Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.
Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.
Vai vilkkuvalo ja piipaalaite? Kevyt on ainakin, kun kuidusta väsätyltä näyttäisi.
Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on nyttemmin huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.
Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.
Eikös nuo ole aerotikkujen padit. On vaan jollain vityksellä käännetty pystyyn pois tieltä.
Alkaa nyt tuntua siltä, että mukana tulis kuljettaa vesuria. Kotelon sitä varten voisi siististi integroida johonkin?
Mitä, eiks teidän gravelvarustukseen kuulu kirves?
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2020/12/image4-2.jpg
Eikös nuo ole aerotikkujen padit. On vaan jollain vityksellä käännetty pystyyn pois tieltä.
Aika näppärät. Pitkässä ajossa saa myös yliotteenkin käyttöön tarvittaessa.
Sama meininki täällä, juuri törmäsinkin sun rämpimiseen kun tsekkasin miten yhdelle ruudulle vois päästä.
Vanha kansa oli viisasta: "parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa".
Kartassa ja ilmakuvassa ON metsäura. Se neropatti, joka on kopioinut tuon OSM:iin olis voinut tarkistaa paikan
Ei ole maailma ihan valmis vielä mutta positiivista edistymistä on polkujen kartoituksen suhteen ympäri Suomea, etupäässä kiitos maastofillaristien, mutta kontribuutioita myös polkujuoksijoilta ja varmaan gravelisteilta kanssa. Toki noita ohareitakin tulee kun joku kopioi OSM:ään polun MML:n maastokartoista kuvitellen että se MML:n maastotietokanta olisi jotenkin ajamukaista ja päivittyvää noiden polujen osalta. Mutta etupäässä omat kokemukset on varsin hyvin osuvia myös maastopyöräily-keskittymien ulkopuolelta gravel-retkiltä, toki se mikä on maastopyörälle ajettavaa ei ole aina gravelille sama asia.
Oheisessa kuvassa näkyy luokiteltujen (mtb-scale eli teknisyys maastofillarin kannalta) polkujen kokonaispituus Suomessa viimeisen parin vuoden kehityksenä (x-akseli aikajana).
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.6435-9/240111345_2391239874346577_8754732208156138987_n.j pg?_nc_cat=105&ccb=1-5&_nc_sid=825194&_nc_ohc=bUC9DlBpOLEAX9UIEZQ&tn=FqXf2fZLkDsy_7nh&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=b80571de40868dac57e5b486c6b9a53e&oe=615D0365
Mikäs versio? 3 viikkoa takaperin laitoin 7 1by:n tilaukseen - arvioitu toimitus syyskuun puolivälissä. Pariin kertaan oman tilauksen jälkeen saatavuus on ollut niin, että toimituksen olisi saanut heinäkuun loppuun - elokuun alkuun, mutta oman tilauksen päivämäärä pysynyt kokoajan tuossa samassa. Pitkiä viikkoja :)
Ja eilen kilahti pelätty viesti sähköpostiin, että arvioitu toimitus siirtyy lokakuun puolelle, nyyh.
Ohiampuja
07.09.2021, 20.19
Mitä, eiks teidän gravelvarustukseen kuulu kirves?
No ei kun tuossa kohtaa on vipulukko-Winchester valmiina. :)
Ja eilen kilahti pelätty viesti sähköpostiin, että arvioitu toimitus siirtyy lokakuun puolelle, nyyh.
Mä sain kanssa, joskaan en Canyonilta, että tilaamani rungon toimitus siirtyy lokakuun lopulta marraskuun lopulle. Harmittaa, sillä joulukuussa alkaa gravelointikelit todennäköisesti olla aika vähissä.
K.Kuronen
07.09.2021, 20.28
^ Ehkä tässä pointti siinä miten pitkiä tetsaus / tunkkaus osuuksia reittiin rakentelee. Nuo helposti tulevat ja hanskattavat on usein 100-200m ja monasti vielä joku taluteltava polku. Mutta kartalla on tullut kyllä jo hahmoteltua reittejä jotka vaatisivat huomattavasti pitempiä osuuksia metsässä tallustelua. Ilman hirvikärppästen uhkaa tulisi varmaan useammin tuollaisia reittejä koeponnistettuakin. Ehkä pitäisi kokeilla kuitenkin niitä lenkkareita koska polkujuoksusta & maastopyöräilystä kokemus on että kärppästen uhka pienenee oleellisesti kun etenemisvauhti on vähintään ripeätä juoksuvauhtia. Tiheiköt ja avohakkuut vain on surmaa fillarin kanssa kun jää jumiin.
Mun ajatuksen tynkä tässä oli, että ei ehkä umpimetsään, vaan sellaiseen, mihin saattaisi lähteä patikoimaan muutenkin pieni reppu selässä, sellaista, mihin ei gravelilla normaalisti suuntaisi ajamaan.
Itse kävin koeponnistamassa ajatusta Vaskijärven luonnonpuiston poluilla ja vähän muuallakin. Osa poluista olisi ollut pätkän ajettavissa, mutta kun olin siirtynyt jalkamieheksi, niin kävelin ja muistini mukaan kyseisessä luonnonpuistossa ei saisi edes poluilla ajaa.
Eikä tämä tuntunut ollenkaan ikävältä: viihdyn ulkoilmassa ja lisäksi reissusta jäi mukavasti kokonaisvaltaisesti rasitettu olo. Muutama hirvikärpänen tosin teki tuttavuutta.
Jokin aika sitten toisaalla oli puhetta tommosista reppuun kiinnitettävistä pyörätelineistä. Oli varmaan muitakin toteutustapoja ja valmistajia.
https://pushcomponents.com/produkt/hookabike/?lang=en
Milloin nähdään kaupoissa ensimmäiset bikehiking-pyörät? Kuten gravel, mutta hieman korkeampi runko, jotta on helpompi kantaa ja ehkä vannejarrut painonsäästön vuoksi - vähän niin kuin ne sellaiset cyclocross-pyörät joskus muinoin.. :)
Milloin nähdään kaupoissa ensimmäiset bikehiking-pyörät? Kuten gravel, mutta hieman korkeampi runko, jotta on helpompi kantaa ja ehkä vannejarrut painonsäästön vuoksi - vähän niin kuin ne sellaiset cyclocross-pyörät joskus muinoin.. :)
Multa on vapautumassa kohta tuollainen kunhan saan tehtyä dynamokiekon ensin tuohon uuteen. [emoji1787] Varmaankin hinta 1500 -> kun uutena maksoi 1500 [emoji854]
--
Murphy elää!
K.Kuronen
08.09.2021, 09.02
Milloin nähdään kaupoissa ensimmäiset bikehiking-pyörät? Kuten gravel, mutta hieman korkeampi runko, jotta on helpompi kantaa ja ehkä vannejarrut painonsäästön vuoksi - vähän niin kuin ne sellaiset cyclocross-pyörät joskus muinoin.. :)
Ja paikat pullotelineille ja muut kiinnikkeet puuttuvat: ei lokareita, ei tarakoita.
Ja maksimissaan 33 mm leveät renkaat ettei niistäkään kerry turhaa painoa.
K.Kuronen
08.09.2021, 09.20
^Mutta sitten on keksitty krossari uudestaan ja se ei käy. Laitetaan lajityypilliselle bikehik(e)ing-pyörälle vaatimukseksi vähintään 47-milliset 650b-renkaat.
Petteri Ellilä
08.09.2021, 10.04
Milloin nähdään kaupoissa ensimmäiset bikehiking-pyörät? Kuten gravel, mutta hieman korkeampi runko, jotta on helpompi kantaa ja ehkä vannejarrut painonsäästön vuoksi - vähän niin kuin ne sellaiset cyclocross-pyörät joskus muinoin.. :)
Hyvä ajatus. Sitten jos tosiaan vielä saisi niihin bikehiKing- pyöriin keskiön vähän korkeammalle niin ei kannot eikä avolouhikot haittaisi niin pyörän tunkkaamsita. Ihan niinkuin niissä cycloissa taisi olla aikanaan.
^Miksei suoraan 26" kiekkoihin mennä, riittävän karkeat 2.2" alle...
K.Kuronen
08.09.2021, 10.21
^Mä lähtisin siitä liikkelle, että ollaan laajennetun gravelin käsitteen kanssa tekemisissä: ajetaan runsaasti sorateitä ja lisäksi patikoidaan vähäistä enemmän.
^Miksei suoraan 26" kiekkoihin mennä, riittävän karkeat 2.2" alle...
Tai jopa mullet-ratkaisu? 29" eteen ja 27.5" ellei peräti 26" taakse. Toimii kuulemma dh- ja enduro-kisoissa, joten pitäisi sopia myös graveliin kuin nenä päähän. Pyörän kanssa voisi vaeltaa jonkun sopivan nousun päälle, josta olisi sitten hauska lasketella alas. Dropperipostilla satula alas ja tulta päin!
Lukkopolkimetkin voisi suoraan vaihtaa fläteiksi, niin ei tarvitsisi turhaan kantaa kaksia kenkiä, vaan samoilla monoilla voisi suorittaa kävelyt ja ajot.
:)
Juha Jokila
08.09.2021, 13.14
Kahdet kengät jotain lyhyttä puskatunkkausta varten on turhaa. Useimmilla maastopyöräilyyn tarkoitetuilla kengillä voi aivan hyvin tunkata kilometrikaupalla.
^Näin on, mutta talvella voisi olla sukset mukana. Vielä kun kehitettäisiin SPD-yhteensopivat siteet, vai onkohan jo olemassa? :)
Juha Jokila
08.09.2021, 14.28
^suksia pitää pystyä kääntämään, jolloin kiertämällä aukeava klossi ei kuulosta toimivalle. Mutta on nykyisin kestäviä ja toimivia yleissiteitä, joihin sopii mikä vaan kenkä. Pulottava klossi voi tietty haitata joitakin sidemalleja.
K.Kuronen
08.09.2021, 14.34
^^Olen ruutuja hakiessa uittanut ajokenkiä suossa ja vastaavaa, mutta silloin tarkoituksena oli päästä tiettyyn paikkaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Mutta kuietenkin ensin tutkin muita vaihtoehtoja.
Vähän läpällä heittämäni jutun ajatuksena oli haarukoida, miten houkuttelisin itseni bikehikingin pariin, ihan halusta ja vapaaehtoisesti. Vaikka voisin, eli se olisi mahdollista, tehdä tätä ajokengillä, niin tekemättä jäisi, siis minulta.
Vaihdettuani sorapyörään 650b-kiekot ajot suuntautuivat aivan itsestään huonommalle alustalle ja poluillekin. Pyörän nosto olalle on luonteva jatko, mutta sellaisilla ehdoilla ja varusteilla, joilla se oikeasti tapahtuu.
(Kevytretkeilijät tietävät, että parisataa grammaa jalassa vastaa noin kiloa repussa. Kevyillä tossuilla on kevyt kävellä)
Marcus84
09.09.2021, 17.04
Terve, aloin tässä katselemaan pitkästä aikaa fillaria kevyeen lenkkeilyyn ja tämä xxl:n graveli vaikuttaa houkuttelevalta.
Tuossa lukee että mainostuote ja voimassa 12.9 asti niin millä hinnalla ne on noita normaalisti myynyt ?
https://www.xxl.fi/white-gx-lite-21-unisex-gravelpyora/p/1179895_1_style?gclsrc=aw.ds&gclid=Cj0KCQjw4eaJBhDMARIsANhrQABGll9IFdtSGo4JaOuL 0pgj-9Vk7QGMgFQlK-OG1tBtmiSTZ8ByTV0aAgR_EALw_wcB
^ Ei ainakaan paljoa tuota arvokkaampi ole, kai jossain kahdeksansadan nurkilla pyörii...
Suositan hieman enemmän panostamaan, jossain vaiheessa kun haluaa/joutuu osia niin tulee kalliiksi tuollaisen kasin uusiminen...
Terve, aloin tässä katselemaan pitkästä aikaa fillaria kevyeen lenkkeilyyn ja tämä xxl:n graveli vaikuttaa houkuttelevalta.
Tuossa lukee että mainostuote ja voimassa 12.9 asti niin millä hinnalla ne on noita normaalisti myynyt ?
https://www.xxl.fi/white-gx-lite-21-unisex-gravelpyora/p/1179895_1_style?gclsrc=aw.ds&gclid=Cj0KCQjw4eaJBhDMARIsANhrQABGll9IFdtSGo4JaOuL 0pgj-9Vk7QGMgFQlK-OG1tBtmiSTZ8ByTV0aAgR_EALw_wcB
Se seuraava malli on paljon parempi hinta laatu-suhteeltaan. Hintaeroa vain 300€ ja erona ainakin tubelesskiekot, GRX voimansiirto nestejarrulla ja läpiakselit. Näyttää koot olevan kiven alla mutta noita on tullut ja mennyt pitkin kesää. Jos ei ihan akuutti juttu ole niin kyselisin ainakin tuon perään.
https://www.xxl.fi/white-gx-ltd-2x10-21/p/1179896_1_style
Kuminauha
10.09.2021, 08.42
Ite ollu varsin tyytyväinen tuohon GX malliin. Tuli maastopyörän kaveriksi seikkailulenkeille ja yleiseen suhailuun alustasta huolimatta. Helppoja polkujakin tulee ajettua aika-ajoin. Jarrut toimii hienosti 1-2 sormella. Itse renkaat ei oo tubeless ready, mutta kiekot on. Tosin nekin joutuu itse teippaa ja venttiilit hommaa, mikäli tubeless käyttöä halajaa.
Tuo Hitin suosittelema ehdottomasti parempi kuin kysyjän alkuperäinen...
serveelo
10.09.2021, 10.21
Terve!
Gravelpyörä löytynyt, mutta osasarja vielä mietityttää.
Shimano GRX RX815 DI2 (11 spd, 11-34) vs SRAM Force eTap AXS1 (12 spd, 10-36). Hinta SRAM-osasarjalla on 600 euroa halvempi (alennuksessa).
En ole näistä hyvin perillä, olen ajanut aiemmin vain shimanon 105:lla.
Tämä graveli tule palvelemaan myös ainoana maantiepyöränä, joten maantiekiekkojen hankinta myös edessä. Lisäksi ajan kesällä triathlonpyörää, nykyinen on mekaanisilla Shimanon 105 osilla, mutta pyörä saattaa mennä myös vaihtoon, jolloin tähän "graveliin" hankittavia maantiekiekkoja voisi käyttää myös tulevassa uudessa triathlonpyörässä.
Onko palstalaisilla mielipiteitä kumpaan osasarjaan kannattaisi päätyä? 2x eturattaat soveltuvat ilmeisesti hiukan paremmin maantieajoon, mutta onko 600 lisäeuron arvoiset?
Tuossa joutuu valitsemaan kahden erinomaisen välillä. Käy kokeilemassa molempia ja valkkaa paremmin sinulle sopiva. Itsellä gravelreitit on senverta seikkailupainotteisia, että 40-40 välitys on juuri passeli, eli kannattaa ainakin selvittää voiko Sramiin vaihtaa laajempiskaalaista pakkaa. Toki jos ajaa KOVAA, niin 38/40-36 voi olla ihan riittävä.
Mulla on Di2 1x systeemi ja toimiihan se kuin junan vessa, kunhan muistaa muutaman kerran vuodessa ladata akun. Sähkön edut tulevat ehkä VIELÄ paremmin esiin jos on myös etuvaihtaja, 1x systeemissä hyvä mekaaninen toimii myös todella hyvin.
Onko palstalaisilla mielipiteitä kumpaan osasarjaan kannattaisi päätyä? 2x eturattaat soveltuvat ilmeisesti hiukan paremmin maantieajoon, mutta onko 600 lisäeuron arvoiset?
Maantielle 1x saattaa olla riittämätön ja/tai pykälät turhan kaukana toisistaan.
--
Murphy elää!
Terve!
Gravelpyörä löytynyt, mutta osasarja vielä mietityttää.
Shimano GRX RX815 DI2 (11 spd, 11-34) vs SRAM Force eTap AXS1 (12 spd, 10-36). Hinta SRAM-osasarjalla on 600 euroa halvempi (alennuksessa).
En ole näistä hyvin perillä, olen ajanut aiemmin vain shimanon 105:lla.
Tämä graveli tule palvelemaan myös ainoana maantiepyöränä, joten maantiekiekkojen hankinta myös edessä. Lisäksi ajan kesällä triathlonpyörää, nykyinen on mekaanisilla Shimanon 105 osilla, mutta pyörä saattaa mennä myös vaihtoon, jolloin tähän "graveliin" hankittavia maantiekiekkoja voisi käyttää myös tulevassa uudessa triathlonpyörässä.
Onko palstalaisilla mielipiteitä kumpaan osasarjaan kannattaisi päätyä? 2x eturattaat soveltuvat ilmeisesti hiukan paremmin maantieajoon, mutta onko 600 lisäeuron arvoiset?
2x eturattaita en miettisi ekana 600 euron kysymyksenä vaan mitä ajaa ja mihin on tottunut: Jos ajaa paljon maantietä, myös kovilla ryhmälenkeillä tai kisaa ja jalat on totutettu tiettyyn optimikadenssiin niin 2x selvä voittaja. Jos taas ajaa vaihtelevaa "rolling-hills" gravelia ja / tai haluaakin totuttaa jalkoja vähän sietämään muutakin kuin optimikadenssia niin 1x on oikein jees. Toisekseen valinnat tässä vaikuttaa myös tulevan triathlonpyörän vaihteistoon koska SRAM ja Shimano ei täysin yhteensopivia ole näissä +11s systeemeissä.
Itsellä SRAM, kokeiltu on Di2 myös. Oma näkymys SRAM-eduista:
- Vaihdeläpyskät toimii myös talvihanskoilla tiukoissa tilanteissa toisin kuin Di2 jolla pitää osua oikeaan kahdesta vierekkäisestä pienemmästä lätkästä
- 12s vs. 11s kuulostaa pieneltä erolta mutta kun on tullut ajettua maasturilla aikanaan muutama vuosi 1x11s ja sitten upgreidi 1x12s niin kyllä se yksikin lisäpykälä 1x vaihteistossa nimenomaan teki selvän ja merkittävän eron, vielä enemmän toki maasturin laajalla pakalla (Force eTAP saa taakse muuten laajempiakin vaihtoehtoja kuin tuo 10-36)
Itse ottaisin SRAM eTapin vs. Di2 graveliin hetkeäkään epäröimättä vaikka hintaero olisi tuo 600euroa Shimanon hyväksi...Maantiepyörään voisin Shimanoakin harkita.
Eikö sillä kuudella huntilla saa Sramiin etuvaihtajan ja rattaat, jos niitä jää kaipaamaan?
Sotanorsu666
10.09.2021, 14.47
Itsellä SRAM, kokeiltu on Di2 myös. Oma näkymys SRAM-eduista:
- Vaihdeläpyskät toimii myös talvihanskoilla tiukoissa tilanteissa toisin kuin Di2 jolla pitää osua oikeaan kahdesta vierekkäisestä pienemmästä lätkästä
Tähän semmoinen pikku korjaus, että ainakin itselläni on ohjelmoitu GRX Di2 1x11 systeemi niin, että oikeasta kahvasta kaikki 3 namiskaa vaihtavat raskaammalle ja vasemmassa kahvassa kaikki 3 namiskaa vaihtavat kevyemmälle. Tämä juuri siitä syystä, että aikaisemmin oli käytössä Sramin Force 2x12 AXS systeemi ja pidin tuosta logiikasta. Muuten en kyllä erityisemmin pitänyt Sramin osasarjasta. Ainoana plussana tuo langattomuus. Miinuksina äänekäs ketju, ketjua keskiön/rattaan väliin pudottava etuvaihtaja(sramin oma chain catcher oli myös, mutta sekin on aivan paska ohut tulitikku mikä ei tosiaan estä ketjun tippumista tuonne).
^Kokeilitko ketjun ääntämisen eliminoimiseen micro adjustmentia?
Sotanorsu666
10.09.2021, 15.11
^Kokeilitko ketjun ääntämisen eliminoimiseen micro adjustmentia?
Kyllä siinä tuli kaikki kokeiltua ja kaikki oli säädöissä, mutta tuo sramin flattop ketju on huomattavasti äänekkäämpi, kuin "normaalit" ketjut. Ei häiritsevästi, mutta kyllä mielummin ajelen Shimanon sähköillä jatkossa maantiellä ja grävelissä. Maastopuolen AXS seteistä ei ole kokemusta ja se maastoketjuhan on ns. normaaliketju, jos on siis päätymässä 1x12 ratkaisuun.
Jep. Yleisesti ottaen tuota on aika äänekkäänä pidetty. Eräs tuttu huoltomieskin sanoi samaa. Omani, tosin 1x12 on aika äänetön. Sekin rätisi aluksi mutta tuo mikrosäätö teki siitä lähes äänettömän. Sramihan kauppaa vaimenninrinkuloita rattaiden väliin, ainakin niin mitä sen niin ymmärsin. Tai liekö sitten vaikutusta ratastuksella joka omassa konkelissa on 10-28/46
^ Ihan fiksua jos Shimanonkin saa nykyään toimimaan tuolla logiikalla. 3 namiskaa? No onhan siinä sitten vaihtoehtoja sormille hamuilla. Maastomiehenä tykkään SRAMin yhdestä isosta läpyskästä jota hiplatessa ei jää epäselväksi tuliko vaihto tehtyä vai ei. Oma setuppi ei kyllä erityisiä ääniä pitele, toisaalta en ole niille kovin herkkä muutenkaan gravel-touhuissa. Tuon eTapin fiitseri on muuten myös se, että taakse voi vaihtaa myös maastosarjan AXS vaihtajan, itsellä Eagle AXS & 10-50 kasetti (ja sen myötä normi 12s ketju). Olikos Shimanolla mahdollisuus samaan tai muuten taakse niin pitkähäkkinen vaihtaja jolla saa myös maastokasetin käyttöön?
^^ Ja täytynee ehkä myöntää että SRAMiin on tässä hieman ylimääräistä tunnetta sen takia että innovoivat 1x:n kun Shimano samaan aikaan vain nysväsi innovaatio-rintamalla.
penyeach
10.09.2021, 15.48
SRAM on langaton...
Osaisiko joku selittää, mikä arvo langattomuudella tarkkaan ottaen on pyörän omistajalle, joka ei kasaa fillaria itse tai siirtele järjestelmiä pyörästä toiseen? Minusta käyttäjälle arvo on negatiivinen (enemmän akkukapasiteettia mukana ja ladattavana) ja hyötyjänä on vain asentaja.
Missä se Sramin akku on? Vai onko molemmissa vaihtajissa joku hikinen miniakku? Ladataanko niitä erikseen...
No ei kiitos, jostain syystä.
Siellähän se hikinen miniakku on. Vaihtajissa. Ja nappiparistot kahvoissa. Jokunen tuhat on takana ja kerran on takavihtajan akku ladattu. Kahvoihin ei vielä kertaakaan. Appsi tosin vilkuttaa punaista että 2-3 viikkoa olisi aikaa ennekuin loppuu. Pitääpä käydä patterikaupassa.
^ No ei siinä sitten mitään. Tietämättömänä möykkäsin
Peny, pitkälti näissä keskusteluissa muka henkilöitä jotka rakentaa pyörimään eikä hae niitä puodeista valmiina. Jos kuulut siihen kategoriaan että osta ja huollatat liikkeessä niin koko aihe ei ole sinua kiinnostava. Mutta niille jotka rakentavat on olennaista se että mihin esim. akun ja ohjausyksikön sijoittajaa...
K.Kuronen
10.09.2021, 21.24
^Täydestä langattomuudesta on isoa etua, jos pyörässä kokeillaan eri putkiosia ja muita, että jos on harrastepyörä laajemmassa mielessä, kuin pelkässä ajamisessa.
Taimo M.
11.09.2021, 07.49
Kyllä siinä tuli kaikki kokeiltua ja kaikki oli säädöissä, mutta tuo sramin flattop ketju on huomattavasti äänekkäämpi, kuin "normaalit" ketjut. Ei häiritsevästi, mutta kyllä mielummin ajelen Shimanon sähköillä jatkossa maantiellä ja grävelissä. Maastopuolen AXS seteistä ei ole kokemusta ja se maastoketjuhan on ns. normaaliketju, jos on siis päätymässä 1x12 ratkaisuun.
Onko tuossa flattop ketjussa joku pointti? Vai oliko vain näön vuoksi. Itse en sitä edes harkinnut, kun uusin ketjuja forceen. Toki mulla on 1x12.
^Samaa itsekin meinasin kysyä, kylläkin tällä hetkellä kaikki laadukkaammat ketjut ja rataspakat loppu maailmalta...
sollikainen
11.09.2021, 08.39
Onko tuossa flattop ketjussa joku pointti? Vai oliko vain näön vuoksi. Itse en sitä edes harkinnut, kun uusin ketjuja forceen. Toki mulla on 1x12.
SRAM markkinoi sitä juurikin hiljaisempana ja kestävämpänä kuin perinteinen ketju. Minulla grailissa myös flattop ketju, joka on äänekkäämpi kuin shimano. Mitä pikaisesti katselin, niin esim maastopuolen eagle ketju ei taida olla yhteensopiva force 12s kanssa. Onko viisammilla tietoa?
Onko tuossa flattop ketjussa joku pointti? Vai oliko vain näön vuoksi. Itse en sitä edes harkinnut, kun uusin ketjuja forceen. Toki mulla on 1x12.
No on siinä sen verran pointtia, että Forcen vaihtaja ja Sramin 12-pykäläiset maantiepakat ei oikein muilla toimi. Jos on MTB-vaihtaja ja -pakka, niin sitten flat top -ketjua ei kuulukaan käyttää.
Sillä perusteella, mitä ole Force etap -pyörien perässä olen ajellut, niin on se ainakin tosi äänekäs vaihtaessaan, jopa teräsrungossa ja kaikuvassa kuiturungissa vielä korostuneeemmin.
(Kun olen tottunut äänettömästi vaihtavaan mekaaniseen 11-pykäläiseen teräsrungossa, meinaa ärsyttää vaihteistoäänet ton Stigmatan kanssa jo pelkästään rungon vuoksi siinä. Muutenkin mä olen päätynyt arvottamaan asiat itselleni niin, että en koe hyötyväni sähkövaihteista yhtään mitään sellaista, millä olisi todellista lisäarvoa ajamisen kannalta enkä kaipaa sitä, että fillariakin pitäisi laitailla, edes harvoin, saatika ohjelmoida appien avulla tms. Elämässä on elektroniikkaa ihan tarpeeksi jo muutenkin. Mikä ei varmaan ollut kenellekään uutta, joten voitte haukkua luddiitiksi ihan vapaasti :) - ja sen verran otan kuitenkin heti takas, että jos toi Stiggy jää talliin, niin ehkä siihen voisin varovaisesti harkita. Vaihtaa nimittäin huonommin mekaaniset tuommoisessa pyörässä, jossa vaijerit on vedetty sisäkautta täyspitkinä vs. perinteiset avovaijerit.)
JohannesP
11.09.2021, 09.12
^
Aamen. Harmillinen tämä nykyinen trendi, jolla saadaan myytyä sähköt jo pakollisena varusteena tavisharrastajallekkin.
Oliko täällä jollakin jo pidempää käyttökokemusta Campan Ekarista?
Sehän aiheuttaa eniten harmia ja mielipahaa niille käyttäjäryhmille joilla ei sähköä vaihteissa kulje. Mutta lisättäköön että saahan sitä mielipiteensä ilmaista ja pitääkin. Itse pystyn elämään sujuvasti symbioosissa sähköisten ja mekaanisten kanssa. 2 fillaria mekaanisilla, 1 sähköinen. Eikä mulla ole juurikaan julkista mielipidettä sähköinen vs mekaaninen johtuen juuri siitä se tuntuu menevän tunteisiin. Työporukan vannoutunut vannejarrumies tuntuu aina surkuttelevan levarifillariani kun kurvaa työmaalle. Helevatan omituista että että se näinkin vanhana juttuna vielä kaihertaa.
Oliko täällä jollakin jo pidempää käyttökokemusta Campan Ekarista?
+ Jarrut mielestäni paremmat kuin Shimano tai Sram droppitanko-hydrauliset
+ Ei häiritseviä hyppäyksiä välityksissä 2x maantieosasarjoihin tottuneelle
+ Kahvan ja vaihdevivun ergonomia hyvä
- Vaihtaminen ei aina ihan yhtä täsmällistä kuin Ultegra 8000 mekaanisella
- Clutch vähän turhankin jäykkä ja lisää voimansiirron kitkaa, Pro Tech -keskiössä myös aika iso kitka
- Vaihdevaijeri vaatii ison (ruman) silmukan vaihtajan taakse
F. Kotlerburg
11.09.2021, 10.32
Onkohan mitään vuoden 1950 jälkeen julkaistua mitä tässä ketjussa ei olisi haukuttu turhaksi?
Sehän aiheuttaa eniten harmia ja mielipahaa niille käyttäjäryhmille joilla ei sähköä vaihteissa kulje. Mutta lisättäköön että saahan sitä mielipiteensä ilmaista ja pitääkin.
Mun mielestä kyseenalaistaminen ja kriittinen keskustelu on positiivinen asia eikä siihen liity harmitusta tai mielipahaa. Jos haluaa sähköä vaihteisiinsa sitä saa kaupasta ihan helposti. Ilman keskustelua ja kritiikkiä ei tapahdu kehitystäkään. Pyöräbisneksen(kin) ainoa päämäärä on myydä mahdollisimman kalliita pyöriä mahdollisimman korkealla katteella. Jotta se onnistuu pitää potentiaaliset ostajat saada vakuuttuneeksi, että heidän harrastamisensa on riippuvaista siitä, millä hinnat saadaan ylös.
^Onpa kaunis!
vihdoinkin kromin kiiltoa. Makeet lokarit.
^On niin hieno pyörä, että ansaitsis kyl ilmeeseen paremmin sopivan voimansiirron.
F. Kotlerburg
11.09.2021, 11.27
Hyi sähkövaihteet. Ei jatkoon.
Onkohan mitään vuoden 1950 jälkeen julkaistua mitä tässä ketjussa ei olisi haukuttu turhaksi?
Useasti näissä keskusteluissa menee fakta ja mielipide sekaisin. Jos joku kirjoittaa että levyjarrut, sähkövaihteet ym ovat turhia, välttämättömiä ym niin itse pidän niitä aina ko käyttäjän henkikohtaisiin ajoihin, ajotapoihin ja tarpeisiin viittaavana mielipiteenä enkä absoluuttisena totuutena. Kun asiat on hyvin kirjoitettu ja perusteltu niin kivahan niitä on lukea vaikka poikkeaisivat paljon omista tarpeista ja mielipiteistä.
Muutenkin mä olen päätynyt arvottamaan asiat itselleni niin, että en koe hyötyväni sähkövaihteista yhtään mitään sellaista, millä olisi todellista lisäarvoa ajamisen kannalta enkä kaipaa sitä, että fillariakin pitäisi laitailla, edes harvoin, saatika ohjelmoida appien avulla tms. Elämässä on elektroniikkaa ihan tarpeeksi jo muutenkin. Mikä ei varmaan ollut kenellekään uutta, joten voitte haukkua luddiitiksi ihan vapaasti :) - ja sen verran otan kuitenkin heti takas, että jos toi Stiggy jää talliin, niin ehkä siihen voisin varovaisesti harkita. Vaihtaa nimittäin huonommin mekaaniset tuommoisessa pyörässä, jossa vaijerit on vedetty sisäkautta täyspitkinä vs. perinteiset avovaijerit.)
Suosittelen kokeilemaan.
On ne sähkövaihtajat vaan niin hyvät ja vaivattomat. Kerran säätää ja tekee asetukset ja sitten vaan ajaa ja ajaa tuhansia kilometrejä. Ja lataus pari kertaa kesässä hoituu useasti samalla kun tekee jonkun muun huollon tai tarkemman puhdistus toimenpiteen.
Taimo M.
11.09.2021, 12.05
No on siinä sen verran pointtia, että Forcen vaihtaja ja Sramin 12-pykäläiset maantiepakat ei oikein muilla toimi. Jos on MTB-vaihtaja ja -pakka, niin sitten flat top -ketjua ei kuulukaan käyttää.
No niin näinpä net asiat selviää tietämättömälle.
Suosittelen kokeilemaan.
On ne sähkövaihtajat vaan niin hyvät ja vaivattomat. Kerran säätää ja tekee asetukset ja sitten vaan ajaa ja ajaa tuhansia kilometrejä. Ja lataus pari kertaa kesässä hoituu useasti samalla kun tekee jonkun muun huollon tai tarkemman puhdistus toimenpiteen.
Juu kokeiltu on ja jälkikasvun kisapyöristäkin sähköt on tuttuja suunnilleen niin pitkältä ajalta, kun niitä on ollut. Tällä hetkellä noissa HDT-Orbeoissa on Di2 R8050 Ultegrat.
JohannesP
11.09.2021, 13.23
Suosittelen kokeilemaan.
On ne sähkövaihtajat vaan niin hyvät ja vaivattomat. Kerran säätää ja tekee asetukset ja sitten vaan ajaa ja ajaa tuhansia kilometrejä. Ja lataus pari kertaa kesässä hoituu useasti samalla kun tekee jonkun muun huollon tai tarkemman puhdistus toimenpiteen.
Tämäkään ei eroa paljoa laadukkaasta mekaanisesta. Joskus pitää vähän hienosäätää.
Nää samoja ikuisia väittelyn aiheita mistä nyt ei ehkä kannata vetää itkupotkuraivaria vaikka joku olisikin eri mieltä mikä on välttämätöntä. Itselleni sähköjen etu lähinnä olisi kahvojen pienempi koko levyjarruilla.
Hyvin näytti SuperSix EVO taittuvan krossiradallekin kauden avauksessa Ethias Crossissa, vaikka ei ihan podiumilla ollutkaan, mutta kymppisakissa niitä taisi olla kaksi ja podiumpaikoilta tippumisen syynä tais olla muut jutut kuin pyörään liittyvät. Ihan kovin paljoa se ei taida pyörästä olla kiinni tolla(kaan) tasolla.
Hyvin näytti SuperSix EVO taittuvan krossiradallekin kauden avauksessa Ethias Crossissa, vaikka ei ihan podiumilla ollutkaan, mutta kymppisakissa niitä taisi olla kaksi ja podiumpaikoilta tippumisen syynä tais olla muut jutut kuin pyörään liittyvät. Ihan kovin paljoa se ei taida pyörästä olla kiinni tolla(kaan) tasolla.
Niin siis supersix evo cx. Enemmänhän tuo crossari onkin, mitä gravelli.
Tämäkään ei eroa paljoa laadukkaasta mekaanisesta. Joskus pitää vähän hienosäätää.
Nää samoja ikuisia väittelyn aiheita mistä nyt ei ehkä kannata vetää itkupotkuraivaria vaikka joku olisikin eri mieltä mikä on välttämätöntä. Itselleni sähköjen etu lähinnä olisi kahvojen pienempi koko levyjarruilla.
Onhan ne vaijerit vaan huonot gravellissa. Maantiellä eroa en juurikaan huomaa, mutta gravelliin kyllä kaipisin sähköjä.
Niin siis supersix evo cx. Enemmänhän tuo crossari onkin, mitä gravelli. No eiköhän ne vielä hätyyttele GG-podiumejakin rapakon takana :)
No eiköhän ne vielä hätyyttele GG-podiumejakin rapakon takana :)
Juu, tietty. Sillähän sitä ajetaan, jonka sponssi/talli antaa ja määrää. Sitten taas oikeasti kovat gravellistit ajaa pyörillä joilla haluavat ajaa.
Tai sitten crossarit, kuten wout, joka maalaili vanhan fillarin uuden tiimin väreihin ja ajoi kauden loppuun.
^ joo sen verran tekninen ja herkkä laji cyclocrossi on, että ei varmaan kannata pyörän vaihtaminen kesken kautta kuitenkaan. Mutta ei se poista sitä faktaa, että pyörän vaikutus vauhteihin on aika marginaalinen ja joissain tilanteissa myös yllättävä. Mietin sitä nimittäin eilen, kun olin pitkästä aikaa sinkula-Crosshairsilla pk-lenkillä ja ei se kyllä ole yhtään ainakaan hitaampi kuin Stigmata, vaikka on krossarimpi, lötkömpi, vannejarruinen ja vaihteeton. Vaikka kylki on vielä toissa viikon kaatumisesta niin kipeä, että putkelta ajaminen on hidasta ja hankalaa, ihan samoja vauhteja mä ajelen noin samoilla sykkeillä niillä molemmilla.
Jos SupeSixiä vertaa Ridleyyn, joita säännöllisesti krossipodiumeilla näkyy, on se kuitenkin melko ”gravel”. Tai ei kai sen erota enemmän graveleista graveleista kuin se, että bb-droppia on viitisen milliä vähemmän. Keula on loivahko ja rakea on reilummin kuin perinteisissä krossareissa ja pidempikin se on.
Sama juttu se on vähän kaikessa. Renkaissakin. Koko lenkin loppunopeuteen merkitys on suht pieni. Kannattaakin valita aina sellaista fillaria/rengasta millä tykkää ajaa.
Tai sitten ajaa fillarilla joka sattuu löytymään ja renkailla jotka on paikallaan. Fillarin käytökseen tottuu aika äkkiä ja toiset renkaat on toisessa kohtaa hauskoja.
Eilen ajoin lenkin 40mm slikseillä ja niiden kanssa on kyllä hauskuus aika kaukana mutkaisilla hiekkateillä. Liukkailla poluilla jopa pelottaa. Sitten taas isolla soratiellä ja asfaltilla nuo ovat aika makeat.
Alustan laadusta riippumatta lenkkivauhtinen soranjauhanta on ajoteknisestikin iisiä verrattuna cyclocrossiin harrastelijavauhdeillakaan, joten sekin pienentää kalustoerojen merkitystä soralla.
E: Juu ja teidän elisen lenkin kaltaisella vedolla sliksit varmaan kuitenkin vähän säästää voimia noin niinkuin keskiarvoisesti :)
Fsa:n tärinää vaimentava gravelstemmi (https://bikerumor.com/2021/09/08/fsa-wild-gravel-damping-stem-1-piece-mtb-cockpit-low-cost-powermeter-cncd-road-cranks/) Eurobikesta. Kaikkea sitä yritetään keksiä lääkkeeksi ylikoviin etupäihin.
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/09/08130859/FSA-NS-VAS-Vibration-Absorbing-Stem-for-gravel-bikes_side.jpg
Sähkövaihteet vs. mekaaniset: Mikä olisi mekaaninen vaihtoehto jos haluaa graveliin saman käyttöliiittymän kuin SRAM eTAP Force antaa: isot kevytkäyttöiset läpyskät selkeällä tuntumalla joissa yksinkertainen ylös yhdellä-alas toisella logiikka? SRAM mekaanisella ajelin hetken, ei tykkää ranne eikä sormet kylmällä kelillä pitemmällä lenkillä. Maantiefillarissa on Shimanon mekaaninen, en pidä gravelissa rymytessä siitä (tuntumasta) että jarrukahva heiluu (hallitsemattoman) vapaasti, maantiellä se on ok. En tunnista tässä mitään markkinamiesten vaikutukselle taipumista "sähkö on tulevaisuutta", ainoastaan kysymyksen käyttöliittymästä vaihteisiin joka sopii omiin kätösiin paremmin. Preferenssini olisi itseasiassa mekaaninen, kuten on maastureissani, mutta droppitangolle tuo ei vain onnistu.
Samankaltainen käyttöliittymä-asia on levyjarrut (+ roottorin koko) vs. vannejarrut. Maasturissani olen tottunut siihen että iso 205mm etulevy pysäyttää fillarin tehokkaasti & kevyellä yhden sormen tuntumalla ja tarkalla modulaatiolla, ja samalla tapaa oli vanteet sitten tuoreeltaan uitettu kurassa tahi ei. Turvallisuudenkin takia haluan graveliin saman tuntuman. Tiukoissa paikoissa kun reaktiot tulevat selkäytimestä, enkä haluaa niissa arpoa joko liian hennon jarrutuksen (aloituksen) puolelle saatikka sitten kouraisemaan liian isolla puristuksella. Ts. en oikein hahmota vääntämistä siitä millä jarrutyypillä fillari pysähtyy - kaikilla tolkullisilla vaihtoehdoilla varmasti pysähtyy, minua kiinnostaa vain onko tuntuma konsistentti eri pyörieni välillä. Tämä osaltaan osuu myös geometriaan, jos on tottunut tietyntyyppiseen, omassa tapauksessani semi-loivaan keulakulmaan ja reiluun trailiin, niin helpottaa kun gravel ja eri maasturini ovat samasta puusta - ei tule niin herkästi niitä ylläreitä mihin Stenukin taisi viitata kun Stigmata taannoin luisti kurvissa alta.
^Sitte sun varmaa tarvii ajaa gravelit niillä maastureilla.
Fsa:n tärinää vaimentava gravelstemmi (https://bikerumor.com/2021/09/08/fsa-wild-gravel-damping-stem-1-piece-mtb-cockpit-low-cost-powermeter-cncd-road-cranks/) Eurobikesta. Kaikkea sitä yritetään keksiä lääkkeeksi ylikoviin etupäihin.
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/09/08130859/FSA-NS-VAS-Vibration-Absorbing-Stem-for-gravel-bikes_side.jpgVarsinkin kun samaan rahaan saa oikeasti joustavan ja toimivan Redshift shockstopin
^^Siis tullaanko taas siihen tilanteeseen että täysjäykkä maastopyörä on gravel...?
^Sitte sun varmaa tarvii ajaa gravelit niillä maastureilla.
Taisi mennä tuo viestini pointti ohitse. Tai ainakin meni toiseen suuntaan. Palstapyöräily tosin onkin se haastavin osa lajia.
Nimim. erinomaisen tyytyväinen graveliinsa, jossa ei ole suoraa tankoa eikä tule koskaan olemaankaan
Mutta noista muutamista kompromisseista huolimatta kyllä tosta Stiggystä kuitenkin diggaan. On se ihan kiva pyörä ajaa sen tyyppiseksi pyöräksi ja ymmärrän kyllä senkin miksi jotkut tykkäävät sen tyyppisistä pyöristä enemmän kuin jonkun muun tyyppisistä. Oli ihan kiva sadekelilenkki tänään ja vaikka teräspyörä olisi ollut kunnossa, olisin varmaan lähtenyt Stigmatalla ennemmin tohon keliin. Oli hyvin happea ilmassa ja pari ylämäki-pb:täkin irtosi Stiggyllä vihdoin. Jos olisin kovempi kuski, tykkäisin tommosesta jäykästä muovipyörästä varmaan vielä enemmän. Rauhallisiin setämieslenkkeihin muun tyyppiset on kivempia.
Jarruasiasta olen kuitenkin aavistuksen eri mieltä Mr. Masin kanssa. Perus-gg-lenkkeilyssä jarruille tulee käyttöä sen verran vähän, että levyt ei pysy lämpiminä eikä siten myöskään kuivina. Sateella märillä levyilläkin tulee hetken viive, ennenkuin jarrut ottavat kiinni kunnolla, joten ei ne poikkea mitenkään olennaisesti hyvistä vannejarruista siinä mielessä. Ainakaan noilla Rivaleilla ja 160 mm levyillä ei jarrujen tuntumassa eikä tehossakaan ole mitään niin isoa eroa MiniMotoihin nähden, että silläkään olisi käytännössä juurikaan merkitystä.
Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.
Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.
...
Jarruasiasta olen kuitenkin aavistuksen eri mieltä Mr. Masin kanssa. Perus-gg-lenkkeilyssä jarruille tulee käyttöä sen verran vähän, että levyt ei pysy lämpiminä eikä siten myöskään kuivina. Sateella märillä levyilläkin tulee hetken viive, ennenkuin jarrut ottavat kiinni kunnolla, joten ei ne poikkea mitenkään olennaisesti hyvistä vannejarruista siinä mielessä. Ainakaan noilla Rivaleilla ja 160 mm levyillä ei jarrujen tuntumassa eikä tehossakaan ole mitään niin isoa eroa MiniMotoihin nähden, että silläkään olisi käytännössä juurikaan merkitystä.
Mielenkiintoista olisi päästä koittamaan tuollaisia MiniMotoja jotta saisi tuntumaa miten paljon vannejarruja saatiin vielä kehitettyä siitä mitä ehti nähdä vanhalla cx:llä jonka kanssa jarrujen kanssa tuli jonkin verran askarreltua. Ei sillä että se valintoja muuttaisi kun maailma on nyt levyihin liikkunut niin lisävaivaa tulisi vastavirtaan kulkemisesta. Mulla muuten Force ja 180mm laikka edessä gravelissa.
Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.
Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.
Niin eihän niillä saavuta oikein mitään, paitsi juuri sen mitä olin hakemassa. Mistä rautalangasta se pitäisi nyt vääntää.
Toisilla hyvinkin riittää adaptaatio-kyky maksimoimaan lajikohtainen suorituskyky millä vaan välineellä joka takapuolen alle tuupataan. Meille joille on hiukan pienemmällä kauhalla annosteltu kelpaa hyvinkin tälläinen pieni oikaisu jossa minimoidaan ne erot jotka voidaan. Kyllä tuon graveloinnin, luomu-maasturilla pärräämisen ja sähkö-Levolla röllipoluilla rälläämisen väliin jää itselle ihan tarpeeksi stimuloivaa variaatiota.
Maastossa, jossa pyörä pitää saada pysymään paikoillaan vaikeissa asennoissa, levyillä on puolensa. 11 v cyclolla ympäri vuoden ei ole tuonut tarvetta levyille jarrurustehojen takia. Kaupungissa saattaisi kehät jäätyneenä tulla tarvetta tehokkaammalla jarruttelulle mutta että gravellilla. En muista.
--
Murphy elää!
Mielenkiintoista olisi päästä koittamaan tuollaisia MiniMotoja jotta saisi tuntumaa miten paljon vannejarruja saatiin vielä kehitettyä siitä mitä ehti nähdä vanhalla cx:llä jonka kanssa jarrujen kanssa tuli jonkin verran askarreltua. Ei sillä että se valintoja muuttaisi kun maailma on nyt levyihin liikkunut niin lisävaivaa tulisi vastavirtaan kulkemisesta. Mulla muuten Force ja 180mm laikka edessä gravelissa.
Niin eihän niillä saavuta oikein mitään, paitsi juuri sen mitä olin hakemassa. Mistä rautalangasta se pitäisi nyt vääntää.
Toisilla hyvinkin riittää adaptaatio-kyky maksimoimaan lajikohtainen suorituskyky millä vaan välineellä joka takapuolen alle tuupataan. Meille joille on hiukan pienemmällä kauhalla annosteltu kelpaa hyvinkin tälläinen pieni oikaisu jossa minimoidaan ne erot jotka voidaan. Kyllä tuon graveloinnin, luomu-maasturilla pärräämisen ja sähkö-Levolla röllipoluilla rälläämisen väliin jää itselle ihan tarpeeksi stimuloivaa variaatiota.Mä ymmärrän kyllä hyvin että vannejarruja ei halua. Taikka mekaanisia levyjä. En ole onneks kummillakaan joutunut ajamaan teini-iän jälkeen.
Mutta meinasinkin sitä että vaikka isolla laikalla olis gravelissa jollain tapaa helpompi säätää tehoa, niin ei se siinä sun mainitsemassa ylläritilanteessa todennäköisesti auta mitään, suhina vaan alkaa kuulua takarenkaasta, ja hyvällä säkällä myös edestä.
Ja lisäyksenä sellanen että jos haluat niiden toimivan näppärästi yhdellä sormella, ja pysähtyvän ilman että tarvii kahva vetää tankoon asti, niin ilmaus auttaa. Kahvan etäisyyden säätö vaan lähelle tankoa ennen ilmausta. Tällä systeemillä sramista sai ainakin sellaisen että kahvan liike ei ole pitkä.
Miksi ei? Niissä jarruissa on sellaiset kahvat joilla painetta voi säätää. Tarpeeksi kun jarruttelee, niin oppii toimimaan niissä ylläritilanteissakin.
Jos jarruissa on hyvä tuntuma, niin voit esimerkiksi lukita takasta ja kääntää fillaria noin. Etusta ei tietysti kannata lukita ja tuohonkin auttaa paljon se hyvä tuntuma.
Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole. Mieluummin voisi miettiä, saako nelimäntäisistä jotain hyötyjä. Itseäni kiinnostelisi hopen rx4 satulat.
F. Kotlerburg
13.09.2021, 09.16
Ei kun kyllä tää jankkaus kannattaa aina vaan ja uudestaan.
Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole. Mieluummin voisi miettiä, saako nelimäntäisistä jotain hyötyjä. Itseäni kiinnostelisi hopen rx4 satulat.
Saahan noita, just kasasin uuden fillarin Shorty Ultimate cantijarruilla. Toisessa on Forcen hydrauliset niin tehossa ei juuri eroa ole, mutta Shortyt voi epäonnen sattuessa huoltaa vaikka polun varressa.
Minimalismi kiehtoo pyöräilyssä, siksi esim moni tykkää että liikkuvia osia ja tekniikkaa on mahdollisimman vähän. Tämä asenne on havaittavissa yleisimmin pyöräilijöissä kenen pyöräilytaustasta tai nuoruudesta löytyy esim fiksikulttuuria.
Mutta tämä levyjarru vs vannejarru juttu on jo kyllä aika väsynyttä. Noita ei vaan gravelleihin enää ole.
No se on juurikin näin ja onneksi se en ollut minä, joka keskustelun tällä kertaa aloitti :D
Ei vannejarruissa uuteen pyörään ole järkeä muutoin kuin siinä tapauksessa, että haluaa mukavakulkuisen teräskeulan tai jos on lähdössä kiertämään maailmaa sivistyksen ulkopuolelle. Muuten niissä ei juurikaan ole mitään järkeä. Mukavakulkuisen teräskeulan saaminen taasen nykymaailmassa vaatii vähän harrastuneisuutta. Tietäjät tietää, muut ajaa sellaisilla pyöräillä kuin kaupasta saa.
Minimalismi kiehtoo pyöräilyssä, siksi esim moni tykkää että liikkuvia osia ja tekniikkaa on mahdollisimman vähän. Tämä asenne on havaittavissa yleisimmin pyöräilijöissä kenen pyöräilytaustasta tai nuoruudesta löytyy esim fiksikulttuuria.
Mä muistan muuten sellaisen ajan, kun oli ”hienoa” saatuani Australiassa asuvalta kummitädiltäni meidän ala-asteluokan ensimmäisen digitaalisen kellon tuliaisina. Mekaaniset oli normi. Nykyään on vähän toisin päin. Fillarit tulee vaan noin nelkyt vuotta perässä :)
Mutta ihan oikeasti siihen nähden, miten kauan ja joka paikassa elektroniikka on jyllännyt ja miten itsestäänselvyys se on nykyään kaikkialla, on lähinnä hämmästyttävää, että pyörien elektronisoituminen on kestänyt niin tolkuttoman kauan.
Miksi ei? Niissä jarruissa on sellaiset kahvat joilla painetta voi säätää. Tarpeeksi kun jarruttelee, niin oppii toimimaan niissä ylläritilanteissakin.
Jos jarruissa on hyvä tuntuma, niin voit esimerkiksi lukita takasta ja kääntää fillaria noin. Etusta ei tietysti kannata lukita ja tuohonkin auttaa paljon se hyvä tuntuma.Mitä väliä jarru tuntumalla on jos rengas on lukossa?
Muoks. Myös etusta lukitsemalla voi kääntää fillaria...
Dan Chabanov SuperSixistä (https://www.bicycling.com/bikes-gear/a37376921/cannondale-supersixevo-cx/): ”The things that make the EVO an excellent cyclocross bike also make it a great “fast” gravel bike.”
K.Kuronen
13.09.2021, 14.28
Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.
Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.
Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.
Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.
Edessä ja takana on nyt kaikissa kiekoissa RT-800:t ja paloina Ultegran satuloissa on L04C:t.Olen tykännyt.
Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.
Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.
Edessä ja takana on nyt kaikissa kiekoissa RT-800:t ja paloina Ultegran satuloissa on L04C:t.Olen tykännyt.Mäkin noita 140mm miettinyt, mutta koska mulla on vanha paska missä on IS korvakkeet niin pitäs adapterit etsiä, enkä ole edes varma onko sellaisia IS-PM 140 palikoita olemassa. Ja koska yleensä on jotkut huonot palatkin niin eipä ne pyytämättä ole lukkiutuneet tähänkään asti, paitsi nyt jossain väärinpyöräilyssä
^Itsellä myös 140/160 kombinaatio Spyre SLC:n kavereina ja ihmettelen että mitä suuremmalla jarruteholla tekisin?
Mä menin toiseen suuntaan ja pienensin levyä takana: eteen jätin 160-millisen, mutta taakse pudotin 140-milliseksi. Ratkaisu oli omaan ajooni todella hyvä: kun kahvoista puristaa, niin perä lukittuu (soralla) selvästui aiempaa myöhemmin.
Koin perän lukittuvan tarpeettoman helposti 160-millisellä ja levyn pienentäminen oli helppo ratkaisu. Tietenkin olisin voinut opetella jarruttamaan, mutta säästin vaivaa ja oikaisin.
...
Tuohan oli ihan looginen muutos. Jos tuntuma ei ollut haluttu niin sitten muokattiin. Laikan koon vaihdon lisäksi tuon voi tehdä myös hassaamalla rahaa kevennys-roottoreihin, monella niistä on varsin hilpeä vaikutus hidastuvuuteen ;=)
Jotta ei aihe jää nyt pyörimään turhaa palstatilaa syömään, niin kertauksena vielä että pointtini ei ollut että "iso on parempi" vaan että heikolla adaptaatio-kyvyllä (tm) varustetulle on etua siitä että kaikissa fillareissa tuntuma on about sama, oli se sitten yhden sormen hienovarainen hipaisu tai vähän reilumpi kouraisu - kyllä se fillari noilla kaikilla keskimäärin pysähtyy kuitenkin. Ja tämä tuntumajuttu kattaa toki nuo yllämainitut osa-alueet eli mm. vapaa vedon (bite point), vaadittu voima ja matka bite pointin jälkeen jne. Soratiellä ajaessa näillä nyt on harvemmin mitään väliä, mutta ainakin allekirjoittaneella on ollut maasturilla alamäissä paikoin touhukkaita hetkiä kun toisessa maasturissa oli pitkä vapaa veto ja sitten tarrasi kevyellä voimalla & lyhyellä matkalla, kun taas toisessa maasturissa oli juuri toistepäin - Vedät kevyesti, mitään ei tapahdu, sitten vähän reilummin puristusta kerralla...
Kuminauha
13.09.2021, 17.49
Ite miellän tehokkaat jarrut juuri sillä, että pienellä kahvavoimalla tulee paljon jarrutusvoimaa. Kiva kun saa voimakkaitakin jarrutuksia yhdellä-kahdella sormella kahvaotteella. Tämä ainaki GRX-400 160mm levyillä
Dan Chabanov SuperSixistä (https://www.bicycling.com/bikes-gear/a37376921/cannondale-supersixevo-cx/): ”The things that make the EVO an excellent cyclocross bike also make it a great “fast” gravel bike.”
Muuten kyllä kiinnostavan näköinen pyörä, mutta jotenkin tuo Cannondalen ai offset -takahaarukka epäilyttää. Mahtaako tuosta oikeasti olla jotain hyötyä vai tekeekö vain elämän vaikeammaksi?
Muuten kyllä kiinnostavan näköinen pyörä, mutta jotenkin tuo Cannondalen ai offset -takahaarukka epäilyttää. Mahtaako tuosta oikeasti olla jotain hyötyä vai tekeekö vain elämän vaikeammaksi?
Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa. Bb30 keskiöstä ennemmin jättäisin ostamatta, omassa superX meni keskiö takuuvuoden aikana kolmesti (n. 3000km välein) ja sitten vaihtu pyörä.
Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa. Bb30 keskiöstä ennemmin jättäisin ostamatta, omassa superX meni keskiö takuuvuoden aikana kolmesti (n. 3000km välein) ja sitten vaihtu pyörä.
Ei tuossa taida olla bb30 keskiöitä enää. Pf30a kaiketi, eli normi pressfitti vähän leveämpänä mallina.
Joo, ja gravelista puuttuu yleensä renkaista vielä pitokin, joten isoilla levyillä ei saavuta oikein mitään.
Eli jos on täysin adaptio kyvytön, niin täytyy ajaa yhdellä pyörällä kaikki ajot.
Eli kuten minä. Myin kesällä pois -11 kuitumaantiepyöräni ja -20 nestelevarigravelini. Hommasin tilalle -12 alusyklon johon alkuperäisten cantien tilalle vaihdettu Trp v-jarrut. Tehoo riittää enemmän kuin tarpeeksi. Mistään modulaatioista mitään tiedä. 5 kiekkosarjaa erilaisilla rengastuksilla joka lähtöön, vaihto minuutin homma ilman jarrusatuloiden säätelyä.
Vähemmän on enemmän...
Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa.
Hankaloittaa se myös kiekkojen käyttöä ristiin eri pyörissä. Käytännössä pitää olla omat kiekot SuperSixiin.
AnttiWalker
14.09.2021, 12.13
Onko muita, jotka on koittaneet Pässilän Murskaa? Sopii paremmin adventure-painotteisempaan ajoon, mutta voisin kuvitella sillekin olevan tilausta.
https://youtu.be/qXLTyE8a_f4
Minä tilasin Murskan itselleni keväällä. Osien haalimisessa oli omat ongelmansa mutta heinäkuun puolivälissä sain pyörän ajoon. Muita vastaavia en sinänsä harkinnut tai kokeillut, maastopyörää on tullut pääosin aina ajettua ja tällekin pyörälle oli suotavaa että rouheammallakin alustalla pääsee etenemään. Oikein tyytyväinen olen ollut hankintaan ainakin toistaiseksi.
Osasarjana 1x11 grx800, kiekot DT gr1600 Vittorian 52-622 Terreno kumeilla.https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210914/ca0ba6bc40cba45f6bb5b7676f52b555.jpg
Lähetetty minun SM-A715F laitteesta Tapatalkilla
Ohiampuja
14.09.2021, 14.58
Mutta ihan oikeasti siihen nähden, miten kauan ja joka paikassa elektroniikka on jyllännyt ja miten itsestäänselvyys se on nykyään kaikkialla, on lähinnä hämmästyttävää, että pyörien elektronisoituminen on kestänyt niin tolkuttoman kauan.
Tämä oli kiinnostava heitto, mistä olisi kiva jatkaa mutta minkä otsikon alla?
F. Kotlerburg
14.09.2021, 15.00
Tämä oli kiinnostava heitto, mistä olisi kiva jatkaa mutta minkä otsikon alla?
No mites täällä https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?50459-Sähkövaihteet-ja-muut-hömpötykset!
Tuo Pässilän Murska on jotenkin mukavan rouhean oloinen laite.
Mutta....joskus kattelin sen geometriaa niin mulle (pituuteni perusteella) suositellun koon reach on 6cm pitempi kuin nykyisen fillarin ja stackkikin on aika hurja.
Pienemmänkin koon reach on 4 cm nykyistä pitempi.
Miltä tuo on tuntunut ajella kun se lienee aika pitkä?
Dan Chabanov SuperSixistä (https://www.bicycling.com/bikes-gear/a37376921/cannondale-supersixevo-cx/): ”The things that make the EVO an excellent cyclocross bike also make it a great “fast” gravel bike.”
Tuon jutun lopetus on minusta aika hyvä: Jos sinun versiosi gravelista on.....
If your version of gravel is more about getting out there, exploring, camping, and being able to tackle whatever terrain you happen to find, I would urge you to look elsewhere (such as Cannondale’s Topstone Lefty (https://www.bicycling.com/bikes-gear/a35540138/cannondale-topstone-carbon-lefty-review/)). But if your version of gravel is a road race on dirt, this is probably the right gravel bike for you. If you race cyclocross, this is definitely the right bike for you.
Tuota parempaa myyntipuhetta SuperSix Evosta ei pysty lausumaan. ;) Täytynee vielä miettiä onko Ai sales stopperi.
Tuo Pässilän Murska...
Mutta....joskus kattelin sen geometriaa niin mulle (pituuteni perusteella) suositellun koon reach on 6cm pitempi kuin nykyisen fillarin ja stackkikin on aika hurja.
Pienemmänkin koon reach on 4 cm nykyistä pitempi.
Miltä tuo on tuntunut ajella kun se lienee aika pitkä?
Rungon mitoitus on tosiaan aikalailla maastopyörämäinen. Itse olen 179 pitkä ja otin suosituksen perusteella medium-large koon. Stemmiksi laitoin 60 millisen ja sen kanssa ajoasento tuntuu hyvältä. Korkeutta etupäällä on reilusti ja se varmaan osaltaan kompensoi pitkää vaakamittaa. Tällä pyörällä on suht leppoisa ajella myös alaotteelta mistä mieluiten ajan vaikeammat maastonkohdat. Tankona Zipp xplr 44 leveänä.
En nyt ulkoa muista enkä jaksa googletella mutta aika samanlaisen ajoasennon saisi varmaan jostain On-One Inbred monstercrossarista, mikä mulla oli ideanakin kun tätä speksasin.
Edellinen kippuratankokokemus on pari vuotta sitten myymästäni Felt F5 54cm maantiepyörästä, sillä pyörällä ei paljonkaan ole Murskan kanssa yhteistä [emoji1] Alaotteellekaan ei allekirjoittanut taipunut kuin vauhdikkaimmissa alamäissä
Lähetetty minun SM-A715F laitteesta Tapatalkilla
Tuota parempaa myyntipuhetta SuperSix Evosta ei pysty lausumaan. ;) Täytynee vielä miettiä onko Ai sales stopperi.
Vaikka siitä ei varmaan muuta hyötyä olisikaan, niin ainakin rungosta tulee nätimpi, kun saa lyhyen chainstayn ja ison rengastilan ilman, että chainstay pitää dropata. Mä voisin ilomielin vaihtaa Stiggyn droppi-chainstayn Ai:hin, jos vois valita.
Ai:stä olisi niin huollissaan, sen kanssa tarvi säätää kuin uusia kiekkoja hankkiessa. Bb30 keskiöstä ennemmin jättäisin ostamatta, omassa superX meni keskiö takuuvuoden aikana kolmesti (n. 3000km välein) ja sitten vaihtu pyörä.
Saako normikiekon säädettyä tuolle ai:lle suoraan rihtaamalla vai joutuisko tuossa uusimaan pinnatkin, jos vanhat kiekot haluaa Cannondale-yhteensopiviksi?
Mä muistan muuten sellaisen ajan, kun oli ”hienoa” saatuani Australiassa asuvalta kummitädiltäni meidän ala-asteluokan ensimmäisen digitaalisen kellon tuliaisina. Mekaaniset oli normi. Nykyään on vähän toisin päin. Fillarit tulee vaan noin nelkyt vuotta perässä :)
Mutta ihan oikeasti siihen nähden, miten kauan ja joka paikassa elektroniikka on jyllännyt ja miten itsestäänselvyys se on nykyään kaikkialla, on lähinnä hämmästyttävää, että pyörien elektronisoituminen on kestänyt niin tolkuttoman kauan.
Tämä oli kiinnostava heitto, mistä olisi kiva jatkaa mutta minkä otsikon alla?
Niin miksi ei täällä? Kyllähän tänne retroilun vastapainoksi pitäisi mahtua keskustelu uusista jutuista ja niiden hyödyistä, vaikka olisivatkin joko marginaalisia tai moni uusi juttu raakile alussa.
Fillareista tulee itselle mieleen automotive-segmentti ennen Teslaa, tosin sillä erolla että automotiven innovaatio- & tuotekehitys-koneisto on niellyt käsittämättömän määrän rahaa ja sai ulos vain inkrementaalisia parannuksia joka nyt Teslan innovaatiotoiminnan valossa näyttää nyherrykseltä. No nythän toisaalta koko tuo toimiala on nykäisty mukaan aktiivisempaan ja kunnianhimoisempaan toimintaan. Fillareissa lienee nyt sähkö (moottorit, ei vaihteet) joka ajaa isoimmin innovaatioita, monella muulla alueella sitten markkinointitiimit saavat hoitaa "innovaatiot" uusine väreineen, vähän geon säätöä uusiin malleihin jne. ja tietenkin pitää ajaa jokin uusi standardi ("boost v2 navat" tms.) markkinaan jolla saadaan upgrade-syklit pidettyä vauhdissa ja firmat elossa.
Tästä tulikin mieleen että täällä ei sähköavustuksesta ole juuri juteltu - taisi vikat kommentit olla lähinnä "ei koskaan minulle" sarjaa. Nyt voikin arvuutella ottaako vuosia tai kuukausia ennenkuin tämä muuttuu. Arkipyöräilyssä käänne jo nähty, maastopyöräilyssä vahvaa etenemää, maantie- & gravel lapsenkengissä jos sitäkään?
(Kellot muuten mielenkiintoinen verrokki - nythän rannekello on lähes merkityksetön kapistus alkuperäisen tarkoituksen osalta. Siksi keski-ikäiset brassailee statusta nostavilla mekaanisilla kelloilla ja lopuilla sporttitietokone joko todellisen tarpeen ja / tai statuksen takia)
(Kellot muuten mielenkiintoinen verrokki - nythän rannekello on lähes merkityksetön kapistus alkuperäisen tarkoituksen osalta. Siksi keski-ikäiset brassailee statusta nostavilla mekaanisilla kelloilla ja lopuilla sporttitietokone joko todellisen tarpeen ja / tai statuksen takia)
Aivan, ja mekaaninen kello ei ole verrattavissa mekaaniseen vaihteistoon, vaan paremminkin sähkövaihteistoon. Mekaaninen kello nimittäin pysähtyy, eikä näytä aikaa, jos jätät sen kaappiin pitkäksi aikaa. Sitä pitää huoltaa kalliisti kellosepällä. Patterikello taas käy jopa vuosia ilman mitään temppuja. Mekaaninen polkupyörän vaihteisto on aina valmiina lenkille, eikä sitä tarvitse viritellä yhtään käyttökuntoon. Sähkövaihteisto sen sijaan unohtuu helposti ladata, ja lenkki voi jäädä väliin. Mekaaninen kello on muutenkin aivan epäluotettava, epätarkka ja p*ska ajannäyttäjä. Sähkövaihteisto voi olla ihan hyväkin, ei siinä mitään.
Kuten yllä todistettu, vanha mekaaninen vs. uusi ja sähköinen teknologia ei ole aina suorassa suhteessa käyttökokemuksen helppouden ja luotettavuuden kanssa :)
^
"Sähkövaihteisto sen sijaan unohtuu helposti ladata, ja lenkki voi jäädä väliin"
Pari kertaa kaudessa on hyvin muistanut ladata.
K.Kuronen
15.09.2021, 17.12
Mä en pidä näitä sähkövaihteita ja vastaavia kovin kummoisina innovaatioina. Analogia voisi löytyä vaikka ompelukoneesta: poljettavaan tarvittava lihasvoima on korvattu moottorivoimalla, mutta periaatteessa samat työt tulee tehdyiksi.
Omassa käytössä en uskoisi, että mikään ajorupeama olis sellainen, joka mekaanisilla vaihteilla jäisi tekemättä, mutta sähköisillä onnistuisi.
Kuminauha
15.09.2021, 19.52
No esim AXS vaihtaja osaa väistyä tieltä pois kun se saa osuman. On siinä muutakin älyä kuin pelkästään vaijerin vetoliike korvattu moottorilla. Vaihtaa myös todella nopeasti mitä oon ymmärtäny. Nyt kun päivitin SLX->XT vaihtajan on tullut yllätyksenä, kuinka paljon vaihdevipu vaikuttaa vaihteenvaihdon nopeuteen. Vastaavaa kokemusta voisi varmaan sähköllä saada.
Eikös shimanolla saa automaagiseksikin tuon vaihtamisen?
Onhan se sukkelampi vaihtamaan. Ainakin minun ajoissa jossa koetan pitää vauhdin ja kadenssin omaan makuuni sopivana. Vetovaihe kun vaihtamisesta kun jää kokonaan pois. Sitä voisi kuvitella että jos siihen menee jonkin sekunnin nopeammin että mihin v*ttuun tässä on kiire niin minulle se tuntuu täsmällisyytenä, välittömänä toimenpiteenä. Välitöntä reagointia. Kyllä AXS minun kohdallani, minun ajotyylilläni tuo selkeää parannusta ja mukavuutta. Innovaatioksi en osaa sitä kuvitella. Ja mitä lataamiseen tai sen mahdolliseen unohtamiseen niin sehän on
yksilöstä kiinni. Jos ei varsinkaan varoitukset riitä.
Omassa käytössä en uskoisi, että mikään ajorupeama olis sellainen, joka mekaanisilla vaihteilla jäisi tekemättä, mutta sähköisillä onnistuisi.
No mulla on gravellilla pariin kertaan noin meinannut käydä. Maantielle en osaa sähköjä oikein vieläkään kaivata.
Ensin meni hiekanjyviä vaihtajan kahvan rattaiden väliin ja etuvaihtaja herkesi toimimasta. Toisella kertaa pitkän kuralenkin jälkeen takavaihtaja ei enää vaihtanut alaspäin. Voimansiirto oli niin moskassa, ettei vaihtajan jousi jaksanut enää liikuttaa vaihtajaa.
Yhdessäkään pyörässä ei tosiaan vielä di2 ole, mutta gravelliin se kyllä ensin tulee.
K.Kuronen
15.09.2021, 20.45
^Kaikkea voi sattua: mulla on mekaanisen jarrusatulan väliin mennyt pieni kivi siten, että jarru jumitti laahaamaan. Kurassa ollutta takavaihtajaa on tullut huuhdeltua reissussa useampaankin otteeseen, mutta matka on jatkunut.
Innovaatioksi näkisin sellaisen, mikä vie pyörätyypin uusille urille, kulkemaan omaa kehitystietä useiden välivaiheiden kautta vieden pyörän palautumattomasti omaksi tyypikseen. Ehkä graveli on jo eriytymässä omaksi.
F. Kotlerburg
15.09.2021, 20.51
Onhan se sukkelampi vaihtamaan. Ainakin minun ajoissa jossa koetan pitää vauhdin ja kadenssin omaan makuuni sopivana. Vetovaihe kun vaihtamisesta kun jää kokonaan pois. Sitä voisi kuvitella että jos siihen menee jonkin sekunnin nopeammin että mihin v*ttuun tässä on kiire niin minulle se tuntuu täsmällisyytenä, välittömänä toimenpiteenä. Välitöntä reagointia. Kyllä AXS minun kohdallani, minun ajotyylilläni tuo selkeää parannusta ja mukavuutta. Innovaatioksi en osaa sitä kuvitella. Ja mitä lataamiseen tai sen mahdolliseen unohtamiseen niin sehän on
yksilöstä kiinni. Jos ei varsinkaan varoitukset riitä.Jep ja parasta siinä on se, että se vaihtaa aina samalla tavalla pienellä liikkeellä. Ei mulla AXS:ää sorapyörässä ole, mutta maasturissa kyllä. Sorapyörän mekaanisissa Forceissa ärsyttää, että kevyemmälle vaihtamisen kanssa on tarkkaa, miten sitä vipua liikuttaa, että vaihtaminen menee smoothisti. Joka lenkillä tulee virhevaihtoja. AXS:llä noista pääsisi eroon tai sitten Shimanolla, joka ilmeisesti istuu omiin isoihin kouriin paremmin, kun ei minulla sen kanssa tuota ongelmaa ole.
Onhan ne sähkövaihteet kivat ja hienot, mutta ilmankin kyllä pärjää. Jos on valmis panostamaan ja haluaa loistavasti toimivat vaihteet niin mikä ettei.
JohannesP
15.09.2021, 21.54
AXS kohdalla sukkela vaihtaminen ei varmaankaan tarkoita samaa mitä itse mietin eli napin painalluksesta vaihteen vaihtamiseen. Tuossahan on ihan huomattava viive langattomuuden vuoksi verrattuna moneen mekaaniseen tai di2. Eihän tuo käytännössä vaikuta kuitenkaan mihinkään varsinkin harrasteajamisessa.
Toisella kertaa pitkän kuralenkin jälkeen takavaihtaja ei enää vaihtanut alaspäin. Voimansiirto oli niin moskassa, ettei vaihtajan jousi jaksanut enää liikuttaa vaihtajaa.
Tälläisestä tilanteesta ei taida sähkövaihtajatkaan kovin tykätä vaikka voimalla saisikin runnottua vaihteen sisään. Varsinkin Sramin vaihtajissa ei taida olla mitään rajoitinta voiman käyttöön vaan vääntävät väkivaltaisesti vaihteen sisään. Jos siellä on paljonkin kuraa välissä niin luulisi alumiiniset osat vääntyvän hyvinkin nopeasti, kun vääntöä noissa moottoreissa riittää. En olisi heti uskonut, että etuvaihtaja voi vääntää eturattaan parikymmentä astetta mutkalle ulospäin keskiöstä, kun ollut huonossa säädössä. Tätä tosin näkynyt sattuvan enemmän 11sp eTapin kanssa eli en tiedä onko AXS jotakin kehitystä tämän suhteen.
Ohiampuja
15.09.2021, 22.03
Niin miksi ei täällä? Kyllähän tänne retroilun vastapainoksi pitäisi mahtua keskustelu uusista jutuista…
Eli siis minulle pyörät pitää olla mekaanisia, sähkövaihteita en huolisi kuin pakotettuna.
Ensimmäinen ammattini 80-luvulla oli koneasentaja ja siitä asti olen työskennellyt mekaanisen kunnossapidon parissa teollisuudessa ja kiinteistötekniikassa. Ja olen kersasta asti tykännyt kaikista mekaanisista laitteista ja pitää sanoa että mielestäni olen jopa ihan kohtuu hyvä niiden korjaamisessa. Mutta onhan niitä nyt tullut jo rassattua kun ikää on yli 50 vuotta. (Kotona aikoinaan isän kanssa korjattiin itse pesukoneet, ruohonleikkurit, mopot ja kaikki mahdolliset vempaimet ja autot myös tietysti.)
Eli tykkään siitä fiiliksestä että olen itse kasannut pyörät ja tiedän kuinka jokainen osa pelaa ja kuinka se on paikalleen laitettu. Ja joku sähkövaihteet rikkoisi sen feng shuin pahasti. Minulle olisi kauhistus jos jollain kännykän aplikaatiolla pitäisi parametroida takavaihtajaa. :)
Onhan sähkötekniikka tulevaisuutta ja varmaan ne vaihteet toimii hienosti. Mutta minä yritän pärjätä hautaan asti ilman sellaisia.
^Kaikkea voi sattua: mulla on mekaanisen jarrusatulan väliin mennyt pieni kivi siten, että jarru jumitti laahaamaan. Kurassa ollutta takavaihtajaa on tullut huuhdeltua reissussa useampaankin otteeseen, mutta matka on jatkunut.
Innovaatioksi näkisin sellaisen, mikä vie pyörätyypin uusille urille, kulkemaan omaa kehitystietä useiden välivaiheiden kautta vieden pyörän palautumattomasti omaksi tyypikseen. Ehkä graveli on jo eriytymässä omaksi.
Tsiisus nyt mennään korkealla gravellin kehityksen kärjessä :)
AXS kohdalla sukkela vaihtaminen ei varmaankaan tarkoita samaa mitä itse mietin eli napin painalluksesta vaihteen vaihtamiseen. Tuossahan on ihan huomattava viive langattomuuden vuoksi verrattuna moneen mekaaniseen tai di2. Eihän tuo käytännössä vaikuta kuitenkaan mihinkään varsinkin harrasteajamisessa.
Tälläisestä tilanteesta ei taida sähkövaihtajatkaan kovin tykätä vaikka voimalla saisikin runnottua vaihteen sisään. Varsinkin Sramin vaihtajissa ei taida olla mitään rajoitinta voiman käyttöön vaan vääntävät väkivaltaisesti vaihteen sisään. Jos siellä on paljonkin kuraa välissä niin luulisi alumiiniset osat vääntyvän hyvinkin nopeasti, kun vääntöä noissa moottoreissa riittää. En olisi heti uskonut, että etuvaihtaja voi vääntää eturattaan parikymmentä astetta mutkalle ulospäin keskiöstä, kun ollut huonossa säädössä. Tätä tosin näkynyt sattuvan enemmän 11sp eTapin kanssa eli en tiedä onko AXS jotakin kehitystä tämän suhteen.
Itseasiassa ketju oli vaan niin kuiva, ettei jousikuorma riittänyt kitkavaihtajan kanssa. Shimanon kanssa en ole tuohon usein törmännyt, mutta sramissa tämä on kai suht yleistä isojen pakkojen kanssa.
^Lienee ei kyse mistään retroilusta vaan yksinkertaisesti siitä että simppelikin tekniikka toimii... Lähtökohtaisesti en ymmärrä mitä erinomaisuutta saavutetaan modermilla vaihteilla ja jarruilla kun perinteisetkin toimii aivan mainiosti?
Aikoinaan kun vakavissaan aloitti niin vivut oli vaakaputkessa ja vaihtaja oli aina kohdallaan ja kun kahvaa puristi niin pyörä pysähtyi... Siis onko pyöräilystä tullut jonkinlainen insinöörien ja nörttien temmelyskenttä ettei mikään onnistu ilman viimeistä teknologiaa?
Stack/Reach/Fuck...
...tulee virhevaihtoja. AXS:llä noista pääsisi eroon tai sitten Shimanolla...
Onhan ne sähkövaihteet kivat ja hienot, mutta ilmankin kyllä pärjää. Jos on valmis panostamaan ja haluaa loistavasti toimivat vaihteet niin mikä ettei.
Tuossa on kiteytetty se miksi tullut Di2 hankittu sekä maantielle että soralle. Ilmankin pärjää mutta on ne kivat.
Tällaisena heikko jalkaisena harrastelijana arvostaa kun ylämäessä kahvojen päällä olevaa nappia painaa peukalolla pari milliä ja takavaihtaja heittää ketjua isommalle rattaalle pang, pang, pang, aina tarkasti ja varmasti.
AXS kohdalla sukkela vaihtaminen ei varmaankaan tarkoita samaa mitä itse mietin eli napin painalluksesta vaihteen vaihtamiseen. Tuossahan on ihan huomattava viive langattomuuden vuoksi verrattuna moneen mekaaniseen tai di2. Eihän tuo käytännössä vaikuta kuitenkaan mihinkään varsinkin harrasteajamisessa.
Viive?minkälaisesta viiveestä tässä oikein puhutaan. Ihan en kyllä löydä kuvailemaasi ominaisuutta AXS;stä. Meneehän se toki nukkumaan muistaakseni 30 sekunnin käyttämättömyyteen jälkeen mut herää yhdellä näpäytyksellä. Edellyttää siis ennakointia halutessaan. Mutta tälläkään ei tarvitse päätän vaivata. Minulla ainakin on vaihto ihan välitön kun lapaa hipaisee.
(Kellot muuten mielenkiintoinen verrokki - nythän rannekello on lähes merkityksetön kapistus alkuperäisen tarkoituksen osalta. Siksi keski-ikäiset brassailee statusta nostavilla mekaanisilla kelloilla ja lopuilla sporttitietokone joko todellisen tarpeen ja / tai statuksen takia)
Eikös polkupyörienkin kanssa ole käynyt/käymässä vähän samoin. Alkuperäinen tarkoitus on ollut siirtyä paikasta a paikkaan b suhteellisen yksinkertaisella mekaanisesti toimivalla, lihasvoimin ”vedettävällä” laitteella. Nykyään keski-ikäiset brassailee ihan muunlaista käyttöä varten hankituilla, statusta nostavilla sähkövaihdepyörillä.
Vaikka joku oli sitä mieltä, että sähkövaihteistoa pitäisi ennemmin verrata mekaanisiin kelloihin, niin minä en kyllä ole. Samalla tavalla mekaaniset vaihteet vaatii enemmän säännöllistä huolenpitoa ja osien vaihtoa kuin mekaaniset kellot. Vaijereita ja kuoria pitää uusia aika-ajoin ja ei ne mekaaniset kahvojen sisuksetkaan ikuisia ole. Sähkövaihteissa, ainakaan kahvoissa, ei ole kuluvia osia.
Nyt muuten on sitten tulossa se 105 Di2:kin, joten aletaan lähennellä sellaista tilannetta, kun mekaanisia vaihteita ei enää harrastepyöriin tehdä ollenkaan. Koskahan tulee ensimmäiset massatuotantorungot, joissa ei ole vaijerimahdollisuutta lainkaan vai joko sellaisa on?
(Ps. mulla on kyllä rannekello ihan aktiivisesti käytössä oleva työkalu. En todellakaan jaksa kaivaa puhelinta esiin joka kerta katsoakseni kelloa ja esim. asiakkaiden kanssa työskennellä puhelimen tuijottelu, edes kellon katsomisen vuoksi, ei ole kovinkaan kohteliasta. Lisäksi toimenkuvani on sellainen, että sekä kellon ajalla että ajankäytöllä on merkitystä.)
F. Kotlerburg
16.09.2021, 09.04
Niin millä kukakin brassailee. Sähkövaihteilla vai mittatilaustyönä hitsatulla teräsrungolla, kun kaupalliset tuotteet ei kelpaa.
Mekaanisia vaihteita harrastepyöriinkin tehdään varmasti vielä pitkään.
Minä brassailen mekaanisella r9100 dura-acella. Ai että naksuu nätisti.
Eikös polkupyörienkin kanssa ole käynyt/käymässä vähän samoin. Alkuperäinen tarkoitus on ollut siirtyä paikasta a paikkaan b suhteellisen yksinkertaisella mekaanisesti toimivalla, lihasvoimin ”vedettävällä” laitteella. Nykyään keski-ikäiset brassailee ihan muunlaista käyttöä varten hankituilla, statusta nostavilla sähkövaihdepyörillä.
Vaikka joku oli sitä mieltä, että sähkövaihteistoa pitäisi ennemmin verrata mekaanisiin kelloihin, niin minä en kyllä ole. Samalla tavalla mekaaniset vaihteet vaatii enemmän säännöllistä huolenpitoa ja osien vaihtoa kuin mekaaniset kellot. Vaijereita ja kuoria pitää uusia aika-ajoin ja ei ne mekaaniset kahvojen sisuksetkaan ikuisia ole. Sähkövaihteissa, ainakaan kahvoissa, ei ole kuluvia osia.
Nyt muuten on sitten tulossa se 105 Di2:kin, joten aletaan lähennellä sellaista tilannetta, kun mekaanisia vaihteita ei enää harrastepyöriin tehdä ollenkaan. Koskahan tulee ensimmäiset massatuotantorungot, joissa ei ole vaijerimahdollisuutta lainkaan vai joko sellaisa on?
(Ps. mulla on kyllä rannekello ihan aktiivisesti käytössä oleva työkalu. En todellakaan jaksa kaivaa puhelinta esiin joka kerta katsoakseni kelloa ja esim. asiakkaiden kanssa työskennellä puhelimen tuijottelu, edes kellon katsomisen vuoksi, ei ole kovinkaan kohteliasta. Lisäksi toimenkuvani on sellainen, että sekä kellon ajalla että ajankäytöllä on merkitystä.)Kai te puristit myös asutte navetassa ilman sähköä tai juoksevaa vettä?
Mä ottaisin sähkövaihteet heti jos joku ne maksais, ite ei raaski
F. Kotlerburg
16.09.2021, 09.13
Muutenkin tämän brassailun ja statuksen hakemisen jatkuva esiin nostaminen on kohtalaisen outoa näin harrastefoorumilla.
Oudoksun myös asennettä, että kaikki omaan harrastukseen liittyvät innovaation on lähtökohtaisesti perseestä ja turhaa uhaten omaa harrastamista. Onkohan missään muissa harrastepiireissä vastaavaa?
Kai te puristit myös asutte navetassa ilman sähköä tai juoksevaa vettä?
Mä ottaisin sähkövaihteet heti jos joku ne maksais, ite ei raaski
No luitko tuon stenun kirjoituksen. Oli aivan samaa mieltä sähköjen paremmuudesta.
Tämä oli kiinnostava heitto, mistä olisi kiva jatkaa mutta minkä otsikon alla?
Niin… toi onkin mielenkiintoinen aihe. Jos yhtään ajattelee, niin nämä nykyiset sähkövaihteet on lähinnä naurettavan vanhanaikaisia. Ihminen painelee jotain hemmetin nappuloita ja vaihteet vaihtuu sähköisesti se mukaan. Funtionaalisesti systeemi ei eroa mekaanisista vaihteista mitenkään ja edelleen systeemin hallitsemiseen tarvitaan ihminen ja se vieläpä luottaa ihmisen harkintakykyyn siitä, että mikä on paras vaihde mihinkin tilanteeseen. Omalla alallani ”hienot” tai ”modernit” laitteet oli tolla tasolla joskus 2000-luvun alussa.
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen liittyviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?
Mutta ihan oikeasti siihen nähden, miten kauan ja joka paikassa elektroniikka on jyllännyt ja miten itsestäänselvyys se on nykyään kaikkialla, on lähinnä hämmästyttävää, että pyörien elektronisoituminen on kestänyt niin tolkuttoman kauan.
Tämä oli kiinnostava heitto, mistä olisi kiva jatkaa mutta minkä otsikon alla?
Niin… toi onkin mielenkiintoinen aihe. Jos yhtään ajattelee, niin nämä nykyiset sähkövaihteet on lähinnä naurettavan vanhanaikaisia. Ihminen painelee jotain hemmetin nappuloita ja vaihteet vaihtuu sähköisesti se mukaan. Wow..? Funtionaalisesti systeemi ei eroa mekaanisista vaihteista mitenkään ja edelleen systeemin hallitsemiseen tarvitaan ihminen ja se vieläpä luottaa ihmisen harkintakykyyn siitä, että mikä on paras vaihde mihinkin tilanteeseen. Omalla alallani ”hienot” tai ”modernit” laitteet oli tolla tasolla joskus 2000-luvun alussa.
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?
Varmaan sama syyllinen joka hidastaa muitakin innovaatioita eli UCI:n sääntökirja.
Oi ihana UCI. Jos sääntöjä ei olisi, niin ajaisimme katetuilla nojapyörillä gravellia.
Niin… toi onkin mielenkiintoinen aihe. Jos yhtään ajattelee, niin nämä nykyiset sähkövaihteet on lähinnä naurettavan vanhanaikaisia. Ihminen painelee jotain hemmetin nappuloita ja vaihteet vaihtuu sähköisesti se mukaan. Wow..? Funtionaalisesti systeemi ei eroa mekaanisista vaihteista mitenkään ja edelleen systeemin hallitsemiseen tarvitaan ihminen ja se vieläpä luottaa ihmisen harkintakykyyn siitä, että mikä on paras vaihde mihinkin tilanteeseen. Omalla alallani ”hienot” tai ”modernit” laitteet oli tolla tasolla joskus 2000-luvun alussa.
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?Eiks tää puoliksi ole toteutunu ainakin tuoreemmissa di2 vaihteissa, missä on edessä useempi ratas. Tosin se taitaa vaan ketjulinjan taki pitää optimi rattaalla.
Maastossa varsinkin tollanen toimiva automaatti olis nannaa, sais vaan ajaa.
Muoks. Kyllähän muuten kokolailla helvetin kauan kesti ennen kun autojen automaattilaatikot oli edes siedettäviä, etenkin reippaassa ajossa. Joten eiköhän siihen fillaripuolen automatisoinnin puuttumiseenkin ihan syy ole.
SotkuPekka
16.09.2021, 10.07
Oudoksun myös asennettä, että kaikki omaan harrastukseen liittyvät innovaation on lähtökohtaisesti perseestä ja turhaa uhaten omaa harrastamista. Onkohan missään muissa harrastepiireissä vastaavaa?
Autopuolella sähköautojen pakottaminen ainoaksi vaihtoehdoksi tuntuu ainakin närästävän pientä marginaaliharrastajaporukkaa.
No luitko tuon stenun kirjoituksen. Oli aivan samaa mieltä sähköjen paremmuudesta.Se ei ollutkaan pointti. Vaan jos verrataan nykypyörää siihen mihin se on alunperin tarkoitettu ja miten sekin asiansa ajoi. Ihan niinku navettakin, pystyy nukkumaan yönsä lähes kastumatta tai joutumatta petojen syötäväksi.
Ja mähän en ole edes kokeillut sähkövaihteita, enkä mielellään edes kokeile. Koska olen ihan varma että sellaset joutuu sen jälkeen hommaamaan. Olen kuitenkin nähnyt edellä ajavan pyörässä kuinka hienosti se pykälä vaihtuu sähköllä.
Haluan että fillari pysyy puhtaasti lihasvoimalla toimivana mekaanisena laitteena, vailla mitään elektroniikkaa. En myöskään halua pitää mittaria tangossa häiritsemässä, ellei se reittinavigoinnin takia ole välttämätön. Ehkä samasta syystä osaan arvostaa sinkulaa, fiksiä ja jäykkäkeulaista maasturia. Myöskin samasta syystä joku vanhempi ja sporttisempi manuaalivaihteinen auto vailla mitään sähköisiä apuja on ajokokemukseltaan miellyttävä, ihan eri tavalla kuin joku itse ajava maantielaiva jossa moottorin ääntä ei kuule, on täysin eristetty tiestä eikä edes tiedä millä vaihteella ajetaan. Olen siis jonkin sortin puritaani…
”Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?”
Kuulostaisi musta siltä että harrastamisesta vietäisiin suuri osa ilosta pois. Mihin sitä ihmistä sitten tarvii ollenkaan tuossa yhtälössä.
Tekoäly voisi optimoida ajolinjat kaikille samoiksi ja avustaa sähköllä automaattisesti harrastajien letkat soratiellä optimiväleillä niin energiaakin kuluisi vähemmän. Saisi sitten heilutella jalkoja matkalla ja katsella maisemia, toki sivuille kun edessä näkyy vaan selkä ja perä.
Eikös inhimillisyyteen kuuluvat huonot valinnat ole oppimisen kannalta melko välttämättömiä?
”Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?”
Kuulostaisi musta siltä että harrastamisesta vietäisiin suuri osa ilosta pois. Mihin sitä ihmistä sitten tarvii ollenkaan tuossa yhtälössä.
Tekoäly voisi optimoida ajolinjat kaikille samoiksi ja avustaa sähköllä automaattisesti harrastajien letkat soratiellä optimiväleillä niin energiaakin kuluisi vähemmän. Saisi sitten heilutella jalkoja matkalla ja katsella maisemia, toki sivuille kun edessä näkyy vaan selkä ja perä.
Eikös inhimillisyyteen kuuluvat huonot valinnat ole oppimisen kannalta melko välttämättömiä?Tämähän olis varmaa jollain zwiftillä helpoin toteuttaa. Ei tarvii lähteä edes ulos.
Eiks tää puoliksi ole toteutunu ainakin tuoreemmissa di2 vaihteissa, missä on edessä useempi ratas. Tosin se taitaa vaan ketjulinjan taki pitää optimi rattaalla.
Maastossa varsinkin tollanen toimiva automaatti olis nannaa, sais vaan ajaa.
Muoks. Kyllähän muuten kokolailla helvetin kauan kesti ennen kun autojen automaattilaatikot oli edes siedettäviä, etenkin reippaassa ajossa. Joten eiköhän siihen fillaripuolen automatisoinnin puuttumiseenkin ihan syy ole.
Onhan sitten 100% varma juttu, ettei tuollainen tule koskaan toiminaan. Ei maantiellä ja vielä vähemmän maastossa.
Hiekkahentunen
16.09.2021, 11.09
Katsoin tialushistoriaani Canyonin sivuilta.
Eilen 15.9.2021 ostin AL 7 outletistä 1948,80e ja 30.10.2019 AL 6 1199,56e
(toi 2019 pyörä jäi erään nuoren miehen ohjaaman passatin puskurin ja pyörätelineen väliin)
Ostin tällä kertaa S koon. Mulla on mittaa 179/88cm ja S koko on taulukon mukaan 178cm saakka. Onko porukalla kokemusta onko liian kiikkerä ja eniten askarruttaa 170mm/S kammen pituus vs. 172,5/M. Elien kyllä kokeilin polkea Kickr BIkellä 170mm kammella enkä (luullakseni) huomannut eroa.
Mulla aina se ongelma, että ohjaamo jää liian kauas. Viime kesät olen ajellut Trek Domanella koko 54cm, johon jouduin ostamaan 150e.lla pidemmän satulaputkenkin, koko suositus tossa 54 koossa on 168 - 174! Ja tää on toiminu mulla tosi hyvin.
2019 ostin sekä S että M koon ja vertailin sen sub 30 pv niitä ja päädyin silloin M kokoon. Pari viikkoa sitten ostin Crail CF koko M, mutta siinä ohjaamo oli niin kaukana mulle että lapaluiden väli/niska alkoi puutumaan niin myin sen pois, siinä voisi kuvitella että S olisi sopiva mutta niitä ei saatavilla nyt ja muutenkin hoverbar tuntui liian jämäkältä alaotteella.
Edit: piti korjata tuo pyörän 2019 malli 6.seksi eli ei ihan niin kauhea hinnan nousu kuitenkaan.
Hoo x Hoo
16.09.2021, 12.07
Onko heittää ehdotuksia sellaiseksi kompromissi gravel-pyöräksi, jolla voisi käydä höntsäämässä muutaman kerran kauteen HelCX:ää kategoria kolmosen jämäsijoilla. 90% ajosta olisi kuitenkin rauhallista sorateillä ajelua ja bikepackingia. Ilmeisesti osa graveleista junamaisempia ja toiset lähempänä puhtaita cyclocross-pyöriä. Ulkonäöllisesti miellyttävät Exploro ja Aspero taas ilmeisesti optimoitu kovaa ajaamiseen. Hintaluokka kolmen tonnin nurkilla.
Maastossa varsinkin tollanen toimiva automaatti olis nannaa, sais vaan ajaa.
Niinpä! Tuohon kiteytyy täyskäykän, hissitolpattoman yksivaihteisen viehätys. Siinä se ”automaattilaatikko” on vaan jaloissa ja tekninen toteutus vähän yksinkertaisempi :)
Onhan sitten 100% varma juttu, ettei tuollainen tule koskaan toiminaan. Ei maantiellä ja vielä vähemmän maastossa.
Mutta luuletko oikeasti, että evoluution huippu on tässä ja nyt? Takarattaiden määrä kasvaa, mutta perustoimintaidea ja käyttöjärjestelmä pysyy nykyisen luddiittisena. Olympialaisissa taisi Pidcockilla olla jo testissä jo joku protoversio automaagisesti säätyvästä jousituksesta.
Niin… toi onkin mielenkiintoinen aihe. Jos yhtään ajattelee, niin nämä nykyiset sähkövaihteet on lähinnä naurettavan vanhanaikaisia. Ihminen painelee jotain hemmetin nappuloita ja vaihteet vaihtuu sähköisesti se mukaan. Wow..? Funtionaalisesti systeemi ei eroa mekaanisista vaihteista mitenkään ja edelleen systeemin hallitsemiseen tarvitaan ihminen ja se vieläpä luottaa ihmisen harkintakykyyn siitä, että mikä on paras vaihde mihinkin tilanteeseen. Omalla alallani ”hienot” tai ”modernit” laitteet oli tolla tasolla joskus 2000-luvun alussa.
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?
Autojen automaatti ja robottivaihteet keskustelee voimalaitteen kanssa, jolloin vaihtamisen aikaan pyydetään moottorilta armoa ettei tarttee täydessä vedossa vaihteita vaihtaa.
Olishan se maastossa kivaa kun mäessä kesken tiukimman puristuksen kuuluis krunz ja pykälä vaihtuis.
Toinen olis tietty fillarissa esim di2- bibs jossa säämiskään olis kytketty sähkövirta ja aina vaihtamisen yhteydessä haaroväliin tulis pieni sähkötälli jolloin katkeis tiukin veto automaattisesti vaihtamisen ajaksi.
Menee liian fiksuksi koneistajan päälle. Mä vaan poljen pyörää ja tykkään kun saa aina haluamansa vaihteen ja kadenssin. Siksi 2x myös gravellissa.
Edes di2:lla en käytä sen (semi)automaattivaihoehtoja vaan täysin manuaalilla vaihdot oman tarpeen mukaan.
Kai ne automaatit toimii yksioikoista maantietä jurruttaessa, mutta on tilanteita, joihin se ei sovi ollenkaan. Tarve tiputtaa pienemmälle eturattaalle kompensoimatta takavaihtajalla... yms.
Käyttääkö joku noita automaattiasetuksia?
Kai te puristit myös asutte navetassa ilman sähköä tai juoksevaa vettä?
No melkein. Pyörän materiaali terästä, vaihteiden toiminta mekaanista ja kodin eristys sahanpurua.
Syynä ei tosin ole purismi. :D
Niinpä! Tuohon kiteytyy täyskäykän, hissitolpattoman yksivaihteisen viehätys. Siinä se ”automaattilaatikko” on vaan jaloissa ja tekninen toteutus vähän yksinkertaisempi :)
Mutta luuletko oikeasti, että evoluution huippu on tässä ja nyt? Takarattaiden määrä kasvaa, mutta perustoimintaidea ja käyttöjärjestelmä pysyy nykyisen luddiittisena. Olympialaisissa taisi Pidcockilla olla jo testissä jo joku protoversio automaagisesti säätyvästä jousituksesta.Ei kai tuo jatkuvasti säätyvä jousitus mikään uusi juttu ole? Onhan Foxilta ollu Live Valve jo tovin. Vai säätyikö Pidcockilla joku muukin kuin vaimennus?
Edittiä. Niin ja tuonkohan takia mua on houkuttanut yksivaihteinen(ehkä jopa fiksi) gravel?
No, onneksi ei olla vielä tässä tilanteessa:
"Mua vähän kummastuttaa mitä väliä sähkössä on poljettavuudella? Tai ainakaan mulle sillä ei ole mitään merkitystä.
Ei vaikuta sähkössä mun kokemuksen mukaan."
(lainaus herralta Ruuduntakaa, sähköpyöräketjusta.
:)
Ei kai tuo jatkuvasti säätyvä jousitus mikään uusi juttu ole? Onhan Foxilta ollu Live Valve jo tovin. Vai säätyikö Pidcockilla joku muukin kuin vaimennus?
En tiedä, enkä ole muutenkaan ihan kartalla jousitushommista, kun ei ole aika moneen vuoteen tarvetta eikä kiinnostusta seurata, missä niitten kanssa mennään, mutta tämmöstä spekulointia oli mediassa taannoin:
”Pidcock’s 29er has 100mm of travel damped by what looks to be a prototype electronic SR Suntour Edge rear shock and potentially a prototype electronically-controlled 100mm AXON Werx34 fork from the same brand. Wires were spotted leaving the fork and shock and disappearing into the frame, but, as yet, we don’t know how the system works.”
Ohiampuja
16.09.2021, 15.17
Oudoksun myös asennettä, että kaikki omaan harrastukseen liittyvät innovaation on lähtökohtaisesti perseestä ja turhaa uhaten omaa harrastamista. Onkohan missään muissa harrastepiireissä vastaavaa?
En minä kehitystä turhana pidä, kunhan mun ei tarvi sotkeentua siihen.
Toinen juttu on huoltovarmuus ja huollon hinnat. Asut jossain Korpi-Suomessa, niin tavan työkalupakilla ja satkun varaosilla pidät pyöräsi ajokunnossa suht helposti. Ei tarvi ajella 100 km jonnekin Shimano-dealerille tekemään mitään buuttauksia. :)
F. Kotlerburg
16.09.2021, 15.23
Ei tarvi ajella 100 km jonnekin Shimano-dealerille tekemään mitään buuttauksia. :)
Onko tämä fakta vai täysi mutu että näin pitäisi tehdä?
viimeinenlenkki
16.09.2021, 15.25
Ei kai tuo jatkuvasti säätyvä jousitus mikään uusi juttu ole? Onhan Foxilta ollu Live Valve jo tovin. Vai säätyikö Pidcockilla joku muukin kuin vaimennus?ollut käytössä omassa pivotissa kohta kaksi vuotta ja toimii.
Ohiampuja
16.09.2021, 16.27
Onko tämä fakta vai täysi mutu että näin pitäisi tehdä?
Tämä tuli jostain ketjusta missä juteltiin pieleen menneistä päivityksistä kun joku E-Tube ei pelannutkaan ja se vaati käyntiä huollossa. Tosin se taisi koskea sähköpyöriä. ;)
K.Kuronen
16.09.2021, 17.39
Niin… toi onkin mielenkiintoinen aihe. Jos yhtään ajattelee, niin nämä nykyiset sähkövaihteet on lähinnä naurettavan vanhanaikaisia. Ihminen painelee jotain hemmetin nappuloita ja vaihteet vaihtuu sähköisesti se mukaan. Wow..? Funtionaalisesti systeemi ei eroa mekaanisista vaihteista mitenkään ja edelleen systeemin hallitsemiseen tarvitaan ihminen ja se vieläpä luottaa ihmisen harkintakykyyn siitä, että mikä on paras vaihde mihinkin tilanteeseen. Omalla alallani ”hienot” tai ”modernit” laitteet oli tolla tasolla joskus 2000-luvun alussa.
2020-luvun sähkövaihteisto on sellainen, missä kaikki on integroitu toimimaan yhdessä ja vaihteet vaihtuu automaattisesti teho-, syke- ja nopeusmittareiden dataan perustuen. Nappuloista valitaan korkeintaan haluttu ajotila; fiilistely, treeni, kisa, sprintti jne.. Halvemmissa vehkeissä logaritmit ja pro-vehkeissä oppiva tekoäly pitää huolta siitä, että vaihde on aina ideaali eikä inhimmillisyyteen auttamatta kuuluviin huonoihin valintoihin ole mahdollisuutta. Treenimoodissa pyörään ladataan haluttu treeni sisään ja tekoäly ohjastaa vain polkemaan treenin kannalta ideaalilla tavalla. Kaikki toi tekniikka olisi olemassa eikä vaatisi edes mitään kovin kummallisia innovaatioita. Kysymys kuuluu, että miksi se ei ole käytössä?
Kadenssin mukaan vaihteita vaihtava olisi looginen ja varmasti toimiva, koska vaihteilla ja kandenssilla on kaikissa tilanteissa suora riippuvuus.
Mutta miten on laita tehon tai sykkeen: syke tai tehon tuotto eivät seuraa vaihteita, vaan kuormitusta. Vastusta pitäisi päästä säätämään, mutta se on ulkona polkiessa mahdotonta.
En ehkä ihan ymmärtänyt, mitä meinasit. Mun tulevaisuusvisiossa oppiva tekoälyautomatiikka vaikkapa säätää kadenssia eli vaihteita sopivaksi niin, että syke pysyy halutulla tasolla ja voimantuoton ja sykkeen suhde mahdollisimman tehokkaana. Ehkä kymmenen vuoden sisään nähdään, että osuinko lähellekään :)
K.Kuronen
16.09.2021, 18.29
^Jos ajetaan teho-ohjatusti, niin kuski säätää näkemänsä tehonäytön perusteella, onko yritettävä enemmän, vai onko hieman kevennettävä. Boksi voi silloin päättää kadenssin perusteella vaihteen.
Jos halutaan ajaa siten, että kadenssi on vakio, niin kuskin on nähtävä kadenssi, tai tunnettava se ja boksin olisi säädettävä kuormaa, mikä ei ulkona ajaessa onnistu.
Sykkeellä on sama tilanne: syke seuraa kohtuudella kuormaa ja kuormaa ei voi säätää vaihteilla.
Ohiampuja
16.09.2021, 19.21
Sykkeellä on sama tilanne: syke seuraa kohtuudella kuormaa ja kuormaa ei voi säätää vaihteilla.
No miksei, cadenssi kun laskee niin vaihde tippuu pienemmälle, joten vauhti ja sen myötä kuorma kevenee.
K.Kuronen
16.09.2021, 19.28
^kadenssi tippuu vain, jos kuski ei halua lisätä tehoa, tai ei pysty.
Kuski on se, joka tuottaa ja säätää tehoa joko näkemänsä, tai tuntemansa mukaan. Se ei ole vahteiden ohjainboksin säädettävissä.
Onko tämä fakta vai täysi mutu että näin pitäisi tehdä?
Jos ei ole ostanut jotain lisäkikkaretta, niin käsittääkseni sen semi-automaagi vaihteiston joutuu kytkemään huollossa vekka.
K.Kuronen
16.09.2021, 19.41
...
Jos halutaan ajaa siten, että kadenssi on vakio, niin kuskin on nähtävä kadenssi, tai tunnettava se ja boksin olisi säädettävä kuormaa, mikä ei ulkona ajaessa onnistu.
...
Tässä on ajatusvirhe. Jos kuski näkee kadenssin ja pitää sen, niin vaihteilla voidaan säätää tarvittava teho, mikäli se mitataan, mutta menetetään hallinta ajonopeuteen.
F. Kotlerburg
16.09.2021, 20.40
Jos ei ole ostanut jotain lisäkikkaretta, niin käsittääkseni sen semi-automaagi vaihteiston joutuu kytkemään huollossa vekka.
Mjaa, en tiedä mitään näistä Shimanoista tai edes maantie-Srammeista.
Mjaa, en tiedä mitään näistä Shimanoista tai edes maantie-Srammeista.
Kaveri just laittoi, että onnistuu suoraan ohjainboxista nappia painelemalla. Eli en tiedä minäkään...
No, onneksi ei olla vielä tässä tilanteessa:
"Mua vähän kummastuttaa mitä väliä sähkössä on poljettavuudella? Tai ainakaan mulle sillä ei ole mitään merkitystä.
Ei vaikuta sähkössä mun kokemuksen mukaan."
(lainaus herralta Ruuduntakaa, sähköpyöräketjusta.
:)
Jees, täällä ollaan tuosta vielä kaukana, mitä nyt välillä kolkutellaan sitä asteikon toista laitaa :) Fillarifoorumin tai erityisesti FB:n eMTB-foorumilla saa aika nopeasti tuota "riittävän" annoksen ja hätäinen voi muodostaa tuon perusteella käsityksen itse teknologiasta vaikka kyse on nykyisen harrastajajoukon äänekkäimmän osan vinoutumista.
En ehkä ihan ymmärtänyt, mitä meinasit. Mun tulevaisuusvisiossa oppiva tekoälyautomatiikka vaikkapa säätää kadenssia eli vaihteita sopivaksi niin, että syke pysyy halutulla tasolla ja voimantuoton ja sykkeen suhde mahdollisimman tehokkaana. Ehkä kymmenen vuoden sisään nähdään, että osuinko lähellekään :)
Sähköavusteisissa tuota jo tehdään. Ihan ei ole vielä automatiikka niin herkkää että sellaisella viitsisi itse ajella, mutta manuaalisesti hoitamalla tuo jo luonnistuu eli avustusta säädellen niin että mukava kevyt pk-lenkki toteutuu kunnon poluilla vauhdeilla jotka vastaavat vk2-lenkkiä. Ei menne kauaa enää kun automatiikka hoitaa tuon niin hyvin, että manuaalimoodia ei tarvita. Luomupyörissä voi kestää kauan kun tuotekehitysinssit on siirretty noita sähköpyöriä värkkäämään, siellä on kuitenkin isosti tekemistä ja nopein kasvu.
K.Kuronen
16.09.2021, 22.20
^Mutta tossa (avusteisessa) boksi säätää avustustasoa ja siihen boksilla on pääsy. Luomufillarissa ei ole, mitä ohjata. Luomussa automatiikka onnistuu vasta, kun boksilla on pääsy kuskin aivotoimintaan.
Jos pohtii luonnollista gravelia, jossa mutkaisella tiellä ylämäet ja alamäet vaihtelevat, eikä pitokaan ole vakio. Se, että näytöltä tuijottaisit tavoitekadenssia ja pyrkisit pitämään sen -pyöräilyn irvikuva!
Onhan ne sähkövaihteet kivat ja hienot, mutta ilmankin kyllä pärjää. Jos on valmis panostamaan ja haluaa loistavasti toimivat vaihteet niin mikä ettei.
Mulle pitempien matkojen polkijana vaikuttaa paljon pystyykö esim. vaihtajan hajoamisen tai vaijerin katkeamisen jotenkin korvaamaan tuolla tien päällä. Ei pelkästään noiden kanssa vaan vähän kaiken.
--
Murphy elää!
F. Kotlerburg
17.09.2021, 07.56
Mulle pitempien matkojen polkijana vaikuttaa paljon pystyykö esim. vaihtajan hajoamisen tai vaijerin katkeamisen jotenkin korvaamaan tuolla tien päällä. Ei pelkästään noiden kanssa vaan vähän kaiken.
--
Murphy elää!
No noista ei vaijeri katkea.
Mulle pitempien matkojen polkijana vaikuttaa paljon pystyykö esim. vaihtajan hajoamisen tai vaijerin katkeamisen jotenkin korvaamaan tuolla tien päällä. Ei pelkästään noiden kanssa vaan vähän kaiken.
--
Murphy elää!Sähkövaihtajassa taitaa olla se etu että se joko jää sille vaihteelle mihin akku loppui, tai saisko sen sit jopa ite jotenkin valita? Mekaanisella runtataan pisimmällä välityksellä kotiin jos varppi katkee
Vaihtajan häkin voi mekaanisilla lukita halutulle välitykselle kiilaamalla jonkun tikun tai kävyn tai mitä tahansa sinne väliin sopivasti. Sillee ensiapuna.
Niin ja mekaanisella toimii aina etuvaihtaja. Di2 ei.
Niin ja mekaanisella toimii aina etuvaihtaja. Di2 ei.
Huumori alkaa.
Ei toimi mekaaninen jos vaijeri menee poikki.
Kyllä Di2 toimii aina jos viitsii ladata. Ja akun varaustilan näkee nopeasti vaihtajan vipua painamalla.
Huumori loppui.
Hyviä ne on molemmat. Ajakoon kukin millä haluaa.
Eipä ole koskaan vaijeri katkennut ajossa, ja jos olisikin niin taksi on vissiin keksitty. Sama koskee varmaan myös sähkövaihteita. Kyllähän kaikesta saa keksittyä negatiivisia asioita, jos oikein kovasti pohtii.
Sähkövaihtajassa taitaa olla se etu että se joko jää sille vaihteelle mihin akku loppui, tai saisko sen sit jopa ite jotenkin valita? Mekaanisella runtataan pisimmällä välityksellä kotiin jos varppi katkee
Ei muuten runtata vaan säädetään se sopivalle siihen johonkin keskelle. Siihen sopii esim. nippuside. Tämä on tätä miten sähköt tekee ihmiset kädettömiksi :).
Vaihtajan häkin voi mekaanisilla lukita halutulle välitykselle kiilaamalla jonkun tikun tai kävyn tai mitä tahansa sinne väliin sopivasti. Sillee ensiapuna.
En nyt löytänyt sitä youtube-videota, mutta yhdellä nippusiteellä sen saa hoidettua varsin näppärästi.
No noista ei vaijeri katkea.
Niin, ei vaijeri katkea, mutta tuolla korvessa kun on vielä >500 km jäljellä, on kohtuullisen ikävää kun loppuu akusta virta. Näitä on tapahtunut ja näitä tapahtuu tulevaisuudessakin.
Eikä ole pois luettu sekään, että joku liitäntä tai piuha muuten vain paskoo. Näitäkin on tapahtunut. ja tapahtuu tulevaisuudessakin.
Shimanon di2 jättää akun loppuessa ketjun edessä pienelle ja sen jälkeen takavaihtaja toimii vielä jonkun aikaa. Sramin Etapissa on se etu, että akkuja voi vaihtaa ristiin niin saa ketjun vielä nostettua isolle limpulle jos edestä akku loppuu. Ja jos nyt laittaa pyörään uuden Sramin AXS droppitolpan niin siinähän on sitten vara-akku mukana.
Vuoden sisään on mennyt Utlegran mekaanisista vaijeri kaksi kertaa poikki. Kerran jäi myös Porvoon Ajot kesken kun Di2 akku loppu ja ketju jäi pienelle eturattaalle. Ennen kisaa merkkivalo vilkutti vihreetä niin olisi pitänyt helposti riittää.
Molemmat voi pettää, mutta kyllä noilla on aina kotiin päässyt.
F. Kotlerburg
17.09.2021, 10.02
Kannattaa ajaa fiksillä niin on mahdollisimman vähän mitä voi hajota.
StevieRayVehkakoski
17.09.2021, 10.07
No mut jos jotain hajoaa niin ne on polvet. Tai jos ketju menee poikki niin kannattaa toivoa ettei mäen alla ole kovin pahaa louhikkoa =)
Mikäs näiden edullisemman pään sähkövaihteiden hintataso oikein on? Tähän asti oon pärjännyt vaijerivaihteilla ja vaijerijarruilla mutta jos ottais kerralla kunnon digiloikan sähkövaihteisiin ja hydraulijarruihin.
Eipä ole koskaan vaijeri katkennut ajossa, ja jos olisikin niin taksi on vissiin keksitty. Sama koskee varmaan myös sähkövaihteita. Kyllähän kaikesta saa keksittyä negatiivisia asioita, jos oikein kovasti pohtii.
Mulla on mennyt ja menee vaijereita kesken ajon useasti. Kyllä tuon pikkuhiljaa oppii. Nyt on dura-acessakin täys pitkät kuoret ja vaijerin tökkää sisään 5min kaikkine säätöineen. 3tkm välein kun vaihtelee niin selviää varmasti.
Stevie, noiden virvelitehtaan osista tiedä mutta GX:n langaton päivityssetti vaihteille https://r2-bike.com/SRAM-GX-Eagle-AXS-Upgrade-Kit-1x12_1
^onko toi GX:n langaton setti sellaiseen flatbar graveliin eli hybiridiin vai miksi GG-ketjussa speksataan MTB-osia?
Niinpä. Eipä ole ikinä loppunut sähkövaihteiden akku ajossa, mutta takavaihtajan vaijeri on kyllä katkennut. Miten muuten tämä sähkövaihteista väittely kuuluu Gravel Grinding-fillarit ketjun alle..?
F. Kotlerburg
17.09.2021, 10.46
No mut jos jotain hajoaa niin ne on polvet. Tai jos ketju menee poikki niin kannattaa toivoa ettei mäen alla ole kovin pahaa louhikkoa =)
Mikäs näiden edullisemman pään sähkövaihteiden hintataso oikein on? Tähän asti oon pärjännyt vaijerivaihteilla ja vaijerijarruilla mutta jos ottais kerralla kunnon digiloikan sähkövaihteisiin ja hydraulijarruihin.
Siinä tonnin pinnassa.
StevieRayVehkakoski
17.09.2021, 10.47
Eipä päivityssetillä mitään tee kun ei ole kahvoja eikä jarruja ym. Aika railakkaan hintaista leikkiä on jos tonnin maksaa koko roska halvimmillaan:
https://r2-bike.com/SRAM-Rival-XPLR-eTap-AXS-Wide-Disc-HRD-Flat-Mount-Gravel-Group-1x12-46-Teeth
https://r2-bike.com/SRAM-Force-XPLR-eTap-AXS-Disc-HRD-Flat-Mount-Gravel-Group-1x12-46-Teeth
Niinpä. Eipä ole ikinä loppunut sähkövaihteiden akku ajossa, mutta takavaihtajan vaijeri on kyllä katkennut. Miten muuten tämä sähkövaihteista väittely kuuluu Gravel Grinding-fillarit ketjun alle..?
Joku halusi jatkaa keskustelua aiheesta ja siitähän nousee täällä nopeasti väittely. Ihmisillä on kova tarve perustella itselleen tehtyjä päätöksiä ja siihen liittyy helposti vahva vasta-argumentointi. Tärkeää ei ole toisenlaisen mielipiteen hyväksyminen vaan sen ampuminen alas.
Minäkin voisin ottaa sähkövaihteet maantiemenijääni, jolla ajelen lyhyitä <600 km lenkkejä, mutta tuohon long hauleriini, joka tyyppinsä takia kuuluu tähän topiciin, en haluaisi koska en halua joutua sellaisiin teknisiin ongelmiin, joihin ei keskellä metsää tai lapin kairaa löydy hyvää ratkaisua.
F. Kotlerburg
17.09.2021, 11.11
Joku halusi jatkaa keskustelua aiheesta ja siitähän nousee täällä nopeasti väittely. Ihmisillä on kova tarve perustella itselleen tehtyjä päätöksiä ja siihen liittyy helposti vahva vasta-argumentointi. Tärkeää ei ole toisenlaisen mielipiteen hyväksyminen vaan sen ampuminen alas.
Minäkin voisin ottaa sähkövaihteet maantiemenijääni, jolla ajelen lyhyitä <600 km lenkkejä, mutta tuohon long hauleriini, joka tyyppinsä takia kuuluu tähän topiciin, en haluaisi koska en halua joutua sellaisiin teknisiin ongelmiin, joihin ei keskellä metsää tai lapin kairaa löydy hyvää ratkaisua.
No itse otit taas kovin foorumille tyypillisesti asenteen, että sähkövaihteet on kaikkialle sopivat ja hyökkäsit niitä vastaan.
K.Kuronen
17.09.2021, 12.08
Shimanon mekaanisissa on toisinaan poluilla ajaessani jarrukahvan liike sisäänpäin häirinnyt ja aiheuttanut hapuilua. Varsinaisesti teillä, soraa tai ei, en muista yllätyksiä tulleen. Ja tielle tuo kahvojen käyttöliittymä on suunniteltu. Jos poluille poikkeaa, niin jarrukahva saisi olla mieluiten sellainen, että vähemmänkin optimaalisella otteella painaminen onnistuu.
Eipä päivityssetillä mitään tee kun ei ole kahvoja eikä jarruja ym. Aika railakkaan hintaista leikkiä on jos tonnin maksaa koko roska halvimmillaan:
https://r2-bike.com/SRAM-Rival-XPLR-eTap-AXS-Wide-Disc-HRD-Flat-Mount-Gravel-Group-1x12-46-Teeth
https://r2-bike.com/SRAM-Force-XPLR-eTap-AXS-Disc-HRD-Flat-Mount-Gravel-Group-1x12-46-TeethJoo, halvemmalla pääsee kun ostaa ne pyörässä kiinni.
^onko toi GX:n langaton setti sellaiseen flatbar graveliin eli hybiridiin vai miksi GG-ketjussa speksataan MTB-osia?
Aina voi rakentaa sähkövaihteisen hybridin. Vaihtaa vain suoraa tankoa ja laittaa 4seasonia alle.
Paaton, kun ei ole muutakaan tekemistä... Ja eikös ole jo todettu että gravel on 80luvun retkipyörän ja maastopyörän risteytys?
En myöskään ymmärrä että miksi maasto/maantie osia ei voi sotkea keskenään, esim. XX1:n vaihdevivunkin saa suht luonnikkaasti maantietankoon...
Paaton, kun ei ole muutakaan tekemistä... Ja eikös ole jo todettu että gravel on 80luvun retkipyörän ja maastopyörän risteytys?
En myöskään ymmärrä että miksi maasto/maantie osia ei voi sotkea keskenään, esim. XX1:n vaihdevivunkin saa suht luonnikkaasti maantietankoon...
Saisikohan kiinnitettyä vinoputkeen isommalla pannalla. Olisi sitten samassa paikassa kun niissä 80-luvun retkipyörissä
No itse otit taas kovin foorumille tyypillisesti asenteen, että sähkövaihteet on kaikkialle sopivat ja hyökkäsit niitä vastaan.
Nyt sun kannattaa
a) lukea lauseesi ihan uudestaan ja sen jälkeen, kun olet sisäistänyt sen, kovasti miettiä että
b) olenko mielestäsi niiden puolesta vai vastaan
Ja sen jälkeen, jos yhtään scrollaat ylöspäin huomata, etten ole missään vaiheessa ollut sähkövaihteita vastaan vaan ilmaissut preferenssini manuaalisiin ja jopa perustellut sen.
Ja viimeksi juuri lainaamassasi viestissäni sanon, että kyllä niitä lyhyillä matkoilla voisi käyttää maantiepyörässä, mutta maantiepyörä ei nyt kuulu tähän kontekstiin.
Shimanon mekaanisissa on toisinaan poluilla ajaessani jarrukahvan liike sisäänpäin häirinnyt ja aiheuttanut hapuilua. Varsinaisesti teillä, soraa tai ei, en muista yllätyksiä tulleen. Ja tielle tuo kahvojen käyttöliittymä on suunniteltu. Jos poluille poikkeaa, niin jarrukahva saisi olla mieluiten sellainen, että vähemmänkin optimaalisella otteella painaminen onnistuu.
Sit pitää alkaa käyttää campan maantiesettiä, siinä on vaihteelle omat vipstaakit.
K.Kuronen
17.09.2021, 15.32
^Vaihtoehtoja on pohdinnassa, myös campa. Tosin nyt on kaapit täynnä Shimanoa ja hieman vuotavan kahvan vaihtokin edelleen tekemättä.
Mutta sähkövaihteiden ja mekaanisen suurin ero itselle on käyttöliittymä ja toisena asentaminen uuteen tai vaikka vanhaan runkoon.
Sit pitää alkaa käyttää campan maantiesettiä, siinä on vaihteelle omat vipstaakit.On ne sramissakin
Täällähän on on tapahtunut. Joo, jos joku haluaa laittaa Shimanon Digivaihteet niin se meinaa myös sitä että runko täytyy olla sarjaa varten valmis. En tiedä kuinka tiukka toleranssi rungon suhteen on, mutta ihan jokaiseen se ei mene. Lukemani perusteella.
On ne sramissakin
Totta, nyt kun muistan sen yhden päivän kun olen SRAMin tekniikkaa käyttänyt lainapyörällä. Ei ole noin muuten tultua ajettua sillä varustetuilla värkeillä
viimeinenlenkki
17.09.2021, 16.43
onko toi GX:n langaton setti sellaiseen flatbar graveliin eli hybiridiin vai miksi GG-ketjussa speksataan MTB-osia?sramin mtb osat toimivat keskenään rival/force osien kanssa.ensi kesälle päivitin axs XX 1 takavaihtajan ja siihen sopivan pakan 10-50 sekä eturattaan isomman jonka laajempi takapakka mahdollistaa.toki loppusyksy ja kevät ajellaan vanhoilla jos ovat toimivia.itsellä ollut myös nuo viistoputkessa kiinni olevat vaihteen siirtimet ei ole ikävä.tuli aikoinaan rakenneltua siirtimet niin sanottuun aerotankoon(itse tehtyyn)jo se tuntui parannukselta,vaikka aika sätökset lienee olivat,toki läpi menivät tarkastuksessa triathloni kisaa ennen.
viimeinenlenkki
17.09.2021, 16.44
siis kyseessä sähköllä toimivat vaihteet ja sramin.
Sähkövaihteiden oivasta käyttöliittymästä vielä: Pieni mutta yllättävän hyväksi osoittautunut juttu oli asentaa (SRAM AXS) satelliittivaihtimet yläotetta ("tops") varten. Aiemmin sitä ei juuri tullut käytettyä, mutta satelliittien myötä rauhallisempi mäkien kiipeäminen, myös todella loivat pitkät mäet ja samoin suoraviivainen röykkymaasto tulee niiltä ajettua. Tanko tipahti yhden speisserin verran alemmas kun ajoasentoon tuli vaihtelua enemmän tuon myötä.
Niin, ja yksi pitempi ja yksi lyhyempi lenkki tullut ajettua sähkösinkulalla. Vara-akku on sittemmin ostettu ja se huolellisesti säilötty valmiina odottamaan kaapin hyllylle josko sitä jollakin tulevalla lenkillä tarvitsisi :)
Gravelia voi päivittää myös uusilla vanteilla. Uutena tulokkaana Lightweight Pfadfinder, jossa mielenkiintoiset speksit
vanteen korkeus 37 mm
paino 1.430 g
leveys 24 mm, siis ulkoleveys, sisäleveys 18,2 mm !
hinta: alkaen 3.780 euroa
Cyclingtipsin jutussa kuvattu aika osuvasti vapaalla suomennoksella; sellaiseen rahalla ei väliä "graveliin", jolla tarkoitus pysyä maantiellä
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2021/09/Lightweight-Pfadfinder-Evo-gravel-wheels-1340x754.jpg
^Mutta miten ne on saaneet noista noin painavat?
^Juu, paino käsittämätön, pitäisi tuossa hintaluokassa olla noin 1300g. max, ellei jarrulevyt sitten sisälly painoon... Kauniit kiekot joka tapauksessa kuitupuolilla, onkohan aika kirjoittaa joulupukille?
^.... ellei jarrulevyt sitten sisälly painoon...
Kuka hullu ilmoittaisi kiekkojen painon sillä lailla?
Juu, paino ei sisällä levyjä. Ei nuo Lightweightin kiekot muutenkaan ole näköjään niin kevyitä kun luulin, ainakaan clincherit. Suhteessa korkeuteen ja leveyteen mm. rovalit ovat jo "selkeästi" kevyempiä.
Cyclingtipsin toimittaja Dave Rome on ollut ilmeisen närkästynyt kirjoittaessaan jutun noista kiekoista.
Sellainen vaikutelma jää, että nuo kiekot olisi käytännössä uudelleen nimetyt Lightweight Wegweiserit, jotka ovat maantiekiekot ja suositeltu rengasleveys 23-32 mm. Sisäleveys, ulkoleveys, korkeus ja paino on sama, samoin kuin ulkonäkö.
Nimi uusiksi, suositeltu rengaskoko nostetaan 40 mm:iin (toki ollaan erton rajoissa) ja siinä meillä on uudet gravelkiekot ?
https://cyclingtips.com/2021/09/lightweight-pfadfinder-evo-gravel-wheels/
JohannesP
18.09.2021, 13.00
Varmaankin enemmän LW markkinoitu aasian suuntaan missä ökykalliit eurooppalaiset tuotteet myy. Uudelleenbrändätyt maantiekiekot noi on selkeästi.
Vannejarrukiekot noilla edelleen keveitä, mutta ei noita LW levyjarrukiekkoja enää ostella speksien takia.
Kuka hullu ilmoittaisi kiekkojen painon sillä lailla?
Just niin. Ei tossa ole renkaita mukana painossa.
SotkuPekka
18.09.2021, 14.02
Kuka hullu ilmoittaisi kiekkojen painon sillä lailla?
Olisi helpompi suorittaa vertailut vannejarrukiekkoon.
Hoo x Hoo
18.09.2021, 14.28
Onko heittää ehdotuksia sellaiseksi kompromissi gravel-pyöräksi, jolla voisi käydä höntsäämässä muutaman kerran kauteen HelCX:ää kategoria kolmosen jämäsijoilla. 90% ajosta olisi kuitenkin rauhallista sorateillä ajelua ja bikepackingia. Ilmeisesti osa graveleista junamaisempia ja toiset lähempänä puhtaita cyclocross-pyöriä. Ulkonäöllisesti miellyttävät Exploro ja Aspero taas ilmeisesti optimoitu kovaa ajaamiseen. Hintaluokka kolmen tonnin nurkilla.
Tämä ei nähtävästi herättänyt ajatuksia? Kysytään toisin päin. Onko joku ajanut cyclocrossia esim. Explorolla? Soveltuuko siihen miten? Itsellä on kokemusta ainoastaan cyclocross-pyörällä ajamisesta, joten ei osaa arvioida, että kuinka merkittävästi gravelin tuntuma ja käyttäytyminen siitä eroaa. Se on tiedossa, että keskiö on matalammalla, joka voi vaikeuttaa ajamista off-cambereissa yms. mutta mites muuten?
Itse ajanut nyt kolme kautta HEL CX:n kisoja omalla gravel-pyörällä (Fairlight Secan). Oma vauhti on ollut siellä Cat3:n keskipaikkeilla ja voi sanoa, ettei pyörä ole ollut rajoittava tekijä, vaan lähinnä kuski ainakin omassa tapauksessa. Keskiö on joo vähän matalalla (77 mm droppia), mutta omat kammet on 165 mm, niin ei nekään raavi ihan heti maata. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan haastamaan itsensä ja pitämään hauskaa! Itsellä kyllä ollut eriilinen CX-pyörä haaveissa, mutta lähinnä sen takia, ettei tarvitsisi joka viikonloppu säätää pyörää työmatka-/kisakäytön välillä (pullotelineet, kello, valot, lokarit , yms.). Ja kai toi teräsrunko olis vähän pitkäikäisempi, jos sitä ei upottaisi mutaan kerran viikossa...
Juu meinasin just sanoa, että ei niitä cat 3:n sijoituksia pyörillä ratkota. Tanko kannattaa kuitenkin tsekata, että ei ole liikaa flarea. Cyclocrossissa tangon maksimileveys on 50 cm.
Tämä ei nähtävästi herättänyt ajatuksia? Kysytään toisin päin. Onko joku ajanut cyclocrossia esim. Explorolla? Soveltuuko siihen miten? Itsellä on kokemusta ainoastaan cyclocross-pyörällä ajamisesta, joten ei osaa arvioida, että kuinka merkittävästi gravelin tuntuma ja käyttäytyminen siitä eroaa. Se on tiedossa, että keskiö on matalammalla, joka voi vaikeuttaa ajamista off-cambereissa yms. mutta mites muuten?
Tämä (https://bikerumor.com/2019/11/18/cx-pro-bike-check-cervelos-new-cyclocross-world-cup-bike-is-an-aspero-gravel-bike/) tuli muuten mieleen eilen. Ei se tunnu olevan ihan niin tarkkaa maailmancupissakaan. :) (Joskin siellä on pitänyt vähän mm. temppuilla keskiön korkeuden kanssa..)
https://bikerumor.com/wp-content/uploads/2019/11/CX-Pro-Bike-Check_carbon-Cervelo-Aspero-gravel-bike-raced-at-the-Cyclocross-World-Cup-by-Joris-Nieuwenhuis_barriers.jpg
Olisi helpompi suorittaa vertailut vannejarrukiekkoon.
Mitä tarkoitat?
Todistettavasti (https://live.staticflickr.com/65535/51491507477_ad5419faa4_h.jpg) Stigmata ei ainakaan mee pilalle (ylikokoisilla) 33-millisillä. On jopa ihan hauska.
Tommoset alumiiniset hookless-vanteet on kyllä ihan killerit krossirenkaiden ja -paineiden kanssa. Noissa Donnellyissä ei todellakaan ole mitkään makkarankuorikyljet ja sain tubeless snakebiten eturenkaaseen jo heti. Pitääks tässä nyt sit alkaa jotain kuitukiekkoja miettimään? Kun annat pikkurillin jne…
Ot kai vähän (ja yksinpuhelua), mutta eilisessä Ethias Crossissa SuperSix Evo oli podiumilla. Oli aika graveli rata. 100 korkeusmetriä soratietä ylös mäelle ja sit XCO-tyyppistä baanaa sata lasissa alas. Karseeta vauhtia krossipyöräkin kulkee alamäkeen, kun osaa ajaa.
Hoo x Hoo
19.09.2021, 20.22
Kiitoksia vastauksista. Tuossa Stigmatassa on kyllä hyvännäköinen väri!
Vastataan vielä että Reilly Gradientilla oon ajanu kaks kautta krossia cat3 ilman mitään ongelmia. Reillyn geo kyllä muutoin samoisa cx pyörien kanssa mutta keskiö on aavistuksen alempana. En ole huomannut mitään ongelmaa asian kanssa.
https://i.imgur.com/IcIHfOc.jpg
Kivan näköinen kulkine. Mikä kamera tai softaa pakkaa kuvassa noin renkaat soikeaksi?
Iphonen kamera hoikistaa mukavasti!
StevieRayVehkakoski
23.09.2021, 19.22
Alkaa taas illat pimetä eikä kerkeä ajamaan niin pitää speksata. Mulla on nyt 2 pyörää sorateille, hiilikuituinen Specialized Crux 38mm Gravelking slikseillä ja alumiininen Insera CC700 27,5 x 2,1" Gravelking SK:lla. Kummassakin 1x10 vaihteet ja mekaaniset levyjarrut. Spessulla ajelen silloin kun tekee mieli mennä lujaa ja tiet on hyväkuntoisia tai ajelen maantien reunaa. Inseralla taas ajelen huonompia metsäteitä ja välillä polkujakin ja yleensäkin silloin kun ei ole tarkoitus kaahata. Nyt on vaan käynyt mielessä että pitäisköhän vaihtaa noi kaks vähän uudempaan jossa olis 1x11 tai 1x12 vaihteet, läpiakselit, hydrojarrut, hiilikuiturunko ja rengastilaa niin että sais sekä 50mm leveät 650B kumit ja sitten vaihtoehtoisesti 35-40mm leveät sliksit. Mitäs vaihtoehtoja tulis ekana mieleen jos yritetään pysyä muutaman tonnin hintaluokassa kunmyös käytetyt kelpaa mulle hyvin?
Kiinnostaa kanssa, tosin mitä mä olen asiaa tutkinut ja selvitellyt että mun mittaiselle (n. 185) valtamerkkien osalta ollaan eioossa…
Sotanorsu666
24.09.2021, 08.53
Alkaa taas illat pimetä eikä kerkeä ajamaan niin pitää speksata. Mulla on nyt 2 pyörää sorateille, hiilikuituinen Specialized Crux 38mm Gravelking slikseillä ja alumiininen Insera CC700 27,5 x 2,1" Gravelking SK:lla. Kummassakin 1x10 vaihteet ja mekaaniset levyjarrut. Spessulla ajelen silloin kun tekee mieli mennä lujaa ja tiet on hyväkuntoisia tai ajelen maantien reunaa. Inseralla taas ajelen huonompia metsäteitä ja välillä polkujakin ja yleensäkin silloin kun ei ole tarkoitus kaahata. Nyt on vaan käynyt mielessä että pitäisköhän vaihtaa noi kaks vähän uudempaan jossa olis 1x11 tai 1x12 vaihteet, läpiakselit, hydrojarrut, hiilikuiturunko ja rengastilaa niin että sais sekä 50mm leveät 650B kumit ja sitten vaihtoehtoisesti 35-40mm leveät sliksit. Mitäs vaihtoehtoja tulis ekana mieleen jos yritetään pysyä muutaman tonnin hintaluokassa kunmyös käytetyt kelpaa mulle hyvin?
3T Exploro Pro Sram Rival osasarjalla maksaa vähän reilut 3000€. Näitä on jopa saatavilla aina silloin tällöin. Tällä hetkelläkin löytyy M-kokoinen Toni&Toni kaupasta suoraan ajoon. Tuo muutaman tonnin budjetti on jo sen verran hyvä, että kyllä sillä etsivä pyörän löytää.
^Tuo vaikka täydellä Forcen sarjalla olis ihan ok jos jonkun muun värisenä saisi. Mielipide tietysti sekin mutta joskus miettii että osasarja pitäisi olla suht vastavan laatuinen kuin runkokin...
^Tuo vaikka täydellä Forcen sarjalla olis ihan ok jos jonkun muun värisenä saisi. ...
Siinä sulle: https://www.tonitoni.fi/3t-exploro-max-blue-brown-force-xx1-axs-56
3T Exploro Pro Sram Rival osasarjalla maksaa vähän reilut 3000€. Näitä on jopa saatavilla aina silloin tällöin. Tällä hetkelläkin löytyy M-kokoinen Toni&Toni kaupasta suoraan ajoon. Tuo muutaman tonnin budjetti on jo sen verran hyvä, että kyllä sillä etsivä pyörän löytää.Ja URS apexeilla 3200 samassa kaupassa
Jack, ei kaipaa sähköjä... Fillaritorilla myynnissä L kokoinen LDT versio ja taitaa olla Forcea, pikkuisen alle 4tonnia, uudenveroinen...
Sotanorsu666
24.09.2021, 09.38
^Tuo vaikka täydellä Forcen sarjalla olis ihan ok jos jonkun muun värisenä saisi. Mielipide tietysti sekin mutta joskus miettii että osasarja pitäisi olla suht vastavan laatuinen kuin runkokin...
Jostain on aina tingittävä, jos on joku erikseen määritelty budjetti. Ihan hyvä kokonaispaketti tuo on kuitenkin tuohon rahaan. Sitten vähän säästelee rahoja ja päivittelee vaikka kiekot ja muita osia, jos tarpeelliseksi näkee.
^Se on totta. Enkä tarkoita että Rivalissa mitään vikaa, kyse lähinnä tasapainosta rungon ja komponenttien kanssa...
^Se on totta. Enkä tarkoita että Rivalissa mitään vikaa, kyse lähinnä tasapainosta rungon ja komponenttien kanssa...
Eikös tuo Exploro Pro ole nimenomaan se karvalakkimalli johon Rival sopii. Team-malliin voi sitten laittaa parempaa palikkaa.
Jackin ehdottama Max selkeästi eri runko kuin Vehkakosken haaveilema...
StevieRayVehkakoski
24.09.2021, 13.40
Ja lisätään vielä että rungon geometria sais olla suht mukavuuspainotteinen, Spessussa on 140mm emäputki ja Inserassa joku 160-170mm ja mulla sojottaa silti stemmit ylöspäin eli ihan kisaisimmat cyclocross-rungot jää väkisin pois laskuista myös senkin takia ettei keskiö olis turhan korkealla.
^ Jos koko natsaa, niin Eat Sleep Cyclessä näyttää olevan vielä yksi 54-senttinen Stigu Rival 1 (https://shop.eatsleepcycle.com/shop/santa-cruz-stigmata-3-gravel-bike-sram-rival-1-2021/) jäljellä metsänvihreänä ja jonkinmoisessa alessa. Veroja tosin tulee vähän enemmän kuin mitä Girona-hinnassa on, mutta toimituskuluja ei. Kun toi on myyty, on tämän vuoden vuosikerta myyty Euroopasta loppuun.
F. Kotlerburg
25.09.2021, 10.31
^niin se varmaan on, vaikka bunnyhopin varastosaldot kyllä väittää että ainaki L-kokoinen Rivalilla kalustettu ja M-kokoinen GRX:llä kalustettu löytyis.
https://www.bunnyhop.de/Road.htm?shop=bunnyhop_en&a=catalog&p=8&filter=k2587g427p445
Ja lisätään vielä että rungon geometria sais olla suht mukavuuspainotteinen, Spessussa on 140mm emäputki ja Inserassa joku 160-170mm ja mulla sojottaa silti stemmit ylöspäin eli ihan kisaisimmat cyclocross-rungot jää väkisin pois laskuista myös senkin takia ettei keskiö olis turhan korkealla.
Specialized Diverge. Rengastila toivomusten mukainen, geometria korkea.
Asettamiisi muihin edellytyksiin sopii monikin pyörä, mutta tuo stack/korkeus rajoittanee valikoimaa aika paljon koska eikös tuo Crux ole aika korkea
https://www.bicycling.com/bikes-gear/a32392231/specialized-diverge-review/
Joku vuosi takaperin taisinkin täällä sanoa, että Cannarin kannattaisi tehdä Headshockista gg-versio. No ne ei älynneet, mutta BMC tuuttas sen (https://bikerumor.com/2021/09/25/bmc-urs-lt-full-suspension-gravel-bike/) ihan puskista :)
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/09/25075915/2022-BMC-URS-full-susp-gravel-bike-1.jpg
Specialized Diverge. Rengastila toivomusten mukainen, geometria korkea.
Asettamiisi muihin edellytyksiin sopii monikin pyörä, mutta tuo stack/korkeus rajoittanee valikoimaa aika paljon koska eikös tuo Crux ole aika korkea
https://www.bicycling.com/bikes-gear/a32392231/specialized-diverge-review/
Crux ei ole korkea rungoltaan. Diverge ei myöskään ole niin korkea mitä geo taulukko antaa ymmärtää, koska Stack mitta annetaan Future shokin yläpintaan ja stemmi tulee heti siihen päälle ilman prikkoja.
Eli jos Divergessä ilmoitetaan Stack 590 ja jossain toisessa pyörässä 560, niin noi pyörät on tehtaalta tullessaan yhtä korkeita, koska siinä toisessa on yleensä se 30mm prikkoja stemmin alla.
Crux ei ole korkea rungoltaan. Diverge ei myöskään ole niin korkea mitä geo taulukko antaa ymmärtää, koska Stack mitta annetaan Future shokin yläpintaan ja stemmi tulee heti siihen päälle ilman prikkoja.
Eli jos Divergessä ilmoitetaan Stack 590 ja jossain toisessa pyörässä 560, niin noi pyörät on tehtaalta tullessaan yhtä korkeita, koska siinä toisessa on yleensä se 30mm prikkoja stemmin alla.
Ok. Tuo Divergen mittaustapa muuttaa tilannetta paljon. Perun aiemmin sanomani.
Joku vuosi takaperin taisinkin täällä sanoa, että Cannarin kannattaisi tehdä Headshockista gg-versio. No ne ei älynneet, mutta BMC tuuttas sen (https://bikerumor.com/2021/09/25/bmc-urs-lt-full-suspension-gravel-bike/) ihan puskista :)
…mutta 1,2 kg tuonkin systeemin paino. Selkeä trendi näyttäis kuitenkin olevan siihen suuntaan, että ainakin gg-markkinointihenilöt ovat tiedostaneet etujousitustarpeen ja ratkaisuja kehitellään. N. 800-grammainen gg-kelpoinen vannejarruteräskeula on edelleen kuitenkin se kevyin ja yksinkertaisin ratkaisu, jos vaan vannejarrut graveliinsa kelpuuttaa.
Täpäri-Ursin runkosetin painoksi tulee noin 2,4 kg, jos runkokin on sen noin 1,2 kg eli edelleen kuitenkin kokonaisuus pysyy pari sataa grammaa kevyempänä kuin kevyt teräsrunko + teräskeula-yhdistelmä ja joustaa toki myös enemmän, varsinkin takapää. Esim. Stigmatalle taitaa hävitä melkein kilon, joten aika paljon painossa tulee takkiin, jos haluaa etumukavuutta preferoida.
Sinällään on kyllä viisas toi BMC:n teräsjousi ja low friction -systeemi. Herzeillä Heinekin perusteli sitä, että miksi a) joustavat renkaat ja b) teräskeula toimii gravelilla paremmin kuin perinteiset joustokeulasysteemit, joissa on sisäistä kitkaa liikaa. Jousikeulan voisi kuvitella pärjäävän myös vähemmällä huollolla kuin ilmakeulan.
Se on harmi, että jäykkien kuitukeulojen pitää olla niin ylijäykkiä. Ilman direktiivejä ja muita luulisi, että komposiiteistä pystyisi tekemään (normaalin näköisen eli unohdetaan Lauf) etuhaarukan, joka joustelisi teräskeulan tapaan ja olisi silti turvallinen. Luultavasti sellainen painaisi vähän nykykeuloja enemmän, koska kevyimmät kuitulaadut taitaa olla niitä kaikkein jäykimpiä ja jotta sellainen kestäisi joustelusta huolimatta, se luultavasti vaatisi jollain tapaa toisenlaista rakennetta. Silti sellainen olisi varmuudella kevyin tapa pehmentää etupäätä vähän levyjarrut kuitenkin mahdollistaen.
Jos Stigmatan saisi vaikka 600-700-grammaisella mukavuuskuitukeulalla, olis se melkolailla täydellinen yhdistelmä. Etupään kovuus sen kanssa edelleen häiritsee, vaikka jollain tapaa siihenkin näköjään aikaa myöten tottuu tai ehkä paremminkin turtuu.
Ok. Tuo Divergen mittaustapa muuttaa tilannetta paljon. Perun aiemmin sanomani.
Toki Divergen vakiotangossa on 15mm nousua, joten sekin vielä muuttaa tilannetta.
K.Kuronen
26.09.2021, 09.55
...
Jos Stigmatan saisi vaikka 600-700-grammaisella mukavuuskuitukeulalla, olis se melkolailla täydellinen yhdistelmä. Etupään kovuus sen kanssa edelleen häiritsee, vaikka jollain tapaa siihenkin näköjään aikaa myöten tottuu tai ehkä paremminkin turtuu.
Turtuminen tai tottuminen -riippuu mistä suunnasta harrastustaan katselee. Kilpaurheilija tai harrastukseensa kilpailullisesti suhtautuva tietenkin arvostaa nopeutta ja suorituksen keveyttä.
Voi myös kokea, kuten itse koen, että osa hiekkatiepyöräilyn viehätyksestä tulee siitä, että se on toisinaan raskasta ja fyysisesti haastavaa. Kova keula haastaa pitämään kevyemmin kiinni tangosta ja kova runko nostamaan pyllyn irti satulasta: röykkyisellä tiellä ajamisesta tulee kokovartalosuoritus. Ja tähän haasteeseen voi vastata kokovartalotreenillä.
…mutta 1,2 kg tuonkin systeemin paino. Selkeä trendi näyttäis kuitenkin olevan siihen suuntaan, että ainakin gg-markkinointihenilöt ovat tiedostaneet etujousitustarpeen ja ratkaisuja kehitellään. N. 800-grammainen gg-kelpoinen vannejarruteräskeula on edelleen kuitenkin se kevyin ja yksinkertaisin ratkaisu, jos vaan vannejarrut graveliinsa kelpuuttaa.
Täpäri-Ursin runkosetin painoksi tulee noin 2,4 kg, jos runkokin on sen noin 1,2 kg eli edelleen kuitenkin kokonaisuus pysyy pari sataa grammaa kevyempänä kuin kevyt teräsrunko + teräskeula-yhdistelmä ja joustaa toki myös enemmän, varsinkin takapää. Esim. Stigmatalle taitaa hävitä melkein kilon, joten aika paljon painossa tulee takkiin, jos haluaa etumukavuutta preferoida.
Sinällään on kyllä viisas toi BMC:n teräsjousi ja low friction -systeemi. Herzeillä Heinekin perusteli sitä, että miksi a) joustavat renkaat ja b) teräskeula toimii gravelilla paremmin kuin perinteiset joustokeulasysteemit, joissa on sisäistä kitkaa liikaa. Jousikeulan voisi kuvitella pärjäävän myös vähemmällä huollolla kuin ilmakeulan.
Se on harmi, että jäykkien kuitukeulojen pitää olla niin ylijäykkiä. Ilman direktiivejä ja muita luulisi, että komposiiteistä pystyisi tekemään (normaalin näköisen eli unohdetaan Lauf) etuhaarukan, joka joustelisi teräskeulan tapaan ja olisi silti turvallinen. Luultavasti sellainen painaisi vähän nykykeuloja enemmän, koska kevyimmät kuitulaadut taitaa olla niitä kaikkein jäykimpiä ja jotta sellainen kestäisi joustelusta huolimatta, se luultavasti vaatisi jollain tapaa toisenlaista rakennetta. Silti sellainen olisi varmuudella kevyin tapa pehmentää etupäätä vähän levyjarrut kuitenkin mahdollistaen.
Jos Stigmatan saisi vaikka 600-700-grammaisella mukavuuskuitukeulalla, olis se melkolailla täydellinen yhdistelmä. Etupään kovuus sen kanssa edelleen häiritsee, vaikka jollain tapaa siihenkin näköjään aikaa myöten tottuu tai ehkä paremminkin turtuu.Siis tuo headshock sydeemi tuo 1.2kg? Rockshox rudy taisi painaa 1.3kg...ja se lisää jo ihan oikeasti myös etupään pitoa
Tosin tuo bmc systeemi näyttää paremmalta
Joku vuosi takaperin taisinkin täällä sanoa, että Cannarin kannattaisi tehdä Headshockista gg-versio. No ne ei älynneet, mutta BMC tuuttas sen (https://bikerumor.com/2021/09/25/bmc-urs-lt-full-suspension-gravel-bike/) ihan puskista :)
Turtuminen tai tottuminen -riippuu mistä suunnasta harrastustaan katselee. Kilpaurheilija tai harrastukseensa kilpailullisesti suhtautuva tietenkin arvostaa nopeutta ja suorituksen keveyttä.
Voi myös kokea, kuten itse koen, että osa hiekkatiepyöräilyn viehätyksestä tulee siitä, että se on toisinaan raskasta ja fyysisesti haastavaa. Kova keula haastaa pitämään kevyemmin kiinni tangosta ja kova runko nostamaan pyllyn irti satulasta: röykkyisellä tiellä ajamisesta tulee kokovartalosuoritus. Ja tähän haasteeseen voi vastata kokovartalotreenillä.
Nyt alkoi kyllä jo kuumottamaan ennenkuin tuon kyvyistä on tullut vielä kattavampaa tarinaa, saatikka itse päässyt kokeilemaan. Headshok konseptin edut, teräsjousien herkkyys, helposti lukittava ja esteettisesti riittävän huomaamaton (toisin kuin se RS Judy saatikka Lauf). Normi BMC URS on jo takapään osalta oikein mukava, siksi on tullut etugummissa ajettua huomattavasti alemmilla paineilla, josta seuraa sitten omat haasteensa - tämä fiksaisi nyt sitä soppelisti.
Kurosen kanssa olen kyllä tässä vähän eri linjoilla. Kun tarpeeksi rouheita metsäautoteitä ajaa pitempään niin tuosta haasteesta jää jäljelle vain se jatkuva tärinä josta ei ainakaan omat kätöset eikä niska pitemmän päälle tykkää. Isot röykyt hoidetaan jumpalla, mutta se jatkuva taukoamaton pikkunypytys vain, no, nypyttää pitemmän päälle.
Kurosen kanssa olen kyllä tässä vähän eri linjoilla. Kun tarpeeksi rouheita metsäautoteitä ajaa pitempään niin tuosta haasteesta jää jäljelle vain se jatkuva tärinä josta ei ainakaan omat kätöset eikä niska pitemmän päälle tykkää. Isot röykyt hoidetaan jumpalla, mutta se jatkuva taukoamaton pikkunypytys vain, no, nypyttää pitemmän päälle.
Jep. Paha noita on haukkua ennenkuin kokeilee. Esimerkiksi tuo meikon läpiajettava liukas ja kivikkoihen alamäki on kyllä jäykällä gravellilla kaukana hauskasta.
Mutta siis lähtökohtaisesti en kyllä usko lainkaan noihin jousivirtyksiin. Energiaimureita, joita joutuu kantamaan kaiken muun lenkin mukana. Täytyisi testata, mutta onneksi hintalappu estää tuon tehokkaasti.
(Haukuinpa kuitenkin...)
…röykkyisellä tiellä ajamisesta tulee kokovartalosuoritus. Ja tähän haasteeseen voi vastata kokovartalotreenillä.
Mä ajan niin paljon yksivaihteisilla sekä maastossa, krossia että soraa ja lisäksi fiksillä työmatkat ja jonkin verran muutenkin, että kokobartalotreeniä tulee ihan tarpeeksi.
Sit, kun ajan vaihdepyörällä satku+ lenkkejä, teen sen mieluummin mukavuuspainotteisemmin. Stigmata on ihan ok, kun on paksut, lutterorenkaat alla ja paineet niin matalat, että putkelta ajaessa eturengas vähän jo muljuaa. Teräskeulalla ajelee mukavasti alle 40 mm renkuloillakin ja paineita voi pitää sen verran, että putkelta ajaessa ei muljua.
Siis tuo headshock sydeemi tuo 1.2kg? Rockshox rudy taisi painaa 1.3kg...ja se lisää jo ihan oikeasti myös etupään pitoa
Jos toi Bemarin ”Headshock” toimii niin kuin sen on tarkoitus toimia, niin mä olettaisin sen lisäävän etupään pitoa paremmin kuin mihin Rudy kykenee joka on mun käsittääkseni ilmakeula. Mutta kumpaakaan en ole ajanut, joten on puhdasta spekulaatiota.
K.Kuronen
27.09.2021, 00.28
...
Kurosen kanssa olen kyllä tässä vähän eri linjoilla. Kun tarpeeksi rouheita metsäautoteitä ajaa pitempään niin tuosta haasteesta jää jäljelle vain se jatkuva tärinä josta ei ainakaan omat kätöset eikä niska pitemmän päälle tykkää. Isot röykyt hoidetaan jumpalla, mutta se jatkuva taukoamaton pikkunypytys vain, no, nypyttää pitemmän päälle.
Kyllä, riittävä määrä ikävää nypytyystä käy väsyttäväksi, eikä ole mitenkään hauskaa. Mulla ikävän annostelu toimii usein jo reitinvalinnassa, vaikka toki toisinaan matkalle osuu sellaista, jota ei niin kovin välittäisi ajaa. Mutta ikävinkin jakso loppuu aikaan ja seuraava tasaisempi tuntuukin sitten taivaalta.
Mulla on aina toiminut kontrastit ulkoilmassa liikkuessa: sadesään vaihtuminen poudaksi, ylämäen vaihtuminen alamäeksi ja nimismiehen kiharan päättyminen ja tasaisen alkaminen.
Voi olla, että mulla on myös joitakin ihanteita graveliin liittyen, sellaisia tarkempaa määrittelyä vailla olevia.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.