Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Viisi vuotta sitten levarikrossarit yms. oli cool, koska niitä ei juuri ollut ja se oli uutta. Enää ei ole ja nykyään kun kaikissa hinnat alkaen markettikrossareissakin on levarit, niin eiköhän jossain vaiheessa tule vastareaktio: "Tosiharrastajan tuntee siitä, että pyörästä löytyy vannejarrut, koska tosiharrastaja tietää, että vannejarruillakin pysähtyy ja levareiden kanssa joutuu tekemään turhia kompromisseja painon ja muiden ominaisuuksien suhteen. Sitäpaitsi jarruilla kuitenkin vaan hidastetaan.."
Mun tämänhetkisen tiedon mukaan Mavic ei olekaan tuomassa Exalith-jarrupintaista versiota Open Prosta tuotantoon. Ehkäpä tämä ei tapahtunutkaan siksi, että vannejarrujen aika olisi ohi, vaan siksi, että olivatkin vaan muutaman vuoden aikaansa edellä sen kanssa... ;D Sitä odotellessa.
Aika tavalla oli vertailukelpoinen vanha teräspyöräni nykyiseen, eikä yhtään ole ikävä. Rälläköin palasiksi ja laitoin metallinkeräykseen. Mutta varmaan onnistuneempiakin runkoja osattiin tehdä 25 vuotta sitten.
Parhaat gravelointi fiilikset oon toistaiseksi saanut vanhalla Peugeot Mont Blancilla, johon meni muistaakseni vajaa 30mm kumi eteen ja taakse(saattoi olla 28mm). Jotain siinä pyörässä oli koska yhtä leppoisaa teräsrunkoa en ole toistaiseksi tavannut. Kyseessä kuitenkin sen aikakauden halvimman pään ns. harjoituskilpapyörä.
Ehkä aika kultaa muistot tai sitten ei..
Runkosetti on edelleen vintin kätköissä, koska edellä mainituista syistä en ole sitä raaskinut myydä. Eikä siitä mitään tänäpäivänä saisikaa.
edit. korjataan vaikka tuskin ketää kiinnostaa. Kävin mittaamassa pösön takahaarukan ja kyllähän se nielee vajaa 35mm renkaan. Eli itseni tuntien oon ajanut sitä n. 32mm renkailla. 28 taisi mennä lokareiden kanssa.
Blackborow
12.09.2017, 17.36
En kyllä oikein ymmärrä tuota, että gravel-pyörän pitää olla terästä. Itsellä ei ainakaan ole yhtään ikävä teräsankkuria kohtaan.
Minua jo vahan jannasi, etta toi parin kilon levyjarrullinen ja lapiakselillinen terasrunko olisi painava, mutta 3,5 kg:n verrattuna puhutaan keventelyrungosta.
Muuten...lapiakselit sylettaa ns. riittavasti. Uittu kun niita akseleita saa tahdata sinne reikiin ja aina joku kanittaa vastaan. Tosin, kun akselin saa paikalleen, niin se kiekko on aina oikeassa paikassa. Ja drop outtien toleranssien ollessa nykyisen lailla metsassa, niin ketutuskayra senkuin jyrkkenee. Mun Giantin markettihaarukat ovat ainoita mihin voi "pudottaa" kiekon. Enve ja TRP toleranssit ovat niin kaukana, etta kiekkoa joutuu pitamaan linjassa drop outtien kanssa samalla kun yrittaa tahdata sita aatanan akselia paikalleen. Kerpele...taidan lahtea oluelle.
Parhaat gravelointi fiilikset oon toistaiseksi saanut vanhalla Peugeot Mont Blancilla, johon meni muistaakseni vajaa 30mm kumi eteen ja taakse(saattoi olla 28mm). Jotain siinä pyörässä oli koska yhtä leppoisaa teräsrunkoa en ole toistaiseksi tavannut.
Notkahtanut haarukka tai runko on loiventanut ohjauskulmaa tai lisannyt "rakea"? Ihan vaan arvailen kun noita kyykahtaneita Peugeotteja on tullut jokunen vastaan.
Aika tavalla oli vertailukelpoinen vanha teräspyöräni nykyiseen, eikä yhtään ole ikävä. Rälläköin palasiksi ja laitoin metallinkeräykseen. Mutta varmaan onnistuneempiakin runkoja osattiin tehdä 25 vuotta sitten.
Ja mäpä en haekaan sitä, millaisia teräspyörät oli 25 vuotta sitten. Vaan sitä, että koskahan joku pyöräfirma keksisi laittaa tuotekehityspaukut siihen, että tehtäisiin modernilla putkisetillä teräsrunkoinen pyörä ilman levyjarrujen vaatimia kompromisseja. Ajatus oli, että jokohan sellaiselle pikkuhiljaa alkaisi löytyä joku (edes rajallinen) ostajakunta. Tai varmasti löytyisikin, koska kyllähän tuollaisia yhä edelleen customeina tehdään vaikka kuinka kuinka paljon. Tehdasvalmiita ei vain ole tarjolla kai yhtäkään.
Blackborow: mulla on kolme teräspyörää eikä yksikään niistä ole ankkuri eli eipä tuokaan aina korreloi noin. Siitä mä olen kanssasi samaa mieltä, että Fugion kaltainen, ajokunnossa vajaa 12-kiloinen teräspyörä on jo vähän "ankkuri" ja siksi omastanikin mielestä tuon kaltaiseen pyörään joku toinen materiaali olisi viisaampi.
Silti ajan itse mielummin teräspyörällä - ja tingin tarvittaessa jostain muista asioista. Joku toinen preferoi muita juttuja ja hyvä niin.
Parhaat gravelointi fiilikset oon toistaiseksi saanut vanhalla Peugeot Mont Blancilla, johon meni muistaakseni vajaa 30mm kumi eteen ja taakse(saattoi olla 28mm). Jotain siinä pyörässä oli koska yhtä leppoisaa teräsrunkoa en ole toistaiseksi tavannut.
Notkahtanut haarukka tai runko on loiventanut ohjauskulmaa tai lisannyt "rakea"? Ihan vaan arvailen kun noita kyykahtaneita Peugeotteja on tullut jokunen vastaan.
Notkahtanut haarukka tai runko on loiventanut ohjauskulmaa tai lisannyt "rakea"? Ihan vaan arvailen kun noita kyykahtaneita Peugeotteja on tullut jokunen vastaan.
Jaa-a, eiks tommone pyörä oo aikasta vaarallinen käyttää? Ne puolenkymmentä pösöä mitä oon omistanu niin ollu kyllä ihan jiirissä.
Ja mäpä en haekaan sitä, millaisia teräspyörät oli 25 vuotta sitten.
Kuovinpolku tuossa edelläsi puhui entisistä, ei-ylijäykkistä pyöristä. Ymmärrän kyllä kaipuun nykyajan tyylisiin pyöriin. Suurimmalle osalle käyttäjistä ne ovat parempia, joten miksi palata vanhaan sen takia, että jotain harvoille tarkoituksenmukaisia ominaisuuksia painottamalla nykypyörien edut kumoutuisivat.
Blackborow
13.09.2017, 08.43
Reiskan 853 runkoiset Konat taitaa maksaa jonkun 4k. Jos siitä karsitaan levyt ja laitetaan vannejarrut niin tuskinpa hinta ihan mahdottomia putoaa. Taitaa olla vähissä ostajat kolmen tonnin vannejarrucrossarille, kun samalla hinnalla saa modernin kuitupyörän hydroilla eikä se ainakaan missään häviä noille teräspyörille. Nuo perusvesijohtoputkipyörät ei muutu sen kummemmiksi vaikka niissä vannejarrut onkin.
Kuovinpolku tuossa edelläsi puhui entisistä, ei-ylijäykkistä pyöristä. Ymmärrän kyllä kaipuun nykyajan tyylisiin pyöriin. Suurimmalle osalle käyttäjistä ne ovat parempia, joten miksi palata vanhaan sen takia, että jotain harvoille tarkoituksenmukaisia ominaisuuksia painottamalla nykypyörien edut kumoutuisivat.
Jos ajatellaan, että pyörän käyttäjä on tavallinen keskikuntoinen ja keski-ikäinen kuntoilija ilman vakavia kilpailullisia tavoitteita. Silloin sillä, kuinka ne viimeiset 0,3 wattia välittyvät voimansiirtoon tai vaihtoehtoisesti hukkuvat jonnekin matkanvarrelle ei ole käytännössä mitään merkitystä, niin luettelepa äkkiseltään vaikka kolme nyky-GG-pyörien etua, jotka syntyvät ylikokoemäputkesta ja kolme etua, jotka syntyvät läpiakseleista.
Yllättävän vaikeaa? Totta. Mä keksin yhden läpiakseleihin liittyen eli sen, että jos sattuu omistamaan myös läpiakseleilla varustetun 29- tai 27,5-tuumaisen maasturin, voi samoja kiekkoja mahdollisesti käyttää myös gg-pyörässä. Tämä tosin edellyttää, että niissä on yhteensopivat vapaarattaat tai takapakat.
No entäpä haitat? Paino lisääntyy. Tarpeeton jäykkyys lisääntyy varsinkin etupäässä. Tästä seuraa se, että pitää kasvattaa rengaskokoa, jotta ajaminen säilyy mukavana tai sitten pitää lisätä jousitus samasta syystä ja taas paino lisääntyy. Läpiakselit toimii hyvin cx-kisapyörissä, kun varikolla on pit bike odottamassa ja kiekkoja ei tarvitse vaihtaa tai renkaita paikata lennosta. Gg-käytössä harvalla on pit bike, jolloin läpiakselit vaan hankaloittaa asioita, lisää painoa ja ehkä jopa myös turhaa jäykkyyttä. Molemmat kun on ensisijaisesti maastopyöriin kehiteltyjä ratkaisuja ja läpiakseli toissijaisesti levyjarrujen aiheuttamiin, osin jopa kuvitteellisiiin ongelmiin. Ylikokoemäputket keksittiin maastopyöriin, kun niissä joustomatkojen pidentyessä piti saada etupään rakenne tukevammaksi. Läpiakselit keksittiin osin samasta syystä. Rock Shoxin tuplakruunu-DH-keula Boxer käytti läpiakselia jo 2000-luvun alussa eli se ei ole edes kovin uusi keksintö.
Sitten, kun levarit alkoivat yleistyä monenlaisiin pyöriin, löytyi maailmalta muutama tumpelo, jotka eivät ymmärtäneet pikalinkun käyttölogiikkaa, sillä seurauksella että etupyörä irtosi jarruttaessa. Joku pyörävalmistaja kenties meinasi joutua vastuuseen siitä ja siinä vaiheessa keksittiin, että läpiakselin kanssa tälläistä riskiä ei ole. Teollisuudella on tarve standardoida systeemit, eli heille on parempi, että jos yhdessä pyörätyypissa käytetään ylikoko- läpiakselijuttuja, niin kaikissa käytetään samoja. Tästä osoitukseksi riittää se, että muut standardit on pikkuhiljaa katoamassa markkinoilta myös sellaisissa pyörätyypeistä, joihin nuo eivät tuo mitään todellista lisäarvoa.
Tämän jälkeen keksinnöt on markkinoitu niin tehokkaasti, että nykyään yleinen "oikea" mielipide on tuossa jo aikaisemmin esiintuotua mieltä, että ilman kyseisiä ominaisuuksia pyörillä ei enää tee "mitään", vaikka kuka tahansa omilla aivoillaan ajatteleva ymmärtää, että se on täyttä puppua. Mutta kuten jo se, että ilman noita ominaisuuksia varustetuilla fillareilla ei ole enää jälleenmyyntiarvoa osoittaa, niin markkinointi on toiminut. Jengi on saatu levari- ja jäykkyyskiimassaan ostamaan uusia fillareita, koska sillä edellisellä, todellisuudessa ihan hyvällä ja toimivalla, ei tee enää "mitään".
Sehän on ihan totta, että faktisesti pelkästään jarruina joissain tilanteissa levyjarrut ovat paremmat kuin vannejarrut. Ainakin jos puhutaan hydraulisista levyjarruista. Mutta jos pyörää ajatellaan kokonaisuutena, niin silloin tilanne voi olla toinen. Jos levyjarrut kasvattavat pyörän painoa tarpeettomasti sellaisessa käytössä, missä useimmat loistavasti pärjäisi ilmankin ja aiheuttavat sen, että turvanormien vuoksi pyöristä pitää tehdä tavallista harrastuskäyttöä ajatellen tarpeettoman jäykkiä ja painavia, ei tilanne todellisuudessa aina enää olekaan se, että levyjarruin varustettu pyörä on kokonaisuutena "parempi" kuin pyörä ilman niitä.
Eilen oli hyvä mainos telkkarissa. En muista sanamuotoa tarkasti, mutta asia meni näin: "Markkinoinnilla pystyy tekemään ihmeitä - vaikka presidenttejä." Trumpin pääsy Yhdysvaltain presidentiksi on loistava osoitus siitä, miten ihmiset saadaan tekemään täysin irrationaalisia ratkaisuja pelkästään markkinoinnin avulla.
Reiskan 853 runkoiset Konat taitaa maksaa jonkun 4k. Jos siitä karsitaan levyt ja laitetaan vannejarrut niin tuskinpa hinta ihan mahdottomia putoaa. Taitaa olla vähissä ostajat kolmen tonnin vannejarrucrossarille, kun samalla hinnalla saa modernin kuitupyörän hydroilla eikä se ainakaan missään häviä noille teräspyörille. Nuo perusvesijohtoputkipyörät ei muutu sen kummemmiksi vaikka niissä vannejarrut onkin.
Aina muuten kyse ei ole edes hinnasta. Kummasti ne Paulin MiniMototkin käy kaupaksi sitä tahtia, mitä ne ehtii niitä tekemään, vaikka maksavat äkkiä saman verran kuin edullisemmat droppitankolevyjarrut. Ja juuri tota samaa asiaahan mä olen ihmetellyt, että miksi mainitsemasi kaltaisille fillareille ostajat on luultavasti niin vähissä, että niitä ei tehdaspyörinä tehdä ja että muuttuukohan tilanne jossain vaiheessa.
Kaikki ei vaan halua kuitupyöriä GG-käyttöön, minkä kyllä ymmärrän hyvin. Joillekin se voi olla periaate, joillekin ulkonäköjuttu ja liittyy siihen esim sellainen ihan käytännön asia, että sopivanlaisella sepelillä kovempaa vauhtia ajaessa niitä kivenmurikoita sinkoaa eturenkaan kimmauttamana välillä aika vauhdilla viistoputkeen. Muistan hyvin Open Uppia ajavan pyörakaverin ilmeen, kun näin kävi.
Summasummarum: erikoisinta on se, miten jotkut teistä kokee sen jollain tapaa henkilökohtaisena hyökkäyksenä, jos joku uskaltaa ja haluaa kyseenalaistaa asioita ja tehdä niitä itse toisin. Mähän en tässä todellakaan yritä edes käännyttää ketään. Ihmettelen vaan ääneen pyörämaailman menoa. Mä olen jo aikaisemminkin sanonut, että olen ehtinyt kokeilemaan kaikki mahdolliset fillarit ja löytänyt sellaisen ratkaisun, joka toimii mulla parhaiten. Jos joku toinen tykkää muunlaisista, ei se ole multa pois.
Jos ajatellaan, että pyörän käyttäjä on tavallinen keskikuntoinen ja keski-ikäinen kuntoilija ilman vakavia kilpailullisia tavoitteita. Silloin sillä, kuinka ne viimeiset 0,3 wattia välittyvät voimansiirtoon tai vaihtoehtoisesti hukkuvat jonnekin matkanvarrelle ei ole käytännössä mitään merkitystä, niin luettelepa äkkiseltään vaikka kolme nyky-GG-pyörien etua, jotka syntyvät a) ylikokoemäputkesta ja b) läpiakseleista.
En pysty luettelemaan, mutten myöskään luottelemaan haittoja. Noista aiheutuva painon kasvu on niin olematon, ettei se minun ajoihini vaikuta yhtään enempää kuin tuo 0,3 w hyöty.
Markkinoilla on riittävän mukavia pyöriä, joten jäykkyys ei ole ainakaan minulle ongelma. Renkaiden leveyden kasvattaminen palvelee enemmän ajettavuutta soralla ja poluilla kuin tärinän vaimentamista. Erän vanha pyöräni, jossa on teräsrunko ja vannejarrut, on kaikkein epämukavin, millä koskaan olen ajanut huolimatta 2" renkaista.
Ylikokoemäputket keksittiin maastopyöriin, kun niissä joustomatkojen pidentyessä piti saada etupään rakenne tukevammaksi.
Itselleni ei ole merkitystä tuolla asialla. Omassani sellaista ei ole, mutta on muistaakseni 160-175 mm emäputki, joten jäykkyys on varmasti vähintään yhtä suuri kuin 120 mm ylikokoisella.
Sitten, kun levarit alkoivat yleistyä monenlaisiin pyöriin, löytyi maailmalta muutama tumpelo, jotka eivät ymmärtäneet pikalinkun käyttölogiikkaa, sillä seurauksella että etupyörä irtosi jarruttaessa. Joku pyörävalmistaja kenties meinasi joutua vastuuseen siitä ja siinä vaiheessa keksittiin, että läpiakselin kanssa tälläistä riskiä ei ole. Teollisuudella on tarve standardoida systeemit, eli heille on parempi, että jos yhdessä pyörätyypissa käytetään ylikoko- läpiakselijuttuja, niin kaikissa käytetään samoja. Tästä osoitukseksi riittää se, että muut standardit on pikkuhiljaa katoamassa markkinoilta myös sellaisissa pyörätyypeistä, joihin nuo eivät tuo mitään todellista lisäarvoa.
Ja kun esim. Spessu tuo markkinoille oman standardinsa akselista, alkaa parku siitä, miksi pitää olla erilaisia ratkaisuja yhteensopivuutta tuhoamassa. Eli ei yhtenäisen kaluston käyttö missään tapauksessa huono asia ole.
Jengi on saatu levari- ja jäykkyyskiimassaan ostamaan uusia fillareita, koska sillä edellisellä, todellisuudessa ihan hyvällä ja toimivalla, ei tee enää "mitään".
Ymmärrän sen, että ympärivuotisessa käytössä tai kuraisilla poluilla/sorateillä joku haluaa vaihtaa vannejarrut levyihin. Emäputken tyyppi tuskin on monellakaan syy vaihtaa uuteen. Itselläni geometria oli jarrujen ja vaihteiden lisäksi parantunut niin paljon, että vaihto oli perusteltu. Taatusti jäykän perinteisen kiekkojen mutterikiinnityksen tilallekin tuli arjessa kätevä, mutta löysä pikalinkku. Mitään haittaa en siinä ole huomannut. Korkeintaan varkaiden takia joskus tulee huolestuttua ja se onkin ainoa syy, miksi joskus tulee mieleen, olisiko vanhaan runkoon pitänyt laittaa uudet osat ja siten rakentaa pyörästä käyttökelpoinen asiointipyörä.
Summasummarum: erikoisinta on se, miten jotkut teistä kokee sen jollain tapaa henkilökohtaisena hyökkäyksenä, jos joku uskaltaa ja haluaa kyseenalaistaa asioita ja tehdä niitä itse toisin. Mähän en tässä todellakaan yritä edes käännyttää ketään. Ihmettelen vaan ääneen pyörämaailman menoa. Mä olen jo aikaisemminkin sanonut, että olen ehtinyt kokeilemaan kaikki mahdolliset fillarit ja löytänyt sellaisen ratkaisun, joka toimii mulla parhaiten. Jos joku toinen tykkää muunlaisista, ei se ole multa pois.
Ei kyse ole hyökkäyksestä, vaan oman näkemyksen esittämisestä vastineeksi sinun ajatuksillesi.
Kun hydraulisiin levyjarruihin lentää sateella hiekalla ajaessa kuravettä, niin onko olemassa jokin keino saada se järkyttävä rohiseva ääni nopeasti pois? Jarrut kyllä hiljenevät ehkä puolen kilometrin ajon jälkeen taas äänettömiksi, mutta ääntä ei siedä kuunnella, kun sille nauravat jo naapurin koiratkin.
Kun hydraulisiin levyjarruihin lentää sateella hiekalla ajaessa kuravettä, niin onko olemassa jokin keino saada se järkyttävä rohiseva ääni nopeasti pois? Jarrut kyllä hiljenevät ehkä puolen kilometrin ajon jälkeen taas äänettömiksi...
Pari pikaista laahaavaa jarrutusta on toiminut mulla. Sellainen jämerä, mutta herkkä laahaus, ei juurikaan vauhtia hiljentävä :)
Olen kyllä välillä mietiskellyt olisko Shimpan hydrojarruissa isompi rako palojen ja levyn välillä, vastaavasti niinkuin maastopuolella.
Kun hydraulisiin levyjarruihin lentää sateella hiekalla ajaessa kuravettä, niin onko olemassa jokin keino saada se järkyttävä rohiseva ääni nopeasti pois? Jarrut kyllä hiljenevät ehkä puolen kilometrin ajon jälkeen taas äänettömiksi, mutta ääntä ei siedä kuunnella, kun sille nauravat jo naapurin koiratkin.
Tuskin. Tuohan johtuu hydr levareiden pienestä välyksestä.
Blackborow
13.09.2017, 09.31
Olen kyllä välillä mietiskellyt olisko Shimpan hydrojarruissa isompi rako palojen ja levyn välillä, vastaavasti niinkuin maastopuolella.
Äkkiseltään se vaikuttaa ihan samalta kuin maastojarruissa. Ainakin yhtä helpot keskittää.
Sellainen vielä, että kannattaisi jokaisen joskus teettää itselleen yksi custom-pyörä. Se on sellainen prosessi, missä joutuu oikeasti miettimään, mitkä asiat tekee pyörästä parhaan mahdollisen juuri omaan käyttöön, kun ei tarvitse valita valmiista kompromisseista vähiten kompromissia. Kun laitoin Cyclon tilaukseen puhkiruostuneen Crosshairsin seuraajaksi, olisin hyvin voinut ostaa kuiturungon, laittaa levarit, ylikokoemäputken, läpiakselit, hydrauliikan ja vaikka sähkövaihteetkin. Ei ollut kiinni edes rahasta, kun vaimokin oli antanut luvan tehdä juuri sellaisen kuin haluan. Päädyin lopulta tohon, mihin päädyin ja ostin 150 euroa/pää maksavat vannejarrut. Nyt Cyclolla on ajettu yksi syksy krossia, yksi talvi työmatkaa ja yksi kesä tai pitäsikö sanoa "kesä" soralenkkejä. Vielä ei ole tullut sellaista oloa, että muutaisin yhtään mitään. Mulla on olemassa myös siihen sopiva kokokuituinen etuhaarukka, jota kokeilin, mutta aika nopeasti palasin takaisin teräshaarukkaan.
E: Mohku ootko koskaan kokeillut vaikkapa Columbuksen Lifestä tehtyä vannejarruteräspyörää, joka on tehyt ajo-ominaisuuksia ajatellen optimaalisesi sinulle tai ylipäätään tuollaista oikeasti ohutseinäsisistä teräsputkista kasattua, kevyttä, teräskeulaista vannejarrupyörää?
^^ selvä pyy, hyvä tietää. Pitääpä joskus tsekata kun Shimano-hydrot sattuu kohdalle, jos vaikka intoutuu vaihtamaan merkkiä. Noissa omissa Srameissa ainakin on pirun pieni rako.
Sellainen vielä, että kannattaisi jokaisen joskus teettää itselleen yksi custom-pyörä. Se on sellainen prosessi, missä joutuu oikeasti miettimään, mitkä asiat tekee pyörästä parhaan mahdollisen juuri omaan käyttöön...
Komppaan tätä. Pikkusen jopa välillä hirvitti kun joutui oikeasti miettimään ja "valitsemaan" loppuelämänsä rungon mittoja ja yksityiskohtia.
Mutta niinkuin tosiiiteeveessä sanotaan, "tämä oli hieno matka". Seuraava mtb-runko tullee melko varmasti samasta kioskista jos Niner joskus ruostuu puhki.
Blackborow
13.09.2017, 10.15
^^ selvä pyy, hyvä tietää. Pitääpä joskus tsekata kun Shimano-hydrot sattuu kohdalle, jos vaikka intoutuu vaihtamaan merkkiä. Noissa omissa Srameissa ainakin on pirun pieni rako.
RS785 siis itsellä. Muista "maantiehydroista" ei ole kokemusta.
Pari pikaista laahaavaa jarrutusta on toiminut mulla. Sellainen jämerä, mutta herkkä laahaus, ei juurikaan vauhtia hiljentävä :)
Mielestäni tein juuri noin, mutta ei se tuntunut auttavan. Ääni häviää sitten itsekseen ilmeisesti kun sotku jarrupalan ja -levyn välistä lähtee pois. Kyseessä siis Shimanon ST-RS685 hydrauliset jarrut. Rohina kuuluu kuiturungon vahvistamana varmaan sadan metrin päähän. Onneksi cyclon cantileverit rohisevat vain jarruttaessa. :)
Blackborow
13.09.2017, 11.34
Kaikki ei vaan halua kuitupyöriä GG-käyttöön, minkä kyllä ymmärrän hyvin. Joillekin se voi olla periaate, joillekin ulkonäköjuttu ja liittyy siihen esim sellainen ihan käytännön asia, että sopivanlaisella sepelillä kovempaa vauhtia ajaessa niitä kivenmurikoita sinkoaa eturenkaan kimmauttamana välillä aika vauhdilla viistoputkeen. Muistan hyvin Open Uppia ajavan pyörakaverin ilmeen, kun näin kävi.
Yritätkö nyt väittää, että kuiturunko hajoaisi tuosta?
^^taloudessa kolmessa pyörässä nuo Shimano hydrot (rs785+805+505). Olen huomannut että ulina riippuu levystä. Rt99 on hiljaisin (rohina katoaa hetken päästä), rt86 taas ulisee kauemmin vaikka sama pyörä yms. Noilla laahaavilla jarrutuksilla saa hiljaiseksi mutta tuossa rt86 tuntunut kestävän kauemmin
Ulina on levyjarrujen toinen ominaisuus. Se tulee jarruttaessa silloin, kun levyt ovat märät. Rohina esiintyy silloin, kun levyt sotkeentuvat ja ei jarruteta.
Ohiampuja
13.09.2017, 12.11
ilman noita ominaisuuksia varustetuilla fillareilla ei ole enää jälleenmyyntiarvoa osoittaa, niin markkinointi on toiminut... Vähän sama kuin muutama vuosi sitten 26" maasturin myynnissä. Muistan kun muutama kaveri yritti myydä huippulaadukasta kuitu-täpäriään, mutta 26" kiekoilla. Kauppa ei käynyt yhtään, se kun ei ollut se 29". Ja sama taitaa olla jos nyt myisi laadukasta alumiini-maantiepyörää. Kaikki se pitää olla hiilaria nykyään. :rolleyes:
Summasummarum: erikoisinta on se, miten jotkut teistä kokee sen jollain tapaa henkilökohtaisena hyökkäyksenä, jos joku uskaltaa ja haluaa kyseenalaistaa asioita ja tehdä niitä itse toisin. Mähän en tässä todellakaan yritä edes käännyttää ketään. Ihmettelen vaan ääneen pyörämaailman menoa...
Itse olen omistanut ja ajanut hiilikuitu maantiepyöriä sekä maastopyöriä ja todennut että se ei ole mun juttu. Eikä ole teräskään. Minä arvostan alumiinin vaivattomutta ja ruostumattomuutta. :)
Onneksi täällä jokainen saa tehdä sellaisia valintoja kun tykkää, toivottavasti ihmiset vaan osaa tehdä ne valinnat oikeista, omista lähtökohdista. :)
Ulina on levyjarrujen toinen ominaisuus. Se tulee jarruttaessa silloin, kun levyt ovat märät. Rohina esiintyy silloin, kun levyt sotkeentuvat ja ei jarruteta.Ei tuota voi yleistää, cyclon jarrut ollut reilu puolivuotta ulinattomat. Rohinoita yms kyllä tulee, kun rymyää märässä.
Yritätkö nyt väittää, että kuiturunko hajoaisi tuosta?
En osaa sanoa. Pahalta se kuulostaa, kun sellainen kolmannesnyrkin kokoinen murikka sinkoaa muoviseen viistoputkeen, kuinkahan kovaa ne nyt lähtiskään, ehkä neljää-viittäkymppiä(?). Mä olen saanut teräsrunkoon dentin, kun vieressä ajaneen kaverin renkaasta kivi sinkosi vaakaputkeen. Eli se ainakin on mahdollista.
Jos kiinnostaa muunkinmoinen ajaminen kuin kovalla hiekkapohjalla, niin Haltialan pellonreunat alkaa olla aika kivoja. Oli vapaata tänään. Kävin pyöritttelemässä gg:tä Keskuspuiston ulkoiluväylillä ja sitten kävin sunnuntaista HEL CX -kauden aloitusta ajatellen ottamassa pari "full out" -vetoa peltopolkua eestaas. Hyvää treeniä. Hapottaa ja kehittää tasapainoa ja tekniikkaa. Pyörä toimi loistavasti, ei rohissut mikään edes jarruttaessa ja vaihteet ja voimansiirto pelas täsmällisesti, vaikka on 2x ;) Kuva on vähän sumuinen, kun oli puhelimen kameran linssi näköjään huurussa.
https://c1.staticflickr.com/5/4359/37060302021_ce00356816_b.jpg
Aina kun pelkää kuiturungon hajoamista ja miettii sen vuoksi metallirunkoa, voi katsoa tämän videon:
https://www.youtube.com/watch?v=w5eMMf11uhM
Varsinkin kiveniskemien kohdalla videon loppupuolella kohta "Swing-A-Carbon-Frame-Into-A-Concrete-Block Test" pitäisi lievittää pahimpia hajoamisuhkia.
En tietenkään väitä, että kaikki kuiturungot ovat samanlaisia. Kuitu on kuitenkin varsin kestävää materiaalia ja lommo metalliputkessakin heikentää sen kestävyyttä. Kuituun ei yleensä tule lommoja, vaan se hajoaa eri tavalla.
^ Hmm, olen nähnyt toki tämän videon aikaisemminkin, mutta en kiinnittänyt huomiota että kuiduthan poksahtelee videolla heti testien alussa, kauan ennen kuin runko hajoaa. Se on juurikin hiilikuidun ongelma, se voi näyttää täysin ehjältä, mutta osa kuiduista on jo valmiiksi poikki ja jäykkyys on mennyttä.
Oikeassa kestävyystestissä mitataan juurikin niin että hiilikuitukappale on ”rikki” sen jälkeen kun se alkaa joustaa enemmän, samalla voimalla testattuna, eikä vasta sen jälkeen, kun se poksahtaa kokonaan poikki. Tällainen ”rikki” oleva kappale ei eroaa ehjästä ulkoisesti mitenkään.
Silti hiilikuitu olisi huomattavasti alumiinia parempi, mutta ei terästä (paitsi täysjoustossa). :rolleyes:
E: Mohku ootko koskaan kokeillut vaikkapa Columbuksen Lifestä tehtyä vannejarruteräspyörää, joka on tehyt ajo-ominaisuuksia ajatellen optimaalisesi sinulle tai ylipäätään tuollaista oikeasti ohutseinäsisistä teräsputkista kasattua, kevyttä, teräskeulaista vannejarrupyörää?
En ole. Tähän keskusteluun liittyen olisi kuitenkin kiinnostava testata itselle optimaalisia runkoja, toinen ryhmä levy- ja toinen vannejarruilla. Ihan varmasti hyvä vannejarrupyörä olisi parempi kuin tavallinen levyjarruilla. Asetelma olisi kuitenkin tasapuolinen vasta, kun molemmissa ryhmissä on esikarsinta tehty, jolloin voisi keskittyä olennaiseen.
Vaikka kritisoitkin markkinoinnin vaikutusta ihmisen käytökseen ja vieläpä aiheesta, mahdollista silti on sekin, että kehitys on mennyt monien käyttäjien kannalta hyvään suuntaan ja muotia vastaan haraaminen ei sinänsä osoita yhtään mitään. Toki tällöin todennäköisesti tietää mitä haluaa ja haraaminen on siten täysin perusteltua.
niin luettelepa äkkiseltään vaikka kolme nyky-GG-pyörien etua, jotka syntyvät ylikokoemäputkesta ja kolme etua, jotka syntyvät läpiakseleista.
Voin luetella vain yhden, mutta melko merkittavan. Saatavuus ilman putiikki-custom-iso-raha touhuja. Juu markkinavetoista, mutta ainakin mun viimeisimpia CX ja maasturivalintoja ohjasi hyvin pitkalle saatavuus lahikaupasta ja massamerkeilta. Minulle ei noista vanhan tekniikan eduista ole mitaan hyotya vaan enemmankin haittaa jos ne saadakseni pitaa jotain muun kaluston kanssa yhteensopimatonta custom-kamaa. Nopeus on varmasti ihan sama akseleista ja emaputkista riippumatta. Ja minulle ei ihan pienet painoerot merkkaa mitaan kun kuskilla on painoa yli 80 kiloa eika mun ajomaastoissa ole yli viiden minuutin makea kaytannossa koskaan.
Bourbonin tuoksuiset partapyorailyt ovat sitten asia erikseen. Minulle ei parta kasva ja minulta onnistuu pienessa pierussa ajaminen jopa hiiliukuituisella levaricrossarilla vaikka siihen ei 50 mm kumit mahdukaan. :p
EDIT: Etupaan jaykkyys...Mulla on ollut nelja erilaista CX pyoraa vannejarruilla ja niissa kaikissa on ollut niin loysa keula, etta sita on pitanyt helpottaa erilaisilla kikoilla, jotka ovat parhaimmillaankin olleet kohtalaisia kompromisseja. Nama uudet 1.5" keulat lapiakseleilla ovat ehka kovempia kuin aikaisemmat keulat, mutta vastineeksi ne eivat vatkaa vaikka nappaa reilumman kourallisen etujarrua.
BB Holland
13.09.2017, 19.27
Minä olen semmoista sukupolvea, että alumiiniset pyörät kun tulivat ne olivat ihan pirun kalliita ei alumiinia ollut silloin kuin lentokoneissa. Sittenhän se yleistyi ja halpeni ja hyvä niin. Parempaa teräsrunkoa mulla ei koskaan ollut, hiilarimaantiepyörä oli ihan ok. Alumiini on mun juttu, kait historiallisista syistä. Noita läpiakseleita mä en ihan käsitä, pari läskin etuakselia rikoin jo kun kiristin liikaa. Takana taas saa jännittää, meneekö se tälläkin kertaa läpi vai mitä tapahtuu. Hydrauliset levarit laitan jos mahdollista, nyt oon värkkäämässä vanhaan maasturiin 27.5-kiekkoja ja CX-keulaa. Taakse sopivat jarruvanteet ja v-jarrut on tosi vähissä, Paulin Motolight mainittiinkin. Kiinnostaa vain rakennella noita vanhoja romuja ennen kuin ostaa uutta.
noniinno
13.09.2017, 20.26
Kivien sinkoilu vinoputkeen on ilmeisesti vasta löydetty ilmiö gg-piireissä. Maastopyörän eturengas heittelee oravan kokoista murkulaa tuon tuosta vinoputkeen, ja ei ole ainakaan minulta yksikään kuiturunko tuohon hajonnut. Jos nyt jotakuta kiinnostaa niin keveysfriikkinä ei teräsrunko kiinnosta vähääkään. Jos haluan nostalgiaa tai sielua, niin päristelen pappatunturilla auringonlaskuun jättäen sinisen usvan notkoihin leijumaan. Ajomukavuuteen en ota kantaa kun en noissa juuri koskaan eroja tunne, jos vaan rengasosasto on kunnossa. Sen verran tuntemuksia kuitenkin olen rekisteröinyt, että Giantin kisakrossari ei ollut mikään mukavuuslippulaiva millään alustalla, vaikka olikin kuiturunkoinen. Tämänhetkinen alumiininen maantiepyöräke 30mm renkailla tuntuu paljon mukavammalta.
Bourbonin tuoksuiset partapyorailyt ovat sitten asia erikseen. Minulle ei parta kasva ja minulta onnistuu pienessa pierussa ajaminen jopa hiiliukuituisella levaricrossarilla vaikka siihen ei 50 mm kumit mahdukaan. :p
Mulla parta kasvaa hyvin, mutta bourbonit maistuu huonosti. Single malt voi mennä joskus kerran viidessä vuodessa, mutta noin yleisesti ottaen väkevät viinakset ei oikein ole mun juttu - eikä ne kuitupyörät. Muuten osuu kyllä hyvin. Karvaa kasvaa sen verran säärissäkin ja kun hyvänäkin päivänä kisaan fleetin puolivälipaikoista oli laji mikä hyvänsä, niin maaliviivalla hävettää paljon vähemmän, kun alla on vanhanaikaisen näköinen teräspyörä eikä kisakireeltä näyttävä kuitutykki. Parta kuitenkin näyttää yhtä harmaalta ja olut maistuu ihan yhtä hyvältä kisan jälkeen, olipa alla kummanlainen pyörä hyvänsä.. :p
Oli meillä niitä kuitutykkejäkin silloin muutamia vuosia sitten, kun jälkikasvu vielä ajoi Focus-leideissä SM-mitaleista. Tosin ne oli kokonaan tai osin sponssattuja eli niissä ei omaa rahaa hirveesti ollut kiinni. Siinä touhussa olivat kuitenkin ihan paikallaan.
Niin en mä kuitenkaan mikään HC-hiilarimies ole. Tässä (https://instagram.com/p/BZAHESVhXeWjMs-GICCmLieZp6wuKFq3AcxoQI0/) on kerettiläinen teräslaitos, jonka sain rullaamaan aikaisemmin tänään. Terästä, läpiakselit, hiilarikeula, nestelevyt, 44mm emäputki ja 1X, eikä mahdu 700x42 isompi nakki. Kai tolla kuitenkin mieluummin ajaa kuin turpaansa ottaa.
kuovipolku
14.09.2017, 07.30
^ Siinä on muka yhteenkuulumattomat törmänneet toisiinsa mahtavalla tuloksella! Älä mene muuttamaan yhtään mitään minkään värien yhteensovittamisen takia! "Pyöräsi kuva" -ketju vaatii lisää kuvia!
Omaankin makuun tuo OJ:n pyörä natsaa kyllä hienosti. Yläputki vaaterissa ja muutenkin selkeä runko ilman turhia teippejä. Kuitenkin sopivan moderni laitos.
Speksejä?
TheMiklu
14.09.2017, 09.25
OJ:n acco priva niin kuva ei näy.
Sent from my LG-H815 using Tapatalk
^näkyyhän se, mää olen jo ainakin kolmas kelle näkyy. Ja hieno on.
Ohiampuja
14.09.2017, 09.49
Hyvin näkyy. :)
Ohiampuja
14.09.2017, 10.14
CX ja maasturivalintoja ohjasi hyvin pitkalle saatavuus lahikaupasta ja massamerkeilta. Minulle ei noista vanhan tekniikan eduista ole mitaan hyotya vaan enemmankin haittaa jos ne saadakseni pitaa jotain muun kaluston kanssa yhteensopimatonta custom-kamaa.
Tämä asia on minullekin tärkeä, tykkään että varaosat löytyy helposti. Ja sen takia minua hiukan arveluttaa tämä tarjooman leviäminen. Hyvä että on vaihtoehtoja juu, mutta jos sen seurauksena kauppiaat ei enää pidä osia hyllyssä kun ne ovat kuitenkin vääriä... Keskiöstandardit ehkä yksi hyvä esimerkki ja nyt toinen saattaa olla nuo levari-takanavat. Markkinoilla on jos jonkinlaista boost-napaa ja mistä sitä tietää mihin niistä saa Mavicin kiekkoja vaikkapa viiden vuoden päästä...
LoneWolf76
14.09.2017, 13.10
Mitäs näitä GG-runkoja on, mihin mahtuisi talveksi 29x2,25" ISP alle? Genesis Vagabond ilmeisesti ainakin ja Lapierre Crosshill, jota tosin tietääkseni ei saa runkosettinä. Onko muita?
TheMiklu
14.09.2017, 14.03
^näkyyhän se, mää olen jo ainakin kolmas kelle näkyy. Ja hieno on.Tapatalkki ja luuri -yhdistelmälläpä ei näkyny. Selaimen kautta näky.
Hieno oli.
Mitäs näitä GG-runkoja on, mihin mahtuisi talveksi 29x2,25" ISP alle? Genesis Vagabond ilmeisesti ainakin ja Lapierre Crosshill, jota tosin tietääkseni ei saa runkosettinä. Onko muita?
Salsan Fargo (http://www.foxcomp.fi/salsa-fargo-frameset-2017) ainakin tulee mieleen, jos tuo GG-pyöräksi kelpaa...
Juha Jokila
14.09.2017, 15.18
Mitäs näitä GG-runkoja on, mihin mahtuisi talveksi 29x2,25" ISP alle? Genesis Vagabond ilmeisesti ainakin ja Lapierre Crosshill, jota tosin tietääkseni ei saa runkosettinä. Onko muita?
Muru B.N.T. http://www.murucycles.com/bnt-tourer
Mitäs näitä GG-runkoja on, mihin mahtuisi talveksi 29x2,25" ISP alle? Genesis Vagabond ilmeisesti ainakin ja Lapierre Crosshill, jota tosin tietääkseni ei saa runkosettinä. Onko muita?
No jos 27,5x2,25" kelpaa niin NS RAG+ (http://www.ns-bikes.com/rag,109,pl.html) jota saa myös runkosettinä (http://www.chainreactioncycles.com/mobile/fi/en/ns-bikes-rag-frameset-2017/rp-prod152983) suhteellisen huokeaan hintaan.
LoneWolf76
14.09.2017, 16.42
Kiitoksia, hyviä vaihtoehtoja. 27,5" toisi tietysti vielä enemmän valinnanvaraa, vaan sitten en voisi hyödyntää jo olemassaolevia renkaita ja kiekkoja.
Omaankin makuun tuo OJ:n pyörä natsaa kyllä hienosti. Yläputki vaaterissa ja muutenkin selkeä runko ilman turhia teippejä. Kuitenkin sopivan moderni laitos.
Speksejä?
Yläputki meni vahingossa vaateriin kun tilaaja ei tsekannut rungon speksejä rittävän huolellisesti. Lopputulos kuitenkin ajamatta ihan jees.
Komee on OJ:n rossari. Menee varmasti lujempaa ku täysii.
Voin luetella vain yhden, mutta melko merkittavan. Saatavuus ilman putiikki-custom-iso-raha touhuja. Juu markkinavetoista, mutta ainakin mun viimeisimpia CX ja maasturivalintoja ohjasi hyvin pitkalle saatavuus lahikaupasta ja massamerkeilta. Minulle ei noista vanhan tekniikan eduista ole mitaan hyotya vaan enemmankin haittaa jos ne saadakseni pitaa jotain muun kaluston kanssa yhteensopimatonta custom-kamaa.
Jos tällä halutaan sanoa, että custom-pyörien (yksittäiskappaleina tehtyjen pyörien) osat olisivat enemmän custom kuin isojen merkkien osat, niin eikö tuo oikeasti ole aivan päin vastoin. Ei noilla "yksi partasuu vajassa hitsaamassa runkoa-merkeillä" taida juuri olla resursseja kehitellä omia keskiö, ohjainlaakeri, akseli, kaulaputki jne stardardeja ja vaikka olisi niin veikkaan ettei kovin moni asiakas niitä haluaisi. Sen sijaan nuo suuret merkithän nimenomaan tekevät tätä ja yhdellä jos toisella ties mitä virityksiä, mitä ei löydy keneltäkään muulta, puhumattakaan siitä lähikaupan hyllystä. Customeihin taas käsittääkseni yleensä valitaan lähinnä perusvarmaa hyllytavaraa. Eihan niissä customeissa yleensä ole muuta oikeasti customia kuin runko ja maalaus, ja joissakin paljon harvemmissa haarukka.
Ajatuksia -18 mallin Divergestä? Tarkemmin E5 Comp mallia katellu. Oisko tosta do-it-all maantievehkeeksi täpärin kaveriksi? En kippusarvisten geoista vielä(kään) ymmärrä.
Plussaa ainakin kierteellinen keskiö, future shock ja samat vanteet ku kalliimmassa hiilarivehkees. Miinusta väritys (joskin keltaista tai vastaavaa ei oikeen kellään oo tarjolla) ja ehkä trp spyret. Tosin en oo tollasia parempia mekaanisia levareita ikinä testannu joten voi olla et ne on riittävät.
Toi Diverge on melko lepposa ajettava ja plussaa ropisee tuosta headshockin jousesta mikä on tuohon tehty progressiivisemmaksi kuin Roubaixissa joten se ei pohjaa hiekkatieajossa niin helpolla.
Ei ole enempiä kokemuksia pyörästä miten toimii esim. pitkillä lenkeillä, mutta mutulla sanoisin, että monipuoliseen ajoon varmasti parasta mitä on tarjolla.
Mika_koo
15.09.2017, 20.39
Tämmönen vekotin tuli viritelyä. Ehkä se kuuluu tähän kategoriaan ehkä ei. Polkupyörä se kuintenkin on.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170915/12dfce27d6e7ccc141efe3979585fb50.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Keltainen on ainakin oikea väri näin syksyllä.
Nämä shimanon hydro kahvalliset kannattaisi näköjään kuvata laajakulmalla hivenen takaapäin tai alaviistosta, nyt tuo möhkäle näyttää vielä normaaliakin isommalta. Vai onko se oikeasti 20cm pitkä :)
Mika_koo
15.09.2017, 21.58
Keltainen on ainakin oikea väri näin syksyllä.
Nämä shimanon hydro kahvalliset kannattaisi näköjään kuvata laajakulmalla hivenen takaapäin tai alaviistosta, nyt tuo möhkäle näyttää vielä normaaliakin isommalta. Vai onko se oikeasti 20cm pitkä :)
No ehkä 10 cm on lähempänä kuin 20 cm, mutta onhan ne ihan järkyttävät möhköfantit joka tapauksessa.
Toisaalta onhan tuo varsin möhkö koko vekotin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Hieno on tuo Kinesis.
Jos kahva toimii ja on normaalia mukavampi kädessä, en osaa ulkonäköä moittia. Moni pitää vaakasuorasta putkesta, mutta minusta tuollainen hiukan laskeva näyttää paremmalta. Tiedä sitten mitä asialla on merkitystä käytännössä.
Mistä osista kiekot on kasattu?
Mika_koo
16.09.2017, 08.38
Hieno on tuo Kinesis.
Jos kahva toimii ja on normaalia mukavampi kädessä, en osaa ulkonäköä moittia. Moni pitää vaakasuorasta putkesta, mutta minusta tuollainen hiukan laskeva näyttää paremmalta. Tiedä sitten mitä asialla on merkitystä käytännössä.
Mistä osista kiekot on kasattu?
Kiekot ovat ihan valmiit, Mavic ksyrium elite allroadit
Sent from my iPad using Tapatalk
Kugelschreiber
16.09.2017, 08.55
No ehkä 10 cm on lähempänä kuin 20 cm, mutta onhan ne ihan järkyttävät möhköfantit joka tapauksessa.
Mulla on noi RS505:n kahvat maantiepyörässä ja se möhköosuus on siellä, missä käsiä ei normaalisti pidetä. Huppujen kohdalta noi on mun mielestä sirommat kuin esim. Rivalin hydrauliset kahvat tai 685:t (edelliset on toisessa pyörässä, ja jälkimmäisiä oon näpelöinyt myös). Aivan hyvät kahvat kun vain ulkonäköön tottuu :o
Ai niin piti kehaista myös pyörää mut unohduin vaahtoomaan jostain jarrukahvoista :D
Toi Diverge on melko lepposa ajettava ja plussaa ropisee tuosta headshockin jousesta mikä on tuohon tehty progressiivisemmaksi kuin Roubaixissa joten se ei pohjaa hiekkatieajossa niin helpolla.
Ei ole enempiä kokemuksia pyörästä miten toimii esim. pitkillä lenkeillä, mutta mutulla sanoisin, että monipuoliseen ajoon varmasti parasta mitä on tarjolla.
Jees. Divergestä kävin vähän kauppiaan kans juttelemas. Olin kaavaillut E5 Comp -mallia harmaana, mutta ainakaan spessun kauppias sivut ei koko väriä edes listannut. Saa nähdä onko joku USA only väri tms. Tuohon siniseen on kyllä taas tottuminen. Kuviakaan ei vielä oikein ole tarjolla tuosta väristä.
Taneli79
16.09.2017, 18.11
Mielenkiintoisia puheenvuoroja tuolla edellä gg-pyörien teknologiatrendeistä. Stenu ui hyvin perustellusti vastavirtaan. Olis kiinnostavaa testata joskus Cyclon kaltaista laadukasta teräspyörää, jossa on hyvät vannejarrut ja teräskeula. Kokeilumielessä rungon teettäminen itselleen ei ole kovin yksinkertainen tai halpa juttu. Mitä tuollainen Grava kustantaa suurin piirtein kokonaisuudessaan?
Sitä jäin teräsrungon osalta miettimään, että onko metalliputkista mahdollista rakentaa pystysuunnassa joustava ja samalla kuitenkin sivusuunnassa jäykkä runko/keula? Kuitupyörissähän kuidun laadulla, määrällä, asettelulla jne saadaan aikaiseksi jotain em. suuntaista. Taipuuko Grava kun runttaa putkelta maksimiteholla?
Levyjarrujen ja läpiakselien vaikutus tärinänsuodatukseen on ilmeinen. Ja selvää on, että erilaiset jousitusratkaisut ovat ainakin osittain seurausta levarikehityksestä. Kuitupyörien puolella levari-läpiakseli-"jousitus" -yhdistelmä ei välttämättä ole kuitenkaan huono, kun kokonaisuuden paino on mahdollista pitää kurissa. Trekin Boone on mielestäni hyvä esimerkki tästä. Isospeed joustaa pystysuunnassa, vaikka pyörä on sivuttain superjäykkä. Vuoden 2018 Boone Disc 7 painaa peruskiekoilla 7,8kg. Aikaisempiin malleihin verrattuna myös edessä on Isospeed. Boone toimii mielestäni hienosti soratiellä, vaikka se onkin suunniteltu krossiin. Ohjaus on herkän puoleinen, mutta itse tykkään sähäkästi reagoivasta pyörästä. En osaa moittia muuta kun 38mm yltävää rengastilaa (ja ehkä noita ikuisesti naksuvia pf-keskiöstandardeja).
Yläputki meni vahingossa vaateriin kun tilaaja ei tsekannut rungon speksejä rittävän huolellisesti. Lopputulos kuitenkin ajamatta ihan jees.
Hyvä vahinko:) Arvostan muutenkin lopputulosta.
Mika_koo
16.09.2017, 20.13
Mulla on noi RS505:n kahvat maantiepyörässä ja se möhköosuus on siellä, missä käsiä ei normaalisti pidetä. Huppujen kohdalta noi on mun mielestä sirommat kuin esim. Rivalin hydrauliset kahvat tai 685:t (edelliset on toisessa pyörässä, ja jälkimmäisiä oon näpelöinyt myös). Aivan hyvät kahvat kun vain ulkonäköön tottuu :o
Ai niin piti kehaista myös pyörää mut unohduin vaahtoomaan jostain jarrukahvoista :D
Kiitos vaan kynämiehelle. Kyllähän nuo 505:t ovat ainakin omaan käteen ihan hyvät. Rivalit (jotka muuten alunperin meinasin laittaa) ovat kyllä kohlommat.
Sent from my iPad using Tapatalk
Blackborow
16.09.2017, 20.29
Sitä jäin teräsrungon osalta miettimään, että onko metalliputkista mahdollista rakentaa pystysuunnassa joustava ja samalla kuitenkin sivusuunnassa jäykkä runko/keula? Kuitupyörissähän kuidun laadulla, määrällä, asettelulla jne saadaan aikaiseksi jotain em. suuntaista. Taipuuko Grava kun runttaa putkelta maksimiteholla?
Vaikka olenkin puristien mielestä väärässä niin kirjoitan tähän. Teräsrunko on teräsrunko ja sen notkuu kun antaa watteja putkelta ja jos ei notku niin se on sitten sen verran järeistä putkista rakennettu, että teräsrunkon mukavuudesta on turha puhua. Useampi teräsraami on testattu ja kaikki ne notkuu ihan eri tavalla kuin hyvä kuitupyörä kun annetaan watteja. Se että häiritseekö se on sitten ajajasta kiinni. Kuitenkin kuituraami voi olla sekä notkumaton, että mukava...
Toki se on silleenkin, että omat pyörät pitää olla kokoluokkaa 58cm niin varmaan tuollainen "pitkistä" putkista rakennettu teräsrunko elääkin enemmän putkelta runtatessa kuin joku 50-52cm kokoluokan runko... Mene ja tiedä.
Titaani on kokematta runkomateriaalina eli ehkä sellainen pitää vielä joskus hommata griderin hommaa hoitamaan. Näkeepä...
Tämmönen vekotin tuli viritelyä. Ehkä se kuuluu tähän kategoriaan ehkä ei. Polkupyörä se kuintenkin on.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170915/12dfce27d6e7ccc141efe3979585fb50.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mitä oot tykänny pyörästä? Paljonko toi suurinpiirtein painaa? Sen verran sopivan näköinen et voisin melkein Divergelle ja GT Gradelle hyvänä vaihtoehtona pitää. Kaippa tuo jotkut 30-35 milliset renkaatkin alle huolii vaikka tuohon 45 millisetkin mahtuu. Luulis tuollaisen aiva ok osilla rakentavan alle kahdella tonnilla.
Mika_koo
16.09.2017, 21.05
Mitä oot tykänny pyörästä? Paljonko toi suurinpiirtein painaa? Sen verran sopivan näköinen et voisin melkein Divergelle ja GT Gradelle hyvänä vaihtoehtona pitää. Kaippa tuo jotkut 30-35 milliset renkaatkin alle huolii vaikka tuohon 45 millisetkin mahtuu. Luulis tuollaisen aiva ok osilla rakentavan alle kahdella tonnilla.
Vasta olen kaksi päivää sillä ajanut. Viikko meni flunssaa parannellessa vaikka pyörä oli kasassa. Pyörää en ole punninnut, mutta ehkäpä tuo painaa noin 10kg.
Minulla on 40mm renkaat tuossa, taakse taitaa mahtua yli 50 milliset, edessä veikkaan että 45 mm on maksimileveys.
Vertailukohtana tässä on noin 7,5 kiloinen carboniittinen maatiepyörä jossa yhteistä tämän kanssa on lähinnä kaksi rengasta. Vähän kuin vertaisi rata-auton ja amerikkalaista pick-upia.
Ihan hauskaahan tuolla on ajaa, kun voi ajella melkein mistä vain. Oma käyttötarkoitukseni tälle on työmatkapyöräily, retkeily perheen kanssa (olen se kuormakameli) yms. vähemmän urheilua muistuttava toiminta. Siihen se tuntuu sopivan ihan kivasti. Kovin ketterä tai herkästi kiihtyvä se ei ole. Siihen suuntaan ominaisuuksia saisi varmaan tuunattua 27,5 " vanteilla.
Jotkuthan ovat rakentaneet tämän rungon myös suoralla tangolla, mikä sekin on ihan mielenkiintoinen vaihtoehto, vaikkapa suuremmilla nietoksilla.
Pienenä lisäyksenä esitän näkemyksen että GT Grade on tähän verrattuna maantieraaseri.
Sent from my iPad using Tapatalk
Vasta olen kaksi päivää sillä ajanut. Viikko meni flunssaa parannellessa vaikka pyörä oli kasassa. Pyörää en ole punninnut, mutta ehkäpä tuo painaa noin 10kg.
Minulla on 40mm renkaat tuossa, taakse taitaa mahtua yli 50 milliset, edessä veikkaan että 45 mm on maksimileveys.
Vertailukohtana tässä on noin 7,5 kiloinen carboniittinen maatiepyörä jossa yhteistä tämän kanssa on lähinnä kaksi rengasta. Vähän kuin vertaisi rata-auton ja amerikkalaista pick-upia.
Ihan hauskaahan tuolla on ajaa, kun voi ajella melkein mistä vain. Oma käyttötarkoitukseni tälle on työmatkapyöräily, retkeily perheen kanssa (olen se kuormakameli) yms. vähemmän urheilua muistuttava toiminta. Siihen se tuntuu sopivan ihan kivasti. Kovin ketterä tai herkästi kiihtyvä se ei ole. Siihen suuntaan ominaisuuksia saisi varmaan tuunattua 27,5 " vanteilla.
Jotkuthan ovat rakentaneet tämän rungon myös suoralla tangolla, mikä sekin on ihan mielenkiintoinen vaihtoehto, vaikkapa suuremmilla nietoksilla.
Pienenä lisäyksenä esitän näkemyksen että GT Grade on tähän verrattuna maantieraaseri.
Sent from my iPad using Tapatalk
Ok! Tuo taitaa sitten olla pykälää järeämpi kuin Grade ja Diverge. Ehkä kilpailee sit enemmän esim. Spessun Sequoian kans? En toki tiedä sit miltä toi tuntuis vastaavalla buildilla ja renkailla kuin vaikka Grade.
Sitä jäin teräsrungon osalta miettimään, että onko metalliputkista mahdollista rakentaa pystysuunnassa joustava ja samalla kuitenkin sivusuunnassa jäykkä runko/keula? Kuitupyörissähän kuidun laadulla, määrällä, asettelulla jne saadaan aikaiseksi jotain em. suuntaista. Taipuuko Grava kun runttaa putkelta maksimiteholla?
Pituussuunnassahan ei mikään putki jousta. Takahaarukkaan pystyy tekemään marginaalista "joustoa" esim S-taivutuksin. Se onnistuu alumiinirungossakin, mutta niiden ongelma on se, että alumiini väsyy toistuvasta taivuttelusta. Toinen rungossa marginaalisesti "joustava" osa on satulaputki. Satulatolppa muodostaa aika tehokkaan vipuvarren, jolloin se painaa satulaputkea taipumaan keskeltä eteenpäin, kun paine satulan päällä kasvaa. Mitä slouppaavampi runko, sitä enemmän tolppaa, joka tietenkin taipuu myös itsessään, mutta myös sitä tehokkaampi vipuvarsi. Putkien jäykkyyteen vaikuttaa olennaisesti eniten putken halkaisija. Mitä pienempi halkaisija, sitä helpommin taipuu. Materiaali vaikuttaa taipumiseen paljon halkaisijaa vahemmän. Kolmas rungon "mukavuuteen" vaikuttava asia on materiaalin kyky vaimentaa korkeataajuista värähtelyä. Alumiini ei käytännössä vaimenna mitään, teräs ja titaani vaimentaa kohtalaisen tehokkaasti ja hiilikuitu kaikkein tehokkaimmin.
Jos on tuollainen moderneilla, ohutseinämäisillä ja suurihalkaisijaisilla putkilla rakennettu teräsrunko, jossa viistoputki on esimerkiksi 38-millinen, niin ei sellaisessa keskiö käytännössä juurikaan jousta. Se, mikä voi sivusuunnassa joustaa, on takahaarukka. Nykyään kun pitää mahtua paksut renkaat lyhyeen chainstay-mittaan 145 q-factor-kampien kanssa, tarkoittaa se aika usein sitä, että pitää käyttää chainstayssa ovaalin mallisia profiileja ja sitten vielä krympata niitä renkaan kohdalta sisäpuolelta ja joissain tapauksessa vetopuolta myös ulkopuolelta, jotta saadaan rattaatkin mahtumaan. Tällaiseen konstruktioon vielä kun lisätään S-taivutetut chainstayt, niin takahaarukasta helposti tuleekin löysä, jos siitä tehdään kevyt ja jos tehdään jäykkä, paino kasvaa.
Mä en varsinaisesti ole edes verrannut teräs- ja kuiturunkoja, koska mun mielestä niillä on eri ostajat. Hyvin todennäköisesti kuidusta pystyy tekemään mukavamman rungon kuin teräksestä ilman, että jäykkyys kärsii liikaa. Teräsrungon ostaja taas jopa arvostaa sitä fiilistä, mikä hyvällä teräsrungolla ajamisessa on juuri sen takia, että se vähän joustaa. Toi edellisen sivun keskustelu alkoi siitä uudesta Genesiksen teräs-Fugiosta, johon otin kantaa. Jos kokisin millään tapaa tarpeelliseksi, mä voisin ostaa esim. krossikisoja varten ihan hyvin jonkun ultrajäykän ja tehokkaan kuitukrossarin itselleni. Sen verran olen sellaisilla kuitenkin ajanut, että tiedän ihan tismalleen tarkkaan, että yhtä ainoaa sijaa en tuloslistalla nousisi vaikkapa nyt sitten jäykemmän keskiön takia, niin en ole kokenut tarpeelliseksi.
Mitä Cycloon tulee, niin siinä kun on ne KVA:n rosteriputket, niin niillä ei ole ovaaleja haarukan putkia lainkaan. Chainstayt, kuten kaikki muutkin putket on tehty ohuimmilla seinämävahvuuksilla, mitä KVA:n putkista on tarjolla. Chainstayt on tehty pyöreistä putkista, joita on kyllä vähän muokattu ovaaleiksi ja myös krympattu, mutta aika maltillisesti. Muuten chainstayt on suorat ja seatstaytkin melkein. Mun mielestä sen takahaarukka on just hyvä tai itseasiassa ei haittaisi, vaikka joustaisi ihan aavistuksen enemmän, mutta tuo seikka oli tiedossa silloin, kun rosteriin päädyin kestävyysyistä. Vanhan Gunnarin originaalitakahaarukka (se puhkiruostunut) oli luultavasti aika ohutseinämäistä 4130-putkea, vaikka runko muuten on OX Platinumia ja se tuntui joissain tilanteissa vähän "löysältä". Esim off camber -tilanteissa krossikisoissa oli joskus sellainen olo, että takapää hakee. Kun Konga korjasi rungon, chainstayt vaihdettiin Columbuksen Life-putkisiksi (suora, mutta ovaali ja hyvin pieni krymppaus) enkä ole enää huomannut mitään ainakaan ajamista häiritsevää notkumista. Ja sehän on siis nykyään sinkula, eli sitä runtataan enemmän kuin vaihdepyörää koskaan.
Titaani on metallina "löysempää" kuin teräs ja sen vuoksi titaanirungoissa aika usein käytetään jonkin verran paksumpia putkihalkaisijoita ja samoin paksumpia seinämävahvuuksia kuin teräsrungoissa. Se vasta yllättäävää onkin, että alumiini on vielä "löysempää". Mutta koska alumiini kestää huonosti taivuttelua, pitää alumiinirungoista tehdä jäykempiä kuin teräs- tai titaanirungoista kasvattamalla putkipaksuuksia vielä enemmän, että ne kestäisivät käyttöä. Tämä on se aisa, missä EC-normit sotkevat kuviot. Niiden mukaan teräsrunkojen pitää olla yhtä jäykkiä kuin alumiinirunkojen, vaikka ne hyvin voisivat kestävyyden kärsimättä olla löysempiä. Levarirunkojen jäykkyysvaatimukset ovat korkeammat kuin vannejarrurunkojen, samoin jos pyörä on tarkoitettu ajettavaksi muaallakin kuin maantiellä. Tämä on se yhtälö, missä tuollainen levareilla varustettu tehdastekoinen teräspyörä kärsii kaikkkein eniten. Mun käsittääkseni samat jäykkyysvaatimukset koskee muuten myös kuiturunkoja, mutta siitä en ole ihan varma.
Asiaa kirjoittaa stenu.
Kun alumiinirunkoja moititaan koviksi, niin useimmitenhan ne ovat niitä crossareita, jotka on tosiaan pakko tehdä jäykiksi, jotta ne kestävät ryskytystä. Eli täytyisi verrata sitä laadukasta alurunkoista maantipyörää kuituiseen, ennen kuin kehuu pelkkää hiilikuidun ylivoimaisuutta.
Kuidusta on varmastikkin helpompi toteuttaa esimerkiksi tuo tasaisesti joustava ja jäykkä chainstay isolla rengastilalla. Jossain alurunkoisessahan oli siinä eturattaan kohdalla koneistettu umpialumiini klöntti, joka ei kyllä takuulla jousta tuosta kohdasta yhtään mihinkään. Suurin osa kuiturungoistakin taitaa olla sitä yhteen liimailtua bulkki putkea. Kunnolliset käsinlaminoidut rungot arvostan kyllä itse ainakin yhtä korkealle, mitä nämä komeat käsin tehdyt teräsrunkoisetkin.
Blackborow
16.09.2017, 22.37
Se laadukas alurunkoinen maantiepyörä ei varmaan krossarin tarpeessa olevaa paljoa lohduta...
Se laadukas alurunkoinen maantiepyörä ei varmaan krossarin tarpeessa olevaa paljoa lohduta...
No ei... Ottaisin itsekkin crossariksi ilman mutta räväkän kuiturunkoisen, jos vaan pelimerkit riittäisivät.
Gravellihan taitaa monelle olla juurikin mikakoon kuvailemaa ajoa, eli tuossa ei jäykkä alurunko ole yhtään haitaksi. Isot renkaat vaimentavat kyllä turhat tärinät.
Siis nimenomaanhan alumiiniset maantiepyörät ovat niitä kauheimpia. Krossareissa on pehmustusta renkaissa. Mutta se pikipinnasta.
Aika harvassa on ne sunnuntaipolkijat, joilla fillarin rungon materiaali muodostuu rajoittavaksi tekijäksi. Oma teräksinen grainderi (Jamis Renegade) on kyllä ehdottomasti paras fillari mitä mulla on ollut siihen sekalaiseen ajoon, mihin sen hankinkin. Hyvin on kulkenut työmatkat, hiekkatiet ja kesän maantielenkit. En tiedä, minkälaiset tunkkireidet pitäisi olla jotta rungon saisi havaittavasti alla notkumaan. Ilmeisesti 95kg ja aika pitkä punttitausta ei tähän kyllä riitä.
Tämän sanottuani suunnitelmissa on toki ensi vuodelle taas hankkia cuituinen maantierassi, mutta sen pitäisi sitten olla selkeästi alle seiskakiloinen jotta eroa tuohon Jamikseen tulee sen verran että investoinnin voi itselleen perustella....
Siis nimenomaanhan alumiiniset maantiepyörät ovat niitä kauheimpia. Krossareissa on pehmustusta renkaissa. Mutta se pikipinnasta.
Aika vähän on eroa renkaissa enää. 28mm, eli oikeasti yli 30mm gp4000 ovat takuulla mukavammat maantiellä, mitä 33mm krossirenkaat kuoppaisessa maastossa.
...Kuidusta on varmastikkin helpompi toteuttaa esimerkiksi tuo tasaisesti joustava ja jäykkä chainstay isolla rengastilalla..
Toisaalta jossain cx-magazinen artikkelissa sanottiin, että kuituisissa cx-pyörissä on keskimäärin pienemmät rengastilat kuin muista materiaaleista tehdyissä, koska niissä takahaarukan putket on yleensä paksummat. Tämä oli muutama vuosi sitten, jolloin ei vielä ollut noita tiputettuja chainstaytä.
Eikös sen kuitenkin vois olettaa olevan niin, että samaa halkaisijaa oleva kuituputki joustaa enemmän kuin alumiini- tai varsinkaan teräsputki? Kuituiset etuhaarukatkin on säännönmukaisesti varustettu paksummilla jaloilla kuin teräksiset. Suksisauvoissa taas paksuudet on samoja, jolloin kuituiset onkin kaikkein taipuvimpia. Kuitu mahdollistaa suuremman jäykkyyden ainoastaan sillä, että kuidusta voidaan tehdä todella paksuja rakenteita ilman, että paino kasvaa järkyttäväksi. Kaikki ylikokeskiöstandardit ja muut on tullu kuitupyörien perässä.
Noin muuten henkilökohtaisesti olen noista jäykkyysjutuista Aakoon kanssa samaa mieltä. Nykypyöränostajat kärsii jäykkyyskiimasta, vaikka suurin osa ei siitä käytännössä mitään hyödy. Ehkä jopa päin vastoin. Erityisesti teräsmaasturin kanssa huomaa, että se on anteeksiantavampi. Kuin ei ole ammattilaisen ajotekniikka eikä -vauhti, vähän joustavampi pyörä ei rankaise niin pahasti jokaisesta pienestä ajovirheestä. Sama koskee osittain muuten cyclocrossiakin mun mielestä ja gg-touhuja erityisesti. Vähän sama asia kuin laskettelusuksien kanssa. Laskijan voima- ja taitotasoon nähden liian jäykät sukset on vaikeammat laskea kuin vähän löysemmät. Vastaavasti löysemmät sukset kestää vähemmän vauhtia taitavamman laskijan alla. Mutta tästäkin saa ihan vapaasti olla toista mieltä ja tämä tästä mun osalta :)
Siis nimenomaanhan alumiiniset maantiepyörät ovat niitä kauheimpia. Krossareissa on pehmustusta renkaissa. Mutta se pikipinnasta.
Täysin samaa mieltä.
Tai siis olin 10v. sitten.
Toisaalta jossain cx-magazinen artikkelissa sanottiin, että kuituisissa cx-pyörissä on keskimäärin pienemmät rengastilat kuin muista materiaaleista tehdyissä, koska niissä takahaarukan putket on yleensä paksummat. Tämä oli muutama vuosi sitten, jolloin ei vielä ollut noita tiputettuja chainstaytä.
Eikös sen kuitenkin vois olettaa olevan niin, että samaa halkaisijaa oleva kuituputki joustaa enemmän kuin alumiini- tai varsinkaan teräsputki? Kuituiset etuhaarukatkin on säännönmukaisesti varustettu paksummilla jaloilla kuin teräksiset. Suksisauvoissa taas paksuudet on samoja, jolloin kuituiset onkin kaikkein taipuvimpia. Kuitu mahdollistaa suuremman jäykkyyden ainoastaan sillä, että kuidusta voidaan tehdä todella paksuja rakenteita ilman, että paino kasvaa järkyttäväksi. Kaikki ylikokeskiöstandardit ja muut on tullu kuitupyörien perässä.
Noin muuten henkilökohtaisesti olen noista jäykkyysjutuista Aakoon kanssa samaa mieltä. Nykypyöränostajat kärsii jäykkyyskiimasta, vaikka suurin osa ei siitä käytännössä mitään hyödy. Ehkä jopa päin vastoin. Erityisesti teräsmaasturin kanssa huomaa, että se on anteeksiantavampi. Kuin ei ole ammattilaisen ajotekniikka eikä -vauhti, vähän joustavampi pyörä ei rankaise niin pahasti jokaisesta pienestä ajovirheestä. Sama koskee osittain muuten cyclocrossiakin mun mielestä ja gg-touhuja erityisesti. Vähän sama asia kuin laskettelusuksien kanssa. Laskijan voima- ja taitotasoon nähden liian jäykät sukset on vaikeammat laskea kuin vähän löysemmät. Vastaavasti löysemmät sukset kestää vähemmän vauhtia taitavamman laskijan alla. Mutta tästäkin saa ihan vapaasti olla toista mieltä ja tämä tästä mun osalta :)
Niin tarkoitin, että kuidusta on helpompi muotoilla juurikin näitä ihmeellisen näköisiä chainstay rakenteita niin, että jousto on koko matkalta halutunlaista.
Kai näissä kuiturunkojenkin jäykkyyksissä on eroja? Olisihan tuo nyt typerää tehdä lepposasta touring gravell pyörästä yhtä jäykkä, mitä kisakireästä cx pyörästä.
Blackborow
17.09.2017, 09.21
Ehkä jopa päin vastoin. Erityisesti teräsmaasturin kanssa huomaa, että se on anteeksiantavampi. Kuin ei ole ammattilaisen ajotekniikka eikä -vauhti, vähän joustavampi pyörä ei rankaise niin pahasti jokaisesta pienestä ajovirheestä. No tämä on totta, että joustava pyörä paikkaa kuskin ajovirheitä, mutta jos maastoajossa aletaan väittää, että runkomateriaalin jousto riittää siihen niin ollaan melkoisen uskonnollisen dadadaan puolella....
Ja joo, olen ajanut maastossa monenlaista härveliä. Täysjäykästä teräspyörästä läskin kautta moderniin täysjoustoon.
Niin tarkoitin, että kuidusta on helpompi muotoilla juurikin näitä ihmeellisen näköisiä chainstay rakenteita niin, että jousto on koko matkalta halutunlaista.
Kai näissä kuiturunkojenkin jäykkyyksissä on eroja? Olisihan tuo nyt typerää tehdä lepposasta touring gravell pyörästä yhtä jäykkä, mitä kisakireästä cx pyörästä.
Varmasti on juurikin näin ja sekin osaltaan vesittää sitä mantraa, että kuitupyörät ovat parempia koska ne ovat jäykempiä.
Se piti vielä sanoa, kun Taneli kyseli kustannuksia, niin mä luulisin, että se menee suunnilleen niin, että keskihintaisen kuituisen tehdasrungon hinnalla saa customoidun teräsrungon ja kalliin kuituisen tehdasrungon hinnalla saa jo kokonaisen customoidun teräspyörän tai millaisen tahansa artesaaniteräsrungon.
Loppukaneetti: musta parasta teräksessä runkomateriaalina on se, että siitä pystyy tekemään kauniin ja sopivasti joustavan rungon tai runkosetin, joka kestää käyttöä ja ajattomuutensa takia myös aikaa. Jos arvostaa maksimaalista jäykkyyttä ja minimaalista painoa, on joku muu materiaali varmasti parempi. Samoin jos kokee tarpeelliseksi uusia kalustoaan aina, kun tulee joku uusi "must" juttu markkinoille, ei varmaan maksa vaivaa lähteä siihen prosessiin, minkä custom-rungon teettäminen vaatii.
Nyt tää lähtee valmistautumaan HEL CX -kauden avaukseen. Jess!!!
No tämä on totta, että joustava pyörä paikkaa kuskin ajovirheitä, mutta jos maastoajossa aletaan väittää, että runkomateriaalin jousto riittää siihen niin ollaan melkoisen uskonnollisen dadadaan puolella....
Ja joo, olen ajanut maastossa monenlaista härveliä. Täysjäykästä teräspyörästä läskin kautta moderniin täysjoustoon.
Kukas niin on väittänyt? Sitäpaitsi sehän riippuu kuskista. Mulle on riittänyt täysjäykän teräspyörän jousto hyvin viimeiset kuusi tai seitsemän vuotta, kun totesin aikoinaan, että nautin siitä hommasta sitä enemmän, mitä vähemmän on pyörässä tekniikkaa ja myin kaikenlaiset joustopyörät pois.
Jos verrataan täysjäykkää maasturia, jonka runko vähän joustaa tai täysjäykkää maasturia, jonka runko ei yhtään jousta, niin kumpi on parempi ajaa?
Tuskin nyt kenellekään tulee mieleen laittaa samalla viivalle ominaisuuksien suhteen täysjäykkää tai täysjoustoa. Lähtöviivalla olen kyllä ollut useasti täysjäykällä samaan aikaan täysjoustojen kanssa ja aina olen ollut maaliviivalla ennen ainakin joitain täysjoustoja ;)
Blackborow
17.09.2017, 09.43
Tätä ei kannattane enää jatkaa, kun menee näemmä tunteisiin ja uskovaisten kanssa on turha keskustella onko jumalaa olemassa vai ei.
Lähden tästä grindaamaan täysin vääränlaisella pyörällä eli aluraamisella crossarilla jossa levyjarrut ja läpipultti keulassa. Siitä tuskin voi nauttia.
Toisaalta ihan mielenkiintoista seurattavaa tämäkin aihe. Eiköhän jossain vaiheessa siirrytä takaisin väittelemään jostain niinkin mielenkiintoisesta kuin mekaaniset v. hydrauliset levyjarrut tai jostain muusta.
Onko kukaan testannut 50mm Marathon Wintereitä talviajossa?
Aika harvassa on ne sunnuntaipolkijat, joilla fillarin rungon materiaali muodostuu rajoittavaksi tekijäksi. Oma teräksinen grainderi (Jamis Renegade) on kyllä ehdottomasti paras fillari mitä mulla on ollut siihen sekalaiseen ajoon, mihin sen hankinkin. Hyvin on kulkenut työmatkat, hiekkatiet ja kesän maantielenkit. En tiedä, minkälaiset tunkkireidet pitäisi olla jotta rungon saisi havaittavasti alla notkumaan.
Ilman mitään piikkejä tai hampaita voisin kirjoittaa täysin saman viestin, mutta korvata vaan tilalle "Oma hiilikuituinen cyclocrossari (Felt F4x)". Sekin on aivan ällistyttävä laitos sekakäyttäjälle, jolla on tarve ajaa maantielenkkejä, hiekkatielenkkejä, kevyttä maastoajoa ja vetää vielä vähän pyöräkärryäkin samalla pyörällä.
Ensialkuun vierastin vähän läpipulttikeulan jäykkyyttä verrattuna maantiepyörän hienostuneeseen tuntumaan, mutta sopivan ohjaustangon löydyttyä ja ajoasennon hakeuduttua kohdalleen sitä on oppinut jopa arvostamaan vähän maantiepyörää paremmaksi (hydraulisten levyjarrujen tuntuma ja teho ym.).
Tämäkään ei ole "oikea gravel grainderi" kun taakse ei mahdu kuin 35mm nappularengas tai 33mm nastarengas. Kuitenkin kyyti on aivan mahtavaa ja monikäyttöisyyttä löytyy. Jos haluaa optimoida, se onnistuu erilaisilla kiekkoseteillä maantie-, maasto- ja hiekkatielenkeille.
Huonoja puolia on tällä hetkellä kaksi. Yhden eturattaan voimansiirrossa eturatas täytyy valita aika tarkkaan, jos ei halua vaihtaa sitä jatkuvasti ja kuitenkin haluaa ihanteellisen välitysalueen ja välitysten välit kaikkeen mahdolliseen käyttöön. Toisena satunnainen tehdaskokoonpanoon kuuluvan naurettavan BB386EVO - GXP -keskiölaakeriadapterihässäkän naksunta, jonka tilalle löytyisi kaupasta toimivampia ratkaisuja.
Parhaan mahdollisen "gravel grainderin" valintaan vaikuttanee sekin, minkälaista hiekkatietä omalta reviiriltä löytyy. Oman kokemuksen mukaan maantieajo on maantieajoa, tien kunnolla ei ole kuin 1-2km/h vaikutus tyypilliseen vähän päälle 30km/h keskinopeuteen. Maastoajo on täällä päin tyypillisesti sellaista 16km/h keskarilla etenevää, erityisen tekniset pätkät on luokkaa 12km/h. Hiekkatieajo voi sitten olla mitä tahansa tuossa 12-32km/h haarukassa, joten voi olla ihan perustellusti niin että erilaiset pyörät ja runkomateriaalit osoittautuu hyviksi erilaisilla hiekkateillä.
Toisaalta ihan mielenkiintoista seurattavaa tämäkin aihe. Eiköhän jossain vaiheessa siirrytä takaisin väittelemään jostain niinkin mielenkiintoisesta kuin mekaaniset v. hydrauliset levyjarrut tai jostain muusta.
Onko kukaan testannut 50mm Marathon Wintereitä talviajossa?Toissä talvena oli takarenkaana tuommoinen. Edessä oli ispi ja siihen verrattuna melko komura. Painava ja jäykkä, pitoa kohtuuhyvin, seuraa helposti uria. Laitoin taaksekin ispin.
Jos verrataan täysjäykkää maasturia, jonka runko vähän joustaa tai täysjäykkää maasturia, jonka runko ei yhtään jousta, niin kumpi on parempi ajaa?
Tässähän se ydinkysymys onkin, (mahdollisesti) enemmistön mielestä mukavuudessa ei ole mitään eroa, koska renkaathan maasturissa joustaa. Minun ja sinunkin mielestä taas ero mukavuudessa on valtava, koska joustava runko vaimentaa tärinää ja liian jäykkä – ei.
Tuskin nyt kenellekään tulee mieleen laittaa samalla viivalle ominaisuuksien suhteen täysjäykkää tai täysjoustoa.
Minulle tulee. Oli samaan aikaan käytössä 70mm takaa joustava täysjoustomaasturi kevyellä alumiinirungolla ja vannejarrullinen teräspyörä 28mm renkailla. Väitän tosissani, että teräspyörä kulki pehmeämmin pienten epätasaisuuksien yli. Oli myös jäykkä alumiinihybridi 50mm renkailla ja sen ero 28mm renkaiseen teräspyörään mukavuudessa oli suorastaan valtava (teräspyörä oli mukavampi). :rolleyes:
Väitän myös että kokemuksilleni löytyy tieteellinen selitys, nimittäin pienempi jousi (joustava runko) kytkettynä isomman jousen kanssa sarjaan (renkaat) vaimentavat tehokkaasti toisiaan…
Blackborow
17.09.2017, 14.01
Maantiepuolella puhutaan, että hyvä kuiturunko joustaa oikeassa suunnassa ja on esim. sivuttaissuunnassa sitten jäykkä, jolloin on putkelta runtatessa tehokkaan oloinen, mutta silti mukava. Tämän keskustelun perusteella GG tai CX kuiturunko ei ilmeisesti voi olla sellainen vaan se on aina kova ja jäykkä :rolleyes:
Tässä muuten tuore (kesäkuu 2017) ja erittäin mielenkiintoinen podcast aiheesta "Does frame stiffness matter". Jopa pyöräteollisuudessa, joka nyt aika monta vuotta on ehtinyt syöttämään "Stiffer is faster" -markkinointimantraa, aletaan olla valmiita myöntämään, että homma ei aivan niin yksiselitteinen ollutkaan. Kestää 50 minuuttia ja kannattaa kuunnella loppuun asti. Keskustelijoilla on sen verran kompetenssia, että ei ihan mutu-tuntumalta tai pelkkien mainospuheiden perusteella tule jutut.
https://cyclingtips.com/2017/06/cyclingtips-podcast-does-frame-stiffness-matter/
Ajattelin vaan fiilistellä tänne 2018 Kona Sutra LTD:tä. Mielestäni huomattavasti fiksumman oloinen pyörä kuin 650B-kokoon pilatut ja rumalla emäputkella varustetut Rovet, ja taitaa olle enemmän rengastilaa kun 700c-kokoon jäänyt Rove ST? Nyt kun tuossa on vielä flat mount -jarrutkin, aijai.
Taitaa mahtua 2,25" renkaatkin joten käytännössä tuo on 29er jossa on lyhyt reach. Onhan tuossa 73mm keskiökin.
http://images.konaworld.com/2018/med/sutra_ltd.jpg
Kannattaa miettiä noita joustavuuksia yms. kun seuraavan kerran pumppaa 3-4 bar ilmaa niihin GG-renkaisiin (tai jotkut jopa enemmän).
Takamisakari
20.09.2017, 16.01
^^Tuommoisella voisin ajella vaikkapa työmatkoja
Tämmönen vekotin tuli viritelyä. Ehkä se kuuluu tähän kategoriaan ehkä ei. Polkupyörä se kuintenkin on.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170915/12dfce27d6e7ccc141efe3979585fb50.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Mistä muuten Kinesiksen hommasit? Aika moni englantilainen kauppa näytti myyvän eioota.
Mika_koo
20.09.2017, 21.23
Mistä muuten Kinesiksen hommasit? Aika moni englantilainen kauppa näytti myyvän eioota.
Merlinillä oli hyllyssä
Sent from my iPad using Tapatalk
Merlinillä oli hyllyssä
Jees. Sigmalla näytti kans olevan hyllyssä. Jopa 54cm kokoa.
Spessun Diverge E5 Comppia ei Suomeen saada kuin vaaleansinisenä/turkoosina joten se vaihtoehto saa nyt jäädä.
Tällä hetkellä vaihtoehtona on:
Tyytyä max 700cc x 35c renkaisiin ja unohtaa roadplus optio. GT Grade Al Tiagra alennuksesta vajaalla 700 eurolla. Kiekkosetin tai vähintään kehät joutuu luultavasti jossain vaiheessa vaihtamaan hajoamisherkkien pinnojen ja kehän takia.
Fuji Jari 1.3 1799 euroa. Väri ok, rengastilaa on reilusti ja ilmeisesti roadplus mahtuu alle myös. Osien osalta parempi hinta/laatu kuin Konan Rovessa. (105 ja trp semihydr vs tiagra ja trp mekaaniset)
Kona Rove NRB 1799 euroa miinus bikeshopin alennusprosentti. Roadplus renkailla jotka sinänsä kiinnostaa mut toisaalta mietityttää et onko ne sittenkään hyvä vaihtoehto. Myös vihreä väritys hiukan mietityttää. Tiagra osasarja ja trp mekaaniset levarit.
Option option optiona Kinesis Tripster AT runkosetti englannista ja siihen osat. Roadplus optio ja muutenkin rengastilaa reilusti. Kokonaishinta varmaan 1700-2500 euron välissä riippuen mitä osaa laittaa. Väritys miellyttää eniten näistä vaihtoehdoista. Mutta ikinä en ole pyörää kasannut osista ja muutenkaan en hirveästi ole hommaan perehtynyt joten epäilen, että saanko pyörää kasaan. Yleisesti ottaen työkalut kyllä kädessä pysyy. Liikkeessä kasaus maksaa varmaan useamman satasen?
Graden tarjoushinta on aika hyvä kyllä. About samat osat kuin tonnin kalliimmassa Konassa. Silti meinaa olla vaikeuksia päättää. Varmaan tuollaisilla max 35c renkaillakin ajaisi kohtuu mukavasti myös hiekkateitä yms? Vaikka muodin mukaan rengastilaa nyt pitäisikin enemmän olla.
Blackborow
22.09.2017, 09.56
Ajattelin vaan fiilistellä tänne 2018 Kona Sutra LTD:tä. Mielestäni huomattavasti fiksumman oloinen pyörä kuin 650B-kokoon pilatut ja rumalla emäputkella varustetut Rovet, ja taitaa olle enemmän rengastilaa kun 700c-kokoon jäänyt Rove ST? Nyt kun tuossa on vielä flat mount -jarrutkin, aijai.
Taitaa mahtua 2,25" renkaatkin joten käytännössä tuo on 29er jossa on lyhyt reach. Onhan tuossa 73mm keskiökin.
http://images.konaworld.com/2018/med/sutra_ltd.jpg
Meinasin jo innostua, mutta on kova hinta vesijohtoputkesta tehdylle rungolle perusosin.
Tällä hetkellä vaihtoehtona on:
Tyytyä max 700cc x 35c renkaisiin ja unohtaa roadplus optio. GT Grade Al Tiagra alennuksesta vajaalla 700 eurolla. Kiekkosetin tai vähintään kehät joutuu luultavasti jossain vaiheessa vaihtamaan hajoamisherkkien pinnojen ja kehän takia.
Fuji Jari 1.3 1799 euroa. Väri ok, rengastilaa on reilusti ja ilmeisesti roadplus mahtuu alle myös. Osien osalta parempi hinta/laatu kuin Konan Rovessa. (105 ja trp semihydr vs tiagra ja trp mekaaniset)
Kona Rove NRB 1799 euroa miinus bikeshopin alennusprosentti. Roadplus renkailla jotka sinänsä kiinnostaa mut toisaalta mietityttää et onko ne sittenkään hyvä vaihtoehto. Myös vihreä väritys hiukan mietityttää. Tiagra osasarja ja trp mekaaniset levarit.
Option option optiona Kinesis Tripster AT runkosetti englannista ja siihen osat. Roadplus optio ja muutenkin rengastilaa reilusti. Kokonaishinta varmaan 1700-2500 euron välissä riippuen mitä osaa laittaa. Väritys miellyttää eniten näistä vaihtoehdoista. Mutta ikinä en ole pyörää kasannut osista ja muutenkaan en hirveästi ole hommaan perehtynyt joten epäilen, että saanko pyörää kasaan. Yleisesti ottaen työkalut kyllä kädessä pysyy. Liikkeessä kasaus maksaa varmaan useamman satasen?
Graden tarjoushinta on aika hyvä kyllä. About samat osat kuin tonnin kalliimmassa Konassa. Silti meinaa olla vaikeuksia päättää. Varmaan tuollaisilla max 35c renkaillakin ajaisi kohtuu mukavasti myös hiekkateitä yms? Vaikka muodin mukaan rengastilaa nyt pitäisikin enemmän olla.
Mites tuo Kona Rove ST? Pitäisi mennä 40c renkaat lokareiden kanssa. Vai onko teräs no-go?
Mites tuo Kona Rove ST? Pitäisi mennä 40c renkaat lokareiden kanssa. Vai onko teräs no-go?
Teräs ei nyt välttämättä totaalisen no-go ole, mutta ei hirveästi kuitenkaan sytytä jostain syystä. Titaani onkin sit eri juttu mut menee kyl hinnan puolesta yli.
Vaihteistoksi olin myös ajatellut 2x10/11 sopivan paremmin kun asfalttiajoakin tulee paljon ja välillä pitäis kovaakin päästä. Pressfit keskiöihin en myöskään mielelläni sekaannu. Tuossa teräs Rovessa toki on kierteellinen.
Meinasin jo innostua, mutta on kova hinta vesijohtoputkesta tehdylle rungolle perusosin.
Voin kohta raportoida miltä Konan vesijohtoputki tuntuu Reynolds 853:een verrattuna. Onko sulla tiedossa vastaavia pyöriä paremmalla hinta-laatusuhteella?
Jos ei löytyisi jo Rove tallista, kuumottaisi tuo Sutra Ltd melko paljon. Tai kuumottaa silti. Onneksi sille ei ole oikeasti tarvetta :)
En tiedä tosin kuinka kauan on mahdollista ajaa pyörällä jossa on vanhat ei-läpiakselit, mekaaniset jarrut ja kymppipakka :)
En tiedä tosin kuinka kauan on mahdollista ajaa pyörällä jossa on vanhat ei-läpiakselit, mekaaniset jarrut ja kymppipakka :)
Juuri noin! :) Ajattelin kyllä yrittää...
kuovipolku
22.09.2017, 13.37
Varmaan tuollaisilla max 35c renkaillakin ajaisi kohtuu mukavasti myös hiekkateitä yms? Vaikka muodin mukaan rengastilaa nyt pitäisikin enemmän olla.
Tämä taitaa olla se suurin gravel-kuskeja kahteen leiriin jakava tekijä.
Toisille (maantietaustaisille; niille joilla ei ole kokemusta ĺeveistä maastorenkaista eikä jousituksesta; "alipyöräilijöille" joille olosuhteet merkitsevät mieluisaa haastetta; masokisteille) 35 mm riittää mainiosti ja toisille (maastotaustaisille; niille joilta jo "huono asfaltti" ja 23-milliset renkaat vievät ajonautinnon; "ylipyöräilijöille" joille olosuhteet tarkoittavat niihin optimaalisen kaluston hakemista ja jotka hakevat haastetta "ylivauhdista"; huoletonta ajoa kaipaaville) vasta 42-milliset alkavat olla riittävän leveitä.
Kuten ylläolevasta, varmasti hivenen asenteellisesta, kuvauksesta ehkä jo saattoi päätellä, mä kuulun ensimmäiseen ryhmään. Leveämpiä renkaita olen kaivannut korkeintaan juuri sorastetuilla, upottavilla hiekkatiepätkillä ja tietyntyyppisillä nimismiehenkiharoilla ajaessani - enkä mä edes aja tubelesseilla! Silloin kun on niin kurjaa että sitä pitää itsekin kurjana olosuhteet ovat yleensä sellaiset että pitäisi olla ne oikeat kaksituumaiset maastorenkaat. Poluilla (ja etenkin ns. poluilla) leveyttä tärkeämpää on olosuhteisiin sopiva rengaspaine, mihin pääsee riittävän hyvin jo litkutetuilla 35-millisillä.
Mun neuvot ovatkin: (1) Tunne itsesi ja tee valintasi sen mukaan. (2) Kapeammat tubeless-renkaat voittavat leveämmät sisurilliset. (3) Jokin itsellesi, oḿaan ajotapasi ja lenkkireittiesi kannalta tärkeä asia.
Blackborow
22.09.2017, 13.52
Onko sulla tiedossa vastaavia pyöriä paremmalla hinta-laatusuhteella?
Ei ole. Mielestäni vaan tuo hinta on liikaa siihen nähden mitä pyörässä on, mutta joku muu on varmasti toista mieltä. Vaihtoehtojahan tuolle ei ole niin kai hinta on sitten kohdallaan...
Varmaan tuollaisilla max 35c renkaillakin ajaisi kohtuu mukavasti myös hiekkateitä yms?
Hiekkateillä 35-millinen on oikein hyvä ja mukava rengasvalinta. Sopivalla rengaspaineella on suuri merkitys.
Ohiampuja
22.09.2017, 14.43
"alipyöräilijöille" joille olosuhteet merkitsevät mieluisaa haastetta... "ylipyöräilijöille" joille olosuhteet tarkoittavat niihin optimaalisen kaluston hakemista ja jotka hakevat haastetta "ylivauhdista"...
Tässä oikein hyvä tiivistys. Itse olen kokenut että tuo ylipyöräilyn kehityksessä mukana pysyminen on aika kallista, joten olen siirtynyt hakemaan fiilikset tuolta alipyöräilyn puolelta. Myös maastossa. :)
Mika_koo
22.09.2017, 15.50
Olen varmaan väliinputoaja kun maantiepyörässä on 25mm kumit ja jyrsimessä 40mm. Mutta sopivat minun tarpeeseeni kivasti. Kinesiksellä on muuten nyt jo jonkin aikaa tullut ajeltua ja alkaa siihenkin tottua. Vaikka se aluksi tuntuikin ketterältä kuin siperian juna, alkaa homma tosiaan toimia. Hauskintahan tässä on ydinsodan kestävä rakenne, olenkin ajellut työmatkoja mitä kummallisemppia reittejä. Kunhan pysyy jotakuinkin kovapohjaisella alustalla on vauhtikin ihan hyvä. Vaikka pyörä tuntuikin aluksi korkealta, on kuitenkin hyvin suuntavakaa — mika lupaa hyvää talvea ajatellen. Aika painavalta se toki vieläkin tuntuu.
Sent from my iPad using Tapatalk
Siinä se suttura nyt on, kiitokset vaan Bikeshopille nopeasta toimituksesta! Muuten vakio mutta alla WTB Resolutet tubelessina ja stemmi vaihdettu pidempään. Pitää laittaa vielä Bluemelsit ja askarrella maata viistävät roiskeläpät... Koko 56cm tuntuu just passelilta 184cm pitkälle, eikä emäputkikaan ole liian korkea vaikka retkipyörä onkin.
https://c1.staticflickr.com/5/4469/37197209946_0dcc44fb0a_b.jpg
Blackborow
22.09.2017, 17.40
Väri on ainakin tosi hieno :)
Tämä taitaa olla se suurin gravel-kuskeja kahteen leiriin jakava tekijä.
Toisille (maantietaustaisille; niille joilla ei ole kokemusta ĺeveistä maastorenkaista eikä jousituksesta; "alipyöräilijöille" joille olosuhteet merkitsevät mieluisaa haastetta; masokisteille) 35 mm riittää mainiosti ja toisille (maastotaustaisille; niille joilta jo "huono asfaltti" ja 23-milliset renkaat vievät ajonautinnon; "ylipyöräilijöille" joille olosuhteet tarkoittavat niihin optimaalisen kaluston hakemista ja jotka hakevat haastetta "ylivauhdista"; huoletonta ajoa kaipaaville) vasta 42-milliset alkavat olla riittävän leveitä.
Kuten ylläolevasta, varmasti hivenen asenteellisesta, kuvauksesta ehkä jo saattoi päätellä, mä kuulun ensimmäiseen ryhmään. Leveämpiä renkaita olen kaivannut korkeintaan juuri sorastetuilla, upottavilla hiekkatiepätkillä ja tietyntyyppisillä nimismiehenkiharoilla ajaessani - enkä mä edes aja tubelesseilla! Silloin kun on niin kurjaa että sitä pitää itsekin kurjana olosuhteet ovat yleensä sellaiset että pitäisi olla ne oikeat kaksituumaiset maastorenkaat. Poluilla (ja etenkin ns. poluilla) leveyttä tärkeämpää on olosuhteisiin sopiva rengaspaine, mihin pääsee riittävän hyvin jo litkutetuilla 35-millisillä.
Mun neuvot ovatkin: (1) Tunne itsesi ja tee valintasi sen mukaan. (2) Kapeammat tubeless-renkaat voittavat leveämmät sisurilliset. (3) Jokin itsellesi, oḿaan ajotapasi ja lenkkireittiesi kannalta tärkeä asia.
Tää oli kyl hyvä kirjoitus, kiitos! :D Taidan osittain olla vähän jälkimmäiseen ryhmään kallellaan. Maastopyörä tausta, ikinä en ole muutamaa metriä enempää oikealla maantiepyörällä ajanut ja ainakin ennen pyörän hankintaa oon aika kova speksaamaan, pohtimaan ja jahkailemaan pyörävalintaa.
Neuvoa yksi noudattamalla GT:n ja Kinesiksen saisi tiputtaa vaihtoehdoista pois. Konassa ja Fujissa on paljon enemmän "future proof" optioita rengasvalintojen suhteen kuin GT:ssä. Ei tarvi rajoittua siihen max 35c renkaaseen jos haluaakin leveämmän. Toki todella halpa hinta kiinnostaa.
Kinesiksen kohdalla taas joutuisi opetella pyörän kasaamisen ja yhteensopivien osien valinnan. Siihen ei taitoa entuudestaan ole joten olisi hyvin aikaa vievää hommaa. Vapaa-aikaa ei liiaksi ole nytkään. Hintakin taitaa lipsahtaa helposti kahden tonnin yli...
Näin vaihtoehdot olisi rajattu kahteen eli Fuji Jariin ja Kona Rove NRB:en. Osaisiko ja viitsisikö joku vertailla/spekuloida noita esim geotaulukoiden pohjalta? Näiden maantie/gravel-vehkeiden geometriataulukot ei kerro mulle juuri mitään. Renkaiden lisäksi mä en eroa keksi kuin väritys ja Fujin parempi osasarja samaan hintaan.
Renkaiden puolestahan noi eroaa suuresti. Noistakin on niin hämmentäviä kommentteja kun monessa paikassa roadplussia sanotaan jos ei nyt yhtä nopeiksi niin ainakin lähes yhtä nopeiksi kuin normi 700c renkaita. Jotkut jopa nopeammiksi. :D Toki eri olosuhteissa eri alustoilla erilaiset fiilikset.
Muutenkin tosi ristiriitaiset fiilikset roadplussista. Toisaalta houkuttais ja toisaalta ei. Liekö niis sit se erilaisuus kiinnostavaa vai mikä.
Pikku raportti lienee paikallaan, kun 2016 mallin Kona Private Jakeen tulee aivan kohta 10tkm täyteen - alla kooste fillarin toimivuudesta ja havaituista jutuista. Pyörä on ollut pääosin työmatka-/hyötyajossa (pääsen ajamaan työmatkin 80% soralla), mutta sillä on heitetty myös n. 2500km edestä Bikepacking tyyppistä retkeilyä sekä sporttisempia 20-100km soratielenkkejä. Varsinaista maantieajoa en ole tällä juuri harrastanut, koska maantiepyörä löytyy erikseen, tosin talvella tulee kyllä ajettua jonkun verran 50-80km asfalttilenkkiä nastojen kanssa. Nyt kesällä kävin jonkun verran ajelemassa myös polkuja 42mm renkaiden kanssa, ihan hauskaa puuhaa sekin.
Muutokset:
*Brooksin nahkainen tankonauha ~30€ (orginaalinauha ei oikein napannut), tämä on kestänyt satunnaisella rasvauksella todella hienosti kesät/talvet.
*Satulaksi vaihtui Selle Italian SLR koska sellainen oli jo hyllyssä, orginaalikin oli ihan ok.
*Turhamaisuuttani ostin Rosen "flex" -kuitutolpan vakio alu-tolpan tilalle, mainosten mukaan tuo joustaa jonkun verran, mutta en ole kyllä tosta aivan varma. Rehellisesti sanoen se orginaali ajoi kyllä ihan saman asian.
*Toisina kiekkoina toimii Superstaran halpis grail setti, lisäksi mulla SONin dynamonavan ympärille kasattu etukiekko.
*Lokareina SKS Bluemelsin
*Tarakkana toisinaan Tubuksen Fly
*Tubelessit kaikissa renkaissa - ajopaineet kelin/alustan mukaan 2.2bar-3,5bar
*Diy-runkolaukku on lähes aina kiinni
Kulutusosaa on mennyt:
*1kpl keskiöitä - alkuperäinen rupesi naksumaan 500km kohdalla, kun toisen puolen laakeri oli jumissa - osittain tämä johtui varmasti siitä, että olin kiristänyt tuon huonosti takaisin pesun jälkeen - kustannus 50€. Tämän jälkeen pressfitin kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, mulla itsellä on todella positiiviset kokemukset pressfit-keskiöistä, myös maasturissa sellainen on toiminut kesät talvet ongelmitta.
*Ohjainlaakerin alaosa oli vähän turhan avoin ja ruostui helposti (pysyi kyllä hyvä kun putsasi ja rasvasi ~4kk välien) - vaihdoin tilalle huomattavasti paremmin suojatun CaneCreekin 40 series laakerin - kustannus ~20€
*Ketjuja on mennyt kai 5 kpl - kustannus vajaat 15€ per kpl.
*Nyt vakiopakka (11-32) on lopussa eli se menee kohta vaihtoon (kustannus 50-70€). Toisissa kiekoissa on uudempi 11-36 pakka joka on vielä hyvässä iskussa. Myös alkuperäinen 40t ratas on vielä yllättävän hyvä, toisena/vaihtoehtoisena eturattaana mulla on superstaran halpis 38t ratas - myös se on toimut hyvin.
*Jarrupaloja on mennyt nyt kai 3 paria - kustannus noin 5€ per pääty per vaihto.
*Kohta voisi vaihtaa jo vaiherit sekä kuoret - nämä on olleet jo vuoden verran hyllyssä odottamassa.
*WTB:n vakiorenkaat (cross boss) meni aika nopeesti sileäksi, nyt kierrossa on kaikkiaan 5 kappaletta renkaita, joten kulutus on tasaisempaa.
*Vakkarikiekkoihin mulla on nyt pari vapaaratasta, niistä ei ole vielä yksikään mennyt rikki, mutta "tuntumaltaan" nuo vakkarikiekot eivät ole ihan parhaan.
*Jarruhuppujen kumit kului sileäksi -uudet löytyi tarjouksesta sopivasti vitosella.
Yleisfiilis
Kaiken kaikkiaan tää on ollut kyllä ehdottomasti paras ja monipuolisin pyörä mitä mulla on ollut yleisajossa. Aikaisemmin mulla oli pari maantiesinkulaa, täysjäykkä 29er sekä CX tyylinen sinkula 32mm renkailla - mutta jotenkin tämä "täysi" Gravel/Cyclo istuu vaan hanskaan niin hyvin, että oikein mihinkään suuntaan en osaisi tuota muuttaa "paremmaksi". Enemmän toi tuunaaminen ja säätäminen on ollut sitä harrastamista ja hinkkaamista - itse pyörä on toiminut todella hienosti.
Isoin kustannus pyörän kanssa on ollut tuo napadynamo (lähes 500€) sekä ISP-nastoitetut Gravdal renkaat (~150€), muuten tuon kanssa on pärjännyt parin kympin huolloilla. Runko/keula/kammet/vaihteet/jarrut yms. isot jutut ovat edelleen täydessä iskussa, joten olettaisin että tämä ei tule ihan heti taloudesta poistumaan.
Geometrian ja rengastus tuossa tekee varmaan sen isoimman osan tuosta "luonteesta". Avustavana lisänä on sitten noi hyvin toimivat Spyren mekaaniset levyjarru sekä Rivalin 1x11 vaihteisto - muut komponenti on sitten perus ok kamaa, ei mitään erityistä. Mulla on nyt 2v aikana ollut pari kertaa sellainen tilanne, että takapakka ja/tai takajarru on mennyt "jäätävässä loskasateessa" tukkoon, joka on aihauttanut pientä jumitusta, mutta en kyllä tiedä, että olisiko noissa olosuhteissa esim. hydraulisetjarrut tai vannejarrut toimineet yhtään sen paremmin. Kaikkiaan on riittänyt että ajaa ja hoitaa perushuollot kun tarvetta on.
Tuossa yllä käynyt mielenkiintoinen keskustelu moderneista ratkaisuista vs. perinteisemmät ratkaisut. Mä en itse oikein keksi yhtään syytä miksi en ottaisi läpiakseleita, hyviä mekaanisia levareita, tubeless renkaita tai 1x11 vaihteistoa. Mulla ei myöskään ole mitään valittamaista tuosta tukevasta alurungosta tai jämäkästä hiilarikeulasta. Etenkin kovempaa soralla ajaessa sopivien renkaiden ja paineiden kanssa tuolla on todella kiva ja mukava ajaa huonoakin metsätietäkin vähä kovempaa.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170922/4990be48cb55f8d2a8a5fe2190c66682.jpg
Väri on ainakin tosi hieno :)
Samaa mielipuolta täälläkin.
Varmaan tuollaisilla max 35c renkaillakin ajaisi kohtuu mukavasti myös hiekkateitä yms? Vaikka muodin mukaan rengastilaa nyt pitäisikin enemmän olla.
Tavallisella soratiellä, jossa irtosoraa on lähinnä vain reunoilla ja jossa ei irtosoralla siis juurikaan tarvitse ajella, tuollainen rengas toimii hienosti. Leveämmästä on iloa lähinnä poluilla yms. paikoissa, joihin toki ainakin itselläni on kova tarve päästä ajelemaan. Vaihdoin omaan pyörääni kesällä 40 mm Schwalben Marathon Racer Evot, jotka ovat 19 mm vanteilla n. 37 mm leveät. Sileähkö kuvio ei lupaa mitään sorateitä ajatellen, mutta tuollainen tiivis tien pinta ei nappulaa tms. karkeampaa kuviota kaipaakaan.
Hiukan leveämpikin alle mahtuisi, mutta jonkinlaisia maasto-ominaisuuksia tarjoava n. 50 mm rengas menee vain eteen, sekin todennäköisesti 650b-koossa. Taakse voisi mennä 42 mm, joten siinä on minun pyöräni potentiaali tavanomaisia sorateitä huonompiin olosuhteisiin. Tuollaista yhdistelmää en ole päässyt kokeilemaan, kiekkosarjan hankintahinta laittaa miettimään toiseenkin kertaan homman mielekkyyttä.
^ Eikös noi Marathonit ole pistosuojattuja ja aika jäykkäkylkisiä renkuloita, jotka tarvii jo jonkinmoiset paineetkin, että ne rullaa? Kyllä sun todellakin kannattaisi kokeilla vaikka 40-millisiä WTB Nanoja ennen mitään kiekkospeksauksia. Muuttuisi pyöräsi luonne aivan toisenlaiseksi pelkällä renkaanvaihdolla ja luultavasti Nanot rullaisikin paremmin alustasta, alustasta riippumatta. Itse ajelisin poluilla huomattavasti mielummin vaikka 33-millisillä krossikisarenkailla ja pienillä paineilla kuin 40-millisillä Marathoneilla. Renkaan rungon rakenne ja käytet paineet merkkaa vähintään yhtä paljon kuin pelkkä leveys tai ilmatilan koko. Ja sellainenkin pointti, että vanteen halkaisijan pienentäminen vaikuttaa ilmatilaa pienentävästi.
ilkkaluukkonen
23.09.2017, 09.59
Pikku raportti lienee paikallaan, kun 2016 mallin Kona Private Jakeen tulee aivan kohta 10tkm täyteen - alla kooste fillarin toimivuudesta ja havaituista jutuista.
Tälläisiä postauksia on kyllä kiva lukea. Oletko vaihdellut ketjua venymän perusteella, kun jo 5kpl on mennyt? Mulla on kanssa käytännössä aina runkolaukku kiinni omassa pyörässä, siihen kun tottuu, niin on vaikea tunkea kaikkea taskuihin.
Mitä runkolaukkuja käytätte? Mulla on ollut nyt tämän kesän Revelate ja käytän vaan silloin, kun on välttämätöntä. Häiritsee se, että joutuu ajamaan polvet enemmän levällään kuin mihin on muuten tottunut. Siksi pidemmillekin lenkeille yritän saada tavarat taskuihin ja Road Runner Bagsin Burritoon.
Renkaan rungon rakenne ja käytet paineet merkkaa vähintään yhtä paljon kuin pelkkä leveys tai ilmatilan koko. Ja sellainenkin pointti, että vanteen halkaisijan pienentäminen vaikuttaa ilmatilaa pienentävästi.
Tämä on kyllä täysin totta. Mulla on yhtenä takarankeena käytössä tukevasti pistosuojattu Maxxis refuse, joka 40mm levyisenä toimii sopivilla paineilla soralla ihan ok. Ero on kuitenkin aivan järkyttävä kun alle vaihtaa ohutkylkiset WTB:n Resolutet 42mm koossa. Suurin ero tuossa tuntumassa tulee siitä, että Resolute on todella joustava/pehmeä, pistosuojattuun Refuseen verrattuna. Samoilla paineillakin nuo renkaat tuntuvat aivan erilaisilta keskenään.
Tuon Refusen on muutenkin sellainen kestävä käyttörengas, joten koskealla kelillä ja irtonaisella soralla kumiseos tuntuu kyllä todella liukkaalta. Puutteistaan huomitta tuo refusekin on kuitenkin ollut yleisajoon aivan maino rengas.
Tälläisiä postauksia on kyllä kiva lukea. Oletko vaihdellut ketjua venymän perusteella, kun jo 5kpl on mennyt? Mulla on kanssa käytännössä aina runkolaukku kiinni omassa pyörässä, siihen kun tottuu, niin on vaikea tunkea kaikkea taskuihin.
En itsekkään oikein tiedä, että miten noita ketjuja menee noin tiheästi. Koitan tuota ketjua aina kierrättää n. 1000km välein, mutta välillä ajan ketjun myös suroaan loppuun. Esim nyt kesän fillarireissun jälkeen ketju meni loppuun 1650km ajolla. Koitin tossa myös välissä Connexin vähän arvokkaampaa ketjua, mutta sekin kesti vain hieman yli 2000km. Nyt oon käyttänyt Sramin 1030 ketjuja, kun niitä saa monesti alennuksesta n. 13€ hintaan. Ketjun olen vaihtanut siinä välissä kun park toolin mittari näyttää 0,5 venymää, joka tosiaan tule monesti tuossa 2000km hujakoilla.
Mitä runkolaukkuja käytätte? Mulla on ollut nyt tämän kesän Revelate ja käytän vaan silloin, kun on välttämätöntä. Häiritsee se, että joutuu ajamaan polvet enemmän levällään kuin mihin on muuten tottunut. Siksi pidemmillekin lenkeille yritän saada tavarat taskuihin ja Road Runner Bagsin Burritoon.
Mulla on käytössä custom ratkaisu, on toiminut hyvin eikä otta polviin kiinni.
https://onedrive.live.com/?authkey=%21AEeXBUakcN-IIfQ&id=8EB688B27ABDCB80%2189010&cid=8EB688B27ABDCB80
Ohiampuja
23.09.2017, 11.49
Pikku raportti lienee paikallaan, kun 2016 mallin Kona Private Jakeen tulee aivan kohta 10tkm täyteen...
Kiitoksia hyvästä raportista. :)
Viime viikonlopun HEL CX -radan uppohiekka-alamäki (https://c1.staticflickr.com/5/4464/37210353326_eeec5f6c0f_b.jpg) oli just sellainen paikka, missä vähemmän joustavasta etuhaarukasta olisi saattanut olla hyötyä. Toi olis pitänyt uskaltaa ajaa jarruttelematta, mutta mä en kyllä kyennyt. Meni sentää ajaen. Vaihdoinkin kuitukeulan alle pitkästä aikaa, kokeeksi krossikautta silmällä pitäen. Cyclon teräskeulan a-c on 385 mm ja Reynolds Ouzo Pro CX:n 395 mm. Cyclon rake on 47 mm ja Reiskan 45 mm. Keskiö nousi puolisen senttiä. Cyclon keulalla bb-droppia on 73 mm eli pieni keskiön nousu teki krosseja ajatellen vaan hyvää. Se, mikä yllätti oli, että kun keula loiveni noin 0,5 astetta ja samalla rake pieneni 2 mm, niin trailin kasvaessa ohjauksen olisi pitänyt muutta hitaammaksi, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu krossiin. Mutta kun renkaan koko samalla pieneni 40 mm -> n. 35 mm, niin renkaan koon pieneminen vaikuttaakin trailia pienentävästi ja ohjauskin pysyi melkolailla saman tuntuisena. Aika ideaali systeemi siis. GG-orientoituneesta pyörästä kisakrossariksi keulaa vaihtamalla. Etuhaarukan paino tippui samalla n. 790 g -> 470 g. "Esitepaino" ilman polkimia on nyt 8,3 kg. Vähän etupää muuttui kovemmaksi eli pidempiä gg-lenkkejä ajatellen edelleen pidän teräistä kivempana. Pikaisesti räpsäisty kuva (https://c1.staticflickr.com/5/4367/36549519764_b4e8bc3711_b.jpg).
Mitä runkolaukkuja käytätte? Mulla on ollut nyt tämän kesän Revelate ja käytän vaan silloin, kun on välttämätöntä. Häiritsee se, että joutuu ajamaan polvet enemmän levällään kuin mihin on muuten tottunut. Siksi pidemmillekin lenkeille yritän saada tavarat taskuihin ja Road Runner Bagsin Burritoon.
En tiedä onko valmiita vaihtoehtoja edes olemassa riittävän kapeina, eli itse tekemällä tai teettämällä tuossa tarvii varmaan mennä.
Kona onnistuu näköjään joka vuosi katalogi-kuvissaan juksaamaan pyörät todellisuutta paljon rumemmiksi. Toi Sutra Ltd onkin hienon värinen!
Itse käytän SKS:n Triangle bagia. Leveys valmistajan ilmoituksen mukaan 48 mm eli taisi olla kapein markkinoilta löytämäni. Vaikka housut tuohonkin herkästi hipaisee (ei polvista, vaan polven yläpuolelta reidestä), samaa mieltä ilkkaluukkosen kanssa eli riittävän tilava ratkaisu pikkutavaran säilytykseen on mukava. Ajovalon akkukin menee sinne, ei tarvitse erillisen akkukotelon kanssa pelata.
^ Eikös noi Marathonit ole pistosuojattuja ja aika jäykkäkylkisiä renkuloita, jotka tarvii jo jonkinmoiset paineetkin, että ne rullaa? Kyllä sun todellakin kannattaisi kokeilla vaikka 40-millisiä WTB Nanoja ennen mitään kiekkospeksauksia. Muuttuisi pyöräsi luonne aivan toisenlaiseksi pelkällä renkaanvaihdolla ja luultavasti Nanot rullaisikin paremmin alustasta, alustasta riippumatta. Itse ajelisin poluilla huomattavasti mielummin vaikka 33-millisillä krossikisarenkailla ja pienillä paineilla kuin 40-millisillä Marathoneilla. Renkaan rungon rakenne ja käytet paineet merkkaa vähintään yhtä paljon kuin pelkkä leveys tai ilmatilan koko. Ja sellainenkin pointti, että vanteen halkaisijan pienentäminen vaikuttaa ilmatilaa pienentävästi.
En tiedä renkaan pistosuojauksesta, mutta painoa ilmoitetaan 435 g ja todellisuudessa sitä on n. 450 g eli vähemmän kuin kevyimmässäkin Nanossa. Racer evo ei ole enää tuotannossa, joten tarkkoja speksejä ei löydy. En myöskään osaa verrata sitä Nanoon, kun en ole Nanoa kokeillut, saati että olisin kokeillut molempia vertailukelpoisissa oloissa. Nanoista olen kuitenkin saanut käsityksen, ettei ne ole asfaltilla parhaimmillaan. Ajettavuudessa on pientä hakevuutta, ilmeisesti muutaman millin levyisen keskiosan varassa pyörä ei kulje täysin vakaasti. Totta tietysti on, ettei rengaskoosta voi päätellä kuin vain vähän renkaan ominaisuuksista. Omat ajoni on n. 75% asfalttia, osa kohtalaisen kuorman kanssa kauppamatkojen ajamista ja loput jotain muuta, joten maastoajoa lukuunottamatta uskon nykyisten renkaiden toimivan oikein hyvin. Millään en viitsisi vaihdella kumeja sen mukaan, mihin tällä kertaa aion lenkilläni ajaa ja se saa aikaa pohdintaa kiinnostavasta 650b-vaihtoehdosta, johon liittyy myös toe overlapin pienentäminen/poistaminen. Toistaiseksi tuosta aiheutuvat kustannukset on pitäneet homman näpeissa.
Vanteen halkaisijan pienentämisen vaikutus ilmatilaan on tietysti totta, mutta eikö määrään liittyen oleellista ole ilmatilan poikkileikkauksen ala, ei ilmatilan kehän pituudesta johtuva määrä? Halkaisijaltaan sentin pienempi rengas tuskin on maata vasten niin paljon lyhyemmän matkan, että sillä olisi suurta merkitystä. Toisaalta ennen vaikutuksen määrittelyä pitäisi määritellä se, millaisia 28" ja 27,5" renkaita verrataan keskenään. Onko 28" esim. tuo 40 mm Nano vai 33 mm nappularengas jne.
Lievästi OT mutta koskien kuitenkin omaa gravel pyörän hankintaa. Onko Shimanon 105 hydrojarrut ~225 euron arvoiset?
Fujin Jari:s TRP hy/rd 1799€ ja Konan Rove NRB DL:ssä noi 105 hydrot 2023€.
Mitä runkolaukkuja käytätte? Mulla on ollut nyt tämän kesän Revelate ja käytän vaan silloin, kun on välttämätöntä. Häiritsee se, että joutuu ajamaan polvet enemmän levällään kuin mihin on muuten tottunut. Siksi pidemmillekin lenkeille yritän saada tavarat taskuihin ja Road Runner Bagsin Burritoon.
Minulla on maastopyörässä Apiduran keskikokoinen dry-runkolaukku, olen sen kanssa nyt pari kertaa ajellut eikä laukku ole minusta polvia lähelläkään. En tosin ole laukkua kovin täyteen ahtanut, lähinnä juomapullo, avaimet ja lukko siellä on ollut. Enemmän laukusta on haittaa pyörää nostellessa, sellainen reilu ote yläputkesta ei entiseen tapaan onnistu.
Toisessa pyörässä on saman valmistajan satula(putki)laukku, ja siihen olen myös ollut aika tyytyväinen, työmatkakäytössä.
Renkaista oli jotain juttua. Eivät kaikki Marathonit ole huonosti rullaavia vaikka ovatkin pistosuojattuja. Esim. n. 37–40 mm Almotion tuntuu oikein hyvältä, myös soralla, vaikka on sisärengaskin. Ei se nyt kyllä kuvioinniltaan mikään varsinainen sorarengas ole, mutta sora-asfaltti-kompromissirenkaana ainakin minulle kelpaa.
....Omat ajoni on n. 75% asfalttia, osa kohtalaisen kuorman kanssa kauppamatkojen ajamista ja loput jotain muuta, joten maastoajoa lukuunottamatta uskon nykyisten renkaiden toimivan oikein hyvin...
...mutta eikö määrään liittyen oleellista ole ilmatilan poikkileikkauksen ala, ei ilmatilan kehän pituudesta johtuva määrä...
En ole Nanojen kanssa huomannut minkäänmoista hakemista, mutta sorarenkaita löytyy tietenkin myös ilman keskiharjannetta. Nanon paras puoli on se, että siinä on leveyteensä nähden korkea profiili ja sen saa mahtumaan sellaisiin runkoihin, joihin esim. 40-millinen Gravel King ei mahdu. Mutta itsepä tiedät omat tarpeesi parhaiten. Jos olet sitä mieltä, että Marathon on paras rengas sinun käyttöösi, niin sitten se on sitä. Ajattelin vaan, että kun renkaiden vaihtamisessa on se muutaman minuutin duuni ja rengaspari ei nyt ihan mahdottomia kustannakaan, niin voisi olla kokeilunarvoinen asia, jos et oikeita gg-renkaita ole koskaan kokeillut.
Renkaan joustavuuden ratkaisee renkaan kokonaisilmatila ja renkaan rungon rakenne. Poikkileikkauksen pinta-ala vaikuttaa pitoon (leveys) ja siihen miten matalilla paineilla on mahdollista ajaa ilman, että paukkuu vanteelle (korkeus). Mitä suurempi on renkaan leveys, sitä matammilla paineilla sitä on käytettävä, jotta se pysyy mukavana. Samoilla paineilla kapeampi rengas on joustavampi kuin leveämpi. Järkevintä on vertailla suurinta runkoon mahtuvaa 700c-rengasta suurimpaan mahtuvaan 650b-renkaaseen. Näiden välillä valinnan joutuu tekemään, jos tarkoituksena on maastoajo-ominaisuuksien maksimointi.
Blackborow
25.09.2017, 10.40
Esim. n. 37–40 mm Almotion tuntuu oikein hyvältä, myös soralla, vaikka on sisärengaskin. Ei se nyt kyllä kuvioinniltaan mikään varsinainen sorarengas ole, mutta sora-asfaltti-kompromissirenkaana ainakin minulle kelpaa.
Itselläni on täysjäykässä 29erissä Almotionit 55mm leveänä ja olen sillä gridaillut vaikka se onkin täysin väärin ajettu ja harrastettu. Melkein kilon painoiseksi renkaaksi tuo rullaa hämmästyttävän hyvin. Moni puolet kevyempi kumi rullaa huonommin. Lisäksi tuo on huonommilla sorateillä oikein mukava. Asennettu tietenkin tubelekseksi.
Itselläni on täysjäykässä 29erissä Racing Ralphit 60 mm leveänä ja olen sillä grindaillut, vaikka se onkin täysin väärin ajettu ja harrastettu. Maastonappulaiseksi renkaaksi tuo rullaa hämmästyttävän hyvin. Moni puolet sileämpi kumi rullaa huonommin. Lisäksi tuo on huonommilla sorateillä oikein mukava. Asennettu tietenkin tubelekseksi.
Lainasin ja korjasin.
Mä taasen olen sitä mieltä, että väärin ei voi graindailla ja niinpä sen kai piti alun alkaen mennä. Kovasti nopeasti pyöräteollisuus vaan heräsi gg-skeneen mukaan ja vielä nopeammin loi käsityksen siitä, että ilman levyjarruja, läpiakseleita, tiputettua chainstayta, 69-asteista keulakulmaa, dropper-tolppaa ja vähintään etujousitusta graindaaminen on lähestulkoon mahdotonta tai vähintäänkin kapinallista. Ja se, jos joku uskaltaa tuota kehitystä kyseenalaistaa, vasta kapinallisuuden huipentuma onkin. Mutta joo jatkaa.
Blackborow
25.09.2017, 11.19
Täyjouskarissa mulla on RaRat 63mm leveänä ja ne rullaa tosiaan oikein hyvin. Sillä en ole pakollisia siirtymiä lukuunottamatta grindaillut.
...ilman levyjarruja, läpiakseleita, tiputettua chainstayta, 69-asteista keulakulmaa, dropper-tolppaa ja vähintään etujousitusta graindaaminen on lähestulkoon mahdotonta tai vähintäänkin kapinallista. Ja se, jos joku uskaltaa tuota kehitystä kyseenalaistaa, vasta kapinallisuuden huipentuma onkin...
Ainiin, unohdin teräsrungon...sekin pitää olla - koska muoti. Tietenkin ja siitäkin huolimatta, että ainakin puolet teräksen parhaista ominaisuuksista jää hyödyntämättä noiden aikaisemmin mainittujen pakollisten ominaisuuksien takia. Mutta silti kaikki pitää saada mahtumaan samaan pakettiin. Siitäkin huolimatta, että lopputulos olisi ylijäykkä ja ylipainoinen. Koska muoti. ;)
Nanon paras puoli on se, että siinä on leveyteensä nähden korkea profiili ja sen saa mahtumaan sellaisiin runkoihin, joihin esim. 40-millinen Gravel King ei mahdu.
Minä kun pidän lokareita, korkeuskin alkaa herkästi ahdistaa.
Mutta itsepä tiedät omat tarpeesi parhaiten. Jos olet sitä mieltä, että Marathon on paras rengas sinun käyttöösi, niin sitten se on sitä. Ajattelin vaan, että kun renkaiden vaihtamisessa on se muutaman minuutin duuni ja rengaspari ei nyt ihan mahdottomia kustannakaan, niin voisi olla kokeilunarvoinen asia, jos et oikeita gg-renkaita ole koskaan kokeillut.
En tietenkään tiedä, olisiko joku muu rengas vielä parempi. Meistä harvalla on mahdollisuus/kiinnostusta useampaa vaihtoehtoa testata. Nykyinen on hyvä silloin, kun pysytään asfaltilla ja hyväpintaisella soratiellä. Tuon jälkeen kyllä nopeasti alkaa varmasti löytyä selvästi parempiakin vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti em. olosuhteiden kustannuksella. Nanojen ominaisuuksista kovapintaisilla teillä ajamiseen saa viitteitä ainakin tästä testistä:
http://www.bikeradar.com/road/gear/category/components/tyres/cyclocross/product/wtb-nano-40-review-50828/
Järkevintä on vertailla suurinta runkoon mahtuvaa 700c-rengasta suurimpaan mahtuvaan 650b-renkaaseen. Näiden välillä valinnan joutuu tekemään, jos tarkoituksena on maastoajo-ominaisuuksien maksimointi.
Toki noin, jos maksimoidaan maastoajo-ominaisuuksia. Itse en siihen pyri, vaan kiinnostavaa on mahdollisimman toimiva kokonaisuus niihin olosuhteisiin, jossa pyörääni käytän.
Kovasti nopeasti pyöräteollisuus vaan heräsi gg-skeneen mukaan ja vielä nopeammin loi käsityksen siitä, että ilman levyjarruja, läpiakseleita, tiputettua chainstayta, 69-asteista keulakulmaa, dropper-tolppaa ja vähintään etujousitusta graindaaminen on lähestulkoon mahdotonta tai vähintäänkin kapinallista.
Kiinnostava kysymys onkin se, oliko ensin muna vai kana. Onhan tälläkin palstalla toistuva ilmiö se, kun joku kysyy suosituksia pyörästä ja kun saksalaisten nettikauppojen malleissa on hintaansa nähden parhaat speksit, ne saa parhaat suositukset. Tuosta maailmasta teollisuus leipänsä etsii. Viis rungon ominaisuuksista yms. vaikeammin arvioitavista asioista.
Kiinnostava kysymys onkin se, oliko ensin muna vai kana. Onhan tälläkin palstalla toistuva ilmiö se, kun joku kysyy suosituksia pyörästä ja kun saksalaisten nettikauppojen malleissa on hintaansa nähden parhaat speksit, ne saa parhaat suositukset. Tuosta maailmasta teollisuus leipänsä etsii. Viis rungon ominaisuuksista yms. vaikeammin arvioitavista asioista.
Voi tehdä niin että ostaa Canyonin, saa siitä osat, sitten kun itkee verta sen alumiinirungon kanssa niin ostaa teräsrungon tilalle ja on onnellinen. Eräälle.. Kaverille kävi näin.
Kugelschreiber
26.09.2017, 09.37
Voi tehdä niin että ostaa Canyonin, saa siitä osat, sitten kun itkee verta sen alumiinirungon kanssa niin ostaa teräsrungon tilalle ja on onnellinen. Eräälle.. Kaverille kävi näin.
Mikäs vika canyonin alurungossa oli (paitsi se että siinä ei oo läpiakseleita ;) )?
Canyonista puheenollen: niitten uuden kuitukrossarin geometria on käytännössä kopioitu mun Cyclosta ;). Melkein millilleen: tavallista pidempi vaakaputki, lyhyempi stemmi, noin 72-asteinen keula, ilmeisesti vähän normaalia isompi rake myös.
Ajoin sitten Korson kuitukeulalla ja palasin teräksiseen. Geometria toimii kuitenkin sen kanssa paremmin. Nopeampi ja tarkempi ohjaus, mutta kuitenkin vakaamman oloinen kokonaisuus. Korson radalla on sen verran juurakkopätkiä, että etupään jäykkyyden huomasi ja teräskeula olisi ollut juurakoissa mulle nopeampi. Jos ajaisin kärkivauhteja, kuitukeulan tarkempi ohjattavuus luultavasti korostuisi ja mielipide voisi olla toisenlainen.
Jos yhtään kiinnostaa, miten oma pyörä toimii, kun sitä ajaa pyörän ominaisuuksien ja kuskin osaamisen äärirajoilla, kannattaa jo ihan vaan sen vuoksi käydä kokeilemassa noita harrastekrosseja. Vaikka kuinka yrittäisi lenkeillä vetää itsensä samalla tavalla rajoille, niin se ei vaan multa ainakaan onnistu. Muutenkin cyclocross on kuin gg:tä doupattuna ja se se kehittää pyöränhallintaa todella hyvin. Suosittelen! (LJL kanssa mukaan HEL CX:ää ajamaan hophop)
Löysin myös ekan selkeästi huonon puolen vannejarruista: kerran jalkautumistilanteessa hyppäsin pyörän päälle takaisin vähän ohi ja tipahdin takarenkaalle. Jarrulänki raapaisi kivan jäljen sisäreiteen ja nyt siinä on lisäksi sellainen 10x10 cm mustelma. Levareilla ei olisi käynyt noin. Mutta kuusi tai seitsemän vuotta krossailua tarvittiin, että noin kävi, eli toivottavasti ei toistu ihan heti..
Mikäs vika canyonin alurungossa oli (paitsi se että siinä ei oo läpiakseleita ;) )?
Keskiön ritinä muistutti hieman kuplamuovin rytistämisestä lähtevää ääntä. Ritcheyn Swisscross perus BSA:lla on silkkaa erotiikkaa tässä suhteessa ja muutenkin.
Suatan osallistua lähiaikoina Helkkari-CX:ään.
Suatan osallistua lähiaikoina Helkkari-CX:ään.
Mahtavaa! Heti vaan lauantaina Kivikkoon (https://www.facebook.com/events/1967302790214608) mukaan. Siellä voi päästä telkkariin, kun YLE televisioi myös krossikisan...
(Sorry off topic)
ilkkaluukkonen
26.09.2017, 17.42
Mitä runkolaukkuja käytätte? Mulla on ollut nyt tämän kesän Revelate ja käytän vaan silloin, kun on välttämätöntä. Häiritsee se, että joutuu ajamaan polvet enemmän levällään kuin mihin on muuten tottunut. Siksi pidemmillekin lenkeille yritän saada tavarat taskuihin ja Road Runner Bagsin Burritoon.
Mulla on Blackburnin Outpostin isompi versio. Tuon kanssa en ole huomannut, että tarvitsisi polkea jalat leveämmällä, mutta toisaalta se voi olla yksilöllistäkin. Laukku voisi olla isompikin oman pyörän puolesta. Laatu on hyvän oloista, joskin vettä saisi pitää paremmin.
http://www.blackburndesign.com/en_eu/bags/outpost-bag-collection/outpost-frame-bag-large.html
Riippuu varmaan polkimien leveydestä. Alumiinirunkoisessa on usein paksummat putket kuin teräksisessä, joten putkien suojaan mahtuu laukkukin paremmin pois polvien tieltä.
Kugelschreiber
26.09.2017, 18.20
Keskiön ritinä muistutti hieman kuplamuovin rytistämisestä lähtevää ääntä.
Johan ny. Ei mulla vaan ritissy vaikka pari vuotta ajoin. Eikä ritise jatkossakaan sillä bussikuski mun yksilön ryttäs käyttökelvottomaksi ja näin ollen mahdollisti vaihdon kuitupyörään. Tosin siinäkin pressfit eli koputtaa puuta.
Kommuutteri
26.09.2017, 19.21
Mikäs on raadin mielestä se maukkain tai hinta/laatusuhteeltaan paras teräksinen runko gg- ja yleispyörään? Bsa-bb ja levyjarrut lähtökohtana, jos käsissä olevista osista vaikka pyörän laittaisi.
Tämmöinen on itsellä sattunut ajatuksiin https://masoncycles.cc/products/resolution-frameset
Sent from my iPad using Tapatalk
Näihin mielipiteisiin ei ole raadin hyväksyntää, mutta tässä jotain, mitä itselleni tuli mieleen: Mason on hieno, joskin voi olla todella jäykkä, koska viistoputki näyttäisi olevan 38-millinen ja jos satulaputkikin on Lifeä, on sekin ylikokoinen. Shand (https://www.shandcycles.com) Stooshie on vähän vastaava ja Stoater perinteisellä emäputkella ja teräskeulalla. Ritchey-uutuus Outback (https://ritcheylogic.com/outback-frameset) vaikuttaa myös hienolta, kunhan tulee myyntiin ja putkien sekä ei ylikokokeulan perusteella sen voisi ainakin olettaa olevan Masonia mukavuuspainotteisempi. Kaikki noi on kyllä sellaista hintaluokkaa, että samaan rahaan alkaa jo saamaan mittatilausrunkojakin.
Hintalaatusuhteen puolesta Fairlight Faran (https://fairlightcycles.com/faran/faran-frameset/?v=f0aa03aaca95) voisi olla aika vahvoilla. Suunnilleen puolet edellisä edullisempi, mutta Reynolds 631 eli ei ole kevyin mahdollinen, mutta kevyempi ja minusta hienompi kuin muut hintaisensa. Faranin EN-normeihin tehty levarijäykkyinen haarukka on tosin ylipainoinen. Se että joka koosta löytyy lyhyt ja pitkä versio, takaa että löytyy ainakin lähelle oikea geometria sekä pers-, että pääjalkaisille. Jos 32c renkaat riittää, niin saman firman Strael (https://fairlightcycles.com/strael/?v=f0aa03aaca95) on todella hieno ja kevytkin. Yksi hyvän hintalaatusuhteen runko voisi olla Soma:lta esim. Double Cross Disc. Viimeisenä vielä Hra. Fairlightin (eli Genesiksen entisen pääsuunnittelijan) enemmän putiikkirunko Wold Elm (http://www.woldcycles.co.uk/bicycles/production/elm#bike1), joka tyylillisesti miellyttää itseäni, mutta alkaa olla custom-rungon hinnoissa myös.
Jos pyörää on tarkoitus käyttää myös talvisin autoteillä tai esim. Hesan suolatuilla kelveillä, päätyisin itse rosteriin, titaaniin tai kuituun. Tai sitten isompien firmojen esim. All Cityn teräsrunkoon, jossa on ed-coatingit estämässä ruostumista (ja jotka ei ole ihan niin arvokkaita ruostutettavaksi). Niillä on se uusi Cosmic Stallion. (http://allcitycycles.com/bikes/cosmic_stallion) Joku Columbus Lifen tyyppinen todella ohutseinämäinen putki kun ruostuu suolasta aika nopeasti puhki. Nimimerkillä: "Kokemusta on"
https://ritcheylogic.com/media/catalog/product/cache/7/image/650x/040ec09b1e35df139433887a97daa66f/o/u/outback-steel-complete-side.jpg
Blackborow
26.09.2017, 20.26
Maukkaudesta tiedä, mutta Foxcompilla on Macho Man Disc tarjouksessa. Luulisi olevan aivan kelvollinen tuohon hintaan. http://www.foxcomp.fi/all-city-macho-man-disc
^ joo tai Macho King, joka on lähempänä Masonia, mutta 600 euroa edullisempi ja kestää paremmin talvea.
http://www.foxcomp.fi/all-city-macho-king-853-frameset
Suunnilleen Masonin hinnalla pitäisi tosiaan onnistua jo vaikka Cyclolta (http://www.cyclobicycles.com/cyclosteel/indexsteel.html) KVA MS3 -runko kuitukeulalla ja sen kanssa ei sitten tarvitsisi huolehtia ruostumisesta.
Ainiin...se maukkain. Hmm... Independent Fabrication ja Stinner Frameworks ainakin on sieltä maukkaimmasta päästä ja ne taitaa tehdä molemmat (tai ainakin IF varmasti) teräsrungot ilman huohotusreikiä eli niin, että kosteus ei pääse putkiin.
Jos Jariin päädyn niin kumpi runkokoko? 175cm pitkä kuski 81-82 inseam mitalla. Bike-discountin aspa suositteli 56 kokoa mikä kyl erityisesti standoverin puolesta kuulostaa isolta...
Pyörä
Fuji Jari M (54)
Fuji Jari L (56)
Head angle
71,5
72
HT length
150
170
Reach
370
379
Standover
804
824
Stack
572
592
Seat tube angle
73
73
Wheelbase
1016
1027
Chainstay
435
435
Saman kokoisena kuskina ja omaan grinderini mittoihin vertaamalla M ehdottomasti.
Jos Jariin päädyn niin kumpi runkokoko? 175cm pitkä kuski 81-82 inseam mitalla. Bike-discountin aspa suositteli 56 kokoa mikä kyl erityisesti standoverin puolesta kuulostaa isolta...
Pyöräkokoon vaikuttaa moni tekijä pituuden ja inseamin lisäksi, mutta äkkiseltään arvioituna muita mittojasi tietämättä koko vaikuttaa isohkolta. Suhtautuisin suositukseen varsin varovasti ja miettisin M -kokoa...
Näihin mielipiteisiin ei ole raadin hyväksyntää, mutta tässä jotain, mitä itselleni tuli mieleen: Mason on hieno, joskin voi olla todella jäykkä, koska viistoputki näyttäisi olevan 38-millinen ja jos satulaputkikin on Lifeä, on sekin ylikokoinen. Shand (https://www.shandcycles.com) Stooshie on vähän vastaava ja Stoater perinteisellä emäputkella ja teräskeulalla. Ritchey-uutuus Outback (https://ritcheylogic.com/outback-frameset) vaikuttaa myös hienolta, kunhan tulee myyntiin ja putkien sekä ei ylikokokeulan perusteella sen voisi ainakin olettaa olevan Masonia mukavuuspainotteisempi.
Itse uskon että viistoputkella ei ole käytännössä mitään vaikutusta mukavuuteen, mutta sillä on vaikutusta painoon, kestävyyteen sekä sivuttaisjäykkyyteen. Itsekin olet joskus sanonut, että teräsputki ei jousta pituus-suunnassa. :rolleyes: Sen sijan Ritchey taivutetuilla seatstaysilla voisi olla aika paljon vaikutusta mukavuuteen. Satulaputkella on toki suoraan vaikutusta mukavuuteen.
Mika_koo
27.09.2017, 17.36
Jos Jariin päädyn niin kumpi runkokoko? 175cm pitkä kuski 81-82 inseam mitalla. Bike-discountin aspa suositteli 56 kokoa mikä kyl erityisesti standoverin puolesta kuulostaa isolta...
Pyörä
Fuji Jari M (54)
Fuji Jari L (56)
Head angle
71,5
72
HT length
150
170
Reach
370
379
Standover
804
824
Stack
572
592
Seat tube angle
73
73
Wheelbase
1016
1027
Chainstay
435
435
kannattanee myös tuon reachin kannalta asiaa pohtia
Sent from my iPad using Tapatalk
Juha Jokila
27.09.2017, 17.53
kannattanee myös tuon reachin kannalta asiaa pohtia
Juu, tossa Jarissa on lyhyehkö reach. Esim. Canyonissa mulla reach 387 mm ja runko vain kokoa 53 cm, 80 mm stemmi ja ukko 173 cm.
Sama reach tuossa on kuin GT Gradessa (53cm) ja Divergessä (54cm)? Divergessä vielä 3mm lyhempi. Vai onko noikin sit lyhyitä. Toki Konassa ja Tripsterissä on jonkunverran pidempi reach sitten. Sit taas 56cm Jarissa on standover jo hiukan yli oman 81-82cm inseam mitan.
Emmää tiedä. Sen takia mä täällä kyselenki ku näistä mitää ymmärrä vaikka vaatimuksia pyörälle alkaakin olla. Maasturi puolella paljo helpompaa kun käytännössä aina M-kokoinen on oikea viimeistään stemmiä vaihtamalla. :D
Joku tulee varmasti pian ehdottomaan et ostaisin kivijalasta jolloin saisin paremmin apua koon valintaan yms. Mä mielelläni ostaisinkin kivijalasta mut kun tähän mennessä ainoa vaatimuksia vastaava minkä oon löytänyt on Rove NRB. Omasta LBS:sta meinasin jo Divergen ostaa ja tehdä kompromissin jarrujen ja tire clearancen suhteen mut sit kävikin ilmi, että ko. mallia mitä olin katsellut niin ei saada Suomeen kuin jonain fakin turkoosina. Se meni siinä sitten.
Ei mulla edes kovin mahdottomat vaatimukset mun mielestä oo. Hinta noin 2 tonnia (miel. alle), levarit (miel. hydet), 2x10/11 vaihteisto, iso tire clearance ja läpiakselit (future proof), kierrekeskiö, paikat lokareille ja edes jollainlailla siedettävä väri. Mieluisin olis keltainen mut niitä nyt ei varsinkaan oo näkynyt. Käyttötarkoitus jokapaikanhöylä maantievehje niille lenkeille kun ei maastopyöräilyyn ei ole aikaa tai ei huvita.
Tosiaan tämänhetkiset vaihtoehdot on tuo Fuji Jari ja Kona Rove NRB. Option optiona Tripsteri runkosettinä aka ikuisuusprojekti jos itse kasaan. :D
Maantietankoiset ovat vähän tarkempia rungon koon puolesta, useimmiten viisasta valita ns. pienemmältä puolelta kun tietää asettuvansa kahden väliin. Katsoin nuo Jarin mitat ja siitä koko 54 on varmasti riittävän lähellä oikeata, oletettavasti 100 mm stemmi on sopivin. Uskaltaa tuon pyörän koon puolesta hankkia kokeilemattakin.
Itse uskon että viistoputkella ei ole käytännössä mitään vaikutusta mukavuuteen, mutta sillä on vaikutusta painoon, kestävyyteen sekä sivuttaisjäykkyyteen. Itsekin olet joskus sanonut, että teräsputki ei jousta pituus-suunnassa. :rolleyes: Sen sijan Ritchey taivutetuilla seatstaysilla voisi olla aika paljon vaikutusta mukavuuteen. Satulaputkella on toki suoraan vaikutusta mukavuuteen.
Juu liiallista sivuttaisjäykkyyttä nimeomaan tarkoitin. Häviää "steal is real" -fiilis. Spiritin superylikokoisia viistoputkia customrunkomaakarit suosittelee yleensä lähinnä isokokoisten kiritykkien maantiekilpureihin. "Tavallisille" ihmisille riittävän jäykän keskiön saa aikaiseksi ulkomitaltaan pienemmälläkin putkella, jolloin myös painoa voi jopa säästyä vähän. Spiritin 38-millinen viistoputki on muistaakseni jonkun verran painavampi kuin vaikkapa 35-millinen Life 0.45 seinämällä tai 31,7-millinen Zona 0.5 seinämällä. Ja vaikka täällä ne, ketkä vannoo kuiturunkojen nimeen, on sitä mieltä, että mahdollisimman jäykkä runko on aina ja kaikille paras, minusta se ei ole niin. Varsinkaan sellaisessa pyörässä, joka on tarkoitettu ajettavaksi epätasaisella alustalla.
Toinen ongelma on se, että mitä suurempi on putken halkaisija eli putken kaarevuussäde, sitä helpommin siihen tulee denttejä. Spirit on vielä 0.4 keskipaksuudella, niin ei tarvitse kovinkaanmoista kolausta, kun tulee lommo. Vähän pienemmällä halkaisijalla oleva putki olisi siksi itseasiassa käytönkestävämpi. Myös siksi, että kun putki joustaa sen aavistuksen verran, rasittuu saumat vähemmän.
Tuolla jossain edellisellä sivulla oli se Cyclingtipsin podcast, missä keskusteltiin jäykkyysaiheesta polkemistehokkuuden kannalta. Ymmärrys alkaa kääntymään siihen suuntaan, että jäykin mahdollinen ei suinkaan ole kaikille edes tehokkain mahdollinen.
Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä, mutta voi tosiaan ne taivutetut chainstaytkin jotain tehdä.
Sama reach tuossa on kuin GT Gradessa (53cm) ja Divergessä (54cm)? Divergessä vielä 3mm lyhempi. Vai onko noikin sit lyhyitä. Toki Konassa ja Tripsterissä on jonkunverran pidempi reach sitten. Sit taas 56cm Jarissa on standover jo hiukan yli oman 81-82cm inseam mitan.
Emmää tiedä. Sen takia mä täällä kyselenki ku näistä mitää ymmärrä vaikka vaatimuksia pyörälle alkaakin olla. Maasturi puolella paljo helpompaa kun käytännössä aina M-kokoinen on oikea viimeistään stemmiä vaihtamalla. :D...
GT Grade vaikuttaa ainakin mittojen puolesta lyhyen puoleiselta. Nopeasti katsottuna tuossa Fujissa ja Konan Rove NRB -mallissa (http://www.konaworld.com/rove_nrb.cfm) on aika erimittaiset geot, sopivuus riippuu sitten omista mieltymyksistä, kehon mittasuhteista, liikkuvuudesta ja tietenkin käyttötarkoituksesta. Jos noissa on vielä mietittävää, niin kannattaa kokeilla mitoituksiltaan erilaisia pyöriä. Stack ja reach mitta ovat myös toisistaan riippuvaisia, jos stack kasvaa, niin reach lyhenee keulakulman suhteutettuna, tuo näkyy hyvin esim. Fuji Jarin geometriataulukosta (http://www.fujibikes.com/usa/bikes/road/adventure-and-touring/jari/jari-1-5) (s- ja m-koko), tää varmaan olikin jo tiedossa. Eihän pyörän rungon tarvitse millilleen olla oikean kokoinen, mutta rungon pitäisi mahdollistaa lopullinen hienosäätö putkiosilla itselle sopivaksi...
Pyörä
GT Grade (53)
Specialized Diverge (54)
Fuji Jari (54)
Kona Rove NRB (52)
Kinesis Tripster AT (54)
Head angle
70
71,9
71,5
71
70,5
HT length
142
158
150
144,3
Reach
370
367
370
383
383,8
Standover
772
752
804
765
757
Stack
557
592
572
570
579,4
Seat tube angle
73,5
73,5
73
74
74
Wheelbase
1019
1004
1016
1031
1038,25
Chainstay
430
421
435
435
440
Tämmöisen vertailun tein exceliin mut emmä siitä ite juurikaa ymmärrä. Muutaku et Jaris on jäätävä standover ja karkeasti Grade/Diverge/Jari enemmän samankaltaisella geolla kun taas sitten Rove ja Tripsteri on enemmän keskenään samankaltaisia.
Täs pitää mennä vähä perse edellä puuhun, kun ei oikein ole mitä koeajaa. Paikallises pyöräliikees ny on jotain Spessun, Trekin ja Feltin malleja, mutta kehtaa sinne mennä testailemaan kun tuli jo todettua, että sieltä ei mun vaatimusten vastaista pyörää löydy. Mut joo, Konan kohdalla toki Bikeshop tai Hi5bikes auttaa mitoituksessa mut jos tuohon Jariin päädyn niin joutuu geotaulukon perusteella valita.
Toki jos oon jonku vaatimuksiin sopivan pyörän missannu niin saa ehdottaa.
Mika_koo
27.09.2017, 21.55
Pyörä
GT Grade (53)
Specialized Diverge (54)
Fuji Jari (54)
Kona Rove NRB (52)
Kinesis Tripster AT (54)
Head angle
70
71,9
71,5
71
70,5
HT length
142
158
150
144,3
Reach
370
367
370
383
383,8
Standover
772
752
804
765
757
Stack
557
592
572
570
579,4
Seat tube angle
73,5
73,5
73
74
74
Wheelbase
1019
1004
1016
1031
1038,25
Chainstay
430
421
435
435
440
Tämmöisen vertailun tein exceliin mut emmä siitä ite juurikaa ymmärrä. Muutaku et Jaris on jäätävä standover ja karkeasti Grade/Diverge/Jari enemmän samankaltaisella geolla kun taas sitten Rove ja Tripsteri on enemmän keskenään samankaltaisia.
Täs pitää mennä vähä perse edellä puuhun, kun ei oikein ole mitä koeajaa. Paikallises pyöräliikees ny on jotain Spessun, Trekin ja Feltin malleja, mutta kehtaa sinne mennä testailemaan kun tuli jo todettua, että sieltä ei mun vaatimusten vastaista pyörää löydy. Mut joo, Konan kohdalla toki Bikeshop tai Hi5bikes auttaa mitoituksessa mut jos tuohon Jariin päädyn niin joutuu geotaulukon perusteella valita.
Toki jos oon jonku vaatimuksiin sopivan pyörän missannu niin saa ehdottaa.
Eihän tuo Jari varmastikaan huono pyörä ole
Sent from my iPad using Tapatalk
Eihän tuo Jari varmastikaan huono pyörä ole.
Toivonmukaan ei. On ainakin tällä hetkellä ykkösvaihtoehto. Mut tuo korkea standover vähä rajaa koon valintaa. Käytännös bike-discountin suosittelema 56 ei oikein houkuta nutcracker mitoituksen takia. :D Käsitä millä ne edes tuota suositteli.
Itse en valmistajien standover-mitoista juurikaan välitä. Luvut ei ole vertailukelpoisia, kun mitta voidaan ottaa melkein mistä tahansa. Kannattaa kokeilla, jos vaan mahdollista, ja sitten arvioida putken korkeuden sopivuutta.
Tuosta exel-taulukosta puuttuu tärkein rungon mitta, rungon vaakamitta (TTL). Omat pyörät tullu valituksi juuri tuohon ja emäputken mittaan eniten huomiota, kun pyörä muutoin normityyppinen mitoitukseltaan. Jari 56 on liian pitkä ja SO mittaakin jo liikaa. Koon puolesta tuon uskaltaa hankkia ajamattakin jos muutoin miellyttää...
Itse en valmistajien standover-mitoista juurikaan välitä. Luvut ei ole vertailukelpoisia, kun mitta voidaan ottaa melkein mistä tahansa. Kannattaa kokeilla, jos vaan mahdollista, ja sitten arvioida putken korkeuden sopivuutta.
Niinjoo en tätä muistanutkaan. Joskus kyllä aiheesta lukenut mut unohtanut koko jutun. Pitänee yrittää vielä kaivaa käyttäjäkokemuksia netin syövereistä, tuota Jaria kun ei ainakaan Suomessa näytä kellään olevan, että voisi kokeilla.
Tuosta exel-taulukosta puuttuu tärkein rungon mitta, rungon vaakamitta (TTL). Omat pyörät tullu valituksi juuri tuohon ja emäputken mittaan eniten huomiota, kun pyörä muutoin normityyppinen mitoitukseltaan. Jari 56 on liian pitkä ja SO mittaakin jo liikaa. Koon puolesta tuon uskaltaa hankkia ajamattakin jos muutoin miellyttää...
Okei. En tuollaisesta mitasta ymmärrä sitä vähäänkään joten jätin sen pois... Pitäneepä tsekata.
Edit: luin vissiin aluksi huonosti. Ok, eli Jariin jos päädyn niin sit mennään tolla 54cm koolla.
Reachien vertailu on vaikeaa kun stack on kaikissa eri. Reach on aina riippuvainen stackista, ja nyrkkisääntönä 10mm lisää stackia lyhentää reachia 3mm. Eli oikeasti Diverge on pidempi kuin Grade, vaikka tietämätön saattaisi reach-lukemasta toisin päätellä.
Tämän vahvistaa myös vaakaputken mitta koska satulakulma sekä Divergessä että Gradessa 73.5°. Stackin ja reachin keskinäisen riippuvuuden takia isommissa rungoissa pituus ei mukamas kasva, koska stackin korkeuden kasvu syö reachin pitenemisen. Oikeasti vaakaputki kuitenkin pitenee.
Stackista ei myöskään ikinä tiedä, kuinka korkea ohjainlaakerin yläkuppi siihen on pakko lisätä päälle, ennen kun päästään stemmin minimikorkeuteen. Efektiivinen vaakaputki on mielestäni paljon hyödyllisempi mitta, yhdessä satulaputken kulman kanssa. Puolen asteen muutos satulaputken kulmassa vaikuttaa efektiiviseen vaakaputken mittaan n. 5mm.
Juu liiallista sivuttaisjäykkyyttä nimeomaan tarkoitin. Häviää "steal is real" -fiilis. Spiritin superylikokoisia viistoputkia customrunkomaakarit suosittelee yleensä lähinnä isokokoisten kiritykkien maantiekilpureihin. "Tavallisille" ihmisille riittävän jäykän keskiön saa aikaiseksi ulkomitaltaan pienemmälläkin putkella, jolloin myös painoa voi jopa säästyä vähän. Spiritin 38-millinen viistoputki on muistaakseni jonkun verran painavampi kuin vaikkapa 35-millinen Life 0.45 seinämällä tai 31,7-millinen Zona 0.5 seinämällä. Ja vaikka täällä ne, ketkä vannoo kuiturunkojen nimeen, on sitä mieltä, että mahdollisimman jäykkä runko on aina ja kaikille paras, minusta se ei ole niin. Varsinkaan sellaisessa pyörässä, joka on tarkoitettu ajettavaksi epätasaisella alustalla.
Toinen ongelma on se, että mitä suurempi on putken halkaisija eli putken kaarevuussäde, sitä helpommin siihen tulee denttejä. Spirit on vielä 0.4 keskipaksuudella, niin ei tarvitse kovinkaanmoista kolausta, kun tulee lommo. Vähän pienemmällä halkaisijalla oleva putki olisi siksi itseasiassa käytönkestävämpi. Myös siksi, että kun putki joustaa sen aavistuksen verran, rasittuu saumat vähemmän.
Tuolla jossain edellisellä sivulla oli se Cyclingtipsin podcast, missä keskusteltiin jäykkyysaiheesta polkemistehokkuuden kannalta. Ymmärrys alkaa kääntymään siihen suuntaan, että jäykin mahdollinen ei suinkaan ole kaikille edes tehokkain mahdollinen.
Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä, mutta voi tosiaan ne taivutetut chainstaytkin jotain tehdä.
Väitän että tuolla podcastissa https://cyclingtips.com/2017/06/cyclingtips-podcast-does-frame-stiffness-matter/ puhuvat kuvan mukaisesti BB kohdalla mitatusta pystysuuntaisesta jäykkyydestä. Nimittäin sivuttaisjoustolla ei ole juuri mitään tekemistä mukavuuden kanssa, kun kiekkoista runkoon välitetty tärinä on pystysuuntainen ja rungon pystysuuntainen jousto vaimentaa sitä. Tosin sivuttaisjoustokin saa kammet taipumaan ja sitä kautta vaimentaa hiukan jalkoihin kohdistuvaa tärinää, mutta ei penkkiin kohdistuva. Mutta on vaikea uskoa, että joku tätä hakisi. :rolleyes:
Lisäksi olen eri mieltä kanssasi Ritsin mukavuuspainotteisuuden synnystä. Väittäisin että emäputken jousto on puhtaasti negatiivinen ominaisuus ja että etupään jousto haetaan keulalla. Jarrutuksessa etukiekko liikkuu edes-taakse jos emäputki joustaa, jarrutyyppi ei edes vaikuta mitenkään emäputkeen kohdistuvaan voimaan (vaan ainoastaan keulan jalkoja taivuttavaan voimaan). Väittäisin että kaikista jäykin kuitukeulakin joustaa emäputken suuntaisesti jopa liikaa, mutta pystysuuntaisesti tietenkin liian vähän. Väittäisin myös että emäputken joustolla on olematon vaikutus verrattuna jouseksi taivutetuilla seatstaisilla saavutettuun takakolmion pystysuuntaiseen joustoon. :rolleyes:
Kannattaisi kuunnelle se podcast. Keskiön sivuttaisjoustosta on kyse. Enkä puhu keskiön jouston suhteen rungon mukavuudesta, vaan siitä, että se ominaisuus, mistä teräsrunkoihin tykästyneet keskimäärin pitävät, on nimeomaan se, että keskiökin elää vähän - myös sivusuunnassa. Sen vuoksi aika vähän todella paksuja putkia teräspyörissä näkyy. Edes isolla rahalla tehdyissä customrungoissa. Sen podcastin perusteella nykyään ainakin osa kovemmankin luokan runkosuunnittelijoista alkaa todellakin kääntymään pikkuhiljaa siihen uskomukseen, että sivusuunnassa jäykin mahdollinen keskiö ei olekaan kaikille ja kaikkeen käyttöön edes polkemistehokkuuden kannalta paras vaihtoehto.
Mutta jos tykkää sellaisesta perusalumiinirungon ratakiskomaisesta polkemistuntumasta, niin sitten Masonin kaltainen rakenne on ihan omiaan. Siksi yhden custom-runkoprojektin läpivieminen osaavan runkomaakarin kanssa onkin todella antoisaa, että siinä joutuu oikeasti pohtimaan, minkä takia joku pyörä tuntuu itsestä hyvältä ja joku ei ja mikä on se ominaisuuksien yhdistelmä, mistä itse tykkää eniten.
Emäputki ei taida joustaa yhtään minnekään edes 1 1/8-tuumaisena, vaan haarukan kaulaputki ja se yhdistettynä pienemmän halkaisijan takia joustavampaan kruunuun ja taivutettuihin jalkoihin tuo sen pienen jouston. Näin ainakin teräskeulojen kanssa tapahtuu ja sen jouston havaitsee ihan silmämäärin. Oma 1 1/8-kaulalla oleva vannejarrukuitukeulakin (Reynolds Ouzo Pro Cross) "joustaa" samalla tapaa jonkin verran, mutta teräksisiä vähemmän. Eroa Columbuksen SL-jaloilla olevan teräskeulan ja kokokuituisen keulan välillä on sen verran, että teräskeulan kanssa tuntuu kuin koko pyörään tulisi sellainen sentin täysjousto-ominaisuus. Erityisesti nimismiehenkiharoissa ja juurakoissa ym. eron huomaa, kun etupyörän pito säilyy paremmin ja tanko hakkaa vähemmän käsille. Eron huomaa myös ohjauksessa siten, että ohjaustuma on puolestaa kuitukeulalla tarkempi. Samaten kuitukeula vaimentaa pientä, korkeataajuuksista tärinää teräskeulaa paremmin eli esim. röpelöisellä asfaltilla asfaltin epätasaisuus kantautuu tankoon kuitukeulalla vähemmän kuin teräskeulalla. Droppaillessa ja isommissa töyssyissä taas teräskeulan jousto kääntää tilanteen päinvastaiseksi. Haarukan vaihtaminen on niin nopea operaatio, että jos joku haluaa tulla itse todentamaan, niin tarjoan siihen mahdollisuuden :)
Suurin yksittäinen syy ylikokoemäputkien yleistymiseen levyjarrujen myötä on ne EN-normit. Sen jälkeen ne on vaan onnistuttu markkinoimaan niin hyvin, että nykyään yleinen mielipide on melkolailla yksiselitteisesti sitä mieltä, että absoluuttisesti jäykempi keula on aina "parempi". Syy on sama, joka tekee rungoista muutenkin - ja varsinkin teräsrungoista - kestävyyteensä nähden tarpeettoman jäykkiä. Katsoin, että Masonin runko on EN-testattu myös ja selitys superylikokoiseen viistoputkeen voi löytyä siitä. All City yritti suunnilleen vuosi ennen Macho Kingin lanseeraamista tehdä kisakevyttä levariteräsrunkoa Lifestä. Tekivät proton, joka oli ajettavuudeltaan heidän mieleensä, mutta eivät saaneet sitä menemään EN-testeistä läpi ja päättivät luopua projektista. Tilalle tuli sitten Macho King Reiskan paksuseinämäisemmistä 853-putkista.
https://www.cxmagazine.com/ritchey-logic-wcs-carbon-cross-disc-brake-fork-canti-2015
^ Kyllähän minä sen podcastin kuuntelin alusta loppuun. Kannattaisi tosin katsoa myös kuvaa, mitä rungon joustoa ovat mitanneet, kun tuota "side-to-side" termiä voi ymmärtää väärinkin, ainakin kirjaimellisesti käännettynä. Sekin on totta, että siellä ei puhuta yhtään mitään Ritchey-tyylisestä joustavasta takakolmiosta…
Emäputki itse ei muuta muotoaan (liian lyhyt), mutta se "kääntyy" pystysuunnassa, eli ”joustaa”. Tähän vaikuttaa mm. viistoputken läpimitta, eli kuinka isolta alueelta emäputki on kiinnitetty. Ymmärsin, että tätä itse kuvailit Ritsin tapauksessa, mutta ehkä tarkoitit vaan keulan ohjainputken eroja suora vs. tapered:
Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä
No hyvä jos edes tästä ollaan sama mieltä että emäputken jousto ei ole toivottavaa ja on muutenkin olematonta keulan vaikutukseen verrattuna. :rolleyes:
En usko, että emäputki kääntyy edes kuvailemallasi tavalla missään rungossa, ainakaan sellaisia määriä, että sillä olisi ajettavuuden kannalta merkitystä. Mutta emäputki sanelee, millaista haarukkaa käytetään ja minkähalkaisijaisia laakereita ja nämä vaikuttavat etupään joustavuuten.
Keskiönkin suhteen sivusuunta lienee ainoa suunta, johon keskiö mitenkään merkittävämmin voi joustaa ja siitäkin joustosta iso osa syntyy takahaarukasta eikä varsinaisesti keskiön tai viistoputken joustamisesta. Jos kuvalla tarkoitat sitä Cyclingtipsin-sivun yläreunan kuvaa, niin se on varmaankin vaan joku toimittajan lisäämä random-kuva. Tässä Jan Heinen omasta blogista (https://janheine.wordpress.com/2017/06/06/expert-discussion-on-frame-stiffness/):
https://janheine.files.wordpress.com/2011/01/barra38drawing.jpg?w=640&h=388
^ Noh, juuri niinhän minä emäputkesta kirjoitin, että ei ole merkitystä... :rolleyes:
Tuo sinun kuva on jostain aatamiaikaisesta mittauksesta, tarkoitin tätä kuvaa, missä mitataan pystysuuntaista joustoa (osa sivusuuntaistakin on toki mukana, koska mitataan kammen päästä:
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2017/05/CyclingTips-Podcast-Episode-32-does-stiffness-matter.jpg
Mun ymmärtääkseni tuossa kuvassa mitataan juuri sitä joustoa, mikä runkoon aiheutuu polkemisen seurauksena. Vanttiruuvi hoitaa ketjun tehtävää ja rautapötkylät poljinkampien virkaa. Kun kampia kuormitetaan yhdeltä puolelta kerrallaan, syntyy runkoon samanlainen liike kuin polkiessa. Polkemisliike saa keskiön liikkumaan pääasiassa sivusuunnassa.
Mitkä ois hyvät kehät / kiekot n.35mm rinkuloille. Vannejarrupeli kyseessä. Superstarilta löytyisi Pacenti Forza kehillä olevat kiekot n.360 euroa. 20mm sisäleveys. Olisiko noille joku järkevä vaihtoehto? Tubeless kiinnostelee mutta ei ole kynnyskysymys.
Mika_koo
28.09.2017, 15.44
Tämä keskustelu lienee saavuttanut eeppiset mittasuhteet. Ehdotan erityistä kunniamerkkiä keskusteluun osallistujille.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tämä keskustelu lienee saavuttanut eeppiset mittasuhteet. Ehdotan erityistä kunniamerkkiä keskusteluun osallistujille.
Sent from my iPhone using Tapatalk
:rolleyes:
Mitkä ois hyvät kehät / kiekot n.35mm rinkuloille. Vannejarrupeli kyseessä. Superstarilta löytyisi Pacenti Forza kehillä olevat kiekot n.360 euroa. 20mm sisäleveys. Olisiko noille joku järkevä vaihtoehto? Tubeless kiinnostelee mutta ei ole kynnyskysymys.
Päätin toimia nopeasti kun Just Riding Alongilta löytyi alekiekot WTB ChrisCross i19 kehillä. Eiköhän ne kelpaa sorapyöräilyyn. Rychtarski kasaantui siis 2x10 vaihteilla (juhlasekoitus Tiagraa, 105:sta ja Ultegraa :D) ja Tektron halpismini-V -jarruilla. Kivan oloinen pyörä, painoa n. 10 kiloa. Satulatolppa täytyy vielä jostain poimia, nyt on lainatolppa.
^Kiitos vinkistä! CrissCrossit on hyvän hintalaatusuhteen kehät. Mukavan leveät ja silti köykäiset. Matala profiili on gg- ja krossikäytössä plussaa, koska eivät ole tarpeettoman jäykät. jarrupinnat noissa kestää jarruttelua erinomaisesti. Juuri viime viikolla mietin, että sitä mukaa, kun kuluu muita vanteita loppuun, vaihdan wtb:tä tilalle kaikkiin kiekkoihin (ellei Mavic saa sitä Exalith-pinnoitettua Open Prota markkinoille).
Kinesiksellä on muuten nyt jo jonkin aikaa tullut ajeltua ja alkaa siihenkin tottua. Vaikka se aluksi tuntuikin ketterältä kuin siperian juna, alkaa homma tosiaan toimia. Hauskintahan tässä on ydinsodan kestävä rakenne, olenkin ajellut työmatkoja mitä kummallisemppia reittejä. Kunhan pysyy jotakuinkin kovapohjaisella alustalla on vauhtikin ihan hyvä. Vaikka pyörä tuntuikin aluksi korkealta, on kuitenkin hyvin suuntavakaa — mika lupaa hyvää talvea ajatellen. Aika painavalta se toki vieläkin tuntuu.
Joko näin viikon jälkeen Kinesis alkaa tuntua siltä et kelpais myös urheilua muistuttavaan toimintaan? :D
Jarista ja Konasta on nyt koot suurinpiirtein selvillä mut Kinesiksen keltainen väri houkuttelee vieläkin. Vaikka epäilyttääkin et saisinko pyörää kasaan.
Kinesis sivuilla on geometrian lopuksi kokosuositus, koko 54 sopii 172-178 cm kuskille. Suositus tuntuu oikealta.
Maltillisesti varmanpäälle kasaamalla ei riko mitään ja omalta tuntuu kun itse ruuvailee osat runkoon.
Mika_koo
29.09.2017, 18.30
Joko näin viikon jälkeen Kinesis alkaa tuntua siltä et kelpais myös urheilua muistuttavaan toimintaan? :D
Jarista ja Konasta on nyt koot suurinpiirtein selvillä mut Kinesiksen keltainen väri houkuttelee vieläkin. Vaikka epäilyttääkin et saisinko pyörää kasaan.
Kyllä sillä hien saa pintaan ja sopivalla reitillä vauhtiakin on kova. Eihän se maantiepyörä ole, mutta hyväpohjaisilla polulla ja hiekkateillä oikein maittava kulkupeli.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Kinesis sivuilla on geometrian lopuksi kokosuositus, koko 54 sopii 172-178 cm kuskille. Suositus tuntuu oikealta.
Maltillisesti varmanpäälle kasaamalla ei riko mitään ja omalta tuntuu kun itse ruuvailee osat runkoon.
Joo tuon kokotaulukon löysinkin. Hyvä jos siihen on jonkinlainen luottaminen. Pitääpä miettiä tuota kasaushommaakin vielä ja laskeskella mitä pyörä tulis kokonaisuudessaan maksamaan. Pattitilanteessa varmasti paikallinen fillarikauppakin kasais loppuun sen mitä itse en saisi
Kyllä sillä hien saa pintaan ja sopivalla reitillä vauhtiakin on kova. Eihän se maantiepyörä ole, mutta hyväpohjaisilla polulla ja hiekkateillä oikein maittava kulkupeli.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Okei! En tiedä sit mitenkä tuo Tripster tohon Jariin, Roveen ja Divergeen sit vertautuu? Onko pykälää järeämpi/tourinkimaisempi vai samaa kategoriaa. Geotaulukos Tripsterin luvut oli myös mutta niinkuin nimimerkki Plus tuossa aikasemmin sanoi, että stack vaikuttaa reachiin yms yms niin vaikea vertailla pelkän geometrian perusteella tällä mun tietotasolla.
Lisäys: yhtäkkiä edelliseltä sivulta kun exceliä katsoin niin tuohan on Konan kanssa hyvin samankaltaisella geolla. Isoin ero varmaa 5 milliä pidempi chainstay. Ainakin näin mun silmään. :d
Sulle toi tietysti varmasti tuntuukin vähä kivireeltä tms kun oot tottunu siihen sun täysveriseen kevyeen maantiepyörään. :D
Jarissakin on hiukan pidempi takahaarukka ja Kinesissä vielä hiukan pidempi verrattuna krossariin, vetää pyörää tuonne gg suuntaan, molemmissa myös melko loiva keula. Erot ovat hyvin pieniä eikä huonoon suuntaan ollenkaan jos gg tyyppistä suunnittelee, pehmentävät ja vakauttavat kulkua. Kisakoneet on erikseen, niin ja mulla ei muuta tietoa ole kuhan kuvia kattelen...:)
Taneli79
01.10.2017, 15.02
Canyonista puheenollen: niitten uuden kuitukrossarin geometria on käytännössä kopioitu mun Cyclosta ;). Melkein millilleen: tavallista pidempi vaakaputki, lyhyempi stemmi, noin 72-asteinen keula, ilmeisesti vähän normaalia isompi rake myös.
Postaa pikavertailu Infliten ja Gravan välillä, jos saat Canyonin jostain koeajoon. :)
Tämän syksyn HEL CX:ssä on yksi tuollainen uusi kuitu-Canyon näkynyt säännöllisesti, mutta muistikuvani mukaan se on itselleni liian iso. Olisi kyllä kiva päästä testaamaan oikeassa koossa. Eihän sitä tiedä, vaikka kuitukärpänen puraisisi.. (Canyon-kärpänen ei kyllä millään, ihan puhtaasti ulkonäkösyistä - on liian funtionaalinen ja futuristinen)
Ohiampuja
01.10.2017, 21.06
Minä Fiskarsissa koeajoin tuota kuitu-peliä. Olihan se aika makean tuntuinen omaan ankkuriin verrattuna. Ne Reynoldsin kuituvanteet taisi kanssa vaikuttaa tuntemukseen. :)
Noniin loppui se jahkaaminen. Kinesis Tripster AT tilattu. Seuraavaksi saakin ruveta speksaamaan loput osat pyörään. Palataan asiaan, nimittäin siinä hommassa tuun kyllä varmasti apua tarvitsemaan! :D
Kiekkojakaan en vielä tilannut. Pitää vielä miettiä, että laittaako normi 700c rengastus vai tuo uusi "road plus". Horizonin ja Bywayn skinwall kyljet ei kyllä välttämättä hirveän hyvin sovi keltaisen rungon kanssa...
Onhan 50 mm renkaita saatavilla mustanakin. Jos keskeltä pitää olla sileämpää kuten WTB:n road plus-renkaissa, Bontragerin X0 yms. tyyppiset kuivan kelin kevyet maastorenkaat voi olla katsomisen arvoinen vaihtoehto. Ja tietysti Clementin X'Plor MSO 650x50c on ainakin tulossa. Valmistajan sivuilla sitä ei ole, mutta Genesiksen Fugiossa se on vakiona.
Tai sitten vaikka "sileä" (ei SK) GravelKing 48-millisenä.
https://panaracer.com/lineup/images/gravel/item_img04_tc.jpg
SK-versiotakin saa 650b-koossa leveänä. Siis siltä varalta jos parasta sattuu haluamaan.
Topicin fillareihin, olikos Mason Bokeh (https://masoncycles.cc/shop/categories/bokeh-bikes) jo mainittu täällä? Voitti juuri jonkun lehden (Bikes etc) testin.
https://masoncycles.cc/images/000/000/960/large/MASON_ORANGE_ULTEGRA_side_lighter.jpg?1476114528
Blackborow
05.10.2017, 08.10
Hyi, läpiakselit ja levyjarrut. Ihan kelvoton grindaamiseen.
Masonit kyllä puhuttelee, mutta speksejä tuijottamalla noissa on kyllä hintaa liikaa sellainen 1k€-1,5k€. Voihan se toki olla, että näissä on sitä alumiinisielua sitten enemmän kuin valtamerkkien malleissa. Nättejä ovat kyllä.
Geometriaa katsoin niin se näytti olevan muutaman millin ja asteen osan tarkkuudella yks yhteen mun Private Jake kanssa.
^Aivan samaa mieltä. Satavitosilla varustettu alumiinikanki 3200€. No, on ainakin kate kohdallaan.
Tai sitten vaikka "sileä" (ei SK) GravelKing 48-millisenä.
https://panaracer.com/lineup/images/gravel/item_img04_tc.jpg
SK-versiotakin saa 650b-koossa leveänä. Siis siltä varalta jos parasta sattuu haluamaan.
Onhan 50 mm renkaita saatavilla mustanakin. Jos keskeltä pitää olla sileämpää kuten WTB:n road plus-renkaissa, Bontragerin X0 yms. tyyppiset kuivan kelin kevyet maastorenkaat voi olla katsomisen arvoinen vaihtoehto. Ja tietysti Clementin X'Plor MSO 650x50c on ainakin tulossa. Valmistajan sivuilla sitä ei ole, mutta Genesiksen Fugiossa se on vakiona.
Okei! Pitääpä tsekata myös nuo.
Ajatuksia putkiosiin. Mitä te omissa pyörissänne käytätte?
Pienellä flarella olevaa tankoa oon katellut (esim Ritchey Neo/Evo/Venturemax) mutta en osaa päättää tangon leveyttä, stemmin pituutta ja kulmaa sekä satulaputken offsettiä. Mahdotonta toki saada kerralla oikein, mutta joku lähtökohta pitäisi keksiä. Yksi vaihtoehto toki matkia jonkun sivuston arvostelussa käytettyä buildia. Sen verran sain osviittaa, että tangon leveys noin 44cm ja stemmin pituus noin 75-90mm voisi olla jonkinlainen lähtökohta.
Mika_koo
05.10.2017, 14.56
Minulla on zippin putkiosat. Muistaakseni stemmini on 110mm.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Takamisakari
05.10.2017, 15.00
Omassa grinderissä (tai no se on kyllä syklo) on Salsan Woodchipper, missä on kivasti flarea, mutta dropin taittokulma on liian suora (liian vähän taittoa matalle stackille), tuo Ritcheyn Venturemax näyttää hyvältä.
Omassa grinderissä (tai no se on kyllä syklo) on Salsan Woodchipper, missä on kivasti flarea, mutta dropin taittokulma on liian suora (liian vähän taittoa matalle stackille), tuo Ritcheyn Venturemax näyttää hyvältä.
Tuos Venturemaxis on aika radikaalin näköiset noi taivutukset. Evo tai Neomaxi ainakin kuvien perusteella vaikuttaia vähä turvallisemmalta valinnalta. Googlen perusteella 44cm leveä vaikuttais ok lähtökohdalta.
Minulla on zippin putkiosat. Muistaakseni stemmini on 110mm.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Aikalailla pitempi kun esim grit.cx arvosteluun käytetyssä Tripsterissä vain 75mm. Minkä kokoinen se sun runko on?
Satulaputkessakin vissiin jonkin verran offsettiä on tuon aikaisemmin postaamasi kuvan perusteella. Onko tuo offsetti enemmän sääntö kuin poikkeus näissä maantie/cx/gg pyörissä? Harvemmin maastureissa näkee..
^SUN stemmin pituus ja satulatolpan setbackki pitää määritellä SUN lähtökohdista SUN fillariin. Ei sillä ole mitään väliä mitä muilla internetin tyypeillä on omissa fillareissaan.
^SUN stemmin pituus ja satulatolpan setbackki pitää määritellä SUN lähtökohdista SUN fillariin. Ei sillä ole mitään väliä mitä muilla internetin tyypeillä on omissa fillareissaan.
Tiedän. Mutta kerroppa mistä saan edes jonkinlaisen lähtökohdan kun omaa pyörää ei pihassa vielä ole ja en ikinä oo edes ajanut droppitankoisella. Pakko joku keskiarvon mukainen arvo täs on määritellä ja mennä sillä aluksi. Päivittää sitten siihen suuntaan miltä rupeaa tuntumaan. Jollaki kai se tuntuma pitää ensin hakea?
Emmä muuta keinoa keksi kuin vertailla muiden omia. Erityisesti mika_koon, koska kyseessä sama pyörä.
Enkä tosiaankaan kehtaa mennä pyöräkauppaan hakemaan osviittaa ja hyväksikäyttämään heidän palveluaan kun verkkokaupasta luultavimminkin pakko osat tilata budjetin takia.
Takamisakari
05.10.2017, 15.36
Tuos Venturemaxis on aika radikaalin näköiset noi taivutukset. Evo tai Neomaxi ainakin kuvien perusteella vaikuttaia vähä turvallisemmalta valinnalta...
Mun kirjava kuitu-focus on jo raiskattu pitkillä rappiksilla, runkolaukulla, brooksilla ja woodchipperillä, eli mikään ei oo enää pyhää tässä laitteessa..
Enempi sääntö. Jos otit koon 54, niin noin periaatteessa 100 mm stemmi ja 15 mm jättö tolppaan, pitäisi olla lähellä.
Tiedän. Mutta kerroppa mistä saan edes jonkinlaisen lähtökohdan... Jollaki kai se tuntuma pitää ensin hakea?
.
No 100mm stemmi ja suora tolppa on hyvä lähtökohta.
Stemmejä olis tietty hyvä olla muutamaa eri mittaa kokeiluihin. Tai ensin jotain halpista testiin ja kun mitat on selvillä Thomsonia tilalle.
Mun rungontekijä antoi mulle aikoinaan ohjeen 100mm stemmi suoralla tolpalla tai 90mm setback-tolpalla. Ensin mainittu on toiminut. Olisi ehkäpä mielenkiintoista testata toistakin vaihtoehtoa.
Minulle KOPS tosin toimii hyvin niin samaan paikkaan penkki tulisi.
Juha Jokila
05.10.2017, 16.56
Mun rungontekijä antoi mulle aikoinaan ohjeen 100mm stemmi suoralla tolpalla tai 90mm setback-tolpalla.
Tolppaan tarvittava setback riippuu myös satulasta, lähinnä missä sen satulan istuinkohta on suhteessa kiskoihin ja kuinka pitkä kiskojen säätövara on. Hyvällä tuurilla säätövarat riittä sekä suoralla, että setback tolpalla, mutta esimerkiksi Thomsonin satulatolpan kiinnike on niin pitkä, että mun Selle Italian satulaan merkitty sallittu säätöalue oli täsmälleen yhtä pitkä. No, käytännössä pystyi sitä ehkä 5 mm säätämään yli rajojen.
Sama pätee hieman tangon ja semminkin kohdalla, koska käsien otekohta ratkaisee ja eri tankojen taivutuksissa on eroja.
Tangon leveyshän on klassisesti mitattu hartialuiden kärkien leveydestä.
Eli ei näitä oikeasti pysty kokeilematta saamaan tarkalleen oikein. Tarve voi vielä muuttua vuodenkin päästä kun kroppa tottuu käyrään ajoasentoon. Itellä on nykyisin helpompaa, kun parin vuosikymmenen harrastuksen jälkeen osia on jäänyt laatikkoon ja voi rauhassa hakea mitat ennen kuin tilaa lopulliset kauniit, kevyet ja kalliit osat.
Juha Jokila
05.10.2017, 17.05
Tuos Venturemaxis on aika radikaalin näköiset noi taivutukset.
Tuohan on just hienon näköinen. Ei ole kokemusta moisesta, mutta tuota on kai tarkoitus ajaa pääosin dropeilta ja silloin tanko tulee aika ylös.
Kiitos näistä! Enköhän mä näillä vinkeillä saa jonkinlaiset putkiosat tilattua.
105 hyde osasarjakin on tuossa liipaisimen alla joten sen jälkeen ei tarvikaan kuin pähkäillä tuo rengaskoko. Vaikein viimeisenä. :D
Rengaskokoa arpoessa kannattaa miettiä, että haluaako ajaa talvella/nastoilla. Road plus koossa noita nastoja ei ole saatavilla.
Tollaseen fillariin kannattaa kyllä hommata jossain vaiheessa toinen vannesetti, joten molempi parempi ;)
http://i67.tinypic.com/2l199x.jpg
Lainatolppa ja -stemmi, samoin kiekot ja renkaat vaihtuvat vielä. 46 kenkä ja klossi ihan takana = ihan hitosti toe overlappia.
Hyväntuntuinen pyörä! em. keskusteluun liittyen tässä on 545 vaakaputki, parikyt milliä setbäkkiä ja 100mm stemmi. Kuski on kankea 178cm
edit: jo pitäisi näkyä
^ei tuo sun Googlesta hotlinkkaama kuva näy.
Typerä Google photos ei pelaa.. kokeillaanpa tinypicciä
No nyt! Hieno! Onko just sulle vai hyllytavaraa?
Teipit pois kiekoista niin on parempi. Noita kolmen tarran kiekkoja ei koskaan saa synkronoitua venttiilin ja kumien kanssa.
EDIT: onko muuten Pitkäjärvi tuo kuvassa oleva vesi?
Ostin Fillaritorilta pois kuleksimasta. Joo, noi kiekot menee takaisin maantiesinkulaan ja tähän laitan ne ChrissCrossit kunhan vaan saapuvat. Renkaiksi tulee 35mm G-Onet.
Oranssi puolatar
Puuttuu a) levyjarrut, b) ylikokoemäputki ja c) läpiakselit ja eiks tommosen teräsankkurin kanssa lopu ylämäessä voimat kesken, kun kaikki watit hukkuu keskiön notkumiseen? :p
Mitkä putket tossa olikaan? Haarukan jalat vissiin Max, kun on ylhäältä leveät?
E: nyt vasta huomasin tuon takapäästä lintattu vaakaputki/satulaputken muhvi -yhdistelmän. Hienosti tehty.
Ps. pyörägenren suhteen offaria, mutta Polelta aika vahva kannanotto hiilikuiturunkoihin liittyen: https://www.pinkbike.com/news/carbon-conundrum-pole-bicycles-ditch-their-plastic-project.html
Mitenhän alurunko pitäisi muuten valmistaa, jotta siitä saisi sopivasti joustavan, riittävän jäykän ja vielä kestävänkin? Polen kommentit ovat sinällään ymmärrettäviä, ettei täysjoustomaastureissa ja läskeissä ole paljonkaan merkistystä rungon jousto-ominaisuuksilla.
onko muuten Pitkäjärvi tuo kuvassa oleva vesi?
ei vaan joku lammikko kaukajärven länsipäädyssä. piti ihan kartasta tarkistaa, eli Isolammi.
Juha Jokila
06.10.2017, 17.00
Mitenhän alurunko pitäisi muuten valmistaa, jotta siitä saisi sopivasti joustavan, riittävän jäykän ja vielä kestävänkin?
Tekemällä alumiinikerroksesta riittävän ohuen, esim. härmistämällä alumiinihöyryä hiilikuidusta valmistetun apurungon päälle.
Ps. pyörägenren suhteen offaria, mutta Polelta aika vahva kannanotto hiilikuiturunkoihin liittyen: https://www.pinkbike.com/news/carbon-conundrum-pole-bicycles-ditch-their-plastic-project.html
OT, mutta tässä vähän mietittävää:
Carbon fiber frame manufacturing is labor intensive work. We learned that there’s no way of automating the carbon fiber process. This means that all the labor in carbon manufacturing has to be in low-cost countries; Myanmar, for example. We found out that also the carbon waste is not handled properly. The factory where we visited stated that the carbon waste is “ocean fill.” I guess it means that they dump it in the ocean...
Nam. Eritoten väri. Pulun putkista väsätty, ellen näe väärin?
Marsusram
06.10.2017, 20.38
Tekemällä alumiinikerroksesta riittävän ohuen, esim. härmistämällä alumiinihöyryä hiilikuidusta valmistetun apurungon päälle.
Tuohon kun vielä ottaisi kaljatölkistä mallia, eli tekisi paineistetun rungon, niin jäykkyyttä voisi säätää venttiilistä ilmapumpulla.
Juha Jokila
07.10.2017, 02.18
Tuohon kun vielä ottaisi kaljatölkistä mallia, eli tekisi paineistetun rungon, niin jäykkyyttä voisi säätää venttiilistä ilmapumpulla.
Pitäiskö tuo litkuttaa varmuuden vuoksi ja pitemmillä lenkeillä kääntää hetkeksi nurin päin?
Mika_koo
07.10.2017, 08.44
Pitäiskö tuo litkuttaa varmuuden vuoksi ja pitemmillä lenkeillä kääntää hetkeksi nurin päin?
Lituittaminenhan pitää tehdä jo pajalla separaattorilla.
Sent from my iPad using Tapatalk
Blackborow
07.10.2017, 09.17
Mitenhän alurunko pitäisi muuten valmistaa, jotta siitä saisi sopivasti joustavan, riittävän jäykän ja vielä kestävänkin?
No se nyt ei ehkä ole mahdollista. Alumiinilla on omat ominaisuutensa ja muilla metalleilla omansa jne. Muovia voidaan sitten muokata vapaammin.
Tuohon kun vielä ottaisi kaljatölkistä mallia, eli tekisi paineistetun rungon, niin jäykkyyttä voisi säätää venttiilistä ilmapumpulla.
Kun pyörästä löytyy vaan tarpeeksi järeää mekaanista doupingia, niin tarakalle voi laittaa kompuran eikä tarvitse edes pysähtyä operaatiota varten. Jos pyörä kuulostaa liikkuvalta metrolta, se on vain nykyaikaa
Ajatuksia vanteista? En nyt vielä ole päättänyt, että 650b vai 700c mutta näin niinku yleisesti. Mitä teillä on käytössä?
Stans Grailit ja Hunt 4Season Gravelit ainakin googlettaessa tuntuu tulevan aika paljon vastaan. Grailit on muutamissa pyörissä ensiasennuskiekkoinakin. Harmillisesti vaan noita ei valmiina settinä yhtäkkiä löytynyt laadukkailla navoilla varustettuna.
Hunteissa houkuttais helppous. Saa valmiin kiekkosetin ja jopa renkaan valmiiksi asennettuna. Laadusta en sitten tiedä. Googlen perusteella loistavat mutta tiedä sitten..
Custom kiekkosetin osien metsästys ja kasaus pyöräliikkeessä on myös toki vaihtoehto, mutta paljon vaivalloisempi. Ja kenties kalliimpikin. Vaikka toki laadukkaampaa napaa yms varmaan saisi speksattuakin. Nimimerkillä maasturin kehän vaihto kävi liikkeessä kolmesti ennenku tuli hyväksi. Olin tilannut pinnat laskurin mukaan ja tietenkin olivat sitten liian lyhyet yms.
Edit: Lisää googlettelin ja alkaa huntit vaikuttaa kyllä parhaalta hinta/laatusuhteelta sekä edelleen houkuttelevan helpolta vaihtoehdolta.
Rengaskoko asiaa yritin miettiä siltä kantilta, että kun Tripsteri on samalla mun "maantiepyörä" niin 700c 35-38cc renkailla olis ehkä paras ratkaisu kun asfalttiajoakin nyt tulee ainakin 60% ellei enemmän. Mut sit taas moni road plussilla ajava sanoo, että häviää nopeudes vain marginaalisesti "nakkikumeille" kun taas ajomukavuus on paljon isompi. On tää vaikeeta. :D
Kannattaa nyt miettiä, että haluaako ajaa talvella (nastarenkaat). Road plus kiinnostaa toki mua itseäkin, mutta kun nastoja ei tuossa koossa saa niin hieman vajaaksi jäisi plussan "hyöty" omissa ajoissa.
Huntit on ihan makeita, mutta kun itse niitä kattelin/laskeskelin niin läpiakseliadaterien jälkeen hinta nousi aika kovaksi. Kyseessä on kuitenkin aika perus kiekot novatechin navoilla, jotka ei ihan hirveän arvokkaita ole.
Itse päädyin lopulta superstaran Grail senttiin, kun niitä sai alesta vähän yli 300€ hintaan kaikkinensa.
Noilla hinnoilla saa myös dt:n kiekkoja, kun vähän seurailee alennuksia.
Edit:
Saattaisi muuten tämä kiekkomalleihin liittyvä keskustelu sopia paremmin esim tonne, siellä on jo muutenkin pohdittu noita vaihtoehtoja ihan mukavasti.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=48594
Kannattaa nyt miettiä, että haluaako ajaa talvella (nastarenkaat). Road plus kiinnostaa toki mua itseäkin, mutta kun nastoja ei tuossa koossa saa niin hieman vajaaksi jäisi plussan "hyöty" omissa ajoissa.
Huntit on ihan makeita, mutta kun itse niitä kattelin/laskeskelin niin läpiakseliadaterien jälkeen hinta nousi aika kovaksi. Kyseessä on kuitenkin aika perus kiekot novatechin navoilla, jotka ei ihan hirveän arvokkaita ole.
Itse päädyin lopulta superstaran Grail senttiin, kun niitä sai alesta vähän yli 300€ hintaan kaikkinensa.
Noilla hinnoilla saa myös dt:n kiekkoja, kun vähän seurailee alennuksia.
Edit:
Saattaisi muuten tämä kiekkomalleihin liittyvä keskustelu sopia paremmin esim tonne, siellä on jo muutenkin pohdittu noita vaihtoehtoja ihan mukavasti.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=48594
Jeps, kiitoksia. Postasin kyselyä tuonne ehdottomaasi lankaan. Saa tulla kertomaan mielipidettä sinne! :D
Rengaskokokeskusteluun. Epäilen, että talvella tuskin kauheasti tulisi ajettua kun en sitä ole vielä maasturillakaan harrastanut joten ainakaan vielä nastojen saatavuus ei ole pakollista. Kiekko tai ainakin nyt rengastarjonta on vaan "roadplus" luokkaan vähän vajainen, joten voi olla, että päädyn tuohon perinteiseen 700c kokoon.
Ehkä jos WTB Byway/Horizonia saisi koko mustana niin saattaisin roadplussan valita. Vastaava kumi löytyy oikeastaan vain Panaracerilta Gravelking tai SK-malli, mutta siitä löytyy tosi huonosti mitään kokemuksia tai arvosteluita. Clementin tuleva 50c leveä malli toki olisi kanssa, mutta saatavuudesta ei ole mitään tietoja. Ja menee ehkä vähä turhan leveäksi jo muutenkin.
Road plus-listan kokomustiin voi lisätä vielä ainakin Compass Cyclesin renkaat(https://www.compasscycle.com/product-category/components/tires/650b/). Saman firman renkaista mulla on kokemusta kapeampana 700c-koossa, ja rullaavat aivan törkeän hyvin. Kestävyys kärsinee teoriassa hieman, mutta tubeleksena ei senkään kanssa ollut käytännössä ongelmia. Suomesta noita ei tietääkseni saa, mutta google löytää myyjiä ainakin briteistä.
Minkä maantiepluspyörän hankkisitte jos kattona 2500eur? Olin varma Focus Paralanesta mutta kun kaivelee syövereitä niin löytyy vaikka ja mitä. Canyon endurance malli rupesi jo kutkuttamaan ja olisi vähän halvempi kun vastaava Focus. Tietysti maksimaalinen rengastila olisi hyvä mutta 9kg Highball 29 ajaa kyllä ne tarpeet ja saa nastat siihen jos tarvii. Työmatkaa ei talvella pysty ajelemaan.
Minkä maantiepluspyörän hankkisitte jos kattona 2500eur? Olin varma Focus Paralanesta mutta kun kaivelee syövereitä niin löytyy vaikka ja mitä. Canyon endurance malli rupesi jo kutkuttamaan ja olisi vähän halvempi kun vastaava Focus. Tietysti maksimaalinen rengastila olisi hyvä mutta 9kg Highball 29 ajaa kyllä ne tarpeet ja saa nastat siihen jos tarvii. Työmatkaa ei talvella pysty ajelemaan.
Rosen uusi Backroad menee muutaman lantin ylitse, mutta on tuntunut ihan hyvältä pyörältä, sen vähä mitä tässä on pystynyt viimeiseen kuukauteen ajamaan. Voisi mennä ihan GG pyörästäkin, mahtuu 42mm renkaat jne. Nyt alla SK:t.
Rosen uusi Backroad menee muutaman lantin ylitse, mutta on tuntunut ihan hyvältä pyörältä, sen vähä mitä tässä on pystynyt viimeiseen kuukauteen ajamaan. Voisi mennä ihan GG pyörästäkin, mahtuu 42mm renkaat jne. Nyt alla SK:t.
Kiitos vinkistä. On kyllä paljon vaihtoehtoja. Heti ensimmäinen googletus Rosesta masensi kun eivät kehuneet. Ei tietysti saisi vaikuttaa. Taas Rosen normi maantiepyörää kehuttiin esim. Bikeradar. Loistava on kyllä tuo konfiguraattori Rosella. Oishan tuo vihreä Hulkki aika hieno väri! Todennäköisesti en itse osaisi negatiivisia asioita löytää niinkun Pro:t.
Seuraavassa Fillarilehdessä pitäisi olla jotain juttua tuosta backroadista. Tähän asti backroadista taitaa olla yksi ainoa review olemassa. Itselle osui backroadin julkaisu juuri sopivasti, kun olin etsimässä GG pyörää ja backroad täytti omat vaatimukset jotakuinkin.
Tässä on kyllä hinta/laatu liian hyvä. Jos runko olisi huono mitä ei ole niin osat on aika priimaa. Kaikkea ei voi saada niin väritys on stealth tai sitten toi alu jutska. Taitaa olla klikkausta vaille. Koko on vaan persiistä kun kääpiö. XS tai sitten S joka on alarajalla muutaman sentin pidemmälle miehelle. Tosin vertailin mitalla supersixiin niin esim. satulasta ohjainkannattimelle on jopa S mallissa vähän lyhyempi kun nykyisessä 52cm cannondalissa.
https://www.canyon.com/fi/road/endurace/2018/endurace-cf-sl-disc-8-0.html
Tämä alumiinirungolla vain vajaa 1800 eur http://www.cyclingweekly.com/reviews/road-bikes/canyon-endurace-al-7-0-disc
Toi Canyonin Endurance on kyllä ihan nätti maatie-/yleispyörä, mutta se ei kyllä ole Road plus eikä myöskään ns. Gravel pyörä joista tässä ketjussa pääosin jauhetaan.
Toki voihan niillä 28mm slikseillläkin soralla ajaa, mutta ei ne kovin optimit siihen hommaa ole.
Eikös Enduraceen mene max 33mm renkaat? Olen ainakin kuvia nähnyt Challengen krossikumeilla.
Eikös Enduraceen mene max 33mm renkaat? Olen ainakin kuvia nähnyt Challengen krossikumeilla.
Oikeassa olet. "The Endurace CF SLX has clearance for tires up to 33 mm wide. However, our test bike featured 28 mm tires, but it was nice to know you could go wider if you were hitting some gravel"
Mutta päättäkää jo mikä olis hyvä kun Canyoni on jo ostoskorissa mutta aloinkin katumaan ja katsomaan Inflite AL cyclocross mallia..lol
...
Mutta päättäkää jo mikä olis hyvä kun Canyoni on jo ostoskorissa mutta aloinkin katumaan ja katsomaan Inflite AL cyclocross mallia..
Niin, sehän on tosiaan cyclocrossari eikä GG.
Niin, sehän on tosiaan cyclocrossari eikä GG.
Gravel mainittu! https://www.rosebikes.fi/bike/rose-team-dx-cross-gravel-105/aid:2680885
Mutta päättäkää jo mikä olis hyvä kun Canyoni on jo ostoskorissa mutta aloinkin katumaan ja katsomaan Inflite AL cyclocross mallia..lol
Tässä pitäisi varmaan saada ihan alkuun jotenkin määriteltyä, että mitä olet hakemassa. Itse ymmärisin aluksi, että olet hakemassa Gravel-pyörää ja mahdollisesti vielä sellaista, johon saisi ne road plus renkaat. Nyt tässä on kuitenkin pyörinyt maantiepyöriä jossa on hieman "normaalia" isompi rengastila, sekä muutamia cyclocross pyöriä.
Toki tämän Gravel-pyörän määrittely on vähän vaikeata ja jopa turhaa. Itse pidän Gravel-touhuun soveltuvan pyörän rengastilaa vähän isompana, kuin maantiepyörän tai kisaisemman cyclocross pyörän haarukoita. Mitään tiukkoja numerota on toki mahdoton määritellä, mutta pitoa, nopeutta ja mukavuutta rupeaa löytymään sieltä 35-40mm tuntumasta. Mun oma perjaata on se, että rengastilaa voi aina jättää käyttämättä, mutta lisää ei saa koskaan rungon/pyörän hankinnan jälkeen.
Aikaisemmin täällä oli esillä mm. tuo Jamiksen Renegade, mielestäni esim se vaikuttaa ihan kivalta peliltä tuossa vähä yli kahden tonnin hintaluokassa.
https://www.evanscycles.com/en-fi/jamis-renegade-expert-2018-adventure-road-bike-EV306050
https://www.youtube.com/watch?v=4KeBo1mqvOY
Toinen vielä halvempi ja varmaan aika samat hommat hoitava olis On-One. Tämä on toki ainakin skepsien mukaan vähän painavampi (en tosin itse oikein koskaan uskalla vertailla painoja valmistajien ilmoitusten perusteella).
https://www.on-one.co.uk/i/q/CBOOBBBCX1/on-one-bish-bash-bosh-sram-force-1-hrd-adventure-bike
..ja eiks tommosen teräsankkurin kanssa lopu ylämäessä voimat kesken, kun kaikki watit hukkuu keskiön notkumiseen? :p
Näin tais käydä kun ylämäkeen putkelta vääntäessä takakiekko saattaa joskus sipaista jarrupalaa. En oo vielä oikein päässyt sinuiksi noiden Tektron halpisjarrujen kanssa. Täytynee päivittää jossain vaiheessa.
Jarrupalat noista kuluu ainakin ihan silmissä. Seuraavaks kannattaa varmaan panostaa Kool Stopin paloihin?
rocksted
10.10.2017, 07.28
http://nukeproof.com/wp-content/uploads/prod-159385-_-02.jpg
Auts. Minun kuituinen maantiepyöräkin on sitten sisimmiltään luttero teräsankkuri.
Minkä maantiepluspyörän hankkisitte jos kattona 2500eur? Olin varma Focus Paralanesta mutta kun kaivelee syövereitä niin löytyy vaikka ja mitä. Canyon endurance malli rupesi jo kutkuttamaan ja olisi vähän halvempi kun vastaava Focus. Tietysti maksimaalinen rengastila olisi hyvä mutta 9kg Highball 29 ajaa kyllä ne tarpeet ja saa nastat siihen jos tarvii. Työmatkaa ei talvella pysty ajelemaan.
Canyon Endurace on varma valinta, jos max 33mm leveä rengas riittää.
Vielä yksi vaihtoehto jota ei vielä ole ehdotettu, jos kaipaa enemmän rengastilaa.
https://www.orbea.com/fi-en/marcas/terra
https://www.orbea.com/img/products/landings-submarca/inicio/Terra_M21D_FondoGris_2000x1125.jpg
kuovipolku
10.10.2017, 15.18
Vielä yksi vaihtoehto jota ei vielä ole ehdotettu, jos kaipaa enemmän rengastilaa.
https://www.orbea.com/fi-en/marcas/terra
Kuvittelin ehdottaneeni joskus kesän korvalla, mutta se oli pelkkä maininta uutuudesta (ja jäi pelkäksi maininnaksi kun ketään ei taaskaan tuntunut kiinnostavan <itsesääliä ja pidäteltyä itkuntihutusta> mutta korjataan asia linkittämällä vaihteeksi muitakin kuin niitä englantilaisia ja amerikkalaisia testejä ja arvosteluja:
https://www.velochannel.com/test-de-lorbea-terra-29001
https://www.topvelo.fr/test-materiel-velo-velo-gravel-orbea-terra-impressionnant-3-986.html
http://www.veloderoute.com/information/12372/exclu-orbea-terra-entre-gravel-et-endurance
https://bike-cafe.fr/2017/07/dans-le-luberon-avec-le-nouveau-gravel-bike-dorbea-le-terra/
http://www.bdc-mag.com/test-orbea-terra/
Jep, yllättävän vähän Orbea on saanut palstatilaa. Omalla GG-listalla menee helposti aivan terävimpään kärkeen.
Hieno on tuo Orbea. Persoonallinen, ei bulkkia.
Pistää melkeinpä miettimään montako gravelgrinderia ihminen tarvitsee.
Offtopiikkia mutta jätin pyörän hankkimatta kun niitä jo riittävästi. Hommasin vanhaan Focus cycloon uudet vanteet+muutamat renkaat. Sitten 29 carbooni santa cruziin 3T:n jäykän hiilarikeulan, uudet vanteet+renkaita. Siinä on gravelilla ihmettelyä kun painaa alle 9kg ja rengastilaa,läpiakselit jne jne :seko:
Pistää melkeinpä miettimään montako gravelgrinderia ihminen tarvitsee.
Samoin!! Tai siis SwissCrosshan on oikeasti krossari, elikkä erillinen kuitugrinderi on perusteltu. Harmi vaan että viimeaikaisten edesottamusten jälkeen ei ole/tule lupaa wifveltä :(
... jätin pyörän hankkimatta kun niitä jo riittävästi...
Kuullostaa nyt hieman oudolta. Eikö se sopiva määrä lasketa kaavalla n + 1 ?
Kuullostaa nyt hieman oudolta. Eikö se sopiva määrä lasketa kaavalla n + 1 ?
;) Näin kotona ei huomata muutosta.. Aawink :)
Noita orbeoita tulee varmastikkin myös vuokrakäyttöön espanjaan. Täytyypä etsiä seuraavalle reissulle.
Malagan seuduilla on paljon pieniä kovapintaisia hiekkateitä, joita olisi kiva tutkia. Yksi luonnonsuojelualue on aika hieno. Sen sisään on jäänyt vanha hiekkapintainen vuorten yli menevä maantie. On kuin aika olisi pysähtynyt toisen maailmansodan kohdalle. Kapeilla renkailla jää monet hienot tiet ajamatta.
kuovipolku
10.10.2017, 18.38
Pistää melkeinpä miettimään montako gravelgrinderia ihminen tarvitsee.
Ainakin kaksi.
Toinen on sellainen maantiemenijä, asfallttiteitä, hiekketeitä, ulkoiluteitä sekä niitä yhdistäviä helppoja polkuja tai uria. Sileät, viilakuvioiset tai matalanappulaiset renkaat 28-millisestä ylöspäin, mutta korkeintaan 40-milliset. Kiinteät lokarit. Jarrut voivat hyvin olla vannejarrut.
Toinen on huonojen hiekkateiden ja hitaasti ajettavien polkujen ja jalkautumisiin välillä johtavien tai umpikujiinkin päättyvien harharetkien pyörä. Leveämmät vanteet, renkaat 37-50 mm, jarrut kernaasti hydrauliset levyjarrut. Jokin kevyt takalokari.
Kolmaskin voisi olla paikallaan jos molemmat edellämainitut ovat kevyitä hiilkuiturunkoisia pyöriä. Tarpeen mukaan se olisi sitten työmatkapyörä sade-, kura- ja/tai nastarengaskaudelle ja retki- tai matkailuajoa varten lastattavissa oleva pitkänmatkanpyörä.
PS Tietenkin ainakin yhdet olosuhteiden mukaan valittavat vaihtokiekot kuhunkin.
Jami2003
10.10.2017, 19.13
Hieno on tuo Orbea. Persoonallinen, ei bulkkia.
Pistää melkeinpä miettimään montako gravelgrinderia ihminen tarvitsee.n+1
Hieno on Orbea ja tykkään myös Nukeproofista..peukut!
Pistää melkeinpä miettimään montako gravelgrinderia ihminen tarvitsee.
Eikös lajin henkeen kuulu ihan toisenlainen lähestysmistapa? Yksi pyörä, mikä soveltuu kaikkeen. Siksi johonkin erikoistunut gg ei mielestäni ole hyvä gg.
Ohiampuja
11.10.2017, 06.23
Eikös lajin henkeen kuulu ihan toisenlainen lähestysmistapa? Yksi pyörä, mikä soveltuu kaikkeen. Siksi johonkin erikoistunut gg ei mielestäni ole hyvä gg.
Erittäin hyvin sanottu! :)
Mika_koo
11.10.2017, 06.51
Eikös lajin henkeen kuulu ihan toisenlainen lähestysmistapa? Yksi pyörä, mikä soveltuu kaikkeen. Siksi johonkin erikoistunut gg ei mielestäni ole hyvä gg.
Tämähän ei koske eroottissävytteisiä polkupyöriä missään lajissa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Noita orbeoita tulee varmastikkin myös vuokrakäyttöön espanjaan. Täytyypä etsiä seuraavalle reissulle.
Malagan seuduilla on paljon pieniä kovapintaisia hiekkateitä, joita olisi kiva tutkia. Yksi luonnonsuojelualue on aika hieno. Sen sisään on jäänyt vanha hiekkapintainen vuorten yli menevä maantie. On kuin aika olisi pysähtynyt toisen maailmansodan kohdalle. Kapeilla renkailla jää monet hienot tiet ajamatta.
Onko tarkempia koordinaatteja? Olen menossa helmikuussa pariksi viikoksi Nerjaan. Maantiefilon meinasin ottaa mukaan, mutta mielihän voi hyvillä perusteilla muuttua. Tai sitten kapeanakkinen mukaan mutta gg vuokralle muutamaksi päiväksi.
Onko tarkempia koordinaatteja? Olen menossa helmikuussa pariksi viikoksi Nerjaan. Maantiefilon meinasin ottaa mukaan, mutta mielihän voi hyvillä perusteilla muuttua. Tai sitten kapeanakkinen mukaan mutta gg vuokralle muutamaksi päiväksi.
https://www.google.fi/maps/place/Start+of+trail/@36.7649301,-4.4200441,10z/data=!4m5!3m4!1s0x0:0x43a6324f3fe16f52!8m2!3d36.76 49299!4d-4.4200444
Tämä varmaan toimii. Käytiin jalan kävelemässä puolen päivän reissu tietä pitkin, mutta kartan mukaan tietä näyttäisi piisaavan. Samoin alue näytti olevan täynnä kovaa hiekkapohjaista polkua maasto/GG pyörää varten.
Wikiloc palvelussa näyttää olevan ainakin yksi valmis reittikin tuonne.
https://es.wikiloc.com/wikiloc/view.do?id=2596670
Tämähän ei koske eroottissävytteisiä polkupyöriä missään lajissa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Lievä offopic. Oliko sen Tripsterin rungon valmistelu minkälainen urakka? Kinesiksen ohjeiden perusteella ny ainakin lokarien yms kiinnikkeiden kierteet pitäis käydä läpi. Mutta mitenkäs keskiö ja headtube yms?
Oma runko ei oo vielä tullut mut ajattelin jo etukäteen tiedustella et osaan varautua.
Eikös lajin henkeen kuulu ihan toisenlainen lähestysmistapa? Yksi pyörä, mikä soveltuu kaikkeen. Siksi johonkin erikoistunut gg ei mielestäni ole hyvä gg.
Niin just, niinkuin GG onkin erinomainen yleispyörä. Mutta minun mielestäni vieläkin parempi lähestymistapa on yhden sijaan muutama pyörä, jotka soveltuvat kaikkeen.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.