Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
^Alaotteelta kyllä, mutta kahvoilta ajaessahan leveys on sama. Tarkoitin lähinnä sitä, että tulevatko näissä levitetyissä tangoissa jarrukahvat mukavammin esille kuin (lähes) suoraan alaspäinmenevissä?
Varmaan Pexi osaa tähän vastata, kunhan sattuu koneen ääreen.
Edit: Olin hidas, yllä jo sanottu paljon samoja asioita....
Puppy summasi varmaan aika hyvin nuo hyödyt. Rivalin säädettävät jarrukahvat sain Cowchipperissä säädettyä ja positioitua itselleni erinomaiseen asentoon, mutta luulen, että ei se juurikaan sinällään johdu tuosta leviävästä mallista. CGR:n kahvojen alkuperäinen asento tehtaan jäljiltä oli aivan peestä.
Leveä droppiosa ei hakkaa lumpioita mustelmille putkelta polkiessa, vaikka olenkin lyhentänyt ajoasennon kovin lyhyeksi. Ja teoreettisesti tankolaukulle jää kai enemmän tilaa.
Itselläni ajoasento on CGR:ssä nyt sellainen, että alaote on lähes samalla korkeudella kuin maantiekilpurissani yläote. Leveällä alaotteella on tosi miellyttävä leverage pöperössä ja nopeavauhtisissa asfalttilaskuissakin. Toisaalta leveä tanko on vähän vaarallinen porukalla rinnakkain ajettaessa, helposti ajellaan liian lähekkäin, kun tanko on leveämpi kuin hartiat. Negatiivista on myös ainakin periaatteessa se, että leveä alaote ei ole niin aero kuin kapea.
Mielipideasiana tuon esille myös oman perustelemattoman näkemykseni, että gravel pyörässä on oltava kolme asiaa: paksut tan wall renkaat, 1x voimansiirto ja kunnon flarella oleva droppitanko. :p
Mielipideasiana tuon esille myös oman perustelemattoman näkemykseni, että gravel pyörässä on oltava kolme asiaa: paksut tan wall renkaat, 1x voimansiirto ja kunnon flarella oleva droppitanko. :p
Pexin kanssa samaa perustelematonta mieltä, vaikka toisessa GG-pyörässä onkin vain 37mm tanwall-renkaat ja vain 12 astetta flarea tangossa :)
^^Salsan droppitankojen eroja havainnoillistettu täällä https://salsacycles.com/culture/introducing_cowchipper_handlebar
Tuossakaan ei vain ollut kunnolla mainintaa alaotteen taivutuksesta, joka itselleni on oikeastaan tärkeämpi tai ainakin yhtä tärkeä kuin flare. Taivutetulla tangolla saa ranteet hieman luonnollisempaan asentoon kuin suoralla.
^jep, itse ajelen Woodchipperillä ja tykkään alaotteen taivutuksesta
Nyt selvisi nämä hitaammallekin. Kai se on pantava ostohousut jalkaan ja mentävä ostamaan lehmäsilppuri.
Nyt selvisi nämä hitaammallekin. Kai se on pantava ostohousut jalkaan ja mentävä ostamaan lehmäsilppuri.
Huomaathan, että siitä on myös carbon-versio.
tangothan levenevät ja flarettavat myös reppuilusta johtuen kun tankolaukut alkaa kasvaa aika isoiksi kun tangon leveys tarjoaa tilaa.....
Huomaathan, että siitä on myös carbon-versio.
Senpä takia hieman epäröinkin osta-napin painamista. Carbon kiinnostaisi lähinnä sen (mahdollisen) lisämukavuuden vuoksi, mutta 200+ EUR on 200+ EUR.
Mut joo, kaipa tuollainen on hankittava. Jos ei nyt, niin viimeistään kun graveli siirtyy huoltotauolle.
^jep, itse ajelen Woodchipperillä ja tykkään alaotteen taivutuksesta
Kaverin Sonder Caminossa on Alpkitin vastaava tanko, eikä sekään hassummalta tunnu, mutta on tosiaan jo hieman erilainen kuin perinteinen droppitanko.
Senpä takia hieman epäröinkin osta-napin painamista. Carbon kiinnostaisi lähinnä sen (mahdollisen) lisämukavuuden vuoksi, mutta 200+ EUR on 200+ EUR.
Hiilikuidun ollessa aivan liias kallis itselleni pohdin kahden aluversion välillä, mutta muistaakseni edes Salsan mukaan niissä ei ole käytännössä mitään muuta eroa kuin paino. Ostin siis halvemman, kun deluxe-malli ei ole ilmeisesti mitenkään mukavampi.
Ainoa kuitutanko, jonka olen oikeasti huomannut olevan mukavampi, on 3t aeronova. Sitä painelee kevyesti mutkalle dropeilta painelemalla. Mukavaksi kehuttu eastonin 90 oli taas minusta ihan yhtä kova mitä normaali alutanko.
Vaihdoin adventure-maantiepyörästä flare-tangon tavalliseen, koska kahvat olivat sen verran sisäänpäin kääntyneet kahvaotteelta putkelta ajaessa, että ranteet tulivat epäluonnolliseen asentoon. Alaote oli flare-tangolla erittäin tukeva ja mukava. Toinen hankaluus tulee pyörää seinäkoukkuun muiden pyörien viereen ripustaessa eli pyörälle tarvitsee enemmän tilaa leveyssuunnassa. Eli yhteenvetona gravel-pyörään täytyy tulla tavallinen ei-flare-tanko, mustat renkaat ilman tannia ja 2x-voimansiirto. :D
Vaihdoin adventure-maantiepyörästä flare-tangon tavalliseen, koska kahvat olivat sen verran sisäänpäin kääntyneet kahvaotteelta putkelta ajaessa, että ranteet tulivat epäluonnolliseen asentoon. Alaote oli flare-tangolla erittäin tukeva ja mukava. Toinen hankaluus tulee pyörää seinäkoukkuun muiden pyörien viereen ripustaessa eli pyörälle tarvitsee enemmän tilaa leveyssuunnassa. Eli yhteenvetona gravel-pyörään täytyy tulla tavallinen ei-flare-tanko, mustat renkaat ilman tannia ja 2x-voimansiirto. :D
Mustat ei liian paksut renkaat? :D
Tuollaisella olen hienosti pärjännyt. No jos oikein hiuksia halkomaan aletaan, hiukan tanko harittaa. Mutta kai sitä jotain puuttuu, kun leveärenkaisempi pyörii mielessä.
Ainoa kuitutanko, jonka olen oikeasti huomannut olevan mukavampi, on 3t aeronova. Sitä painelee kevyesti mutkalle dropeilta painelemalla. Mukavaksi kehuttu eastonin 90 oli taas minusta ihan yhtä kova mitä normaali alutanko.
No onhan se kuitutanko pakko olla parempi, kun se on niin kallis... sen takiahan kuiturunkoinen fillarikin kulkee kovempaa.
Eikun sen takia, että kuituisesta saa helpommin aeron ja oikeista kohdista jäykän.
Ylikokomuotikin taitaa olla vaan evoluution välivaihe. Kun gravel-pyörien ostajat herää haluamaan lisää mukavuutta, helpoin tapa saada sitä on palata ohuempiin tankoihin, kaulaputkiin ja etuhaarukoihin. Kun kuitu- ja materiaaliteknologia muutenkin kehittyy, pystytään tekemään joustavampia rakenteita ilman feilaamisriskiä ja silloin helpoin tapa lisätä joustavuutta, on pienentää putkien halkaisijoita. Vanha fillarivalmistajien viisaus sanoo, että "the best bike is not the bike that is best but the bike that sells best" ja jokunen vuosi voi mennä ennenkuin fillarikuluttajat on valmiita toisensuuntaiseen kehitykseen, mutta merkkejä on ilmassa ja kun gravel-jousitukset ei oikein ole lyöneet itseään kaupallisesti läpi, on vaikea keksiä muuta kehityksen suuntaa.
Vaihdoin adventure-maantiepyörästä flare-tangon tavalliseen, koska kahvat olivat sen verran sisäänpäin kääntyneet kahvaotteelta putkelta ajaessa, että ranteet tulivat epäluonnolliseen asentoon. Alaote oli flare-tangolla erittäin tukeva ja mukava.
Vastaus on 3T Superghiaia, siinä kahvat ovat normaalisti ja levitys alkaa vasta myöhemmin. En ymmärrä, miksi muunlaisia flareja edes tehdään.
Vastaus on 3T Superghiaia, siinä kahvat ovat normaalisti ja levitys alkaa vasta myöhemmin. En ymmärrä, miksi muunlaisia flareja edes tehdään.
Minulla taitaa olla tankofetissi. Tuo on hieno.
Pysyykö teillä kuitutangoilla ajavilla tangot pyörimättä clämpeissä kiinni ja kuinka paljon ylikireyteen uskallatte stemmejä kiristää? Sallituilla yleensä 5-6 Nm kireyksillä mulla ei todellakaan pysy tanko pyörimättä paikoillaan, vaikka olen kokeillut useammanlaisillakin stemmeillä ja ties millä mömmöillä. Kaksi Eastonin EC70SL-tankoa pilasin ylikiristämällä ennenkuin uskoin. Tai toista ehkä vielä uskaltaisi käyttää jos kiristäisi vain sallittuun momenttiin, mutta kun se ei mulla toimi, niin en ole viitsinyt ottaa riskiä.
Mulla on Zipp Service Course SL80 46-senttisenä nyt kahdessa pyörässä ja se on ollut hyvä mun käsille, riittävän leveä ja voisi sanoa että mukavakin alumiinitangoksi. Vähän ehkä reilu reach maastoisempaan ajoon ja flarea ei löydy, jos sitä kaipaa. Mutta pienen painonsäästön ja mahdollisen lisämukavuuden vuoksi kuitutangolla mieluummin ajaisin.
Gravel-tankoihin vois hyvin tulla joku uus 27,2 mm tai vastaava standardi, niin saisi joustoa vähän lisää ja alumiinitangoista painoa pois. Ihan siihen vanhaan 26 milliin ei kuitenkaan ole ikävä. Kuitutangoissa ei ehkä toimi, koska ne pyörii vaan vielä helpommin, jos halkaisijaa pienentää. Se hyppäys aikoinaan 26 millistä 31,6 milliin oli aika raju ja tankojen jäykkyydet varmaan kaksinkertaistu.
Kuntoilija
27.08.2019, 08.13
Onko jollakin antaa pientä kokeilua Avaruus kanasta pk-seudulla kokona m.
Pysyykö teillä kuitutangoilla ajavilla tangot pyörimättä clämpeissä kiinni ja kuinka paljon ylikireyteen uskallatte stemmejä kiristää? Sallituilla yleensä 5-6 Nm kireyksillä mulla ei todellakaan pysy tanko pyörimättä paikoillaan, vaikka olen kokeillut useammanlaisillakin stemmeillä ja ties millä mömmöillä. Kaksi Eastonin EC70SL-tankoa pilasin ylikiristämällä ennenkuin uskoin. Tai toista ehkä vielä uskaltaisi käyttää jos kiristäisi vain sallittuun momenttiin, mutta kun se ei mulla toimi, niin en ole viitsinyt ottaa riskiä.
Mulla on Zipp Service Course SL80 46-senttisenä nyt kahdessa pyörässä ja se on ollut hyvä mun käsille, riittävän leveä ja voisi sanoa että mukavakin alumiinitangoksi. Vähän ehkä reilu reach maastoisempaan ajoon ja flarea ei löydy, jos sitä kaipaa. Mutta pienen painonsäästön ja mahdollisen lisämukavuuden vuoksi kuitutangolla mieluummin ajaisin.
Gravel-tankoihin vois hyvin tulla joku uus 27,2 mm tai vastaava standardi, niin saisi joustoa vähän lisää ja alumiinitangoista painoa pois. Ihan siihen vanhaan 26 milliin ei kuitenkaan ole ikävä. Kuitutangoissa ei ehkä toimi, koska ne pyörii vaan vielä helpommin, jos halkaisijaa pienentää. Se hyppäys aikoinaan 26 millistä 31,6 milliin oli aika raju ja tankojen jäykkyydet varmaan kaksinkertaistu.
Minulla ei ole cycl.. eikun gravellissa kuitutankoa. Mutta tottahan tuo on. Ainakaan eastonin sl90 ei pysy edes kadulla paikallaan, jos täyräyttää huolella monttuun.
Integroitu aerotanko. Se on ratkaisu grävelliin. Se ohut flätti keskikohta joustaa hienosti, eikä tanko pääse kääntymään. Canyonihan taisi tuollaisen hässäkän jo suunnitellakkin.
Pysyykö teillä kuitutangoilla ajavilla tangot pyörimättä clämpeissä kiinni ja kuinka paljon ylikireyteen uskallatte stemmejä kiristää?
Mulla on vähän Fiber Grip:iä välissä ja kiristetty oikeaan momenttiin.
Niin ja joku mainosti hiuslakankin toimivan, mutta tätä pirkka niksiä en ole vielä kokeillut.
arctic biker
27.08.2019, 10.05
Avaruuskanaani ny ootan, ehken ei ens vaan seuraavalla viikolla tulee. Hieman ihmetyttää jottei mitään testiajoja löydy . Road.cc ei muistanut mainita aamun best gravel bikes jutussa.
Minulla ei ole cycl.. eikun gravellissa kuitutankoa. Mutta tottahan tuo on. Ainakaan eastonin sl90 ei pysy edes kadulla paikallaan, jos täyräyttää huolella monttuun.
Integroitu aerotanko. Se on ratkaisu grävelliin. Se ohut flätti keskikohta joustaa hienosti, eikä tanko pääse kääntymään. Canyonihan taisi tuollaisen hässäkän jo suunnitellakkin.
Joo mä en okein uskalla bunnyhoppailla enkä droppailla tangon suoralta osalta ja jarrukahvoilta kun tekee sitä, niin järkevillä momenteilla en saanut pysymään. Hupiajeluissa ei niin väliä, kun voi pysähtyä säätämään, mutta esim. krossikisoissa ei oikein toimi. Graveloinneissa tosiaan yllärimontut ja nimismiehenkiharat ym. on ne paikat, joissa tanko pyörähtää. Ongelma ehkä tietty ratkeaisi ainakin osittain, jos olis eri pyörät gravelointiin ja Hel CX:iin. Elämä on...N+1 :D
Nyt mun alkoi tehdä mieli hiilaristongaa kun muutenkin innostuin tuunaamaan ja keventämään fillaria 10k-synttärien johdosta. Jossain kohtaa olen vaihtanut flare-kokeiluna Eastonin AX50-tangon ja paikalleen se on jäänyt eli kelvollinen lienee. Nyt tajusin sen olevan melkoinen ankkuri (>300g :eek:). Yläfemmasta saisi saman hiilarisena, mutta Eastonin tangotko pyörii?
Tuon 3T:n hinta hirvittää vaikka sen Tonitonilta saakin maailmanhintaan. Olishan se kevyt kyllä.
Hiilaristonga ja tankolastia, ei kai siinä mitään?
Tuskin ne sen enempää pyörii kuin muutkaan kuitutangot. Reikään kun täräyttää, niin kuuluu rääkäisy ja tanko kääntyy.
Mä oon aina pitänyt (jo lyhyiden) koeajojen perustella noita flare-tankojen yläotteita jotenkin hassun tuntuisena (ja ruman näköisenä), mutta muuten kyllä tuollainen leveämpi alaote voisi olla mukava moneen.
3T:n tanko olisi kyllä todellinen herkku, mutta hinta on kyllä aika kova. Onkohan jollain muulla valmistajalla vastaavaa edullisemmassa hintaluokassa?
Tässä on ihan kivasti käyty läpi tuon tangon "ominaisuuksia".
https://www.youtube.com/watch?v=dIbkUdWfKJI
Ainakin 3T:n Ergonova Teamissa on tuossa stemmin puristuskohdassa hiekkapaperityyppinen karhennus, jonka pitäisi pyörähtelyt estää. Vuosikausia tuollainen on ollut maantiepyörässäni, enkä koskaan muista sen liikkuneen, tosin bunnyhoppeja en ole harrastanut, muita vahinkoja kyllä. Mun mielestä 3T Superghiaia:n kuvissa voi kuvitella näkyvän juurikin ihan samanlainen karhennus.
https://images.immediate.co.uk/production/volatile/sites/21/2019/03/1305211561564-yq6vwm879n0p-af7c5b8.jpg?quality=45&resize=710,472
Noinhan se tietysti on. 3T aeronovassa on karhennus ja eastonin 90sl tangossa ei. Jotenkin ajattelin, että tuo on kaikissa.
Edit: Kyllä tässä taitaa näkyä karhennusta. Vanhempi malli oli minusta sileä. Ei voi nyt tarkistaa, kun pyörä on muualla.
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0253/1252/6445/products/EC90Aero_RB_Perspective3_16_5d0c7adf-539f-43b3-a23f-412d304b5ec0_1024x1024.png?v=1565373963
Mutta sileää kuitutankoa en ehkä gravelliin hankkisi.
EC70SL:ssä on karhennus stemmin kohdalla, mutta ei se mun mielestä mitään auta. Ennemmin vähentää vaan kitkapintaa. Pitäisi olla stemmissäkin vastaavanlainen karhennus, niin ehkä sitten. En ole kyllä tullut kokeilleeksi, että jos vaikka hioisi clampin sisäpinnan poikkisuuntaan karheaksi, niin riittäiskö se.
Ei ole Superghiaia pyörinyt minulla yhtään 3T:n stemmin kanssa. Kahvojen kiinnitys on tietysti vähän kinkkistä hiilikuitutangolla, ne välillä vähän kääntyilevät möykyissä.
Minulla on se leveämpi 44 cm versio, tuntuu sopivalle. 40 cm on myös tarjolla, Ilonen sanoi "naisten tangoksi". Maantiellä käytän 42 (tai 40).
3T:n stonga ja stemmi, niin siinähän se olisi...
On tää vaan halpaa tää pyöräily, kun ajaminen ei maksa mitään (ref: digikuvaus on ilmaista, kun ei ole filmiä).
3T:n stonga ja stemmi, niin siinähän se olisi......
Tolppa kans. Stemmin ja tolpan pitää olla samaa settiä.
Tolppa kans. Stemmin ja tolpan pitää olla samaa settiä.
Tähän astisten kokemusten perusteella mielellään jopa koko runko ;)
Ohiampuja
27.08.2019, 13.53
Minulla on kyllä tanko pysynyt paikoillaan, mutta kahvat ei.
Stemmit olen hienon pyöröviilan kanssa käynyt läpi ja hionut mahdolliset purseet pois kiinnityspintojen reunoista. Ja sama tulee tehtyä rungossa satulaputken suuhun ja tolpassa satulakiskojen kiinnityspintoihin.
3T:n stonga ja stemmi, niin siinähän se olisi...
On tää vaan halpaa tää pyöräily, kun ajaminen ei maksa mitään (ref: digikuvaus on ilmaista, kun ei ole filmiä).
Halpaa kuin saippua. Bike24:ssa 3T Arx LTD Carbon Stem 250 eur ja Superghiaia stonga 258 eur.
^Mihin paavi tarvitsee palleja tai gravel-kuski hiilaristemmiä?
^Mihin paavi tarvitsee palleja tai gravel-kuski hiilaristemmiä?
Kuoripoikien yllättämiseen ja hiilaristongan kiinnittämiseen?
Kaikelle löytyy tietenkin hyvät syynsä. Krossarissa hiilaristonga on kyllä pysynyt hyvin paikallaan alustemmissä, kun ajaja on vetänyt OTB:t tai muuten notkahdellut. Mutta on se stemmi niin hiton painava.
Mutta sileää kuitutankoa en ehkä gravelliin hankkisi.
CGR:n kanssa juuri painiessani huomasin tsekata tuon cowchipperin alla carbonara version: siinäkin on karhennus, eikä se ole vielä pyörinyt paikaltaan.
CGR:n välipunnituspaino oli 9.050 kg, renkaina palleropullero Horizonit edelleen.
...tai gravel-kuski hiilaristemmiä?
Vastaanotin just paketin, jossa oli Exploroon Ritcheyn WCS C220 kuitustemmi... Käykö perusteluksi että maasturissa on samanlainen?
Ei ollut muuten kevyt, 100mm pitkä 136g punnittu paino. 90mm C260 alustemmi oli muistaakseni jotain 110g luokkaa. Hiuksianostattavia ja -irroittavia eroja
Onko kiekot, penkki ja polkimet jo hiottu viimeisen päälle köykäisiksi? Sitä ennen on turha panostaa putkiosiin kuten stemmiin tai tankoon ainakaan painon säästö-mielessä kun taitaa niissä erot alun ja kuidun välillä olla aika olemattomia.
Ei liity enää asiaan mutta keventely on muutenkin ärsyttävää hommaa, melkein true pyöräilijän vaihtoehdot viedä keventely ihan loppuun asti ja käyttää hitonmoinen määrä fyrkkaa kaiken mahdollisen kuituistamiseen tai sitten unohtaa koko juttu ja roilottaa menemään jollain 10kg+ sielukkaalla teräspyörällä ja unohtaa keveyden ilot. Itse olen suht "järkeväksi" välimuodoksi havainnut laadukkaat ja kevyet alukiekot, stongan ja stemmin ja loput sitten kuidulla (kevyt kuiturunko haarukoineen, satula tolppineen ja kammet). Säästää kummasti lompakkoa mutta saa aikaan jo aika kevyen pyörän.
Vastaanotin just paketin, jossa oli Exploroon Ritcheyn WCS C220 kuitustemmi... Käykö perusteluksi että maasturissa on samanlainen?
Ei ollut muuten kevyt, 100mm pitkä 136g punnittu paino. 90mm C260 alustemmi oli muistaakseni jotain 110g luokkaa. Hiuksianostattavia ja -irroittavia eroja
Minä asentelin eilen 130mm/10deg eastonin sl90 stemmin. Kivasti on asento muuttunut, kun tuo cyclo joskus tuli 80mm pitkällä stemmillä.
Voi olla, että jyrkimmissä alamäkilaskuissa hirvittää.
Keventelyn arvosteluun huomauttaisin, että kyseessä on matka, ei päämäärä.
Ja hiilikuidusta:
1. Hiilikuitu on aina kevyempää kuin mikään muu
2. poikkeustapauksissa katso kohta 1
Jos pyörä on kuitua kuituosilla, niin sen on pakko olla kevyt, koska kuitu.
Yhtäkkiä jostain somekuvasta hoksasin, että carbooni-Topstonessa (https://granfondo-cycling.com/first-test-cannondale-topstone-carbon-2019/) onkin tommonen äärettömän nerokkaasti, yhdellä nivelellä toteutettu takajousitus ja tankokin just sellainen kuin sen kuitugravelissa pitäisi olla. Cannari vie nyt kyllä gravel-evoluutiota melkolailla 6-0 ja todella hyvään suuntaan. Ehkä eka kuitugravel, joka alkaa vaikuttaa oikeasti ylivoimaiselta konstruktiolta luddiittiteräspyörään verrattuna.
https://s14761.pcdn.co/wp-content/uploads/sites/3/2019/06/Cannondale-Topstone-Carbon-Test-Gravel-Bike-076.jpg
Millä tavalla Topstone Carbonin takapään ratkaisu on parempi kuin muutaman sentin verran joustava kuitutolppa? Gran Fondon testipyörä on mallia hirvi, joten en usko että tuo edes flexaa yhtä paljon tuolla tolpan määrällä vs. joustotolppa jota on kunnolla ulkona.
GT Grade carbon laittaa tilanteeksi 7-6 ainakin itselläni (ja Warren Rossiterilla: https://www.bikeradar.com/advice/buyers-guides/gt-grade-vs-cannondale-topstone/). Tosin saman emoyhtiön pyöriä taitaa olla Topstone ja Grade. Itsellä homma kääntyy GT:n voitoksi keulan säätövaran ja mounttien vuoksi.
^^ Niin olisin voinut tietty lisätä "imo" tohonkin perään, koska kysymys mielipideasioista tässäkin.
Jos Cannarin lupaukset pitää paikkansa, niin seatstay-rakenteen + joustavan istuinputken + joustavan satulatolpan yhteisvaikutuksesta joustoa on 3 cm. Jos sama määrä joustoa on pelkässä satulatopassa, häiritsee se jo polkemista, kun polkimien ja satulan etäisyys muuttuu tolpan jouston mukaan.
E: Juu hoksasin nyt vasta mitä meinasit ja ero tosiaan on siinä, että Cannarissa on osa joustosta rakennettu takaahaarukkaan.
Jani Mahonen
28.08.2019, 13.24
Sonder Camino Al - runkosetti lähti tilaukseen, tästä rakentuu jokapäivänhöylä, työmatkoille ja maanteille... mietin vielä, kannattaisiko tilata uudet levyjarrukaliiperit kun NIITÄ SAISI NYT MUSTANA :D
Vanha tarpeettomaksi jäävä alusta on Cotic Roadrat, ja Camino on kokonaista neljä senttiä lyhyempi ohjaamosta, joka on tärkein syy vaihtoon. Toiseksi tärkein syy on se, että Roadratin horisontaaliset dropoutit ja irrallinen vaihtajankorvake saavat hermot repeämään aina kun pitää koskea pitkällä tikullakaan takakiekkoon; irti on otettava takalokari, pikalinkun mukana irtoaa takavaihtaja ja sitten saa kiekon pois :(
Mahdollinen sagi ja jousituksen vaatima pelivarakin huomioiden Topstonen oudon vähäinen bb-droppi (61 mm) kyllä vähän ihmetyttää. Tuskin perä kymmentä milliä kuitenkaan tipahtaa, kun pyörän päälle istuu.
Topstoneen liittyen, Fillari -lehti ajellut moisella ja tällä vkolla luettavissa [emoji4]https://uploads.tapatalk-cdn.com/20190828/c53ad7032f083a62c1f95b11cdb26713.jpg
Lähetetty minun COL-L29 laitteesta Tapatalkilla
Mahdollinen sagi ja jousituksen vaatima pelivarakin huomioiden Topstonen oudon vähäinen bb-droppi (61 mm) kyllä vähän ihmetyttää. Tuskin perä kymmentä milliä kuitenkaan tipahtaa, kun pyörän päälle istuu.
Alu-versiolle näyttää jokaisessa koossa 75mm. Se on taas aika paljon, ainakin jos haluaa 650b-kiekoilla ajella. Outoa tosiaan että ero on noin iso. Jos joustosta tuleekin sentin sag?
Perkata. Tässä alkaa n+1 -kuume pikkuhiljaa nousta. Montako gravelia ihmisen tulee omistaa, jotta hän olisi onnellinen?
Koitin sammutella kuitukuumetta hankkimalla fättiin kuitukiekot i9 Hydra -navoilla, mutta ei auta aspiriini kuumeeseen, kun pitäisi olla Hota-pulveria.
.... Montako gravelia ihmisen tulee omistaa, jotta hän olisi onnellinen?
Mä olen tullut siihen päätelmään, että kaksi.
Ostais nyt joku mun täpärin f-torilta niin pääsis speksaamaan. Runkokin on jo valittu.
Greivelhuuma meni ohi, katse on TT-pyörässä. Toki tallista löytyy greiveli, jonka ostin ennen grävelhuumaa tietämättäni...
Runkokin on jo valittu.
Foorumin lakien ja asetusten mukaan oleellisen sekä toisia kiinnostavan tiedon panttaaminen on rangaistuksen uhalla kielletty.
Montako gravelia ihmisen tulee omistaa, jotta hän olisi onnellinen?
On muuten pelkästään oireilevan pyöräkuumeen aiheuttamaa hourailua kuvitella, että gravelien määrä korreloisi onnellisuuden kansa. Evoluutio ja mielikuvamarkkinointi pitää erinomaisen tehokkaasti huolen siitä, että N+1 toimii ja siksi N:n kasvattaminen ei saa aikaan kuin ehkä korkeintaan hetkellisen ja harhaisen onnellisuuspiikin.
hphuhtin
29.08.2019, 08.14
Sanoisin, että onnellisuutta voi lisätä n+1 jos n=0 sisältäen kaikki pyörätyypit. Siitä eteenpäin on hyvä jos onnellisuus ei vähene ;)
Foorumin lakien ja asetusten mukaan oleellisen sekä toisia kiinnostavan tiedon panttaaminen on rangaistuksen uhalla kielletty.
Kyllä minua Niner-fanipoikana polttelis hiilarinen RLT. Olisi aikomus rakentaa siitä sellainen sikakevyt sikanopea laitos, pikkusen erilaisille lenkeille kuin titsku-Grava. Eikä tarttis jaksaa kiekkoja vaihdella :)
Ninerin runkoja on tarjouksessakin aina loppukesällä monin paikoin.
Se on muuuten pelkästään oireilevan pyöräkuumeen aiheuttamaa hourailua kuvitella, että gravelien määrä korreloisi onnellisuuden kansa. Evoluutio ja mielikuvamarkkinointi pitää erinomaisen tehokkaasti huolen siitä, että N+1 toimii ja siksi N:n kasvattaminen ei saa aikaan kuin ehkä korkeintaan hetkellisen, harhaisen ja houreisen onnellisuuspiikin. Se oikea onni löytyy ajamalla.
Mulla on tarkoitus kylläkin, että n ei kasva. Kokonaismäärä n=4 on ehdoton maksimi. Kahden säilytys onnistuu kohtuu turvallisesti joten oikea käytännöllinen määrä olisi 2.
Nyt on ollut kaksi maastopyörää ja huomasin taannoin, ettei täpärillä ajelu enää kiinnosta. Se kun on vielä pikkusen overkill mun tekemisessä, se herää vasta henkiin kun ajetaan tavalla, jota mä en uskalla. Maastoajo sinänsä on edelleen ihan hauskaa, niinku eilen Ninerin teräsjäykkiksellä. Mut voihan se olla, että joudun pitämään täpärinkin kun en ilmaiseksikaan viitsi luopua ja siitähän varmaan innostuisi kun kävisi jossain muualla ajamassa?
Ja fillarikuumettahan tämä toki on. Edellisestä projektista on jo aikaa ja tekisi mieli taas rakentaa jotakin. Läski oli jo spekuissa, mut sit taas totesin etten mä sellaista mihinkään tartte eikä ne ole enää muotiakaan :)
Kyllä minua Niner-fanipoikana...
Aaajuu...tämä. Olinpa tyhmyyspäissäni täysin unohtanut. Olis tuo pitänyt osata arvata :)
Firlefanz
29.08.2019, 08.24
Ei se käytössä olevien gravelpyörien määrän pitäminen vakiona myymällä yhden aina samalla kun hankkii uuden (vallankumouksellisia tai muuten äärettömän hienoja ja vastaansanomattoman houkuttelevia ominaisuuksia tarjoavan) gravelpyörän taida tuottaa sen kestävämpää tai aidompaa onnellisuutta?:cool: Vaikka onhan tämä pitkälti filosofinen tai kunkin elämänasenteesen (ja -tilanteeseenkin) liittyvä kysymys, johon ei yleispätevää vastausta ole kenelläkään aihetta kuvitella voivansa antaa:seko:
Mutta asiallisempaan asiaan: Cyclingtipsin seuraajia on varmasti tämänkin ketjun lukijoiden joukossa, mutta laitetaan silti suora linkki (https://cyclingtips.com/2019/08/cannondale-topstone-carbon-long-term-review-a-superb-ride-a-few-quirks/?) James Huangin juttuun esiinnostamasti "karbooni-Topstonesta" (jossa sen "Kingpin"-mikrojoustavaa peräpäätäkin ja sen toimivuutta kommentoidaan mielestäni varsin asiantuntevasti).
..sikakevyt sikanopea laitos, pikkusen erilaisille lenkeille kuin titsku-Cyclo.
Näen jo nyt sieluni silmin, millaista henkistä ahdistusta ja pahoinvointia aiheutuu, kun pitää lenkille lähtiessä valita, millaiselle lenkille olet lähdössä ja kummalla pyörällä - ja varsinkin kun lenkillä ollessasi salakavalasti mutta vääjäämättä juolahtaa mieleen ajatus siitä, että olenko sittenkin väärällä gravelilla liikenteessä :D
^niin no, oikeasti se varmaan menisikin sillattis joka toinen lenkki toisella jne. Mut enhän mä tarvitse, sitä koitan tässä itselleni hokea. Ja Gravakin saa lisäpotkua tässä ihan justiinsa kun paino asettuu lähemmäksi kahdeksaa kuin yhdeksää :p
Mut enhän mä tarvitse,
Alokastason virhe sotkea tarve ja halu. Jos lähtee tarvepohjalta, kannattaa aloittaa Maslowista.
Mutta asiallisempaan asiaan: Cyclingtipsin seuraajia on varmasti tämänkin ketjun lukijoiden joukossa, mutta laitetaan silti suora linkki (https://cyclingtips.com/2019/08/cannondale-topstone-carbon-long-term-review-a-superb-ride-a-few-quirks/?) James Huangin juttuun esiinnostamasti "karbooni-Topstonesta" (jossa sen "Kingpin"-mikrojoustavaa peräpäätäkin ja sen toimivuutta kommentoidaan mielestäni varsin asiantuntevasti).
Kiitos, olipa muuten hyvä testiraportti ja paransi orastavan kuumeen.
Takajouston toiminta kuulostaa juuri sellaiselta kuin sen omien toiveideni mukaan tulisikin olla eli pehmentää isompia patteja, mutta ei eristä tuntumaa liikaa. Tuota etu-/takapää epätasapainoasiaa mietiskelin jo itsekin. Kaikki ylikokoemäputkikuituhaarukat, joita olen ajanut ovat olleet aika jäykkiä, joten ilman minkäänlaista etujoustoelementtiä tulee varmaan vähän sellainen "täysjousto etupää lukittuna" -fiilis, kun nyt teräsrungon ja joustavahkon teräshaarukan kanssa on enemmän sellainen "jäykkäperä etujoustolla" -fiilis, joka tuntuu ajatuksena luontevammalta.
Kaksi tosi isoa muttaa eli ajoittainen kirskunta keskiöstä ja normaalia leveämpi q-factor aiheuttaa sen, että edelleen vanhassa vara parempi minun kohdallani ja ihan hyvä niin. Ensimmäisen sukupolven puslalinkullisen Trek Fuelin joskus aikojen alussa omistaneena vähän epäilyttää myös Topstonen nivelen äänettömänä pysyminen pitemmässä juoksussa.
F. Kotlerburg
29.08.2019, 11.18
Perkata. Tässä alkaa n+1 -kuume pikkuhiljaa nousta. Montako gravelia ihmisen tulee omistaa, jotta hän olisi onnellinen?
Itselläni ei ole yhtään. Jotenkin tuntuu, että sellainen pitäisi kuitenkin olla, mutta tuntuu kaikissa markkinoilla olevissa olevan jotain vikaa. Buumikin on selvä, kun tarjouksista ei paljon graveleita löydy kuin ääripäiden kokoisia.
Oudon levyinen press fit keskiö, runko joka vaatii kummallisesti dishatut kiekot ja vakiokiekot, jotka eivät pysy kuosissaan. Sanattomaksi vetää.
Exploron hienosäätöpäivitykset mahtuivat samaan kuvaan. Teemu H:n hyvästä vinkistä varasisuri, monitoimityökalu ja co2-releet (olen hukannut pumpun?!) siirtyivät satulapussista Xlab Stealth-pussukkaan, joka on loistava paitsi välillä hivelee polvia. 90mm stemmi piteni 100mm, koska ajoasento meni SwissCrossin elinluovutusosilla liian tiukaksi. Myös spacerit ovat siirtyneet stemmin alta päälle, kohta voinee vetää kaulaputken lopulliseen mittaansa. Renkaina pyörivät Panaracerin Gravelking Slickit 38mm koossa, hieman kyllä syö nopeutta GP5000 verrattuna asfaltilla mutta mukavammat ne on.
https://i.ibb.co/yf6jZBq/EEF8-FAF6-89-A4-4670-BAF6-181-F0-A6-FA3-AB.jpg
Oudon levyinen press fit keskiö, runko joka vaatii kummallisesti dishatut kiekot ja vakiokiekot, jotka eivät pysy kuosissaan. Sanattomaksi vetää.
Joo evoluution tulos, mutta näin se menee, kun pitää saada lyhyt perä, maantievälitykset ja paksut renkaat samaan pakettiin ja asymmetriset chainstayt ei varmaankaan ole optio tuolla jousitusratkaisulla.
Useammassa yhteydessä olen toitottanut samaa, mikä tossa testiraportissakin annettiin ymmärtää, että polkupyörän kaikkien ominaisuuksien parantaminen yhtäaikaa on mahdotonta ja se pitää edelleen paikkansa.
Täydellistä pyörää ei ole ja jonkin asian suhteen joutuu tekemään kompromissin aina. Kuskin preferenssit ja tarpeet ratkaisee sen, mikä on järkevin kompromissi. Markkinointi puolestaan tekee parhaansa vaikuttaakseen siihen, että millaisiin kompromisseihin lopulta päädytään ja yleensä markkinointi tekee parhaansa vakuuttaakseen, että uudempi kompromissi on parempi kuin nykyinen. Oli se sitten totuus tai ei. :)
^Hyvin puhuttu! Juuri tuo "täydellisyyden puute" on saanut pitäytymään vanhassa krossarissa gravel n+1 harkinnassa. Vanhassakin on merkittäviä hyviä ominaisuuksia, vaikka toe overlap on surkea, paikka yhdelle pullotelineelle, ja clearance 40 mm kumeille on kovin kapea.
arctic biker
29.08.2019, 17.54
Näen jo nyt sieluni silmin, millaista henkistä ahdistusta ja pahoinvointia aiheutuu, kun pitää lenkille lähtiessä valita, millaiselle lenkille olet lähdössä ja kummalla pyörällä - ja varsinkin kun lenkillä ollessasi salakavalasti mutta vääjäämättä juolahtaa mieleen ajatus siitä, että olenko sittenkin väärällä gravelilla liikenteessä :D
Ja mulla kun on ens ke kolmesta valita. Toki sillai että uus tulevakin on valkattu myössen mukaan jotta takatarakan saa kyytiin tarpeen mukaan.
Toki jos kaks yhtälöä täytyisi, ois miljoona rahaa ja omaishoitajuudesta aika piisais myös hupiajeluun niin sitten!
arctic biker
29.08.2019, 18.28
Onko sitten Pace Shicken sitte se mulle ultimaatumi pyörä? En tiedä mutta toivossa elän ja jollei ole niin isommassa toivossa vielä että joskus vuosien päästä on sekä kuntoa/rahaa/mahdollisuuksia hommata se hieno? Tähän asti 5-6 gravelreissua per vuosi menny nykykalustolla oikein hyvin, mitä ny kuski hiipunut välillä vaan se on toinen tarina. Ja vähintään 7vuotta vanhalla kalustolla, kaksi siis.
Exploron hienosäätöpäivitykset mahtuivat samaan kuvaan. Teemu H:n hyvästä vinkistä varasisuri, monitoimityökalu ja co2-releet (olen hukannut pumpun?!) siirtyivät satulapussista Xlab Stealth-pussukkaan, joka on loistava paitsi välillä hivelee polvia.
Tuo Xlab on aika pieni, jos joku muukin sattuu miettimään. Siihen mahtuu pikkupumppu (minulla Lezyne Pressure Drive) ja vähän jotain muuta rojua. Valmistaja taitaa ilmoittaa "kuusi geeliä", on triathlonkurjisteluun ehkä enemmän suunnattu. Pyöräretkille voisi olla joku isompi laukku. (edit: maantiepyörässä on myös samanlainen Xlab, mutta tarrakiinnikkeellä, se valuu aina taakse. Nuo ruuvit ovat loistavat. Tykkään syödä eväitä tuosta laukusta, esim. Vätternrundanilla siihen sai sopivan satsin geelejä, kaiken ei tarvitse olla taskuissa.)
Miten saat polvet tuohon osumaan? :seko:
Jännästi foorumin mobiiliversio ei näytä kuvaa ollenkaan, tietokoneen selaimella näkyy (molemmat chrome).
KotooTöihin
29.08.2019, 23.27
En oo ihan varma, miten tähän tässä ketjussa suhtaudutaan... kona rove nrb. On 3 pullotelineen paikkaa ja 47 slickseillä ei tee edes tiukkaa. Saa tavaratelineet ja lokasuojat. Löytyy myöskin pieniä kokoja.
Firlefanz
30.08.2019, 00.03
En oo ihan varma, miten tähän tässä ketjussa suhtaudutaan... kona rove nrb.
Voithan sä kysyä Pexiltä, jonka kokemukset siitä miten Kona Rove NRB:hen tässä ketjussa suhtaudutaan ovat tosin osin jo neljän päivän takaiset (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?48613-quot-Gravel-Grinding-quot-fillarit&p=2900375#post2900375).
PS Mielessäsi saattoi kummitella toinen ketju (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?60437-NISHIKI-Mudcrutch), jossa satuin ottamaan Kona Rove NRB:n esimerkiksi suhteellisen uudesta ja pitkälti positiivisesti vastaanotetuksi pyörämalliksi jossa oli 650b-kokoiset kiekot, joita eräs kommentaattori oli kuvannut (muistaakseni) "vajaakokoisiksi" ja pitänyt niiden valintaa vähintään negatiivisena seikkana.
Exploron hienosäätöpäivitykset mahtuivat samaan kuvaan.
Nyt muuten heräs pieni epäilys siitä, että sopiiko varttuneempi amerikkalainen viiksimacho ja tulinen italiatar yhteen?
Nyt muuten heräs pieni epäilys siitä, että sopiiko vanhahko amerikkalainen viiksimacho ja tulinen italiatar yhteen?
(Ja ehkä sopassa kolmantena pyöränä oleva saksalainen insinöörikään ei varsinaisesti helpota suhdetta.)
Kaikki kamat jostain alelaarista hinta-laatu-suhteessa mahdollisimman hyvin toimivaa tavaraa, eli toiminnallisuus edellä. Tuossa on nyt viiksitompan penkki ja stemmi, insinööristonga ja tolppa tietysti kolminkertainen Intian kansallisjuoma. Insinöörimaasturissa taitaa vastaavasti olla vielä pahempi sekasotku eli stonga ja tolppa ingengör, penkki Berk ja stemmi viiksitomppa. Ei tuota allekirjoittaneelle lainkaan ahdistusta :)
Nyt kun 650b on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla, niin millaisia kokemuksia niistä on teille muodostunut?
Huntin kiekkoja saisi nyt ihan kohtalaisen edukkaasti vielä ennen brexitiä. Yhdet 700c 4seasonit on, mutta mietin josko hommaisi vielä toiset samanlaiset vai 650b. Toisilla voisi pitää sitten rouheampaa kumesta ja toisella sliksiä. Nyt rouheamat Teravail Rutlandit ollut Rove ST 2018 vakiokiekoilla, mutta ne on niin jumalattoman painavat että saisivat jäädä pelkkään talvikäyttöön.
Joo evoluution tulos, mutta näin se menee, kun pitää saada lyhyt perä, maantievälitykset ja paksut renkaat samaan pakettiin ja asymmetriset chainstayt ei varmaankaan ole optio tuolla jousitusratkaisulla.
Useammassa yhteydessä olen toitottanut samaa, mikä tossa testiraportissakin annettiin ymmärtää, että polkupyörän kaikkien ominaisuuksien parantaminen yhtäaikaa on mahdotonta ja se pitää edelleen paikkansa.
Täydellistä pyörää ei ole ja jonkin asian suhteen joutuu tekemään kompromissin aina. Kuskin preferenssit ja tarpeet ratkaisee sen, mikä on järkevin kompromissi. Markkinointi puolestaan tekee parhaansa vaikuttaakseen siihen, että millaisiin kompromisseihin lopulta päädytään ja yleensä markkinointi tekee parhaansa vakuuttaakseen, että uudempi kompromissi on parempi kuin nykyinen. Oli se sitten totuus tai ei. :)
Pyörää on varmaan vaikea keksiä uudestaan...
Jotain kuitenkin niin kiinnostavaa ja uutta Topstone Carbonissa on, että ostin sen. Katsotaan, miten sen kanssa pärjää ja varmaan viimeistään 20 000 ajetun kilsan jälkeen olen viisaampi.
Ensivaikutelma eittämättä vähän ristiriitainen, mutta hyvin paljon positiivista, mikä lenkillä aiheuttaa spontaanin naurun pyrskähdyksen.
Itse olen fillarihankinnoissa noudattanut -1+1 -periaatetta. Jos tuo käsiin jää, onpahan perikunnalla jotain jaettavaa [emoji16]
Lähetetty minun COL-L29 laitteesta Tapatalkilla
Nyt kun 650b on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla, niin millaisia kokemuksia niistä on teille muodostunut?
Huntin kiekkoja saisi nyt ihan kohtalaisen edukkaasti vielä ennen brexitiä. Yhdet 700c 4seasonit on, mutta mietin josko hommaisi vielä toiset samanlaiset vai 650b. Toisilla voisi pitää sitten rouheampaa kumesta ja toisella sliksiä. Nyt rouheamat Teravail Rutlandit ollut Rove ST 2018 vakiokiekoilla, mutta ne on niin jumalattoman painavat että saisivat jäädä pelkkään talvikäyttöön.
Minulla on nyt ollut jonkin aikaa ajossa WTB Bywayt. En tiedä onko pienemmästä kiekkokoosta itsessään hyötyä, mutta sen mahdollistamasta leveämmästä renkaasta mielestäni on. Tuollainen leveä sliksi toimii oikein hyvin oikeastaan kaikilla alustoilla niin pitkään kuin on kuivaa. Silloinkin ongelmia tulee vasta mudassa ja ruohikossa (ja tietysti maastossa, mutta jos siellä ajaa ei ehkä sliksiä kannata ottaa muutenkaan). Toisaalta jos pyörään mahtuu iso 700c-rengas ja toe overlap ei ole ongelma, en tiedä miksi ajaisi 650b-renkailla 700c sijaan. Periaatteessa voisi laittaa 700c-kiekoille hieman kapeammat sliksit ja 650b-kiekoille mahdollisimman leveät nappularenkaat. Toisaalta pienemmät kiekot tiputtavat keskiötä sen verran, että varsinainen maastoajo kärsii siitä, ja sorateille en itse ainakaan kovin isoa nappulaa kaipaa.
Jes! Sisältöä foorumin yhteen parhaista langoista:
Tänään se tuli. Titaaninen hiekkateiden/cyclocrossin/seikkailujen/työmatkan ihme.
Ensituntuma erittäin hyvä, keskiön seutu huomattavasti jäykempi straggleriin verrattuna. Ajomukavuus ei kärsinyt, enemmänkin sanoisin että elävöityi. Kiloja lähti vanhaan verrattuna yli kaksi.
GRX:ästä sen verran, että napakamman tuntunen on toisessa pyörässä verrokkina olevaan 6800 Ultegraan. Grx:än kahvan yläpäässä oleva levennys helpottaa huomattavasti jarruttamista ja parantaa jarrutuksen tuntumaa. Kyseessä toi 600 sarjan grx. Ekaa kertaa myös 1x11 vaiheisto ja toistaiseksi en huomannut harmia löytää sopivaa välitystä.
https://i.imgur.com/1HMEART.jpg
https://i.imgur.com/Wpbe9Z0.jpg
Tänään se tuli. Titaaninen hiekkateiden/cyclocrossin/seikkailujen/työmatkan ihme.
Hieno ja kaunis! Klassikko jo syntyessään.
Mä tykkään myös. Hieno vehje!
Onko punnittu?
SotkuPekka
30.08.2019, 20.30
Jep, on kyllä hieno.
Kiloja lähti vanhaan verrattuna yli kaksi.
On upea! Haluan tuollaisen toiseksi gravelpyöräksi (tai kolmanneksi, jos krossarikin lasketaan).
Paljonko sitten painaa :seko: ;)
F. Kotlerburg
30.08.2019, 20.41
Äärimmäisen hieno. Tuo on juuri sellainen, joka omaankin talliin pitäisi saada. Kippurabudjetti ei vaan moista salline.
9Kg paikkeilla tuo complete, täytyy punnita tarkka luku kun sattuu puntari kohdalle. Toi dedan stonga saa ainakin vaihtua jossain vaiheessa, ton doppi ei sovi gravelhommiin. Ergomaxia tilalle. Ja en oo ihan varma vielä tosta suorasta tolpasta, että tarvisko sentin setbackkiä. Ajamalla selvinee se. Nyt pitäs löytää aikaa vaan ajaa.
Mahtava toi Roskon titamiinipyörä!! Kymmenen, eh-nimittäin miljardia, pistettä
Nuo pullotelineet. Mitkä ovat ne? Näyttävät kovin sopivilta ja itseänikin kiinnostavilta.
F. Kotlerburg
30.08.2019, 21.26
9Kg paikkeilla tuo complete,
Ei paha!
Eiköhän tuo kohta dumata kun ei oo vannejarruja sun muuta luddiittia.
Pullotelineet on jotkut erittäin vanhat roselta tilatut titskutelineet.. Epäilen että valmistavat enää...
Pullotelineethän ovat King Cagen Iirikset.
Niitä saa suoraan Kunkulta tai esim. R2:sta.
EDIT: itse asiassa tarkemmin katsottuna eivät ole kunkut, mutta hyvin kopioidut :)
Liityn pyörän kehujien joukkoon. Selkeät linjat vailla kikkailua. Tuo kestää aikaa.
Minulla on nyt ollut jonkin aikaa ajossa WTB Bywayt. En tiedä onko pienemmästä kiekkokoosta itsessään hyötyä, mutta sen mahdollistamasta leveämmästä renkaasta mielestäni on. Tuollainen leveä sliksi toimii oikein hyvin oikeastaan kaikilla alustoilla niin pitkään kuin on kuivaa. Silloinkin ongelmia tulee vasta mudassa ja ruohikossa (ja tietysti maastossa, mutta jos siellä ajaa ei ehkä sliksiä kannata ottaa muutenkaan). Toisaalta jos pyörään mahtuu iso 700c-rengas ja toe overlap ei ole ongelma, en tiedä miksi ajaisi 650b-renkailla 700c sijaan. Periaatteessa voisi laittaa 700c-kiekoille hieman kapeammat sliksit ja 650b-kiekoille mahdollisimman leveät nappularenkaat. Toisaalta pienemmät kiekot tiputtavat keskiötä sen verran, että varsinainen maastoajo kärsii siitä, ja sorateille en itse ainakaan kovin isoa nappulaa kaipaa.
Joo, olen nyt ehkä kallistumassa siihen että laitan toisen 700c setin. 42mm rengas menee vielä ok clearancella ja uskon että tuo isompi kiekon+renkaan läpimitta on mun käytössä kivempi juttu kuin 650b 47mm tuoma leveys ja ilmatila. Tuolla 42mm on menty jo vähän kivisiäkin polkuja ongelmitta, joka ei tosiaan ole edes näiden pääasiallinen käyttötarkoitus.
...
Mahtava pyörä!
Vaihteita myöten apinaotteelta hallittava GRX: https://www.instagram.com/p/B1wM88fA6D9/?utm_source=ig_web_copy_link
(Vaihdenappulat pitäis saada vielä integroitua lisäjarrukahvoihin, niin olis vähän vähemmän hässäkkä)
Olikohan tää Brotherin uusi rengaspotentiaali-gg jo täällä? Ilmoitettu maksimileveys 650B x 56c eli Ice Spikereiden luulis mahtuvan vähän leveämmänkin kehän kanssa.
https://singletrackworld.com/wp-content/blogs.dir/18/files/2019/08/stw-2019-08-29-IMG_5193.jpg
Vaihteita myöten apinaotteelta hallittava GRX: https://www.instagram.com/p/B1wM88fA6D9/?utm_source=ig_web_copy_link
Mulla oli Focuksen CC:ssä myös kakkosjarrukahvat noin. Varsin kätevät välillä. Uskalsi ajaa vaakaosalta vaikka väkijoukossa. Di2-vaihteistollahan olisi mahdollisuus virittää sitten jopa vaihtajat noihin, mutta en kyllä kokenut sitä tarpeelliseksi.
Joo tossa esittelyvehkeessä oli juurikin sähkö-GRX ja vaihtajanappulat siinä lisäjarrukahvojen takana. Näkyy, kun pyyhkäisee kahteen jälkimmäiseen kuvaan.
Jokos joku täällä ajelee gg:tä Force eTap AXS:llä? Kokemukset kiinnostelisi kovasti.
JohannesP
31.08.2019, 12.57
https://www.youtube.com/watch?v=Gkrp_KYXHow
Vaast Allite A1
runkosetti 1190g
Shimpan GRX 1x osilla retail 2500$
Magnesiumin uudelleentuleminen suuremmalle yleisölle? Speksien, hinnan ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta kiinnostava. Perinteinen chainstay olisi paremman näköinen tälläisessä, mutta voi olla ihan perusteltua taivutusten puutteen vuoksi. Toisaalta tuo madallettu tekeekin tästä ulkonäöllisesti erilaisen positiivisessa mielessä.
Nordest Albarda mahtuisi 650b x 2.1″ / 700 x 50mm rengasta.
https://bikerumor.com/2019/07/16/nordest-albarda-adventure-gravel-bike-now-in-affordable-4130-steel/
Magnesiumin uudelleentuleminen suuremmalle yleisölle? ...
Olikos magnesium erityisen altis suolakorroosiolle?
Olikos magnesium erityisen altis suolakorroosiolle?
Ei välttämättä myöskään kannata tupakoida ajaessa. -Ohoh... *FUMMM*
JohannesP
31.08.2019, 17.27
Olikos magnesium erityisen altis suolakorroosiolle?
Piti ihan tarkistaa wikistä, että tosiaan herkkä kloridipitoisille liuoksille. Tämä "super" magnesium ei kuitenkaan ole puhdasta vaan mukana taisi olla REE alkuaineita, jotka tehostavat korroosiokestävyyttä keraamisen pinnoitteen lisäksi. Videolla kuitenkin puhuttiin myös korroosiosuojauksesta.
4.9. julkaisu niin ehkä sit paremmin tietoa saatavilla. Mielenkiintoinen tuote kuitenkin ja hintakin kohdillaan.
K.Kuronen
31.08.2019, 18.52
9Kg paikkeilla tuo complete, täytyy punnita tarkka luku kun sattuu puntari kohdalle. Toi dedan stonga saa ainakin vaihtua jossain vaiheessa, ton doppi ei sovi gravelhommiin. Ergomaxia tilalle. Ja en oo ihan varma vielä tosta suorasta tolpasta, että tarvisko sentin setbackkiä. Ajamalla selvinee se. Nyt pitäs löytää aikaa vaan ajaa.
Itse olen pitänyt WCS Ergomaxista (44 cm), sopivasti joustava ja saan käsille mukavan asennon. Eikä ollenkaan hassumman näköinen. Ainoa miinus on keskikohdan kapeahko pyöreä osuus -ahdasta mittareille, valoille etc.
Juurikaan ei ole ollut tarvetta uhrata ajatusta tangolle ajaessa.
Ei välttämättä myöskään kannata tupakoida ajaessa. -Ohoh... *FUMMM*
Tuosta tuli mieleen, että pyöräily sai meikäläisen lopettamaan röökin veto. Oli noloa HePon lenkillä aina kahvitauon aikana käydä nurkan takana vetämässä sikaari.
Tuosta tuli mieleen, että pyöräily sai meikäläisen lopettamaan röökin veto. Oli noloa HePon lenkillä aina kahvitauon aikana käydä nurkan takana vetämässä sikaari.
Sehän on kerrassaan hieno asia. Poikani 6v tänään täysin ns. mitt i allt saunassa kysyi isi, tiedätkö mitä teen jos joku tupakoi, vastasin että en tosiaan tiedä, niin hän totesi että minä pidätän hengitystä. Niin eipä tarvitse sitten ainakaan Fuugan kohdalla pidätellä.
Ja aiheesta, aikaisemmin lupailin kirjoittaa jotakin analyysia (välttäen kuitenkin ylianalysoimasta, karmea asia esim. ammatillisissa yhteyksissä) miksi ei enää teräskrossarilla meno maistunut. Otetaan gallialaisilla viivoilla hieman vertailua:
-painavahan se SwissCross oli, 8,8kg keveimmässä kokoonpanossa grammanviilattuna ja 9,2kg normiajokunnossa kiinankuitukiekoilla ja persausta säästävällä penkillä
-runko oli inansa iso tai geometriassa jotakin tarkemmin määrittelemätöntä häikkää, Explorossa kaikki muutokset oli juuri oikeaan suuntaan
-runko ei ollut oikeastaan mukava, eikä siinä mitään, mutta häiritsevä fiilis kun pitäisi olla mukava mutta ei ole vaan ankea tunne mm. mennessä kanttareiden yli ja ainut missä oli tosi hyvä oli ainoassa krossikisassa johon sillä osallistuin (Kivikko 2017)
-runko rapistui käsiin suolan takia ja muutenkin ja se itketti verta
-maalaus oli hanurista ja se hilseili
-ei ollut kokonaisuutena yhtään nykyaikainen pyörä vaan vanha romu kun vertaa Exploroon, en ehkä ole tarpeeksi setämies ajamaan semmoista rautahärveliä 130-170km työmatkaa viikossa
-kuten Puljujärvikin sanoisi, oli se silti ihan hieno kokemus mutta en ollut palaamassa
Mikäs on tämä tämmöinen BH merkki? Mitäs olette mieltä tämmösestä kokoonpanosta?
BH GRAVEL -X ALU1.5 SHIMANO 105
https://cyclecenter.fi/osasto/pyorat/cyclo-cross/bh-gravel-x-alu1-5-shimano-105-kokom/Ostin itselleni tälläisen. Mielestäni tarjoushintansa väärti. Kunnollisella osasarjalla ja hyvännäköinen. Alla olevat renkaat litkuttui heittämällä ja kiekot on tubelessvalmiit.
Ohiampuja
01.09.2019, 15.47
Sanoisin, että onnellisuutta voi lisätä n+1 jos n=0 sisältäen kaikki pyörätyypit. Siitä eteenpäin on hyvä jos onnellisuus ei vähene ;)
Olen samaa mieltä. Vähempi on parempi. :)
Näin. Tänä kesänä pyöriä poistui kaksi, mutta yksi tuli tilalle. Nettomääräisesti vähennystä, mutta laadullisesti parannusta.
Yelp for help
Ensimmäistä fillaria hankkimassa olen. Tai vanhalla scottin maasturilla työmatkat ja tunnin reipasvauhtiset soralenkit vedellyt. Nyt himottaa käppyräsarvinen. Meillä ei ole asfalttia vaan hiekkateitä riittää omiksi tarpeiksi. Siksi Gravel tuntuisi olevan jees. Tarve siis työmatkalle ( hiekkaa+ 3km asfattia junamatkan jälkeen) sekä 1-2h lenkit hiekkateitä kurvaillen. Lenkit tykkään vetää vauhdikkaina. Eli ei retkeilyä ei ylipitkiä lenkkejä, vaan liikkumisen tehokkuutta.
175cm inseam 79cm
Pitkä selkä lyhyet jalat.
Rose Backroad näyttää siistille vekottimelle, ilmeisesti toimiva myös.
54cm runko?
Mitä muita vaihtoehtoja olisi? Budjetti on sellainen että haluan hyvän/laadukkaan pyörän. Mutten tahdo maksaa turhista nyansseista, ja kun en tiedä mikä on hölmö investointi kyselen hölmöjä täällä.
^Koon puolesta varmaan ok. Mulla on 54cm Marin Gestalt X11 ja lyhyyttä 173 cm, inseamia en muista. Muista vaihtoehdoista en osaa sanoa, mutta itse olen Mariniin ollut tyytyväinen.
Nythän on hyvä aika ostaa, kun liikkeet pyrkivät 2019-varastoista eroon.
penyeach
02.09.2019, 10.21
Äärimmäisen hieno. Tuo on juuri sellainen, joka omaankin talliin pitäisi saada. Kippurabudjetti ei vaan moista salline.
Mark Reilly on onneksi suunnitellut samasta materiaalista meille köyhille Planet X Tempestinä tunnetun halpisversion. Omassa koossani (L) runkojen mitat näyttävät oleva millilleen samat lukuunottamatta emäputken kulmaa, joka on Gradientissa puoli astetta tiukempi.
"The beauty of offroad cycling extends beyond shiny new parts and frames." Suora lainaus CX Magazinen uusimmasta ig-postauksesta. Sattu vaan jotenkin sopivasti tähän rakoon.
Kävin lauantaina pitkästä aikaa Kepussa kiusaamaassa mtb-kuskeja ja rääkkäämässä Gravaa. Ukrainapolun pitkospuilta on niitä parin-kolmenkymmenen sentin droppeja, joissa alastulot on aika monessa vastamäkeen ja juurakkoisia. Kahteen kertaan jouduin korjaamaan tangon asentoa ylimomenttiin kiristetystä alumiinitangosta huolimatta, joten mä ehkä lopetan kuitutankoon palaamisesta haaveilun. Aika moni pro-cyclocrossari taitaa ajaa alumiinitangolla, vaikka kuitua varmaan olisi tarjolla myös. Auttaisi kyllä, jos uskaltais ajaa noita paikkoja apinaotteelta tai edes dropeilta mutta ei onnistu multa.
Fiskars GG:n rytyytyksen seurauksena satulatolpan nyt kuitenkin vaihdoin kuituiseksi. Painonsäästöä tuli merkityksettömät 50 grammaa, mutta mukavuuden lisäys saattoi olla merkityksellinen. Pitää vähän vielä fiilistellä enemmän, jotta kykenee sanomaan varmasti. Jos on ohutputkinen runko, niin aika paljon vaikuttaa tolpan materiaalista riippumatta myös se, että sahaa tolpasta kaiken ylimääräisen pituuden pois. Pääsee satulaputki joustelemaan paremmin, kun ei ole kaksinkertaista putkitusta niin pitkälti. Myös sellainen huomio, että rosterirungossa alumiininen tolppa näyttäisi hapettuvan jumiin melko herkästi, joten kuituinen siinäkin mielessä parempi.
Eilen poljeskelin sorareittejä Ojakkalasta startaten, kun rouva oli siellä kisaamassa pyöräsuunnistuksen SM:ssä. Sain pari uutta pätkää Gravelmapillekin. Parasta gravel-blissiä on se taikamattofiilis, mikä tulee siitä, kun polkee penkistä reipasta vauhtia sellaista ei liian pahaa nimismiehenkiharaa ja pyörä tuntuu plaanaavan siinä kiharoiden päällä. Huomaamattani tajusin hakeutuvani sileämmältä niille kiharaisemmille urille.
JohannesP
02.09.2019, 11.29
^ Oletko muuten testannut toisella stemmillä jos tämä nykyinen puristaa hieman epätasaisesti tankoa?
Vielä, kun omistin Canyonin Infliten niin ryskyttelin sillä yhtään säälimättä ja ikinä ei max momenttiin kiristettyä Ritcheyn stemmiä + Canyonin alutankoa tarvinut korjailla. Kahvoja saikin kiristellä ja korjailla tasaisesti.
Joo Zipp Service Course SL ei välttämättä ole tukevin, mutta olen kyllä kokeillut parinkin eri stemmin kanssa ja mulla oli joskus Gunnarissa myös Thomsonin X4 ja ihan samaa sekin teki (kuitutangon kanssa). Toisaalta noita Zippejä näkee aika paljon ammattilaisten cx-pyörissä, kun taitaa Zipp olla monella sponssina siellä ja kyllä niillä tangot näyttäisi pysyvän paikoillaan. Pitäisi varmaan keventää kuskia tai ajotapaa ennen kuin keventelytangossa olis järkeä :)
Onko kellään tämän palstan lukijoista käytössä OnOne Tempest Titanium pyörää? Olisin kiinnostunut kokemuksista. Alun perin piti tilata Canyon Grail al, mutta noita ei taida saapua myyntiin ennen vuodenvaihdetta. Ja eikös tässä titaanissa ole enemmän sitä sieluakin mukana :)
Miten olette ajatelleet toimia näiden UK tilausten kanssa? Pahin mahdollinen skenaario on, että nyt tekee tilauksen, 31.10 tulee Brexit ja asiakkaan pitää maksaa tulli kun tuote saapuu marraskuussa. Ei ole helppo tehdä kauppaa tässä tilanteessa...
^ Sielu syntyy vaan ja ainostaan ajamalla (lukuunottamatta niitä harvoja italialaisia (maantie)klassikoita, jotka ovat sielukkaita jo syntyessään) :) Se kyllä pitää paikkansa, että kaikkiin pyöriin sielua ei saa ajamallakaan, mutta en kyllä tiedä, onko merkillä tai materiaalilla tekemistä sen kanssa vai johtuuko se jostain muusta.
^^ no sitten maksat tullin, ei kai siinä muuta muutosta ole, aivan kuten Jenkeistä kun tilaa.....
Sielu ja sielu, siitä kai ne rikkaat siis puhuu tutkimuksessa ja naureskelee köyhille, näin olen kuullut
penyeach
02.09.2019, 13.51
^^^ On. Minusta laadukkaan oloinen, joskin muotoilultaan simppeli runko (kuten yllä oli puhetta, saman suunnittelijan ja mitoiltaan hyvin pitkälti sama kuin Reilly Gradient). Pyörä painaa tukevasti pinnoitetuilla Stan's Grail -kiekoilla ja pahemmin keventelemättä ajokunnossa 9.25 kg (koko L, SRAM Force 1x11). En ole vielä kokeillut, mutta näyttäisi vahvasti että talveksi pyörään mahtuu Ice Spikerit aika helposti, 650b-kiekoille.
Planet X:n huonoina puolina on tälläkin foorumilla mainittu huono asiakaspalvelu ja "Planet X -laatu". Olen vähän eri mieltä näistä. Minusta näyttää toistaiseksi, että hinta-laatu -suhde on hyvä juuri siksi, että asiakaspalvelu on tosiaan aika virtaviivaistettua (= älä odota kivijalan palvelutasoa, jos et halua maksaa siitä) ja että markkinointi on aika itse tehtyä (= älä odota brändinrakennusta pyöräilymediassa, jos et halua maksaa siitä).
Oma tilaukseni sattui edellisen Brexit-kriisiytymisen aikaan. Kun kyselin aikataulua, toimitus luvattiin ajoissa ennen deadlinea ja lupaus piti reilusti.
Sieluista olen suunnilleen samaa mieltä kuin stenu.
Kiitos sielukkaista kommenteista. Itse tykästyin tuohon klassiseen runkoon ja jos se on vielä hyvä ajaa kuten penyeachin kommenteista voi ehkä päätellä, niin tässähän voisi olla seuraava pyörä hiekkateille. Kun chatin kautta tiedustelin M-koon saatavuutta, niin asiakaspalveluhenkilö kertoi milloin runkoa saapuu ja siihen kuulemma pitää vielä muutama päivä laittaa lisää jotta ''kaverit alakerrassa'' ehtivät koota pyörän. Eli ei siis kovin iso tehdas taida olla kyseessä.
Tilaus täytyy vain tehdä ajoissa koska riskinä on joutua maksamaan +14% tullia ja tästä kokonaishinnasta laskettu 24% alvi ja sitten väännetään kuka hyvittää jo kerran maksetun alvin. Tämä siis puhdasta spekulaatiota koska emme tiedä minkälainen brexit toteutuu (sopimuksella vai ilman sopimusta) vai toteutuuko brexit ollenkaan.
Tästä pyörästä on ärsyttävän vähän testejä. Saattaa johtua tuosta ''brändinrakennuksen'' keveydestä.
Kuntoilija
02.09.2019, 21.14
Eikö nyt kannata pikkuisen miettiä mitä tekee tuon Tempest tilauksen kanssa ? Kiire tilauksen kanssa ei auta nyt mitään, sillä milloin paketti Suomeen tulee määrää kaiken.
M-koko on suomessa jos nyt tilaa ehkä joskus Marraskuun alkupuolella eli Brexit on silloin voimassa jotenkin tai sitten ei. Odottaisin lopullista tietoa Brexitistä.
En tiedä miten paljon Planet X/ On Onen liikevaihdosta tulee mannereuroopan eu- maista. Jos on paljon ja tulee tulliraja, niin saattaa kohta olla Hollanissa heillä verkkokauppa/varasto. Olihan heillä Yhdysvaloissakin konttori hetken aikaa.
Voihan punnan kurssikin romahtaa. Kannattaisko odottaa sitä?
Itsekin arvon Huntin tai JRA:n kiekkojen kanssa, ostaisko nyt vai sit? Kunpa tietäis.
Hyviä kommentteja! Ja eihän tässä mitään kiirettä ole kun ajettavaa kalustoa riittää. Tilannetta seuraillen eteenpäin....
Mark Reilly on onneksi suunnitellut samasta materiaalista meille köyhille Planet X Tempestinä tunnetun halpisversion. Omassa koossani (L) runkojen mitat näyttävät oleva millilleen samat lukuunottamatta emäputken kulmaa, joka on Gradientissa puoli astetta tiukempi.
Mitkä sun mitat on ja onko L-koko ollut sopiva?
penyeach
03.09.2019, 09.36
^183/86 ja on. 90mm stemmi ja yksi spaceri päällä -> maltillinen ajoasento maantiepyörään tottuneelle. Kuva setupista tuolla (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?50540-Py%F6r%E4si-kuva-Vol-III&p=2861948#post2861948).
penyeach
03.09.2019, 09.46
...Tästä pyörästä on ärsyttävän vähän testejä. Saattaa johtua tuosta ''brändinrakennuksen'' keveydestä.
Totta, hiljaista on ollut viime aikoina vähän kaikkien Planet X-pyörien osalta. Pickenflick kehuttiin vielä muutama vuosi sitten varsin perusteellisesti:
https://road.cc/content/review/116607-one-pickenflick-cyclo-cross-bike
https://www.bikeradar.com/reviews/bikes/road-bikes/on-one-pickenflick-sram-cx1-review/
setämies
Haa joku puhui setämiehistä.. You can't get youth back, but you can by a Steamroller...eli setämiehen N+1 :)
On opeteltavaa, mutta olihan hauskinta työmatkagravelointia ties miten pitkään aikaan. Käsittämättömän nopea tommonen kiinteävälitteinen on myös. En olis uskonut. Noilla 42/17-väleillä helppo matkanopeus näytti pyörivän 27-32 km/h. Ylämäet ei tuottanut vaikeuksia ja Malminkartanon kevyesti mutaiset pellonreunatkin meni oikein kivasti. Euro/hauskuuskerroin-suhteella mitattuna parhaiten käytetyt fillarieurot pitkään aikaan. Ei voi kuin suositella kaikille, joilla on tarpeeks setämiesasennetta.
Ekan parinkymmenen kilsan kokemuksella sanoisin, että jää talliin ja saa talvella Gravdalit allensa. Jos tuntuu, että jarrua tarvii pidemmässäkin juoksussa, pitää se päivittää Pauliin. Cantit on oikeesti aika onnettomat, varsinkin edessä tommosen notkean keulan kanssa. Ja ohjainlaakeriksi vois vaihtaa Kingin ton stashista kaivetun vanhan FSA:n tilalle. Muuten toi on tossa - kiva, kevyt, nopee ja hauska. 8,5 kg jarrulla ja 540-speduilla eli virallinen esitepaino on tasan 8,0 kg.
Valmiista kuvaa tänne pyydeltiin eli tässä tulee ja poistun tämän kanssa toisiin topicceihin tämän jälkeen. Uusien pyörien kasaaminen on muuten oikeastaan se helpoin vaihe. Paljon työläämpää on se, että saa niistä ajetun näköisiä..
Työmatkahybridi-FGGG:
https://live.staticflickr.com/65535/48669777073_ab9281f287_k.jpg
yksinteoin
03.09.2019, 13.16
Todella nätti! Itsellä puolikas vuosikymmen fiksivuosista, mutta tuo herättää kovat omistamishalut miltei samoilla spekseillä kasattuun pyörään. Ehkä pitäis pistää Yksivaihteen tori tarkkailuun...
Myin pois maantiepyörän (en ajanut) ja krossarin (en tykännyt) ja ostin tilalle budjettitietoisen saksalaisinsinöörin sieluttoman tekeleen korvaamaan kummatkin mahdollisimman keskinkertaisesti:
https://live.staticflickr.com/65535/48640714683_719fec02de_c.jpg
Ei ole vielä kuin satku alla mutta onpahan kiva peli. En sitten oikein osaa sanoa olisiko oikea kategoria "gravel" vai "allroad", koska geo on enemmän maantiemainen (jota hainkin) ja viikonlopun lenkillä ajettiin sekä sora- että pikitietä koska sitä sattui eteen tulemaan ja kummallakin meno maistui. Ei ainakaan vielä kaduta :).
Moitimme:
Rumat hitsisaumat
Ei seksikäs ellei satu tykkäämään
Taka-akselin vastakierre suoraan chainstayssa eli saa olla tarkka ettei mee väärille jengoille
Kiitämme:
Hinta-laatusuhde
Ajotuntuma
Taka-akselin vastakierre suoraan chainstayssa eli saa olla tarkka ettei mee väärille jengoille
Eikö tuossa pitäisi olla takahaarukka mutkalla, että akselin saisi väärälle kierteelle? Toisen puolen läpireikähän ohjaa akselin väkisinkin suoraan.
Ohiampuja
03.09.2019, 19.47
Ymmärrän. Jos vetää kierteen sököksi, ei helppoa osaa vaihtaa siihen tilalle.
Kätevä mies tekisi korjauksen vaikka 148 mm maasturin akselista jos niin joskus kävisi.
GrafZeppelin
03.09.2019, 20.35
Täältä löytyy myös L-kokoinen Planet-X Tempest. Omat mitat 180cm ja jalan sisämitta 85,5cm. Omaan bikefitattuun maantiepyörän ajoasentoon nähden korotin ohjaustankoa 2cm ja lyhensin ajoasentoa 2cm. En hirveästi tuolla ole ajanut, mutta vähitellen pyörään alkaa sopeutua. Aluksi tuntui kuituisesta satulatolpasta ja stongasta huolimatta aika kovalta ja junamaiselta, mutta kun ymmärsin ottaa kumeista painetta pois niin ajotuntuma parani. 47mm Wtb Bywaylla pyörä on oikein maastokelpoinen, mutta sellainen tietty ketteryys josta maantiepyörässäni ja crossarissani olen tykännyt, tiellä ajaessa puuttuu. En tiedä onko selitys tuossa leveässä kumissa vai syytänkö geometriaa. Ehkäpä lisäkilometrit parantavat tilannetta. Maantiepyörät ja aikaisempi crossari ovat kaikki 7 - 8kg painossa. Tempest lokareilla taitaa olla lähemmäs 10kg, vaikka olen suht kevyeen toteutukseen pyrkinyt. Vaikka painoero ei kuulosta paljolta, ainakin itse huomaan tuon eron selvästi, ja pyörä tuntuu raskaalta aikaisempiin verrattuna. Mutta siihenkin pääsyyllinen voi olla tuo leveä ja painava rengastus.
Vaikka nämä nyt kuulostavat pelkiltä moitteilta niin aika hauska ja monikäyttöinen peli se on, yritin vain kuvailla omia kokemuksia ja verrokkia muihin omiin pyöriin. Ja jos tuohon tosiaan mahtuu ice-spiker pro alle, niin kuin joku väitti, niin talvella varmasti huippuhauska kapine.
Junamaisuus ja ketteryyden puute verrattuna maantie-/cyclopyörään saattaa johtua pyörivistä massoista. ByWay taitaa painaa yli tuplat vs. perus maantiekumi
47mm Wtb Bywaylla pyörä on oikein maastokelpoinen, mutta sellainen tietty ketteryys josta maantiepyörässäni ja crossarissani olen tykännyt, tiellä ajaessa puuttuu. En tiedä onko selitys tuossa leveässä kumissa vai syytänkö geometriaa.
Junamaisuus ja ketteryyden puute verrattuna maantie-/cyclopyörään saattaa johtua pyörivistä massoista. ByWay taitaa painaa yli tuplat vs. perus maantiekumi
Veikkaisin että johtuu enemmän geometriasta. Tuolla kumilla keulan trailiksi tulee 65 mm, joka on melko paljon verrattuna maantiepyörään. Esimerkiksi Space Chickenissä taas tuo on 56, joka on lähempänä maantiepyörää (tämän artikkelin (https://cyclingtips.com/2018/11/the-geometry-of-bike-handling-its-all-about-the-steering/) mukaan maantiepyörissä yleensä 55-60 mm, jossain muualla mainittiin 50-63 mm). Tuohon vaikuttaa siis keulakulma yhdistettynä keulan offsetiin. Oma Kona Rove on geometrian perusteella vielä hieman junamaisempi kuin tuo Tempest, ja ero Space Chickeniin on selkeä, vaikka jälkimmäisessä onkin nuo 47 mm Bywayt. Toki myös renkaiden painolla on merkitystä, mutta luulen että geometria vaikuttaa enemmän. Maantiepyörää en omista, joten siihen en voi verrata.
Junamaisuus ja ketteryyden puute verrattuna maantie-/cyclopyörään saattaa johtua pyörivistä massoista. ByWay taitaa painaa yli tuplat vs. perus maantiekumi
Näyttää geokin olevan vähän sellainen "edellisen gg-sukupolven" versio eli pidempi takahaarukka, loivahko keula ja pitkähkö vaakaputki, joiden seurauksena akseliväli venyy.
Melkolailla huvittavaa on muuten toi "gg-ideaalin" chainstay-mitan muuttuminen. Oikeastaan koko historian ajan tähän asti on ajateltu, että urheilulliseen ajoon tarkoitetussa pyörässä lyhyempi takapää on ideaalimpi. Retkipyörät ovat olleet eri asia, mutta niissä takahaarukan pituus on ollut kantapääclearancen sanelema juttu eikä niinkään ajettavuuden.
No sitten yhtäkkiä ekojen gg-pyörien myötä myytiin ajatus, että pitkä chainstay on hyvästä. Syy? No se, että se oli ainoa tapa saada paksut renkaat mahtumaan maantievoimansiirron kanssa ja voimansiirto toimimaan 135-millisen perän kanssa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pidentää chainstay-mittaa, mutta ei sitä tuolla perusteella voinut tietenkään myydä.
Aika nopeasti Open(?) keksi dropatun chainstayn ja 1X-vaihteistot jos ei poistanut, niin ainakin vähensi lyhyen perän vaihteille aiheuttamia ongelmia ja sen jälkeen on perät alkaneet lyhentyä ja uudempi koulukunta näyttäisi olevan enemmälti sitä mieltä, että gg-perän ei sittenkään pidä olla pitkä.
Ja tämä kaikki tosiaan muutaman vuoden aikana.
E: näköjään muutkn ehti ensin ja toi mitä velib kirjoitti trailista pitää paikkansa. Toisaalta raken kasvattaminen trailin pienentämiseksi pidentäis akseliväliä entisestään. Taas päästään siihen, että jotain mittaa muuttamalla pyörän joku ominaisuus voi parantua, mutta joku toinen auttamatta huononee. Maku ja yllättävän paljon myös muoti määrittelee, että mikä ominaisuus edellä pyöriä suunnitellaan.
penyeach
04.09.2019, 10.19
Minulla on GrafZeppelinin kanssa hyvin samanlaiset kokemukset: Tempest on nimenomaan hyvä yleis-, työmatka- ja soratiepyörä. Vähän haastavammalla tienpinnalla pieni junamaisuus (siis maantiepyörään ja kireään krossariin verrattuna) tekee kovempaakin ajamisesta rauhallisempaa ja rennompaa. (Toinen asia josta tykkään on tietynlainen yksinkertaisuus ja huolettomuus: ei pressfittiä, ei huolta maalipinnasta, ei kuiturunkojen aiheuttamaa halua suojailla kiveniskemiltä, ei ruostetta...)
Näyttäisi vähän (markkinointiviestinnän perusteella, kokemusta ei ole), että nyt Openin, 3T:n & co. tavoitteena on yleispätevä geometria joka toimii myös maantiekäytössä. Tempest ei tosiaan ainakaan minua houkuttele luopumaan maantiepyörästä, sen verran ylivoimainen se taas on asfalttilenkkeilyyn. Itse asiassa tämän ketjun keskusteluista on herännyt ajatus säilyttää kuitenkin myös kuitukrossari jonka ominaisuudet ovat hyvässä ja pahassa monen asteikon toisesta päästä.
Highlander
04.09.2019, 10.31
Veikkaisin että johtuu enemmän geometriasta. Tuolla kumilla keulan trailiksi tulee 65 mm, joka on melko paljon verrattuna maantiepyörään. Esimerkiksi Space Chickenissä taas tuo on 56, joka on lähempänä maantiepyörää (tämän artikkelin (https://cyclingtips.com/2018/11/the-geometry-of-bike-handling-its-all-about-the-steering/) mukaan maantiepyörissä yleensä 55-60 mm, jossain muualla mainittiin 50-63 mm). Tuohon vaikuttaa siis keulakulma yhdistettynä keulan offsetiin. Oma Kona Rove on geometrian perusteella vielä hieman junamaisempi kuin tuo Tempest, ja ero Space Chickeniin on selkeä, vaikka jälkimmäisessä onkin nuo 47 mm Bywayt. Toki myös renkaiden painolla on merkitystä, mutta luulen että geometria vaikuttaa enemmän. Maantiepyörää en omista, joten siihen en voi verrata.
Aika paljon tuntumaan vaikuttaa myös stemmin pituus. Suht sama geometria kahdessa pyörässä ja 20-30 mm eroa stemmin pituudessa. Toinen on kuin juna ja toinen on vähän liian herkkä kääntymään ja näin ollen ketterämmän tuntuinen. Juna kuitenkin kevyempi pyörä nakkikumilla.
^183/86 ja on. 90mm stemmi ja yksi spaceri päällä -> maltillinen ajoasento maantiepyörään tottuneelle. Kuva setupista tuolla (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?50540-Py%F6r%E4si-kuva-Vol-III&p=2861948#post2861948).
Kiitos, hieno pyörä tuo kyllä on! Onko sulla vakio 42 tanko siinä?
penyeach ja GrafZeppelin, osaatteko arvioida, olisiko L-koko mulle (177/82) vielä soiva peli vai kannattaisiko mennä pienemmällä? Sivuilla olevassa suosituksessa puhutaan ainoastaan pituudesta ja menee mulla juuri siihen M/L rajalle.
penyeach
04.09.2019, 12.48
Kiitos, hieno pyörä tuo kyllä on! Onko sulla vakio 42 tanko siinä?
Juu, on. Siinä olisi yksi mahdollinen kevennyskohde.
penyeach
04.09.2019, 12.58
penyeach ja GrafZeppelin, osaatteko arvioida, olisiko L-koko mulle (177/82) vielä soiva peli vai kannattaisiko mennä pienemmällä? Sivuilla olevassa suosituksessa puhutaan ainoastaan pituudesta ja menee mulla juuri siihen M/L rajalle.
En osaa, mutta jos satut liikkumaan joskus Pohjois-Helsingissä, voihan tuota käydä vilkaisemassa. Laita yv jos ajankohtaista.
GrafZeppelin
04.09.2019, 14.45
Tempest ei tosiaan ainakaan minua houkuttele luopumaan maantiepyörästä, sen verran ylivoimainen se taas on asfalttilenkkeilyyn. Itse asiassa tämän ketjun keskusteluista on herännyt ajatus säilyttää kuitenkin myös kuitukrossari jonka ominaisuudet ovat hyvässä ja pahassa monen asteikon toisesta päästä.
Tuossa ne omatkin fiilikset pyörästä pitkästi tiivistyy. Myin oman hyvinkin kisaisella geolla olevan kuitucrossarin Tempestin alta pois ja nyt huomaan kaipaavani sen ketteryyttä ja tietynlaista räjähtävyyttä. Vaikka omat vikansa oli siinäkin. Maantiepyörää tuolla en edes kuvitellut korvaavani. Rehellisyyden nimissä kuitenkin omat ajot ovat sellaisia, että Tempest soveltuu niihin crossaria paremmin, mutta jos rahaa ja tilaa olisi rajattomasti, niin kyllä se kuitucrossari taas joskus itsensä talliin löytäisi. N+1, mitä muuta tähän nyt voisi sanoa.
GrafZeppelin
04.09.2019, 14.52
penyeach ja GrafZeppelin, osaatteko arvioida, olisiko L-koko mulle (177/82) vielä soiva peli vai kannattaisiko mennä pienemmällä? Sivuilla olevassa suosituksessa puhutaan ainoastaan pituudesta ja menee mulla juuri siihen M/L rajalle.
Nyrkkisääntönä pitäisin, että jos olet kahden koon rajalla, niin ota pienempi, koska pientä runkoa voi stemmillä ja satulatolpalla hieman kasvattaa, mutta isoa runkoa ei voi millään kutistaa. Mutta vähän tietysti mieltymykset ajoasennon suhteen vaikuttavat, eli kuinka ylös/alas stongan haluat ja minkä verran mittaa satulasta stongaan tarvitaan, ilman että komponenttien kanssa pitää tehdä mitään ääriratkaisuja.
Toki minunkin pyörää pääsee sovittamaan. Helsingin itäisestä kantakaupungista löytyy ja YV:llä tavoittaa.
arctic biker
04.09.2019, 18.08
Vattu, Space Shickenin piti tänään tulla. DPD lähetti pyörän takaisin??? Mitä vattua oikein tuolla tapahtuu.
Munarello
05.09.2019, 08.59
^Olisikohan ninjakuriiri käynyt pyörää "toimittamassa"?
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?51260-Ninjakuriirit-(mm-DPD)
^^ Vai olisiko hallituksen uusi brexit-ohjelma, jolla kaikki briteistä tulevat paketit palautetaan, jos vaikka uudelleen lähetys tulisi sitten tullimaksujen kera..
fastande
05.09.2019, 10.20
Vattu, Space Shickenin piti tänään tulla. DPD lähetti pyörän takaisin??? Mitä vattua oikein tuolla tapahtuu.
Saitko missään vaiheessa mitään seurantakoodia tuolta? Itse tässä odottelen myös pyöräpakettia planetx:ltä.
Kiitokset penyeach ja GrafZeppelin vastauksista! Laitan viestiä, kun seuraavan kerran olen tulossa Helsingin suunnalle ja jos asia on vielä ajankohtainen (eli uusi menopeli vielä ostamatta). Tuo on kyllä mielenkiintoinen pyörä ja voisi sopia omaan käyttööni.
Mitä veikataan, kauanko menee, että Trek lanseeraa ton uuden Supercaliberin (https://www.trekbikes.com/us/en_US/supercaliber/) teknologian gg-pyöriin? Vielä kun eteen löytyisi joku järkevä jousitusratkaisu. Käytännössä varmaan joku lyhytjoustoinen ja kevyt upside down-tyyppinen hiilikuitujoustokeula olis se.
Mootsin Routt -grainderissa on muuten tuollainen softtail-ratkaisu. Siisti.
https://moots.com/wp-content/uploads/Routt-YBB-09-1200x800.jpg
Opin tämän kun katsoin CGN:n videon vierailusta Mootsin (https://www.youtube.com/watch?v=Jvqo9Ino1lE) pajalle. Mielenkiintoinen.
Mitä veikataan, kauanko menee, että Trek lanseeraa ton uuden Supercaliberin (https://www.trekbikes.com/us/en_US/supercaliber/) teknologian gg-pyöriin? Vielä kun eteen löytyisi joku järkevä jousitusratkaisu. Käytännössä varmaan joku lyhytjoustoinen ja kevyt upside down-tyyppinen hiilikuitujoustokeula olis se.
Eikö joku Lauf olis ihan passeli tommoseen. Jos ulkonäön puolesta menettelee?
^ Laufistq puuttuu vaimennus, niin ei varmaan oli ihan ideaali vaimennetun perän kaveriksi. Ja on ne niin rumia, että ei ne isommassa mittakaavassa tule lyömään kaupallisesti läpi koskaan.
Sitäkin oon tässä pohtinut, että kuinkakohan kauan gg-pyörät on kaikki droppitankoisia, kun uci ei ole droppia niihin vaatimassa, toisin kuin cyclocrossareihin. Sen lyhyen kokemuksen perusteella, mitä mulla on tosta Mudrollerista, niin kapeahko riseri tai suora tanko tekee hallittavuudelle aika paljon enemmän hyvää kuin paksut renkaat, loivat kulmat jne. Maantiepyörämäisessä gg:ssä droppi on täysin oikeassa pyörässä, mutta jos halutaan maastoajo-ominaisuuksiltaan parempia gg-pyöriä, niin droppitangosta luopuminen olis paljon loputonta rengaskoon kasvattamista tehokkaampaa. Mudrolleri menee krossikrenkaillakin ihan sujuvasti Ukrainapolkua yms. vaika vaparikin puuttuu ja geo on melko cx.
Toistaiseksi droppitankomuoti on niin vahva ja hybrideistä kai liian vähän aikaa, että tuskin kukaan vielä uskaltaa lanseerata suoratankoista gg-pyörää, vaikka ihan hyvät perustelut sellaiselle olisi. Mahtuisi tankoon tavaaraakin enemmän..
...jos halutaan maastoajo-ominaisuuksiltaan parempia gg-pyöriä...
Niin, kuinka paljon niitä maastoajo-ominaisuuksia kaivataan? Mun oma viiden sentin arvoinen mielipide ja luulo olisi, että grainderit olisivat nimenomaan hiekkatiepyöriä. Maastoon poikkeaminen on kuriositeetti, harvoin toistuva tapahtuma... jonka voi suorittaa ihan hyvin gg-fillarilla. Tai jos 20 metriä pahaa kivikkoa niin taluttaa sitten?
Jos ajo on maastopainotteista niin silloinhan kannattaa ajaa maastopyörällä! Täysjäykkä teräskaksysäri kevyillä rullaavilla renkailla on erinomainen tuollaiseen käyttöön. Tai jos ajo tapahtuu savisilla nurmikentillä niin sit ajaa crossarilla :)
WECLIMITS
06.09.2019, 09.47
^ & ^^ asiaa! +1
mehukatti
06.09.2019, 10.17
Onks tietoa, että mikä GG-runko tässä Shimanon GRX-mainoskuvassa on:
https://bikepacking.com/wp-content/uploads/2019/05/SHIMANO-GRX_4.jpg
https://bikepacking.com/wp-content/uploads/2019/05/SHIMANO-GRX_4.jpg
Niin, kuinka paljon niitä maastoajo-ominaisuuksia kaivataan?
Juu mutta yhtälailla voi kysyä, että mihin niitä +40-millisiä renkaita tai jousituksia tai jne. tarvitaan. Vastaus on se, että reservit myy. Pitää olla varaa siltä varalta, että jos joskus.
Suoratankoinen gg-geometria poistaisi muuten myös toe overlap -ongelmat paksumpien 700c-renkaiden kanssa. Hiilikuituinen, suoratankoinen, mutta ei maastopyörämäisen korkeakeulainen "29er-gg" vois olla aika tykki esim. Fiskars GG:n kaltaisella reitillä. Alamäkiin uskaltaisi paukutella kovempaa kuin droppitangolla ja suora tanko antaisi enemmän vääntöä jumpata niitä mäentöppäreitä kovaa ylös.
Mehukatti: vois olettaa, että sama kuin tässä kuvassa (https://www.bikehugger.com/wp-content/uploads/2019/05/GRX_564-1160x504.jpg). Kuka tunnistaa logon?
^^Mosaic taitaa olla kyseessä?
https://www.mosaiccycles.com/gt-2
Onks tietoa, että mikä GG-runko..
Naked Bicycles
https://nakedbicycles.com/
https://www.youtube.com/watch?v=-L15xzEKWqg
JOM of the Gravel Cyclist crew caught up with two of the key players involved with the development of Shimano's GRX groupset, mechanical and Di2. Also joining is Mr. Nick Legan, a recent addition to Shimano's team - If you missed it, Nick wrote the book, "Gravel Cycling"
Juu mutta yhtälailla voi kysyä, että mihin niitä +40-millisiä renkaita tai jousituksia tai jne. tarvitaan. Vastaus on se, että reservit myy. Pitää olla varaa siltä varalta, että jos joskus.
Toisaalta ajetaanhan cyclokrossiakin pyörällä, joka tuskin on paras mahdollinen niihin olosuhteisiin. Itse en lajin hienoutta tajua, mutta moni muu tajuaa.
Kyse ei ehkä gg-pyörässä olekaan siitä, kuinka paljon maastoajo-ominaisuuksia tarvitaan, vaan siitä, kuinka hyvät niistä saa ilman, että ajettavuus tiellä olennaisesti kärsii. Lisäksi esim. talven hankalammissa keleissä maastoajo-ominaisuuksista on varmaan työmatkapyöräilijällekin iloa. Toki tekninen maasto on paikka, jossa kippurasarvisella ajaminen tuskin on mielekästä. Helpoksi maastoksi luokiteltavat sujuvat polut kuitenkin on äärimmäisen hauskoja. Joo, toki siellä voi hyvin ajaa 35 mm renkaalla, mutta eiköhän 47 mm ole silti parempi. Ainakin mukavampi ja turvallisemman tuntuinen ja sehän ei tällaiselle sunnnuntaipyöräilijälle ole ollenkaan mitätön asia.
Maastopyörän koen sorateillä ja helpossa maastossa tylsäksi, vaikka erinomaisen helppo ja mukava ajettava onkin. Tuossa raossa varmaan kaupallisuuskin omaa paikkaansa koittaa löytää.
Ohiampuja
06.09.2019, 20.49
Sen lyhyen kokemuksen perusteella, mitä mulla on tosta Mudrollerista, niin kapeahko riseri tai suora tanko tekee hallittavuudelle aika paljon enemmän hyvää kuin paksut renkaat, loivat kulmat jne.
Tästä olen samaa mieltä. Mikään gg asiantuntija minä en kyllä ole. :)
F. Kotlerburg
06.09.2019, 21.06
Kaventakaa se riseri tai suora tanko 42-44 senttiseksi ja kokeilkaa sitten. Ei voinut tulla noin kokeneelle ketjun pyörittäjälle yllätyksenä, että leveämpi tanko on parempi maastossa.
Muuten taas ketjun sisältö alkaa vaikuttaa siltä, että gravel-lenkillä pitää olla perässä huoltoauto, jossa vähintään kolme varapyörää, jos alustan muoto sattuu muuttumaan kesken lenkin.
Olen edelleen sitä mieltä, että maastossa ajetaan maastopyörällä. Jos on tarkoitus ajaa paljon polkuja ja niiden päälle sorateitä niin se ei ole enää mikään gravel-lenkki ja kevyellä XC-rengastuksella varustettu täysjäykkä tai jäykkäperäinen maastopyörä on aivan loistava kapistus siihen. Siihen ei tarvitse tehdä mitenkään ihmeellistä maastospesifiä-gravelpyörää.
Turf Moor
06.09.2019, 21.12
Juu mutta yhtälailla voi kysyä, että mihin niitä +40-millisiä renkaita tai jousituksia tai jne. tarvitaan. Vastaus on se, että reservit myy. Pitää olla varaa siltä varalta, että jos joskus.
Suoratankoinen gg-geometria poistaisi muuten myös toe overlap -ongelmat paksumpien 700c-renkaiden kanssa. Hiilikuituinen, suoratankoinen, mutta ei maastopyörämäisen korkeakeulainen "29er-gg" vois olla aika tykki esim. Fiskars GG:n kaltaisella reitillä. Alamäkiin uskaltaisi paukutella kovempaa kuin droppitangolla ja suora tanko antaisi enemmän vääntöä jumpata niitä mäentöppäreitä kovaa ylös.
Kyllähän tällaisia pyöriä löytyykin jo. Nimittäin Hollannissa ja Belgiassa suosittuun MTB beach race'en tarkoitettuja laitteita. Esimerkiksi tällainen: https://www.instazu.com/media/1987595268725371951 .
Tuossa vielä hiukan juttua eräästä rantapyörästä: https://granfondo-cycling.com/bike-check-beach-bikes-egmond-pier-egmond/
https://www.instazu.com/media/1987595268725371951
Juu ja noita beach racereita on myös käyrätankoisia, kuten tämmöinen vanha Koga (https://road.cc/content/news/117115-just-koga-beach-racer), joka ei ihan hirveästi poikkea siitä, mitä nykyään kutsutaan gg-pyöriksi :)
Mutta onpa noita näköjään flat bar gravel grindereitakin jo. Esim. PlanetX (https://www.planetx.co.uk/i/q/CBPXFMAPEX1FLAT/planet-x-full-monty-sram-apex-1-flat-bar-gravel-bike), jossa tosin taitaa olla runko sama kuin vastaavassa käyrätankoisessa, mutta google löysi jonkun titaanisen (https://road.cc/content/tech-news/239674-first-look-snowdons-paradox-38-flat-bar-titanium-gravel-bike), jossa geokin oli suoralle tangolle piirretty. Eikä noi paljon poikkea siitä, mitä myytiin muutama vuosi sitten hybrideinä, mistä päästäänkin siihen johtopäätökseen, että se mitä nykyään myydään gravel grinderina onkin oikeastaan sama asia kuin käyrätankoinen hybridi. :) :)
Kotler, jos minuun viittaat kokeneella ketjunpyörittäjänä, niin yllätyksenä ei toki tullut mikään. Ääneen pohdin vaan sitä, että kuinka paljon muoti vaikuttaa siihen, millainen pyörä koetaan milloinkin "hyväksi" ja siihen gravelpyörät on hyvä referenssi, koska niiden evoluutio on ollut nopeata ja tuskin pysähtyy tähän, missä nyt ollaan.
Suora tanko olisi looginen evoluutio siinäkin mielessä, että saataisiin taas uusi pyörämalli myytyä kuluttajille. Käytännössähän silloin oltaisiin lähellä xc-maastureita, mutta jäykällä keulalla tai alle 100mm joustolla niitä voitaisiin myydä gg (vai xg?)-pyörinä. Täysjäykkiä maastureitahan on tällä hetkellä melko vähän markkinoilla.
XC-jäykkäperä tai täysjäykkä on tosiaan todella monipuolinen, mutta ainakin itselle kompromissi sekä maastossa että tiellä. Helpoilla neulaspoluilla aivan täydellinen, mutta juurakossa ja kivikossa liian työläs ja tiellä taas liian tylsä.
Offtopic: Jos tallissa saisi olla vain yksi pyörä, voisi hiilikuituinen Kona Honzo olla vahva vaihtoehto.
JohannesP
06.09.2019, 22.42
Hybridit alkaa vaihtumaan ensi kesänä flat bar graveleiksi. Edelleen odotan milloin joustokeulat alkaa yleistymään, kun gravelit pitää olla jo polkukelposiakin.
Oman anatomian rajoittuneisuuden vuoksi totean että suoratankoinen "whatever" ei sovellu ainakaan itselleni minkäänlaiseen pidempään lenkkiin. Droppitangossa on puolensa.
Näkisin myös, että kippuratanko on mukavuudeltaan ylivoimainen suoraan verrattuna. Otevaihtoehtoja riittää ja selkää saa ylemmäs ja alemmas otteen mukaan.
^ Pitää ehdottomasti paikkansa ja siksi "suora" gg-tanko voisikin olla jotain muuta kuin mtb:hen tarkoitettu suora tanko, jossa otekohdat on vain tangon päissä. Flarejen leventyminen ja droppien madaltumimen vie tankoja lähemmäs "suoraa" jo nyt. Flarea kun vähän vielä levennetään, niin pitää keksiä jonkun muunlaiset jarru-/vaihtajakahvat. Renkaat on gg-pyörissä jo sen verran paksuja, että niiden koon kasvattaminen ei juurikaan enää lisää mukavuutta tai turvallisuudentunnetta tai mitä hyvänsä. Vielä kun paksuihin renkaisiin yhdistetään jousitusta, alkaa ohjausergonomia ja droppitangon vaatima geometria olla ne tekijät, jotka asettaa rajoitteita eniten. Mutta pelkkää spekulointiahan tämä siis on. Tulevaisuus näyttää, mitkä on ne keinot, millä graveloitsijat saadaan päivittämään nykyiset, x vuoden päästä menneen maailman teknologiaa edustavat pyöränsä.
Jami2003
07.09.2019, 09.17
Jos gg pyörässä on suora tanko ja joustoa niin mikä sen erottaa enää xc maastopyörästä. Ihan tulee fiilis että maantie kuskit ois keksimässä maastopyörää uudelleen. Kotlerburgeri kirjoittaa asiaa, ei gg pyörällä ole tarkoitus maastossa polkea.
Joo, no mulla on täysjäykkä 29'er 2.2" Racing Ralpheilla ja suoralla stongalla (olisko leveyttä alle 500-milliä, old-school nääs...). Ja sitten tämä Marinin graveli 37-millisillä ja kippurasarvilla. Niin graveli on ehdottomasti parempi ja ajettavampi, kun mennään sellaista kovaa ulkoilureittiä ja välillä poiketaan hetkeksi hieman teknisemmälle neulaspolulle. Kippurasarvisella pystyy sitten hyvällä alustalla pitämään reippaampaa vauhtia helpommin ja muutenkin ajossa on sellainen menemisen meininki. Sitten jos mennään edes mietoon kivikko- ja juurakkohelvettiin, niin itse tunnen oloni varmemmaksi suoralla tangolla ja vielä hieman paksummilla renkailla. Keulan nostaminen ja vauhdin hallitseminen on suoralla tangolla niin paljon helpompaa, kun hallintalaitteet on kunnolla koko ajan sormien ulottuvissa.
Vaimon kanssa lenkillä mulla on tuo 29'er, kun vaimo polkee jollain hybridillä, niin se sopii paremmin skeneen.
Gravelin paras puoli on ehdottomasti se, että sillä kuitenkin uskaltaa oikaista metsän poikki, jos sellainen tilanne tulee, eikä tarvitse palata takaisin samaa reittiä. Eilenkin Jollaksessa VV-ruutuja metsästäessä oikaisin pitkoksia ja neulaspolkua pitkin, kuva tuolla yleisessä fiilistelyketjussa. Samoin samalla reissulla uskalsi ajaa Koirasaaressa St1:n saunalle, vaikka tienpinta oli sellaista golfpallon kokoista mursketta. Samat olisi voinut ajaa myös 29'er:illä, mutta toisaalta sitten 99% ajosta oli kelviä tai ulkoilureittiä, missä kippurasarvet pääsivät oikeuksiinsa.
Niin ja siis sellainen huomio vielä, että vaikka ihan kaikkea, mitä mulle yritetään myydä, en mukisematta ostakaan, niin kuitenkin itse olen sen verran muodin orja, että itsehän en tämän vuoden alussa olisi kuunapäivänä kuvitellut, että tänään poljen töihin kapearenkaisella pyörällä, jossa on suora tanko. Mutta niinpä vaan viidenkympin fiksivillityksen ja varastoon kertyneiden ilmiselvästi tracklocross-projektia huutavien osien seurauksena kävi.. Ikimaailmassa en olisi hybridiä itselleni ostanut, koska kapeat renkaat ja suora tanko yhdistelmässä ei mielestäni koskaan ole ollut mitään järkeä. Henkisesti saatan olla yksi foorumin hybridivastaisimpia henkilöitä. No nyt yllättäen huomaan, että tollanen krossigeometrialla ja kapeilla renkailla varustettu, suoratankoinen fillari on yllättävän kiva, mukava ja nopea. Ilman vapaaratasta en droppitangon kanssa metsäpoluille uskaltaisi, mutta suoran tangon kanssa siellä on jopa kivaa. Työmatkagravelointiin suora tanko on ihan ylivertainen. En silti ole kummastakaan droppitankopyörästäni luopumassa, mutta jos olisin hommaamassa työmatkaspesifiä vaihdepyörää voisin erinomaisen hyvin harkita suoraa tankoa siihen, vaikka silläkin uhalla, että harrastepyöräilijäuskottavuus olisi uhattuna.
Moni vertaa "flat bar gg-pyörää" maastopyörään, mutta nehän ei tarkoita samaa asiaa. Ei suora tanko tee fillarista vielä maastopyörää yhtään sen enempää kuin pelkkä droppitanko maantiepyörää. Maastopyörässä on tangon lisäksi monta muuta muuttujaa, jotka tekee siitä tylsän ajettavan tiellä, eikä maastopyörä muutu juuri paremmaksi tiellä, vaikka siihen vaihtaisi droppitangon.
Jami2003
07.09.2019, 11.23
Väärin ajettu. Ei lasketa [emoji12]
Kugelschreiber
07.09.2019, 12.09
Näkisin myös, että kippuratanko on mukavuudeltaan ylivoimainen suoraan verrattuna. Otevaihtoehtoja riittää ja selkää saa ylemmäs ja alemmas otteen mukaan.
Jos markkinahenkilö saa kuluttajat innostumaan tämäntyyppisistä tangoista niin kippuratankoilijat saatetaan vielä nauraa gg-skenestä pihalle. :rolleyes:
https://www.cyclingabout.com/wp-content/uploads/2019/03/Koga-Denham-Bar.jpg
^Tuommoinen tanko löytyy Töölön pyörästä ihan hyllystä...
Näyttää hyvälle. Tuohon kun asentaa maantie ja mtb vaihtajat + jarrut, niin toimii aika hyvin jo. Aerotikut vielä keskelle, joihon tietystikkin omat vaihdevivut vielä päihin.
Munarello
07.09.2019, 19.12
Itse olen vähän jo sumplinut laittaisko whiten läskibyörään tempotangon ja sliksimpää rengasta. Siinä olisi tmt:n ohella sorakekeilyyn ihmeteltävää. :)
Näyttää hyvälle. Tuohon kun asentaa maantie ja mtb vaihtajat + jarrut, niin toimii aika hyvin jo. Aerotikut vielä keskelle, joihon tietystikkin omat vaihdevivut vielä päihin.
Kyllä.
Alkanut tuollainen Canyon Grail kuumotella mutta varastossa ei ole juuri mitään. Milloin noita yleensä tulee uutta vuosimallia ja onko samassa hintaluokassa alle 2000€ vastaavan hinta-laatusuhteen pyöriä? Katselin mm. Trek/Kona jne. mutta kaikissa tuntuu paino nousevan yli 10kg, kun Canyonissa on jo halvimmassa alumiinimallissa alle. Talvi tulee joten varmaan maltan kyllä Canyonin odottaa myös kevääseen ellei jotain hyviä alennusvaihtoehtoja tule syksyllä vastaan.
callahan
07.09.2019, 21.07
Alkanut tuollainen Canyon Grail kuumotella mutta varastossa ei ole juuri mitään. Milloin noita yleensä tulee uutta vuosimallia ja onko samassa hintaluokassa alle 2000€
Samaa katselin ja aattelin kans ootella... :)
Näyttää hyvälle. Tuohon kun asentaa maantie ja mtb vaihtajat + jarrut, niin toimii aika hyvin jo. Aerotikut vielä keskelle, joihon tietystikkin omat vaihdevivut vielä päihin.
Nyt on kyllä niin jäätävän tyylikäs tanko, ettei saa sanaa suustaan. Tankoon voisi kuitenkin lisätä vielä lisää kurvia päihin, tähän malliin:
https://hollandbikeshop.com/img/prod/contec-traveller-perhosohjaustangot-o25-4mm-590mm-musta-497674-0-l.jpg
Itse asiassa ja vakavasti puhuen, Jonesin H-baaria olisi hieno joskus kokeilla jossakin laitteessa. https://www.jonesbikes.com/h-bars/
Itse asiassa ja vakavasti puhuen, Jonesin H-baaria olisi hieno joskus kokeilla jossakin laitteessa. https://www.jonesbikes.com/h-bars/
Miten päin tuo asennetaan? Ainakin pystyssä ranteenkulmat taitavat tulla vähän huonoiksi.
Jos markkinahenkilö saa kuluttajat innostumaan tämäntyyppisistä tangoista niin kippuratankoilijat saatetaan vielä nauraa gg-skenestä pihalle. :rolleyes:
https://www.cyclingabout.com/wp-content/uploads/2019/03/Koga-Denham-Bar.jpg
Minulla on maasturissa SQlabsin innerbarendsit. Helppo kokeilla, onko tuossa ideaa.
Elokuussa tuli vuosi täyteen Secanilla ja samalla laitoin vaihteiston ja jarrut uusiksi. Kahvoiksi Ultegran 2x11 kahvat, takavaihtajaksi Shimanon uusi GRX 812, eteen Absolute Blackin 44t ovaali, takapakaksi Sunracen 11-42 ja jarruiksi Ultegran nestelevarit (vanhat oli TRP:n mekaaniset).
http://lh3.googleusercontent.com/eGQYpI-nO2zIdBKRFVaSOzqSrja-7DQ4AjnkFY20n-DiRPS_-tSNTmPa_pI-J4_okcfcgHrifmAO5obNkPEzuuna0rZ3jTmvKz8oRtfPEXzMoT 74v9BBMQRgSmIBKBWRjwMZYnBiIv9p4ngYHvEcP61qHDr9wwzw tk3v_SjbqB2HCzmgrKRNSOv5nIKYIYuZ803t5lo_BZ0-KJhB6yobjS6on6SCjgCkYJO2UlxYqP87QPDrNZC6hcmS6WYvph IhNDdtqC0r6AtMMEeZMaIjLzs2Uc6zsJkzCfqtoZN0cTNt_ZEf zF-hIEMBR-yV_wWQwAqwIETIw4UqisnbBcGZn6GT3Wb9oOsbQMk6-GKrj1W65ecDmBzVB1gLtABNEqYdARw1k2KG14hkGJU5hBTf6gS b1V2g3BKRSjHCCaZtbrM0VB9XVJhFEmtkofB6Ctlispve9sE8j qIGuoTHGK5PcWmIg13SXCBma4NR2WLwsp8G6mo0dYcpSxxk3sg eZ9WmN3MHtbhuGaj6YbFHvryojuB_AKd9imMCkwtrfVdUpGewk-XdfUn9w-UMJB4PUt3hVRnTbhbU2TU0zQ7jQGuYOJbEuU4YflsaBdXRz9Zj xKlodWmuXIBeH76NUK_HAX87f_rP92sCgqsgCy8v_mOoz3n5aB b4QkDivOE0TCzv1LzQKn0kdIhZoi9VYQyenUITGA2gvpaIJh7l r617ecdE_u-ms1OjP09TvVDzfJm-LgLzscMh=w1200-h967-no
Ultegra vaihtaa hieman tarkemmin ja napakammin Tiagraan verrattuna, mutta ei se ero valtava ole. Jarruissa eroa taas on, soratieajeluissa mekaaniset olivat ihan riittävät, mutta etenkin työmatkaliikenteen ylläreissä nestelevareiden parempi teho ja tarkkuus on tervetullut lisä. Halusin pyörään myös ovaalin eturattaan, kun olen niihin tykästynyt ja lisäksi uskon pärjääväni tälläkin pyörällä ilman etuvaihtajaa.
Enpä ollut ennen eilistä TdT:tä harrastanut varsinaista gravel grindingiä.. Nyt olen ja hauskaa oli :) Alkumatkasta tuli maailman pahin sade ja koko loppumatkan oli melko kostea ajosää. 132km/5h43min jyystön aikana tuli todettua että Exploro on elementissään varsinkin kun isketään luukutusvaihde silmään ja vauhti kasvaa (kuski ei niinkään, raskasta hommaa). Mukavuusasioihin voi todeta että enempää ei voi vaatia kun vedetään nyrkinkokoista sepeliä jousittamattomalla pyörällä. Panaracerin Gravelking Slickit toimivat kuin unelma 40/50psi paineilla eikä tullut rengasrikkoja. Teknisiä murheita oli ensin etu- ja sitten takajarrupalojen fyysillinen sulaminen (?!) sekä etuvaihtajan vaijeri löystyi joten loppumatka mentiin 34t etulimpulla. Maalissa voimansiirto näytti tältä:
https://i.ibb.co/dLWLcnC/1-AD9-D164-D54-A-4-DE3-A2-DF-749-FF0534-B47.jpg
Mutta oli niin hauskaa että viikon päästä Lietoon jos vaimo suo :cool:
^ näyttää ihan hyvältä gg:ltä. CX-hommat on sitten toinen juttu ;)
Vaihdevaijeri lienee user error (ja varsinkin, jos sulla ei ole säätöpulikkaa (https://www.bike24.com/i/p/3/5/53053_00_d.jpg) siellä vaijerin välissä), mutta palojen "sulaminen" taitaa olla ennemmin ominaisuus kuin error. Kare ajoi aikoinaan Tampereen SM-krosseissa mekaanisista levareista uudet palat loppuun yhdessä krossikisassa, joten ei ole mikään ihme, että sulivat tuon mittaisella rapareissulla. Muistaakseni palojen päivitys joihinkin toisiin auttoi jotain, mutta parempi päivitys on vaihtaa hydroihin...tai vannejarruihin.
perttime
08.09.2019, 10.19
Siis jarrupalat ei kestä vettä - vai kura hioo ne pois?
F. Kotlerburg
08.09.2019, 10.24
Siis jarrupalat ei kestä vettä - vai kura hioo ne pois?Riittävästi hienoa hiekkaa vesikelillä niin orgaaniset palat tosiaan "sulaa" silmissä eli kura hioo ne pois.
vihtis83
08.09.2019, 10.51
Palojen suojaamiseksi on kehitetty tällainen ”levynpuhdistin”, omaa kokemusta ei ole joten paha sanoa onko tästä oikeasti mitään iloa: Brakeprotec (https://www.brakeprotec.com/en_GB/)
Kugelschreiber
08.09.2019, 11.06
Minulla on maasturissa SQlabsin innerbarendsit. Helppo kokeilla, onko tuossa ideaa.
Paremman puoliskon "gg" -pyörässä on innerbarendsit kun pidemmillä matkoilla riser-tangon kanssa ajaminen alkoi rasittaa ranteita. Nyt kuulemma parempi. Tosin kylmällä säällä ne ei oikein toimi kun alumiini tuppaa hohkaamaan kylmää hanskojenkin läpi.
Ja kyllähän ihan tavalliset nousukahvatkin voi asentaa tangon keskiosalle jos kantti kestää - muotipoliiseissa sellainen ratkaisu saattais aiheuttaa jonniinmoista parranpärinää ;D
Jarruina näyttäis olevan TRP Spyret. Jos vakiopalat, niin mulla kävi about samalla tavalla. Sen lisäksi että jarrutusteho oli olematon, mikäli oli yhtään kosteaa.
Vaihdoin perus Shimanon resin -palat ja jarrutusteho on huomattavasti parempi. Nämäkin tosin kuluu kostealla aika nopsaan mutta ei nyt ihan samalla nopeudella. B01S taisi olla se mikä käy TRP Spyreen.
Juha Jokila
08.09.2019, 13.52
^Mitä tykkäät? Itse funtsin, että jos moiset hankkisi, ne voisi asentaa vieläkin keskemmällä (ilmeisesti tarkoitus on asentaa kahvan ja jarru/vaihdvipujen väliin) ja vielä pidemmät moiset olisivat kovasana... mutta ollaako sitten jo aika-ajotangossa?
SQlabin tyngät kuuluu heti gripeistä seuraavaksi tai ne ei toimi oikein. Jos haluat otekohtia kapeammalle, pitää etsiä joku muu kapistus..
Edit: Tuossa tuore video, jolla näkyy kohdassa 6:24 eteenpäin miten soralla siirrytää käyttämään noita SQlabin tynkiä.
https://youtu.be/b13FNygoR88?t=384
Shocktherapyn Toikka on käyttänyt iät ajat nousukahvoja grippien sisäpuolella ja on kuulemma hyvät. Itsekin kokeilin joskus mutta olivat nykyisen stongan takia liian oudossa asennossa.
Miksei ne toimis siinä kuin muutkin tikut?
https://www.suomenlatu.fi/media/uutiskuvat/cache/img_5882-768x450.jpg
Joko on tarpeeks rengasta? Storck Grix GG Eurobikesta.
https://images.immediate.co.uk/production/volatile/sites/21/2019/09/storck_002-37ce58a.jpg?quality=90&resize=620,413
Ja tässä olis tankokeskustelun jatkoksi. Ei ihan vielä integroituja gg-tempotikkuja kuitenkaan.
https://cdn-cyclingtips.pressidium.com/wp-content/uploads/2019/09/Eurobike-2020-gallery-day-two-the-italians-16.jpg
Hybridi-gg:kin löyty, tosin vaan naisten malli. KTM step through gg. Huomatkaa GRX:t, että kukaan ei voi väittää epä-gg:ksi.
https://www.cyclingabout.com/wp-content/uploads/2019/09/img_2470.jpg
Ja Nineri saa tän vihdoin tuotantoon. Toimitukset alkaa marraskuussa.
https://www.cyclingabout.com/wp-content/uploads/2019/09/img_2429.jpg
Onpas perkeleellisen rumat hitsaussaumat tuossa Kotarin hybridissä.
Tsori offtopic.
JohannesP
08.09.2019, 23.28
^ Lisäksi järkyttävän ruma muotoilu. Edes tanwallit ei pelasta.
Tuo vihreä Storck on kirkkaasti tyylikkäimpien top3:ssa. Värikin on täydellinen.
^Mitä tykkäät? Itse funtsin, että jos moiset hankkisi, ne voisi asentaa vieläkin keskemmällä (ilmeisesti tarkoitus on asentaa kahvan ja jarru/vaihdvipujen väliin) ja vielä pidemmät moiset olisivat kovasana... mutta ollaako sitten jo aika-ajotangossa?
Olen tykännyt. Ei se käyrää tankoa korvaa, mutta maasturilla siirtymät tiellä menee hiukan mukavammin. Maastossa eivät haittaa yhtään. Nousukahvoihin verrattuna etuna on se, että jarrujen käyttö onnistuu ainakin herkästi toimivilla hydraulijarruilla. Nousukahvoina ne ei toimi.
Haa joku puhui setämiehistä.. You can't get youth back, but you can by a Steamroller...eli setämiehen N+1 :)
Tuli itsellenikin samanlainen kuume, yli vuoden jaksoin sen kanssa elää, mutta nyt Steamrollerin osat ovat jossain matkalla ja odotusta helpottamaan fixasin väliaikaisesti Stragglerin: :)
https://lh3.googleusercontent.com/9qvHScy6qdH4JXv8YEFXvphSlOLlON6RDX8eAIczP5y9AHSb5J YNyXlOntauNCts9mSPaXwHsIjune58kNC9GpwgTAR6E3YOrvV4 jN1_Cw=w1000
https://www.specialized.com/fi/en/mens-sirrus-x-comp-carbon/p/159151?color=239581-159151
Yllättävä variaatio sirruksesta. Varmaan tälläkin gg:tä ajelis? Miinuksena kuitenkin aika low end osaa näyttää löytyvän noinkin arvokkaasta pyörästä.
..nyt Steamrollerin osat ovat jossain matkalla..
Tarttuvaista sorttia näköjään toi kuume.. :)
Viikko ja n. 200 fixed-gg-kilometriä takana. Pääasiassa duunimatkaa ulkoiluteitä pitkin, pari lyhyttä sakkolenkkiä, vähän mettäpolkujakin. Muutamia huomioita:
-Edelleen hämmästyttää kiinteän voimansiirron tehokkuus. "Vauhtipyörä-efektin" ansiosta ainakin muutama km/h nopeampi vauhti samalla rasitustasolla kuin sinkulalla tai vaihdepyörällä.
-Myös treenimielessä huomattavan tehokasta, vaikka ei varsinaisesti siltä edes tunnu. Keväällä voitte sitten rueta kutsumaan mua Mikko FörSTENmanniksi (https://i.ytimg.com/vi/DNDdTtjD2Zg/maxresdefault.jpg).
-Alussa kaupungissa ajaminen vähän pelotti, ei enää niin. "Moottorijarrutus" jaloilla todella kätevää kaupunkiliikenteessä.
-Tänään kävin pikaisella iltalenkillä vapaarattaallisella pyörää ekaa kertaa sitten toissa viikon ja kyllä tuntu omituiselta.
-Meinaa monen tonnin vapaarattaalliset pyörät jäädä ajamatta. Vaikka osa on varmastikin uutuudenviehätystä, on tässä jotain addiktoivaakin.
-Kelitkin muuttu just aika sopivasti tommosiksi fiksi-ideaaleiksi. Ei ole tarvinnut pestä, ei putsata voimansiirtoa, ei edes voidella ketjua.
-Veikkaan, että talvi tulee olemaan todella vapauttavaa ton kanssa. Ei paljon paina loskat, eikä suolat.
-En yhtään enää ihmettele, että joskus 70-luvulla tms. kilpapyöräilijöille ei ollut mitenkään erikoista se, että talvilenkkiä ajettiin kiinteällä ja huhujen mukaan esim. Marianne Voss tekee sitä edelleenkin.
Radavist-Prollyn kohtalaisen perinpohjainen Topstone-raportti: https://theradavist.com/2019/09/the-cannondale-carbon-topstone-has-evolved-past-its-aluminum-sibling/
Kaksi päivää kuraisen gravel-reissun jälkeen pyörä näytti aika pahalta. Pesu auttoi, mutta pestessä tuli taas kerran mieleen, että juuri gravel-pyörässä aivan erityisesti kaipaa sisäisiä vaijerivetoja rungossa, ohjaustangossa ja stemmissä, ts. kaikki pitäisi saada piiloon. Nuo rungon ulkopuolella sijaitsevat vaijerit hidastavat pesua ja homma menee näpertelyksi. Vaikka vaijereiden asentaminen veisi kauemmankin, niin tämän voittaa monikertaisesti pesun helppoudessa, koska gravel-pyörää pestään usein.
Onko näitä täysin integroituja ratkaisuja olemassa? BMC URS on jo melko siisti paketti, mutta taitaa olla 1x.
https://1.bp.blogspot.com/-Bne_iGrHU4E/XXbF8e26YFI/AAAAAAAABT0/BTav7Abfw1YzroWWJ-OM2lMv4cG3PyKqgCLcBGAs/s1600/2019-09-09%2B18.56.10.jpg
Aiheen on (gg-pyörät), mutta myös juomapullo kaipaa ratkaisuja. Itse ainakin saan loppumatkan syljeskellä hiekkaa suusta, jos tuollaisesta pullosta juon, vaikka miten yrittäisi sitä putsata. Onneksi Camelbakilla on nykyään korkit. Vaatii käytännössä pysähtymisen, mutta siihen minulla on aikaa.
Onko näitä täysin integroituja ratkaisuja olemassa? BMC URS on jo melko siisti paketti, mutta taitaa olla 1x.
Giantin Revoltissa on sisäiset kaapeli- ja jarruletkureititykset. Myös etujarrulle. Mielestäni toteutettu ihan siististi. Ne tosin menevät emäputkesta sisälle, eli ihan kahvoilta asti eivät kulje sisätiloissa. Helpottaa tosiaan puhtaanapitoa ja on muutenkin siistimmän näköinen.
Revolt näyttää ok:lta. Tässä kuitenkin haetaan ratkaisua, jossa kaapelit/johdot/letkut menevät sisäisesti myös ohjaustangossa ja stemmissä. Eli ns. fully integrated cockpit. Maatiepyörissä noita alkaa näkyä, gravel-pyörissä ei ole kai vielä kovin suosittua.
En ole ikinä, edes mutaisimpien krossikisojen jälkeen, pessyt pyörää niin huolella, että kokisin vaijereiden jotenkin hidastavan pesua. Kahden eturattaan ja loputtomasti lisääntyvän takaratasmäärän siivoamisen kanssa tulee kyllä tuskailtua välillä. Jos tän kaltainen 1x9-systeemi (https://www.boxcomponents.com/custitem_itemcat_main/MTB/custitem_itemcat_sub1/Drivetrain) tulis joskus myös droppikahvaversiona ja vähän pienemmällä pakalla, voisin jopa harkita tota "less is more" -filosofiaa.
Toinen tapa lähestyä vaijerittomuutta, on vaihtaa eTapiin. Vähenee myös potentiaalisesti rungonsisäistä ääntelyä aiheuttavien, läpivietävien vaijereiden/letkujen/johtojen määrä kolmannekseen, jos siis 2x.
Juu ja tällä (https://www.ceramicspeed.com/en/driven/) pääsee eroon ketjun ja vaihtajien pesusta :)
^Tuonne menee orava voimansiirtoon metsälenkillä.
Onhan se kivempi käsitellä pyörää, kun ei ole mitään vaijereita edessä. Kiveniskuteippi on ainakin helpompi uutena asentaa :)
Toki jo rungon sisään vedetyt vaijerit auttavat paljon verrattuna ulkoisiin vetoihin. Tuo TdT:ssä sotkeentunut peli on vanha kunnon cantilever-jarrullinen cyclocross-pyörä, joten siinä vaijereita risteilee joka puolella:
- Viistoputken alapinnalla menevät etu- ja takavaihtajan vaijerit. Niihin tarttuu erittäin hyvin heinää.
- Keskiön alla olevaan ohjuriin tarttuu heinää ja kuraa.
- Oikean puolen takahaarukan alla menee takavaihtajan vaijeri. Hankaloittaa takahaarukan pesua.
- Takajarrun vaijeri menee vaakaputken päällä. Nopealla pesulla vaakaputken päälle jää kuraa, jos ei ala näpertelemään.
- Takajarrun vaijeri estää takakolmion pesun, jos sitä ei irroita. Kun takajarruvaijerin molemmat ankkurit on irroitettu jarrusta, vaijeri heiluu tiellä takajarrua putsatessa.
- Etujarrussa sama kuin takajarrussa ylempänä.
- Tämän lisäksi jokainen vaijeri ja vaijerinkuori putsataan. Nämä kulkevat muutaman millin päässä rungosta, joten pienissä väleissä operoidaan.
- Ohjaustangon edessä/alapuolella menee neljä vaijerinkuorta. Tämän sotkun peseminen on aina yhtä ihanaa näpertämistä, kun yrittää saada tankonauhan vierestä vaijerinkuoret siistiksi.
- Etupään vaijerit menevät viistoputken yläpään kiinnikkeisiin ja erittäin tehokkaasti häiritsevät viistoputken/haarukan risteyksen alapuolen kohdan pesua.
Kaikki yllämainitut ongelmat poistuvat täysin sisäisillä vedoilla.
Onhan noita ohjaustankoja, joissa tavaran saa sisään. Laita sellainen Revoltiin?
Käsittääkseni runko pitää suunnitella siten, että vedot saa emäputken sisään eli ei taida onnistua jos runko ei tue ominaisuutta. Alla FSA:n näkemystä asiasta.
https://bikerumor-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/08/2020-FSA-internally-routed-cockpit-integration_Vision-ACR-internal-routing-barstem.jpg
eTap olis se ratkaisu sulle.
Omissa spekuissa pikkusen siinä tosin huolettaa, että hyytyykö ne nappiparistot kahvoissa pakkasella helposti.
Itse muuten tuunasin viikonloppuna dorkan vaijerimutkan takavaihtajasta pois. Se olikin Force 1 -vaihtajalla ihan helppoa, vaihtoi vaihtajarunkoon maastopuolen reitittimen, miksei tätä kukaan aiemmin kertonut?!
R2:n rakentelusta otin mallia:
https://scontent-hel2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/69324170_2382905895111111_6624071766484451328_o.jp g?_nc_cat=107&_nc_oc=AQkW5tWQY2fGJZXDKiq4J7JqfGK_36IOg9BiDwZUg28 q-M_od_97pabnRYMvF9SCAe8&_nc_ht=scontent-hel2-1.xx&oh=ebbc3085aa54570960aa5b07b8f60525&oe=5DD7B37B
^^ Mä miettisin kahteen kertaan ennen kuin toivoisin tollasia ylimääräisiä mutkia vaijereihin. Muoti tekee hassuja asioita pyörille..
Vaikka käyttäisi SRAMin langattomia sähkövaihtajia tai Di2:sta, jossa johdon voi taittaa tiukallekin mutkalle, niin hydrauliset levyjarrujarruvedot pitää kuitenkin saada vielä jarruille. Näitä letkuja voi vetää tiukemmalle mutkalle kuin vaijereita, joten stemmin sisälle saa toimivan ratkaisun. Insinööri kyllä suunnittelee tuon, ei ole rakettitiedettä.
Kysymys on myös ulkonäöllinen: Miksi jättää integrointia puolitiehen? Eihän autojenkaan jarruletkuja vedetä kylkiin nippusiteillä, vaikka siitä ne olisi helpompaa vaihtaa.
Toki jo rungon sisään vedetyt vaijerit auttavat paljon verrattuna ulkoisiin vetoihin. Tuo TdT:ssä sotkeentunut peli on vanha kunnon cantilever-jarrullinen cyclocross-pyörä, joten siinä vaijereita risteilee joka puolella:
- Viistoputken alapinnalla menevät etu- ja takavaihtajan vaijerit. Niihin tarttuu erittäin hyvin heinää.
- Keskiön alla olevaan ohjuriin tarttuu heinää ja kuraa.
- Oikean puolen takahaarukan alla menee takavaihtajan vaijeri. Hankaloittaa takahaarukan pesua.
- Takajarrun vaijeri menee vaakaputken päällä. Nopealla pesulla vaakaputken päälle jää kuraa, jos ei ala näpertelemään.
- Takajarrun vaijeri estää takakolmion pesun, jos sitä ei irroita. Kun takajarruvaijerin molemmat ankkurit on irroitettu jarrusta, vaijeri heiluu tiellä takajarrua putsatessa.
- Etujarrussa sama kuin takajarrussa ylempänä.
- Tämän lisäksi jokainen vaijeri ja vaijerinkuori putsataan. Nämä kulkevat muutaman millin päässä rungosta, joten pienissä väleissä operoidaan.
- Ohjaustangon edessä/alapuolella menee neljä vaijerinkuorta. Tämän sotkun peseminen on aina yhtä ihanaa näpertämistä, kun yrittää saada tankonauhan vierestä vaijerinkuoret siistiksi.
- Etupään vaijerit menevät viistoputken yläpään kiinnikkeisiin ja erittäin tehokkaasti häiritsevät viistoputken/haarukan risteyksen alapuolen kohdan pesua.
Kaikki yllämainitut ongelmat poistuvat täysin sisäisillä vedoilla.
Hmmm..ehkä nyt ymmärrän..... Luojan kiitos mulle riittää vähempi puunaaminen tän (https://live.staticflickr.com/1933/45546597681_f4ce7024a7_b.jpg) himmelin kanssa :)
CX-kisojenkin jälkeen huuhtasen pyörän letkulla, suihkuttelen suihkupullosta laimennettua mäntysuopaa yltympäriinsä, sutasen vanhalla tiskiharjalla paikat puhtaiksi (mulle riittävään standardiin), lopuksi huuhtelen liat ja mäntysuovat pois. Kun pyörällä ajaa seuraavan kerran, menee se taas psksaseksi kutenkin.
Itse muuten tuunasin viikonloppuna dorkan vaijerimutkan takavaihtajasta pois. Se olikin Force 1 -vaihtajalla ihan helppoa, vaihtoi vaihtajarunkoon maastopuolen reitittimen, miksei tätä kukaan aiemmin kertonut?!
R2:n rakentelusta otin mallia
Hep! Tämä ratkaisu kiinnostaa. Mitä mun tarttee ostaa ja rakentaa, että pääsen siitä vaijerimutkasta eroon? Mikä on maastopuolen reititin, mikä on R2? Onko tuo kuva sun pyörästä vai tästä (jostain) R2:sta?
Kysymys on myös ulkonäöllinen: Miksi jättää integrointia puolitiehen?
Tästä tuli mieleen, että jarrulevyt voiskin integroida suoraan vannekehään. Tulisi siistimpi ulkonäkö, kun olisi vähemmän ulokkeita kiekoissa ja helpottaisi napojen putsaamista, kun levyn ja navan väli on yksi ärsyttävimmistä pestävistä paikoista. :D
Omissa spekuissa pikkusen siinä tosin huolettaa, että hyytyykö ne nappiparistot kahvoissa pakkasella helposti.
Tätä en ole tullut ajatelleeksi, joten onkohan todellinen potentiaalinen ongelma? Mulla on ollut Gravan Srampagnolo Force AXS -päivitys nyt niin monta kertaa jo ostoskorissa, että pitäisi saada hyvä syy olla painamatta enteriä.
Hep! Tämä ratkaisu kiinnostaa. Mitä mun tarttee ostaa ja rakentaa, että pääsen siitä vaijerimutkasta eroon? Mikä on maastopuolen reititin, mikä on R2? Onko tuo kuva sun pyörästä vai tästä (jostain) R2:sta?
R2-bike.com (https://r2-bike.com/) rakensi naamakirjassa ja blogissa fillarin ja sieltä bongasin tuollaisen vaihtoehdon. Kuva heiltä. Varo tota kioskia muuten ellei ole ennestään tuttu. Siellä on kaikkea kivaa.
Tämä (https://r2-bike.com/SRAM-Cable-Pulley-for-SRAM-Dear-Derailleur-XX1-XO1-X1-EX1) reititin sen vaihtajassa olevan tilalle, tarvisko olla vähintään Force, että on vaihdettavissa. Yhdellä pultilla kiinni. Nerokasta suorastaan. Barrel adjusteri tai joku muu säätö pitäää sit jossain välissä olla toki kun se häipyy vaihtajasta.
^ ei juma. Nyt rokkaa, tuon täytyy olla yksi nerokkaimmista keksinnöistä sataan vuoteen. Kiitos ja kumarrus, mahtava vinkki!
Nappiparistot taitaa kaikki olla litium-paristoja, joten tuskin ne mihinkään pakkasessa hyytyy. Samoja käyttää monet voimamittaritkin.
Itse olen silti enempi Shimanon systeemin kannalla, jossa on vain yksi akku ladattavana rungon sisällä eikä 2xParisto ja 2xAkku "möhkövaihtajissa". Kun ne hydrauliletkut kuitenkin on vedettävä niin ne ohuet sähköpiuhat menee siinä ohessa.
^ ei oo, kun on luddiittiteräspyörä vannejarruilla ja kaikki vedot kätevästi rungon ulkopuolella ja 1x12 tosiaan olis meininki, niin ei tule kuin yksi möhkö ;)
Ohiampuja
10.09.2019, 22.24
Onneksi Camelbakilla on nykyään korkit. Vaatii käytännössä pysähtymisen, mutta siihen minulla on aikaa.
Sitä Mud-korkkia oppii kyllä käyttämään ajaessakin. Oikein hyvä keksintö kurakkoon. :)
mehukatti
11.09.2019, 21.20
Onks kellään täällä Lauf True Grit:iä? Mitkä fiilikset siitä?
^ Samulionen fiilikset: https://m.youtube.com/watch?v=XA6ZCtdUQWY
arctic biker
12.09.2019, 17.39
Eilen tuli ONeOne Space Chicken, ei hassumpi, luultavasti mun viimeinen pyörä. DPD koitti ryssiä toimituksessa ihan kunnolla mutta loppu hyvin niin asia ok. Tanko vaihtuu ja tolppa ,satula ehken. Forcen osissa ei moitteen sijaa mutta kiekot. Fulcrum on kestävän maineessa mutta aikas painavat, siitä selviää rahalla. Olen tyytyväinen.
^ Nyt voin taas hengittää, onnittelut uudesta perheenjäsenestä!
Eilen tuli ONeOne Space Chicken, ei hassumpi
Ilman kuvia kaikki on tyhjää puhetta vaan. :rolleyes:
Onneksi olkoon uudesta avaruuslinnusta, sillä on varmasti hyvä suunnistaa kohti universumin laitoja!
arctic biker
12.09.2019, 18.33
Spassiiba väärtit, kuvat löytyy Planetin sivuilta. Site kun tuo ihan loppuassusaan niin koitan kuvaa laittaa , vain 800€ vailla, nyyh.
hphuhtin
12.09.2019, 21.47
Sopinevat otsikon alle vaikka GG-määritelmästä tässä on keskustelua käytykin. Rovessa on tehty jo jonkin verran paljon kompromisseja, 2x8 vaihteet ja hayesin mekaaniset jarrut jotka vaikuttaa lähinnä hidastimilta. Etujarru menee heti vaihtoon.
Sisäänajon jälkeen kokeiltuani nyt uudestaan otan sanani takaisin hayesin mekaanisista jarruista. Pysähtyy ihan siinä missä hydraulisellakin. Vinkuvat vaan jossain ultraäänitaajuuden rajamailla ja hienoinen ero tuntumassa.
yksinteoin
13.09.2019, 14.14
https://cyclingtips.com/2019/09/breaking-news-embarrassingly-outdated-bike-works-just-fine-still-shreds/
Liittyy sekä ketjun aiheeseen että täälläkin käytyyn jarrukeskusteluun.
^miksi ei toimisi, nää on näitä perussuomalaisten tyyppisiä libtardien käkätysjuttuja, ei kai se nyt olekaan ollut kenellekään se haaste asiassa ettei toimisi vanhakin pyörä
Tässä se nyt sitten on, 20 vuotta sitten keksitty Rolleri: :)
https://lh3.googleusercontent.com/ZbmNdwnQSOhkuXKYdGi8657PY-V0zQVGAjbM9D3cXj-eVgMwoOdSmugFSSU3JLt763jDkukPFliVSaOCuA=w1100
Tästä uutta tankoa *sorahiomakoneeseen.
https://ridefarr.com/wp-content/uploads/2019/09/2-2019-AERO-ALLOY-GRAVEL-BAR_9.jpg
*google kääntäjä.
perttime
16.09.2019, 20.54
Joko on tarpeeks rengasta? Storck Grix GG Eurobikesta.
https://images.immediate.co.uk/production/volatile/sites/21/2019/09/storck_002-37ce58a.jpg?quality=90&resize=620,413
...
Vieläkö termi "Monstercross" tunnetaan?
Kyllä varmaan useimmat ikurit tuollaisen termin muistaa jostain menneisyydestä, mutta ei sitä kukaan pyöriä ammatikseen myyvä ainakaan uskalla enää käyttää, kun gravel on se graalin malja, jolla business pyörii ;)
Tässä yksi gg-tankoiteraatio lisää eli riserdropbar... (Surly)
https://media.theradavist.com/uploads/2019/09/Surly_Truckstop_Bar.jpg?w=1400&quality=75
Kugelschreiber
17.09.2019, 08.49
Tässä toinen "gravel" -tanko.
https://bikepacking.com/wp-content/uploads/2019/09/ridefarr-aero-gravel-bar-4-960x640.jpg
Myös flarea tulee tangonpäihin koko ajan lisää - jossain vaiheessa ollaan siinä tilanteessa että ne on niin lähellä vaakatasoa että droppitangolle tarkoitetut kahvat ei enää niissä toimi jolloin laitetaankin kiinni maastokahvat (tai jotkut übergravelspesifit erikois_ratkaisu_kahvat joita markkinahenkilö ei vielä ole keksinyt) ja pyörä pyörähtää jälleen.
Ite oon miettinyt monta kertaa että omaan "gravel" -pyörään vielä tulee Denham bar tai joku vastaava. Ehkä jo ensi pyöräretkeilykaudella. Se kun ei kahvoineen päivineen olis ku parinsadan euron nakki vaikka rivalit jättäis myymättä eteenpäin.
Näihin enään Jones Gnarwal kiinni ja ollaan asian ytimessä.
Kyllä varmaan useimmat ikurit tuollaisen termin muistaa jostain menneisyydestä, mutta ei sitä kukaan pyöriä ammatikseen myyvä ainakaan uskalla enää käyttää, kun gravel on se graalin malja, jolla business pyörii ;)
Tässä yksi gg-tankoiteraatio lisää eli riserdropbar... (Surly)
Gravelit senkuin pystynee, pari sivua sitten jengi heitti läppää että kohta ympyrä on sulkeutunut ja ollaan takaisi hybrideissä. Taitaa olla aika realistista. Seuraava trendi graveliin voisi olla pitkä quill stem vähän kuin esim Rivendelleissä jotta asento saadaan taatusti jopomaiseksi ja ultramukavaksi.
Gravelit senkuin pystynee, pari sivua sitten jengi heitti läppää että kohta ympyrä on sulkeutunut ja ollaan takaisi hybrideissä. Taitaa olla aika realistista. Seuraava trendi graveliin voisi olla pitkä quill stem vähän kuin esim Rivendelleissä jotta asento saadaan taatusti jopomaiseksi ja ultramukavaksi.
Aistin selvää muutosvastarintaa foorumilla. Nykyisen, voimakkaan evoluution seurauksena vanhat pyörälajit muuttuvat nopeasti vanhoiksi, mikä tietysti saattaa omistajaa harmittaa, vaikka eihän niiden käyttöarvo mihinkään muutu. Vaikka uudet elinvoimaisemmat ja ympäristöönsä paremmin sopeutuvat mallit voittaisivatkin markkinoilla, niin jotkut niistä vanhoista jäänteistä ehkä onnistuvat jopa säilymään joissain eristyneillä ja suojaisimmilla alueilla.
Joka tapauksessa todennäköisin skenaario on, että evoluutio jatkuu myös fillareissa. Se on Hyvä Asia, vaikka väistämätöntä onkin, että monet kehityskokeiluista osoittautuvat nekin ajan kuluessa huonoiksi ja muuttuvat ongelmajätteeksi. Niinku esmes pressfit-keskiöt ja 23 milliset maantierenkaat.
Gravel-boomi on vapauttanut pyörien kehityksen UCI:n kahleista vapaaksi ja se jos mikä on Hyvä Asia. Nyt markkinoilla on kunnolla kysyntää myös high-end-ei-kilpapyörille, mikä ainakin omien lasieni läpi katsottuna on rikastuttanut valikoimaa eli biodiversiteettiä exponentiaalisesti.
arctic biker
17.09.2019, 17.30
Näistä tangoista puheenollen niiin marraskuussa tulee vuoden olleeksi Ritcheyn Venturemax Crosscheckissä ,sillai tykästynyt jotta Pace Chickeniin tilasin samanlaisen, tosin WCS versiona. Tuplasti tyyriimpi mutta gramma/euro kohtuudella toteutuu.
Tosin Bike24:ssa tilaus seissyt 1,5vrk Newmoodissa, samoin tilillä katevaraus. Pari emailia lähettänyt, en vielä wtf tasolla.
arctic biker
17.09.2019, 18.14
Nony just tuli emailia jotta Bike24 saanu paketin reissuun. Yleensä ovat olleet rivakampia. Hyvä kuiten näin.
arctic biker
17.09.2019, 18.37
Pexi kirjoittaa asiaa.
Samaa mieltä Pexin kanssa. Tuossa vain täytyy olla vsrovainen, kun monesti jollekin ratkaisulle peruste on se, että "tällaiset nykyään on suosittuja". Sehän ei taas liity välttämättä juuri sillä hetkellä pyörää hankkivan tarpeisiin.
Ohjaustangosta tyhmä kysymys: Mitä tuolla raiserilla saavutetaan? Eikö ole samantekevää, säätääkö tangon kohdilleen stemmillä?
Aistin selvää muutosvastarintaa foorumilla. Nykyisen, voimakkaan evoluution seurauksena vanhat pyörälajit muuttuvat nopeasti vanhoiksi, mikä tietysti saattaa omistajaa harmittaa, vaikka eihän niiden käyttöarvo mihinkään muutu. Vaikka uudet elinvoimaisemmat ja ympäristöönsä paremmin sopeutuvat mallit voittaisivatkin markkinoilla, niin jotkut niistä vanhoista jäänteistä ehkä onnistuvat jopa säilymään joissain eristyneillä ja suojaisimmilla alueilla.
Joka tapauksessa todennäköisin skenaario on, että evoluutio jatkuu myös fillareissa. Se on Hyvä Asia, vaikka väistämätöntä onkin, että monet kehityskokeiluista osoittautuvat nekin ajan kuluessa huonoiksi ja muuttuvat ongelmajätteeksi. Niinku esmes pressfit-keskiöt ja 23 milliset maantierenkaat.
Gravel-boomi on vapauttanut pyörien kehityksen UCI:n kahleista vapaaksi ja se jos mikä on Hyvä Asia. Nyt markkinoilla on kunnolla kysyntää myös high-end-ei-kilpapyörille, mikä ainakin omien lasieni läpi katsottuna on rikastuttanut valikoimaa eli biodiversiteettiä exponentiaalisesti.
Kyllä markkinointi pyrkii nimenomaan vaikuttamaan mielikuviin siten, että se sinun tämän päivän pyöräsi huomenna vanhentunut teknologia tekee siitä pyörästä huomenna käyttöarvoltaan huonomman kuin, millaiseksi koet sen tänään. Käyttöarvokin on subjektiivinen mitta.
Toisaalta kun "vanhanaikaiset", toimivat ratkaisut katoavat markkinoilta uusien "parempien" tieltä, niin joissain tapauksissa vanhentuneen teknologian käyttöarvo saattaa jopa kasvaa.
Voisi myös pohtia, että kuinka iso osa evoluutiosta on vain muodin muuttamista ja sellaisia uusia "ratkaisuja", jotka eivät ole ratkaisuja mihinkään muuhun ongelmaan kuin siihen, että kuinka saadaan myytyä enemmän uusia pyöriä.
Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että sitä mukaa, kun evoluutio on nopeutunut ja biodiverseetti kasvanut, on myös epäonnistuneiksi osoittautuneiden mutaatioiden määrä lisääntynyt.
@mohkku, ainakin toi tanko ratkaisee ongelmaan siitä, että miten saa yhdistettyä kaksi muotia eli #slamthatstem ja maastopyörämäisen pysty ajoasento droppitankopyörässä ilman koomisen pitkältä näyttävää emäputkea.
Juha Jokila
18.09.2019, 10.02
^Hyvin kirjoitettu. Tälläkin foorumilla on moni esim. niellyt ihan pureksimatta "faktan" että 26"-maastorenkailla on hankala ja huono ajaa. Väittäsin että jos ko. rengaskoko esiteltäisiin nyt maasturiin sopivilla mainoslauseilla, kuten "näppärä" "kevyt", porukka jonottaisi noita. Kenties GG-fillareiden tulevaisuuden rengaskoko?
Näppärää 29++ täpäriä odotellessa. Jäykkä jo onkin 3" kumeilla - tehty tämän gravel-topikin innoittamana.
Kyllä markkinointi pyrkii nimenomaan vaikuttamaan mielikuviin ...
Voisi myös pohtia, että kuinka iso osa evoluutiosta on vain muodin muuttamista...
Tottakai, mutta onko markkinoinnissa jotain pahaa? Markkinointi, sen luomat mielikuvat ja muodit, mielipidevaikuttaminen, ovat nimenomaan oleellinen osa evoluutiota. Tekninen hienous on evoluutiopelissä yhtä arvokasta tai arvotonta kuin mielikuvatkin.
Oikeastaan voisin kärjistää, että tekninen hienouskin on pelkkä mielikuva, ei absoluuttinen arvo tai totuus. Esimerkkinä nyt vaikka se, että yhdelle nippainsinöörille levyjarrut on teknisesti hienommat kuin vannejarrut ja toiselle päinvastoin. Ja mitäpä muuta kuin pelkkä romanttinen mielikuva on näkemys siitä, että klassisen geometrian teräsputkipyörä on hienompi/parempi/arvokkaampi/kauniimpi kuin moderni mattamusta räikeälogoinen high-tech nanohiilikuitutykki.
Minä vuonna tai vuosikymmenenä polkupyörät ja niiden komponentit olivat kehittyneet optimitasoonsa, pisteeseen josta kehitystä ei enää voinut tapahtua? Pisteeseen, josta kaikki muutos oli huononnusta?
Markkinointi ruokkii tarpeetonta kulutusta ja pyrkii vanhentamaan tuotteita ennen kuin ne todellisuudessa ovat elinkaarensa päässä. Se on talouden kasvun kannalta välttämätöntä, mutta alkaa olla pikkuhiljaa vanhanaikaista ja on jo ekologisesti kestämätöntä.
Jos paremmuuta mitataan suorituskyvyllä, on seuraava evoluutiovaihe todennäköisesti edeltäjäänsä parempi. Onneksi paremmuutta voi mitata muillakin tavoilla ja suorituskyvynkin suhteen käytännössä on olemassa raja, jonka jälkeen suorituskyvyn parantamisen todellisen hyödyn voi kyseenalaistaa. Esim. digikameroiden pikselit on jo aikaa sitten kasvaneet moninkertaisesti yli tavallisen somekuvaajan tarpeen, mutta silti niitä pitää olla aina vaan enemmän.
Eivät minään vuosikymmenenä eivätkä tule sitä tekemäänkään. Hyvin harva muutos enää nykyään yksiselitteisesti vaan parantaa tai huonontaa polkupyörää. Useimmat parantaa jotain osa-aluetta jonkin toisen osa-alueen kustannuksella. Muoti määrittelee, mitä ominaisuutta milloinkin priorisoidaan ja evoluutio seurailee muotia. Aina ne vuosikymmenen takaiset muodit on jos ei ihan täysin korneja, niin ainakin kyseenalaistettavia. Maastopyörien keulakulmien loiveneminen on ehkä saavuttanut lakipisteensä tai jos ei ole, niin hyvin pian saavuttaa. Sen jälkeen ei ole yksi suunta muuttaa niitä. Sama koskee kohta esim. gg-runkoihin suurimmillaan mahtuvia rengaskokoja. Q-factoreita ja takahaarukan pituuksia ei voi loputtomasti kasvattaa ilman, että jotkut muut ominaisuudet alkaa huononemaan liikaa. Sen takia jonkun pisteen jälkeen muutoksella ei ole kuin yksi mahdollinen suunta, mutta siitä huolimatta muutos on varmaa, koska ilman muutosta ei kauppojen ovet käy riittävän tiuhaan.
Markkinoinnin ainoa tarkoitus lienee kulutuksen lisääminen. Ja pitää olla jotain uutta, jotta sitä voidaan markkinoida. Uutena. Väistämättä kuitenkin ympyrä aina jossain vaiheessa sulkeutuu, kun ollaan saavutettu jonkin ominaisuuden osalta ääripää ja jo aikaa sitten ohitettu se järkevä taso.
Kuinka moni esimerkiksi tarvitsee vaikka 160-milliä joustavaa täpäriä? Tai alle 10 kiloa painavaa pyörää? Kuka yleensäkään tarvitsee täpäriä? Tai edes hiekkatiespesifiä pyörää. Veikkaan että jos oikein mennään perusteisiin, niin tämänkin foorumin ajoista 99% voi tehdä Ainolla. Ei ehkä yhtä hauskaa, mutta mahdollista kuitenkin. Muutenkin tämän foorumin pyöräilyt ovat ohittaneet ekologisuuden määritelmän jo aikaa sitten hiilikuituineen ja n+1 -spekseineen.
En tiedä sitten ruokkiiko markkinointi tarpeetonta kulutusta vai ylläpitääkö tarpeettoman kulutuksen halu markkinointia?
Markkinoinnin ainoa tarkoitus lienee kulutuksen lisääminen.
En tiijä. Olen ollut huomaavinani, että jopa "vihreitä arvoja" on markkinoitu viime vuosina aika agressiivisesti. Jopa lapsille ja nuorille.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.