Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
F. Kotlerburg
17.04.2020, 09.24
Rungon valmistaja ei kuitenkaan määrittele laatua. Sen tekee työn tilaaja. Sama tehdas voi tehdä toiselle tiukemmilla kriteereillä valmistettuja runkoja kuin toiselle. Samoin saman merkin eri mallisarjojen runkojen toleranssit yms. asiat voi olla erilaisia. Olisihan epäuskottavaa, että tonnin perusmallin rungon valmistusspeksit olisi samat kuin 5000 euron huippumallin rungossa, vaikka tulisikin samalta tehtaalta.
On tietenkin. Kaikki maailman alurungot on samanlaisia, jos ne ei tule hipsteriuskottavalta autotallipajalta.
Rungon valmistaja ei kuitenkaan määrittele laatua. Sen tekee työn tilaaja. Sama tehdas voi tehdä toiselle tiukemmilla kriteereillä valmistettuja runkoja kuin toiselle. Samoin saman merkin eri mallisarjojen runkojen toleranssit yms. asiat voi olla erilaisia. Olisihan epäuskottavaa, että tonnin perusmallin rungon valmistusspeksit olisi samat kuin 5000 euron huippumallin rungossa, vaikka tulisikin samalta tehtaalta.
Jossain oli juttu siitä, miten runkojen ilmoitetut geometriatiedot piti paikkaansa. Sen mukaan erot oli yllättävän suuria. Se voi selittää sitä, miksi kaksi näennäisesti lähes samanlaista pyörää voi tuntua erilaisilta.
Juttelin tuossa yhden massapyörän myyjän kanssa, Bianchi, raakarungot tulevat Taiwanilta pohjamaalattuina Italiaan, jossa rungot tarkastetaan, maalataan, teipataan, pintalakataan ennen lopullista kasausta, ei tuo pahalta kuulostanut. Taitaa tuollainen käytäntö pelata muillakin. Tehtaiden ostajat käyvät messuilla maailmalla, ostavat runkoja, osasarjoja ja muuta kasauksessa tarvittavaa, paljon tuota samaa tekevät pienemmät valmistajatkin, arvelen.
aika monien mielestä paras hinta-laatusuhde näyttäisi olevan sellaisissa pyörissä, joissa on parhaat osat halvimmissa rungoissa.
Täällä kun valmistajan mainostietojen perusteella pyöriä vertaillaan, jotkut osat ovat sellaisia, joiden perusteella voidaan osien laatua arvioida. Selvimmin tietysti vaihtajissa ja maastureiden osalta keuloissa. Jarruistakin voidaan sanoa jotain, kun verrataan perus- ja huippumallia. Muiden osien perusteella ollaankin yleensä täysin tuuliajolla. Rungosta puhumattakaan.
Valmistajat tietysti käyttävät tätä asetelmaa surutta hyödykseen, kun se tuskin on vain fillarifoorumin ominaisuus. Sattumaa ei ole se, että pyörässä voi takavaihtaja olla parikin pykälää laadukkaampi kuin muut osat ja kiekoista sitten tiedetään ehkä niinkin paljon kuin "double alloy rims". Mutta jos 1500 euron pyörässä on 105:n vaihtaja, täytyyhän pyörän olla hyvä.
Meistä vain harvalla on mahdollisuus verrata pyöriä kattavasti vertailukelpoisissa olosuhteissa. Kun geometriassa ei ole isompaa vikaa, pyörä tuntuu riittävän hyvältä. Silloin myös omistaja on tyytyväinen. Tuo on ihan ok, mutta vertailulla muihin malleihin ei ole mitään pohjaa.
Taloudelliset sekä muutkin järjettömyydet ovat omalla kohdalla olleet erinomaisen hyvä asia pyörää valitessa. Esim. viime kesänä ostin yhden aamupäivän harkinnalla sokkona Expoloro Ltd:n rungon 2.700€, kun kokonaisen ei-Ltd:n olisi saanut kolmella tonnilla. Siitä kun sitten viime syksyn kuluessa sain vastaamaan omia tarpeita (hydrauliset jarrut ja sen kylkiäisenä sähkövaihteet), kulut olivatkin jo sitä luokkaa että olisin melkein uudenmallin Ltd:n saanut talutettua pihalle Asetoni & Asetoneilta, tai ei ehkä ihan mutta silti. Mutta pyörä on ihan saamarin hyvä, ainakin jos satulatolppa ei nitku. Kaikenlaiset takaiskut ja voe bergeleet kasvattavat luonnetta.
Samaa strategiaa suosittelen muillekin, erityisesti Stenulle jotta saadaan vielä paljon enemmän speksausviihdettä. Se että joku osa ei sovi tai toimi, generoi vaikka mitä hauskaa.
Juu ja lopussa oli vielä tärkeä huomautus siitä, että en varsinaisesti ottanut kantaa runkojen todellisiin tai kuviteltuihin laatueroihin vaan brändi-imagoihin liittyen Ohiampuja nuoruusmuistoihin ja vähän omiinkin :)
Perkele...tää Androidilla muokkaaminen ei toimi ja viestit katoaa. En jaksa enää kolmatta kertaa kirjoitella uusiksi. Olkoon. =)
Samaa strategiaa suosittelen muillekin, erityisesti Stenulle jotta saadaan vielä paljon enemmän speksausviihdettä. Se että joku osa ei sovi tai toimi, generoi vaikka mitä hauskaa.
Joo eipä mulla ole ollut juuri annettavaa tänne GG-keskusteluun vähään aikaan eikä olis ollutkaan, ellei toi runko olis räjähtänyt.. Olis ollut tää koronaelämä paljon yksitoikkoisempaa ilman sitä =D
Perkele...tää Androidilla muokkaaminen ei toimi ja viestit katoaa. En jaksa enää kolmatta kertaa kirjoitella uusiksi. Olkoon. =)
Jos yhtään lohduttaa, olen ne viestit kyllä aina lukenut ennen kuin ne ovat hävinneet :D
Se että joku osa ei sovi tai toimi, generoi vaikka mitä hauskaa.
Esimerkkejä 26-maasturista rakennetuista droppitankomaastograveleista, jollaisesta ajatus itselläkin takaraivossa häiritsee normaalia elämää, odotellessa...
Ei aivan Mohkkun toiveen mukainen mutta linkitän silti. Koska on vaan niin hieno. Joo, on ollut esillä aiemminkin...
https://i.imgur.com/vy2V0EF.jpg
http://www.yksivaihde.net/site/foorumi/topic.php?id=8991&page=469#post-823896
Pyörä haussa graveliin, maantielle jne ja ei liian kyykkymallinen. Finalistit kasassa. Pinnacle Arkose D2, Felt Broam 40 ja Cannondale Topstone (Tiagra). Taustalla väijyy myös Holdsworth Mystique Rival. Olisiko kommenttia noista ehdokkaista tai jopa parempaa mielestäsi? (budjetti max n. 1500e). Onkohan semi hydro-jarrut ihan ok? Feltissä on ne. Topstone koeajettu eikä herättänyt intohimoja.
Täällä puhuttiin kuinka joku fillari tuntuu paremmalta kuin toinen niin kysytäänpäs kun ekaa käyräsarvista ostamassa että mihin mun kannattaa koeajossa kiinnittää huomiota. Nyt pyörän hankinta on ollu vaan speksien lukemista mutta geometriasta en ymmärrä sitten mitään.
Täällä puhuttiin kuinka joku fillari tuntuu paremmalta kuin toinen niin kysytäänpäs kun ekaa käyräsarvista ostamassa että mihin mun kannattaa koeajossa kiinnittää huomiota. Nyt pyörän hankinta on ollu vaan speksien lukemista mutta geometriasta en ymmärrä sitten mitään.
Juu. Tää on haastavaa. Ja geometriatietoihinkaan ei voi kai aina luottaa/nojata. Stack/Reach suhdetta olen kytännyt. En tiedä kertooko sekään totuutta. Ja sitten on vielä ne makuasiat..
Brittipyöriä ei vaan pääse testaan...
Tulenpa tänne kertomaan mm. F.Göglerburgerille, että Slowbuildin kuitukiekot on muuten vallan hyviä! Ite tilasin sieltä viimesyksynä gravel/krossi/yms käyttöön 35mm syvät ja 21mm sisäleveydeltään olevat kiekkoset DT:n 240 navoilla. Kovaa rynkytystä ovat saaneet ja suorana pysyneet. Ainoa miinus, jos sen miinuksena ottaa on se, että näissä on sisäiset nippelit. (DT swissin GR ja Enveissä sama) Suoristelu vaatii siis kumin ja teipin pois ottamista.
Overall tyytyväinen. Maksoikohan jonain kamppiksena 930,-
En tiedä olenko tavallinen. Ehkä en.
billypilgrim
17.04.2020, 14.53
Täältä peukku stenun kirjoituksille. Mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Joskus laitoit reitin sun vakkari gg-lenkistä Luukin ja Oittaan kautta ja kävin sitä viime kesänä useamman kerran ajamassa. Erinomainen reitti joten kiitokset siitä ja zemppiä speksailuun ja hyviä ajeluita.
OT: Tämän lenkin tarkemmat reititystiedot kiinnostaisivat!
Tämän gravell grindauksen parhautta on kyllä renkaiden speksaus. Pelkästään maantiellä ajavat eivät tajuakkaan, mistä jäävät paitsi.
Ei saisi sortaa assulla, mutta pitäisi pystyä ajamaan hiekalla kovaa kaarteissakin. Tarttee rullata. Ilmatilaa... Ja sitten lopussa kyljessä on majavan mentävä reikä. Speksaus alkaa taas alusta :)
^no oliko mun sileet sorakunkut tahmeat?
^no oliko mun sileet sorakunkut tahmeat?
No jalat ainakin kramppasi 2h ajon jälkeen, eli selkeästi renkaiden vika.
Oikeestihhan pitäisi ajaa renkaita peräkkäin, tai verrata rinnalla ajavaan kaveriin tehoja. En mä noista osaa mitään sanoa, muuta kuin että kulkivat tosi hyvin suoralla ja mutkissa pelotti.
Nuo sliksit ovat minusta aika spesiaali renkaat. Mahtavat juurikin tuolle dirtyn reitille, jossa on kovaa ajettavaa assua paljon. +40 vauhdeissa nappulalliset ovat melkoiset ilmajarrut. Mutta en minä noita normaalisti haluaisi alle laittaa. Hauskuus kuitenkin tulee niistä vauhdikkaista polku/hiekka pätkistä, joissa pienistäkin nappuloista on hyötyä. Huomenna taas riddlerit alle ja nuuksion poluille.
^ varopas nyt kuule, että joku ei vedä hernettä nenään ja perusta Tavallisten pyöräilijöiden gg-renkaat -ketjua. Schwalben Marathon Plussa on oikeasti hyvä rengas kaikille ja kaikkeen käyttöön eikä kyljet repeile. Jos väität muuta tai varsinkin väität huomaavasi jotain eroa muihin renkaisiin nähden, olet fillarihipsteri, elitisti tai Juhan af Grann.
Se siitä ja piste.
Oulunjulli
17.04.2020, 16.01
No nyt saa vissiin Stenu taas kirjoittaa, kun "normaaleille" tehtiin oma ketju.
Toivotaan.
Jos facebookissa sattuu olemaan niin kannattaa liittyä johonkin karavaanarit ryhmään. Ennen vissiin saattanut puhua yksikössä, mutta nyt siellä on KARAVAANARIT, Karavaanarit asialliset, Karavaanarit, Karavaanarit Suomessa, Karavaanarit Norjassa, Karavaanarit Puskassa...yhteistä kaikille on että ne viiksivallut kun korkkaa perjantaina niin vittuilu alkaa, käsittääkseni sesonki alkaa kohta. Niin totta siellä on joku talviryhmäkin. Mutta opettavaista miten monenlaista kulkijaa sitä onkaan ja omalla nimelläkin kehtaa vaikka mitä linjoilla suoltaa, oikeassa elämässä mulkvistien tunnistaminen on huomattavasti hankalampaa.
Dieselman
17.04.2020, 16.04
Ihan oikea päätelmä. Jos haluaa ajaa halvoilla, tai joustavapohjaisilla kengillä kävelyn vuoksi, niin kannattaa hankkia isommat polkimet.
Jäykällä kuitupohjalla ei polkimen koolla ole niin väliä.
Varsinaisesti ei ole tarve ajaa ns. kävelymukavilla kengillä, eikä välttämättä halvoillakaan, mutta aloitellaan noilla ja katsotaan mihin päädytään.
Laitoin myös graveliin PD-ES600 polkimet mutta vaihdoin ne koska laakerit oli vielä parinsadan kilometrin jälkeen niin jäykät, että raskaampi takapuoli ei pyörinyt itsestään alapuolelle joten kenkää ei saanut enimmäkseen muteen polkimeen kiinni kun ensiks katsomalla alas kun nöösi ja työntämällä varpaalla poljin oikein päin jos oli tarvis. Aika yllättävä ja ärsyttävä ominaisuus. Vaihtoin ES600 polkimet kaupunkipyörään ja nyt on ajettu niillä yhteenä kai 700-800 km. Laakerit on pikkuhiljaa löystynyt niin että jos on lämpimämpi sää niin takapuoli jo pyörii vastahakoisesti alas.
Pystyn jo kuvittelemaan miten palaa hermot jos omatkin on tuollaiset.
Tänään kusti toi Wigglestä mattapintaista kiveniskutarraa, jolla ajattelin alaputken suojata ettei kivisade hakkaa muovirunkoa puhki. Kiiltäväpintaista teippiä olisi ollut ihan lähimarketissakin mutta ei se oikein mattapintaiseen pyörään sovellu.
Huomenna taas riddlerit alle ja nuuksion poluille.
Riddler vai Rambler? Kummastakaan ei ole varsinaisesti kokemusta. Kummassa on notkeammat kyljet? Kummat rullaa paremmin soralla? Asfaltilla mä ajan niin vähän, että asfalttilla rullaavuudella ei mulle ole isoa merkitystä.
E: tai ehkä siirränkin tän rengaskeskustelun puolelle (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?51499-Paksut-GG-renkaat&p=2970352#post2970352)?
Hiski Läpsteri
17.04.2020, 18.56
(sössön sössön...) Haluaisitteko kommentoida aloittelijalle, mitä olette mieltä näistä sekalaisin perustein napatuista vaihtoehdoista? (jatk. sössön...)
Pyysin taannoin vinkkiä topikkia liippaavan pyörän valinnassa. Suuret kiitokset vastauksista ja koko avartavan hämmentävästä ketjusta. On mukavaa, että joku jaksaa kommentoida "Oisko A, B vai C teistä ihanin gravel-pyörä tyypille, joka on ajanut ylivuotisella Jopolla selvinpäin JA hutikassa" -tyyppisiin kysymyksiin.
Pudotin pyöräbudjetin alkuperäisestä 1500 eurosta tonniin, koska piti tunnustaa viisaasti joitain tosiasioita. En enää tavoittanut Velostar-firmaa puhelimella enkä meilillä, joten Fairdale Weekender Drop putosi pelistä. Rajasin vaihtoehdot niihin, joita koeajamaan arkipäivänä Helsingissä, ja päädyin lopulta ostamaan 2020 Kona Rove DL:n Fillarikellarista. Tässä ketjussa tarjotuista verrokeista Ribblen teräsrunkoinen ja kohtuuhintainen pyörä jäi erityisesti mieleen; nyt vain piti saada pyörä hyötyajoon nopeammin kuin se olisi tuolta tilaamalla käynyt.
Mun pyörätietämyksellä en lässytä enempää kuin että tää mankeli on liukkain ja mukavin pyörä, jolla olen tähän mennessä ajanut. Nestejarrut ois kyllä toki aika jees. Plussana täytyy sanoa, että jos tykkää kulkea mettässä syksyllä, niin tän Rove DL:n kuuraisen jäkälän värinen runko voi tuntua nostalgiselta. Mikään tossa pyörässä ei sykähdytä erityisesti tai innosta vouhottamaan, mutta olen 99% varma, että <2500 km vuositahtini ja monen vuoden fillarointitaukoni huomioon ottaen mennee vuosia, ennenkuin minun voitaikinaiset reiteni saavuttavat pyörän tason. Ja eiköhän sen odotukseen mahdu yhtä sun toista fiilailua ja säätöä ja ennen pitkää jotain fiilistelyäkin.
Tuli syksyllä tunne, että tarvitsen All Cityn retkipyörän kylkeen vähän kisaisemman pyörän kun on krossikausikin (kisalähtöjä takana edelleen 0) kohta päällä. Oli siis klassinen N+1 -tilanne päällä ja kun On-One dumppasi viimeiset Pickenflick-rungot edullisesti, niin pakkohan sellainen oli ostaa kellariin odottamaan. Sitten speksailtiin osat, Toni&Toni laittoi pyörän kasaan ja hyvä tuli.
https://i.imgur.com/i2ypp3y.jpg
En usko, että Hiskin pyörää muutamalla satasella kalliimmat mitenkään suuruusluokkaa paremmaksi muuttuvat eli sen puolesta voi aivan hyvillä mielin tuolla ajamisesta nautiskella. Kunhan vai koko on sopiva. Ja väri on muuten hyvä.
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä? Tullut tutustuttua gravelointiin halvalla Meridan Cyclolla ja nyt kiinnostaisi päivittää vähän laadukkaampaan pyörään, jolla hoituisi lenkkeily asvaltilla, hiekka- ja sorateillä ja poluilla ilman että millään alustalla alkaa hirveästi kalustovalinta harmittamaan. Kovasti houkuttaisi ajatus teräsrungosta, vaikka ajokokemusta teräsfillarista ei olekaan.
Useamman illan googlettelun perusteella Rovessa on ilmeisesti ihan ok komponentit hintaansa nähden, mutta antaako se "oikeaa" kuvaa teräspyörästä? Vähän hölmö kysymys, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
Muita tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet Sutra Ltd ja All Cityn Space Horce ja Gorilla Monsoon. Sutra ja Gorilla taitavat olla turhan järeitä mun käyttöön ja avaruushevosen kaksi eturatasta ei houkuta. Suurin osa pyöräilystä tulee muutenkin tehtyä läskipyörällä metsässä niin siinäkin mielessä tuo Gorilla Monsoon ei ehkä hirveästi toisi erilaista fiilistä tiellä ajoon.
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä? Tullut tutustuttua gravelointiin halvalla Meridan Cyclolla ja nyt kiinnostaisi päivittää vähän laadukkaampaan pyörään, jolla hoituisi lenkkeily asvaltilla, hiekka- ja sorateillä ja poluilla ilman että millään alustalla alkaa hirveästi kalustovalinta harmittamaan. Kovasti houkuttaisi ajatus teräsrungosta, vaikka ajokokemusta teräsfillarista ei olekaan.
Useamman illan googlettelun perusteella Rovessa on ilmeisesti ihan ok komponentit hintaansa nähden, mutta antaako se "oikeaa" kuvaa teräspyörästä? Vähän hölmö kysymys, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
Muita tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet Sutra Ltd ja All Cityn Space Horce ja Gorilla Monsoon. Sutra ja Gorilla taitavat olla turhan järeitä mun käyttöön ja avaruushevosen kaksi eturatasta ei houkuta. Suurin osa pyöräilystä tulee muutenkin tehtyä läskipyörällä metsässä niin siinäkin mielessä tuo Gorilla Monsoon ei ehkä hirveästi toisi erilaista fiilistä tiellä ajoon.
Itsellä Space Horse 1x11 setupilla, avovaimolla muutaman vuoden ikäinen Kona Rove ST ja molemmilla meno maistuu. Hyviä pyöriä molemmat ja taipuvat monenlaiseen käyttöön.
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä?
Vajaa pari vuotta olen ajanut työmatkaa ja lenkkiä vuoden -18 Rove st tyytyväisenä. Kokemusta droppi tankoisista lisäksi cannondale caadx ja merida cc500. Rovella kyyti on kyllä näistä mukavin soralla, mutta voi olla että renkaillakin on tässä iso vaikutus. Rovessa on kaikki toiminut ja tykkään kyllä ajatuksesta, että runko on terästä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
roudastarospuuttoon
17.04.2020, 20.59
Itse en vielä ole päässyt tasolle, jossa materiaalin nimellä olisi itseisarvoa. Nimellä siksi, että ei ole materiaalia alumiini, teräs tai titaani. On noista erilaisia versioita (esim. alumiinilaatuja on lukuisia) ja toteutuksia (esim. putkien muotoilu, liitokset ja putkien mitoitus, joka varmaan riippuu jossain määrin myös geometriasta). Ei välttämättä ole ihan metsässä oleva ajatus, että kallis alumiini- tai teräsrunko voi olla parempi kuin halpa titaanirunko.
Siksi olisikin kiinnostava kehittää työkalu, jolla eri runkojen toteutuksia voisi arvioida. Mutta tietysti jos titaani tuo oikean fiiliksen, silloin tällaista on turha pohtia.
Mjoo, ei tässä vielä millään tasoilla olla. Ei titaani myöskään mikään must have ole mutta noita Ribblen kuvia kuolatessa se vaikutti kiinnostavalta.
Fillarikuume on kuitenkin kova ja gravel grinderi on nyt kiikarissa. Voi kun olisi työkalu johon voisi syöttää vaikka budjetin ja muutaman muun parametrin niin säästyisi tältä aikaavievältä speksailulta ja voisi ihmettelyn sijaan ajaa. :rolleyes:
Hiski Läpsteri
17.04.2020, 21.27
En usko, että Hiskin pyörää muutamalla satasella kalliimmat mitenkään suuruusluokkaa paremmaksi muuttuvat eli sen puolesta voi aivan hyvillä mielin tuolla ajamisesta nautiskella. Kunhan vai koko on sopiva. Ja väri on muuten hyvä.
Mukava kuulla. Tonnin ja rapiat -hintaluokan vehkeitä vertaillessa tuli kyllä meikärookielle parin viikon jälkeen mieleen, että juuh, jospa nyt lopulta kattois vain sitä mettää eikä puita. Oon siis todella mielissäni tästä Konasta, mutta on mukavampi hehkuttaa sitten kun on vähän enempi näkemystä. Jos terveenä saa pysyä, niin tiedä vaikka ajan mittaan tuliskin tutustuttua pyöräporukoihin ja nähtyä vaikkapa mikä on se mistä isommat kehuskelee keskenään, mutta ite ei osaa edes kuvitella, eli hiilikuituhaarukka.
Tuossa vielä kuva aiemmin mainitusta skraadusta Exploron satulaputkessa, yksi syvä ja muutamia lievempiä.. Mutta 700c/40mm rengastus on vähän siinä ja siinä, lyhyen perän huonoja puolia. Kohdassa on nykyisin rungonsuojateippiä
Hui, pelottava kuva, enkä uskalla käydä omasta katsomassa tuota kohtaa.
Tässä kuitenkin pari vanhaa kuvaa, joista ehkä selviää 650b vs. 700c Explorossa.
700c 38mm Terrene Griswold nastarengas näyttää ahtaalta, muuta ei minusta liian ahtaalta, kun taas 650b Panaracer Gravel King SK 48 millisessä on hurjasti tilaa.
http://teemu.dy.fi/pyora/Exploro700c.jpg
http://teemu.dy.fi/pyora/Exploro650b.jpg
Mukava kuulla. Tonnin ja rapiat -hintaluokan vehkeitä vertaillessa tuli kyllä meikärookielle parin viikon jälkeen mieleen, että juuh, jospa nyt lopulta kattois vain sitä mettää eikä puita. Oon siis todella mielissäni tästä Konasta, mutta on mukavampi hehkuttaa sitten kun on vähän enempi näkemystä. Jos terveenä saa pysyä, niin tiedä vaikka ajan mittaan tuliskin tutustuttua pyöräporukoihin ja nähtyä vaikkapa mikä on se mistä isommat kehuskelee keskenään, mutta ite ei osaa edes kuvitella, eli hiilikuituhaarukka.
Tuskinpa tuo hiilikuituhaarukka mitään mullistavaa ajamiseen tuo. Cyclocross-buumin aikaan Kona Jake oli suosittu peruskrossari. Alumiinirunko alumiinihaarukalla eli näyttää ainakin päältä katsottuna vastaavalta kuin tuo Rove DL. Jos pyörä tuntuu hyvältä, se on hyvä. Markkinointi toimii niiin, että tehdään harkitusti vaihtoehtoja, jolla saadaan porukka haluamaan jotain uutta. Se taas ei ole aina kuluttajan etu.
Soran vivuista en joskus pitänyt, mutta nykyään käyttölogiikka on ilmeisesti samanlainen kuin esim. Tiagrassa ja siten ok. Jos kuume iskee, on tuota pyörää helppo parannella esim. (todennäköisesti) paremmilla renkailla. Hiilikuidun etuna pidetään parempaa tärinän vaimennusta ja keveyttä. Jos nykyinen runko ei ole liian kova, puolen kilon säästö painossa on lopulta aika pieni. Juomapullon tyhjeneminen on sama asia. Ja jos alle mahtuu leveämpää rengasta, mahdollisimman iso ja ennenkaikkea joustavakylkinen rengas parantaa ajotuntumaa. Kun vielä alumiinirunko+haarukkakin voi olla hyvin toteutettu, ero kalliimpaan voi jäädä olemattomaksi.
Myös eturatastuksen vaihto voi tulla mieleen. Itse en ole tottunut 34/50-porrastukseen, pidään 36/46-yhdistelmää parempana. Toki ykkösvaihe muuttuu pykälän raskaammaksi, ellei takana muuta ratastusta. 36-11 taitaa löytyä 9-vaihteisenakin. Siinä taas porrastus harvenee eli ei yksiselitteisesti ole hyvä asia.
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä? Tullut tutustuttua gravelointiin halvalla Meridan Cyclolla ja nyt kiinnostaisi päivittää vähän laadukkaampaan pyörään, jolla hoituisi lenkkeily asvaltilla, hiekka- ja sorateillä ja poluilla ilman että millään alustalla alkaa hirveästi kalustovalinta harmittamaan. Kovasti houkuttaisi ajatus teräsrungosta, vaikka ajokokemusta teräsfillarista ei olekaan.
Useamman illan googlettelun perusteella Rovessa on ilmeisesti ihan ok komponentit hintaansa nähden, mutta antaako se "oikeaa" kuvaa teräspyörästä? Vähän hölmö kysymys, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
Muita tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet Sutra Ltd ja All Cityn Space Horce ja Gorilla Monsoon. Sutra ja Gorilla taitavat olla turhan järeitä mun käyttöön ja avaruushevosen kaksi eturatasta ei houkuta. Suurin osa pyöräilystä tulee muutenkin tehtyä läskipyörällä metsässä niin siinäkin mielessä tuo Gorilla Monsoon ei ehkä hirveästi toisi erilaista fiilistä tiellä ajoon.
Mites tämmönen (https://www.biker-boarder.de/creme-cycles/2357234s.html) (jos ei vanhat standardit eli pikalinkut ja 1 1/8-tuumainen emäputki haittaa). Yksi mun saksalainen sometuttu ajelee tuommoisella ja tuntuu tykkäävän kovasti.
https://img6.biker-boarder.de/amp_px1_1600x1200_h/creme19_la_ruta_sport_mercury_1.jpg
Mites tämmönen (https://www.biker-boarder.de/creme-cycles/2357234s.html) (jos ei vanhat standardit eli pikalinkut ja 1 1/8-tuumainen emäputki haittaa). Yksi mun saksalainen sometuttu ajelee tuommoisella ja tuntuu tykkäävän kovasti.
https://img6.biker-boarder.de/amp_px1_1600x1200_h/creme19_la_ruta_sport_mercury_1.jpg
Kiitos vinkistä! Tämä oli ihan uusi tuttavuus, täytyy googletella ja tutkailla tätäkin lisää Kiitokset myös muille kommenteista.
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä? Tullut tutustuttua gravelointiin halvalla Meridan Cyclolla ja nyt kiinnostaisi päivittää vähän laadukkaampaan pyörään, jolla hoituisi lenkkeily asvaltilla, hiekka- ja sorateillä ja poluilla ilman että millään alustalla alkaa hirveästi kalustovalinta harmittamaan. Kovasti houkuttaisi ajatus teräsrungosta, vaikka ajokokemusta teräsfillarista ei olekaan.
Useamman illan googlettelun perusteella Rovessa on ilmeisesti ihan ok komponentit hintaansa nähden, mutta antaako se "oikeaa" kuvaa teräspyörästä? Vähän hölmö kysymys, toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan.
Muita tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet Sutra Ltd ja All Cityn Space Horce ja Gorilla Monsoon. Sutra ja Gorilla taitavat olla turhan järeitä mun käyttöön ja avaruushevosen kaksi eturatasta ei houkuta. Suurin osa pyöräilystä tulee muutenkin tehtyä läskipyörällä metsässä niin siinäkin mielessä tuo Gorilla Monsoon ei ehkä hirveästi toisi erilaista fiilistä tiellä ajoon.
Minulla on vanhempi Rove, ja vaikka tuo onkin aivan perusputkea niin kyllä se tuntuu hieman vaimentavan tärinää verrattuna toiseen gg:hen Space Chickeniin. Varsinkin keulan joustavuuden huomaa verrattuna jäykkiin alumiini/hiilikuitukeuloihin.
jii.haanpaa
18.04.2020, 18.43
Tuskinpa tuo hiilikuituhaarukka mitään mullistavaa ajamiseen tuo. Cyclocross-buumin aikaan Kona Jake oli suosittu peruskrossari. Alumiinirunko alumiinihaarukalla eli näyttää ainakin päältä katsottuna vastaavalta kuin tuo Rove DL. Jos pyörä tuntuu hyvältä, se on hyvä. Markkinointi toimii niiin, että tehdään harkitusti vaihtoehtoja, jolla saadaan porukka haluamaan jotain uutta. Se taas ei ole aina kuluttajan etu.
Omasta tallista löytyy saman firman Dew D ja Jake the snake. Dewissä alukeula ja jts:ssä hiilaria. En osaa sanoa, onko dewin keula sinnepäinkään samanlainen kuin Rovessa, mutta aina sen kovuuteen (vs JTS) kiinnittää huomiota kun harvakseltaan sillä tulee liikuttua.
hämeenhitain
18.04.2020, 20.31
Mitä arvon raati on mieltä Kona Rove Ststä? ... Muita tutkittuja vaihtoehtoja ovat olleet Sutra Ltd ja All Cityn Space Horce ja Gorilla Monsoon.
Ajaisin ympäri vuoden Rovella, jos siihen mahtuisi nastarenkaiksi ISP:t. Kun ei mahdu, ajan muun ajan Rovella mutta sohjo-lumi-jääkelit ja kesällä pahimmat löllökurat Sutralla.
En ole Roveen onnistunut kyllästymään, kulkee mainitsemillasi pohjilla hyvin, helppo neulaspolkukin käy. Aina sillä on vain kiva lähteä. Tämä henkkoht. näkemys ei ole järin informatiivinen eikä perusteltu, mutta toimiva peli se on ja vaikka Sutra LTD:lle on huonommilla keleillä selvä paikkansa, silti kaikista mieluiten nappaan alle sen Roven. Koskaan ei ole sen kanssa tullut tien päällä mieleen, että olisinpa ottanut jonkun muun pyörän. Jollain muulla ajaessa on joskus tullut Rovea ikävä syystä tai toisesta.
Omasta tallista löytyy saman firman Dew D ja Jake the snake. Dewissä alukeula ja jts:ssä hiilaria. En osaa sanoa, onko dewin keula sinnepäinkään samanlainen kuin Rovessa, mutta aina sen kovuuteen (vs JTS) kiinnittää huomiota kun harvakseltaan sillä tulee liikuttua.
En tiedä, mikä on Dew D, mutta Big Rove AL ja Big Dew saivat monilta moitteita kovuudesta. Jakesta tai uudesta Rove DL:stä en niitä ole kuullut.
Kugelschreiber
18.04.2020, 23.51
Tämän gravell grindauksen parhautta on kyllä renkaiden speksaus.
Tarttee rullata. Ilmatilaa...
Tänään tuli ajeltua soralla Surly Karate Monkeyllä johon olin laittanut 60-622 Schwalbe G-One Speedit alle.
Ei se kyllä mitään soran rouhintaa ollut, pikemminkin soralla leijumista.
Lämpimät suosittelut, vrt. kapeerenkaiset droppitankopyörät joilla allekirjoittanutkin on soralla kärsinyt.
Tässä ihan oikea vastaus kysymykseen. Löytyy koko groupsetti eli microSHIFT ADVENT. Takavaihtajastakin löytyy clutch.
https://www.bike24.com/p2334762.html?q=microshift%20advent
Näillä on vaan oma vetosuhde ettei voi käyttää muitten valmistajien kesken noita vaihtajia.
Hydraulisilla jarruilla olevaa ei taida kenelläkään olla saatavilla.
1x-voimansiirto osoittautuikin yllättävän hankalaksi. Microshift taitaa tosiaan olla ainoa valmistaja, kun pysytään 9-vaihteisissa. Edes 10 ei tuo helpotusta. Microshiftiltä löytyy Adventin lisäks myös Sora-yhteensopiva vipu, jolla saisi 11-34 välitykset. Tuo olisi ihan ok. Mutta millaista laatua Microshift mahtaa tehdä eli kannattaako noihin vipuihin sekaantua?
Huvittavaa sinänsä, että Sram Rival 1x11-vivut maksaisi vain kolmisen kymmpiä enemmän kuin Microshift. Muut osat tietysti nostaisi kokonaisuuden melko hintavaksi. Voi olla viisainta ottaa jokin Sramin 2x- tai 3x-järjestelmä ja jättää etuvaihtaja pois. Vai saisiko Sorasta jollain tavalla lukittua vasemman kahvan vaihdevivun, jos etuvaihtajaa ei ole?
Gevanallen (https://www.gevenalle.com) kanssa onnistuu melkein kaikki Shimanon 1x- ja 2x-sekavirtykset, mitkä muuten ei onnistu. Löytyy myös hydrokahvoja, tosin ne on aika kalliita ja ergonomian voi kyseenalaista, kun on Hylexit niitten pohjana. Lisäksi niillä on oma Shimano-yhteensopiva (9-10 tai 11) Burd-takavaihtaja (https://www.gevenalle.com/product/burd-rear-derailleur/), jossa ei ole lukitusmekanismia, mutta ketjua kiristävä jousi on jäykempi kuin tavallisissa 2x-Shimanoissa ja siksi se toimii 1x:nä NW-eturattaan kanssa huomattavasti paremmin kuin normivaihtajat. Löytyy myös kahvat droppitanko + Shimanon clutchillinen MTB 10-v. takavaihtaja -yhdistelmälle ja jarrukahvat niihinkin sekä mtb- tai maantievetosuhteella että hydraulisina.
9-vaihde Shimanoissa on sekä maantie- että maastovaihtajissa sama vetosuhde ja ehkä jo tulinkin maininneeksi, että meillä on rouvan krossarissa laajavälityksinen 2x9 droppitankovaihteisto tehty niin, että on 11-34 maastopakka, XT M771-takavaihtaja ja Gevenallen kahvat maantiejarruvetosuhteella. Toimii hyvin ja vaihdevipumekanismi on niin yksinkertainen, että se on melkolailla pomminvarma. Niitten kanssa ei tartte pelätä, että vaijeri katkee jumiin kahvan sisään.. ;) Nykyistä käyttöä ennen ne oli 26-tuumaisessa työmatkavirityksessä itselläni.
Jos siitä haluaisi tehdä 1x:n, riittäisi oikeastaan, että ruuvaisi etuvaihtajan, etuvaihteen vaihdevivun jarrukahvasta ja toisen eturattaan pois sekä laittaisi Paulin Chainkeeperin tai vastaavan pitämään ketjua paikoillaan edessä. Vastaavilla viristyksillä ajettiin iät ja ajat cyclocrossia kilpaa jopa maailman huipulla ennen kuin Force CX1 tuli markkinoile. Eturattaaksi voisi toki vaihtaa NW:n, niin toimisi ehkä vieläkin paremmin.
Firlefanz
19.04.2020, 08.19
Innostuin taannoin lukemaan (Google-kääntäjän tukemana) ranskalaista fillarisaittia. Microshiftiin olin aiemmin törmännyt yhden kauden "suomalaisena" toimineen Continental-tason maantiepyöräilytallin Memilin välinesponsorina, joten uteliaisuuteni heräsi kun sivustolta löytyi testi/esittely erään pienemmän saksalaisen merkin gravel-pyörästä jonka osasarja oli (ranskalaisten valitsemana) Microshift Advent 1x9. Pakka tosin oli Sram Apex.
En aliarvioi foorumin lukijoita muistuttamalla että arvosteluihin on syytä aina suhtautua pienellä varauksella, mutta englanniksi konekäännettynä kerrottiin seuraavanlaista:
"The ADVENT group from MICROSHIFT is not widespread in France. This is a 9-speed group that can be found in the original equipment on the Bombtrack Arise and on the MARIN NICASIO.
We have also observed for some time, an offer that is diversifying on 9-speed groups, especially in mountain biking, where some manufacturers offer this alternative by emphasizing simplicity, reliability, weight, and a contained price. It is associated here with a SRAM APEX 1 42-tooth crankset, I was pleasantly surprised by the precision and general ergonomics of this group. It is not particularly fast, but it is nevertheless pleasant to use and offers the possibility of operating a telescopic seatpost in the left lever (function not used on this assembly). The derailleur is easy to adjust and operates on an impressive 11-42 tooth cassette."
https://bike-cafe.fr/2020/02/zoom-pixelise-sur-le-gravel-allemand-avec-gunsha/
Eihän tuo vaihdevipujen tuntumasta paljon kerro (ja vielä vähemmän pitkäaikaisesta käyttökokemuksesta), mutta mainittujen pyörien arvosteluista tms saattaisi jotain tarkempaakin löytyä.
PS Itse olen leikitellyt ajatuksella että jos ja kun kuratalvityöhevosen vanha Ultegra 2x10 tulee tiensä päähän eli useampia osia menisi vaihtoon, niin yksi vaihtoehto olisi tuon kokoonpanon kopionti joko sellaisenaan tai jollain toisella takapakalla.
Gevenallesta mainitsitkin jo edellä, mutta täysin tuntemattomana harppasin sen, alitajuisesti kai ajattelin sen olevan jotain niin spesiaalia, etten sitä noteerannut. Mutta täytyy tutkia tarkemmin. Käsittämättömän kalliita maantiekahvat ovat verrattuna maastopuolen osiin, mutta nopeasti katsottuna Gevenallet ei mitenkään tolkuttomasti muita kalliimpia.
Hyvä ajatus myös tutkia Microshiftiä ensiasennusten kautta.
Tänään tuli ajeltua soralla Surly Karate Monkeyllä johon olin laittanut 60-622 Schwalbe G-One Speedit alle.
Ei se kyllä mitään soran rouhintaa ollut, pikemminkin soralla leijumista.
Lämpimät suosittelut, vrt. kapeerenkaiset droppitankopyörät joilla allekirjoittanutkin on soralla kärsinyt.Onko sulla pidempään ollut nuo renkaat? Salaa himottaisi sekalaiskäyttöön oman Apinan uusimpaa reinkarnaatioon droppitankogravelkommuutterina, mutta tällä hetkellä vaihtoehtona edellä on Marathon Almotion pistosuojauksen ja kulutuskestävyyden takia. Mutta että onko sulla vaikkapa reikiintymisen kanssa ollut ongelmia? Ois noi Speedit nopeemmat ja upeemmat, mutta onko sitte järkipyörän renkaat kuitenkaan?
Lähetetty minun GM1903 laitteesta Tapatalkilla
https://i.imgur.com/uJaQ1g8.jpg
Noniin, ensimmäinen oikea polkupyörä ostettu. Käytettynä 2018 Ridleyn X-Ride. Cyclocrossihan tää on mutta mitään sääntöjä en tule kunnoittamaan eli aion puhua gravelista. Onhan tää aivan uusi maailma kunnon fillaria polkea, pari lenkkiä takana ja niin paljon parempi fiilis matkatessa. Etuvaihtajaa pitää vähän säätää että vaihtaa nätimmin isommalle muuten nam nam.
Sitte alkaaki varustelu: jalkapumppu, pyöräilykengät, lukko, valot, kello kaikki puuttuu. Lukkopolkimet tuli kaupassa mukana, täytyykin selvitellä mitkä monot noihin sopii. Tarkotuksena kesällä vetästä Turun saariston rengastie eli laukkuja myös haetaan. Tarakkapaikkaa ei ole eli jotain runko/satularatkaisuja edessä.
Gravelikuume iski, hakusessa pyörä alta tonnin hintaluokassa. Kona Rove kiinnostaa eniten, meneekö pahasti pieleen jos sellaisen tilaan?
https://www.bikeshop.fi/Kona-Rove/ekauppa/pKOROVAL/
hphuhtin
19.04.2020, 23.54
Perus Rove on mukava pyörä ja 2020 maalauksella miellyttää omaa silmää. Näin keväällä on aika vaikeaa löytää tarjouksia joten en sano hinnasta mitään.
Heikkoudet omasta mielestäni on 2x8 groupset, mekaaniset 1-puoliset jarrut, perustason kiekot.
Kaikki kyllä toimii ainakin uutena, juniorin pyörällä on ajeltu nyt ehkä tonni. Hämmästelen että noinkin tavallaan alhaisen tason vaihteet pysyy säädöissään, kerran säädin uutena ja siinä se. Jarrut vaati aika paljon sisäänajoa ennenkuin alkoivat pitää tosi hyvin ja palojen sijaintia sai säätää pari kertaa myös.
Kiitos vastauksesta, hieman arveluttaa tosiaan nuo jarrut ja vaihteet. Onko noi ensiasennusrenkaat ihan ok vai menikö vaihtoon? Tuo on vaan niin siistin näköinen pyörä ainakin omaan silmään, toki ei saisi liikaa sitä miettiä pyörää hankkiessa. Harmi kun näitä ei käytettynä juuri löydy.
Jos luottaa siihen, että jarrut muuten toimii, yksipuolisesta säädöstä en olisi huolissani. Itselläni on Hayes CX Expert, joita ei juurikaan ole tarvinnut säätää. Ja säätökin on lopulta aika simppeli juttu. Siksi itse en helpommasta säädöstä maksaisi. Käytettävyys ratkaisee eli jos jarru on riittävän kevyt ja tunnokas käyttää, se on ok.
Ensiasennusrenkaista en osaa sanoa, tuurikauppaa on niiden kanssa. Tuskin ne niin huonot on, ettei niillä viitsi ajella kun ei pääse vertaamaan huippurenkaisiin eli eiköhän ne useamman tuhat kilometria alla pyöri. Uudet laadukkaat maksanee kolmisen kymppiä kpl. Samalla voi vaihtaa sisärenkaat ohuempiin, ellei aiemmin tule siihen tarvetta. Oletettavasti ensiasennuksena on paksuimmat eli halvimmat mahdolliset.
Rove ja Rove DL ovat esimerkkejä tuon hintaluokan pyöristä. En kyllä osaa sanoa, missä olisi jotenkin parempaa tarjolla eli noilla mennään jos tonnilla pitää selvitä. Ajopyörässä on Feltin malli samassa hintaluokassa. Erot taitaa olla geometrian puolella.
Sitte alkaaki varustelu: jalkapumppu, pyöräilykengät, lukko, valot, kello kaikki puuttuu. Lukkopolkimet tuli kaupassa mukana, täytyykin selvitellä mitkä monot noihin sopii. Tarkotuksena kesällä vetästä Turun saariston rengastie eli laukkuja myös haetaan. Tarakkapaikkaa ei ole eli jotain runko/satularatkaisuja edessä.
Tubuksen ja Racktimen valikoimista löytyy ratkaisuja tavaratelineeseen.
Runkolaukkua suosittelen kaikille. Mitoittaa niin, että mahtuu vararengas, työkalut, pumppu, 15 ml öljypullo yms. pientä, säästyy ainakin pidemmillä lenkeillä turhalta, kun jossain vaiheessa kuitenkin jotain sattuu.
Käytettynä 2018 Ridleyn X-Ride. Cyclocrossihan tää on mutta mitään sääntöjä en tule kunnoittamaan eli aion puhua gravelista.
Cycloille on oma viestiketjunsa, joka oli vielä pari vuotta sitten hyvinkin aktiivinen. Jostainnsyystä se on hiljentynyt, kuvaa kai markkinoiden muutosta. Mutta kun me ei nyt olla tavallisten ihmisten gravel-ketjussa, eiköhän cyclot sekaan mahdu. Eihän pyörien eroja aina pysty edes määrittelemään muualta kuin valmistajan markkinointimateriaalista.
Gary oin'
20.04.2020, 10.14
Kiitos vastauksesta, hieman arveluttaa tosiaan nuo jarrut ja vaihteet. Onko noi ensiasennusrenkaat ihan ok vai menikö vaihtoon? Tuo on vaan niin siistin näköinen pyörä ainakin omaan silmään, toki ei saisi liikaa sitä miettiä pyörää hankkiessa. Harmi kun näitä ei käytettynä juuri löydy.
Kyllä ulkonäköä saa ehdottomasti miettiä, kivannäköisellä pyörällä lähtee mielellään liikkeelle ja tonnin hankinta saa toki miellyttää silmääkin. Eilen on juuri tullut fillaritorille 2018 Rove NRB-mallit Helsingissä ja Turussa, sattuisko näissä koko sinne päinkään? Hiilarikeula, 2x10 Tiagra ja TRP Spyre-jarrut ois hyvät edut perusmalliin nähden, 27.5" kiekkokoko toki sitten mielipidekysymys.
https://www.fillaritori.com/topic/180151-kona-rove-nrb-2018-gravel-py%C3%B6r%C3%A4-50cm-helsinki/
https://www.fillaritori.com/topic/180147-kona-rove-nrb-2018-cyclocross-gravel-m-52-turku/
https://2018.konaworld.com/rove_nrb.cfm
Perusmallin Riddlerit on hyvät kumit moneen ajoon, niissä ei ole tarvetta vaihtaa heti
Olisin erittäin kiitollinen jos saisin muutaman ehdotuksen hyperlinkkeineen 800-1600 euron gravel-pyöristä :) Haluaisin nimenomaisesti kustannustehokkaita ehdotuksia tuon hintahaarukan sisältä harkittavaksi. Alla joitakin kriteereitä:
- Maksimissaan 2 vk toimitusaika
- 180cm/92kg, eli olen melko jämäkkä ja lihaksikas suomalainen mies
- Tarkoitus olisi ajella kesällä puolen päivän lenkkejä vaihtelevassa maastossa, kuitenkin pääosin asfaltilla. Harkinnassa olisi myös saariston iso rengastie tmvs. roadtripit naapurivaltioissa
- Olen toistaiseksi "aloittelija" eli minulla ei ole halukkuutta lähteä modailemaan pyörää
- Pyörän tulee olla uusi
Alla vielä kolme vaihtoehtoa, johon olen tutustunut lukemani perusteella -> onko näistä mihinkään?
1.https://www.chainreactioncycles.com/fi/en/vitus-energie-cyclocross-bike-apex-2020/rp-prod182826
2.https://www.bikester.fi/983663.html
3.https://www.bikester.fi/1002542.html
4.https://www.xxl.fi/merida-silex-300-20-unisex-gravelpyora-musta/p/1171516_1_style
Jami2003
20.04.2020, 11.47
Noista sun linkeistä xxl on ainut mikä toimittaa kahdessa viikossa varmasti. Muissa kannattaa varautua vajaan kuukauden toimitusaikaan.
Millainen on kustannustehokas pyörä? Silexin geometria poikkeaa melkoisesti muista, joten onko se tehokas vai tehoton tässä suhteessa? Pyörissä on erilaisia ominaisuuksia ja jokainen arvostaa niitä eri tavoin.
Rovea saat eri versioina heti Ajopyörästä, ei kannata tilata Bikesteriltä. Ajopyörässä on muitakin hyviä vaihtoehtoja esim. Feltillä. Mutta jokseenkin mahdotonta on mitään tiettyä malia suositella. Parempi siis marssia asialliseen liikkeeseen ja koittaa haarukoida sieltä sopivia vaihtoehtoja.
https://www.bikeshop.fi/Cyclocross-monikaytto/ekauppa/c4550/?search_group=4550&pageno=1
Noista sun linkeistä xxl on ainut mikä toimittaa kahdessa viikossa varmasti. Muissa kannattaa varautua vajaan kuukauden toimitusaikaan.
Kiitos tiedosta :) Toki joustoa on, jos joku malli nousee selvästi ylitse muiden.
Mitä olet mieltä tuota meridaa ja Vitus Energie CX:ää verrattessa? Kamppailen nyt kovasti noiden kahden vaihtoehdon osalta ja puntaroin, miksi maksaa Meridasta 300e enemmän muuta kuin toimitusaika?
Tuossa heti ylempän olisi hyvä mutta budjettia pitäisi venyttää, kokoja on saatavana ja oikea koko ylittää kaiken muun.
https://www.bikeshop.fi/Kona-Rove-NRB/ekauppa/pKOROVNRB/
Millainen on kustannustehokas pyörä? Silexin geometria poikkeaa melkoisesti muista, joten onko se tehokas vai tehoton tässä suhteessa? Pyörissä on erilaisia ominaisuuksia ja jokainen arvostaa niitä eri tavoin.
Rovea saat eri versioina heti Ajopyörästä, ei kannata tilata Bikesteriltä. Ajopyörässä on muitakin hyviä vaihtoehtoja esim. Feltillä. Mutta jokseenkin mahdotonta on mitään tiettyä malia suositella. Parempi siis marssia asialliseen liikkeeseen ja koittaa haarukoida sieltä sopivia vaihtoehtoja.
https://www.bikeshop.fi/Cyclocross-monikaytto/ekauppa/c4550/?search_group=4550&pageno=1
Kiitoksia vinkeistä.
Silexissä allekirjoittanutta kiehtoo se, että maastopyörämäinen geometria voisi olla kaiketi hyvä, kun puhutaan ensimmäisestä gravelista? Kustannustehokas gravel on itselleni sellainen, että sisältää laadukkaat osat hintaan nähden ja sopii hyvin ensimmäiseksi graveliksi, kun päätarkoituksena on rento kuntoilu- ja retkeilyajo.
Tuossa heti ylempän olisi hyvä mutta budjettia pitäisi venyttää, kokoja on saatavana ja oikea koko ylittää kaiken muun.
https://www.bikeshop.fi/Kona-Rove-NRB/ekauppa/pKOROVNRB/
Miksi juuri Kona Rove NRB? Tekniikan maailman viime vuoden vertailussa hehkutettiin Kona Rove ST ja sopisi vielä budjettiinkin?
... jos saisin muutaman ehdotuksen L]
Painottaisin retkimahdollisuutta -> kona sutra tai sitte tuosta Rovesta DL malli... pitäis löytyä Suomestakin
https://www.bikeshop.fi/Kona-Sutra-2019/ekauppa/pKOSU19/
j
Eipä kovin hyviä perusteluja ole, mutta tässäkin olisi hyvä vaihtoehto yhdeltä maahantuojalta, toimittaa tarvittaessa kauemmaksin, liikkeessä käynti parempi. Jos ei käynti onnistu, niin kerrot noille koko pituutesi ja haaramitan, niin tarjoavat oikean koon.
https://www.pyorasuvala.fi/cyclocross-1/cannondale-caadx-se105
Jami2003
20.04.2020, 13.12
Ääni Kona Rove ST:lle. Mulla löytyy sellainen vuodelta 2013 ja onhan se gravel pyöränä mitä mainioin.
F. Kotlerburg
20.04.2020, 13.21
Jos ei käynti onnistu, niin kerrot noille koko pituutesi ja haaramitan, niin tarjoavat oikean koon.
https://www.pyorasuvala.fi/cyclocross-1/cannondale-caadx-se105
Ei kun ne tarjoaa sen koon mitä niillä on varastossa eniten ja mistä pitää päästä eroon.
Jami2003
20.04.2020, 13.39
Minä voin kertoa kysyjälle Kona Roven oikean koon. Se on 56.
Rove ST:lle ääni täältäkin. Oma hankittu viime syksynä ja 2020 mallia. Hyvin toimii monenlaisilla alustoilla ja meno on pehmeää. 1 x 11 rival pelaa hyvin ja kyllä noihin mekaanisiin levyjarruihinkin näköjään tottuu ja pyörän saa pysähtymään. Ehkä maantiellä ajellessa joskus kaipaa toista eturatasta mutta kun hiekkatielle poikkeaa sekin unohtuu. Miinusta oikeastaan vain painosta ja hieman erikoisesti muodoilusta tangosta joka onkin menossa päivitykseen. Muuten kyllä mielestäni katetta koko rahalle.
Minä voin kertoa kysyjälle Kona Roven oikean koon. Se on 56.
Onko näin? Juuri katselin netistä tietoa ja olisin 180cm henkilönä päätynyt 54.
Kona Rove ST on ollut alusta asti suosikkina johtuen juuri T&m edellisvuoden arvostelusta. Tässä vain juuri mietin, että ostaako 1000 eurolla halvempi näin aloittelijana vai uskaltaisiko sitä heti ostamaan 1600 eruon Roven ;) Pitäisi kuitenkin varusteluunkin panostaa..
Vielä kiinnostaisi jos jollakin sanottavaa tästä: https://www.bikeshop.fi/Felt-Broam-60-Matte-Obsidian-5/ekauppa/pFELT190011970456/ ?
Oulunjulli
20.04.2020, 14.15
Ite 182cm ja rove 56cm. Eilen sattumalta otin kuvan kun talvella oli Contin terra speed ja trail 40mm alla, niin lauantaina käytin noiden vanteiden mukana tulleita 25mm Hutchinsoneja alla, kävin vähän ajaan ja totesin ettei ne ole mun juttu.
Gravelking sliksit 38mm viime syksyltä takaisin ja on aika hyvä kaikkeen, kulkee ja mukavan pehmeä, ennen kaikkea nuo tanwallit näyttää hyvältä. Jostain syystä noiden kanssa tulee lieviä selfsteering fiiliksiä kääntyessä.
Olispa tuossa takahaarukka sentin pari lyhyempi niin en taitais muuttaa mitään.
https://pic.useful.fi/d2PWDwX1j.jpg
Jostain syystä noiden kanssa tulee lieviä selfsteering fiiliksiä kääntyessä.
Sama havainto eilen kun laitoin 40psi eteen niin asfaltilla vähän woblasi. Erittäinkin hyvältä näyttää tanwallit, tilasin just Exploroon 38mm GK EXT:t vaalealla kyljellä ja toivon mukaan ei ole yrjikset. Slickit on kokonaan mustat ja ehkä vähän tylsät. GK SK:tahan saisi oranssina ja vihreänä :D Yrjistä.
Minä voin kertoa kysyjälle Kona Roven oikean koon. Se on 56.
Ite 182cm ja rove 56cm.
Näissä kokosuosituksissa kannattaa ottaa huomioon, että geometria on muuttunut viime vuosina. Itselläni on 2014 Rove ja siinä on sama runko kuin 2013 ja 2015, ja siitä tosiaan 56 on 180-senttiselle sopiva. Uusimmasta Rove ST:stä 54 taitaa olla lähinnä samaa kokoa, jos top tubea ja reachia katsoo. Itse saman mittaisena ottaisin 54:n.
Olisin erittäin kiitollinen jos saisin muutaman ehdotuksen hyperlinkkeineen 800-1600 euron gravel-pyöristä :) Haluaisin nimenomaisesti kustannustehokkaita ehdotuksia tuon hintahaarukan sisältä harkittavaksi. Alla joitakin kriteereitä:
- Maksimissaan 2 vk toimitusaika
- 180cm/92kg, eli olen melko jämäkkä ja lihaksikas suomalainen mies
- Tarkoitus olisi ajella kesällä puolen päivän lenkkejä vaihtelevassa maastossa, kuitenkin pääosin asfaltilla. Harkinnassa olisi myös saariston iso rengastie tmvs. roadtripit naapurivaltioissa
- Olen toistaiseksi "aloittelija" eli minulla ei ole halukkuutta lähteä modailemaan pyörää
- Pyörän tulee olla uusi
Alla vielä kolme vaihtoehtoa, johon olen tutustunut lukemani perusteella -> onko näistä mihinkään?
1.https://www.chainreactioncycles.com/fi/en/vitus-energie-cyclocross-bike-apex-2020/rp-prod182826
2.https://www.bikester.fi/983663.html
3.https://www.bikester.fi/1002542.html
4.https://www.xxl.fi/merida-silex-300-20-unisex-gravelpyora-musta/p/1171516_1_style
Itse valitsisin tämän. Muistat vain pyytää jarrut asennettavaksi eurooppalaisittain eikä niin kuin briteissä asennetaan.
https://www.ribblecycles.co.uk/ribble-cgr-725/
Tuossa lisää alkaen kohdassa 15.40 min. https://www.youtube.com/watch?v=VR4csdJZwwA
Tässä alumiini versio pitkällä bikepack matkalla https://www.youtube.com/watch?v=04QZ9g5U9Dw
Lentonen
20.04.2020, 15.44
Olen lueskellut tätä ketjua jonkin aikaa. Sain jäykkäperän myytyä täpärin tieltä ja toiseksi pyöräksi päätin tilata gravelin, jolla olisi tarkoitus ajella kaikki muut ajot. Hirveen paljoa en kuitenkaan ollut valmis pistämään rahaa kiinni ja reilu 1000€ oli budjetti. Tuo yllämainittu Ribble oli mielenkiintoinen ja siihen törmäsin aika monessa kohtaa, kun tutkin erilaisia pyöriä. Törmäsin kuitenkin netin ihmeellisessä maailmassa Ragley Trig - graveliin (https://www.wiggle.com/ragley-trig-gravel-bike-2020/). Kyseessä siis teräksinen pyörä hiilarikeulalla. Osat aika samantyyppiset kuin Ribblessä (Tiagra, Tektro/TRP mekaaniset levyjarrut yms.) Olen jonkin verran Wigglestä tilaillut ja kirjauduttuani sisään pyörän hinnaksi jäi jonkin alennuksen jälkeen 1045€+18€ rahti. En ole pyörää vielä saanut, mutta mielenkiinnolla odotan pyörää saapuvaksi :) Itse olen 183cm ja menin kokotaulukon mukaan just L-kokoisen pyörän keskivaiheille. Aika huonosti arvioita löytyi netistä, mutta pienen tutkimisen jälkeen uskalsin pyörän kuitenkin tilata. Pistän tänne viestiä, kunhan saan ensikokemukset pyörästä. Aikaisempaa kokemusta tämäntyyppisestä pyörästä ei ole, joten vertailupohja on hieman heikko.
Gravelking sliksit 38mm viime syksyltä takaisin ja on aika hyvä kaikkeen, kulkee ja mukavan pehmeä, ennen kaikkea nuo tanwallit näyttää hyvältä. Jostain syystä noiden kanssa tulee lieviä selfsteering fiiliksiä kääntyessä.
Etuhaarukka kaipaisi muutaman millin isompaa rakea (tai runko puoli astetta tai jotain sinne päin jyrkempää ohjauskulmaa), niin pääsisit yliohjautuvuudesta eroon paksun 700c-renkaan kanssa. Vaihtoehtoisesti 650b-kiekot, jolloin renkaan ulkohalkaisijan pieneneminen pienentää trail-mittaa. Teoriaa vaikka tuolla (https://books.google.fi/books?id=NicmDwAAQBAJ&pg=PA47&lpg=PA47&dq=oversteering+bicycle&source=bl&ots=0ZoyGxbAut&sig=ACfU3U0UAXPx7ToqYh1bYYTzzjf84tZsJg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiu__Wp_vboAhXPxIsKHVj1BIIQ6AEwHXoECAcQA Q#v=onepage&q=oversteering%20bicycle&f=true), jos kiinnostaa.
Leveiden renkaiden kanssa tarvitaan pienempi trail kuin kapeampien renkaiden kanssa, jotta pyörä ei ala yliohjaamaan. Se johtuu siitä, että kallistettaessa pyörää leveämmät renkaat siirtävät painopistettä kapeampia renkaita enemmän sivuun pyörän keskilinjalta. Vai uskaltaako milleistä enää puhua ilman, että joku taas hermostuu.. :)
Näiden keskustelujen pohjalta päädyn todennäköisesti valitsemaan Kona Rove ST:n (1600e) ja Felt Broam 60 (1000e) välillä.
Näihin päädyin siksi, että tuo Kona Rove ST nyt vain vaikuttaa turvalliselta hyväksi havaitulta vaihtoehdolta, joka on tilattavissa Suomesta. Vastavuoroisesti Felt Broam 60 ei ole saanut lyttääviä kommentteja ja on kuitenkin 1000 euron pyöräksi kaiketi ihan kelpo vehje hiilikuituhaarukalla :)
Kiitoksia hyvistä ehdotuksista ja tuskin sitä voi kovin huonoa valintaa tehdä kun ei ole tietoa paremmasta!
Oulunjulli
20.04.2020, 16.52
Etuhaarukka kaipaisi muutaman millin isompaa rakea...Leveiden renkaiden kanssa tarvitaan pienempi trail ....
Toisaalta ongelmia ei ole ollut alkuperäisten Clementtien, olikohan ne 36mm, ei Vittoria hyper voyagereiden 40mm (vai oliko 38mm), eikä niiden Continental Terrojen 40mm jotka juuri otin pois.
Nuo Gravelkingit sen sijaan tuntui kääntäessä kiikkeriltä Roven alkuperäiselläkin keulalla viime syssynä, vähän odotin muutosta tuolla Ritcheyn keulalla joka pudotti AC:tä muistaakseni 2cm ja jonkin verran lisää rakea, mutta aika samalla lailla se tuntui menevän.
Luulisin siis että renkaassakin on jotain tuolle piirteelle altistavaa ominaisuutta, renkaan pyöreys/profiili tai jotain. Tai jos ei muilla vaivaa niin sitten nämä molemmat yksilötkin on jotenkin vaivaisia, siirsin nyt syksyllä takana olleen kumin eteen.
ps. Tuossa muuten samalla kun laitoin alle nämä viime syksynä sisurilla palvelleet, niin oli yllätys että toisesta stani löysi viitisen reikää, sen yhden pahemman tiesin jo ennestään kun kävelytti kotia.
Samalla kannattaa talvisäilytykseen renkaita pakatessa jatkossa taitella hieman vähemmän rytylle, oli hieman vaikeuksia saada hyppäämään reunat hyllylle. Mutta muuten kyllä sitten nämä vaikuttaa pitävän heti hyvin.
Gk sliks on pyöreä ja kevyt rengas. Pitoa on asfaltilla huimasti. Pyörä muuttuu noilla mikroautoksi. Rengas ei sorru alle, kuten nappuloilla olevat, tai siis kuvio ei sorru. Tarpeeksi kun assulla kanttaa, niin huomaa muljahduksen. Tuo varmaankin johtui 19mm sisäleveydestä. Asfaltilla 24mm kehä olisi kiva.
Ite 182cm ja rove 56cm. Eilen sattumalta otin kuvan kun talvella oli Contin terra speed ja trail 40mm alla, niin lauantaina käytin noiden vanteiden mukana tulleita 25mm Hutchinsoneja alla, kävin vähän ajaan ja totesin ettei ne ole mun juttu.
Gravelking sliksit 38mm viime syksyltä takaisin ja on aika hyvä kaikkeen, kulkee ja mukavan pehmeä, ennen kaikkea nuo tanwallit näyttää hyvältä. Jostain syystä noiden kanssa tulee lieviä selfsteering fiiliksiä kääntyessä.
Olispa tuossa takahaarukka sentin pari lyhyempi niin en taitais muuttaa mitään.
https://pic.useful.fi/d2PWDwX1j.jpgSama yliohjautuvuus täällä GK Slicksien kanssa. Tuntuu korostuvan tietyillä paineilla.
En ole ehtinyt TMT tohinassa mittaamaan tiettyjä paineita...
Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla
Asfaltilla 24mm kehä olisi kiva.
Suunnitelmissa siirtää Exploroon maasturin kiekot jossa Mcarbonin 30mm ulko-/ 25mm sisäleveät kehät, uskon että oikein hupaisat grävellykseen.
Fenix-pyörä a.k.a banaani.
Uuden sauman saaminen niin leveäksi, että ratkeama peittyi kokonaan vaati sen verran reippaasti lämpöä, että heat sink veti ohutseinämäisen emäputken vähän mutkalle. Näkyy kuvasta ehkä jotenkuten. Emäputken alapää on feissattu uudelleen. Kun vertaa alapään vahvistusrenkulan takareunan leveyttä etureunaan, niin huomaa kierouden viimeistään. Samaten emäputki turpos jonkun millin keskeltä, kun katsoo edestä päin. Todellinen custom-muotoilu siis :)
Muutosten laatu on lähinnä kosmeettinen ja rakenteellisia ongelmia tosta ei pitäisi aiheutua, mutta varmistuu jahka saan ohjainlaakerin asennettua paikoilleen ja testattua haarukan kanssa. Ohjauskulma saattaa olla muuttunut marginaalisesti johonkin suuntaan, mutta en jaksanut pähkäillä, että mihin suuntaan, jos mihinkään.
Jos näyttää etuhaarukan kanssa jotakuinkin järkevältä, niin sitten vaan maalia pintaan ja ajoon. Ehkäpä ei uutta tartte hommata ollenkaan, jos ei siltä tunnu. Toisaalta, jos tulee sellainen olo, että tarvii, niin on ainakin joku syy.
Ja kyllä kai sitä sielua ainakin alkaa olla fillarissa viimeistään siinä vaiheessa, kun runko on kertaalleen ajettu ratki ja herätetty henkiin uudelleen..
https://live.staticflickr.com/65535/49798676297_29ea234598_c.jpg
Nickname
20.04.2020, 20.25
^ Maalautatko koko pyörän ( ruisku vai jauhe? ) vai tuleeko paikkamaalaus samalla värillä? Räikeä neon väri sumurajoilla?:rolleyes:
^^ Siitähän tuli ihan soma. Nimimerkki Ansis varmaan maalaa tarvittaessa vaikka vähän sateenkaaren värejä.
Mahtava juttu, mutta onko pakko maalata? Jätä noin, ilmenee sielu paremmin.
Komppaan Teemua, arvet kuuluu fillariin (ellei hiilikuitu).
Näiden keskustelujen pohjalta päädyn todennäköisesti valitsemaan Kona Rove ST:n (1600e) ja Felt Broam 60 (1000e) välillä.
Valintaperusteena on varmaan jokin logikka, joka ei avaudu minulle. Molemmat ovat varmasti hintaan suhteutettuna hyviä valintoja. Mutta kannattaa vielä koittaa määritellä ominaisuudet, joita haluaa. Feltissä näyttää olevan takahaarukka pitkä, ajateltu varmaan retkipyörän ominaisuuksia enemmän kuin Konassa.
Ns. aloittelijan ei kannata säikähtää kalliimpaa valintaa. Hyvistä ominaisuuksista hyötyy kaikki. Hiukan tuo 8-vaihteinen voimansiirto kuitenkin arveluttaa ja kun mahdollinen päivitys vaatii uudet vivut, tulee sille toimenpiteelle hintaa kohtuuttomasti. Eli josko sittenkin miettisi tältä pohjalta myös kalliimpaa Felttiä kolmantena.
Komppaan Teemua, arvet kuuluu fillariin (ellei hiilikuitu).
Minusta ne kuuluu kuituiseenkin. Pätevä korjaaja (en minä) laminoi maton sen verran siististi, että itse jättäisin korjauskohdan näkyville ilman paikkamaalausta. Kuituahan on ehkä helpoin korjata.
Valintaperusteena on varmaan jokin logikka, joka ei avaudu minulle. Molemmat ovat varmasti hintaan suhteutettuna hyviä valintoja. Mutta kannattaa vielä koittaa määritellä ominaisuudet, joita haluaa. Feltissä näyttää olevan takahaarukka pitkä, ajateltu varmaan retkipyörän ominaisuuksia enemmän kuin Konassa.
Ns. aloittelijan ei kannata säikähtää kalliimpaa valintaa. Hyvistä ominaisuuksista hyötyy kaikki. Hiukan tuo 8-vaihteinen voimansiirto kuitenkin arveluttaa ja kun mahdollinen päivitys vaatii uudet vivut, tulee sille toimenpiteelle hintaa kohtuuttomasti. Eli josko sittenkin miettisi tältä pohjalta myös kalliimpaa Felttiä kolmantena.
Yritämpä vähän vilkaista aloittelijankin näkökulmasta. Minusta liian kallista pyörää ei kannata ostaa ellei se sitten ole rahasta kiinni, koska alottelijoistahan ei koskaan tiedä kuinka se pyöräilyinnostus kestää. Aloittellijalle myös tonnin pyöräkin on monesti tuplasti kalliimpi millä koskaan ajanut. Toki paska /väärä pyörä tappaa kiinnostuksen heti mutta ei näissä sellaisia vaihtoehtoja ole näkynyt. Itse en varmaan geometroista ole tuota takahaarukan pituuttaa juuri noteerannut, enkä juuri siitä ymmärrä. Liittyy varmaan jotenkin painopisteeseen :D
Mitä kahvojen päivitykseen tulee niin oli se sitten 8-, 9-, 10-, tai jopa 11-vaihteinen niin ens vuonna se standardi on varmaankin jo 12 maantielläkin ja täällä on sitten kaikilla kahvojen vaihto edessä?. Jos claris on oikeasti paska niin se on sitten eri asia. Itse ajelen soralla tyytyväisenä soralla, ehheh.. mutta tärkeämpänä pidän sitä, että hydrauliset jarrut puuttuu kokonaan kasista ja ysistä, joten siinä mielessä on ihan fiksua miettiä 10-vaihteista tai isompaa. edit: huomasinpa ettei tuossa Rove ST:ssä ollutkaan hydraulisia.
Oot kuitenkin ihan oikeassa että tuossa on puntaroinnissa 2 melko erilaista ja eri hintaluokassa olevaa pyörää.
hphuhtin
20.04.2020, 23.09
Clariksen eturattaat vs vaikka Tiagra on fiilis että halpa joustava läkkipellinpala vs kunnon jäykkää metallia. Silti pelaa ihan hyvin (vielä). Ei se siis ihan p***a ole. Varaan oikeuden muuttaa mieltäni :)
JohannesP
21.04.2020, 00.28
Vissiin raukes jo valmistajan takuu vai tuliko sieltä edes mitään ratkasuja ongelmaan?
Yritämpä vähän vilkaista aloittelijankin näkökulmasta. Minusta liian kallista pyörää ei kannata ostaa ellei se sitten ole rahasta kiinni, koska alottelijoistahan ei koskaan tiedä kuinka se pyöräilyinnostus kestää. Aloittellijalle myös tonnin pyöräkin on monesti tuplasti kalliimpi millä koskaan ajanut. Toki paska /väärä pyörä tappaa kiinnostuksen heti mutta ei näissä sellaisia vaihtoehtoja ole näkynyt.
Liian kallis on jokaisen henkilökohtainen asia. 1500 euron hintaluokan pyörät on kuitenkin ihan tavanomaista tavaraa krossareista puhuttaessa, eikä mielestäni mitenkään ylimitoitettu kenellekään, joka ei elä kassakriisin partaalla. Tuolla hinnalla saa kaikin puolin toimivaa laatua, mutta hifistelyyn, jossa hinnan ja laadun suhde alkaa heikentyä, ei vielä mennä.
Itse vierastan ajatusta, jossa ns. aloittelija testaa halvalla kalustolla innostustaan. Toki riskinä on se, että 1600 euron pyörä jää vähälle käytölle vs 1000 euron pyörä. Toisaalta riskinä on sekin, että tonnin pyörän hankkinut alkaa kaivata hetken kuluttua jotain enemmän ja silloin uuden hankinta on kaikkein kallein ratkaisu. Näitä joutuu jokainen mielessään pyörittelemään. Valinta pitäisi perustua johinkin tiettyyn näkemykseen, muuten tonninkin pyörä, joka sekin on ainakin minulle kallis ostos, on puhtaasti tuurilla valittu.
Itse en varmaan geometroista ole tuota takahaarukan pituuttaa juuri noteerannut, enkä juuri siitä ymmärrä. Liittyy varmaan jotenkin painopisteeseen :D
Yleensä tuolla haetaan rauhallista ajettavuutta ja retkipyörissä tilaa sivulaukuille. Ei huono asia, kun kysyjällä oli ajatus tehdä retkiä. Toki Roven haarukkakin mahdollistaa laukkujen käytön. Itselläni on 430 tai 435 mm haarukka ja Ortliebin back-rollerit mahtuu juuri ja juuri normaalisti 43-44 kengän numeron kanssa (tai Shimanon lukkokengät, jossa numerologiikka poikkeaa ns. normaalista, koossa 45) kyytiin. Haittapuolena joku voi kokea herkkyyden puutteen, mutta se tuskin normaalissa rauhallisessa lenkkeilyssä tai retkipyöräilyssä haittaa. Ja vaikuttaahan ajettavuuteen moni muukin asia. Rungossa on niin monta mittaa ja kulmaa, ettei yhtä lukua tuijottamalla voi käsitystä ominaisuuksista saada. Lisäksi kiekkojen ja renkaiden ominaisuudet voi tuota kuvaa muuttaa. Voi olla, että tämä avautuu vasta kilometrien myötä, mutta hyvä silti olisi koittaa saada pyörä kokeiltavaksi ennen ostopäätöstä.
Mitä kahvojen päivitykseen tulee niin oli se sitten 8-, 9-, 10-, tai jopa 11-vaihteinen niin ens vuonna se standardi on varmaankin jo 12 maantielläkin ja täällä on sitten kaikilla kahvojen vaihto edessä?
Ei ole. 10 toimii varmasti 90% käyttäjien mielestä riittävän hyvin. Siihen myös on jatkoa ajatellen hyvin valinnanvaraa osissa, jos jotain hienosäätöä haluaa tehdä. 8- ja 9-vaihteinen on tässä suhteessa paljon rajoitetumpi ja sekin vain perustason tavaraa. Tietysti osat on myös halvempia kuin 10- ja 11-vaihteisissa.
Hydrauliset jarrut on upeat käyttää, mutta veikkaan kysyjän sormilla mekaanistenkin toimivan riittävän hyvin. Pienikokoisen ihmisen tilanne voi olla toinen, jos maantiekahvoja pitää puristustaa lujaa. Tämäkin selviää kokeilemalla, eroja eri jarruissa voi olla. Mekaanisten säätö on myös periaatteessa helppoa, vaikka halvimmissa jarruissa joutuukin tekemään töitä enemmän kuin joissain kalliimmissa malleissa. Vaikka hydraulisetkin ovat yleensä ongelmattomat, mekaaniset ei välttämättä ole huono valinta retkipyörässä.
Jarruihin liittyen molemmissa näyttää olevan takajarru haarukan sisällä. Tästä seuraa se, että vaijeri tulee takana kuoresta ulos ylös päin. Vesi pääsee kuoren sisään, mikä vähitellen lisää kitkaa ja voi talvella jäätyä. Tuohon kannattaakin heti laittaa haitarikumi tms. suoja vaijerin päälle. Kahden euron kumin saa varmaan tingittyä kaupan päälle asennettuna. Työ kestää 5 minuuttia.
Joissain pyörissä on jarru kolmion yläpuolella. Se voi kuitenkin vaikuttaa tavaratelineen asennukseen ja hifistelijät näkee ehkä muitakin vaikutuksia eli yksiselitteisesti hyvää tai huonoa jarrun sijoituspaikkaa ei ole. Kunhan tiedostaa asian.
Mahdolliseen talvikäyttöön vaikuttas myös rengaskoko. Todennäköisesti ongelma poistuu aikanaan, mutta tällä hetkellä on markkinoilla vain yksi nastarengas 650b-kiekkoon (27,5") n. 35 mm levyisenä. Kun pyörässä on vakiona 47 mm rengas, mieluummin itse valitsisin 35 millistä pykälää leveämmän talveksi. Toki 35 mm (vai oliko se 38 mm) renkaallakin pärjää siinä, missä krossarilla ylipäätään talviajossa eli tämäkin asia kannattaa tiedostaa. Koossa 700 c (28") tarjontaa on paremmin.
Jos claris on oikeasti paska niin se on sitten eri asia.
Kannattaa kokeilla, miltä vivut ja niiden toiminta tuntuu ja miten käsi kahvojen päällä istuu. Shimanon ja Sramin logiikka on erilainen, kun Shimanolla käytetään jarrukahvaa myös vaihtamiseen, Sramilla vaihteet hoituu kokonaan jarruvivun takana olevalla vaihdevivulla. Koen, että Shinano on kevyempi käyttää, Sram vaatii enemmän voimaa. Toisaalta vierastan jarruvivun sivuttaisliikettä. Jälleen asia, joka kannattaa huomioida ja sitten päättää, onko sillä itselle merkitystä.
Oot kuitenkin ihan oikeassa että tuossa on puntaroinnissa 2 melko erilaista ja eri hintaluokassa olevaa pyörää.
Vaihtoehtona onkin myös Rove DL tonnin hintaluokassa ja Broamin eri vaihtoehdot. Jos rungon mitoitus on sopiva, noista varmasti löytyy hyvä valinta. Periaatteessa mikä tahansa, kunhan se vain vastaa tarpeita, jotka siis pitäisi saada määriteltyä.
Kun aloittaja halusi ns. valmiin pyörän, vaihteiden välitykset kannattaa vielä katsoa. Rove ST:sää on laaja pakka, mutta edessä vain yksi ratas. Ykkösvaihde on 40/42 eli aika kevyt ja siten varmaan ok. Myös suurin vaihde 40/11 riittää useimmille tasamaalla, mutta alamäessä voi kaivata isompaa vaihdetta. Keskinopeus ei silti nouse, jos hetken saa polkea hiukan lujempaa eli on lähinnä fiilispuolen juttu.
Broam 60:n ykkösvaihde on hiukan lyhyempi eli kevyempi ja suurin vaihde hiukan pidempi. Erona on lähinnä kahden eturattaan systeemi, joka vaatii hiukan enemmän opettelua kuin yksi eturatas. Lisäksi koen porrastuksen 30/46 turhan suureksi, pidän enemmän 36/46 rattaista. Se kuitenkin teettää hiukan pohdintaa ykkösvaihteen välityksen kanssa. Itselläni on 36/36-välitys ja tuota lyhyempää ei tähän ehkä kannata laittaa.
Pakan porrastuksen eli vaihteiden välityserojen suuruus voi näissä pyörissä myös olla jonkun maantiepyöräilijän mielestä turhan suuri. Vaihtelevassa rauhallisessa ajossa tuskin ongelmaa siitä tulee. Mutta parempien välitysten hakeminen vaatii jo kokemusta omista tarpeista. Siihen voi palata 5000 kilometrin jälkeen.
Vissiin raukes jo valmistajan takuu vai tuliko sieltä edes mitään ratkasuja ongelmaan?
Lyhyt vastaus:
Takuu (5 vuotta) on vielä voimassa, mutta mikroyrityksen asiakkuuteen liittyy riskinsä :)
Pitkä vastaus:
Homman nimi on se, että Cyclo Bicyclesiä pyörittänyt Bernat riitautui italialaisen pajan kanssa, joka teräsrungot kasasi. Siellä porukka vaihtui ja työnjälki muuttui niin huonoksi, että Bernat joutui perumaan kaupat kolmesta viimeisestä tilatusta rungosta ja palauttamaan ennakkomaksut niistä asiakkailleen. Kyseinen paja ei suostunut kuitenkaan palauttamaan Bernatin sinne jo maksamia rahoja, Bernat riitautui niiden kanssa ja Bernat joutui laittamaan pillit pussiin Cyclon osalta. Nyt kyseinen paja ei ota vastuulleen vanhan porukan aikaista takuujuttua.
Nykyään hän vetää luxuspyöräretkiä rikkaille (jenkki)turisteille Bike Cat Tours -nimisessä firmassa, mutta sattuneesta syystä retket on nyt vähissä, joten herra on ilmeisestikin melko p.a. tällä hetkellä. Siksi ei hän ei olisi edes kyennyt järjestämään rungolle korjausta jossain toisaalla juuri nyt, mutta lupasi kyllä yrittää raapia jostain rahat kasaan niin, että saisi maksettua edes osan korjauskuluista mulle takaisin. Mutta koska Bernat on oikeasti hyvä tyyppi, niin enhän mä kehtaa siltä mitään pyytää.. Jos se vielä joskus saa Cyclon pyörimään, niin antakoon vaikka alennusta seuraavasta rungosta sitten.
Oikeasti toi runko oli kuitenkin rosterirungoksi edullinen ja vaikka mä sen tietenkin ostin "loppuelämän rungoksi, on se hintansa haukkunut kolmen ja puolen aikana ja vaikka siitä ei olisi tullut enää kalua, niin ei olisi mennyt ne rahat hukkaan. Niin hyvä se on ollut, että ongelmaksi tulee ihan oikeasti muodostumaan se, että mitä seuraavaksi. Tai siis mitä sellaista seuraavaksi, mikä ei maksa niin tuhansia euroja, että ei mene yli sen rajan, mitä mä pidän jollain tapaa järkevänä fillarirungon hintana.
Tekovika toi sauman ratkeaminen toki mun mielestä oli, mutta myönnän, että käyttäjän jossain määrin säälimätön käyttö on kyllä osaltaan edesauttanut ratkeamista eli pieni spekuloinnin vara jää siihen, että halusinko rungon tehtävän liian kevyistä putkista. Vaakaputkeksi olisi ollut ollut tarjolla vähän paksuseinäisempikin vaihtoehto, joka olisi joustanut ehkä vähän vähemmän, jolloin sauma ei ehkä olis ratkennut, mutta se on täyttä spekulaatiota siis. Tätä videota (https://youtu.be/gE34eg-hbW0) vaikka kun katsoo, niin se horisontaalinen jousto, mitä etuhaarukassa ja rungossa tapahtuu, aiheuttaa juurikin sellaisen liikkeen putkiin, että vaakaputken alareunan sauma joutuu rasituksen alaiseksi.
Maalaamiseen liittyen, niin ei ole pulveri vaan ruiskulla on maalattu ja ajattelin yrittää paikkaamista itse. Värikoodi on tallessa ja Decoväristä saa kaksikomponenttiepoksimaalia "ammattitasoisella" suuttimella varustettuun spraypurkkiin pakattuna. Venehommien kanssa olen aikoinaan harrastanut paikkamaalaushommiakin sen verran, että ei ole ihan peukalo keskellä kämmentä. Samalla tapaa maalasin maasto-Gunnarin takapään aikoinaan sen jälkeen, kun Konga oli sinkuloinut mulle sen perän ja siitä ainakin tuli ihan hyvä ja on myös kestänyt yllättävän hyvin.
(Mun kohdalta se mainittu fillarielitismi on siis ehkä nyt määritelty: se sitä, että ajaa mieluummin vanhalla ja hyväksi todetulla, tutun korjaamalla ja itse paikkamaalaamallaan rungolla kuin suin päin ostelee uusia, joista ei ole takeita siitä, että ne olisivat vanhaa parempia tai ainakaan mieluisampia.)
E: 1,76 kg muuten painaa paljas runko, kun irroitin jarrutappeja lukuunottamatta kaiken irti lähtevän. 54x55,5 cm.
Minusta ne kuuluu kuituiseenkin. Pätevä korjaaja (en minä) laminoi maton sen verran siististi, että itse jättäisin korjauskohdan näkyville ilman paikkamaalausta. Kuituahan on ehkä helpoin korjata.
Meidän Idan etelän leirillä talvella kaatumalla rikkomasta BMC:stä tuli neidin mukaan niin siisti, että korjauskohtaa ei juuri edes näe. Siinä oli siis muutaman neliösentin reikä keskellä vaakaputkea, kun pyörä pysähtyi tolppaan vaakaputki edellä kaatumisen jälkeen. En ole itse nähnyt vielä korjattuna.
Valintaperusteena on varmaan jokin logikka, joka ei avaudu minulle. Molemmat ovat varmasti hintaan suhteutettuna hyviä valintoja. Mutta kannattaa vielä koittaa määritellä ominaisuudet, joita haluaa. Feltissä näyttää olevan takahaarukka pitkä, ajateltu varmaan retkipyörän ominaisuuksia enemmän kuin Konassa.
Ns. aloittelijan ei kannata säikähtää kalliimpaa valintaa. Hyvistä ominaisuuksista hyötyy kaikki. Hiukan tuo 8-vaihteinen voimansiirto kuitenkin arveluttaa ja kun mahdollinen päivitys vaatii uudet vivut, tulee sille toimenpiteelle hintaa kohtuuttomasti. Eli josko sittenkin miettisi tältä pohjalta myös kalliimpaa Felttiä kolmantena.
Kyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä :D Itse ajattelen niin, että Kona Rove ST on kaiketi tunnettu/haluttu malli, joten siinä myös arvo säilyy, ja on helppo myydä, jos perse ei kestäkään gravel grindausta!
Felt Broam 60 kiinnosti ensikädessä takahaarukan, hiilikuitikeulan vuoksi, ja myös siksi, että en oikeastaan 1000e hintaluokasta saanut ehdotuksia. Tavoite oli saada tarkempaan vertailuun kaksi eri hintaluokan pyörää ja ikään kuin todeta, että haluaako tietyistä ominaisuuksista sitten oikeasti maksaa.
PS. Pakko sanoa, että on tämä gravel grindaus aikamoista hifistelyä muihin harrastuksiini nähden (painonosto, juoksu) :D Odotusarvo oli, että tälläkin foorumilla olisi tietyt 1-2 "kestosuosikkia" tuon hintakategorian sisältä, mutta ei olekaan ihan niin. Tällä hetkellä tuntuu kaukaiselta ajatukselta edes ymmärtää, miksi uuteen pyörään pitäisi kajota. Onkin jännä nähdä, että muuttuuko itselläkin tuntuma ja tieto kilometrien lisääntyessä ja tulevaisuudessa haluankin sörkkiä esim. vaihdepakkaa tai vaihtaa rengasta.
Niin ja mitä tulee omaan pyöräilytaustaani, niin viime kesänä tuli ajeltua tuttavan Insera C700 cyclocrossilla mm. pieni saariston rengastie ja pieniä 50-70 km lenkkejä. Erityisesti vauhdin ja etenemisen huuma vei jalat alta, mitä en ollut koskaan kokenut Jopolla kauppaan polkiessani. Kuntotausta on onneksi muusta urheilusta johtuen ihan OK tähän lajiin, vaikka nöösi olenkin (mm. 3400m cooper).
Kyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä :D Itse ajattelen niin, että Kona Rove ST on kaiketi tunnettu/haluttu malli, joten siinä myös arvo säilyy, ja on helppo myydä, jos perse ei kestäkään gravel grindausta!
PS. Pakko sanoa, että on tämä gravel grindaus aikamoista hifistelyä muihin harrastuksiini nähden (painonosto, juoksu) :D Odotusarvo oli, että tälläkin foorumilla olisi tietyt 1-2 "kestosuosikkia" tuon hintakategorian sisältä, mutta ei olekaan ihan niin. Tällä hetkellä tuntuu kaukaiselta ajatukselta edes ymmärtää, miksi uuteen pyörään pitäisi kajota. Onkin jännä nähdä, että muuttuuko itselläkin tuntuma ja tieto kilometrien lisääntyessä ja tulevaisuudessa haluankin sörkkiä esim. vaihdepakkaa tai vaihtaa rengasta.
Hyvä valinta! Vielä kun saat pyörän ostettua ja kotiin asti :D Oma ensimmäinen harrastepyörä oli myös Kona Rove, ja itse ajelin sillä ainakin pari vuotta tyytyväisenä ilman mitään modauksia. Ensimmäinen muutos taisi olla paremmat renkaat, mutta tuohon tämän vuoden ST:hen ei niitäkään tarvitse vaihtaa ellei nyt aivan pelkkää asfalttia aio ajella. Renkaiden lisäksi ainoa muutos taitaa olla 1x -voimansiirtoon vaihtaminen, ja sekin etuvaihtajan kahvan rikkoutumisen seurauksena. Fillaritoria selaillessa huomaa että Rovet on viety käsistä, ja niihin löytyy ostoilmoituksiakin. Sijoituksena pyörää ei voi tietenkään pitää, mutta mahdottoman kallista kokeilusta ei tule jos vaikka vuoden päästä haluaakin päästä pyörästä eroon. Varsinkin jos teräspyörät pysyvät yhä valtamuodissa.
Hifistelystä vielä, pyöräilyssä on mahdollista hifistellä aivan loputtomasti, mutta pakollistahan se ei ole. Aika vaikea on itsekään erottaa mikä kaikki omasta hifistelystä on ulkopuolelta opittua ja mikä oikeasti omasta tarpeesta ja halusta lähtevää. Esimerkiksi jarruja ja renkaita olen vaihdellut ihan käytännön syistä, mutta esimerkiksi hiilikuituosien hankkiminen kevennysmielessä taitaa mennä (omalla kohdalla) turhamaisuuden puolelle. Saahan sitä juoksussakin ostaa 50 € tai 250 € lenkkarit kaiken maailman kompressiovaatteista ym. puhumattakaan. Toki summat jäävät pienemmiksi kuin pyöräilyssä. Jokainen harrastakoon tavallaan!
Kyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä :D Itse ajattelen niin, että Kona Rove ST on kaiketi tunnettu/haluttu malli, joten siinä myös arvo säilyy, ja on helppo myydä, jos perse ei kestäkään gravel grindausta!
Tuo on hyvä pointti eli katsoa, kannattaako maksaa enemmän.
Pehmustetut housut on muuten syytä hankkia... Satulankin voi jouta vaihtamaan. Se ei ole pyörän huonoutta, jos satula ei sovi.
Näiden keskustelujen pohjalta päädyn todennäköisesti valitsemaan Kona Rove ST:n (1600e) ja Felt Broam 60 (1000e) välillä.
Näihin päädyin siksi, että tuo Kona Rove ST nyt vain vaikuttaa turvalliselta hyväksi havaitulta vaihtoehdolta, joka on tilattavissa Suomesta. Vastavuoroisesti Felt Broam 60 ei ole saanut lyttääviä kommentteja ja on kuitenkin 1000 euron pyöräksi kaiketi ihan kelpo vehje hiilikuituhaarukalla :)
Kiitoksia hyvistä ehdotuksista ja tuskin sitä voi kovin huonoa valintaa tehdä kun ei ole tietoa paremmasta!
Broam 40:stä sain juuri hyviä tarjouksia. Laitat 200-300e enemmän niin irtoaa. Kuitenkin astetta paremmat osat ja löytyy ns. hyllystä.
Tuo on hyvä pointti eli katsoa, kannattaako maksaa enemmän.
Pehmustetut housut on muuten syytä hankkia... Satulankin voi jouta vaihtamaan. Se ei ole pyörän huonoutta, jos satula ei sovi.
No nyt se on virallista eli Kona Rove ST (54cm) lähti tilaukseen. Ei ollut testattavissa tällä alueella, mutta myyjä sai vakuuttuneeksi, että 54cm runko on se oikea, kun pituutta on karvan verran alle 180cm. Nyt vain pitäisi jaksaa odotella muutama päivä... Ai että
Odottavan aika on pitkä. Mutta onneksi kelit vaan paranee.
Tuossa on taatusti pyörää pitkäksi aikaa ja moneen tarpeeseen.
Jami2003
21.04.2020, 16.09
No nyt se on virallista eli Kona Rove ST (54cm) lähti tilaukseen. Ei ollut testattavissa tällä alueella, mutta myyjä sai vakuuttuneeksi, että 54cm runko on se oikea, kun pituutta on karvan verran alle 180cm. Nyt vain pitäisi jaksaa odotella muutama päivä... Ai ettäViitaten aiempaan rungon geometria muutokseen minäkin uskon että 54 cm on se oikea.
Maalattu. Väri on pantone 547. Koodi oli tiedossa, mutta sen, että se on "Deep Arctic Blue", opin tänään.
https://live.staticflickr.com/65535/49801983842_f7f62ac80e_c.jpg
Siitähän tuli siisti. Pölyllä ja kuralla sitten loput häivytykset :)
^^ No huh huh. Hieno tuli. Itsekö ruiskuttelit menemään?
Maalattu. Väri on pantone 547. Koodi oli tiedossa, mutta sen, että se on "Deep Arctic Blue", opin tänään.
Hienohan siitä tuli ja nopeasti sait korjattua. Pyörä vaan nippuun ja kohti uusia seikkaluja.
Broam 40:stä sain juuri hyviä tarjouksia. Laitat 200-300e enemmän niin irtoaa. Kuitenkin astetta paremmat osat ja löytyy ns. hyllystä.
Mistä putiikista sait tarjouksia? Itse pallotellut Kona Roven ja Broam 60 2019 välillä...
Siitähän tuli siisti. Pölyllä ja kuralla sitten loput häivytykset :)
^^ No huh huh. Hieno tuli. Itsekö ruiskuttelit menemään?
Hienohan siitä tuli ja nopeasti sait korjattua. Pyörä vaan nippuun ja kohti uusia seikkaluja.
Kiitos, joo itse Decovärin kilikoleilla. Eiköhän se rapa- ja pölykerros ala karttua jo tänään. Jos tuntuu ajossakin vielä ihan normaalilta, niin sitten voi sanoa, että case closed. Toivottavasti pidemmäksi kuin lyhyemmäksi aikaa. Voi olla, että en yhtä kevyttä teräksistä gravel/cx-runkoa enää tässä elämässä saa tai uskalla teettää, niin pitää nauttia tosta niin pitkään kuin voi.. :)
Ohiampuja
22.04.2020, 08.17
Eiköhän se rapa- ja pölykerros ala karttua jo tänään. Jos tuntuu ajossakin vielä ihan normaalilta, niin sitten voi sanoa, että case closed. :)
Pystytkö esim pitkällä linjarilla yms tarkistamaan että tuliko emäputkeen sivuheittoa?
Sen perusteella, mitä äkkiseltään ennen maalaamista testasin ohjainlaakeri ja haarukka paikoilleen asennettuna, niin ei tullut, mutta virittelen vähän lankoja tänään, kun saan pyörän kasaan.
Mistä putiikista sait tarjouksia? Itse pallotellut Kona Roven ja Broam 60 2019 välillä...
Oulun kivijalkaliikkeistä. Broam 40 vaikuttaa juuri sopivalta minulle.
Ajoasento jne.
No niin, kävin eilen vähän rytyyttämässä juurakoita ja pellonlaitoja ja vielä on yhtenä kappaleena. Sävyeroa tuli sen verran, että jouduin meikkaamaan vielä haarukkaakin. Kunhan lakka kuivahtaa, niin saan senkin takas paikoilleen. 8,7 kg ton kuitukeulan kanssa ja kuvan hiluilla. Kiekot on tukevat, mutta ei superkeveät. (King R45 + 32/28 Sapim D-Light + Belgium Plus). Eiköhän tää keissi ollut tässä. Ehkä jossain vaiheessa sitten jotain ton kaveriksi. Mutta nyt sen kanssa ei ole kiire eikä pakkohankinta ahista, kun tosta ei tarvi - eikä oikeastaan voikaan luopua - koska jälleenmyyntiarvoa tolla tuskin enää on.. ;)
https://live.staticflickr.com/65535/49807807578_20585a9133_k.jpg
^ Ja eikun kovaa ajoa. Sinänsä hauska, että vaaka heilahtaa about samoille lukemille kuin allekirjoittaneen Exploro Ltd Mhiilen ankkuriaerokiekoilla. Sama idea mutta pyörissä ei oikeastaan ole yhtikäs mitään samaa.
yksinteoin
23.04.2020, 10.51
On toi kyllä todella hieno pyörä, tän ketjun kauneimpia. Todella mukavaa, että sai korjattua ja pyörä pääsee taas kovaan ajoon.
Gary oin'
23.04.2020, 10.56
Loistavaa, Cyclolle pitkää ikää!
Päivitetääs oma lenkki-GG pitkästä aikaa tähän ketjuun. Pacerin 32mm max. rengasspeksi on leveyden suhteen hyvin konservatiivinen, minusta tätä runkoa olisi pitänyt myydä speksillä "laita 35mm Gravelkingit".
https://live.staticflickr.com/65535/49808625966_77ee5bdd68_b.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/49808069473_33bb3a437a_b.jpg
lisää https://1drv.ms/u/s!AqKIWXpNjgPmk-MrECMb-72xv-0h-Q?e=ryl1Kp
Henkilövaaka kertoo 9,4kg, halpa matkalaukkuvaaka 9,2kg ja excel 9,6kg, eli kalibrointia kaivataan. Kuinka paljon Stenun rosterirungolla on painoa? Siinä taitaa olla se suurin painoero tähän verraten
Ohiampuja
23.04.2020, 13.57
Sinänsä hauska, että vaaka heilahtaa about samoille lukemille kuin allekirjoittaneen Exploro Ltd Mhiilen ankkuriaerokiekoilla. Sama idea mutta pyörissä ei oikeastaan ole yhtikäs mitään samaa.
Näin 50 vee ikämiehenä voi tunnustaa että LJL:n kuitukeksintö on kaamean näköinen tähän Stenun kaunottareen verrattuna. Kyllä täydellisen pyöreä putki on vaan kaunis. :)
Näin 50 vee ikämiehenä voi tunnustaa että LJL:n kuitukeksintö on kaamean näköinen tähän Stenun kaunottareen verrattuna.
Kaikella rakkaudella, mielipiteitä on monenlaisia, mutta harvoin sentään noin vääriä :D Joka tapauksessa, jatkamme itse valitsemamme erotiikan tiellä. Pääasia että ajo maittaa, ja ettei ole nenärengasta.
Ohiampuja
23.04.2020, 15.18
Täsmälleen näin. :)
Kyllä silmää miellyttää tuo Stenun cyclo.
Raporttia oman stavangerin päivityksestä, ehkä joku löytää tästä jotain hyötyä pähkäillessä millä vaihteistolla ottaa haluamaansa pyörää, ehkä vain turhaa jaarittelua ja oman ajatuksen kulun avaamista. Ennen päivitystä pyörässä siis oli 105 5700 vaihteet 46/30 eturattaat velo-orangen nelikantti kammilla ja 32-11 10-lehtinen xt pakka, päivitettynä ultegra kahvat grx vaihtajalla 105 kammet ultegra keskiöllä ja 40 hampaisella ovaalirattaalla, pakkana toimii 11-42 11-lehtinen XT pakka. Nyt on tässä lomautettuna ollut aikaa tehdä kunnolla pyörälenkkejä ja on tehty monipuolisia lenkkejä pitkähköistä pk pyörittelyista noin tunnin tempoajoon asfaltilla vaihtelevan pituisiin soralenkkeihin ja väärinpyöräilty tutuilla keskuspuiston poluilla, eli siis aika kattavasti.
Ongelman ratkaisu tavoitteissa on onnistuttu enkä ole ketjua onnistunut vielä kertaakaan tiputtamaan (ei liene yllättävää että ketju ei putoa kytkimellisellä vaihtajalla narrow wide rattaalta). Välitys suhteissa on lähtenyt pari vaihdetta yläpäästä mutta hypyt vaihteiden välillä jopa pitkillä PK lenkeillä eivät ole tuntuvasti vanhaa isompia ja ei ole ollut ongelmaa pysyä sopivalla cadenssi alueella. Parissa alamäessä kovempitempoisilla lenkeillä on tullut osuttua isoimmalle vaihteelle jolloin vauhtia on ollut noin 50km/h ja vielä olisi ollut jaloissa cadenssia jäljellä polkea kovempaa ja Suomen tasaisissa olosuhteissa tälläisellä harrastelijalla harvemmin on tarvetta tuota kovempaa päästä. Pienessä päässä tosiaan ollaan edelleen suunnilleen samassa kun vanhallakin setillä eli desimaaleja alle 1:1 välityksessä mikä omille heikoille jaloille on sopiva välitys sietää näitä helsingin keskuspuiston jyrkkien lyhyiden mäkien hapotuksia ja pärjää maastonousuissakin niin hyvin kun tälläisellä pyörällä voi pärjätä. Tiivistettynä sanoisin siis että paikallisiin olosuhteisiin ja omaan kuntotasoon nähden erittäin sopivat välitys suhteet ja tulee käytettyä pakkaa kaikkien 11 vaihteen laajuudelta vaikkakin ääripäitä harvemmin. En tiedä johtuuko ovaalista rattaasta vai nykystandardin mukaisesta kampisetistä ja siitä paljon puhutusta jäykkyydestä vai onko vain täyttä placeboa ja keväthuumaa, mutta nykyään pyörä tuntuu lähtevän kiihdyttäessä esimerkiksi valoista huomattavasti entistä herkemmin ja rivakammin liikkeelle ja tuntuu että voima siirtyy äkäisemmin reisistä renkaaseen.
Jarrukaapeledin päivitys compressoimattomiin kaapeleihin kyllä lisäsi omassa täyspitkästi kaapeloidussa systeemissä varsinkin takajarrun tehoa ja säätelyä huomattavasti entistä paremmaksi, tekisi mieli sanoa että jopa melkein hydraulisen tuntuiseksi, mutta oma kokemus hydraulisista jarruista rajoittuu muutamaan pikaiseen koeajoon joten en ole millään tavalla pätevä tekemään vertausta. Jarruinahan siis toimii TRP spyren mekaaniset 2 puoleiset levarit joissa olen käyttänyt disco brakesin keraamisia tai copper free paloja, toimivat erittäin hyvin varsinkin sateella verrattuna helpommin saatavilla oleviin paloihin.
Loistavaa, Cyclolle pitkää ikää!
Päivitetääs oma lenkki-GG pitkästä aikaa tähän ketjuun. Pacerin 32mm max. rengasspeksi on leveyden suhteen hyvin konservatiivinen, minusta tätä runkoa olisi pitänyt myydä speksillä "laita 35mm Gravelkingit".
Henkilövaaka kertoo 9,4kg, halpa matkalaukkuvaaka 9,2kg ja excel 9,6kg, eli kalibrointia kaivataan. Kuinka paljon Stenun rosterirungolla on painoa? Siinä taitaa olla se suurin painoero tähän verraten
Kiitos, kiva Pacer sulla. Harmi, että Surly lopetti niiden valmistuksen. Olen tässä yrittänyt kyttäillä sopivan kokoista käyettynä, kun mulla on yksi 10-vaihteinen Campa-setti varastossa ja kaiken maailman ei-os tankoa ja stemmiä ym. Aika vähän noita vaan on käytettynä tarjolla, mikä lienee merkki siitä, että omistajat viihtyvät Pacereittensä kanssa :) All Cityn Mr. Pink olisi toinen vastaava reilulla rengastilalla ja mid-reach-maantiejarruilla varustettu monikäyttömaantierunko, joka kelpaisi, jos käyettynä tulisi vastaan.
Juuri kun pyörä oli hetken atomeina, niin punnitsin rungon paljaaltaan, ilman mitään pulttien yms. vaaka (digit. kalavaaka) näytti 1,76 kg. Uusien maalien, pulttien, vaihtajankorvakkeen jne. kanssa 1,84 kg. Toi kuitukeula on tietenkin reippaasti Pacerin haarukkaa kevyempi. Cyclo painaa karvan päälle 9 kg sen alkuperäisen teräskeulan kanssa, jonka uskoisin olevan satakunta grammaa Pacerin keulaa kevyempi.
Ohiampuja: hain Velosportista uuden ketjun Cycloon ja samalla vähän hipelöin sekä SuperX että kuitu-Topstonea ja totesin, että varmasti ovat aivan erinomaisen hyviä pyöriä molemmat, mutta totesin myös, että ei ole boxierotiikka munkaan juttu :) Ymmärrän kyllä ehkä myös sen, miksi joidenkin mielestä se on hienoa.
Tällainen värihahmotuksen alisuoriutuja ei kyllä huomaa tuossa Stenun pyörässä mitään virhettä...
Garyn Pacer on erittäin linjakas kokonaisuus. Ei liene kovin epämiellyttävä ajossakaan?
Stenun pyörää katsellessa huomio kiinnittyy emäputkeen hitsattujen putkien sijainti emäputkessa melkoisen lähellä toisiaan, noihin yhdistettynä vielä ohuehko emäputki. Tuohon yhdistelmäkohtaan kohdistuu vääntöä putkelta runtatessa ja pyörän päälle noustessa miehiseen tapaan, vauhtia potkaisten ja jalan heittäminen satulan ylitse.
Välttäsin noita molempia sen mitä muistaisin.
Täällä näköjään moni muukin päätynyt tuohon Kona Roveen ja siihen minäkin alan kallistua. Tuon Bikeshopin alennuksen kanssa taitaa olla teräsrunkoisista vaihtoehdoista hintalaatusuhteeltaan aika hyvä diili ja ei tarvitse ulkomailta tilailla.
Koon suhteen vielä vähän mietityttää, että kumpi sopisi paremmin, 50 vai 52. Mittaa mulla on 170cm ja sisäsauma on 79. Lisäksi tuntuu että kädet saattaa olla vähän pitkät muuhun kroppaan nähden kun 50 koon Merida cyclossa ainakin kaipaisi vähän pidempää stemmiä ja muistaakseni siinä on vakiona 80 tai 90mm stemmi.
Konan taulukoiden mukaan 52 osuisi näillä mitoilla paremmin, mutta siinä näkyy stack olevan jo 2cm korkeampi kuin koossa 50, muissa mitoissa ei ole hirveitä eroja. Bikeshopin laskuri antaa myös kooksi 52, mutta sitten taas siellä sanotaan että viiston vaakaputken vuoksi Rovessa kannattaisi valita pykälää pienempi kuin laskurin tulos. Mitä mieltä olette?
Firlefanz
24.04.2020, 15.03
Ranskalaista käsityötä, ruostesuojakäsiteltyä teräsputkea ja hiilikuitua:
https://pic.useful.fi/UH1HiYY9f.png
Meral Hansel. Löytyy myös naisten runkomallina nimellä Gretel. Suunniteltu käytettäväksi "650 x 42B ou 700 x 28C avec gardes-boue / 650 x 48B et 700 × 40 sans gardes-boue" eli lokareiden kanssa tai ilman. (Ero vaikuttaa poikkeuksellisen suurelta, mutta johtuu ehkä ajatellusta lokarityypistä?)
Kiinteä takavaihtajan korvake on yllättävä piirre ainakin minusta, mutta muutenhan ollaan nykyajassa eli läpiakselit ja levyjarrut (vaikka ilmeisesti saatavissa myös vannejarrukiinnikkeisenä).
Hinta €1690, mutta sitä en lähde ollenkaan arvioimaan. Sanon vain että tykkään ulkonäöstä:p
Geometria-, paino- ynnä muita teknisiä tietoja löytää:
https://bike-cafe.fr/2019/02/meral-hansel-pour-les-hommes-et-gretel-pour-les-femmes/
https://bike-cafe.fr/2019/09/meral-sur-les-sentiers-du-gravel/
PS Bottom bracket drop näyttäisi olevan 67,5 mm ja kierteet brittiläiselle keskiölle:rolleyes:
^ Teräsrunko noin järeällä emäputkella voi olla vähän... Nihkeä. Tai aikoinaan kun ajelin itse koko matkalta 1-1/8" kaulaputken Ritcheyn SwissCrossilla, oli muuten alustongallakin käsille silkkisen mukava, ja kokeilin Ninerin jotain teräsraamia tapered-emäputkella niin saamari että oli kovan tuntuinen kanttarellien ylityksessä :rolleyes: Mieluummin tuollainen ohut kuin Stenun ja Garyn pyörissä (ilman ratkoja)
Koon suhteen vielä vähän mietityttää, että kumpi sopisi paremmin, 50 vai 52. Mittaa mulla on 170cm ja sisäsauma on 79.
Konan taulukoiden mukaan 52 osuisi näillä mitoilla paremmin, mutta siinä näkyy stack olevan jo 2cm korkeampi kuin koossa 50, muissa mitoissa ei ole hirveitä eroja. Bikeshopin laskuri antaa myös kooksi 52, mutta sitten taas siellä sanotaan että viiston vaakaputken vuoksi Rovessa kannattaisi valita pykälää pienempi kuin laskurin tulos. Mitä mieltä olette?
Omat mitat 171 ja 78. Sormen päästä toisen käden sormenpäihin mitta 171 eli ymmärtääkseni melko ”normaalit/ jopa lyhyehköt kädet. Ajan vuoden 2018 koon 50 Rovella. Alkuperäinen 70mm stemmin vaihtui 90mm ja satula on keskikohdasta siirretty 7mm taakse eli säädön varaa vielä jää. Välillä olen pohtinut olisiko 52 ollut parempi, mutta päätynyt aina lopputulokseen että tuo on hyvä. Ajoittain selkä jumittaa mutta liittyy enemmän venyttelyn puutteeseen kuin pyörään. Pienempään runkoon saat sporttisemman asennon ja isompaan ehkä rennomman (stack). Molemmat saat varmasti toimimaan, mutta jos kätesi ovat reilun pituiset pitäisikö harkita kokoa 52 ettei reach lopu kesken?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Hiski Läpsteri
24.04.2020, 18.07
No nyt se on virallista eli Kona Rove ST (54cm) lähti tilaukseen. Ei ollut testattavissa tällä alueella, mutta myyjä sai vakuuttuneeksi, että 54cm runko on se oikea, kun pituutta on karvan verran alle 180cm. Nyt vain pitäisi jaksaa odotella muutama päivä... Ai että
Onnea ostopäätöksen johdosta. Tuoreen 54 cm Rove DL:n omistajana kiinnostaa kuulla vaikutelmistasi nimenomaan mitoituksesta, eihän DL:ssä ja ST:ssähän paljon muuta yhteistä olekaan kuin geometria. Mä olen jylhät 174 senttimetriä pitkä ja jalkani noin 81 cm, enkä siis liene kylän pitkäselkäisin kaveri. DL tuntuu hyvältä, ja mitäpä hätää tässä noviisilla on erilaisia säätöjä testaillessa. Sellainen kumminkin on mielessä melkein joka ajolla, että selkä on hieman enemmän kaarella kuin haluaisin, ja että pitäs joko siirtää satulaa taaemmas tai persettä edemmäs, mutta molemmat ovat jo ääriasennoissa.
Asiaan toki löytynee monta ratkaisua, enkä sitäpaitsi oo ajanut kuin max. 15 km pätkää, joten voi olla, että pyörään tutustuessa asia valkenee.
Stenun pyörää katsellessa huomio kiinnittyy emäputkeen hitsattujen putkien sijainti emäputkessa melkoisen lähellä toisiaan, noihin yhdistettynä vielä ohuehko emäputki. Tuohon yhdistelmäkohtaan kohdistuu vääntöä putkelta runtatessa ja pyörän päälle noustessa miehiseen tapaan, vauhtia potkaisten ja jalan heittäminen satulan ylitse.
Välttäsin noita molempia sen mitä muistaisin.
52-senttisessä ja sitä pienemmissä CrossCheckeissä sama kohta näyttää tolta (https://farm1.staticflickr.com/910/28181930128_5dcda05ea3_b.jpg) ja kasassa nekin pysyy. Korjaushitsauksen tehneeltä kaverilta tuli tuomio, että alkuperäinen sauma oli vähän turhan nätisti tehty. Ehkä varottu sitä, että aika paljon sorvaamalla ohennettu emäputki ei ota lämmöstä nokkiinsa niin kuin se nyt korjauksen seuraksena vähän teki. Mitään en meinaa välttää. Kävin toissa päivänä rytyyttämässä juurakkoa ja pellonlaitaa ja yhtenä kappaleena on vielä :)
Omat mitat 171 ja 78. Sormen päästä toisen käden sormenpäihin mitta 171 eli ymmärtääkseni melko ”normaalit/ jopa lyhyehköt kädet. Ajan vuoden 2018 koon 50 Rovella. Alkuperäinen 70mm stemmin vaihtui 90mm ja satula on keskikohdasta siirretty 7mm taakse eli säädön varaa vielä jää. Välillä olen pohtinut olisiko 52 ollut parempi, mutta päätynyt aina lopputulokseen että tuo on hyvä. Ajoittain selkä jumittaa mutta liittyy enemmän venyttelyn puutteeseen kuin pyörään. Pienempään runkoon saat sporttisemman asennon ja isompaan ehkä rennomman (stack). Molemmat saat varmasti toimimaan, mutta jos kätesi ovat reilun pituiset pitäisikö harkita kokoa 52 ettei reach lopu kesken?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Kiitoksia! Ollaan näköjään aika samoissa mitoissa. Mulla on keskisormen päästä toisen käden keskisormen päähän 177cm, eli ei nyt mahdotonta eroa siinäkään.
F. Kotlerburg
24.04.2020, 18.35
Anteeksi häiriö, mutta täytyy kompata stenua. Rungon pitää kestää käyttöä ja jos ei kestä niin siinä on vikaa.
Hiski Läpsteri
24.04.2020, 19.14
Tuskinpa tuo hiilikuituhaarukka mitään mullistavaa ajamiseen tuo. Cyclocross-buumin aikaan Kona Jake oli suosittu peruskrossari. Alumiinirunko alumiinihaarukalla eli näyttää ainakin päältä katsottuna vastaavalta kuin tuo Rove DL. Jos pyörä tuntuu hyvältä, se on hyvä. Markkinointi toimii niiin, että tehdään harkitusti vaihtoehtoja, jolla saadaan porukka haluamaan jotain uutta. Se taas ei ole aina kuluttajan etu.
Soran vivuista en joskus pitänyt, mutta nykyään käyttölogiikka on ilmeisesti samanlainen kuin esim. Tiagrassa ja siten ok. Jos kuume iskee, on tuota pyörää helppo parannella esim. (todennäköisesti) paremmilla renkailla. Hiilikuidun etuna pidetään parempaa tärinän vaimennusta ja keveyttä. Jos nykyinen runko ei ole liian kova, puolen kilon säästö painossa on lopulta aika pieni. Juomapullon tyhjeneminen on sama asia. Ja jos alle mahtuu leveämpää rengasta, mahdollisimman iso ja ennenkaikkea joustavakylkinen rengas parantaa ajotuntumaa. Kun vielä alumiinirunko+haarukkakin voi olla hyvin toteutettu, ero kalliimpaan voi jäädä olemattomaksi.
Myös eturatastuksen vaihto voi tulla mieleen. Itse en ole tottunut 34/50-porrastukseen, pidään 36/46-yhdistelmää parempana. Toki ykkösvaihe muuttuu pykälän raskaammaksi, ellei takana muuta ratastusta. 36-11 taitaa löytyä 9-vaihteisenakin. Siinä taas porrastus harvenee eli ei yksiselitteisesti ole hyvä asia.
Kiinnostavia huomioita siinä, kiitos vain. Mukavaa hommaa tämä pähkäily.
Vanteeet meinasivatkin karsiutua jatkosta jo ekalla viikolla, kun ajoin ihan autoillekin tarkoitetulla soratiellä alamäessä aika makeaan monttuun. Huomattuani sen ehdin just nostaa eturenkaan, mutten pyrstöäni satulalta, ja takavanne meni kieroon ainakin kahdessa suunnassa. Rihtauksen opettelu on mukavaa hommaa, epämääräisen nippeliavaimen/-pyöristimen myyneelle liikkeelle reklamoiminen not as mush. Uusia renkaita ois tosiaan kiinnostavaa kokeilla. Nuo vakiona tulleet 37 mm WTB Riddlerit kestänevät kyllä kaiken, mitä niillä keksin tehdä, mutta tän hetkisten työmatkareittieni soraosuuksilla niiden rajat ovat tulleet vastaan. Tärinän ja vanteelle hakkaamisen välinen alue on melko kapea. Rungon puolesta tohon otukseen mahtunevat reilusti tuhdimmatkin kuin 37 mm renkaat, mutta missä kohtaa taas on 19mm sisämittaisten vanteiden maksimi?
Roven haarukat tulee vastaan ennen kuin vanteen kapasiteetti loppuu kesken. Tietysti vanteen muotoilukin voi ääritapauksissa vaikuttaa, mutta itselläni on maasturissa ensiasennuksena 17 mm leveät Bontragerin vanteet ja 2,2" renkaat.
Jos kiekot menee uusiksi, on kaksi vaihtoehtoa. Joko alkaa hifistellä kevyiden osien kanssa tai sitten koittaa löytää hyvä ja halpa. Akseliston kanssa pitää olla tarkkana, mutta muuten jälkimmäiseen tarpeeseen voisi olla jotain tällaista:
https://www.bike-discount.de/en/buy/shimano-custom-made-29-xt-m8010-dt-swiss-533d-disc-15mm-x-12-wheel-set-676137
Itse en yritä tehdä rihtauksia. Kun vien kiekot (naapuri)kylän parhaalle asentajalle, tietää mitä saa. Jos ne suoristuu, homma on ok. Jos ei, pitää alkaa katsella uusia.
Hoi!
Itsellä olisi haussa ensimmäinen oikea pyörä noin tonnin budjetilla ja uskon, että gravel-pyörä sopisi tarpeisiini. Valtaosa ajoista on asfaltilla mutta muutkin reitit kiinnostavat kunhan saa niille sopivan pelin alle. Olen käynyt muutamalla lyhyellä koeajolla ja tällä hetkellä olisi vaihtoehdoiksi rajattu Marin Nicasio (850e), Kona Rove DL (999e) ja Felt Broam 60 (889e). Vaihtoehtoja löytyisi toki netistä lisää mutta taitaa olla aika riski näin ensimmäisen droppitankoisen pyörän kohdalla lähteä tilailemaan ilman koeajoa? Geometriakuvatkin näin aloittelijalle täyttä hepreaa. Pituutta löytyy se 193cm, mikä sekin rajoittaa hieman valikoimaa.
Mahtaakohan täällä olla kenelläkään mitään viisaita vinkkejä tämän vaikean valinnan suhteen :) ?
edit: Löytyykö kellään kokemusta noista XXL:n White-pyöristä? Näyttää olevan suhteellisen usein aleja ilmeisesti ihan ok-pyöristä. Tuolla vaan tuo koko huolettaa kun taitaa XL olla 58 cm ja jäädä pieneksi itselle?
Olet ainakin sen verran pitkä, että hyvin suurella todennäköisyydellä se suurin koko kaikista pitäisi sulle olla se sopivin eli Nicasio 60cm, Kona 58cm ja Felt 61cm. Geometrioista ei välttämättä tarvitse ymmärtää vaikkakin pyörissä onkin eroja ajoasennossa ja ajotuntumassa mutta varmasti hyviä vaihtoehtoja nuo ovat eli voisit ihan koeajon perusteella ottaisit sen sopivamman tuntuisen ja sitten miettisit, että kannattaako laittaa lisää pätäkkää pöytään, koska noista kaikista löytyy mallistosta parempaa versiota.
Tärkeitä asioita aloittelijalle voi olla esimerkiksi rengastila, jota ei yhdessäkään gravel-pyörässä ole liikaa. Myöskin lokareiden kiinnitys ym. kannattaa ottaa rungossa huomioon mikäli aikoo laittaa. Tuossa hintaluokassa myös kannattaa katsoa löytyykö pyörästä vaikkapa hiilikuituhaarukka ja läpiakselit mitä ei kovin halvalla päivitetäkään muttei nämäkään pakollisia ole.
Jos näistä keskenään melko erilaisista pyöristä jotain haluaa tuoda esille niin:
-Konassa on parhaat voimansiirron osat sekä jarrut.
-Feltissä nykyaikaisimmin speksattu runko eli em. läpiakselit ja hiilikuituhaarukka muuten kovassa alumiinirungossa.
-Marinissa mukavin mutta painavin teräsrunko.
Tuo stadiumin pyörä ei oikein vaikuta gravel-pyörältä ja vaikea suositella kun ei speksejä ja geometriaa tuolta satu silmään. On siinä alexrimsin cxd6 kiekot tai ainakin kehät, joka jossain määrin on plussaa.
https://www.marinbikes.com/fi/bikes/20-nicasio
Rupesin jostakin syystä kuolaamaan tuon nicasio+ perään, että oispa kiva, jos olis tuommonen aina valmiina tuossa pihalla pieniä huviajelua ja seikkailuja varten... Tämä ei mikään maantietykki kuitenkaan ole mutta kävisi varmasti myös ainoaksi pyöräksi, koska todella monikäyttöiseltä vaikuttaa. Ehkäpä mulle riittää, jos joskus kasailen Topstoneen 650B kiekot.
Tässä muuten tämä vielä ehdokkaaksi tuohon listaan. Itse ainakin olen tykännyt. Sulle ei ainakaan koot lopu kesken, koska limityt L ja XL-kokojen väliin.
https://www.cannondale.com/en-nl/bikes/road/gravel/topstone-alloy/topstone-sora
XXL:n White-pyörissä ainakin GX 18 ja 19 vuosimallit olivat isompia mitä antoivat ymmärtää, joten niistä kyllä se 58 saattaisi sopia.
Geometrioita katsomalla vaikuttaa siltä, että Marin muistuttaa noista eniten maantiepyörää tai cyclokrossaria, Konassa ja Feltissä on ehkä enemmän haettu gravelille tyypillistä rauhallisuutta. Esim. koossa 56 akseliväli Marinissa 1009, Konassa 1049 ja Feltissä 1066. Keulakulma vastaavasti 72,5 / 71,5 / 71 ja takaharukan pituudet 420 / 435 / 450. Rungon korkeuden ja pituuden suhde on lähellä toisiaan, Marinissa pienin, Feltissä suurin, ja keskiön pudotus kaikissa sama. Hiuksia halkovia eroja saadaan keskiön korkeuteen rengaskoosta, koska Marinissa se on 650x47, Konassa 700x37 ja Feltissä 700x40 eli Marinin rengas on halkaisijaltaan ehkä muutaman millin muita pienempi.
Voi olla, ettei tässä tapauksessa geometrian erot ole tärkein kriteeri päätyä johonkin tiettyyn malliin, toteutuksen onnistuneisuus kokonaisuutena (muu geometria, materiaalien ominaisuudet, kiekot ja renkaat jne.) voi olla ajettavuuden kannalta tärkeämpää kuin vain nuo mitat. Jos kuitenkin arvostaa pyörän käsiteltävyydessä herkkyyttä, Marin oletusarvoisesti on paras. Jos taas aikoo kuljettaa tavaratelineellä sivulaukkuja, pitkä takahaarukka on parempi kuin lyhyt varsinkin pitkällä kuskilla, jolla luultavasti kenkäkin on keskimääräistä suurempi eli kantapää ulottuu taaemmas ja voi siis ainakin Marinissa osua sivulaukkuihin. Silloin Felt on paras. Riippuu siis sauna41:n tarpeista, miten geometriaa arvostaa. Mutta vaikka Marinin jyrkkä keulakulma ja lyhyt takahaarukka voi ajettavuuden kannalta olla houkutteleva, ihan normaaliin ajamiseen muun liikenteen seassa tuskin Felt, Konasta puhumattakaan, millään tavalla huono on. Saattaa jopa ensimmäistä kippurasarvista hankkivalle olla mukavin ajettava. Rengaskoosta tulee eniten rajoitteita Mariniin, koska nastarengasta ei ole tuon kokoisena ainakaan vielä saatavissa ja ylipäätään markkinoilla on nyt vain yksi melko arvokas nastarengas eli NRTH Gravdal 38 millisenä, ellei kapein mahdollinen maastopyörän rengas (27,5x2,1") tuohon mahdu. En tiedä, onko Feltissä vai Konassa paremmin tilaa renkaille, mutta 700c eli 28" vanteelle sopivia talvirenkaita on monen kokoisena ja -merkkisenä saatavissa.
Hieman sotkin tuossa itse linkkaamalla tuon "Nicasio+" sillä uskoisin, että tässä alunperin tarkoitettiin tavallista Nicasiota, jossa Clariksen vaihteet ja 700Cx30 renkaat. Geo on sama molemissa ja niin on varmaan runkokin. Noissa luvataan myös aina 700C-40mm asti olevan rengastilaa mutta tietysti tarvitsee toiset kiekot niille mikäli "+"-malliin päätyy.
Miten voi yht'äkkiä tajuta tarvitsevansa gravel grinderin juuri nyt. Space Chicken passaa minun silmään, mutta onneksi sitä ei ole oikeaa kokoa (57) saatavilla tuossa paremmassa värissä juuri nyt. Millä kiekoilla tekisitte tuon, 650B vai 700C? Poluille tuo ei pääse, mutta hiekkatie ja asfaltti houkuttelevat, niin monta vuotta on mennyt pelkästään metsässä, että vaihtelu virkistäisi.
metusala
25.04.2020, 20.58
...Millä kiekoilla tekisitte tuon, 650B vai 700C? Poluille tuo ei pääse, mutta hiekkatie ja asfaltti houkuttelevat...
Hiekkatie ja asfaltti: 700C, polku ja talvi 650B.
40x700C slikseillä ajan polkujakin kun kuiva.
KotooTöihin
25.04.2020, 21.26
650b kovin huonosti vaan saa nastarenkaita.
Ei tullut Konaa eikä Feltiä, tulikin White GX Lite -18. Välillä oli jo Rove NRB ostokorissa, mutta hinta tuntui vain liian suolaiselta. Mennään nyt tuolla kesä, syksyllä sitten alennusmyynneistä parempaa pyörää mikäli tarvetta on.
Oli kyllä positiivinen yllätys tuo Whitekin, menee todella nätisti soralla ja asfaltilla. Ajoasentokin tuntuu sopivan rennolta, vaihdoin toki stemmin hieman lyhkäsempään. Olis tämmönen pitänyt ostaa jo vuosia sitten, eikä kitkuttaa hybridillä menemään.
Painoa oli karvan verran yli 11kg polkimien kanssa.
https://drscdn.500px.org/photo/1014671548/q%3D80_m%3D2000/v2?sig=323d9dcc48e70d70b8967030af6b0e6c077ea079af3 db57604f18adbb5ca5eachttps://drscdn.500px.org/photo/1014672792/q%3D80_m%3D2000/v2?sig=befa4581be70cf9dceca6be1e490c5983244fc06d35 48ebe576c3cafbaff6adf
Miten voi yht'äkkiä tajuta tarvitsevansa gravel grinderin juuri nyt. Space Chicken passaa minun silmään, mutta onneksi sitä ei ole oikeaa kokoa (57) saatavilla tuossa paremmassa värissä juuri nyt. Millä kiekoilla tekisitte tuon, 650B vai 700C? Poluille tuo ei pääse, mutta hiekkatie ja asfaltti houkuttelevat, niin monta vuotta on mennyt pelkästään metsässä, että vaihtelu virkistäisi.
Jos toe overlap häiritsee niin ehdottomasti 650b. Ainakin 40mm renkaalla 700c-kiekoilla ja 44-numeron kengällä ottaa kenkä reilusti renkaaseen. Kun on tottunut metsässä ajamaan niin tykkään muutenkin tuosta leveämmästä 47mm renkaasta.
Paljonkos tuo 650B nyt yleensäkin pudottaa korkeutta verrattuna 700C jos ajetaan mukavilla tubeless paineilla? Suunnitteilla on jossakin vaiheessa askarrella 650B-kiekot. Omassa Topstonessa on kuitenkin 75mm bb droppia niin onko ongelma 172.5mm kammilla? Toki haussa onkin sitten mahdollisimman muhkeet/korkeat renkaat mitkä vaan löytyy ja runkoon järkevästi mahtuu. Tosin katsoin juuri yhtenä verrokkina, että 650B-kiekkoisessa (47mm WTB Horizon) Marin Nicasio+:ssa on 72mm bb droppia ja kuitenkin isot jäbät polkee 175mm kammilla.
Riippuu rengaskoosta. 650x47 on halkaisijaltaan suunnilleen sama kuin 700x28. Renkaan profiili on leveyden ja korkeuden suhteen n. 1:1 eli kun leveys kasvaa sentin, myös korkeus kasvaa sentillä. Renkaan kasaan painumisen määrää eri paineilla en ole koskaan selvittänyt.
Sellainen kumminkin on mielessä melkein joka ajolla, että selkä on hieman enemmän kaarella kuin haluaisin, ja että pitäs joko siirtää satulaa taaemmas tai persettä edemmäs, mutta molemmat ovat jo ääriasennoissa.
Asiaan toki löytynee monta ratkaisua, enkä sitäpaitsi oo ajanut kuin max. 15 km pätkää, joten voi olla, että pyörään tutustuessa asia valkenee.
Ihan rauhassa kannattaa tuota mutustella, mutta periaatteessa säätämisen pitäisi lähteä siitä, että satulan paikka laitetaan kohdilleen suhteessa polkimiin. Sen jälkeen aletaan miettiä ohjaustankoa.
Tarve siirtää satulaa voi johtua sen etäisyyden lisäksi myös sen kulmasta tai satulan muotoilusta.
Tuo toe overlap voi olla kyllä ongelma space chickenin kanssa. 47 numeron kengässä kun on sitä jonkun verran. Ei ole mukava jos jalka osuu renkaaseen käännöksissä.
Hankalaa kun haluan hauskan näköisen rungon sopivan hintaisena ja ei niitä ole turhan paljon tarjolla. Ideoita?
Yksi varmistus vielä. Muuntuuko 15x100->12x100 ihan vain adapterilla? M1900 kiekkoja olisi 25mm leveinä hyvin tarjolla järkevällä hinnalla.
metusala
26.04.2020, 08.51
Paljonkos tuo 650B nyt yleensäkin pudottaa korkeutta verrattuna 700C jos ajetaan mukavilla tubeless paineilla?...
Mun 47x650B WTB Venturen korkeus on 675mm ja 40x700C (oikeesti 38x700) WTB Byway korkeus 697mm. 25x700C renkaan korkeudeksi mittasin 682mm mikä todistaa Mohkkun edellä väittämän leveyden ja korkeuden 1:1 suhteen paikkaansa pitäväksi.
https://pic.useful.fi/NpfguHzri.jpg
No nyt on ekat savut otettu budjettigravelista. Motonetistä keskiö 12e ja tankoteipit kait kympin, en muista. Quill-adapterin tilasin Turusta 25e. Muut kamat löyty tallista.
Arvioita:
- Geometria on erikoinen. 26-tuumasen bb-droppi jotain 35mm ja retkipyörän akseliväli ja chainstay. Menee kuin juna, selfsteeriä on ihan omiks tarpeiks ja mutkaan saa kantata ihan kunnolla. Painoo on tossa kunnossa tasan 12 kg. Sisurit pitää vaihtaa lateksiin ja nuo 20 vuotta kovettuneet renkaat johonkin parempaan. Jos niillä pääsisi 11. jotain kiloon. Nykyisillä renkailla ei kyllä rullaa mihinkään, vaikka renkaan kuviosta tai sen puutteesta äkkiseltään luulisi.
- Stemmi on nyt 90mm, pitää vaihtaa varmaan 70mm.
- Satula ei istu meikäläiselle, ilmankos oli hyllyssä lähes käyttämättömänä
Nyt on pohdinnan paikka, että laittaako Rene Hersen Rat Trap Pass renkaat, hintaan jotain 150 euroa postikuluineen https://dailybreadcycles.de/store/produktkategorien/rene-herse-compass-26″-x-2-3″-rat-trap-pass/
Vai Panaracerin GravelKingit 80 euroa, tai yllärinä Schwalben Billy Bonkers 45e.
https://www.schwalbe.com/en/newsreader/say-hello-to-billy-bonkers-the-new-schwalbe-tire-for-pump-tracks-dirt-jumps-and-slopestyle-biking
Komea proto!
Geometriaa on vaikea arvioida. Bb drop on 26" rungossa tietysti pienempi kuin 28", muutenhan keskiö olisi liian alhaalla. Jos 35 milliin lisätään 25 mm eli rengaskoon erotuksen puolikas, päästään jo cyclojen lukuihin eli keskiö on samalla korkeudella kuin noissa.
Akseliväli on tietysti pitkä, mutta niin on kehuja saaneessa Whyte Gisburnissakin. Siinä on myös lyhyt stemmi. Ja cs on 26 maasturissa samaa luokkaa kuin tavallisessa gravelissa.
Itselläni on Spessun säädettävä stemmi 75 mm. Säätö on holkeilla, eikä halpishybridityyliin ruuvilla. Toimii ja voisi olla hyvä tuollaisessakin pyörässä. Löytyy ainakin bike24:sta. Jos ohjaamon pituuden saa kuntoon, kiinnostavin asia on keulan kulmat ja mitat.
Big Applet pitäisi olla ihan ok, mutta toivottavasti nahkeus johtuu niiden iästä, eikä rungon geometriasta.
Pientä hienosäätöä vaan ja uutta raporttia. Kokeilitko jo maastossa? Entä muuttuiko ajettavuus verrattuna lähtökohtaan?
Sain viimein koeponnistettua JackOjalta perimäni Panaracer GK TLC 38 slicksit. Asensin butyylisisurit, koska syyt. Alkumatkasta pyörä ei tuntunut kulkevan mihinkään ja kirosin sisureja, mutta asiaa tuumittuani pistettäköön huono kulku vastatuulen piikkiin.
Varsinainen ihmetyksen aiheeni onkin se mitä renkaiden vaihto V Terreno Mixeistä (33 mm) Gravel Kingeihin teki pyörän ohjaukselle. Se nimittäin muuttui varsin hätäiseksi ja kantatessa eturengas tuntuu haukkaavan/kaatuvan alle. Rengaskoon kasvattamisen pitäisi kasvattaa jättöä ja siten hidastaa ohjausta. Eturenkaassa oli painetta 2,5 baria. Mikä mättää?
Mikä mättää?
Ei kai mikään, semmoiset ne GK Slickit on. Tänään taas ko. renkailla Espoon hiekkatietä ja mutapolkua samanlaisilla paineilla ja about sama meno. Odottelen kyllä innolla että 38mm GK EXT:it saapuvat..
Näin 50 vee ikämiehenä voi tunnustaa että LJL:n kuitukeksintö on kaamean näköinen tähän Stenun kaunottareen verrattuna. Kyllä täydellisen pyöreä putki on vaan kaunis. :)
Onhan se tunnettu fakta, että polkupyörässä pyöreä putki näyttää klassisen hyvälle. Nyt puhumme kuitenkin gravelpyöristä, emmekä polkupyöristä.
Minä en ole nähnyt yhtään kaunista gravelpyörää, ei niitä ole. Viimeistään muhkea ja tarkoituksenmukainen rengas pilaa kokonaisuuden, puhumattakaan - luoja paratkoon - cantilever-jarruista. Siis yök!
Sorapyörän kuvassa pitää myös olla rapaa, ei niitä puhtaana kuulu postailla. Joku voi muuten luulla, että puhtaalla pyörällä käydään vain Bulevardilla kahvilla. Siis kuraa kuviin kiitos! :D
http://teemu.dy.fi/pyora/3Tkotojarvi-isosuo.jpg
Minulla kun on tuo Exploro, niin olen pohtinut sen olemusta paljon. Mielestäni se kannattaa ottaa 650b kumeilla. Olen henkilö, joka on joskus pitänyt maastopyöräilystä ja pidän toki vieläkin, mutta kohtuullisella tavalla, eli en paljoa. Se tapa ei vaadi maastopyörän omistamista, vaan Exploron. Tietenkin omistan kaksi maastopyörää, mutta ihan turhaan.
48mm 650b Gravel King SK kumeilla jaksan Veloviewer-touhuissa ajaa vaikkapa 40 kilometriä asfalttia, kunnes pääsen kohteeseen, eli soralle, peltoteille, metsäkoneen urille, poluille, hiihtoreiteille ja minne ikinä. Siellä möyryän 40 kilometriä ja palaan takaisin kotiin samat 40 kilometriä. Jos ajaisin pelkkää maastopyörää, menisin varmaan autolla nuo siirtymät. Hyvällä maantiepyörän geometriaan pohjautuvalla gravelpyörällä ja tarpeeksi paksulla kumilla mikään ei haittaa, "one bike to rule them all".
Minulla kun on tuo Exploro, niin olen pohtinut sen olemusta paljon. Mielestäni se kannattaa ottaa 650b kumeilla. Olen henkilö, joka on joskus pitänyt maastopyöräilystä ja pidän toki vieläkin, mutta kohtuullisella tavalla, eli en paljoa. Se tapa ei vaadi maastopyörän omistamista, vaan Exploron. Tietenkin omistan kaksi maastopyörää, mutta ihan turhaan.
48mm 650b Gravel King SK kumeilla jaksan Veloviewer-touhuissa ajaa vaikkapa 40 kilometriä asfalttia, kunnes pääsen kohteeseen, eli soralle, peltoteille, metsäkoneen urille, poluille, hiihtoreiteille ja minne ikinä. Siellä möyryän 40 kilometriä ja palaan takaisin kotiin samat 40 kilometriä. Jos ajaisin pelkkää maastopyörää, menisin varmaan autolla nuo siirtymät. Hyvällä maantiepyörän geometriaan pohjautuvalla gravelpyörällä ja tarpeeksi paksulla kumilla mikään ei haittaa, "one bike to rule them all".
Eri kokoisia kiekkoja ja renkaita vaan niin pirusti varastoon. Olen itse huomannut huolestuttavan seikan. Tulee vaihdettua tubeless renkaitakin lenkin mukaan.
Ninerissa ei onneksi ihan niin ahdas rengastila ole, mitä se äkkiseltään näytti. Tuonne taitaa kuitenkin mennä tuo 43mm resolute, joka vastaa varmasti hyvinkin 650/46mm kumia kantavuudeltaan. Mutapoluille on päästävä. Mikään ei ole niin kivaa, kuin eksyä pitkän lenkin keskellä tunkkausta vaativaan suohautaan.
Gk sliksi on kyllä tosiaan jännä ajaa. Nopea ohjaus on kiva, mutta tuo kanttauksen muljahdus ei niinkään.
Voisikohan olla niin, että runko on hieman liiankin luttero sliksiin? Eli kun periksi antavaa nappulaa ei ole lainkaan niin runko muljahtaa alle helpommin?
LJL:n on melkein pakko testata noita 30mm kehillä.
No nyt on ekat savut otettu budjettigravelista. Motonetistä keski
Kerrotko ton vaihdesetupin speksit? Campan 10(?)-kahvat ja Sramin vaihtaja ei ole ihan maailman yleisin yhdistelmä :)
...Alkumatkasta pyörä ei tuntunut kulkevan mihinkään ja kirosin sisureja, mutta asiaa tuumittuani pistettäköön huono kulku vastatuulen piikkiin...
Ei kyllä se menee sen renkaan piikkiin. Mut sori, oluet on jo juotu. Ei palautusoikeutta :p
Ei kai mikään, semmoiset ne GK Slickit on.... 38mm GK EXT:it saapuvat..
Niinpä. Mut hei, eikö nuo EXTitkin ole jotkut pistosuojatut ja siksi jo lähtökohtaisesti imee?
Gk sliksi on kyllä tosiaan jännä ajaa...
Muistin sellaisenkin seikan, että kun ajaa maantien valkoisen reunaviivan päällä niin ohjaus alkaa luikertelemaan ihan omiaan.
Oulunjulli
27.04.2020, 08.42
Kyllä se melkein tuon GK sliksin kehuminen pitää kääntää haukuiksi, jos ei sitten vain mukavauus ja rullaus ole korkealla priolla. Mulla oli jotain päälle 3bar kun viimeksi ajoin ja kyllä se vaan kummasti keinahtaa kun vähänkään jyrkempään kääntää.
Tuota ennen oli Hyper Voyagerit ja se jäi mieleen että kuskin paikalta katottuna tuon GK muoto/profiili on ihan erilainen, olikos se tämä nyt selvästi terävämpi.
Onkohan tällaiset ilmiöt yleisiä pyörän ja renkaan yhteensopivuuden suhteen, kun mennään tarpeeksi notkeisiin renkaisiin? Jos riskinä on pyörän ajettavuuden muuttuminen vanhan Tunturin kaltaiseksi, pysyttelen jatkossakin tiukasti pykälää käytännöllisemmissä ratkaisuissa. Vai onko tässä nyt joku juttu, jolla riskin voi tunnistaa ja siten valita mukavat, mutta silti todennäköisesti myös omassa pyörässä toimivat renkaat?
Valamiehistö on puhunut, tuomitsen GK sliksit asennettavaksi retkipyörään kymmeneksi vuodeksi. Harmi juttu tuo ohjauksen pilaaminen, kun muuten kyllä tykkään noista renkaista.
Kyllä se melkein tuon GK sliksin kehuminen pitää kääntää haukuiksi, jos ei sitten vain mukavauus ja rullaus ole korkealla priolla. Mulla oli jotain päälle 3bar kun viimeksi ajoin ja kyllä se vaan kummasti keinahtaa kun vähänkään jyrkempään kääntää.
Tuota ennen oli Hyper Voyagerit ja se jäi mieleen että kuskin paikalta katottuna tuon GK muoto/profiili on ihan erilainen, olikos se tämä nyt selvästi terävämpi.
Mietin juuri noita Hyper Voyagereita ja miten loistavat läskirenkaat ne on kestopäällysteelle. Ohjauksessa ei mitään ihmeellisyyksiä, mukava kyyti ja rullaavat kevyesti. Olisikohan Rene Herse Jon Bon Jovit samanlaiset soralle...
JackOja. Ext on se korkea kuvio ja plus on jarru. Eli pelkkä ext malli, jos haluaa pitoa ja normi gk pistosuojaus riittää. Kyllähän tuo korkeampi nappulakin varmaan lisää kestävyyttä.
Eri kokoisia kiekkoja ja renkaita vaan niin pirusti varastoon. Olen itse huomannut huolestuttavan seikan. Tulee vaihdettua tubeless renkaitakin lenkin mukaan.
Mäkin olin joskus melkein tolla tiellä, mutta sitten kyllästyin. Nyt on varasto täynnä kiekkoja erilaisilla renkailla ja ilman renkaita. Pyörässä on sit kuitenkin alla aina samat ajanpa missä hyvänsä. Huomaan myös sellaisen ilmiön, että ensin renkaiden mitat kasvoi, mutta sitten jossain vaiheessa kehitys vaihtui päivastaiseen suuntaan ja nyt jokapaikan lempirenkaat on olleet noi krossi(yli)kokoiset MXP:t. Jotenkin vaan se, että pyörässä säilyy sellanen herkkyys, mikä katoaa kun renkaiden koko ja paino kasvaa liikaa, miellyyttää enemmän tällä hetkellä.
Yhden vanteen tosin denttasin pilalle noilla sellaisessa tilanteessa, missä korkeampi ilmatila olisi saattanut pelastaa tilanteen. Sen takia kyselin siitä Rambleristakin, mutta en ole ihan varma, että onko se niin paljon MXP:tä isompi tai lähinnä korkeampi, että onko sillä merkitystä. Compassin (Tai Rene Hersen) Steilacoomeilla ajelin viime kesän, mutta ne ei ole MXP:tä korkeammat, vaikka jonkun millin leveämmät ehkä onkin. Ne on todelliset jokapaikan renkaat, mutta tubelisointi on haastavaa joidenkin vanteiden kanssa. Rullaa asfaltilla yhtä hyvin kuin monet sliksit, mutta pitoa löytyy mudassakin. Niistä taisi tulla isompikin versio viime vuonna, jos isompia preferoi.
Kerrotko ton vaihdesetupin speksit? Campan 10(?)-kahvat ja Sramin vaihtaja ei ole ihan maailman yleisin yhdistelmä :)
Juu, kiitos kysymästä. Lähes käyttämättömät Velocen 3x10 kahvat on kulkeutunut varastoon ja SRAM RED vaihtajat löytyi hyllystä. Ruuvasin ne kiinni ja tuntuu toimivan, pientä epäröintiä on yhdellä vaihtella, mutta syynä on todennäköisesti takapakka, joka on myös kasattu lootan pohjalta tai sitten vaihtajan korvake on saanut hieman siipeensä 30-vuoden aikana. Etuvaihtaja on alkuperäinen Shimanon Mountain LX, jonka sain kanssa toimimaan. Voi olla, että hommaan Braze-on adapterin, niin saan sen REDin etuvaihtajan kiinni.
Aikaisempaan Mohkun kysymykseen kulmista, niin mittailin et satulaputki olis 72 astetta ja emäputki 70 astetta. Pitää mittailla vähän tarkemmin, mitä tosta tulee offsett ja rake ja mitä renkaan korkeus vaikuttaisi ohjattavuuteen.
Neulaspolkua ja kuntorataa ajelin sen verran, että ihan hyvin tuo siellä menee - ehkä tuo on MTB inspired Gravel tjsp. Pitää nyt hienosäätää, eniten tuo rengasvalinta askarruttaa, et jos tuo jää kuriositeettipyöräksi, niin ei viitsisi kovin paljoa rahaa siihen upottaa...
On tää jotenkin hauskaa, kun saa "romusta" kasattua jotain toimivaa.
On tää jotenkin hauskaa, kun saa "romusta" kasattua jotain toimivaa.
Sehän on vähintään yhtä hauskaa kuin ajaminen. Ei tule edes hiki.
Renkaissa edelleen kannattaa miettiä budjettivalintana Panaracerin Cometia. Ilmoitettu paino on minulla neljän renkaan kohdalla pitänyt muutaman gramman tarkkuudella paikkaansa eli 1,95" levyisenä 500 g. Probikeshopissa nuo maksaa 19 €/kpl + postikulut. Saa myös 2,1" levyisenä.
Sehän on vähintään yhtä hauskaa kuin ajaminen. Ei tule edes hiki.
Renkaissa edelleen kannattaa miettiä budjettivalintana Panaracerin Cometia. Ilmoitettu paino on minulla neljän renkaan kohdalla pitänyt muutaman gramman tarkkuudella paikkaansa eli 1,95" levyisenä 500 g. Probikeshopissa nuo maksaa 19 €/kpl + postikulut. Saa myös 2,1" levyisenä.
Tänks, joudun ajelemaan aika paljon asfalttia päästäkseni haikailemilleni gravel-mestoille, joten sliksimpi rengas olis mieleen.
Mittasin kuvasta, että rake olis noin 56 mm samoin offsett, joten ihan hyvissä lukemissa ollaan tuolla renkaan paksuudella. Ohessa muuten hyvä juttu gravel-pyörän haarukan/rungon suunittelusta. Erityisesti kohta "One More Thing to Consider" lämmitti mieltä..
https://www.rodbikes.com/articles/phinney-fork/rake-trail-gravel-bikes.html
On tää jotenkin hauskaa, kun saa "romusta" kasattua jotain toimivaa.
Chapeau!
https://pic.useful.fi/NpfguHzri.jpg
Tänks, joudun ajelemaan aika paljon asfalttia päästäkseni haikailemilleni gravel-mestoille, joten sliksimpi rengas olis mieleen.
Mittasin kuvasta, että rake olis noin 56 mm samoin offsett, joten ihan hyvissä lukemissa ollaan tuolla renkaan paksuudella. Ohessa muuten hyvä juttu gravel-pyörän haarukan/rungon suunittelusta. Erityisesti kohta "One More Thing to Consider" lämmitti mieltä..
https://www.rodbikes.com/articles/phinney-fork/rake-trail-gravel-bikes.html
Minun vuoro kiittää, todella kiinnostava artikkeli!
No nyt on ekat savut otettu budjettigravelista. Motonetistä keskiö 12e ja tankoteipit kait kympin, en muista. Quill-adapterin tilasin Turusta 25e. Muut kamat löyty tallista.
Arvioita:
- Geometria on erikoinen. 26-tuumasen bb-droppi jotain 35mm ja retkipyörän akseliväli ja chainstay. Menee kuin juna, selfsteeriä on ihan omiks tarpeiks ja mutkaan saa kantata ihan kunnolla. Painoo on tossa kunnossa tasan 12 kg. Sisurit pitää vaihtaa lateksiin ja nuo 20 vuotta kovettuneet renkaat johonkin parempaan. Jos niillä pääsisi 11. jotain kiloon. Nykyisillä renkailla ei kyllä rullaa mihinkään, vaikka renkaan kuviosta tai sen puutteesta äkkiseltään luulisi.
- Stemmi on nyt 90mm, pitää vaihtaa varmaan 70mm.
...
Vähän samaa budjetti-ideaa mullakin, ja varmasti rikkoo kaikkia GG sääntöjä, mutta siihen nähden ihan soiva peli tuosta tuli. Paremman rungon puutteessa liki 20 vuotias 26" MTB runko ja siihen varastosta ajan saatossa kertynyttä osaa kiinni. Maantiellä toimi ainakin hyvin ekan testilenkin. Geometria on 700c kiekoilla korkea ja keskiö ylhäällä, mutta yllättävän vähän sitä ajossa huomaa. Ehkä vaihdan myös jossain välissä ne 26" alle ja vähän lyhyempää keulaa voisi myös kokeilla, jos sellainen tulee vastaan...
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200427/8ba0c45ed7312efb8dbe4ccc650379f7.jpg
Kiitos kannustuksesta. Tänään oli "maansärkijän" toinen testikierros. Vaihdoin taakse ohuemman sisurin, nostin rengaspaineet 2 bar -> 3 bar ja eri satula. Nyt rupes kulkemaan ihan eri tavalla. Vaeltelu ja selfsteer loppui kokonaan, varmaan rengas taittui alle liian matalilla paineilla. Myös rullaavuus parani huomattavasti, tuo Big Apple näytti painavan lähes 700 grammaa - kevyempää kumia huutaa alle..
70 mm stemmi ja renkaat on tilauksessa. Meinasin tilata Rat Trap Passit, mutta Saksasta ei olis saanut kuin jotain superlite versiota hintaa 92 e kappale, joten jäi kauppaan. Tilasin sitten piruuttaan ne Billy Bonkersit (450g) ja lateksit, pitäähän ne jonkun testata kun ei niistä mitään arvosteluja löytynyt.
Muuta säätöä: nuo alkuperäiset Biopace-rattaat on huvittavat. Yritän nyt käännellä niitä vähän Rotorin tyylin, mutta voipi mennä rattaat tilaukseen. Tuo 38 pikkurieska on muutoinkin vähän turhan pitkä tommosen maantiepakan kanssa. Jos jollain löytyy ylimääräisiä 34 (46?) 110BCD ratasta, niin vois testata.
Mittasin haarukan ja Rake on 50 mm ja trail 68 mm.
Solistin pyörä on kyllä todellinen genderblender sillai hyvällä tavalla!
Lyhyempi keula ainakin pudottaisi keskiötä ja jyrkentäisi keulaa. Mitä muuta se keulan lukuihin vaikuttaisi, se onkin oma tarinansa. Mutta hienoa, että näinkin kahjosta lähtökohdasta saa pyöriä, jotka ei ole ajettavuudeltaan aivan mahdottomia. Voivat olla omalla tavallaan jopa hauskoja.
Hiukan vierastan kyllä tuota genderblender-käsitettä, kun viime vuosien markkinabuumi on gravelissa kovin vahvasti mukana. Gravelissahan ei mitään sääntöjä ole.
Villetre
27.04.2020, 21.56
Näissä vehkeissä ihan noviisi kysyy onko noista Cuben halvoista pyöristä mihinkään? Budjetti olisi tuossa max1500e.
Janski80
27.04.2020, 22.30
Itsellä on Cube nuroad sl, ja pyörä on tuntunut ihan hyvältä. Ensimmäisen tonnin aikana en ole löytänyt mitään valittamisen aihetta, toki kokemuksia muista graveleistä on vain koeajojen verran. Omani tilasin Saksasta ja maksoi 1.5k€.
Verkkokaupan silverbackin gravell on muuten myöskin näitä samoja taiwanin runkoja, mitä free ranger.
ilkkaluukkonen
28.04.2020, 17.38
Näissä vehkeissä ihan noviisi kysyy onko noista Cuben halvoista pyöristä mihinkään? Budjetti olisi tuossa max1500e.
Toki on. Mulla on ollut 3v Cuben 1500€ krossari, jonka ainoa ongelma oli ääntelehtivä stemmi. Sekin oli liian pitkä, niin ei harmittanut vaihtaa. Rattaat ja ketjun olen vaihtanut toki.
Viiksimiehen uusi 2020 Outback Bikepacking.com:n testissä.
https://bikepacking.com/bikes/2020-ritchey-outback-review/
Taimo M.
28.04.2020, 21.06
^^ Ja mulla on -14 Cuben crossari(taisi olla vimonen vannejarrullinen malli) ja ei mitään vikaa. Vajaa 15tkm tuli ajettua ja nyt sai väistyä uuden tieltä.
Tuon 1500€ hujakoilla se oli tämäkin.
Viiksimiehen uusi 2020 Outback Bikepacking.com:n testissä.
https://bikepacking.com/bikes/2020-ritchey-outback-review/
Ihanan oloinen ja värinen fillari, harmi kun ei tarvii.
Haarukka kiinnostaa kyllä. Ja aftermaketissa mustana. Harmi kun senkin juuri vaihtoi.
Sotanorsu666
29.04.2020, 13.44
Vuoden aikana on nyt tullut vähän vajaa 7000km ajettua Orbea Terra M-21 pyörällä. Aluksi ostin pyörän työmatkakäyttöön ja se kulki 700c kiekoilla lokareiden kera ihan mukavasti sen parikymmentä kilometriä joka päivä. Joulukuun alussa muutettiin työpaikan lähelle ja työmatkapyöräily vaihtui työmatkakävelyksi. Heittäydyin villiksi ja revin ensin lokarit pois pyörästä, mutta ei se tarjonnut oikein mitään ajokiimaa, kun hiekkatietykittelyyn löytyy myös BMC CX01 700c hiilikuitukiekoilla. Ongelmaksi muodostui siis se, että tarjolla oli kaksi liian samanlaista pyörää ja aina tuli lähdettyä bmc:llä, koska siinä oli paremmat kiekot. Hetken tuumailtuani päätin lähteä kokeilemaan orbeaan 650b kiekkokokoa ja ei aikaakaan, kun fillaritorilta löytyi sopiva dt swissin maastokiekkosetti adaptereineen. Sitten tilaukseen 47mm wtb:n bywayt ja kiekot orbean alle. Takapäähän mahtuminen vähän jännitti, mutta sinnehän se sujahti kuin vanhaan mummoon ja ei kun baanalle! Nyt kun tässä on pari kuukautta ajeltu tällä kokoonpanolla orbealla ja bmc:llä ei juuri ollenkaan, niin pakko sanoa että kokeilkaa rohkeasti noita pienempiä kiekkoja ja leveitä renkaita. Itse sain ainakin mitä hain ja pyörä muuttui paljon paremmaksi ajettavaksi ja myös paremman näköiseksi. Kammet tippui tietenkin vähän alemmas, joten poluilla saa olla vähän tarkempi, mutta ei sielläkään mitään ongelmia ole ollut ja oikeisiin maastoajoihin löytyykin sitten kaksi maastopyörää. Soratiellä kyyti on ilmatyynyalusmaisen pehmeää ja maistuvaa ja siellä kai näillä gravelpyörillä on pääasiassa tarkoitus ajaa. Hyvää vappua ja kuva perään!
https://i.ibb.co/HLZF4ND/IMG-20200324-183815.jpg
^jos ajatellaan, että 700c -koossa mahtuu yhtä leveät kumit kuin pikkukiekoille ja kiekkojen paino on sama (tai itse asiassa jos 700c olisi kevyempi setti hyrrävoimien kumoamiseksi) niin mitä etua saa pelkästään kiekkojen pienuudella?
Yritin tätä joskus aiemminkin kysyä kun yritin innostua asiasta, mutta mitään selkeitä vastauksia ei tullut.
PeltiSeppo
29.04.2020, 14.03
Hitaammassa maastoajossa toe-overlap pysyy kurissa eli rengas ei nappaa kengänkärkeen niin herkästi. Keskiö pysyy myös alempana.
Noo, joo-o, mutta esimerkiksi minulla ei kenkä nappaa eturenkaaseen muhkullakaan 700c -kumilla ja bb-droppia on 70mm, eli tarpeeksi.
Sotanorsu666
29.04.2020, 14.05
^^^ Omassa tapauksessani sain 7mm lisää leveyttä kumiin ja se on ihanaa.
^jos ajatellaan, että 700c -koossa mahtuu yhtä leveät kumit kuin pikkukiekoille ja kiekkojen paino on sama (tai itse asiassa jos 700c olisi kevyempi setti hyrrävoimien kumoamiseksi) niin mitä etua saa pelkästään kiekkojen pienuudella?
Yritin tätä joskus aiemminkin kysyä kun yritin innostua asiasta, mutta mitään selkeitä vastauksia ei tullut.
En ainakaan itse keksi mitään syytä silloin käyttää pienempiä kiekkoja. Space Chickeniin ei taakse ei mahdu paljon 40 mm Nanoa isompaa 700c -rengasta, ja edessä taas tulee toe overlappia. Jos noita ongelmia ei olisi, ajelisin mieluummin isommilla kiekoilla, varsinkin jos painoeroa ei tulisi. Yksi asia, mihin rengaskoko vaikuttaa, on geometrian trail-arvo http://yojimg.net/bike/web_tools/trailcalc.php. Se taas riippuu sitten pyörästä, kuskista ja käyttötarkoituksesta, mikä on sopiva. Varsinkin gg-pyörissä hajontaa tuon osalta on aika paljon.
Edit: Sanottakoon vielä, että omissa gg-pyörissä tuon laskurin mukaan trail on 73 ja 56 mm. Eron huomaa, mutta ei se nyt niin iso ole ettei ehtisi unohtua yhden lenkin aikana. Suuremman trailin pyörässä on myös pidempi perä, joka myös vakauttaa ohjausta.
PeltiSeppo
29.04.2020, 14.35
Noo, joo-o, mutta esimerkiksi minulla ei kenkä nappaa eturenkaaseen muhkullakaan 700c -kumilla ja bb-droppia on 70mm, eli tarpeeksi.
Tässä on itseasiassa kokeilussa lähes tuollainen kaksikko. Maastopyörässä on ollut nyt kohta 4v ajan 27,5" kiekot pääasiassa 2,2-2,25" renkailla, vanteitten sisäleveys 20-25mm. Talven aikana kasasin talvi-/retki-/gravelpyöräksi Genesis Vagabondin, jossa 29x2,25" renkaat 21mm sisäleveyden vanteilla. Vaikka tarkoitus olikin kasata pyörä noitten 29" kiekkojen ympärille niin aion kokeilla myös 650b kiekkoja ajossa. Varsinaisia gravelajeluja ei vielä oikeastaan ole takana mutta tuntuisi että noilla pienemmillä kiekoilla ajettavuuteen tulisi herkkyyttä ja keveyttä kun taas isompi rengas syö epätasaista alustaa paremmin. Talvipoluilla tuo eturenkaan läheisyys kengänkärjen kanssa häiritsi hieman mutta harvoinpa sen kanssa oikeasti on ongelmaa.
Chesini Strabia X (https://www.chesini.it/eng/bikes/strabia-x), haluan tuollaisen :o
Melkoisen muhkua kumia lupaillaan, ehkä mahtuisi jopa Ice Spiker Pro 27.5.
The innovative shape on the right chainstay with stainless steel reinforcement makes the staychains capable of accepting tires up to 700x52mm (29x2.1") wide or 650bX2.3" for those terrains where a larger contact surface is needed or for a more confortable riding.
https://www.chesini.it/imagecache/uploads/images/strabia-x-hp_8ffe4f.jpg
^jos ajatellaan, että 700c -koossa mahtuu yhtä leveät kumit kuin pikkukiekoille ja kiekkojen paino on sama (tai itse asiassa jos 700c olisi kevyempi setti hyrrävoimien kumoamiseksi) niin mitä etua saa pelkästään kiekkojen pienuudella?
Yritin tätä joskus aiemminkin kysyä kun yritin innostua asiasta, mutta mitään selkeitä vastauksia ei tullut.
Mä olen pohdiskellut tota rengaskokoasiaa mahdolliseen uuteen runkoon liittyen. Ajelin toissapäivänä ekan pitemmän lenkin Cyclolla Whiskyn kuitukeulan kanssa ja hyvin se kulki niinkin, vaikka geo vähän muuttuu sentin pitemmän keulan takia. Mutta...sain jäykkäkeulamaasturoimalla kulutetun kyynärpään pitkästä aikaa ärtymään ja nyt se on turvoksissa. Sitä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun maastopyöräilyn määrä väheni ja graveloinnin lisääntyi.
Jos jotain uutta alan speksaamaan, niin ajettavuuden kannalta olisi jotenkin ideaalia, että pärjäisi mahdollisimman ohkaisilla renkailla (cs-mitta, toe overlap jne..), mutta nykystandardien mukainen fillari saattaa vaatia paksumpaa rengasta kuin mihin ollen tottunut, jotta siitä tulee riittävän mukava. Jos ei olisi (ehkä) tarve ajaa myös cx-kisoja, saattaisin jopa päätyä 650b-kiekkoihin (jos siis levyjarrut). Samaa runko/keulayhdistelmää ei saa toimimaan ideaalisti molemmilla, joten jompaa kumpaa pitää preferoida, ellei halua kompromissiä molemmista.
Sen perusteella, mitä olen meillaillut tässä nyt alustavasti muutamien custompajojen kanssa, niin flat mount -levareiden takia aika moni on lopettanut levariteräskeulojen tekemisen, joten jos haluaa levarit, se melkein tarkoittaisi kuitukeulaa ja os-emäputkea, mikä taas on yhdistelmä, joka hävittää ainakin osan teräsrungon hyvistä puolista. Sinällään flat mount -jarruista ei teräsrungossa ole mitään hyötyä, ennemmin päin vastoin. Mikähän on seuraava jarrustandardi ja kauankohan sen tuloon menee?
Koska uuden rungon speksaaminen valmiiksi vanhentuneelle levyjarrustandardille ei tunnut järkevältä, on tilanne muuttunut sillä tapaa erikoiseksi sitten mun edellisen speksailukierroksen, että nykyään joutuu käytännössä tekemään valinnan melkolailla ääripäitten välillä eli joko A) gravakopio: teräsrunko, 1 1/8 emäputki, teräskeula ja vannejarrut, jos haluan edelleen perinteiseen tyyliin mukavaa menoa ja pärjätä <40 mm renkuloilla. Tai sitten B) all in: ehkä jopa kuiturunko, kaikki modernit mausteet ja mahdollisimman paksut renkaat. Teräsruko + levarit + ylikokokuitukeula ei edelleenkään tunnu mun vaihtoehdolta, vaikka se onkin melkolailla se normi, mitä suurin osa sekä tehdasvalmistajista että custompajoista tällä hetkellä tekee ja myy. Ylikokoemäputki, läpiakselit, levyjarrut ja flat mountit tuntuu nostavan teräsrungon painoa parisen sataa grammaa ja selkeästi alle 2 kg:n painoisia nykystandarditeräsrunkoja ei taida olla edes customina muualla kuin mun päiväunissa
Aika monella custom-pajalla hommat on myös muuttunut sen suuntaisiksi, että tarjolla on muutamia valmiita malleja, joiden geometriaa kyllä muokataan, mutta perusratkaisuista ei poiketa. Ja hinnat on noussu kyllä hurjasti. Tällä hetkellä paras tarjous Gravan runkosetin kopiosta, Life/Spirit-putkista tehtynä eli nykyistä noin vastaavasta, mutta halvemmasta, ruostuvasta putkesta tehtynä on n. 2600 € eli ei Grava-kopionkaan teettäminen tunnu kovin järkevältä, niin pitkään kuin toi nykyinen pysyy nipussa, mutta laitoin silti jo Bernatillekin meiliä, että eikö Cyclo vois tehdä comebackin.. :)
Ps. Ajelin muuten toissapäivän 140 kilsan Porkkalan vuokra-aluegravelin Steilacoomeilla pitkästä aikaa ja ne on kyllä ihanat renkaat. Ulkonäön perusteella on vaikea kuvitella, että ne rullaa niin hyvin kuin ne rullaa ja vaikka takarengas alkaa olla niin kulmikkaaksi kulunut, että se kulkee jo reunanappuloidenkin varassa. Joillain toisilla renkailla, olis kyynärpää vieläkin kipeämpi nyt. Taidan sittenkin unohtaa ne Ramblerit ja laittaa uuden parin Steilacoomeja tilaukseen, mutta kokeilla ultralight-versiona tällä kertaa.
Tämä kuuluisi paremmin tuonne "paksut gg-kumit" ketjuun, mutta kun Steilacoom mainittiin, niin säilyy sentään asiayhteys.
Kovin hyvin ei tuo Steilacoom EL rullannut tämän testin mukaan. Ja perää pitää Vittoria Tereno Dry, jota tälläkin foorumilla on muistaakseni moni kehunut. Mutta nuo erot lienee niin pieniä, että varsinkin soralla ne katoavat merkin, uutuuden viehätyksen, placebon tai muun alle. Tai yksinkertaisesti tuota 10-20w eroa ei vaan huomaa. Koska harvasta kumista kukaan on täälläkään sanonut, että se rullaa huonosti. Voittopuolisesti on kehuttu.
http://bikeblather.blogspot.com/2020/04/some-additions-to-gravel-tire-list.html?m=1
Tuonne on muuten lisätty pari uutta kumia, mm. Challenge GG HTLR Pro ja Contin karkeampi versio.
Innovaatio
30.04.2020, 10.03
Mä olen pohdiskellut tota rengaskokoasiaa mahdolliseen uuteen runkoon liittyen. Ajelin toissapäivänä ekan pitemmän lenkin Cyclolla Whiskyn kuitukeulan kanssa ja hyvin se kulki niinkin, vaikka geo vähän muuttuu sentin pitemmän keulan takia. Mutta...sain jäykkäkeulamaasturoimalla kulutetun kyynärpään pitkästä aikaa ärtymään ja nyt se on turvoksissa. Sitä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun maastopyöräilyn määrä väheni ja graveloinnin lisääntyi.
Jos jotain uutta alan speksaamaan, niin ajettavuuden kannalta olisi jotenkin ideaalia, että pärjäisi mahdollisimman ohkaisilla renkailla (cs-mitta, toe overlap jne..), mutta nykystandardien mukainen fillari saattaa vaatia paksumpaa rengasta kuin mihin ollen tottunut, jotta siitä tulee riittävän mukava. Jos ei olisi (ehkä) tarve ajaa myös cx-kisoja, saattaisin jopa päätyä 650b-kiekkoihin (jos siis levyjarrut). Samaa runko/keulayhdistelmää ei saa toimimaan ideaalisti molemmilla, joten jompaa kumpaa pitää preferoida, ellei halua kompromissiä molemmista.
Sen perusteella, mitä olen meillaillut tässä nyt alustavasti muutamien custompajojen kanssa, niin flat mount -levareiden takia aika moni on lopettanut levariteräskeulojen tekemisen, joten jos haluaa levarit, se melkein tarkoittaisi kuitukeulaa ja os-emäputkea, mikä taas on yhdistelmä, joka hävittää ainakin osan teräsrungon hyvistä puolista. Sinällään flat mount -jarruista ei teräsrungossa ole mitään hyötyä, ennemmin päin vastoin. Mikähän on seuraava jarrustandardi ja kauankohan sen tuloon menee?
Koska uuden rungon speksaaminen valmiiksi vanhentuneelle levyjarrustandardille ei tunnut järkevältä, on tilanne muuttunut sillä tapaa erikoiseksi sitten mun edellisen speksailukierroksen, että nykyään joutuu käytännössä tekemään valinnan melkolailla ääripäitten välillä eli joko A) gravakopio: teräsrunko, 1 1/8 emäputki, teräskeula ja vannejarrut, jos haluan edelleen perinteiseen tyyliin mukavaa menoa ja pärjätä <40 mm renkuloilla. Tai sitten B) all in: ehkä jopa kuiturunko, kaikki modernit mausteet ja mahdollisimman paksut renkaat. Teräsruko + levarit + ylikokokuitukeula ei edelleenkään tunnu mun vaihtoehdolta, vaikka se onkin melkolailla se normi, mitä suurin osa sekä tehdasvalmistajista että custompajoista tällä hetkellä tekee ja myy. Ylikokoemäputki, läpiakselit, levyjarrut ja flat mountit tuntuu nostavan teräsrungon painoa parisen sataa grammaa ja selkeästi alle 2 kg:n painoisia nykystandarditeräsrunkoja ei taida olla edes customina muualla kuin mun päiväunissa
Aika monella custom-pajalla hommat on myös muuttunut sen suuntaisiksi, että tarjolla on muutamia valmiita malleja, joiden geometriaa kyllä muokataan, mutta perusratkaisuista ei poiketa. Ja hinnat on noussu kyllä hurjasti. Tällä hetkellä paras tarjous Gravan runkosetin kopiosta, Life/Spirit-putkista tehtynä eli nykyistä noin vastaavasta, mutta halvemmasta, ruostuvasta putkesta tehtynä on n. 2600 € eli ei Grava-kopionkaan teettäminen tunnu kovin järkevältä, niin pitkään kuin toi nykyinen pysyy nipussa, mutta laitoin silti jo Bernatillekin meiliä, että eikö Cyclo vois tehdä comebackin.. :)
Ps. Ajelin muuten toissapäivän 140 kilsan Porkkalan vuokra-aluegravelin Steilacoomeilla pitkästä aikaa ja ne on kyllä ihanat renkaat. Ulkonäön perusteella on vaikea kuvitella, että ne rullaa niin hyvin kuin ne rullaa ja vaikka takarengas alkaa olla niin kulmikkaaksi kulunut, että se kulkee jo reunanappuloidenkin varassa. Joillain toisilla renkailla, olis kyynärpää vieläkin kipeämpi nyt. Taidan sittenkin unohtaa ne Ramblerit ja laittaa uuden parin Steilacoomeja tilaukseen, mutta kokeilla ultralight-versiona tällä kertaa.
Tuossa ylempänä on linkitettynä Ritchey Outback 2020, jossa on karboonihaarukka flätmounteilla ja suoralla putkella. Saatavilla myös erikseen. Tällä hetkellä karboonikeula läpiakselilla ei siis välttämättä pakota ylikokoemäputkeen.
Oulunjulli
30.04.2020, 10.45
Chesini Strabia X (https://www.chesini.it/eng/bikes/strabia-x), haluan tuollaisen :o
Uih, on upea/upeita! Tuohon jossain vähän aiemmin postaamaani kuvaan omasta teräs-Rovesta johon on vaihettu kaikki muu paitsi runko, tekisi mieli speksailla ensi talveksi se toinen runko. Vaikkakaan en kyllä tiedä mitä muuta parannusta haen kuin sielukkuutta, vaihtelua, tekemistä ja takahaarukan lyhennystä kun jostain syystä se iso rako kumin ja satulaputken välissä kyrsii aina kun katse tuohon kohtaan harhautuu.
Pärisevä kireään pukeutuva säälittävä keski-ikäinen sisäinen kamahomo sisälläni haluaisi Cervelo Asperon tai jotain sinne päin (lompsaan kattomalla Space Chicken), mutta järkevä ääni siälläni sanoo että sellaisesta rungosta ole kuin haittaa, terästä. Oulussa ei ole mäkiä, en kisaa, mutta joskus niitä perkeleen Strava pätkiä on mukava yrittää vääntää täysiä asvaltti ja sorapätkillä ainakin että näkee milloin se ikä alkaa viemään vauhtia.
Tuossa ylempänä on linkitettynä Ritchey Outback 2020, jossa on karboonihaarukka flätmounteilla ja suoralla putkella. Saatavilla myös erikseen. Tällä hetkellä karboonikeula läpiakselilla ei siis välttämättä pakota ylikokoemäputkeen.
Joo totta on, että ei pakota, mutta Ritcheytä lukuunottamatta muut valmistajat ja runkomaakarit ei vaan oikein uskalla laittaa kaikkea yhden kortin - tai keulan - varaan, enkä varmaan uskaltaisi minäkään. Jos os-emäputkiseksi speksattuun customrunkoon haluaa luddiittikokoisen emäputken erikoistoiveena, nostaa se rungon muutenkin jo kallista hintaa helposti parikin sataa euroa. Siksi en pidä sitä potentiaalisena vaihtoehtona.
Uudessa Swiss Crossissakin on flatmountit ja 1 1/8 keula, mutta Ritcheyn rungot ei sytytä geometrioidensa puolesta eikä oikein muutenkaan.
E: Viiksi-Tompasta puheenollen herra itse on sitä mieltä (https://youtu.be/V-gGIqfVB2Y), että tekisi mieluiten vaan teräshaarukoita pyöriinsä, jos rivien välistä kuultuna hänen mielestään kieroutunut kysyntä ei vaatisi toisenlaisia ratkaisuja. Noin 30 minuutin kohdalta eteenpäin, mutta haastattelu on ihan mielenkiintoinen kyllä kokonaisuudessaan.
Chesini Strabia X (https://www.chesini.it/eng/bikes/strabia-x), haluan tuollaisen :o
On kyllä nätti, vaikken ns. "teräsmiehiä" olekaan. Voisi jopa harkita, jos olisi uuden rungon tarvetta.
^ Onks tää ameriikanpaja Stenulle tuttu?
https://rodbikes.com/articles/phinney-fork/phinney-fork.html
^ Onks tää ameriikanpaja Stenulle tuttu?
https://rodbikes.com/articles/phinney-fork/phinney-fork.html
Ei varsinaisesti. IS- tai PM-kiinnikkeisiä teräshaarukoita ja runkosettejä löytyy tietysti helpostikin, mutta tulevaisuudessa niihin ei löydy enää jarruja (ainakaan paremman pään) ja nyt jo esim. GRX:ää ja Campan hydrauleja ei saa kuin flat mountteina. Putkien paksuudesta päätellen Phinney ei ole välttämättä kovin pehmeäkulkuinen. Kiitos kuitenkin :)
Ei oo mullakaan kokemusta, mutta olen noita katsellut vähän sillä silmällä. Ei tuo voi kovin järeätä putkea olla, jos lupaavat M-kokoisen rungon painoksi 1,4 kg ja "outlaw" käsittelyllä 1,17 kg. Nämä ilmeisesti vannejarrurunkoja, levyjarrut nostaa painoa. Tietysti keveillä putkilla hintakin sitten vähän pomppaa ja rahdit ja verot nostaa vielä lisää..
https://rodbikes.com/articles/s3.html
...tulevaisuudessa niihin ei löydy enää jarruja (ainakaan paremman pään) ja nyt jo esim. GRX:ää ja Campan hydrauleja ei saa kuin flat mountteina.
Ei saa Dura-Acea eikä Ultegraakaan, mutta Asetoni & Asetonissa sanottiin että Shimanon maastopuolen post mount -jarrusatulat XTR/XT ovat yhteensopivia maantiekahvojen kanssa, joten nou problem. Itse menin sitten tilaamaan M785-sarjan kahvat ja PM-jarrut tietämättä että näin on. Ei siis mitään empiiristä kokemusta mutta luotan asia-kauppiaan sanaan :)
^ Joo jotain tämmöistä mä muistelinkin tapahtuneen :)
^^ Tarkoitin sitä etuhaarukkaa. Se on melko suurihalkaisijaista putkea ja siksi jäykkä. Noin yleisesti ottaen teräsrunkojen keveyden tavoittelun raja mulla menee siinä 1,8 kg:n paikkeilla, mihin pääsee os-kokoisella Columbus Lifellä ja vastaavilla niin että pyörästä tulee vielä jonkinnäköistä ajamista kestäväkin. Sitä ohuempana ainakaan ei näköjään kestä mun käytössä tai sitten pitää olla niin pienihalkaisijaista tai ohutseinäistä putkea, että tulee joko oikeasti löysä tai todella denttiherkkä runko. Maantiepyöriä voi toki periaatteessa kevennellä rohkeammin.
^Joo, tuo haarukka taitaa tosiaan olla vähän järeä, ilmeisesti samaa käytetään monessa pyörämallissa retki - city yms joten suunnittelu tehty sen mukaan.
Muutoin tuo valmistaja vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, webbisivut on aika kököt mutta se voi olla vaan hyvä juttu tässä tapauksessa. Ihan täyspäisen tuntuisia jorinoita noilla sivuilla on runkomateriaaleista ja suunnittelusta muutoinkin.
Ei saa Dura-Acea eikä Ultegraakaan, mutta Asetoni & Asetonissa sanottiin että Shimanon maastopuolen post mount -jarrusatulat XTR/XT ovat yhteensopivia maantiekahvojen kanssa, joten nou problem. Itse menin sitten tilaamaan M785-sarjan kahvat ja PM-jarrut tietämättä että näin on. Ei siis mitään empiiristä kokemusta mutta luotan asia-kauppiaan sanaan :)
Itse yhdistelin Campan H11 kahvoihin Shimpan PM jarrusatulat, ja ihan hyvin toimii. Ilmaamisessa oli vähän tekemistä, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Hopen RX4 toimii sekä Shimanon että Campan kahvoilla, joten päättelin että kait ne shimpan satulat toimii Campan kahvojenkin kanssa..... Ja oli vaan 20€/pää.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200430/0d369609c94b413ddc76689b534c244f.jpg
Jolie Rouge Cycles
Nuo flatmount-jarrut on kyllä ihan perseestä, mutta tosiaan Hopen palikat saa maantiekahvoihin liitettyä, samoin maastopuolen Shimanot ainakin toistaiseksi. Eiköhän ne senkin vielä mee muuttamaan.
hansibal
01.05.2020, 15.18
Ois gravel hankinnassa ja pari vaihtoehtoa mietinnässä..https://www.bikester.fi/norco-bicycles-search-xr-a2-warm-grey-1114340.html ja https://www.bikester.fi/marin-gestalt-x10-cyclocross-pyora-oranssi-878904.html . Molemmissa puolensa... käyttö olis työmatka,assu/soratie lenkkejä ja vaihtelevasti neulaspolkuja. Pientä retkeily/matkailua mietinnässä. Ei mitään rypemistä. Norcossa pullopaikkoja useampi ja etuhaarukassa kiinnitykset. Edessä kahdet hampikkaat. Marinissa osasarja vähän parempi,yhdellä etu hampikkaalla? Onko jotain muuta huomioita??
Ois gravel hankinnassa ja pari vaihtoehtoa mietinnässä..https://www.bikester.fi/norco-bicycles-search-xr-a2-warm-grey-1114340.html ja https://www.bikester.fi/marin-gestalt-x10-cyclocross-pyora-oranssi-878904.html . Molemmissa puolensa... käyttö olis työmatka,assu/soratie lenkkejä ja vaihtelevasti neulaspolkuja. Pientä retkeily/matkailua mietinnässä. Ei mitään rypemistä. Norcossa pullopaikkoja useampi ja etuhaarukassa kiinnitykset. Edessä kahdet hampikkaat. Marinissa osasarja vähän parempi,yhdellä etu hampikkaalla? Onko jotain muuta huomioita??Mekaaniset levyjarrut torppaisivat minun ostoinnon heti.
Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla
Mekaaniset levyjarrut torppaisivat minun ostoinnon heti.
Sen mitä lyhyesti (TdT cyclo 130km ja Lieto Graveltour 105km) ehdin kokeilla niin mekaaniset levarit eivät toimi hyvin grävellyksessä. Näin siksi, että hiekkavesivelli syö palat jo yhden reissun aikana loppuun ja tehot häviää kuin peliongelmaisen mummon rahat hedelmäpeliin. Tien päällä palojen säätö ei kohota tunnelmaa eikä myöskään auta. Myös hiekkavesivelli tunkeutuessaan kaapeliin jumittaa koko paskan ja myös kun ko. velli jäätyy ja se oli itselleni viimeinen niitti.
Nimimerkki itse kerran sen koin. En enää kerskukaan, minä vaikenen vaan. En muuta voi.
Vannejarrut olisi varmaan parhaat gravelhommiin. Rival/Force nestelevarit ainakin tuntuu märällä kurakelillä keräävän ties mitä pikkukiviä yms jarrusatulaan lentävän kuran mukana jolloin ei auta muuta kuin pysähtyä ja koittaa sörkkiä niitä ulos tikulla tai huuhdella arvokasta juomavettä koloon kaatamalla. Jarrutehon kannalta jotkut 140-160mm levyillä olevat levyjarrut on muutenkin jo oletusarvoisesti tehottomat riippumatta onko nesteelliset, vaijerilliset, tektrot vai ultegrat, joten sikälikin.
Jami2003
01.05.2020, 19.41
Useita satasia olen ajanut tänäkin keväänä muta-sora-hiekkavellissä ja kertaakaan ei ole tarvinnut mekaanisia jarruja säätää. Toki hydrauliset ottaisin ennemmin mutta vannejarrujen paremmuutta en kyllä allekirjoita. Ennemmin säätää palojakin kuin ostaa vanteita.
Ja eihän niihin palojen kulumiseen se vaikuta onko jarrut mekaaniset vai hydrauliset. Säätöön vain. Palat on paljon kovemmilla mtb:ssä ja sielläkin ajaa tonneja samoilla paloilla. Jäsen LJL:llä on ollut lekkeripalat.
K.Kuronen
01.05.2020, 21.02
Oma kokemukseni on, että mekaaniset levyjarrut ovat herkemmät ongelmille. Kaikki eivät niitä kohtaa ollenkaan ja tuskin kukaan kaikkia mahdollisia. Miehet, matkat, ajot ja kurat poikkeavat, joten kokemuksetkin poikkeavat.
Omana pienenä murheena on ollut chain suck kevään aikana. Ongelmaa on esiintynyt vasta vaihdettuani takavaihtajan RX.stä GRX:n. Samalla vaihtui ketju. Muu on pysynyt muuttumattomana syksyyn verrattuna. Uskoisin, että ongelma ei kuitenkaan ole vaihtajan aiheuttama, vaan niillä kuraisilla tieosuuksilla on ollut jotakin aikaisemmin kohdatusta poikkeavaa, tai että olen ajanut kuraisemmissa olosuhteissa, kuin aiemmin.
Jami2003
01.05.2020, 22.09
Tärkeää on että mekaaniset jarrujen ovat kaksitoimiset, molemmat puolet puristuvat. Eikä vain yksi toimiset missä toinen pala painaa toista staattista palaa vasten.
No en nyt kuitenkaan enempää puolustele mekaanisia levareita. Joskus kun vaihdan soratiepyörää niin tasan tarkkaan ei tule muuta kuin hydrauliset levarit. Mutta ne yleensä näkyy ikävä kyllä hintalapussa melko vahvasti...
Mutta ne yleensä näkyy ikävä kyllä hintalapussa melko vahvasti...
Mulle se oli about 1.500€ keikka vaihtaa mekaaniset hydraulisiin... En halua ajatella asiaa sen enempää, hyi olkoon. Mitä tulee niihin TRP Spyreihin, niin lupaan kirjoittaa siitä en tiedä -topiikkaan, miksi ne suli niin kuin suli. Ne vaan suli.
Ohiampuja
01.05.2020, 23.36
Mitä tulee niihin TRP Spyreihin, niin lupaan kirjoittaa siitä en tiedä -topiikkaan, miksi ne suli niin kuin suli. Ne vaan suli.
Sä vaan ajoit kunnolla. :)
Offaria: Kauanko autossa kestää jarrupalat? Olin kaverina tekemässä jarruremppaa. Vaihdettiin kolmannet jarrupalat kun autolla oli ajettu 45 000 km. 3.0 V6 kone söi jarrupaloja. :)
Sä vaan ajoit kunnolla. :)
Täsmennystä sen verran että plr ajoi kunnolla ja me muut tulimme kuuliaisesti perässä. Jossain 125km kohdalla kuului takaa alustavasti voe bergele -nuotilla "vieläkö mennään hiekalle", vastaus oli "vielä mennään hiekalle" :D Etuvaihtajakin lakkasi toimimasta sillä reissulla. Oli se aika karu lenkki kalustolle ja vähän miehistöllekin.
Tässä vaiheessa toimi vielä kaikki (kuva: Antti Laine)
https://i.ibb.co/fQYNfWs/FCD47-D58-A278-472-B-93-E8-72-A9-C1097-EE1.jpg
Jami2003
02.05.2020, 07.28
Jos naama on noin musta jo lähdössä niin tais kalustokin vaan olla pesemättä ja huoltamatta [emoji16]
Vannejarrut olisi varmaan parhaat gravelhommiin. Rival/Force nestelevarit ainakin tuntuu märällä kurakelillä keräävän ties mitä pikkukiviä yms jarrusatulaan lentävän kuran mukana jolloin ei auta muuta kuin pysähtyä ja koittaa sörkkiä niitä ulos tikulla tai huuhdella arvokasta juomavettä koloon kaatamalla. Jarrutehon kannalta jotkut 140-160mm levyillä olevat levyjarrut on muutenkin jo oletusarvoisesti tehottomat riippumatta onko nesteelliset, vaijerilliset, tektrot vai ultegrat, joten sikälikin.
Niin mäpä olen graveloinut tän ketjun perustamisen jälkeen itsepäisesti vannejarruilla ehkä puoltoista kertaa maapallon ympäri ja muun muassa kaksi runkoa paskaksi, mutta jarruongelmiin, jotka olisivat vaatineet kesken lenkin huoltotoimenpiteitä en ole graveloidessa törmännyt kertaakaan. Ehkä viisi vannetta olen saanut kulumaan ajamalla loppuun sinä aikana ja muutaman denttaamalla piloille. Mun mielestä vannejarrujen huonous on urbaanilegenda, joka pohjautuu ihmisten kokemuksiin halvoista cantilevereistä ja hinnat alkaen -vanteista. Silti tunnustan salaa aina välillä haaveilevani niistä neste-Forceista, jos ei muuten, niin vaikka sitten vaan internetuskottavuuden vuoksi.
Sain sävyeron meikattua originaalihaarukastakin ja sen takas paikoilleen. Elämä on taas ihanaa. Paitsi...tunnustan, että nyt jäin kyllä vähän kaipaamaan kuitukeulan keveyttä, kun sen kanssa ehdin hetken aikaa ajella. Ajokunnossa selvästi alle kasikiloinen teräspyörä on vaan niin kiva. Samoin sentin korkeampi etupää alkoi tuntumaan peräti hyvältä, kun siihen tottui. Mutta noin muuten tommonen klassinen moderni polkupyörä on kyllä so much fun, niin kuin esimerkiksi Mr. Legor Cicli asiaa kuvailee (https://www.instagram.com/p/B_m63wwnv6-/?utm_source=ig_web_copy_link).
Varsinkin matalilla vanteilla ja Steilacoomeilla Grava tarjoilee niitä taikamattofiiliksiä, mutta onhan toi nyt kaikkien setämiespyörien isosetä noin (https://live.staticflickr.com/65535/49841743887_74f3a23d27_o.jpg). LJL:n ainakin puoliksi aiheetta setämiestittelin saanut Ritchey oli Don Juan ton rinnalla. Steilacoomit on voittajarenkaat, mutta ne korostaa minkä tahansa pyörän setämiesmäisyyttä. Pitäis ehkä jaksaa vaihtaa toisille vanteille edes, mutta hassu sekin juttu siinä mielessä, että korkeampien vanteiden kanssa näyttäisi heti paremmalta, mutta kulkisi huonommin, kun kiekot on kovemmat ajaa. Modernimman näköisten renkaiden ja korkeampien vanteiden kanssa fiilikset on silti paremmat. Vaikka ovatkin siis mielikuvafiiliksiä. Mutta sama kai se, mistä ne fiilikset saa.. :)
Mikä pyörää tuossa kuvassa pitää pystyssä?
Jos naama on noin musta jo lähdössä niin tais kalustokin vaan olla pesemättä ja huoltamatta [emoji16]
Joo.. Olisitpa vaan nähnyt säämiskähousut sisäpuolelta :D Jälleen kerran olisi pitänyt laittaa jo valmiiksi ruskeat housut
Ensimmäinen graveli haussa. Tässä nyt hetken aikaa opiskellut pyörien ja osien ominaisuuksia ja tullut tulokseen, että en halua entry level-pyörää jotta voin vuoden päästä todeta, että ois sittenkin pitäny satsata x y ja z osiin.
Budjetin aivan ylärajoilla oleva vaihtoehto on mm. Spessun Diverge Comp.
Onko se kuitenkin helmiä sioille näin alottelijalle? Vai kenties olisiko joku muu pyörä parempi hinta-laatusuhteiltaan?
LJL:n ainakin puoliksi aiheetta setämiestittelin saanut Ritchey...
Nyt on yksittäinen ei-tosissaan heitetty lausunto saanut hieman liian isot mittasuhteet :) Enkä tiedä, miten Ritchey mahtaa vertautua kun en ole ikinä toista teräspyörää omistanut. Mutta jos subjektiivinen kriittinen näkemys sallitaan niin kyllä teräsrungossa oli sellainen elämäntapapyörän hieman nahkea sivumaku, joka ei enää kiinnostanut. Exploro on ollut mulle parasta ikinä ja sitä riemun määrää ei mikään aiempi pyörä ole antanut - tämä siis siitä huolimatta että pari tonnia ajoin notkuvalla satulatolpalla.
Jos mulla olisi tilaa enemmälle kuin kahdelle omalle pyörälle (ja kolmelle lastenpyörälle), niin voisin kyllä aiemmilla teräsraamikokemuksilla rakennella jäykkäperämaasturin jossa olisi teräsrunko, 2x11 vaihteisto, jäykkä hiilarikeula, 2,2" Racekingit... Sillähän voisi ajaa vaikka gravelia :rolleyes:
Mikä pyörää tuossa kuvassa pitää pystyssä?
Se nojaa takarenkaastaan kuvan puuta vasten.
Verrattuna sivulla 217 olevan kuvan setuppiin ero esimerkiksi siinä, että kuinka hallittua on vauhdikkaampi juurakkopolkujen rytyyttäminen, on huomattavan suuri ja siis setämiesversion eduksi. Fakta, joka ei varsinaisesti helpota uuden mahdollisen fillarin speksaamista yhtään.
LJL: Kuten todettu, pääasia on, että saa ne fiiliksensä. Sama, mistä ne kullekin tulee, kunhan itse tietää sen (ja kunhan keinot on laillisia) :)
Ps. Setämiespyörä on sun monista hyvistä heitoista paras koskaan ja siksi käsite saavutti arvaamattoman suuret mittasuhteet. Some sitäpaitsi juorusi juurikin tänä aamuna, että Suomeen olisi tulossa yksi Speedvagen 650b Rugged Road ns. kaikilla herkuilla Ultradynamicoja ja lokareita myöten Open Upperin seuraajaksi tai ainakin kaveriksi eli setämiespyöräily on vahvassa nosteessa :D
Brutalix
02.05.2020, 10.12
Ensimmäinen graveli haussa. Tässä nyt hetken aikaa opiskellut pyörien ja osien ominaisuuksia ja tullut tulokseen, että en halua entry level-pyörää jotta voin vuoden päästä todeta, että ois sittenkin pitäny satsata x y ja z osiin.
Budjetin aivan ylärajoilla oleva vaihtoehto on mm. Spessun Diverge Comp.
Onko se kuitenkin helmiä sioille näin alottelijalle? Vai kenties olisiko joku muu pyörä parempi hinta-laatusuhteiltaan?
Osta se diverge, jos se kutittelee. Jos ostat jotain muuta, niin mietit kuitenkin että olis pitäny ostaa se diverge.
Jami2003
02.05.2020, 10.41
.. Enkä tiedä, miten Ritchey mahtaa vertautua kun en ole ikinä toista teräspyörää omistanut. Mutta jos subjektiivinen kriittinen näkemys sallitaan niin kyllä teräsrungossa oli sellainen elämäntapapyörän hieman nahkea sivumaku, joka ei enää kiinnostanut...
Vaikka itse ajelen tyytyväisenä Kona Rove ST:llä niin täytyy yhtyä tähän mielipiteeseen. Mun seuraavassa soratiepyörässä on hydraulisten levyjarrujen lisäksi hiilikuiturunko. Teräs on kyllä materiaaleista vahvasti yliarvostettu. Ehkä jos se on jotain Reinoldsia vai mitä näitä on niin sitten mutta ei mun perse teräksen muka hyviä puolia huomaa. Lisäksi hiilikuitu on höyhenen kevyttä, ärhäkkää ja paljon helppohoitoisempaa kun teräs. Ei ruostu ikinä. Ja yksikään hiilikuitu rungoistani ei ole koskaan saanut sellaista hittiä mitä ei olisi kestänyt.
Sen sijaan että haluan olla setämies ja ajaa setämiespyörällä (tai vielä pahempaa, gravelissa on välillä myös hipsteri leimaa) haluan ajaa hipo-gravelilla joka lähtee joka alustalla kuin hauki rannasta. Mutta ihan tänä vuonna en kyllä vielä ole Konaa pois vaihtamassa.
Oli se aika karu lenkki kalustolle ja vähän miehistöllekin.
Ai että kun lämmöllä muistelen vieläkin tätä retkeä. :D Hienoa oli ja pyörät pääsivät juuri siihen käyttöön mihin ne kuuluvatkin.
Vannejarrut toimivat hyvin tuolla rapakelillä. Ei kuulu ylimääräisiä ääniä, kun ei jarruteta. Toki sitten sorvataan jarruttaessa vanteita ja palat kuluvat. Alumiinivanteilla pääsee aika monta vuotta ennen kuin kehistä jarrupinta loppuu.
Vaikka itse ajelen tyytyväisenä Kona Rove ST:llä niin täytyy yhtyä tähän mielipiteeseen. Mun seuraavassa soratiepyörässä on hydraulisten levyjarrujen lisäksi hiilikuiturunko. Teräs on kyllä materiaaleista vahvasti yliarvostettu. Ehkä jos se on jotain Reinoldsia vai mitä näitä on niin sitten mutta ei mun perse teräksen muka hyviä puolia huomaa. Lisäksi hiilikuitu on höyhenen kevyttä, ärhäkkää ja paljon helppohoitoisempaa kun teräs. Ei ruostu ikinä. Ja yksikään hiilikuitu rungoistani ei ole koskaan saanut sellaista hittiä mitä ei olisi kestänyt.
Sepä juuri se dilemma on. Kun teräsrunkoon ympätään levyjarrua, CEN-standardia ja muita nykyajan hömpötyksiä, ei sen teräksen ominaisuuksista ole paljoa jäljellä muuta kuin ne huonot eli paino ja ruostuvuus. Eikä siihen auta Reinoldsit eikä muutkaan tarrat, kun ensin pitäisi päästä eroon noista ensin mainituista. Siksi vannoutunut teräshipsterikin alkaa varovaisesti olla sitä mieltä, jos pitää pyörään saada levyjarrut, pitää siinä myös olla kuiturunko. Tai sitten ajelee tyytyväisenä vannejarruilla. Välivaihtoehdot on enemmän tai vähemmän kompromisseja. Toistaiseksi meidän taloudessa paskaksi menneiden teräs- ja hiilikuiturunkojen suhde on 2/2 eli siinä ei ole olennaista eroa :)
E: ...ja huomaan nyt kyllä palaavani siihen kuitukeulaan kaikesta huolimatta. Korona-aikaan on tullut sorakilsoja jonkin verran normaalia keskiarvoa enemmän, 250-300 viikossa, ja hieman pystympi ajoasentokin on alkanut tuntua paremmalta kuin se, millaisessa olen ajellut tyytyväisenä kohta neljä vuotta. Niin ne preferenssit muuttuu sen mukaan, miten milloinkin ajelee.
hansibal
03.05.2020, 10.18
Ois gravel hankinnassa ja pari vaihtoehtoa mietinnässä..https://www.bikester.fi/norco-bicycles-search-xr-a2-warm-grey-1114340.html ja https://www.bikester.fi/marin-gestalt-x10-cyclocross-pyora-oranssi-878904.html . Molemmissa puolensa... käyttö olis työmatka,assu/soratie lenkkejä ja vaihtelevasti neulaspolkuja. Pientä retkeily/matkailua mietinnässä. Ei mitään rypemistä. Norcossa pullopaikkoja useampi ja etuhaarukassa kiinnitykset. Edessä kahdet hampikkaat. Marinissa osasarja vähän parempi,yhdellä etu hampikkaalla? Onko jotain muuta huomioita??
Tiedä mitä tuli tehtyä,mutta White GX Pro 20 kohdalla tuli painettua TILAA nappia. Nyt vaan odotellaan pakettia saapuvaksi!:rolleyes:
Vaikka itse ajelen tyytyväisenä Kona Rove ST:llä niin täytyy yhtyä tähän mielipiteeseen. Mun seuraavassa soratiepyörässä on hydraulisten levyjarrujen lisäksi hiilikuiturunko. Teräs on kyllä materiaaleista vahvasti yliarvostettu. Ehkä jos se on jotain Reinoldsia vai mitä näitä on niin sitten mutta ei mun perse teräksen muka hyviä puolia huomaa. Lisäksi hiilikuitu on höyhenen kevyttä, ärhäkkää ja paljon helppohoitoisempaa kun teräs. Ei ruostu ikinä. Ja yksikään hiilikuitu rungoistani ei ole koskaan saanut sellaista hittiä mitä ei olisi kestänyt.
Sen sijaan että haluan olla setämies ja ajaa setämiespyörällä (tai vielä pahempaa, gravelissa on välillä myös hipsteri leimaa) haluan ajaa hipo-gravelilla joka lähtee joka alustalla kuin hauki rannasta. Mutta ihan tänä vuonna en kyllä vielä ole Konaa pois vaihtamassa.
En tiedä huomaanko oman Roven teräsrunkoa persauksen alla, mutta keula on huomattavasti joustavampi kuin hiilikuituinen (joo, niitäkin on monenlaisia). Mutta itsellä tuli tuo sama fiilis, ja Rove on nyt jokasään yleiskäyttölokaripyöränä, ja sen kaveriksi tuli lenkkipyöräksi Space Chicken. Siinä sitten onkin niin jäykkä ja kova runko että melkein vaatii ne 47mm kumit. Molempi parempi, mutta jos toisesta pitäisi luopua, jäisi Rove talliin. Varmaan tosin joutuisi laihdutuskuurille (ja lokaripyöräksi tulisi jokin halpishybridi).
Osta se diverge, jos se kutittelee. Jos ostat jotain muuta, niin mietit kuitenkin että olis pitäny ostaa se diverge.
Kutittelee, mutta jos saisi jostain paremman hinta-laatusuhteeltaan olevan pyörän, kun on ihan alottelija eikä välttämättä ymmärrä kaikkien juttujen päälle.
Eihän se varmaan se paras hinta-laatusuhde tule olemaan varsinkin, kun Specializedista on kyse mutta ompahan pyörä, jota tuskin löytyy toiselta valmistajalta eri hintalapulla ja osilla. Noissa taitaa se Future Shock olla... uuuh! Oon miettiny mitä tulis jos yhdistäis Spessun future shockin Laufin keulaan ja Cannondale Topstone carbonin runkoon.
Aloittelijana sun on tärkeää ottaa se oikea koko eikä lähteä mihinkään myyjän matkaan, joka tuputtaa viimeistä yksilöä viiden prosentin alennuksella. Pyöränä tuo Diverge Comp on varmasti hyvä. Kiekot on sitten halvimmasta päästä mutta kyllä niillä ajelee. Tuntuu, että saman nimiset "Axis sport" oli jo itsellä muutama vuosi sitten 850€:n fitness pyörässä, Sirruksessa. Toki noissa on eri navat, koska rungossa läpiakselit.
Nautiskelija
03.05.2020, 18.53
Tiedä mitä tuli tehtyä,mutta White GX Pro 20 kohdalla tuli painettua TILAA nappia. Nyt vaan odotellaan pakettia saapuvaksi!:rolleyes:
Ajaisin. Mielenkiintoisia päivityksiä näyttää olevan 19-vuosimalliin verrattuna. Laitahan raporttia, kun olet saanut mankelin käyttöösi!
Eihän se varmaan se paras hinta-laatusuhde tule olemaan varsinkin, kun Specializedista on kyse mutta ompahan pyörä, jota tuskin löytyy toiselta valmistajalta eri hintalapulla ja osilla. Noissa taitaa se Future Shock olla... uuuh! Oon miettiny mitä tulis jos yhdistäis Spessun future shockin Laufin keulaan ja Cannondale Topstone carbonin runkoon.
Aloittelijana sun on tärkeää ottaa se oikea koko eikä lähteä mihinkään myyjän matkaan, joka tuputtaa viimeistä yksilöä viiden prosentin alennuksella. Pyöränä tuo Diverge Comp on varmasti hyvä. Kiekot on sitten halvimmasta päästä mutta kyllä niillä ajelee. Tuntuu, että saman nimiset "Axis sport" oli jo itsellä muutama vuosi sitten 850€:n fitness pyörässä, Sirruksessa. Toki noissa on eri navat, koska rungossa läpiakselit.
Jotenkin jäänyt fiilis muihin pyöriin verratessa että hinnassa jokin Spessu-leimalisä, varsinkin tossa comp E5. Future shock kiinnostaa, kun on tuota selkä- ja olkapäävammaa, josko olis pehmeempää menoa.
Muita mitä tarkotus käydä koeajamassa jos löytyy:
Topstone 105
Trek Checkpoint ALR 5 (http://lundberg247.fi/product_details.php?p=2571)
Orbea Terra 40 (https://www.bikeplanet.fi/orbea-terra-h40-d-20)
Scott Speedster (https://www.bikeplanet.fi/scott-speedster-gravel-20-20)
Jeppekoira
03.05.2020, 19.46
Jotenkin jäänyt fiilis muihin pyöriin verratessa että hinnassa jokin Spessu-leimalisä, varsinkin tossa comp E5. Future shock kiinnostaa, kun on tuota selkä- ja olkapäävammaa, josko olis pehmeempää menoa.
Muita mitä tarkotus käydä koeajamassa jos löytyy:
Topstone 105
Trek Checkpoint ALR 5 (http://lundberg247.fi/product_details.php?p=2571)
Orbea Terra 40 (https://www.bikeplanet.fi/orbea-terra-h40-d-20)
Scott Speedster (https://www.bikeplanet.fi/scott-speedster-gravel-20-20)
Noi on kaikki hyviä pyöriä. Käy koeajamassa ja osta se mistä tulee paras fiilis.
^^ Nuo ja Diverge kannattaa kyllä koeajaa jos suinkin mahdollista. Samalla karttuu kokemus eri pyöristä.
Sille FutureShockille voi oikeasti laskea hieman hintaa etenkin jos käsiin tulevan tärinän suhteen on joskus ollut ongelmissa. Koitin sitä pikaisesti ja pienet katukivetysten töyssyt jäi huomaamatta. Omistaisin varmaan Roubaixissa FuturrShockin jos geometria ei olisi niin pysty, mikä ei sovi lyhytjalkaiselle ja pitkäselkäiselle. Edellistä siteeraten, koeaja nuo ja osta parhaalta tuntuva.
Lähetetty minun BAH2-L09 laitteesta Tapatalkilla
Mutta jos subjektiivinen kriittinen näkemys sallitaan niin kyllä teräsrungossa oli sellainen elämäntapapyörän hieman nahkea sivumaku, joka ei enää kiinnostanut. Exploro on ollut mulle parasta ikinä ja sitä riemun määrää ei mikään aiempi pyörä ole antanut
Tästä tuli mieleen muuten sellainen juttu, että sä et kuitenkaan ole vielä käynyt siellä syvässä päädyssä eli kustomrungoissa ja mä huomaan sussa sellaisia piirteitä, että vielä joku päivä ennustan sun siellä olevan :) Se ei kuitenkaan edellytä parran kasvattamista eikä ole materiaaliin sidottu maailma ja itseasiassa materiaalin merkitys vähän jopa katoaa siellä. Teräs nyt vaan sattuu olemaan edullisin (ja ekologisin) tapa päästä kustomiin kiinni ja sopii siksi mun arvo- ja preferenssimaailmaan.
Se, että alla on pyörä, joka on juuri oikean kokokoinen ja jota voi ajaa juuri sen mittaisella stemmillä, kuin tuntuu ajamisen kannalta parhaalta ja satula on juuri sellaisessa paikassa, missä sen kuuluu juuri sulla olla, vasta riemua antaakin. Jos mun vähintään yhtä subjektiivinen ja kriittinen näkemys sallitaan, niin mä väittäisin, että 90% pyöräilijöistä, jotka ajaa "neljän koon rungoilla", ajaa enemmän tai vähemmän liian pienellä tai isolla rungolla tai sitten rungolla, joka on johonkin suuntaan vähän liian pieni ja toiseen vähän liian iso niin kuin 90% pyöristä on mulle. Sillä on paljon enemmän merkitystä pyörän ajettavuuteen ja fiilikseen kuin sillä, että mistä materiaalista runko on tehty. Saatikka, kun mennään syvällisempään kustomointiin, jossa vaikkapa rungon geometrioita ja materiaalipaksuuksia säädetään kuskin painon, ajotyylin jne mukaan.
Toi on nykyisessä teknologiantensiivisessä ja standardein säädeltyyn bulkkituotantoon perustuvassa pyörämaailmassa sivuutettu aika tehokkaasti ja jostain syystä ainakin vielä suurin osa pyöräilijöistä ostaa ihan sujuvasti sen heille isommalla rahalla markkinoidun ajatuksen eli, että xtr on se, mikä tekee onnelliseksi. Mutta nykyinen massatuotantohiilikuiturunkojenkaan tuotantotapa ei tule säilymään kovin pitkään ja kun sen korvaa joku muu tapa tai materiaali, tulee tehdastekoisen "massatuotantokustomoinninkin" mahdollisuudet kasvamaan ja markkinoinnin ääni muuttumaan rajusti. Mun alalla kustomointi on jo on tätä päivää ja siihen premium-tuotteiden markkinointi perustuu varsinkin optiikan osalta ja kehyksiinkin se on tulossa kovaa vauhtia. Just sayin.
Omistaisin varmaan Roubaixissa FuturrShockin jos geometria ei olisi niin pysty, mikä ei sovi lyhytjalkaiselle ja pitkäselkäiselle.
Lähetetty minun BAH2-L09 laitteesta Tapatalkilla
Vähän OT mutta:
Roubaix löytyy myös Team -versiona jossa huomattavasti matalampi geo, vastaa käytännössä samankokoista Tarmacia.
En nyt pysty sanomaan speksausasioihin mitään koska eilisen 135km/7,5h Espoo-Sipoonkorpi-Espoo jäljiltä on melko tyhjä olo. Mutavelliä ja juurakkokivikkoa tuli kahlattua kilometritolkulla ja se oli hirveää. Kun istuin takki tyhjänä Östersundomin K-kaupan pihassa syömässä salaattia joku paikallinen kysyi "ootko sä siis ajanut ihan niitä mustikkapolkuja tolla pyörällä??" mihin totesin että kyllä olen. 38mm Gravelking Exeemat pääsivät ainakin hyvään testiin ja ihan kelvollisesti pääsi poluilla etenemään. Hiekkatielläkin oikein kivat eikä self steeringiä. Vierintävastus ei tappanut ajamisen iloa. Mutta voi todeta, että Exploro on välttävä maastopyörä :) (hukkasin näköjään oikean puolen tankotulpan ja loppuunajetun voimansiirron saa heittää viimeistään nyt mereen)
https://i.ibb.co/XxQBTYf/278-F9-F52-EE0-F-4787-B369-7-D6-C45-B1-C2-DD.jpg
https://i.ibb.co/qCtkD39/3-B969-A05-41-C4-4-F6-E-980-E-583-A53-D8-EA9-E.jpg
https://i.ibb.co/PwV7Fmk/0-CB55-B4-E-EE24-483-F-8-C45-B402793-E289-C.jpg
Jos yksinkertaistettu lähestymistapa gravelointiin kiinnostelee yhtään, niin Ribblellä näyttää olevan tommonen fggg-valmis kompliitti (https://www.ribblecycles.co.uk/ribble-urban-725s/) (saa myös runkona), josta ei oikeestaan puutu muuta kuin juomapullontelineen paikka, eli juomat joutuu laittamaan epäortodoksisesti reppuun tai taskuun. Taittuvakylkiset g-onetkin valmiiksi alla. Konseptina suosittelen. Käsittämättömän kivaa vaihtelua hipompaan pyöräilyyn ja treenimielessä tehokasta :)
^ E: Hyvä lenkki sulla. Kuvien olosuhteissa tosin Xploron airo-ominaisuudet menee vähän hukkaan :D Korsosta olis voinut tulla Simonkylän ja Viertolan sorien kautta joen rantaan, niin ei olisi tarvinnut ajaa motarin laitaa. Sipoon osuuden reitti kiinnostelee, kun itä on mulle melko outoa. Taidan käydä Stravassa lurkkimassa.
Toi on nykyisessä teknologiantensiivisessä ja standardein säädeltyyn bulkkituotantoon perustuvassa pyörämaailmassa sivuutettu aika tehokkaasti ja jostain syystä ainakin vielä suurin osa pyöräilijöistä ostaa ihan sujuvasti sen heille isommalla rahalla markkinoidun ajatuksen eli, että xtr on se, mikä tekee onnelliseksi.
Mahdollista on sekin, minkä huomasit juuri itsekin, että mitoitus ei ole vakio. Kustompyörään kuulumaton korkeampi keula alkoi miellyttää enemmän kuin alkuperäinen. Itsellänikin lähtee seuraavaan tilaukseen 5 mm pidempi stemmi. Oikeasti pitäisi vaihtaa myös Apexin kahvat, kun niissä luonteva ote osuu vähän väärään paikkaan. Mutta katsotaan sitä myöhemmin ja lisäksi pitäisi viitsiä tutkia, mikä olisi paremmin käteen istuva malli. Ei ole nyt ajamista rajoittava juttu tuo.
Kun lisäksi jossain vaiheessa alkaa speksaaminen kyllästyttää ja haluaa keskittyä ajamiseen, maisemiin ja kaikkeen muuhun vastaavaan aiheeseen liittyvään, huoleton bulkkirunko, jossa ei tarvitse pelätä rungon repeämistä, ahtaan rengastilan aiheuttamia naarmuja kuiturunkoon tai miettiä muutaman millin mitoitusvirheitä, voikin tehdä omistajansa paljon onnellisemmaksi kuin huippuunsa viedyn speksaamisen kliimaksi. Olkoonkin sitten hienolla takavaihtajalla varustettu malli. Tämä saattaa muuten olla seurausta siitä, että huomaa ajautuneensa em. suurella rahalla tehdyn markkinoinnin ytimeen, vaikkei monikansallisen suuryrityksen suurella rahalla markkinoidulla pyörämallilla ajakaan. Markkinointi kutenkin toimii niin, että kuluttaja haluaa satsata aiheeseen yhä enemmän nimenomaan kalusto- ja varustepuolelle. Hetken tuossa oravanpyörässä roikkuminen on mukavaa, mutta jossain vaiheessa tekee mieli hypätä pois kyydistä. Silloin palataan perusasioiden pariin.
Mahdollista on sekin, minkä huomasit juuri itsekin, että mitoitus ei ole vakio. Kustompyörään kuulumaton korkeampi keula alkoi miellyttää enemmän kuin alkuperäinen.
Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että pyörä voi olla ostohetkellä juuri oikeanlainen tai sitten vähän vääränlainen. Totta se on siinä mielessä, että "loppuelämän" runko saattaa olla utopiaa, vaikka se kuluttajaeettisessä mielessä olisikin kiinnostava lähestymistapa.
Kun lisäksi jossain vaiheessa alkaa speksaaminen kyllästyttää ja haluaa keskittyä ajamiseen, maisemiin ja kaikkeen muuhun vastaavaan aiheeseen liittyvään, huoleton bulkkirunko, jossa ei tarvitse pelätä rungon repeämistä, ahtaan rengastilan aiheuttamia naarmuja kuiturunkoon tai miettiä muutaman millin mitoitusvirheitä, voikin tehdä omistajansa paljon onnellisemmaksi kuin huippuunsa viedyn speksaamisen kliimaksi. Olkoonkin sitten hienolla takavaihtajalla varustettu malli. Tämä saattaa muuten olla seurausta siitä, että huomaa ajautuneensa em. suurella rahalla tehdyn markkinoinnin ytimeen, vaikkei monikansallisen suuryrityksen suurella rahalla markkinoidulla pyörämallilla ajakaan. Markkinointi kutenkin toimii niin, että kuluttaja haluaa satsata aiheeseen yhä enemmän nimenomaan kalusto- ja varustepuolelle. Hetken tuossa oravanpyörässä roikkuminen on mukavaa, mutta jossain vaiheessa tekee mieli hypätä pois kyydistä. Silloin palataan perusasioiden pariin.
Sitä varten mulla on tämä pyörä (https://live.staticflickr.com/65535/49703656653_f6ff9d54e0_k.jpg), joka on viimeaikoina tarjoillut ehkäpä parhaita elämyksiä. Ja itseasiassa myös se kymmenen vuotta vanhaan ja kertaalleen korjattuun runkoon rakennettu yksivaihteinen. Samasta syystä korjautin nyt ratkenneen rungon ennemmin kuin aloin suin päin speksaamaan uutta ja kynnys uuden speksaamiseen vaan kasvaa koko ajan, kun huomaan vanhojen toimivan korjattunakin erinomaisesti. Oravanpyörässä en koe olevani, vaan ennemmin päässeeni ulos siitä siinä vaiheessa, kun huomasin, että setämiespyörilläkin ajaminen on kivaa ja mun tapauksessa mahdollisesti jopa kivointa. Olen aikoinani elänyt myös sen vaiheen, kun kaiken piti olla uutta ja tekniikan hienoa.
Xploron airo-ominaisuudet
Airoja tuolla olisi juurikin tarvittu. Sipoonkorpeen verrattuna Nuuksio on kuiva kuin autiomaa. En aio kyllä enää uudestaan ajaa siirtymiä 50km suuntaansa päästäkseni soutamaan mudassa.
Ollut kunnon meininkiä LJL:llä! :) Hyvä, että renkaat sentään toimivat, pitoa niissä onkin varmaan tuollaisiin maastoihin aika kivasti, eikä ne erot rullaavuudessa lopulta kovin isoja ole wateissa mitattuna. Itse ajelin eilen lenkin Sipoonkorven ympäri höystettynä Vantaanjoen ulkoiluväylillä ja Vantaan muutamilla sorateillä. Renkaina Gravelkingien Slick-versiot, jotka ovat kyllä mukavat renkaat ajella, mutta eihän noissa irtosoralla mitään pitoa ole. Tyytyväinen elämä Secanin teräsrungon kanssa sen sijaan jatkuu ja voi hyvin, enpä osaa kaivata itselleni mitään lisää gravel-ajoihin. Syksyn mahdollisiiin CX-kisoihin taas alkaisi olemaan pientä kuumetta hommata jotain hommaan tarkoitettua kalustoa, mutta ne jutut kuuluu toiseen paikkaan...
Pitää LJL:lle nostaa hattua. Pari viikkoa sitten sähkärillä Sipoonkorvessa 35 km ja se riitti mulle hetkeksi. Seuraavan kerran vasta kun alkaa olemaan selvästi kuivempaa.
Oravanpyörässä en koe olevani, vaan ennemmin päässeeni ulos siitä siinä vaiheessa, kun huomasin, että setämiespyörilläkin ajaminen on kivaa ja mun tapauksessa mahdollisesti jopa kivointa. Olen aikoinani elänyt myös sen vaiheen, kun kaiken piti olla uutta ja tekniikan hienoa.
Siitä olen tyytyväinen, että uutuuksien perään en minäkään haikaile, vaikka muuten idearikkaiden markkinoiden negatiivista vaikutusta kukkaroon pitääkin jatkuvasti yrittää vastustaa. Pikemminkin taustalla on ajatus mahdollisimman monikäyttöisestä kalustosta, joka ei olisi liian huono kompromissi.
Setämiespyörän määritelmää en tarkalleen tiedä, mutta jollain tavalla koen tässä suhteessa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Teräsrunko, mekaaniset levyt, Schwalbe Marathon-sarjan renkaat ja tavarateline+lokarit ehkä on aika monen pisteen arvoinen suoritus.
Hmm...pikkuhiljaa alkaa nyt ehkä koronan talousvaikutukset näkyä niin, että runkopajat herää tyhjeneviin tilauskirjoihin ja hintatiedusteluihin vastataan suoraan alennuksin. Esimerkiksi tuommoisesta Fakkin' Muulista (https://www.cycleexif.com/faggin-mule) tuli tänään kohtalaisen hyvä tarjous. Columbus Life putket sähkökemiallisesti ruostesuojattuina. Olis toi nyt ainakin jotain muuta kuin noi nykyiset. Kun vaan tietäisi, että olisko se sitä hyvässä vai pahassa. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta 75 vuotta saman perheen pyörittämällä firmalla voisi ainakin toivoa olevan tulevaisuuttakin noin niinkuin niitä ei toivottuja takuujuttuja ajatellen.
https://s7169.pcdn.co/wp-content/uploads/2018/05/faggin-mule-1.jpg
Firlefanz
04.05.2020, 15.22
Eikö tuossa Mulassakin ole sellainen "järeä emäputki" ("massive headtube"), josta gravelpyöräilytoveri LJL ei tähän ketjuun linkkaamassani Meral Hanselissa oikein tykännyt? (Molemmissa on hiilikuituhaarukka.) En kysy tyrkyttääkseni - koska en usko tippaakaan kykyyni vaikuttaa päätöksentekoon:p - tai aloittaakseni kumpi on parempi -väittelyn, vaan ihan pelkästään siksi että uskon vastauksen olevan valaisevan jopa kaltaiselleni asioihin syvällisemmin perehtymättömälle.
Hienohan tuo joka tapauksessa on ja tämä kuva (http://www.fagginbikes.com/wp-content/uploads/2020/04/11-FAGGIN-MULA.jpg) pitäisi oikeastaan postata siinä pyöräpornoketjussa.
PS Sen verran kykenin asiaa itselleni selvittämään että ero putkissa voi vaikuttaa asiaan. Meralissa ne ovat Zone ja Mulassa Life eli ilmeisesti ohutseinäisemmät ja siksi kevyemmät (samalla läpimitalla), mutta miten se vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin? Siis jos vahvuus tai jäykkyys on kutakuinkin sama. (Mikä tietenkin on melko suuri jos...)
Alempaan kysymykseen on vastaus, että ei juuri mitenkään. Eri teräslaatujen murtolujuuksissa on eroja, mutta jäykkyyksissä ei ja millin osien mittaluokkaeroissa seinämävahvuus ei vaikuta juuri muuhun kuin painoon. Ulkohalkaisija on ainoa asia, joka oikeasti vaikuttaa johonkin. Korroosionkestävyyksissä on eroa ja sen suhteen ei ruostumattomista teräksistä Columbuksen Life on vähiten herkästi ruostuva mun kokemuksen mukaan. Mutta zonakaan ei ole sieltä herkimmästä päästä.
Ylempänä mainitsemasi yksityiskohdan takia juuri tuo huomatus: "Kun vaan tietäisi, onko se sitä hyvässä vai pahassa." Mutta ei nyt ihan samanlaistakaan pyörää viitsis ostaa kuin, minkä jo omistaa.. Siksi se, että ei kannata ostaa yhtään mitään alkaa tuntua koko ajan vaan paremmalta vaihtoehdolta, kunhan toi nyt vaan korjattuna pysyy nipussa. Viikonloppuna ajoin kyllä jo kunnon otb-juureen ajovirheen seurauksena niin, että etupää tökkäs oikein kunnolla eikä vielä ratkennut uudelleen :D
Tosi hieno, mutta vähän härömpi väritys saisi olla italialaisessa :)
Maksaako paljon?
Mites, pamputtaako tyylipoliisi jos vaihdan edestä 36T rattaan 40-27 yhdistelmään?
Jami2003
04.05.2020, 16.40
Kun kattoo tuota LJL:n kurareittiä ja pyörän geometriaa niin tulee mieleen onko seuraavaksi kuuminta hottia GG pyöriin hissistemmi tai -haarukka jolla voi nostaa napista painaen ohjaustangon ylös ja painoa pois eturenkaalta kun tulee pahempaa paikkaa.
Tosi hieno, mutta vähän härömpi väritys saisi olla italialaisessa :)
Maksaako paljon?
Tinkimättä tullut tarjous oli 2100 € runkosetti yhdellä RAL-värillä ja lisähinnasta saa varmaan millä tahansa väreillä, kuvioilla tai muilla erikoistoiveilla, jos sellaisia on. Haarukan alkuperästä en tiedä varmuudella, mutta toi kuvan haarukka se ei ole. Ehkäpä Columbus Futura, veikkaisin. Geometria joko asiakkaan toiveiden mukaan tai asiakkaan fysiologisiin mittoihin perustuen valmistajan näkemyksen mukaan tai sekä että. Stelbel Nina (https://podia.cc/stelbel-nina/) on toinen samantapainen historiaa omaava italiaano. Sille toistaiseksi niitten 2020-hinnaston mukainen hinta 2390 € ja toimitusaikaarvio 8-9 kk eli tilauskirjoissa on vielä aika täyttä.
https://gravelcyclist.com/videos/featured-bike-stelbel-nina-steel-gravel-bike-an-italian-made-gravel-bike/
https://podia.cc/wp-content/uploads/2017/12/2_DSC06289_gallery1200px.jpg
Nättejä pyöriä molemmat, mutta aika tommosia geneerisiä noi on nykyään kaikki. All City Cosmic Stallion ajaisi varmaan saman asian. Sellaista olen pikaisesti testannut ja geometria olisi mulle kelvollinen. Pitempää ajotuntumaa ei ole, mutta pystyisin varmaan järjestämään. Ja silti: #rimbrakesarerad :)
Tuo Stelbel Nina harmaalla värityksellä on järkyttävän hieno!
Onneksi minuun ei ole iskenyt teräskuume. Pakko aina katsella noita kuvia vähän joka kulmasta, jotta tajuaisi miksi tuo yllä olevakin pyörä on hieno. Luttero, painava ja ruostuva polkupyörä :)
Nenä stemmiin ja tarpeeksi jäykkää ja kevyttä runkoa alle.
Tietysti se kuume voi iskeä milloin vaan. Pakko myöntää, että aina välillä se tiskurunkoinen Ribble CGR näyttää aika hienolta.
Ohiampuja
04.05.2020, 22.59
Onneksi minuun ei ole iskenyt teräskuume. Pakko aina katsella noita kuvia vähän joka kulmasta, jotta tajuaisi miksi tuo yllä olevakin pyörä on hieno. Luttero, painava ja ruostuva polkupyörä :).
Minä taasen ihailin tuota ohjainlaakeria. Harmi kun kaikissa on nykyään joku integroitu ta semi-integroitu keksintö. Tuollainen perinteinen olisi nätti. :)
Mielenkiintoista dataa eri rungoista ja muista ajomukavuuteen vaikuttavista elementeistä.
https://www.cyclingabout.com/why-impossible-steel-frames-more-comfortable-than-aluminium/
Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla
Joo siinä on yksi näkemys asiaan ja yksivaihteen puolella (http://www.yksivaihde.net/site/foorumi/topic.php?id=1988&page=23) eilen jo tästä väännettiin. Loppujen lopuksi ihmisen aistit on monasti tarkempi instrumentti kuin tekniset mittavälineet, mahdollisen plasebon vaikutusta unohtamatta. Silti joidenkin mielestä kaikki viinitkin maistuu ihan samalle. Sama koskee fillareita, jollekin on ihan sama, onko keskiö puoli senttiä ylempänä tai alempana, kun joku toinen on sitä mieltä, maasturi on maastoon kelpaamaton, jos siinä on asteen liian jyrkkä keulakulma. Joku huomaa eroja fillareiden rungoissa, joku toinen ei. Aistinvaraiseen arvioimiseen voi myös oppia ja opetella. Sen opin aikoinani, kun luin muutaman vuoden elintarviketieteitä.
Testin lähestymistapa asiaan on väärä, koska nykyiset EU-normeihin tehdyt rungot ja varsinkaan etuhaarukat ei hirveästi joustele, olipa materiaali mikä hyvänsä. Polkupyörä on kokonaisuus ja perinteisissä ohutputkisissa teräsrungoissa, jotka on mielletty mukaviksi, on perinteisesti olut myös ohutjalkaiset teräksiset etuhaarukat ja niiden vaikutus mukavuuteen on ollut kaikkein suurin. Sen jälkeen pyörissä on muuttunut niin moni asia joidenkin mielestä parempaan ja joidenkin toisten mielestä ehkä huonompaan suuntaan, että kaikki tietää tänä päivänä varsinkin tehdastekoisten eri materiaalista valmistettujen polkupyörien erojen hämärtyneen, eikä koske pelkästään edes tehdaspyöriä.
"Certain materials lend themselves to certain production designs and it is these initial designs that deserve the credit, or the rap, for a material’s general ride reputation, not the material itself." Lainaus tuolta (https://fitwerx.com/stiffness-compliance/), mistä löytyy toisenlaista mitattua dataa. Nykymaailmassa vaan noi designit ei enää kovin paljoa poikkea toisistaan, kuten esim. noista parista yllä olevasta teräsgrainderista voi huomata. Teräspyörissä on muodin, tehdasstandardien ja jarrujen vaatimusten takia hyvin pitkälti samat rakenteelliset ratkaisut kuin alumiinipyörissä ja hiilikuitupyörissä. Toki silloin niiden väliset erotkin pienenevät.
Jos ajatellaan pelkästään materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia, ei hiilikuitua parempaa runkomateriaalia ole tällä hetkellä olemassa sen tyylisesti toteutettuihin polkupyöriin, kuin polkupyörät tällä hetkellä ovat. Piste.
Hiilikuidun huonoin ominaisuus on se, että silloin, kun sitä valmistetaan siten, miten sen ominaisuuksisista saadaan paras hyöty eli muottiin laminoimalla, on tuotanto sidottu muutamaan ennalta määrättyyn kokoon. Kustomointimahdollisuutta ei ole ja koska muottien valmistaminen on kallista, useissa tapauksissa kokovaihtoehtojakaan ei ole kuin muutamia. Materiaalien ominaisuuseroja enemmän kuitenkin merkitsee se, että rungon koko ja geometria on kuskilleen sopivat.
Ja...loppujen lopuksi fiilis ratkaisee ja se on ihan sama aiheuttaako sen placebo, mielikuvat tai joku muu. Olen edellen samaa mieltä kuin allekirjoitukseni. En osallistu tähän keskusteluun tätä enempää :)
Hipsulinviiksi
05.05.2020, 12.42
Löytyisikö ehdotuksia vertikaalisesti rajoittuneelle pyöräilijälle. Nyt on alla tämänvuotinen GT grade carbon elite pienimmällä rungolla.
ETT 545, 50mm stemmi ja edelleen tuntuu, että ohjaamo saisi olla lähempänä. Jalan sisämitta muistaakseni 79cm ja ruho kokonaisuudessaan 171cm.
Eli mitä tilalle ? Runko joutaisi olla ehkä jopa ~20mm lyhyempi, että saisi säätövaroja. Kuitua, 2x voimansiirto, lokarit ja mahdollisuus noin. 40mm kumeille. Hintalappu 2-2.5k.
https://www.gtbicycles.com/media/wysiwyg/temp/G20_geos_grade.jpg
Taimo M.
05.05.2020, 12.49
Mites, pamputtaako tyylipoliisi jos vaihdan edestä 36T rattaan 40-27 yhdistelmään?
Mietin itse samaa, mutta kun tyylipoliisi ei kiinnosta ja LJL:n pyörää kun katsot niin eiköhän se oli
kunkin oma asia. ;)
Löytyisikö ehdotuksia vertikaalisesti rajoittuneelle pyöräilijälle. Nyt on alla tämänvuotinen GT grade carbon elite pienimmällä rungolla.
ETT 545, 50mm stemmi ja edelleen tuntuu, että ohjaamo saisi olla lähempänä. Jalan sisämitta muistaakseni 79cm ja ruho kokonaisuudessaan 171cm.
Eli mitä tilalle ? Runko joutaisi olla ehkä jopa ~20mm lyhyempi, että saisi säätövaroja. Kuitua, 2x voimansiirto, lokarit ja mahdollisuus noin. 40mm kumeille. Hintalappu 2-2.5k.
https://www.gtbicycles.com/media/wysiwyg/temp/G20_geos_grade.jpg
Pitkä on vaakaputki tuohon runkokokoon mutta se johtuu osakseen laiskasta satulaputken kulmasta, lisäksi pyörä on todennäköisesti tarkoitettu ajettavan aika lyhyellä stemmillä.
Ennemmin katsoisin ajoasennon kuntoon nykyisellä pyörällä, äkkiseltään heittäisin, että satula on pari senttiä liian takana.
Ilmoittamillasi mitoilla "pitäisi" pyörän olla sopivan kokoinen, ellet omista jotenkin ällistyttävän lyhyitä käsiä tai omaa omaa huonoa liikkuvuutta.
Tarkistaisin satulan korkeuden ja setbackin.
Lentonen
05.05.2020, 16.20
Millaisilla rengaspaineilla porukka ajelee? Mulla on pyörässä alla WTB Riddler 700x37c. Muutteletteko paineita paljon sen mukaan, missä ajatte?
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.