siihen tottui eikä haitannut sittemmin. Nykyisessä grainderissa ei ole lähelläkään, lokaritkin mahtuisivat ilman osumaa mikäli sellaisia haluaisi käyttää.
^Kerrotko Jaska mitkä ne erot cx ja gg-fillareissa taas olikaan ? Tietysti, jos vielä avaat erojen kohdalla pikkusen sitä miksi ko. ominaisuus juuri tekee pyörästä tietyn genren vehkeen. (Tämä kysymys syntyi ilman trollin aatoksia, ihan oikeasta tietämättömyydestä)
^Kerrotko Jaska mitkä ne erot cx ja gg-fillareissa taas olikaan ?
Eikö ne oo käsitelty jo monesti :)
No jos lyhyesti, mun mielestä GG on vähän niinku CX (CC:hän on taas ihan eri vehje eikä pidä sotkea harrastuspyöriin), mutta "maantiepyörämäisempi" koska maastossa, maastossa(!), ei tarvii juurikaan ajella.
Pidempi chainstay, emäputki ja vaakaputki sekä matalampi keskiö noin pääpiirteissään. Keulakulmakin voi olla loivempi kun ei tarvitse olla yhtä ketterä kuin CX. Ja vähän niinkuin rennon geometrian maantiepyörä, johon mahtuu leveät (joo hassuttelijat, mä tiedän että ei ole leveä jos ei ole 5.05") renkaat. Rengastilaa tarvitaan enemmän kuin CX:n 33-millisille. Tarakkapulteille paikat vois myös olla, CX-käytössähän moisille ei ole tarvetta.
Jos me laitteisiin jana, jossa toisessa päässä on CX ja toisessa päässä GG, niin vastaavasti kun lähestytään GG-päätä sitä huonommaksi maastoajo-ominaisuudet tulevat, muttei kuitenkaan mahdottomaksi.
Puolivälissä janaa on tasapainopiste, eli kompromissi :)
EDIT: mä itse asiassa laitan sen janan tähän (ei varmaan toimi kännykän ruudulla) :)
CX|--------------------------------------------------------------------------------------|GG
erinomainen....................................... .................................................. ......................melko siedettävä
maastokelpisuus................................... .................................................. ....................maastokelpoisuus
Mun mielestä selkein tuntomerkki, jolla kategoriat erottaa toisistaan jo kaukaa on tuo chainstay; crossarissa rengas lähellä satulaputkea ja grainderissa kauempana.
Noilla lähtökohdilla tuota minunkin runkoa alettiin piirtää, kerroin haluavani vakaan kulkijan (huonollakin) hiekkateillä eikä maasto-ominaisuuksilla niin väliä. Lähtökohtana pidettyä CX-runkoa piirrettiin sitten enempi GG-suuntaan.
Kokonaan eri asia on se, että valmistajat ja myyjät saattavat nimittää fillareitansa vähän miten sattuu. Muodinkin mukaan.
Hiekkateitä voi (ja saa!) ajella millä tahansa pyörällä, en minä sillä. Mutta puutuin vain tähän, että viime päivinä topicissa on puhuttu lähinnä cyclocrossin ajamisesta.
Nää on periaatteessa ihan helppoja juttuja. Tietenkin nämä ovat sellaisia hiuksenhienoja kategoriarajoja niinkuin kaikessa muussakin... onko 4" oikea läski vai pitääkö olla 4.5", onko 2.6" oikea plussa vai pitääkö olla 2.8"? jne.
Se sun Wilier on täydellinen grainderi, hassua ettet ole tuonut sitä täällä julki. Kelpais varmaan Mohkkullekin :rolleyes:
kuovipolku
08.06.2017, 10.27
CX-pyörän pitää olla ketterä ja kernaasti kevyt eli sillä pitää pystyä tulemaan kovaa vauhtia tiukkaan mutkaan, kääntymään sujuvasti hitaassa vauhdissa ja kiihdyttämään taas vaikka suoraan ylös jyrkkään mäkeen. Ja pitäisi olla vielä kiva heittää nopeasti olalle, hypätä tai juosta esteen yli ja nousta nopeasi uudelleen satulaan ja jatkaa matkaa täyteen vauhtiin.
GG-pyörän pitää olla sellainen että sillä voi pitää hyvää matkavauhtia kaikenlaisilla alustoilla, ajaa teiden mutkat vauhdikkaasti vaikka niissä olisi kosolti irtohiekkaa tai -soraa. Siihen pitäisi saada sellainen melkein maantiepyörämäinen matala aerodynaaminen ajoasento jotta matka taittuisi eikä vasta- tai sivutuulessa peltoaukeilla v-isi liikaa. Siihen pitäisi saada mahtumaan kohtuullisen leveät renkaat joko pelkästään siksi että niitä pidetään yleisesti monilla alustoilla paremmin rullaavina ja pitävempinä, mutta myös siksi että talvella on jo luunmurtumien välttämiseksi parempi olla kunnon nastarenkaat. Ja niidenkin kanssa lokarit olisivat kivat. Eikä vaatimus siitä että pyörän pitää olla mahdollisimman tasapainoinen ajettava pitempääkin taivalta varten lastattuna eli erilaisten laukkuratkaisujen kanssa ole asiaankuulumaton GG-pyörän kohdalla, vaikka CX-pyörän valinnassa sillä ei ole mitään painoarvoa.
Yks kaks yllättäen ei ole mahdotonta että samalla pyörällä joka nimellisesti kuuluu jompaan kumpaan kategoriaan ajetaan ihan mielihyvällä tai jopa menestyksellisesti molemmansorttisia ajoja, mutta siitähän ei tässä ole kysymys. Valmistajat ja kauppiaat ovat lisäksi tietenkin jo keksineet kolmannenkin kategorian näiden väliin ja sillekin on sitten useampia tässä vaiheessa vielä keskenään kilpailevia nimiä...
Nykyään kun "cyclocross"-pyöriä kysytään ja myydään ties mihin käyttöön, on tietysti vähän ehkä hämärtynyt se, että mikä on "cyclocross"-pyörä (cyclocross-kilpailuhin suunniteltu UCI-sääntöjen mukainen pyörä). Nykyään cyclocross-pyöriksi kutsutaan mm. käyrätankoisia polkupyöriä, joiden käyttö lokasuojineen, pakkareineen jne on lähempänä perinteisen hybridipyörän käyttöskaalaa ja sen vuoksi ns. cyclocross-pyöriä on olettu myös suunnittelemaan enemmän tämänkaltaiset tarpeet huomioiden. Tälläkin foorumilla oli joskus CX-pyörälanka, jossa speksattiin pyöriä niiden lajinomaiseen käyttöön, mutta se on hautautunut jo vuosia sitten erilaisten käyrätankohybridien alle ;)
GG-lienee sitten samankaltaiseen genreen asettuva pyörä, mutta ilman noita UCI-rajoitteita. Esimerkiksi erilaiset jousitusratkaisut tulevat aivan varmasti yleistymään ns. GG-pyörissä lähivuosien aikana. Tarpeellisuudesta en ole itse ihan varma, mutta uusi tekniikka myy ja uusien pyörien myymiseksi tarvitaan useimmiten uutta tekniikkaa.
Joka tapauksessa viime viikonloppuna ajetussa Dirty Kanza 200 (http://dirtykanza.com/) -kilpailussa tehtiin naisten sarjassa uusi aikaennätys alla olevalla laitteella, joka aikalailla ehkä edustaa tämänhetkisen GG-pyörien evoluution huippua. Miesten sarja voitettiin ilmeisesti melkolailla perinteisellä CX-pyörällä, johon oli kuitenkin ympätty tempotanko.
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2017/06/DK200_cannondale-8724.jpg
Tuolla (https://cyclingtips.com/2017/06/becoming-queen-kanza-alison-tetricks-dirty-kanza-200-diary/) lisää juttua. Toisaalta samaisessa lähdössä oli mukana myös mm. tämä naisporukka (https://cyclingtips.com/2017/06/girl-singlespeed-crew-take-grueling-dity-kanza-200/) yksivaihteisillaan (Surly Crosscheck, All City Nature Boyn eri versioita jne.). Dirty Kanzassa oli muuten 2000 pyöräilijää viivalla (kaikki ei tosin tuolla täydellä 200 mailin matkalla), mutta siitä voi ehkä vetää jotain johtopäätöstä, millainen kasvupotentiaali lajilla voisi olla Suomessakin. Rapakon takana kisoissa on yleensä jos jonkinnäköistä kalustoa viivalla:
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2017/06/dk200_ellacycling-7708.jpg
TetedeCourse
08.06.2017, 11.13
"Miesten sarja voitettiin ilmeisesti melkolailla perinteisellä CX-pyörällä, johon oli kuitenkin ympätty tempotanko."
3T Exploro taitaa olla kyllä muuta kuin perinteinen CX-pyörä
https://www.cxmagazine.com/mat-stephens-wins-2017-dirty-kanza-200-gravel-race-mens-results
Se sun Wilier on täydellinen grainderi, hassua ettet ole tuonut sitä täällä julki.
Ennoo uskaltanu laittaa tänne, jos vaikka olis iha vääränlainen ;). Niinku muute onki, jos hiekkatieominaisuudet on gg:ssä påp. Enämpi maastoon, poluille ja metsäkone ja -autoteille tuo geo ja paksut mustat soveltuu.
Onneks tää rajanveto ei siis kuitenkaa ookkaan niin verinen, että voin jatkaa gg ajelusta nautiskeluu cx fillarilla ja myös tuolla monster crossilla, ilman ett joudun viimesenä päivää tuomiolle siitä(kin).
"Miesten sarja voitettiin ilmeisesti melkolailla perinteisellä CX-pyörällä, johon oli kuitenkin ympätty tempotanko."
3T Exploro taitaa olla kyllä muuta kuin perinteinen CX-pyörä
https://www.cxmagazine.com/mat-stephens-wins-2017-dirty-kanza-200-gravel-race-mens-results
Kiitos tarkennuksesta.
Yritin jonkun kuvan perusteella päätellä, mutta en äkkiseltään löytänyt kunnollista kuvaa. Eli "voitettiin vähän toisenlaista katsantokantaa olevalla evoluution etunenässä olevalla vehkeellä, johon oli lisäksi ympätty tempotanko :)"
Hep.
Onko tässä nyt se edullinen gg kuituhaarukka laukkukiinikkein?
http://www.planetx.co.uk/i/q/FOPXFM/planet-x-the-full-monty-carbon-gravel-fork
kuovipolku
08.06.2017, 13.09
Dirty Kanzasta puhuttaessa se amerikkalaisten rakastama sana "epic" ei ole kovin pahassa väärinkäytössä. 330 kilometriä, 2700 nousumetriä - ja kai melko pieni osuus asfalttitietä?
Jutun nopealla vilkaisulla selvisi että kovaa on ajettu, alkumatkaa on ilmeisesti helpompaa, tasaisempaa tai alamäkivoittoisempaa tai vain parempipintaista ja ensimmäisen sadan mailin jälkeen keskari oli päälle 32 km/h ja koko matkallekin, bruttona kaikkinene taukoineen ja pysähdyksineen, naistensarjan voittajalla 28,3 km/h.
Muuten: mitä olen noita jenkkijuttuja silmäillyt, se mistä siellä puhutaan kun puhutaan "gravelista" voi ymmärrettävästi olla hieman eri asia kuin meillä - mutta onhan se tietenkin valtavan isossa maassa aivan erilaista myös eri osavaltioissa ja eri seuduilla. Taitaa vaikuttaa merkittävästi muuhunkin kuin renkaiden valintaan?
Tuosta pyörästä en juuri mitään ymmärrä, tunnistan toki Lefty-joustohaarukan ja pyörä voisi kasattu jonkun Cannondalen Slate-mallin pohjalle, enkä panisi pahakseni jos tuommoista tulisi joku sponsori tarjoamaan edes kokeiltavaksi:
https://www.cxmagazine.com/winning-bikes-gravel-races-dirty-kanza-lost-and-found
https://www.cxmagazine.com/cannondale-suspension-dropbar-bike-lefty-650b-30mm-travel-cyclocross
http://www.cxmagazine.com/cannondale-slate-lefty-650b-review-first-ride/4
PS Tämä oli jo 12. kerta kun Dirty Kanza ajettiin, joten tapahtumalla on ollut aikaa kasvaa ja kehittyä - ja onhan suuressa maassa kaikki suuri aina suurempaa - mutta on meillä aivan s-nasti matkaa! Joitain viritelmiä eri suunnilla on, mikä on h-tin hienoa, mutta pitäisihän niissä olla monikymmenkertaisesti enemmän osallistujia kun vertaa samoilla suunnilla ajettaviin maantie- tai maastopyörätapahtumiin. Ja myytyjen cyclocrossareiden ja muiden eri nimillä kulkevien tarkoitukseen sopivien määrään nähden jopa sata kertaa enemmän!
PPS Pääkaupunkiseudun itäpuolella on nyt kahtena syksynä ajettu sataprosenttisen vapaamuotoinen Dirty Sipoo 130. Kyseessä ei ole ollut kisa eikä edes ajanotollinen tapahtuma vaan yhteislenkki jolla on hauska nimi ja jolla ajetaan itsestään syntyvissä porukoissa (tai vaikka yksin) itäuusmaalaisia hiekkateitä (ja olosuhteiden pakosta harmillisen paljon myös niitä yhdistäviä asfalttisiirtymiä), mutta osallistujia on ollut mitättömän vähän vaikka sitä on täälläkin yritetty puffata. Onkohan tässä joku ei-sovi-suomalaiseen-mentaliteettiin- tai ei-käy-meikäläiselle -juttu minkä takia GG-tapahtumista ei ikinä tule muodostumaan samaa nopeasti kasvavaa ilmiötä kuin in the USA?
kuovipolku
08.06.2017, 13.12
En ainakaan minä viitsisi ruveta syyttämään väärään ketjuun tulemisesta, jos mattia esittelisi Jaroon Plussaansa vaikka oikein perusteellisesti ja kuvien kanssa! Ja mitä siitä jos joku esittäisi jotain negatiivistä; sen pohjaltahan saadaan syntymään hyvää ja asiallista keskusteluakin jos niin vain tahdotaan.
....mattia esittelisi Jaroon Plussaansa vaikka oikein perusteellisesti ja kuvien kanssa!.
Kannatetaan, nyt se fillari esille.
Hep.
Onko tässä nyt se edullinen gg kuituhaarukka laukkukiinikkein?
http://www.planetx.co.uk/i/q/FOPXFM/planet-x-the-full-monty-carbon-gravel-fork
Kukaan jaksa kuitenkaan avata linkkiä, niin laitetaan vielä kuva.
Ilmeisesti laukkutelineen kiinnike on tuolla haarukan sisäpuolella ja toiset qr:n vieressä? Käykö tuohon sitten vaikkapa tubuksen teline suoraan?
http://d2plslj6xljffa.cloudfront.net/imgs/products/px/950x600_constWH/FOPXFM_P1.jpg
DK200 ja USA:n gravel grinding ei loppujen lopuksi ole sen ihmeellisempää IMHO kuin Suomen hiekkatiet, teiden koostumus vain vaihtelee selvästi alueesta ja maaperästä riippuen kuten Kuovipolku kirjoittelee yllä, USAssa on kuitenkin aika erilaisia alueita maan koosta johtuen. Samoin kisojen sisältö näyttää vaihtelevan maan sisällä myös.
Se miksi se on siellä isoa ja ei ehkä täällä on se että maa on niin iso, kulttuuri on niin paljon pidemmällä tuollaisessa touhussa pyöräilyn osalta, eli jonkun on vain nyt tehtävä töitä tapahtumansa kanssa. DK200 on teillä myös jotka eivät ole julkisia ja siellä on saatu koko alue mukaan touhuun, Emporiassa näyttää olevan ympäri vuoden pyöräilykauppoja muutenkin kyldyyri kohilla jne vaikka moni varmaan mieltäisi sen ihan takapajulaksi.
Olihan triahtlon joskus pieni laji, iso laji taas pieni ja nyt on taas isoja kisoja.
Kukaan jaksa kuitenkaan avata linkkiä, niin laitetaan vielä kuva.
Ilmeisesti laukkutelineen kiinnike on tuolla haarukan sisäpuolella ja toiset qr:n vieressä? Käykö tuohon sitten vaikkapa tubuksen teline suoraan?
Plääh. Vain tapered-versio ja 40mm rengastila. Ei oo muuten ilmotettu edes kulmia ja mittoja, mut a-c oletettavasti melko pieni tyyliin 390.
Plääh. Vain tapered-versio ja 40mm rengastila. Ei oo muuten ilmotettu edes kulmia ja mittoja, mut a-c oletettavasti melko pieni tyyliin 390.
Mutta entä tuo laukkukiinike, onko tuossa sitä lainkaan? Äkkiä googlettamalla kierteiden pitäisi olla haarukan ulkopuolella ja ehkä ylempänäkin?
http://thetouringstore.com/wp-content/uploads/2016/03/Tubus-Tara-Front-Lowrider-Rack-2.jpg
Kuvassa näkyy sisäpuolella reiät, mut onhan tommonen lowrider muutenkin monien haarukoiden kanssa vähän ronkeli, että vaikea sanoa.
Sais olla reiät ulkopuolella ja mielellään kolme per puoli anything cageille ja vastaaville.
Nyt, kun täältä on (ihan perustellusti ja oikeaoppisesti) häädetty maastopyöräily- ja cyclocross-keskustelut oikeisiin topsuihinsa, niin voisikohan samaan syssyyn siirtää myös pakkarikeskustelut esimerkiksi johonkin retkipyöräkeskusteluista tai sitten vaikka tähän "low rider kuituhaarukka (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?57170-Mist%C3%A4-lowrider-kuitukeula&p=2671184&styleid=8)" -keskusteluun. Pakkarit, kun ei nekään ihan ehkä varsinaisesti kuulu tähän aihealueeseen.. ;)
Nyt, kun täältä on (ihan perustellusti ja oikeaoppisesti) häädetty maastopyöräily- ja cyclocross-keskustelut oikeisiin topsuihinsa, niin voisikohan samaan syssyyn siirtää myös pakkarikeskustelut esimerkiksi johonkin retkipyöräkeskusteluista tai sitten vaikka tähän "low rider kuituhaarukka (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?57170-Mist%C3%A4-lowrider-kuitukeula&p=2671184&styleid=8)" -keskusteluun. Pakkarit, kun ei nekään ihan ehkä varsinaisesti kuulu tähän aihealueeseen.. ;)
Kannattaakin määritellä tosi tarkkaan, mikä on gravelgrinderia ja millaisilla pyörillä sitä saa harrastaa. Suurempi satulalaukku on ilmeisesti ok, mutta tankolaukku menee jo retkeilyn puolelle? :)
Suurempi satulalaukku on ilmeisesti ok, mutta tankolaukku menee jo retkeilyn puolelle? :)
Juujuu ja lowriderit ainakin :D
Älkää nyt olko noin tiukkapipoisia luokitteluissa. Tämän viestiketjun alusta sain käsityksen, että gg:n piirteisiin kuuluu erilaisuuden hyväksyminen. Cx on taas tiukasti sääntöjen rajoittama.
Mainokset on tietysti mainoksia, mutta kuolaamani Whytestä sanotaan näin: A truly ground-breaking Gravel/Adventure bike with MTB-inspired geometry
Gary oin'
08.06.2017, 18.10
Erilaisuus todellakin kunniaan, näin mää tätä harrastan ominpäin lenkkeillen. Teräsrunko 30mm G-oneilla on yllättävän mukavaa ja ketterää, eikä "aivan väärässä paikassa tällä pyörällä"-fiilikseltä vältytä. Sehän tässä on parasta.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=19498&d=1496864087
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=19497&d=1496864050
PPS Pääkaupunkiseudun itäpuolella on nyt kahtena syksynä ajettu sataprosenttisen vapaamuotoinen Dirty Sipoo 130.
Löytyykö kyseisestä reitistä mitään gpx-filua?
Ja aiheeseen.
Eikö toi Domane SLR täytä joltain osin GG:n määritelmiä kun lokarit ja jonkun kokoiset renkaat menee, ja on vielä pientä tärinänvaimennustakin.
Ainakin se on noilla Scwalben G-Oneilla melko mukava ajettava sorateillä.
Munarello
08.06.2017, 19.51
^Se on ns. "kirurgi-gg" eli aivan liian kallis normaalin ihmisen kannalta ja ne lokaritkin kai on lähinnä kumilenkki/nippuside-osastoa kun eihän tuommoisissa mitään ruuvinreikiä ole?
Kyllä tossa jonkunlaiset ruuvinreiät sekä mukana tulleet kiinnikkeet lokareille on.
kuovipolku
08.06.2017, 21.56
Löytyykö kyseisestä reitistä mitään gpx-filua?
.
Ei kai ole reittiä tai edes lenkkiäkään josta ei nykyaikana löytyisi:-)
https://www.strava.com/routes/3484554
https://ridewithgps.com/routes/10658491
En ole ihan varma kun en laiskuuttani jaksa tarkistaa enkä hakea dataa viimevuotisesta mutta melko tarkkaan noin on ajettu molempina vuosina.
(Jos tapahtumaa kehitellään, niin reittiin voi saafa lisälenkkiä gravelilla/poluilla ja vähentää asfalttisiirtymien pituutta. Mutta toistaiseksi on menty aloitteentekijän ehdoilla - ja toisaalta eihän nimeä ole rekisteröity eli kuka tahansa innokas ja aikaansaava voi käynnistää vaikka oman Dirty Sibbo 200-tapahtuman ajanotolla ja palkintopallilla tai ilman!)
Kiitoksia, mielenkiintoisen oloinen lenkura.
Täytyy käydä testaamassa.
Erilaisuus todellakin kunniaan, näin mää tätä harrastan ominpäin lenkkeillen. Teräsrunko 30mm G-oneilla on yllättävän mukavaa ja ketterää, eikä "aivan väärässä paikassa tällä pyörällä"-fiilikseltä vältytä. Sehän tässä on parasta.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=19497&d=1496864050
Tahallinen kuvantoisto; jahka kasvan isoksi:) Jotakin tuollaista,
johon mahtuu renkaat teräksen hellään huomaan; loksutkin ehkä...
Gary oin'
08.06.2017, 23.27
Tahallinen kuvantoisto; jahka kasvan isoksi:) Jotakin tuollaista,
johon mahtuu renkaat teräksen hellään huomaan; loksutkin ehkä...
Piti koittaa tuoda vähän takaisin kun on nyt ollut niin paljon kuitua, levaria ja maastokumia ;). Tästä tuli mainio peli tällaiseen 50/50 ajeluun, tästä saa kuitenkin ajella jonkin verran asfalttia pitkin että löytyy mielekkäät hiekkatiet ja nekin on tähän aikaan melko tasaiseksi tamppaantunutta. Iltalenkkinä meni melko nopea 50km josta n. 20 ilman kestopäällystettä. "Pinnoite päättyy"-merkki pitkän ylämäen jälkeen tuntui ensin vähän epäreilulta mutta eipä auttanut kuin laittaa virnuillen isompaa vaihdetta kohti irtosoraa.
Pacer-runko on speksattu 32mm kumeille ilman lokareita mutta on kyllä vielä paljon tilaa joka suuntaan. Eiköhän tähän tule vielä jotain 35-millistä koitettua kunhan nykyiset on ajettu loppuun. Viimeisinä silauksina Thomson-tolppa&Ritcheyn polkimet, nämä kyllä kevensi koko pyörän fiilistä loppuunajettujen Shimanojen jälkeen. 9,5kg ei ole paha paino teräsprojektille.
Ei ole paha punni, mitähän kokoa on hän?
Minun "Melaneumin urheiluvaunu" 51 raamillla
on nafti 9 kg ankkurikiekoilla ja amuliiniputkilla.
Gary oin'
08.06.2017, 23.39
54 kokoa runko, punnittu tosin henkilövaa'alla metodilla "pyörän kanssa - ilman pyörää" ylöspäin pyöristäen joten menkööt suuntaa-antavana.
Mun pitikin jo eilen kommentoida tuota Paceria, että meillä on kellarissa yksi samanmoinen (ei oma - naapurin) ja todistetusti ainakin vähän alimittainen kolmevitonen mahtuu. Muutenkin toi on suunnilleen sellainen pyörä, jossa on kaikki oikeasti tarvittava. Vannejarruille speksattu teräspyörä on erinomaisen oiva valinta gg-pyöräksi sellaiselle kuskille, jolle absoluuttinen tehokkuus ei ole päällimmäinen asia. Vähän putkista ja osista riippuen kevyehkö tai jopa kevyt, mekaanisesti yksinkertainen, helppohoitoinen, luotettava ja ennenkaikkea mukava, kun putkia ei ole tarvinnut speksata levaripyörien jäykkyysvaatimukset huomioiden.
All City mr. Pink, jota olen aikaisemminkin hehkuttanut täällä on toinen konseptiltaan samantyylinen, joskin tämänvuotisessa versiossa on omasta mielestäni lähdetty väärille jäljille. Mr. Pinkillä oli muistaakseni ajettu joku vuosi sitten gg-"maailmanmestariksikin".
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/ac/ba/59/acba5947ffc239b77deba4524c9dfc6f.jpg
Tässä (http://www.fillaritori.com/topic/100450-rychtarski-columbus-max-maantiecx-runkosetti-54/) olis laatuputkinen grainderiaihio jollekin niin halvalla, että ihan harmittaa, kun ei meillä ole tarvetta.
http://www.fillaritori.com/uploads/monthly_2017_06/Capture.JPG.e7be28a35a73d9c73bff1a24af2f81bc.JPG
(Ei ole mainos, enkä tunne myyjää..)
Tässä on jostain syystä jotain, joka miellyttää erityisen paljon, vaikka puolet vähemmän puna-oranssi-keltaisia raitoja riittäisi hyvin.
http://theradavist.com/wp-content/uploads/2017/06/Jeremys-Stinner-Baja-Buggy-27.5-Monster-Cross-Bike-1-1335x890.jpg
http://theradavist.com/2017/06/jeremys-stinner-baja-buggy-27-5-monster-cross-bike/#1
kuovipolku
13.06.2017, 00.00
Puolet vähemmän? Kolmasosallakin pärjättäisiin oikein mainiosti!
Vaan kyllähän tuommoinen monster cross on niin selvästi omannäköisensä että se on jo hyvä asia. (Joitakin näitä cyclocrosspohjaisia 1x11 ratkaisuja kaameankokoisilla takarattailla ja maastopyörärenkailla on jotenkin paha katsella, vaikka ongelma on tietysti katsojan, ei pyörän tai sillä tyytyväisenä ajavan gg-fillaristin.)
PS Mitä arvon nimimerkki muuten on mieltä näistä Hollannin hiekkadyynirantakisoihin alunperin suunniteltujen pyörien gg-käytössä Suomen oloissa? (Olettaen että lajityypillisempään cyclocrosskäyttöön tai väärillä poluillakin ajoon fillaristilla joko on jo oma pyöränsä tai hän ei tunne kiinnostusta niihin.) Siis joku Koga Beach Racer tai Santos Cross Lite? Nehän ovat nopeita, keveitä ja vakaita kulkijoita joissa rengastilaa riittää, ohjaustanko on maantiepyörää leveämmällä mutta kompaktimmalla mutkalla eikä moitittavaa pitäisi olla kuin tuon vakauden liiallisuutena eli niillä ei metsäpoluilla kiviä ja puunrunkoja sujuvasti kierrettäisi...
Puolet vähemmän? Kolmasosallakin pärjättäisiin oikein mainiosti!
metsäpoluilla kiviä ja puunrunkoja sujuvasti kierrettäisi...
Tarra/raitamäärään puuttumatta kursivoitu osuus ei kuulune GG-osastoon?
Tarkoituksena ei ole riidanhaasto, vaan puhdas uteliaisuus GG/MC-laitteisiin.
Jospa vaikka vanha kääkkä oppisi uusia jekkuja:) Tuo tienlaita kun nykyisellään
on jo kohtuullisen riskialtista seutua.
PorukkalenkkienMM-Mestari
13.06.2017, 00.08
droppitanko näyttää tyhmältä jossain 27.5". Teräsrunkoon sopii ainoastaan teräshaarukka. Itsellä on clip-on tt-kahvat maasturissa, kun pitää ajaa maantietä enemmän. Maastossa niistä on haittaa, mutta nehän saa helposti irti.
kuovipolku
13.06.2017, 00.48
Tarra/raitamäärään puuttumatta kursivoitu osuus ei kuulune GG-osastoon?
Ei. Sen hienovaraiseksi ilmaisemiseksi tai aiheesta jo tässäkin ketjussa käytyihin keskusteluihin viittaamiseksi ne kolme pistettä oli sinne loppuun laitettu...
(Henkilökohtaisesti mä tosin hyväksyn sen että kun Suomessa puhutaan gg-fillareista niin niihin saa liittää sellaisia toiveita tai vaatimuksia että ne sopisivat myös jossain määrin väärille poluille tai vain kivien ja puiden kiertoon niillä polunpätkillä joita usein joutuu gg-reiteillä ajamaan.)
PS Ei mullakaan ole tarkoituksena riidanhaasto, ei mihinkään suuntaan, mutta ei se tienlaita loppujen lopuksi ole niin riskialtista seutua. Ja onhan se kuitenkin kylmä tosiasia että etenkin meitä vanhoja kääkkiä kaikista terveistä elämäntavoista, säännöllisistä lääkärintarkastuksista ynnä muusta huolimatta pahimmin uhkaavat riskit ovat sellaisia että ne voivat toteutua missä vain jos ovat toteutuakseen!
Näinhän se on; Sellainen on maksa, sitten ovimies (Sånt är livet, sen dör man:))
Kauhistuttaa vaan nykyään tuo asennevammaisuus tuolla tiensyrjällä; itse kun liikkuu
myös kotterolla, pyrkii antamaan elintilaa muillekin tielläliikkujille. Ennen oli jopa
liikennekäyttäytymistä havaittavissa, nykyään ei. Hörhöt sitten ovat oma lukunsa...
Tässä (http://www.fillaritori.com/topic/100450-rychtarski-columbus-max-maantiecx-runkosetti-54/) olis laatuputkinen grainderiaihio jollekin niin halvalla, että ihan harmittaa, kun ei meillä ole tarvetta.
http://www.fillaritori.com/uploads/monthly_2017_06/Capture.JPG.e7be28a35a73d9c73bff1a24af2f81bc.JPG
Jatkot pyöräprojektitopikissa. Vähän sitä sun tätä menee nyt alkuvaiheessa kiinni. Onneksi kukaan täältä ei kerennyt etuilemaan ;)
Bensakeuhko
15.06.2017, 12.43
Spessu päivitti Divergen, keulilla FutureShock jne... https://gzmyu4ma9b-flywheel.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2017/06/Specialized-Diverge-S-works-2018-future-shock-dropper-swat-photos-c-Alex-Quesada-14.jpg
https://www.bikerumor.com/2017/06/15/new-specialized-diverge-drops-future-shock-swat-ton-options/
Gary oin'
15.06.2017, 12.57
Jatkot pyöräprojektitopikissa. Vähän sitä sun tätä menee nyt alkuvaiheessa kiinni. Onneksi kukaan täältä ei kerennyt etuilemaan ;)
Hienoa jos tämä pääsee vihdoin käyttöön! Helmikuussa jo kyttäsin vaan hylkäsin muka vääränlaisten jarrukiinnikkeiden takia kun hyvät caliper-jarrut oli muka valmiina. Hyvä että ostit niin ei tarvinnut heti aloittaa toista projektia perään ;)
Onko joku koettanut tuota tangon vaimennusta? Kuulostaa aika fiksulta idealta vaimentaa näpeille tulevia tärskyjä yläpäästä. Sporttisessa droppitankoisessa pyörässä tulee tangon päälle reilusti painoa, eikä normaali jousitus oikein toimi jyrkän keulakulman ja lyhyen haarukan vuoksi.
https://images.contentful.com/qi8tjnumqap0/4Ud2G0Y5HqSGM4IakKCUEW/460431c4a7a52dc783fc5d129521b9f1/SmootherFaster_FutureShock_1280x720.jpg
TetedeCourse
15.06.2017, 14.54
"Onko joku koettanut tuota tangon vaimennusta?"
Olen testannut uuden Roubaixin vaimennusta - en ollut kovinkaan vakuuttunut siitä, enkä sen tuomasta (lisä)mukavuudesta. Testi oli lyhyt eikä sisältänyt hiekka yms teitä. Pitänee uusia, jos ja kun jostain saisi uuden Divergen käsiinsä.
Positiivista että nuo zertz lisäkkeet on poistettu. Diverge oli omilla listoilla cctä ostaessa kunnes luin kuinka turhia nuo palikat olivat. Moni pyörävalmistaja julistaa turhuuksia omissa markkinointimateriaaleissa mutta niitä ei tarvitse lukea. Noita zertz palikoita olisi pitänyt kantaa mukana koko pyörän käyttöikä
Tuosta Spessun viritelmästä tuli mieleen tämä:
http://ridinggravel.com/reviews-2/redshift-sports-shockstop-stem-getting-rolling/
Voisi kiinnostaa kyllä kokeilla.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.