Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Juu, noissa kelissä uskon kyllä siitä oman uransa hakevasta lutterosta teräsrungosta olevankin hyötyä :)
Mulla ei ainakaan tuo ninerin touring keula jousta tasan yhtään.
Jep ja sitten vielä tollanen ”slam that stem” -runkodesign, missä on pitkä emäputki ja vaaka- ja viistoputket kiinnittyy ihan sen ylä- ja alapäähän, niin ei anna rungon etuosakaan anteeksi yhtään. Lyhyt emäputki, vaaka- ja viistoputkien kiinnitys lähellä toisiaan ja spacer stack on setämiehen ratkaisu.
Jos olis reittä ajaa gravelilenkkejä metsäteillä 30+ km/h keskareilla, niin Stigmatan hyvät ominaisuudet tulisi varmaankin ihan eri tavalla realisoitua ja silloin se saattaisi olla nopeampikin kuin luttero. Mun vauhdeilla luttero on sekä nopeampi että mukavampi oikeastaan kaikissa olosuhteissa ja ehkä jopa cyclocrossissa. Mutta tulipa testattua ja oppirahat maksettua :)
s.ilmarinen
20.01.2022, 09.20
^ tuota lyhyttä emäputkea pähkäillyt kovasti omaan projektiin.
Yrittänyt etsiä siitä tietoa/testejä, mutta ainoat maininnat on tullut Stenun kirjoittamana vastaan.
Löytyykö siitä jostain netin syövereistä juttuja.
En tässä epäile Stenun kirjoituksia yhtään, päinvastoin siitä olen tuon ajatuksen perään lähtenyt.
Oman fillarin runkoputket on jigissä soviteltavana ja ole kahden vaiheilla tuon lyhyen ja pitkän putken välillä.
Haluaisin stemmin lähelle ylälaakeria, ulkonäöllisen ajatuksen tähden ja sen tähden täytyisi olla pitkä emäputki.
Lyhyellä emäputkelle ohjainkannattimesta tulee toki pitkä korkeus suunnassa, tulee siis kierre putkella haarukka ja perinteinen ohjaustangon kiinnitys. Tuohan olis toki joustavampi ratkaisuna, luulisin.
Pyörän runkoputket tulee olemaan erittäin pienellä ulko halkaisijalla. 24mm vaaka ja vino, satulatolpan putki pikkasen enemmän.
Ajatuksena ko. pyörän rakentamisessa mukavuus pääpainona.
Etuhaarukka terästä ja reilulla taivutuksella.
Vannejarrut.
Ohut satulatolppa.
Renkaat 29x2"
Mun jutut perustuu vaan taannoiseen yritykseen oikoa emäputkea rautakangella vääntämällä. Eihän se kolarissa banaaniksi taipunut rosteriemäputki minnekään oiennut, mutta siinä väännellessä kiinnitin huomiota siihen, että rungon etupää jousti yllättävänkin paljon. Tämän seurauksena syntyi ajatus siitä, että etupään mukavuus ei olekaan pelkän teräshaarukan ansiota, vaan myös runko joustaa ihan oikeasti.
Suunnitelmasi kuulostaa kyllä sen verran notkealta, että eiköhän joustoa synny joka tapauksessa (liikaakin?), mutta jos sulle on siis tulossa tuumainen kaulaputki ja quill-stemmi sekä droppitanko, niin ihan vaan puhtaasti ulkonäkösyistä pyrkisin ainakin lähes vaakasuoraan vaakaputkeen. Jos muu kuin droppi, niin sitten ei ole niin väliä.
Mielenkiintoinen projekti kyllä. Juuri aamulla fiilistelin tätä Kirk Frameworksin IG-postausta (https://www.instagram.com/p/CY7B3YDLniX/?utm_medium=copy_link). Hienosti mahdutettu Steilacoomit mid-reach-maantiejarruihin.
s.ilmarinen
20.01.2022, 12.32
Vaakaputki tulee laskevaksi, vielä en päättänyt kuinka paljon, sillä haen satulatolppaan maksimaalista joustoa.
Juu droppitankoinen tulee.
Ei vaan kykene täristävillä pyörillä enään ajamaan.
Osasarjan otan tuohon pyörästä jossa runko painoi 750g. Ei vaan toimi enään moisella ajelu.
s.ilmarinen
20.01.2022, 12.35
Stemmin päälli pinta, droppitangon yläosa ja vaaka putki olis tarkoitus laittaa samaan loivaan kulmaan.
s.ilmarinen
20.01.2022, 13.06
Jotain tuollaista tekeillä. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220120/acb02c71eb931113fa6bfc692599b952.jpg
Hyvää tekemistä!
Mielenkiinnolla jään odottelemaan raporttia ajofiiliksistä. :)
s.ilmarinen
20.01.2022, 18.59
Pikkasen tuolla ajamisesta on jo kokemusta vaikka ei ihan siltä näytä. Nuo putkethan sai alkunsa vanhasta retkipyörästä, oli vaan mitoitukseltaan liian iso.
Siihen tein testiä varten takahaarukkaan muutoksen leveämmälle renkaalle ja etuhaarukkaan tein kruunun samasta syystä.
Jotenkin kireän maantiekisapyörän jälkeen tuo vaan tuntui niin eri maailmalta ja tosiaankin hyvässä mielessä.
Nuo putket vetäsin sorvilla pikkasen ohkasemmiksi päältä ja samalla toki keveni mukavasti.
Projektin idea oli testailla omia taitoja rungon tekemiseen.
Keskiökin on sen tähden kierteetön, että tuohon tulee epäkeskolla keskiölaakerit, niin saapi testailtua eri bb droppeja.
Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä columbus spirit putki setistä runko. Aika näyttää kuinka lopulta käy.
s.ilmarinen
20.01.2022, 19.04
Rautasahalla palasiksi ja sorvilla ylimääräiset pinnasta pois. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220120/eeac1c65e21a526a8734218672e4df44.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20220120/1ccf98364701f020d6225c7c77208920.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20220120/a1067819eb944745b0f94322b4c60194.jpg
Jokin aika sitten täällä oli keskustelua aerovanteista gravelissa. Swisside on julkaissut mielenkiintoiset testitulokset aeroasioista gravelissa, ja siellä yhtenä testinä oli
heidän Gravon 420 vs Gravon 250 vanteiden vertailu, ja renkaina G-One Allround 40 mm.
Erot ovat tuossa.
Sellaisena sivuhuomautuksena ja väitteenä, että todennäköisesti, että Gravon 420 = DR Swiss GRC 1400 ja Gravon 250 = DT Swiss 1800 G.
Speksit kehien osalta ovat samat ja navat ovat samat, ja kun tietää po. yritysten yhteistyön ja tuotteet muutenkin.
laitan vielä tähän linkin po. julkaisuun https://www.swissside.com/blogs/news/gravel-report
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0015/7771/3763/files/2022_Gravon_Graphs-08_1024x1024.png?v=1642623765
Jep. Eli tavallisen kuntoilijagravelistin 25 km/h sorakeskareilla korkeaprofiilisten kehien keskimääräinen aerohyöty on alle 1,5W. Vielä kun joku tutkisi sen, että kuinka paljon enemmän korkeaprofiiliset vanteet hukkaa watteja epätasaisella alustalla tärinän vuoksi. Sitten voisi laskea niiden todellisen ”hyödyn” harrastajalle.
^Miksi korkeaprofiiliset vanteet hukkaisivat watteja tärinän vuoksi vs. matalat vanteet?
Korkealaippainen vanne on lähtökohtaisesti jäykempi kuin matala. Se on sitten eri asia, kuinka paljon edes se matala vannekehä myötäilee tärinässä.
Ai,muistelin että jostain lukaisin korkealaippaisen kiekon rakenteen nimenomaan joustavan pystysuunnassa enemmän vähän niin kuin lehtijousen tapaan. Se vannehan on ontto. Sivusuunnassahan se on toki jäykempi.
K.Kuronen
21.01.2022, 09.57
Taivuttelin mielessäni reilusti ovaalia putkea ja kyllä se on huomattavasti jäykempi siihen halkaisijaltaan isompaan suuntaan.
^ Joo kaikennäköistä faktaa internetistä löytyy ja kaikennäköisillä argumenteilla erilaisia asioita meille myydään tai ainakin yritetään myydä. Siksi oliskin kiva, että joku testaisi noi erilaiset väitteet. Luulen, että myytinmurtajille riittäisi hommia enemmän kuin kukaan uskookaan..
Toistaiseksi kuitenkin kaikki mukavuusargumentein myytävät gg-vanteet on matalia; Zipp Xplr, WTB Czr, Enve jne.
Kai pinnan pituudella on myös jotain vaikutusta.
Taivuttelin mielessäni reilusti ovaalia putkea ja kyllä se on huomattavasti jäykempi siihen halkaisijaltaan isompaan suuntaan.
Toki näin, mutta vanne puristuu normaalissa käytössä vain radiaalisesti. Tarkoitin että sivusuuntaan on varmaankin jäykempi kuin matala vanne. En kyllä usko että +40mm renkailla noi juurikaan joustelee, onhan kiekossa pinnatkin olemassa.
Tästä onkin sopiva jatkaa kehäkeskustelua. Aion kasata toiset kiekot Secaniin ja kehät olisi hakusessa, DT350 28h takanapa löytyy jo.
Sormi on ollut liipaisimella seuraavien vaihtoehtojen kohdalla:
Light-bicycle FALCON AR24 (22mm sisäleveys, 24mm korkea, hookless, 360g +-15g)
https://www.lightbicycle.com/bead-hook-less-rims-carbon-700C-light-bike-rim-tubeless-compatible.html
Newmenin alukehä Evolution SL X.R.25 (25mm sisäleveä, 17.5mm korkea, hookless, 415g)
https://www.bike-components.de/en/NEWMEN/Evolution-SL-X-R-25-Gravel-Disc-28-Rim-p81359/
Etunapaa ei vielä ole, mutta ajattelin 28 pinnaa myös eteen. Käyttö on retkeilyä ja kaikenmaailman pöljäilyä lähinnä soralla ja ajoittain myös poluilla.
Hinta on kiinakuidulla vähän yli tuplat, mutta pysyy edelleen budjetissa. Nyt haetaan nimenomaan matalaprofiilisia kehiä. 35mm Hollowgramit löytyy jo. Laitan näille tuleville kiekoille leveämmät renkaat ja Hollowgrameille kapeammat maantiepainotteiseen ajeluun sopivat nakit. Siksi myös hakusessa juurikin about 22-25 mm sisäleveä kehä.
Jokin muu fiksu vaihtoehto jäänyt huomioimatta? Tällä hetkellä vaaka kallistumassa Newmenin kehiin..
En kyllä usko että….
No just sen takia olisi kiva, että joku innostuisi tärinäwattitesteistä, niin renkaiden, kiekkojen kuin runkojen ja etuhaarukoidenkin, jotta ei tarvitsisi pelkän uskon varassa tehdä kulutuspäätöksiä. Toi sveitsiläisten testi antoi aika hyvää osviittaa noista aerojutuista (myös renkaiden) ja sen perusteella pystyy vähän arvottamaan niiden asioiden tärkeyttä omiin ajoihinsa suhteutettuna.
Renkaiden jousto on hyvin progressiivinen, koska ilma käyttäytyy niin. Pienen röpön tasoittamisessa renkaat toimii tehokkaasti, mutta mitä isommasta möykystä on kyse, sitä suuremmaksi muodostuu muiden joustavien elementtien merkitys. Pienistä puroista jne..
Se kannattaa muistaa, että ne pyörää - ja kuskia - yläalasuunnassa liikuttavat watit ei synny tyhjästä, vaan jokainen tärinäliike on suoraan pois eteenpäin vievästä energiasta. Siksi mä uskon, että ainakin harrastajavauhdeilla tärinäwattien minimoimisella on isompi merkitys kuin rungon tai kiekkojen aeroudella tai mahdollisimman ”polkemistehokkaalla” rungolla tms. asioilla, joihin markkinointijargon vielä toistaiseksi näyttää kuitenkin pääasiassa keskittyvän.
E: Toki vaikuttaa myös, että missä ja millasilla alustoilla ajelee.
F. Kotlerburg
23.01.2022, 10.49
Hinta on kiinakuidulla vähän yli tuplat, mutta pysyy edelleen budjetissa. Nyt haetaan nimenomaan matalaprofiilisia kehiä. 35mm Hollowgramit löytyy jo. Laitan näille tuleville kiekoille leveämmät renkaat ja Hollowgrameille kapeammat maantiepainotteiseen ajeluun sopivat nakit. Siksi myös hakusessa juurikin about 22-25 mm sisäleveä kehä.
Jokin muu fiksu vaihtoehto jäänyt huomioimatta? Tällä hetkellä vaaka kallistumassa Newmenin kehiin..Fiksusta tiedä, kun tietäjien mukaan keveiden alukehien ei pitäisi gravel-käytössä kestää mitään, mutta mulla on ollut pari kesää Stanin Crest MK3:t ja hyvin pelaa. Näyttää tulleen MK4-versio, joka on pikkasen leveämpi kuin tuo MK3. Vähän myös kevyempi kuin Newmen, mutta varmaan loppuviimein melko sama kummat ottaa.
Tiedä sitten onko ihan suoraan verrannollinen, mutta tämä teksti tulee kyllä heti mieleen: https://silca.cc/blogs/silca/road-to-roubaix
Fiksusta tiedä, kun tietäjien mukaan keveiden alukehien ei pitäisi gravel-käytössä kestää mitään, mutta mulla on ollut pari kesää Stanin Crest MK3:t ja hyvin pelaa. Näyttää tulleen MK4-versio, joka on pikkasen leveämpi kuin tuo MK3. Vähän myös kevyempi kuin Newmen, mutta varmaan loppuviimein melko sama kummat ottaa.
Mä olen myös ajanut pitkään jo vanhoilla dt 1501 kiekoilla. Kapeat ja kepeät. Hitaathan ne on, mutta kestäneet ihmeen hyvin vanteellekkin paukkumista.
Tiedä sitten onko ihan suoraan verrannollinen, mutta tämä teksti tulee kyllä heti mieleen: https://silca.cc/blogs/silca/road-to-roubaix
Joo noi Zippin kiekot on ainakin keskenään vertailukelpoisia, kun ovat materiaaleiltaan ja rakenteeltaan oletettavasti suunnilleen samanlaisia. Kiekoksi kasattuna 58 mm korkea vanne näyttää olevan yli 25% jäykempi kuin 32 mm korkea, vaikka 58-millisessä on pinnoja vähemmän. Tohon vertailuun olis kiva saada se XPLR vielä mukaan. Tosin toi jäykkyysero pelkästään ei kerro mitään siitä, että paljonko se vaikuttaa tärinään hukkuviin watteihin erilaisilla nopeuksilla.
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0309/9521/files/3_62f85257-4105-462b-8291-9abb9b28da87.png?v=1633006546
Nyt tuolla Hesalan ulkoilureiteillä on kyllä ihanneolosuhteet testata sitä, että kuinka tärinä syö vauhdin ja voimat :D
Nyt tuolla Hesalan ulkoilureiteillä on kyllä ihanneolosuhteet testata sitä, että kuinka tärinä syö vauhdin ja voimat :D
No jep, työmatkat ovat saaneet "pari-rupee" -mausteen. Ranskalaiset mukulakivet ovat silkkiä jäisen perunapellon rinnalla :D
Fiksusta tiedä, kun tietäjien mukaan keveiden alukehien ei pitäisi gravel-käytössä kestää mitään, mutta mulla on ollut pari kesää Stanin Crest MK3:t ja hyvin pelaa. Näyttää tulleen MK4-versio, joka on pikkasen leveämpi kuin tuo MK3. Vähän myös kevyempi kuin Newmen, mutta varmaan loppuviimein melko sama kummat ottaa.
No mutta tämähän on yksi hyvä vaihtoehto. Kiitos.
Saiskohan Stigmataan mahtumaan 27,5” x 2,25” Ice Spikerit jollain ei niin hirveen leveällä vanteella..? Ei kellään sattuisi olemaan tarkkaa leveyttä tiedossa tollasille?
Paljonkohan mitat poikkeaa 29tuuman versiosta? Niitähän varmaan porukalla alla...
No just sen takia olisi kiva, että joku innostuisi tärinäwattitesteistä, niin renkaiden, kiekkojen kuin runkojen ja etuhaarukoidenkin, jotta ei tarvitsisi pelkän uskon varassa tehdä kulutuspäätöksiä. Toi sveitsiläisten testi antoi aika hyvää osviittaa noista aerojutuista (myös renkaiden) ja sen perusteella pystyy vähän arvottamaan niiden asioiden tärkeyttä omiin ajoihinsa suhteutettuna.
Renkaiden jousto on hyvin progressiivinen, koska ilma käyttäytyy niin. Pienen röpön tasoittamisessa renkaat toimii tehokkaasti, mutta mitä isommasta möykystä on kyse, sitä suuremmaksi muodostuu muiden joustavien elementtien merkitys. Pienistä puroista jne..
Se kannattaa muistaa, että ne pyörää - ja kuskia - yläalasuunnassa liikuttavat watit ei synny tyhjästä, vaan jokainen tärinäliike on suoraan pois eteenpäin vievästä energiasta. Siksi mä uskon, että ainakin harrastajavauhdeilla tärinäwattien minimoimisella on isompi merkitys kuin rungon tai kiekkojen aeroudella tai mahdollisimman ”polkemistehokkaalla” rungolla tms. asioilla, joihin markkinointijargon vielä toistaiseksi näyttää kuitenkin pääasiassa keskittyvän.
E: Toki vaikuttaa myös, että missä ja millasilla alustoilla ajelee.
Tiedä noista setämiesvauhdeista, mutta jos noin 25kmh keskareilla ajelee gräveliä niin kyllähän sellasella lenkillä mennään kovin usein tuota +30kmh matkavauhtia.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Tiedä noista setämiesvauhdeista, mutta jos noin 25kmh keskareilla ajelee gräveliä niin kyllähän sellasella lenkillä mennään kovin usein tuota +30kmh matkavauhtia.
Juu ja välillä kovempaakin, kuten myös paljon hitaampaakin, mutta ei se todellisuutta muuta kumpaankaan suuntaan. Jos gg-lenkillä 25 km/h keskareilla keskitehot on sen noin vähän reilu 200 W (onko???, en ole koskaan wattimittarin kansaa ajanut), niin sveitsiläisten aerokiekoilla säästö on joka tapauksessa alle 1%.
Pahimmillaan tuolla perunapellossa ajellessa suunnilleen samoilla tehoilla, joilla kesällä hyvällä sorapinnalla ajelee 25 km/h, etenee nyt ehkä 12,5 km/h eli se tärinä syö pahimmillaan jopa 50% wateista. Luulisi, että XX km/h keskinopeuksiin asti tärinä kaikin keikoin minimoimalla pystyisi watteja säästämään helpommin kuin kiekkojen tai pyörän ilmanvastusta minimoimalla. XX km/h nopeus on tietenkin riippuvainen alustan laadusta ja täysin sileällä asfaltilla se on 0 km/h.
Mutta tämä on siis vaan tällaista maalaisjärkipäättelyä ilman minkäänlaista validiteettia. Toistaiseksi aero kuitenkin myy, koska se ainakin näyttää nopealta. Tai näyttää siltä, mikä maantiepyörien kautta on mielletty nopean näköiseksi. Ja se kai on monelle tärkeämpää tai tärkeintä :) Aika moista mielikuvamuutosta vaatisi, että vaikkapa tämännäköisiä (https://www.renehersecycles.com/jan-sets-oregon-outback-fkt/) pyöriä alettaisiin pitää nopean näköisinä. Vaikka todellisuus saattaa olla toinen.
No sanoohan sen nyt järkikin, ettei aerolla ole psknkaan merkitystä tuolla loskassa ja jääurissa. Mutta en kyllä vaihtaisi sitä lutteroa teräsrunkoakaan noiden kelien takia. Hyppää vaan sen isp maasturin selkään ja viheltelee.
Juu ja välillä kovempaakin, kuten myös paljon hitaampaakin, mutta ei se todellisuutta muuta kumpaankaan suuntaan. Jos gg-lenkillä 25 km/h keskareilla keskitehot on sen noin vähän reilu 200 W (onko???, en ole koskaan wattimittarin kansaa ajanut), niin sveitsiläisten aerokiekoilla säästö on joka tapauksessa alle 1%.
Pahimmillaan tuolla perunapellossa ajellessa suunnilleen samoilla tehoilla, joilla kesällä hyvällä sorapinnalla ajelee 25 km/h, etenee nyt ehkä 12,5 km/h eli se tärinä syö pahimmillaan jopa 50% wateista. Luulisi, että XX km/h keskinopeuksiin asti tärinä kaikin keikoin minimoimalla pystyisi watteja säästämään helpommin kuin kiekkojen tai pyörän ilmanvastusta minimoimalla. XX km/h nopeus on tietenkin riippuvainen alustan laadusta ja täysin sileällä asfaltilla se on 0 km/h.
Mutta tämä on siis vaan tällaista maalaisjärkipäättelyä ilman minkäänlaista validiteettia. Toistaiseksi aero kuitenkin myy, koska se ainakin näyttää nopealta. Tai näyttää siltä, mikä maantiepyörien kautta on mielletty nopean näköiseksi. Ja se kai on monelle tärkeämpää tai tärkeintä :) Aika moista mielikuvamuutosta vaatisi, että vaikkapa tämännäköisiä (https://www.renehersecycles.com/jan-sets-oregon-outback-fkt/) pyöriä alettaisiin pitää nopean näköisinä. Vaikka todellisuus saattaa olla toinen.Tuo keskiteho riippuu toki monestakin asiasta, varmasti eniten aerodynamiikasta, mutta omat 25keskarin lenkit on tullut noin 160-170W keskitehoilla, sulan maan aikaan.
Mulla oli edellinen pyörä alumiinia ja 650x54 kumit, nykyinen kuitua ja 700x40 nastat+syvät kiekot, ja aika rupulia pitää olla ennen kuin se tuntuu epämukavalta tai varsinkaan hitaalta. Kuvittelin kyllä toisin ennen kun pyörän sain. Ehkä just sellanen ulkoiluväylä joka on suojakeleillä kävelty perunapelloksi on kyllä paha, mutta sitä se olis kyllä millä tahansa kippurasarvella.
Jostain fillarijutusta muistan lukeneeni että US army on ihan tutkimuksia tehnyt ihmisen tärinänkestosta ja se on luokkaa todella kova.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
No sanoohan sen nyt järkikin, ettei aerolla ole psknkaan merkitystä tuolla loskassa ja jääurissa. Mutta en kyllä vaihtaisi sitä lutteroa teräsrunkoakaan noiden kelien takia. Hyppää vaan sen isp maasturin selkään ja viheltelee.Joo, taitaa kesälläkin mennä sit ainakin tasoihin tämä aero vs joustava, ellei ajeta kokoajan ratasepeliä. Ilmanvastus kuitenkin on suurin yksittäinen vastustava tekiä jo jossain 20kmh vauhdissa. Toki kuskista varmaan kuitenkin isoin osa tulee.
Ja niinku stenu sanoi niin kyllähän ne aerokiekot nyt näyttää paremmalta, tiettyyn pisteeseen asti.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
penyeach
24.01.2022, 09.56
Saiskohan Stigmataan mahtumaan 27,5” x 2,25” Ice Spikerit jollain ei niin hirveen leveällä vanteella..? Ei kellään sattuisi olemaan tarkkaa leveyttä tiedossa tollasille?
Tässä samassa ketjussa reilu vuosi sitten (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?48613-quot-Gravel-Grinding-quot-fillarit&p=2932684#post2932684) noita mittailtiin tuloksilla 55mm (24mm vanne) ja vajaa 56mm (23mm vanne).
Saiskohan Stigmataan mahtumaan 27,5” x 2,25” Ice Spikerit jollain ei niin hirveen leveällä vanteella..? Ei kellään sattuisi olemaan tarkkaa leveyttä tiedossa tollasille?
Noin 58mm leveä on 23mm sisäleveällä vanteella. Renkaan runko on 55mm, mutta tuon verran tulevat reunanappulat yli. Viime talven ajoin gravelia ISP edessä ja olihan se ihan hauska jyrä. Tälle kaudelle Routaa tilalle ja on ainakin paljon hiljaisempi :D
Kiekoksi kasattuna 58 mm korkea vanne näyttää olevan yli 25% jäykempi kuin 32 mm korkea, vaikka 58-millisessä on pinnoja vähemmän. Tohon vertailuun olis kiva saada se XPLR vielä mukaan. Tosin toi jäykkyysero pelkästään ei kerro mitään siitä, että paljonko se vaikuttaa tärinään hukkuviin watteihin erilaisilla nopeuksilla.
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0309/9521/files/3_62f85257-4105-462b-8291-9abb9b28da87.png?v=1633006546
Ja 82mm vanne oli pehmein (mukavin/nopein?) koska eri rakenne / leveys. Ja kaikki ZIPP aerokiekot oli pehmeämpiä kuin tuo 13mm verrokki.
Tuossa kannattaa myös ottaa huomioon että noi numerot edustaa vuoden 2007 mallistoa. Toki perusperiaate varmaan pätee edelleen eli jos leveys/muoto/materiaali vastaava niin korkeampi on jäykempi.
Mielenkiintoinen aihe. Aerogrävelissähän nykyään monesti 32mm tai enemmän kiekon ulkoleveyttä ja muodot taitaa olla suht pyöreitä (ei V tyyliä joka ainakin tuon yo datan mukaan olisi jäykin). Vaatisi tarkempaa kenttätestiä.
Mulla oli edellinen pyörä alumiinia ja 650x54 kumit, nykyinen kuitua ja 700x40 nastat+syvät kiekot, ja aika rupulia pitää olla ennen kuin se tuntuu epämukavalta tai varsinkaan hitaalta. Kuvittelin kyllä toisin ennen kun pyörän sain. Ehkä just sellanen ulkoiluväylä joka on suojakeleillä kävelty perunapelloksi on kyllä paha, mutta sitä se olis kyllä millä tahansa kippurasarvella.
Jostain fillarijutusta muistan lukeneeni että US army on ihan tutkimuksia tehnyt ihmisen tärinänkestosta ja se on luokkaa todella kova.
Joo ihmisen tärinäkestosta ei olekaan kyse, vaan siitä, että ylösalasliikkeen vaatimat watit on 1:1 pois eteenpäin vievistä wateista.
Kesäksi sun kannattaa vaihtaa 40-milliset 35-millisiin tai vielä kapeampiin, koska siten kulkee vieläkin kevyemmin ;)
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0015/7771/3763/files/2022_Gravon_Graphs-11_1024x1024.png?v=1642624216
Stigmatan keula on 40-millisillä nastoilla ihan järkyttävän kova ajaa verrattuna Lutteroon ja kesälläkin eron huomaa vaikka Stigmatassa on Hurricane Ridget (42 mm) ja lutterossa Steilacoomit (38 mm). Eli tossa tapauksessa Lutterolla säästää sekä tärinä- että aerowatteja. Mutta mulla ei ole Stigmataan korkea eikä matalaprofiilisia kuitukiekkoja ja eniten kiinnostelisi, että kummista olisi enemmän käytännön iloa. Sen verran ruma se on joka tapauksessa, että ulkonäöllä ei ole niin kovin väliä :)
Mr. Paatonista mulle on tullut sellainen mielikuva, että herralla on kohtuu hyvä perstuntuma vauhtierojen suhteen ja siksi oliskin äärimmäisen mielenkiintoista saada Paaton ajamaan kesällä yksi porkkalalenkki Lutterolla, kun koonkin pitäisi natsata ihan kohilleen.
Mr. Paatonista mulle on tullut sellainen mielikuva, että herralla on kohtuu hyvä perstuntuma vauhtierojen suhteen ja siksi oliskin äärimmäisen mielenkiintoista saada Paaton ajamaan kesällä yksi porkkalalenkki Lutterolla.
Mut sehän ajaa pää edellä valtaojaan, vääntyykö haarukka?
Ja 82mm vanne oli pehmein (mukavin/nopein?) koska eri rakenne / leveys. Ja kaikki ZIPP aerokiekot oli pehmeämpiä kuin tuo 13mm verrokki.
Tuossa kannattaa myös ottaa huomioon että noi numerot edustaa vuoden 2007 mallistoa. Toki perusperiaate varmaan pätee edelleen eli jos leveys/muoto/materiaali vastaava niin korkeampi on jäykempi.
Mielenkiintoinen aihe. Aerogrävelissähän nykyään monesti 32mm tai enemmän kiekon ulkoleveyttä ja muodot taitaa olla suht pyöreitä (ei V tyyliä joka ainakin tuon yo datan mukaan olisi jäykin). Vaatisi tarkempaa kenttätestiä.
Noniin! "Master of testing" alkaa heräilemään :) Nyt tarttee vaan löytää tarpeeksi pitkä rouhea ja muuttumaton pätkä. Olikos espoossa päin jossain mukulakiveä?
Mut sehän ajaa pää edellä valtaojaan, vääntyykö haarukka?
Teräsrunko voi pelastaa. Se löysä haarukka toimii katapulttina ja heittää koko keksinnön ojan yli.
Ja kaikki ZIPP aerokiekot oli pehmeämpiä kuin tuo 13mm verrokki.
Joo tommonen ikiaikainen, kapea alumiininen tuubivanne on vähän huono vertailukohta enää nykymaailmassa. Ja tossa taisi olla 32 pinnaa aluvanteessa ja kuituisissa 24 tai 28 (aero?)pinnaa.
Kiinnostaisi se, että kuinka paljon Zipp 101 XPLR häviää ilmanvastuksessa noille korkeammille ja toisaalta se, että kuinka paljon se voittaa mukavuudessa. Tai vaikka Enve G25 vs joku korkeaprofiilinen.
Mutta se pinnoituksen vaikutus. Itse luulen tuon merkkaavan eniten. Pinnojen pituus esim vaikuttaa heti pinnakulmiin.
En lainaa tähän tota Stenun pitkää juttua. Mutta jos ne matalat kiekot säästäisi watteja enemmän kun aerodynaaminen muoto niin eiköhän niitä olis enemmän porukalla alla noissa pitkissä gravel kisoissa? Vois ainakin kuvitella.
Unbound ajetaan siihen 10h pintaan ja vähän yli 30keskarilla, ja syvillä kiekoilla sekä aika kaposilla(~40mm) kumeilla mennään. Liekö tossa myös syy siihen että pyöriin on tullut kaikkia joustavia tolppi/tankoja/stemmejä?
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Mutta se pinnoituksen vaikutus. Itse luulen tuon merkkaavan eniten. Pinnojen pituus esim vaikuttaa heti pinnakulmiin.Mä en tiedä miltä noi dt swissin grc1400 (ulkomitat 32x42mm)kiekkojen kehät näyttää teippien alta, mutta nipat ei ole kehän ulkopuolella, joten onkohan pinna juurikaan lyhyempi kun perus kehässä? Ja sama varmaan monissa muissakin aerokehissä
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
^^ juu tuolla perusteella sitä ”aero is everything” -ajatusta meille taviksillekin myydään ja pointti oli juurikin siinä, että pro-kuskien vauhdeissa se toiminee just noin, mutta jos mä ajaisin Unboundin, niin keskari olisi varmaan lähempänä 20 km/h - jos sitäkään. Olisko siitä huolimatta korkeat vanteet ja kapeat renkaat nopeampi kuin matalat vanteet ja leveät renkaat?
Mä en tiedä miltä noi dt swissin grc1400 (ulkomitat 32x42mm)kiekkojen kehät näyttää teippien alta, mutta nipat ei ole kehän ulkopuolella, joten onkohan pinna juurikaan lyhyempi kun perus kehässä? Ja sama varmaan monissa muissakin aerokenissä.
GG-hommiin en kyllä huolisi muuta kuin sellaiset kehät, joissa nippeleihin pääsee käsiksi rengasta irroittamatta.
Piti ihan tarkistaa, että horisenko taas.
Erd tuon kertoo. Ohuissa kehissä Erd on 600mm ja 80mm kiekoissa 480. Eli kyllä se pinna sinne alas kiinnittyy ja lyhenee.
Piti ihan tarkistaa, että horisenko taas.
Erd tuon kertoo. Ohuissa kehissä Erd on 600mm ja 80mm kiekoissa 480. Eli kyllä se pinna sinne alas kiinnittyy ja lyhenee.https://www.bike24.com/p2329135.html
https://www.sjscycles.co.uk/spokes/dt-swiss-grc-1400-spline-700c-spoke-replacement-kit/?geoc=FI
Noissa ei iso ero ole vaikka kehissä 20mm
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Vaikka tämä ei Gravel pyöriin liitykään, niin kyllä, nippelit tosiaan tulee sinne vanteen "alareunaan" :). Eli mitä syvempi kehä, niin sitä lyhyemmät pinnat. GRC 1400 kiekoissa on sisäiset nippelit eli ne on kokonaan siellä vanteen sisällä, eli pinnat tarvitsee olla sen verran pidemmät.
Aerogräveliin ja tuohon linkattuun Swisssiden testiin liittyen mielestäni yksi oleellinen luku on tuo 19W aeroero 30km/h vauhdissa nopean aeromaantiepyörän ja normi Grävelin välillä.
Tuunattu aerogrävel / all-road menee johonkin tuohon väliin. Onko se sitten 15W vai 5W nopeampi kuin normi grävel riippuu lopullisesta speksistä.
Testissä saatiin 5W ero (30km/h vauhdissa) kun 45mm nappulakumi 25mm vanteella vaihdettiin 35mm semisliksiin 42mm (32mm ulkoleveällä) vanteella. Tuossakin renkaan todellinen ulkomitta lienee 36-37mm.
Aerogräveliin ja tuohon linkattuun Swisssiden testiin liittyen mielestäni yksi oleellinen luku on tuo 19W aeroero 30km/h vauhdissa nopean aeromaantiepyörän ja normi Grävelin välillä.
Tuunattu aerogrävel / all-road menee johonkin tuohon väliin. Onko se sitten 15W vai 5W nopeampi kuin normi grävel riippuu lopullisesta speksistä.
Testissä saatiin 5W ero (30km/h vauhdissa) kun 45mm nappulakumi 25mm vanteella vaihdettiin 35mm semisliksiin 42mm (32mm ulkoleveällä) vanteella. Tuossakin renkaan todellinen ulkomitta lienee 36-37mm.
Niin eikös sinunkin testeissä medvestön hiekkatiellä aeromaantiepyörä 32mm gp5000lla ollut selvästi nopein?
^ Sitten vielä sama testi vaikka Ankarlax-Friggesby välille tai Meikon pohjoispuolelle, niin alkaisi olla kiinnostavaa vertailutietoa. Tarpeeksi raffiksi kun alusta menee, niin aika äkkiä alkaakin XC-maasturi olla kaikkein nopein, vaikka sellainen vasta häviääkin ilmanvastuswateissa sekä gravelille että maantiepyörälle.
Helpompia XCM-kisojakin ajetaan lähemmäs kolmenkympin keskareilla, ehkä ylikin. Esim. Leadville 100:ssa, joka on yksi niistä Life Time Grand Prix -kisoista, näyttäis kärki ajavan n. 26 km/h keskarilla, vaikka siellä on noin 3600 nousumetriäkin. Tähän asti kärjessä on kai näykynyt pääasiassa maastureita, mutta nyt on jännä nähdä, että ajaisko siellä joku jollain Open W.I.D.E tai täysjousto-URS tyyppisellä ratkaisulla.
Aerogräveliin ja tuohon linkattuun Swisssiden testiin liittyen mielestäni yksi oleellinen luku on tuo 19W aeroero 30km/h vauhdissa nopean aeromaantiepyörän ja normi Grävelin välillä.
Tuunattu aerogrävel / all-road menee johonkin tuohon väliin. Onko se sitten 15W vai 5W nopeampi kuin normi grävel riippuu lopullisesta speksistä.
Testissä saatiin 5W ero (30km/h vauhdissa) kun 45mm nappulakumi 25mm vanteella vaihdettiin 35mm semisliksiin 42mm (32mm ulkoleveällä) vanteella. Tuossakin renkaan todellinen ulkomitta lienee 36-37mm.Olis kiinnostanut myös ero ihan tavan maantiepyörään.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Ohiampuja
24.01.2022, 18.25
Kyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella. Minä luulin että gravelointi oli puhdasta pyöräilystä nautiskelua flanellit lepattaen.
Nyt on sitten tämäkin pilalla. Onneksi fatti-ketjuissa ei olla vielä näin pitkällä. :)
Kyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella. Minä luulin että gravelointi oli puhdasta pyöräilystä nautiskelua flanellit lepattaen.
Nyt on sitten tämäkin pilalla. Onneksi fatti-ketjuissa ei olla vielä näin pitkällä. :)
Gravellissa niitä just pitää laskeskella. Päivässä ei ehdi millään ajamaan haluamaansa lenkkiä, jos lähtee 30mm marawintereillä pehmeään hiekkaan.
Se mahdollinen energiansäästö on oikeasti pitkissä gravellkisoissa aika julmaa, kun sitä peesiapua ei saakkaan kuten maantiekisassa.
Nyt on sitten tämäkin pilalla. Onneksi fatti-ketjuissa ei olla vielä näin pitkällä. :)
Siellä ollaan paljon pidemmällä.
Kyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella. Minä luulin että gravelointi oli puhdasta pyöräilystä nautiskelua flanellit lepattaen.
No katsos jollain ne flanellien ja partojen lepatteluun hukkuvat watit pitää kompensoida tai muuten muuttuu nautiskelu pelkästään irvistelyksi.
Kyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella.
Ajelee vaan riittävän hitaasti niin ei tarvitse aero watteja miettiä tai pyörää pestä.
Itseä kiinnostaisi testi missä vaikka 10 eritasoista pyöräilijää aktiivi harrastajasta ihan peruspyöräilijään laitettaisiin omalla pyörällä tuulitunnelin ja mitattaisiin watit. Sitten hiottaisiin ajoasento ja suoritettaisiin testi uudestaan. Mielenkiintoista olisi nähdä muutos ja sen suhde aerovanteisiin ja runkoihin.
Asento tietysti ensin kuntoon. Mutta tämä taas väännettiin aeroon. Kaikki jo tietää, että aero on nopea ja suurin osa vastuksesta tulee siitä vauhdin noustessa. Tuo tärinän vaikutus on paljon mielenkiintoisempaa. Samahan pätee maantielläkin. Liian kovaksi pumpattu rengas alkaa hyppimään suht tasaisellakkin asfaltilla, kun vauhti nousee riittävästi.
Ohessa mielenkiintoiset kommentit ja arviot liittyen velonewsin gravelrengas-testiin ja rollingresistance testeihin yleisesti.
Silcan tj Josh Poertner ja Tom Anhalt Cycling Analytics.
Näkökulma on juurikin tuo kulminaatiopiste, milloin renkaan tärinän ja pomppimisen aiheuttama energiahäviö nousee suuremmaksi kuin kovemman rengaspaineen tuoma pienempi rullausvastus (teoreettinen/täysin tasaisella alustalla)
https://www.velonews.com/gear/technical-faq-tire-rolling-resistance-testing-methodology-and-verification/.
Sinänsä mitää uutta tuo juttu ei tuonut mutta mukavahan näitä on lukea.
Mitä tuohon tärinään tulee niin sen vaikutushan pitäisi olla ilmiönä tiedossa jokaisen takaraivossa ainakin heillä jotka ajopeliään on hinkannu.
Tää oli varsin mielenkiintoista ja mulle täysin uutta tietoa:
…our athletes are the fittest in the world, so the breakpoint is likely higher than for the average consumer, as these data were produced with athletes all having very low body fat percentage and therefore, lower hysteresis than most normal people!
Eli mitä enemmän läskiä, sitä enemmän tärinäwatteja hukkuu kehoon. Taviskuskille nopeimmat rengaspaineet on matalammat kuin prolla. Pro-kuskit voi siis speksata renkaansa (ja kiekkonsa ym.?) enemmän aero edellä, koska heitä tärinä hidastaa vähemmän.
Mä nautin myös hyvästä ruuasta, joten ilmankos musta tuntuu, että se tärinä häiritsee mua enemmän kuin joitain toisia…. :D
Onhan tärinänsiedossa ihmisillä valtavia henkilökohtaisia eroja miten sen kokee. Tai se raja milloin tärinästä, oli se sitten minkälaista tahansa, tai mistä tahansa johtuva koetaan häiritseväksi.
Ja tuosta jos aletaan erottelemaan se mukavuus aspekti jolle ei oikein löydy varsinaisesti mitta-asteikkoa tai yhteistä suuretta jotta se olisi samanlainen ja verrattavissa, niin muuttujia löytyy vielä kosolti lisää.
K.Kuronen
25.01.2022, 08.29
^Se, että tykkääkö kivusta ja sietääkö mäiskettä ei vaikuta siihen paljonko läski hytkyessään watteja haukkaa.
Juu. Yritin pitää tärinänsiedon yleisesti ottaen viittaamatta läskiwatteihin.
tchegge_
25.01.2022, 10.06
Toisaalta massan hitaus vähentää tärinän vaikutusta ajoneuvoyhdistelmään. Siihen mä ainakin asetan toivoni. [emoji23]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Tärinänsietokyky on tosiaan eri asia, mutta se liittyy kyllä samaan yhtälöön, koska tärinänsietokyky vaikuttaa siihen, että kuinka paljon watteja kykenee tuottamaan. Tärinä väsyttää ja väsyneenä ei jaksa polkea. Tärinänsiedon suhteenkin uskoisin, että prot vetää pidemmän korren, joten se kasvattaa suhteellista eroa tavisharrastajaan vielä suuremmaksi.
Siksi pro-kuskit voi vedellä kapeilla nakeilla, aerokiekoilla ja tempotangoilla Unboundit ja muut, mutta samat speksit ei välttämättä olekaan nopeimmat Mr. Stenun alla. Aero is everything on ollut helppo slogan myydä loputtomasta ostetun suorituskyvyn ja uuden nälästä kärsiville harrastajille, koska siitä voi esittää mitattavaa dataa markkinointilupausten tueksi. Sillä, että onko data suoraan verrannollista harrastajakuskin suorituskykyyn ei ole väliä, kun eurot ja dollarit ratkaisee.
Tärinänsietoa jos toinen kuski painaa 60 kg ja toinen 88 kg. Molemmat ajaa samaa nopeutta samalla tiellä samanlaisella kalustolla. Eikös jo fysiikanlakien mukaan raskaampi koe suurempia kiihtyvyyksiä ja hidastumisia kuin se kevyempi heppu rinnalla?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Edelleenkään en usko että vanteilla olisi isokaan merkitys tärinän vaimennuksessa ja jos on niin täytyy ne kiekot olla melkein narupinnoilla kasatut. Samaa markkinamiesten lätinää kun aerokin, sillä erolla että aeroetu voidaan ihan mitata ja näyttää toteen.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Tärinänsietokyky on tosiaan eri asia, mutta se liittyy kyllä samaan yhtälöön, koska tärinänsietokyky vaikuttaa siihen, että kuinka paljon watteja kykenee tuottamaan. Tärinä väsyttää ja väsyneenä ei jaksa polkea. Tärinänsiedon suhteenkin uskoisin, että prot vetää pidemmän korren, joten se kasvattaa suhteellista eroa tavisharrastajaan vielä suuremmaksi.
Siksi pro-kuskit voi vedellä kapeilla nakeilla, aerokiekoilla ja tempotangoilla Unboundit ja muut, mutta ei kannata kuvitella, että samanlainen raktaisu olisi nopeampi Mr. Stenun alla. Aero is everything on ollut vaan helppo asia myydä loputtomasta suorituskyvyn nälästä kärsiville harrastajille, koska siitä on helppo esittää mitattavaa dataa markkinointilupausten tueksi. Sillä, että onko data suoraan verrannollista harrastajakuskin suorituskykyyn ei ole väliä, kun eurot ja dollarit ratkaisee.
Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaan :)
tchegge_
25.01.2022, 10.40
Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaan :)Autoihin on kymmeniä vuosia myyty kaikenlaisia siipiä ja helmoja. Olisiko aika alkaa valmistamaan fillareihin kevyitä siipiprofiileja mitkä saa liimattua pyöräisiin putkiin tai vanteisiin...
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Tärinänsietoa jos toinen kuski painaa 60 kg ja toinen 88 kg. Molemmat ajaa samaa nopeutta samalla tiellä samanlaisella kalustolla. Eikös jo fysiikanlakien mukaan raskaampi koe suurempia kiihtyvyyksiä ja hidastumisia kuin se kevyempi heppu rinnalla?
Joo tämä on ihan selvää kauraa. Samoin kuin se, että painavammalla kuskilla "breaking point" rengaspaineiden suhteen on korkeampi kuin kevyemmällä. Uutta oli se, että kahden saman painoisen kuskin rasvaprosentti vaikutttaa myös. Pienemmällä rasvaprosentilla varustettu kuski voi ajaa kovemmilla rengaspaineilla kuin samanpainoinen isommalla rasvaprosentilla varustettu.
Niin, mutta tartteeko aeron ja smoothin ajon välttämättä sulkea toisiaan pois? Tuota teräslutteroa ei oteta laskuihin mukaan :)
Tuohon mäkin haluaisin vastauksen ja siitä kai tämä koko keskustelu sai alkunsa. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että ainakin osittain ne sulkee toisensa pois, mutta tulevaisuus voi olla toisenlainen. Kun aero-luu on kaluttu loppuun, pitää keksiä uutta. Toistaiseksi testaaminen keskittyy pääsääntöisesti niihin aerowatteihin ja sellaisia testejä, missä huomioitaisiin molemmat muuttujat ei ole. Vähän sama kuin tuossa JKO:n linkkaamassa vierintävastusartikkelissa; tuloksen tulkinnan suhteen olennaista ei ole se, mitä testataan, vaan se mitä jätetään testaamatta. Samasta syystä jotkut tönkkeröt touring-renkaat voi saada hyviä tuloksia rullaustesteissa, mutta sen perusteella ei voi vetää johtopäätöstä siitä, että ne olisi nopeita gravelrenkaita.
Edelleenkään en usko että vanteilla olisi isokaan merkitys tärinän vaimennuksessa ja jos on niin täytyy ne kiekot olla melkein narupinnoilla kasatut. Samaa markkinamiesten lätinää kun aerokin, sillä erolla että aeroetu voidaan ihan mitata ja näyttää toteen.
Mä en osaa ottaa kantaa yksistään vanteiden merkitykseen, koska mulla ei ole sellaisia kiekkoja, jotka olisi vanteita lukuunottamatta identtiset ja kuitukiekkoja ei ole ollenkaan, joten en tiedä, mitä kaikkea niiden kanssa voi saada aikaan tärinänvaimennusmielessä. Mutta sen verran monta paria mulla on erilaisia kiekkoja, että ihan satavarmasti voin sanoa, että kiekkojen välillä on eroja. Johan sen jonkun linkkaamaan Zipp-testin mukaan jäykimmän ja löysimmän kiekon jäykkyydessä oli ihan huima ero.
Kyllä minäkin uskallan väittää että kiekkojen välillä on eroja. Suuriakin.
Oma n=1: Alukiekot on mukavammat kuin 45mm korkeat hiilikiekot. Havainto tehty samoilla renkailla (GK SK 38mm) molemmissa kiekkosarjoissa. Laskemalla paineita 0,2...0,3 baria hiilikuitukiekkojen "mukavuus" on subjektiivisesti samalla tasolla kuin alumiinikiekkojen. Mukavuudella tarkoitan tässä terävien iskujen vaimentamista, tärinänvaimennuksessa on huomannut mainittavaa eroa kiekkojen välillä.
Onko sisäleveys sama? Jos kuitukiekot ovat leveämmät, niin niistä pitääkin käsittääkseni laskea painetta.
Onko sisäleveys sama? Jos kuitukiekot ovat leveämmät, niin niistä pitääkin käsittääkseni laskea painetta.
Ei sama mutta lähellä. Alukiekoissa 24mm, kuitukiekoissa 23mm.
Onko sisäleveys sama? Jos kuitukiekot ovat leveämmät, niin niistä pitääkin käsittääkseni laskea painetta.Näinhän se on vaikka ne olis valmistettu bambusta.
Ite en ole huomannut että kuitukiekot olis ollu epämukavemmat, en grävelissä enkä maastossa. Tai sitten niiden hyödyt vaan tuntuu niin paljon enemmän ettei tollasia sivuseikkoja huomaa.
No gravelissa tosin vaihtui myös runkomateriaali joten silläkin varmaan iso vaikutus
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Ohiampuja
25.01.2022, 12.48
Toisaalta massan hitaus vähentää tärinän vaikutusta ajoneuvoyhdistelmään. Siihen mä ainakin asetan toivoni. [emoji23]
Hienoa, tämän luettuani kävin hakemassa pakastimesta korvapuustin kahvin kaveriksi. :)
Ohiampuja
25.01.2022, 13.59
No katsos jollain ne flanellien ja partojen lepatteluun hukkuvat watit pitää kompensoida tai muuten muuttuu nautiskelu pelkästään irvistelyksi.
Ilman muuta, noinhan se pitää mennä.
Eikä minun tarkoitus ollut mitenkään irvalla teidän watti-laskelmia, tietysti kaikki pitää huomioida jos kelloa vastaan ajetaan. Itse vaan mietiskelin että kuinka pitkään kesti, ennen kuin nautiskelupainotteinen ajelu kehittyi kilvanajoksi.
Ps. Tai siis jokainen ajelee sellaisella pyörällä ja sellaisia vauhteja kuin itse haluaa. Minä en omista vauhdeistani kehtaa sanoa yhtään mitään. :)
Ite en ole huomannut että kuitukiekot olis ollu epämukavemmat, en grävelissä enkä maastossa.
Ööö...mä olen ymmärtänyt, että kuitukiekkojen pitäisi olla alumiinikiekkoja mukavampia noin niinkuin yleisesti ottaen ja jos verrataan suunnilleen samanlaisella profiililla varustettuja kiekkoja.
Se siis kiinnostelisi, että jos mä haluaisin speksata Stigmatasta nykyistä nopeamman, niin ostanko siihen esimerkiksi Zipp 101:set, 404:set vai jotain siltä väliltä? Vai Enve G25:set? Ja ennenkaikkea muuttuuko se pyörä noilla ylipäätään nopeammaksi vai meneekö rahat hukkaan? Verrokkikiekot on DT CR1400 -aluvannekiekot.
Tällä hetkellä teräsluttero vaikuttaa olevan Stigmataa nopeampi sekä perstuntumalla että taatusti epätieteellisellä Strava-menetelmällä arvioituna. Placebon vaikutustakaan ei sovi unohtaa, koska jo se, että mielestäsi toinen pyörä on nopeampi, voi riittää tekemään siitä nopeamman. Varmuudella teräsluttero on Stigmataa mukavampi erityisesti etupään osalta. Takapää mennee melkolailla 50/50. Aeroeroavaisuuksia en osaa arvioida.
Jos nyt jotain oikeita gravelkisoja Suomeen tulee ja niitä tulee ajettua, olisi Stigmata ehkä turvallisemman tuntuinen kisapyöräksi (jopa mun kisavauhdeilla) johtuen esim. levareista. Mutta jos se on lutteroa hitaampi, ei sillä ajamisessa ole järkeä eikä oikein sen omistamisessakaan. Viimeisin ja ainoa gravelkisa, jonka olen ajanut, oli 2019 Fiskars (https://www.webscorer.com/racedetails?raceid=190614&did=211602). Siellä ajoin lutterolla, matalilla aluvanteilla ja Steilacoomeilla. Keskari suht haastavalla 92 km reitillä oli 25 km/h ja sillä olin Masters-sarjan 2. (sarjassa 3 osallistujaa :rolleyes:).
F. Kotlerburg
25.01.2022, 14.13
Kyllä on hienoksi gravel-ajelu mennyt kun noin pitää watteja laskeskella. Minä luulin että gravelointi oli puhdasta pyöräilystä nautiskelua flanellit lepattaen.
Nyt on sitten tämäkin pilalla. Onneksi fatti-ketjuissa ei olla vielä näin pitkällä. :)
Ai nyt vasta. Tämä ketjuhan on ollut jo vuosikausia yhtä millispeksirunkkausta ;)
Eikä minun tarkoitus ollut mitenkään irvalla teidän watti-laskelmia, tietysti kaikki pitää huomioida jos kelloa vastaan ajetaan. Itse vaan mietiskelin että kuinka pitkään kesti, ennen kuin nautiskelupainotteinen ajelu kehittyi kilvanajoksi.
Juu en irvailuna sitä ottanutkaan tai ehkä vähän, sillälailla kiltisti :)
Tällainen keskustelu on kuitenkin minusta mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi se, että onko Grizl X parempi kuin Grizl Y ja kumpaa löytyy varastosta. Ja vaikka keskustelu olisi pelkkää spekulointia, niin itseasiassa nämä tämäntyyppiset keskustelut ovat olleet koko tämän ketjun ja ehkä koko foorumin suola joidenkin rengaskeskustelujen lisäksi.
Niin, kovaa ajaminen on kivaa ja kaikki keinot otetaan tietysti käyttöön.
Tällainen keskustelu on kuitenkin minusta mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi se, että onko Grizl X parempi kuin Grizl Y ja kumpaa löytyy varastosta...
Joo tosiaan, etenkin noille varastosaldotiedotteille voisi olla oma keskustelunsa vaikka kaupat-osastolla.
Ohiampuja
25.01.2022, 14.26
Tällainen keskustelu on kuitenkin minusta mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi se, että onko Grizl X parempi kuin Grizl Y ja kumpaa löytyy varastosta. Ja vaikka keskustelu olisi pelkkää spekulointia, niin itseasiassa nämä tämäntyyppiset keskustelut ovat olleet koko tämän ketjun ja ehkä koko foorumin suola joidenkin rengaskeskustelujen lisäksi.
Totta, näissä kirjoittaja tuo itse jotain lisäarvoa koko juttuun.
Niin, kovaa ajaminen on kivaa ja kaikki keinot otetaan tietysti käyttöön.
Tässä on asiaa!
Ja kun kilometrejä tulee niin ei se hukkaan mene. Se kalustorunkkaus eikä ne kilometrit. Tietysti positiivista olisi että kuntokin kehittyisi.
Mäkään en ymmärrä miksei nautiskelu ja vauhti mahdu samaan yhtälöön? Mä en todellakaan hio mitään viimeisiä sekuntteja, mutta kun ei löydy 400w kynnystehoja niin pakko vähän speksailla.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Joo tämä on ihan selvää kauraa. Samoin kuin se, että painavammalla kuskilla "breaking point" rengaspaineiden suhteen on korkeampi kuin kevyemmällä. Uutta oli se, että kahden saman painoisen kuskin rasvaprosentti vaikutttaa myös. Pienemmällä rasvaprosentilla varustettu kuski voi ajaa kovemmilla rengaspaineilla kuin samanpainoinen isommalla rasvaprosentilla varustettu.
Voiko tämän siis tiivistää niin että kaksi samanpainoista kuskia, toisella lihakset ja kunto kohdillaan, toinen on pehmeä ”läski”.
Yllättäen se jolla on rasvan tilalla lihasta kestää höykytystä paremmin ja pidempään?
1:1 asiat ei tietysti koskaan ole, mutta onhan se nyt selvä lajissa kuin lajissa että etureppu ja pehmeys ei tuo mitään etua fyysisessä suorittamisessa.
Vähän kuulostaa turhalta / ylianalysoinnilta tässä yhteydessä.
Mäkään en ymmärrä miksei nautiskelu ja vauhti mahdu samaan yhtälöön? Mä en todellakaan hio mitään viimeisiä sekuntteja, mutta kun ei löydy 400w kynnystehoja niin pakko vähän speksailla.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Joo, ja mä myönnän kyllä auliisti, että se speksaaminen on osa valmistautumista. Osa kavereista ei enää edes vastaa mulle edellisenä iltana, kun alkaa renkaiden ja vaatteiden kanssa säätäminen :)
Voiko tämän siis tiivistää niin että kaksi samanpainoista kuskia, toisella lihakset ja kunto kohdillaan, toinen on pehmeä ”läski”.
Yllättäen se jolla on rasvan tilalla lihasta kestää höykytystä paremmin ja pidempään?
1:1 asiat ei tietysti koskaan ole, mutta onhan se nyt selvä lajissa kuin lajissa että etureppu ja pehmeys ei tuo mitään etua fyysisessä suorittamisessa.
Vähän kuulostaa turhalta / ylianalysoinnilta tässä yhteydessä.
No edelleenkin, jos luit sen artikkelin, niin kyse ei ollut höykytyksen kestämisestä, vaan siitä, että kuinka paljon kroppaan hukkuu watteja (=hystereesi) tärinän (=impedenssi) seurauksena. En osaa ottaa kantaa siihen, että onko se turhuutta tai ylianalysointia vaiko ei, mutta ainakin Silcan/Zippin insinöörien mielestä sillä on merkitystä sen verran, että meinaavat lisätä ilmanpainelaskuriin (https://silca.cc/pages/sppc-form) palikan, joka huomioi rasvaprosentin tai ”ammattilaisuusasteen” tai jotain sinne päin.
Braking point -kaavioita (https://silca.cc/blogs/silca/part-4b-rolling-resistance-and-impedance?_pos=1&_sid=5cda7881d&_ss=r), kun katsoo, niin näkee, että aika äkkiä vääränlaisilla ilmanpaineilla hukkaa helposti watteja enemmän kuin minkäänlaisilla aerokiekoilla voi voittaa.
Mutta kai noi kaverit on jonkinnäköisiä pioneereja noitten teorioidensa kanssa eli menee varmaan hetki ennen kuin teorioista tulee yleisesti hyväksyttäviä. Tosin Jan Heine on ollut samoilla linjoilla jo kauan, mutta vähän eri käsittein.
Heitän mutulla vähän aiempia viestejä kompaten, että kevyt gravelissa/normaaleilla hiekkateillä nopein gravel on täysi aeromaantie+ korkealaippaiset kiekot ja uusi gp5000 30-32 mm renkailla
Kun renkaiden "kanto" loppuu tai rengas alkaa hyppiä niin jokin 3T aerogravel + esim. bianca strada pro:t 36 mm+ korkealaippaiset ja mahdollisimman leveät kiekot
Kun hiekkatie muuttuu raffimmaksi, niin renkaaseen kestoa ja volyymiä
ja sitten jossain vaiheessa iskarit setuppiin mukaan.
Renkailla pääosin jousto, muilla joustoilla pääosin mukavuutta (jos ei mennä maastollisesti vaativaan graveliin) jolla myös vaikutusta tosiasialliseen nopeuteen varsinkin pitemmissä ajoissa.
Olisin myös sitä mieltä, että Stenun Stigmata on hyvä pyörä mutta näissä paperi-hipostelu-nopeus speksaamisissa se jää tavallaan vajaaksi huolimatta mitkä vanteet siinä on. Siis jos etsitään ultimatum-nopeaa gravelpyörää pääosin kevyehkössä gravelmaastossa. Eli vanteita vaihtamalla CR1400;sta aerogravelvanteisiin, niin se ero 30 kmh vaudissa on tasolla 2-muutama watti max. Hunt on tehnyt jonkin testin jossa eroksi ei-aerogravelkiekko vs enve 4.5 ar ja Huntin 36 mm leveä kiekko, niin ero olisi 9 w 32 kmh:ssa. Tähän nyt pitää suhtautua varauksella.
^ ja nyt tähän se puuttuva ja olennainen tieto olisi, että a) onko ne aerommat vanteet kovemmat vai pehmeämmät ajaa kuin ei aerot, jos speksit on muuten noin samat ja b) jos eroja on, niin mitä se tarkoittaa wattien määrässä.
Toinen juttu, mikä tulee teoriatasolla mieleen, on se, että onko itseasiassa gravelpyörän sweet spot tosi kapea? Hyvällä soratiellä maantiepyörä leveähköillä maantierenkailla on nopeampi ja röykkyisemmällä aika nopeasti rullaava XC-rengas onkin jo nopeampi.
Heinen testien mukaan iskarit ei ole paras ratkaisu, koska jousituksen vaimennus syö niitä impedenssiwatteja. Renkailla ja teräshaarukalla aiheutettu jousto oli tehokkaampaa. Mutta tuo tietenkin on vähän hankala asia fillarifirmoille, koska nyky EU-direktiiveillä ei voi tehdä sellaisia etuhaarukoita, jotka joustaisi. Teknisesti sellaisen tekeminen hiilikuidustakaan ei olisi mikään ongelma. Ja tietenkin ne ”pakolliset” levarit vaatii etuhaarukalta enemmän jäykkyyttä.
Jatketaan vahvalla mutulla, kylläkin jostain olen tämän lukenut
Hiilarikiekot jäykemmät pysty- että sivuttaissuunnassa kun alumiinikiekot. Korkealaippaiset hiilarit jäykemmät pystysuunnassa kuin matalalaippaiset hiilarikiekot ja leveät hiilarikiekot jäykemmät sivuttaissuunnassa. Tähän varmaan vaikuttaa myös pinnojen pituus sekä pinnojen, navan ja vanteen kiinnityskohdan muodostama kolmio. Noin periaatteessa.
Pelkät kiekot CR1400 --> CRC 1400 /42 mm laippa ja 32 mm ulkoleveys ero sen 1,8 W per 30 kmh.
Veikkaan että korkeammilla tai leveämmillä kiekoilla saat pari-kolme wattia enemmän tuossa 30 kmh:ssa.
Kun nuo wattierot kertoo noin 1,6;lla niin saadaan ero 35 kmh:ssa.
(eli kun normaalisti ilmoitetaan wattierot 45 kmh:ssa, niin 35 kmh:ssa kerroin oli muistaakseni/tasolla 0,47 ja 30 kmh:ssa 0,28)
Näin ajatellen gravelin sweetspot on aika kapea, mutta eli se on paras aika kapealla alueella, mutta kun eri maastoja ja ajopintoja yhdistelee niin sitä kautta sweetspot on laaja
Niin tuo on aineista speksaamista ja kaverin tiputtamista.
Kapea terra on tautisen nopea assulla. Sitten kun reitti "paranee" eli alle tulee karkeaa ja upottavaa soraa, niin niillä leveämmillä nappuloilla on ihan pakko kostaa ja ajaa EK-segut täysiä.
Hidas ja kapeahko rengas on kauhea. Painavan kuskin alla tuolla häviää hatusta vedettynä ainakin 50w, kun hiekka alkaa upottamaan yhtään. Muutenkin paino vaikuttaa gravellissa paljon enemmän, mitä maantiellä.
No edelleenkin, jos luit sen artikkelin, niin kyse ei ollut höykytyksen kestämisestä, vaan siitä, että kuinka paljon kroppaan hukkuu watteja (=hystereesi) tärinän (=impedenssi) seurauksena. En osaa ottaa kantaa siihen, että onko se turhuutta tai ylianalysointia vaiko ei, mutta ainakin Silcan/Zippin insinöörien mielestä sillä on merkitystä sen verran, että meinaavat lisätä ilmanpainelaskuriin (https://silca.cc/pages/sppc-form) palikan, joka huomioi rasvaprosentin tai ”ammattilaisuusasteen” tai jotain sinne päin.
Niin, toinen kantaa kehonsa ryhdissä ja reagoi siihen touhuun, toinen on pskasäkkinä tärisemässä pyörän selässä ja kuluttaa energiaa selviämiseen ja vatkaamiseen?
Ymmärsin varmaan väärin, ei olisi eka kerta.
Joka tapauksessa keho toimii paremmin vähemmällä ylimääräisellä rasvalla, sitä nyt koitin raskaasti kärjistäen sanoa. Ei kovin uutta tietoa, siksi käytin tuota ylianalysointia.
Ja myös oma tuntuma on ollut aina että läskinä on raskaampaa :D
Paineisiin liittyen varmaan ihan hyvää asiaa kaikkinensa, mutta aika raskasta reittiä mennään.
Yhtä raskasta kuin hambinin jorinat kun mennään syviin vesiin.
Ei mulla muuta aiheeseen, voidaan jatkaa gravel pyöristä.
K.Kuronen
25.01.2022, 17.59
Niin, toinen kantaa kehonsa ryhdissä ja reagoi siihen touhuun, ...
Kyllä, ei satulassa minään mätisäkkinä löhötä, vaan perse irtoaa, kun ravistaa. Tänään ravisti ja aktiivisuus tuntuu vatsalihaksissa.
Tuossa muuten miz on varmaan asian ytimessä. Ja tuohon samaan liittyy se AERO, pro kuskien ajoasentokin. Eli kun asento on pitkä ja matala, niin paino jakautuu nätisti koko kropalle. Selkä pitää ryhdissä asennon. Paino jaloilla, käsillä ja ahterilla suht tasaisesti. Jos se mätisäkki istuu tukevasti satulassa, niin takulla täristää ja ravistaa.
Tämä ei siis millään tapaa liity stenuun, joka muistaakseni ajoikin pitkällä asennolla. Mutta noin yleisesti. Selittää hyvin tuon teorian, miksi pro kuskit eivät kärsi tärinästä. Itse kyllä kärsin.
Eiköhän se ole ihan sama mikä asento, jos ei keskivartalosta löydy tukea niin muu kroppa joutuu tekemään enemmän.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
No edelleenkin, jos luit sen artikkelin, niin kyse ei ollut höykytyksen kestämisestä, vaan siitä, että kuinka paljon kroppaan hukkuu watteja (=hystereesi) tärinän (=impedenssi) seurauksena. En osaa ottaa kantaa siihen, että onko se turhuutta tai ylianalysointia vaiko ei, mutta ainakin Silcan/Zippin insinöörien mielestä sillä on merkitystä sen verran, että meinaavat lisätä ilmanpainelaskuriin (https://silca.cc/pages/sppc-form) palikan, joka huomioi rasvaprosentin tai ”ammattilaisuusasteen” tai jotain sinne päin.
Braking point -kaavioita (https://silca.cc/blogs/silca/part-4b-rolling-resistance-and-impedance?_pos=1&_sid=5cda7881d&_ss=r), kun katsoo, niin näkee, että aika äkkiä vääränlaisilla ilmanpaineilla hukkaa helposti watteja enemmän kuin minkäänlaisilla aerokiekoilla voi voittaa.
Mutta kai noi kaverit on jonkinnäköisiä pioneereja noitten teorioidensa kanssa eli menee varmaan hetki ennen kuin teorioista tulee yleisesti hyväksyttäviä. Tosin Jan Heine on ollut samoilla linjoilla jo kauan, mutta vähän eri käsittein.Eikös tuo "ammattilaisuusaste" löydy jo Silcan laskurista, eli vauhti mitä meinaa ajaa?
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Eiköhän se ole ihan sama mikä asento, jos ei keskivartalosta löydy tukea niin muu kroppa joutuu tekemään enemmän.
Lähetetty minun 21081111RG laitteesta Tapatalkilla
Ei se itseasiassa ole. Ainakin mulla kipeytyy alaselkä maasturilla ajaessa, jos painetta on yhtään liikaa renkaissa. Tuossa istutaan siis selkeästi enemmän satulassa.
Kapeiden gravell renkaiden kanssa pysty asento olisi varmaan aika myrkkyä.
Tässä muuten Zippin lääke tärinään. Eli laske paineita[emoji848] ei kovin uusi juttu. Mutta videolla kyllä näkee että ero on iso.
VIBRATION LOSSES
Our Solution: Using a new rim laminate, we design Zipp wheels to be versatile: They can be ridden on traditional roads, but they are also capable of tackling harder terrain including rough roads, light gravel, and—of course—the cobbles of the Spring Classics. We designed wheels with wider tire beds to be run at lower tire pressures to smooth out the ride.
https://www.sram.com/en/zipp/campaigns/total-system-efficiency
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Noinhan se on. Gravellissa ei vaan välttämättä pysty laskemaan sitä painetta. Esimerkkinä just nuo jäiset kelvit. Paine pitäisi laskea sinne 1.5bar, mutta sitten alkaa jo pohjaamaan.
Ihan rajoilla mennään myös 42mm resoluteilla kesällä 2bar paineilla, vaikka painoa ei ole kuin tuo 70kg. Siis jos reitillä on oikeasti karkeita kohtia, mitkä haluaa ajaa reippaasti läpi. Sitten taas se leveä ja luttero nappularengas on hidas asfaltilla... Kauheaa touhua. Aina tulee pataan jossain kohtaa.
Ehkä tulevaisuus on tosiaan siinä lutterossa rungossa, tai jousituksissa. Ennustan, että ne 15ke gravellit ovat jo nurkan takana.
Tässä muuten Zippin lääke tärinään. Eli laske paineita[emoji848] ei kovin uusi juttu. Mutta videolla kyllä näkee että ero on iso.
VIBRATION LOSSES
Our Solution: Using a new rim laminate, we design Zipp wheels to be versatile: They can be ridden on traditional roads, but they are also capable of tackling harder terrain including rough roads, light gravel, and—of course—the cobbles of the Spring Classics. We designed wheels with wider tire beds to be run at lower tire pressures to smooth out the ride.
https://www.sram.com/en/zipp/campaigns/total-system-efficiency
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Hyvä juttu kyllä. Se 50w minkä heitin jo aiemmin, ei taida tarvita edes upottavaa pintaa.
PSI VS. POWERData from our RollingRoad™ tests show the difference between ultra-low pressure and high pressure can account for 50 watts in efficiency gains on a rough road. The tests measured the power required to ride 32kph (20mph) over various surfaces. We captured energy lost to tire deformation, drivetrain, and whole-body vibration.
The order of magnitude of this type of loss warrants your attention. As surface roughness increases, you want to run larger tires at lower pressures. We advocate using a tubeless setup to capture full benefits. Pinch flats are much less likely at low pressure when running tubeless. Added benefits of a wider tire at lower pressures are better handling and cornering. Your tires will not skip off small bumps and lose traction while cornering.
Eikös tuo "ammattilaisuusaste" löydy jo Silcan laskurista, eli vauhti mitä meinaa ajaa?
No en kyllä jaksa loputtomiin referoida, joten lukekaas kuulkaa itse se artikkeli.. Näin siinä sanotaan:
We’re actually building a parallel data set using more normal cyclists and are seeing slightly lower breakpoints than predicted by the calculator. I expect to have a body fat percent modifier added to the calculator.
Ja sitten sellainen huomautus, että mun mielestä ”more normal cyclist” on eri asia kuin ”mätisäkki” tms, mutta ehkä täällä kaikilla muilla paitsi mulla on se huippu-urheilijan rasvaprosentti.
Noinhan se on. Gravellissa ei vaan välttämättä pysty laskemaan sitä painetta. Esimerkkinä just nuo jäiset kelvit. Paine pitäisi laskea sinne 1.5bar, mutta sitten alkaa jo pohjaamaan.
Ihan rajoilla mennään myös 42mm resoluteilla kesällä 2bar paineilla, vaikka painoa ei ole kuin tuo 70kg. Siis jos reitillä on oikeasti karkeita kohtia, mitkä haluaa ajaa reippaasti läpi. Sitten taas se leveä ja luttero nappularengas on hidas asfaltilla... Kauheaa touhua. Aina tulee pataan jossain kohtaa.
Ehkä tulevaisuus on tosiaan siinä lutterossa rungossa, tai jousituksissa. Ennustan, että ne 15ke gravellit ovat jo nurkan takana.
No se on juurikin noin, että huonolla alustalla se gravelirenkaiden jousto ei vaan riitä. Se mun arvio siitä, että perunapelloksi jäätynyt kelvi tuplaa tehotarpeen ei varmaan ollut kovin kaukaa haettu tällä perusteella:
Concrete velodrome 175 watts
Dirt bicycle path 210 watts
Cobbles of Arenberg Forest 339 watts
(lähde: Zippin mainosartikkelin linkistä löytyvä tieteellisempi teksti (https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/pdf-downloads/tse-explained2.pdf))
Ja tolla perusteella gravelnopeuksissa aerospeksauksilla potentiaalisesti voitettavat watit on aika pieniä verrattuna siihen, mitä tärinänvaimennuksen suhteen huonosti speksaamalla voi hävitä silloin, kun alusta on muuta kuin sileätä soratietä.
Tämä kuva kertoo myös mielestäni aika hyvin siitä, että se ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta gravelissa ei ehkä olekaan ihan niin iso kuin jotkut täällä kenties ajattelevat sen olevan tai ainakaan ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin maantie(kilpa)pyöräilyssä. Tuon mukaan vierintävastus ja vibration losses yhdessä on jo isompi tekijä kuin ilmanvastus. Tieto referenssinopeuksista puuttuu.
https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/inline-images/z_tse_charts_v02_1816x.png?w=1816&format=webp
https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/inline-images/z_tse_key_v02_1816px.png?w=1816&format=webp
Mä olen ainaki lasten mielestä kallellaan sinne mätisäkin suuntaan, ja omassa ajossa (ja kropassa) olisi varmaan tuhat kohtaa jota voisi parantaa.
Tuo rasvaprosentin yhteys rengaspaineisiin jää kyllä mulla prioriteettilistan perälle, ja mätisäkillä tarkoitin sitä, että kuluttaa energiaa joka tapauksessa turhaan vääriin asioihin jos on rasvaa lihasten tilalla.
Oman kunnon parantamisen lisäksi kyllä kiinnostaisi koittaa moderneja kuitukiekkoja noiden perus-ok 19mm leveiden alumiinikiekkojen sijaan.
Ehkä turhaa hifistelyä tuokin minunlaisille kuskeille, mutta toisaalta parempi ajofiilis motivoi ajamaan enemmän ja kovempaa, ja sehän on vaan tyhmistä asioista pois..
Juu, itsellänikin kuitukiekkojen hankinnan esteenä on vain ja ainoastaan raha. Aina keksii sile parempaa käyttöä, kuin hommata kallista kuitua tuonne kivikkoisille gravell lenkeille.
Enkä siis pidä noita siis ollenkaan huonona hankintana. Mennyt vain aina muut typerät ostokset noiden edelle. Nytkin ostoslistalla on ensin uudet kahvat ja ihqut 4-mäntäiset ja punaiset jarrusatulat...
No se on juurikin noin, että huonolla alustalla se gravelirenkaiden jousto ei vaan riitä. Se mun arvio siitä, että perunapelloksi jäätynyt kelvi tuplaa tehotarpeen ei varmaan ollut kovin kaukaa haettu tällä perusteella:
Concrete velodrome 175 watts
Dirt bicycle path 210 watts
Cobbles of Arenberg Forest 339 watts
(lähde: Zippin mainosartikkelin linkistä löytyvä tieteellisempi teksti (https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/pdf-downloads/tse-explained2.pdf))
Ja tolla perusteella gravelnopeuksissa aerospeksauksilla potentiaalisesti voitettavat watit on aika pieniä verrattuna siihen, mitä tärinänvaimennuksen suhteen huonosti speksaamalla voi hävitä silloin, kun alusta on muuta kuin sileätä soratietä.
Tämä kuva kertoo myös mielestäni aika hyvin siitä, että se ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta gravelissa ei ehkä olekaan ihan niin iso kuin jotkut täällä kenties ajattelevat sen olevan tai ainakaan ei ole lähellekään samaa luokkaa kuin maantie(kilpa)pyöräilyssä. Tuon mukaan vierintävastus ja vibration losses yhdessä on jo isompi tekijä kuin ilmanvastus. Tieto referenssinopeuksista puuttuu.
https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/inline-images/z_tse_charts_v02_1816x.png?w=1816&format=webp
https://www.sram.com/globalassets/publicsites/cms-campaign-pages-not-story-pages/zipp/totalsystemeffeciency/inline-images/z_tse_key_v02_1816px.png?w=1816&format=webpNoi numerot oli ilmeisesti maantiepyörällä. Ja toinen asia noista aerohommista, että niiden etu kasvaa kun on esimerkiksi sivuttaistuuli, numerothan annetaan 0 yaw anglella, eli vaikka noita swissiden testejä kun katsoo. 25mm ja 42mm syvät kiekot samoilla kumeilla 30km/h vauhdissa, 0 kulmalla ero 1.8W, mutta kun katsoo käppyröitä niin 20 kulmassa ero on jo 3W. Ja tästä samasta syystä sanotaan että aerohyödyistä(runko, kiekot, ym) hitaampi kuski hyötyy enemmän koska se kohtaa noita eri kulmia lenkeillään pidemmän aikaa.
Paris-Roubaix voitettiin kokolailla syvillä kiekoilla...
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ne pitää saada molemmat. Aeroa ei pidä ajatella vihollisena, vaan sieltä saa aina ilmaisia watteja. Kaikki muut onkin sitten monen muuttujan takana. Pehmeä runko ja (iso)rengas eivät ole kaikissa tilanteissa niitä voittajia.
^ joo ilmaisia ja ilmaisia, jos ne 3W säästävät kiekot maksaa 1000€ ja sitten jää vielä kysymysmerkiksi se, että kuluttaako ne tärinäwatteja enenmmän vaiko ei.. :)
Paris-Roubaix voitettiin kokolailla syvillä kiekoilla...
Ja reitistä on xx prosenttia asfalttia? Jos se ajettaisiin mukuloilla kokonaan, voitettaisiin se varmaan maasturilla.
Mutta joo mulla ei ole tehomittaria, joten en osaa sanoa, että paljonko millaiseenkin tärinään häviää watteja, niin en osaa myöskään verrata, mitä vaatii, että saa sen saman 3 watin hyödyn kuin aerokiekoilla sivutuulessa.
Heinen testien mukaan asfaltin tärinäurat hukkaa 290W 25 km/h nopeudessa (https://www.renehersecycles.com/suspension-losses-confirmed/). Toi varmaan alkaa olla aikalailla ääriesimerkki. Jokainen muuallakin kuin tasaisella soralla ajava kuitenkin kyllä huomaa sen kohdan, kun renkaiden (ja etuhaarukan/rungon) jousto ei enää riitä. Heti, kun tanko alkaa täristää käsille, alkaa watteja kulua muuallekin kuin etenemiseen.
Isoin kysymys on sitten se, että paljonko niitä hukkuvia tehoja oikeasti pystyy säästämään renkaiden ja rengaspaineiden lisäksi muilla keinoilla ja vaikuttaako esim. se vanteiden mahdollinen jousto vaiko eikö. Se on ainakin selvää, että renkaissa ei kannata säästellä, koska niistä saa jokatapauksessa halvimmalla isoimman hyödyin.
Siihen, että miksi se luttero tuntuu aina vaan Stigmataa nopeammalta voikin löytyä selitys tosta kuvasta, vaikka ei edes noihin Heinen mittaamiin (https://www.renehersecycles.com/myth-9-fork-blades-dont-flex/) aika isoihin wattieroihin täysin uskoisikaan. Varsinkin noi Smooth Pavement -luvut tuntuu aika hurjilta. Harmi, että tommonen ohutputkinen teräshaarukka (Singer) ei ole kovin kaupallinen tuote tällä hetkellä, joten tuskin oikein ketään muuta tahoa kiinnostaa laittaa euroja ton asian tutkimiseen.
https://www.renehersecycles.com/wp-content/uploads/2018/05/suspension-losses1-600x420.jpg
Joka tapauksessa esimerkiksi nyt ne aerokiekkojen tuomat potentiaaliset säästöt tuntuu mun mielestä marginaalisilta sen rinnalla, mitä tärinää vähentämällä voi säästää. Ja se huomioiden mä väittäisin, että jonkinasteinen ”aerokupla” on käynnissä tällä hetkellä. Ehkä se puhkeaa jossain vaiheessa, ehkä ei.
Kiekkoja enemmän muuten varmaan ilmanvastusta pienentäisi, kun vaihtaisi ohjaustangon vähän kapeampaan. Onneksi ei sentään ole flare-tanko mulla.. ;)
^ joo ilmaisia ja ilmaisia, jos ne 3W säästävät kiekot maksaa 1000€ ja sitten jää vielä kysymysmerkiksi se, että kuluttaako ne tärinäwatteja enenmmän vaiko ei..
Totta :) Pakko kyllä myöntää, etten ole itsekkään miettinyt aeroa tasan yhtään gravell pyörän kanssa.
^ Joo mä mittailin eilen, että Stigmataan saattaisi mahtuakin ISP:t, joten päätin laittaa tilaten, kun r2:ssa oli Lite Skin -versiota halvalla. Vielä pitäisi keksiä kapeavanteiset 650b-kiekot jostain. Ilmanvastus kasvaa taatusti, mutta jäätikköwatit toivottavasti pienenee siitä huolimatta ja ainakin se hyöty tosta on, että eiköhän nää jääkelit lopu viimeistään siihen, että saan ISP:t alle… :D
^ Joo mä mittailin eilen, että Stigmataan saattaisi mahtuakin ISP:t, joten päätin laittaa tilaten, kun r2:ssa oli Lite Skin -versiota halvalla. Vielä pitäisi keksiä kapeavanteiset 650b-kiekot jostain. Ilmanvastus kasvaa taatusti, mutta jäätikköwatit toivottavasti pienenee siitä huolimatta ja ainakin se hyöty tosta on, että eiköhän nää jääkelit lopu viimeistään siihen, että saan ISP:t alle… :DJoo, tuolla jäillä se rengas ei kyllä hidasta tasan yhtään. Tollanen hirmupiikki saattaa tuoda jopa lisää vauhtia.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^ joo ilmaisia ja ilmaisia, jos ne 3W säästävät kiekot maksaa 1000€ ja sitten jää vielä kysymysmerkiksi se, että kuluttaako ne tärinäwatteja enenmmän vaiko ei.. :)
Ja reitistä on xx prosenttia asfalttia? Jos se ajettaisiin mukuloilla kokonaan, voitettaisiin se varmaan maasturilla.
Mutta joo mulla ei ole tehomittaria, joten en osaa sanoa, että paljonko millaiseenkin tärinään häviää watteja, niin en osaa myöskään verrata, mitä vaatii, että saa sen saman 3 watin hyödyn kuin aerokiekoilla sivutuulessa.
Heinen testien mukaan asfaltin tärinäurat hukkaa 290W 25 km/h nopeudessa (https://www.renehersecycles.com/suspension-losses-confirmed/). Toi varmaan alkaa olla aikalailla ääriesimerkki. Jokainen muuallakin kuin tasaisella soralla ajava kuitenkin kyllä huomaa sen kohdan, kun renkaiden (ja etuhaarukan/rungon) jousto ei enää riitä. Heti, kun tanko alkaa täristää käsille, alkaa watteja kulua muuallekin kuin etenemiseen.
Isoin kysymys on sitten se, että paljonko niitä hukkuvia tehoja oikeasti pystyy säästämään renkaiden ja rengaspaineiden lisäksi muilla keinoilla ja vaikuttaako esim. se vanteiden mahdollinen jousto vaiko eikö. Se on ainakin selvää, että renkaissa ei kannata säästellä, koska niistä saa jokatapauksessa halvimmalla isoimman hyödyin.
Siihen, että miksi se luttero tuntuu aina vaan Stigmataa nopeammalta voikin löytyä selitys tosta kuvasta, vaikka ei edes noihin Heinen mittaamiin (https://www.renehersecycles.com/myth-9-fork-blades-dont-flex/) aika isoihin wattieroihin täysin uskoisikaan. Varsinkin noi Smooth Pavement -luvut tuntuu aika hurjilta. Harmi, että tommonen ohutputkinen teräshaarukka (Singer) ei ole kovin kaupallinen tuote tällä hetkellä, joten tuskin oikein ketään muuta tahoa kiinnostaa laittaa euroja ton asian tutkimiseen.
https://www.renehersecycles.com/wp-content/uploads/2018/05/suspension-losses1-600x420.jpg
Joka tapauksessa esimerkiksi nyt ne aerokiekkojen tuomat potentiaaliset säästöt tuntuu mun mielestä marginaalisilta sen rinnalla, mitä tärinää vähentämällä voi säästää. Ja se huomioiden mä väittäisin, että jonkinasteinen ”aerokupla” on käynnissä tällä hetkellä. Ehkä se puhkeaa jossain vaiheessa, ehkä ei.
Kiekkoja enemmän muuten varmaan ilmanvastusta pienentäisi, kun vaihtaisi ohjaustangon vähän kapeampaan. Onneksi ei sentään ole flare-tanko mulla.. ;)
Olisko sitä mukulaa joku 25%, eikä tolla nyt muutenkaan meidän kuolevaisten kannalta mitään merkitystä ole. Pointtina nyt lähinnä se että niillä kiekoilla ei tollasta mukulakiven kokoista tärinää kyllä hävitetä ja toisekseen sitä älyttömän karheeta pintaa tuskin lenkille osuu niin paljoa että se kumoais aeron etuja, edes vähäisiä. Sit jos ajat aina vaan mukulakivillä niin tuskin ajaisit gravelilla muutenkaan.
En mäkään kyllä raaskis varmaan aerokiekkoja ostaa, paitsi jos muutenkin olisin kiekkoja ostamassa ja hintaero ei olisi merkittävä niin kyllä mä korkeat valitsisin. Mulla ne tuli nyt pyörän mukana, ja oikeestaan vaikutti paljon pyörän valintaan että ne siinä oli.
Muuten en mitenkään erityisemmin aeroa mieti, mut en aja tuulitakissa tai 600mm flaretangolla kun 400-420mm jaksaa toistaiseksi vielä valita suuntaa.
Mihin perustuu tuo Heinen 290W@25kmh? Kuulostaa täydeltä paskapuheelta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tässä testataan Hupuilta vs Dropeilta, 50kmh ja 20kmh. Molemmissa vauhdeissa säästö 15%
https://youtu.be/MSAHa8brcCM
Edit. Löytyi myös Luttero vs nykypyörä(7v sitten)
https://youtu.be/XE_GKePa3CQ
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tässä testataan Hupuilta vs Dropeilta, 50kmh ja 20kmh. Molemmissa vauhdeissa säästö 15%
https://youtu.be/MSAHa8brcCM
Edit. Löytyi myös Luttero vs nykypyörä(7v sitten)
https://youtu.be/XE_GKePa3CQ
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Youtubea ei jaksa, mutta varmaankin hoodeilta ajo on tuossakin todettu nopeammaksi, koska se sitä on, mikäli asento pysyy muuten samana.
K.Kuronen
26.01.2022, 09.27
...
Mihin perustuu tuo Heinen 290W@25kmh? Kuulostaa täydeltä paskapuheelta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Hyvinkin pitäisin mahdollisena tuloksena. Tärinäraitoja harvemmin tosin tulee graveliretkillä ajettua.
---------------------------------------------------------------------
Olen ajautunut tieosuudelle (Laitila-Kalanti), jolla pääsin tutustumaan huolella tärinäraitoihin: ajoin yön yli maantiepyörällä ja takana oli 350 kilometriä, enkä ollut enää aivan tuore. Raidoitus oli leveä ja piennar kapea, joten ajauduin kapeilla ja koviksi pumpatuilla renkailla aina väillä raidoituksen päälle. Wateista en tiedä, mutta vieläkin muistan tuoreesti ravistuksen. Raidoitus pakotti kääntymään ennen Kalantia ja suuntaamaan Vehmaalle.
Tärinäraidoista oli myös juttua paikallislehdessä:
https://www.laitilansanomat.fi/2020/07/kalanti-kodjala-kevytvaylan-suunnitelma-valmistunut/
Mihin perustuu tuo Heinen 290W@25kmh? Kuulostaa täydeltä paskapuheelta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Äkkiseltään lukien rinnakkain ajettu 25km/h. Toinen kuski sileällä ja toinen tärinäraidalla.
500w ja 25km/h uskoo ken tahtoo, voi koittaa vaikka tuolla ulkona tienlaidassa onko ero sinnepäinkään.
No ei ole, vaikka onkin vittumaista ja raskaampaa ajaa, varsinkin kovilla paineilla ja kapeilla kumeilla.
Jaa katos, multa jäi tuo URAT lukematta, näin siis vaan asvaltin tärinän. Mäkin ajoin just niissä urissa mutta eipä tullut katottua tehoja, mahtaisko noissa ero tasottua kun vauhtia on enemmän kun 25? Koska itse osuin niihin loivassa alamäessä ja ne ei tuntunu kovinkaan pahoilta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tuon vuoksihan ne karkeat kohdat ovat raskaita. Ne kannattaa ajaa satulasta kovaa. Tuolla porkkalassa on esimerkiksi yksi vanha junaradanpohja ja täysillä ajaen se helpoiten menee.
Nuo aeroluvut ilmoitetaan ja lasketaan yleensä painotetuilla yawn-kulmilla, esim. Mavicin julkaisemilla "ponderation law" kulmilla tai valmistajan muulla vastaavantyyppisellä "real life" painotukselle. Eli ne eivät ole 0 kulman lukuja. Tuo Mavicin taulukko varmaan aika lähellä normia, kuitenkin niin että noita 25 asteen kulmia ei kaikissa laskelmissa mukana.
Swisside ei näköjään ilmoita millä jakaumalla se laskee, mutta yhdistelmä sekin kuitenkin on. Tämän näkee mm. taulukosta jossa verrataan eri renkaita.
Hunt ilmoittaa näin
Methods for making an absolute ranking of the aerodynamic performance of bicycle wheels are an area of debate in the industry, however it is widely accepted that the performance of wheels should be considered at a range of wind yaw angles. To do so quantitatively requires calculation of a weighted average of drag or power based on the relative time a cyclist may experience wind at a particular yaw angle while riding. This process is referred to as calculating a wind averaged power or wind averaged drag. In order to allow the best comparison of our data with those of other wheel companies yaw angle weightings have been calculated using the ‘ponderation law’ proposed by Mavic [6
https://1.bp.blogspot.com/-l1H2FlpTrFM/X3MBGCAK8nI/AAAAAAAAHH4/3HdNqzeGeAIy0XNPGoLv-KxWrDoRocfAgCLcBGAsYHQ/w640-h408/ponderation-law11.jpg
Sitten toinen asia, eli jos arvioitaisiiin että 30 kmh:ssa saa kiekoilla n. 2-3 w ja rengasvalinnalla sen saman per rengas (lisäys), kun siis verrataan samantyyppisiä renkaita "normaalilla hiekkatiellä", niin on se kuitenkin muutaman prosentin luokkaa kokonaistehontarpeesta.
Vähemmän se on kuin maantiellä, johtuen varmaan gravelrengas-kiekko ei niin aeromuodosta sekä toisena syynä voi olla renkaan suhteellisen suurempi osuus kiekko-rengas yhdistelmän korkeudesta.
Paris-Roubaix mukulat vertailut asfalttiin on minusta samaa tasoa kun aika-ajoasu vs. lepattava sadetakki. Joo, osoittaa idean mutta ei kokonaisuudessaan relevantti rengasvalinnan suhteen.
Lisäys: tämä kommentti oli Zippille ja Spessulle jotka aika usein vertaavat omenia perunoihin
Heinellä on kyllä ihan omat watit käytössä noissa kuvaajissa. Tasaisella asfaltillakin joustohaarukka säästää 40W 31km/h vauhdeissa.
473W @25km/h tarkoittaa karkeasti nousuksi muutettuna noin Alpen tasoista ylämäkeä (eli lähemmäs 9% nousua)...
Onhan ne panaracerin kumit hyviä toki
Sitten toinen asia, eli jos arvioitaisiiin että 30 kmh:ssa saa kiekoilla n. 2-3 w ja rengasvalinnalla sen saman per rengas (lisäys), kun siis verrataan samantyyppisiä renkaita "normaalilla hiekkatiellä", niin on se kuitenkin muutaman prosentin luokkaa kokonaistehontarpeesta.
Vähemmän se on kuin maantiellä, johtuen varmaan gravelrengas-kiekko ei niin aeromuodosta sekä toisena syynä voi olla renkaan suhteellisen suurempi osuus kiekko-rengas yhdistelmän korkeudesta.
Paris-Roubaix mukulat vertailut asfalttiin on minusta samaa tasoa kun aika-ajoasu vs. lepattava sadetakki. Joo, osoittaa idean mutta ei kokonaisuudessaan relevantti rengasvalinnan suhteen.
Lisäys: tämä kommentti oli Zippille ja Spessulle jotka aika usein vertaavat omenia perunoihinNo mä nyt kattelin vaan sitä mitattua käppyrää ja mitä suurempi yaw angle, niin sitä enemmän niistä aerokiekoista oli hyötyä. Siinä se 0 kulma oli muistaakseni lähellä ilmoitettua 1.8W
Ja yritin nyt vaan perustella sitä että koko lenkki täytyis olla mukulakiveä ennen kuin näistä "mukavuuskiekoista" olisi enemmän iloa kun aerokiekoista, noin niinku vauhdin puolesta. Vähän sama kun aero vs paino, siinäkin piti lenkin keskikaltevuus olla 4% luokkaa(muistaakseni). Swisside oli tuotakin testannut.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Youtubea ei jaksa, mutta varmaankin hoodeilta ajo on tuossakin todettu nopeammaksi, koska se sitä on, mikäli asento pysyy muuten samana.Dropit tässä nyt kuitenkin oli nopeampi kun ei ajettu missään aerohood asennossa.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^^Juu, samaa mieltä. Eli taisi sellainen yhdistelmä olla yleisin, jossa 50 mm +- aerokiekko ja 30-32 mm rengas. Jos kaverit olisi ajaneet pelkkää 5 tähden mukulaa edestakaisin, niin valinnat olisi varmaan olleet erilaisia
https://blog.flocycling.com/aero-wheels/flo-rolling-resistance-and-bike-wheels-faster-by-flo-podcast-58/
Ihan hyvän oloinen juttu vaikken vielä lukenutkaan loppuun
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ja Stenulle että "aerokupla" puhkeaa varmaan samoihin aikoihin kun ilmanvastus häviää. [emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^ No palataan tähän muutaman vuoden päästä.. :)
Sillä välin:
https://live.staticflickr.com/65535/51844574851_6f1efbcf02_c.jpg
^ No palataan tähän muutaman vuoden päästä.. :)
Sillä välin:
https://live.staticflickr.com/65535/51844574851_6f1efbcf02_c.jpgMites muuten Lauf helpottamaan tärinää? Kestääkö silmä?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Shockstop suspension stemmistä ollut puhetta ketjussa aiemmin lääkkeenä tärinään. Lisään n. puolen vuoden käyttökokemuksella +1 peukun sille. Ajaa minusta asiansa ja tuntuu 40 mm renkailla ja sopivilla rengaspaineilla välillä jopa joustokeulalta.
(TM-tyyliin) kiitämme sitä, että weight weenie-näkökulmasta titaaninen pro-versio (https://redshiftsports.com/products/shockstop-pro-suspension-stem) painaa vain n. 100 g enemmän kuin vastaavan mittainen alumiininen perus-ohjainkannatin.
Mutta samalla moitimme sitä, että jos tarvitsee tietokoneen kiinnikettä, niin Redshiftin oma Garmin-mount on kyllä kömpelön muotoinen ja sillä lailla ahdas, että sormi ei oikein osu kompuutterin näppäimille etenkään jos sen härpäkkeen asentaa stemmin-ohjaustangon kiinnikkeen alempiin ruuveihin. Joku muu ratkaisu tarvitaan siihen. Esim. Garminin oma ohjaustangon ympärille tuleva kiinnike toimii huomattavasti paremmin.
Mites muuten Lauf helpottamaan tärinää? Kestääkö silmä?
Mjooo...mutta ei.
Larun Pyörän yhdellä työntekijällä on Stigmata Laufilla ja ennen ton tilaamista testasin hänen pyöräänsä. Hyvin Lauf kyllä toimii ja se ei tuntunut sotkevan Stigmatan geometriaakaan ainakaan isommin eli teoriassa se olisi ihan toimiva yhdistelmä.
https://www.bikeperfect.com/reviews/zipp-101-xplr-gravel-wheelset-review
Kuinkahan paljon näiden "compliancesta" johtuu siitä että ne on millikaupalla leveämmät kun monet muut gravelkiekot? Veikkaan että paljon.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
bike futurist
29.01.2022, 14.25
https://www.bikeperfect.com/reviews/zipp-101-xplr-gravel-wheelset-review
Kuinkahan paljon näiden "compliancesta" johtuu siitä että ne on millikaupalla leveämmät kun monet muut gravelkiekot? Veikkaan että paljon.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Veikkaisin, että tuo yhdestä pinnasta/tasosta koostuva rakenne on se keskeisin juttu – ei niinkään vanteen leveys. Ei kai i27 ole mikään aivan ennenkuulumattoman leveä muutenkaan(?)
Tuolta arviosta sitaatti:
The big deal with the 101 is the rim. Rather than the ubiquitous strength and stiffness efficient hollow ‘box’ section, it uses a single composite layer with a slightly asymmetric spoke trough, sloped shoulders and very low, hookless sidewalls.
Muistelen, että samaa rakennetta mainosti jokin tuntemattomampi merkki aiemmin. Olisiko zipp ostanut patentit?
Veikkaisin, että tuo yhdestä pinnasta/tasosta koostuva rakenne on se keskeisin juttu – ei niinkään vanteen leveys. Ei kai i27 ole mikään aivan ennenkuulumattoman leveä muutenkaan(?)
Tuolta arviosta sitaatti:
The big deal with the 101 is the rim. Rather than the ubiquitous strength and stiffness efficient hollow ‘box’ section, it uses a single composite layer with a slightly asymmetric spoke trough, sloped shoulders and very low, hookless sidewalls.No kyllä se gravelkiekoissa on. Ja lisää merkittävästi ilmatilaa.
Edit. Toisaalta se leveys voisi myös tehdä sen että kehän reunat joustaisi "ylöspäin". Siis paremmin kuin jos ne olisi vaikka sen 24-25 sisältä mitä gravel kiekot tuppaa olemaan
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Varmaan tyhmä kysymys, mutta mikä erottaa ne gravel kiekot vaikka cyclocrossissa käytetyistä tai sitten kevyemmistä maastokiekoista?
Muu kuin markkinointi siis.
Missä mielessä meinaat?
Krossia ajetaan tuubeilla, jos kisakuskeista siis on kyse.
Gravelia ajetaan maastorenkaita kapeammilla renkuloilla, mutta ajoittain maastomaisissa olosuhteissa, jolloin ainakin teoriassa vanteentuhoamisriski on suurempi ja siksi joidenkin mielestä kiekkojen olisi hyvä olla sellaiset, että se ne kestää vähän hittiä (tai että niissä on hyvät takuut). Ainakin gg-kisakuskeille myös aerous merkitsee jotain ja sitä puolta maastokiekoissa ei juuri huomioida. Joidenkin mielestä taas gg-kiekkojen olisi hyvä olla mukavat, koska kapeampien renkaiden jousto on rajallisempi kuin mtb-renkaiden.
Mtb-(tai maantieavo)kiekkojen ristiinkäyttämistä ei tietenkään estä mikään, jos vanteiden leveydet passaa, standardit on samat ja yllä olevista seikoista ei välitä.
Gravel ja cc vanteet ja pyörät pitäisi lähtökohtaisesti kestää vähän enemmän höykytystä ja iskuja kuin maantieversiot
Osa valmistajista käyttää oheista astm-luokitusta sekä pyörien että kiekkojen osalta. myös omia luokituksia voi olla.
Maantie luokassa 1 ja cc ja gravel pitäisi olla vähintään luokassa 2.
Eli luokka 1 tasaiselle päällystetylle tielle ja ei droppeja, luokka 2 lisäksi päällystämätön tie, gravel, trailit, pudotukset max 15 cm.
Ohessa esim. BMC:N luokitukset ja pyörät mihin luokitukseen ne kuuluvat. DT Swissillä mm. jokaisen vanteen perustiedoissa luokitus.
En tiedä onko tuohon luokitukseen mitään "testejä" vai onko se valmistajan ilmoitus. Takuuseen luokituksen vastaisella käytöllä varmastikin voi olla merkitystä.
https://www.bmc-switzerland.com/intl_en/astm
Juu siis ihan tuttua huttua nämä, ilmaisin itseni epäselvästi kuten usein on tapana.
Lähinnä juuri tuota kehä-asiaa, että missä vaiheessa tästä tuli niin vakavaa, että esim 27mm kehä on ihan eri juttu kuin 25mm?
Mikä erottaa nyt vaikkapa 27 sisäleveän kiekon saman valmistajan xc verrokista? Jos siis ei mennä sinne aeron puolelle.
Omassa 2017 hankitussa maastopyörässä oli vakiona i19 kehät, nyt toisina on i30. Vähän tukevamman tuntuinen ja ehkä vähemmän irtoaa sivupito paikoitellen, mutta ei mikään päräyttävä ero tullut edes 11 millistä. Jotenkin tuntuu tahmeammalta kiihtymäänkin vaikkei niissä painoissa kauheeta eroa ole. DT swissin 1700 perustason palikkaa ja 350/370 napoja.
Vähän harkinnut uusia kiekkoja sorarenkaille cycloon i19 Eastoneiden ja Scottin vakiokiekkojen rinnalle, mutta pahasti pelkään että tonnin sijoituksen jälkeen fiilikset olisi samat :D
Onhan tämä kokonaisuudessaan hieman hämmentävää kun markkinamiehet ylistää uusimpia innovaatioitaan, ihan eri speksit loistaa tärkeimpinä kulloinkin myytävästä tuotteesta riippuen.
(Aero is everything - eiku ei sillä olekaan itse asiassa mitään merkitystä, kehän leveydellä ja mukavuudellaan on. Eiku sittenkin keveydellä, mukavuus otetaan renkaasta..)
Juu siis ihan tuttua huttua nämä, ilmaisin itseni epäselvästi kuten usein on tapana.
Lähinnä juuri tuota kehä-asiaa, että missä vaiheessa tästä tuli niin vakavaa, että esim 27mm kehä on ihan eri juttu kuin 25mm?
Mikä erottaa nyt vaikkapa 27 sisäleveän kiekon saman valmistajan xc verrokista? Jos siis ei mennä sinne aeron puolelle.
Omassa 2017 hankitussa maastopyörässä oli vakiona i19 kehät, nyt toisina on i30. Vähän tukevamman tuntuinen ja ehkä vähemmän irtoaa sivupito paikoitellen, mutta ei mikään päräyttävä ero tullut edes 11 millistä. Jotenkin tuntuu tahmeammalta kiihtymäänkin vaikkei niissä painoissa kauheeta eroa ole. DT swissin 1700 perustason palikkaa ja 350/370 napoja.
Vähän harkinnut uusia kiekkoja sorarenkaille cycloon i19 Eastoneiden ja Scottin vakiokiekkojen rinnalle, mutta pahasti pelkään että tonnin sijoituksen jälkeen fiilikset olisi samat :D
Onhan tämä kokonaisuudessaan hieman hämmentävää kun markkinamiehet ylistää uusimpia innovaatioitaan, ihan eri speksit loistaa tärkeimpinä kulloinkin myytävästä tuotteesta riippuen.
(Aero is everything - eiku ei sillä olekaan itse asiassa mitään merkitystä, kehän leveydellä ja mukavuudellaan on. Eiku sittenkin keveydellä, mukavuus otetaan renkaasta..)No jos ei mikään muu niin nykypäivän boost kiekot ei vaan mene sinne graveliin, tai ainakaan suurimpaan osaan gravel pyöristä. Muutenhan se fillari ei tiedä minkä genren kiekot siellä pyörii. Ja kyllä se 2mm sisäleveydessä muuttaa renkaan kyljet suoremmiksi ja lisää ilmatilaa.
Mun pointti nyt noissa(kin) mukavuus kiekoissa Graveliin oli se että ne tuntuu kaikki perustuvan enemmän tai vähemmän siihen että ne luo isomman ilmatilan ja/tai hookless reunat on niin pyöreät ja matalat että voi ajaa matalilla paineilla ilman että joka kolauksesta seuraa snakebite.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ohiampuja
30.01.2022, 11.38
Omassa 2017 hankitussa maastopyörässä oli vakiona i19 kehät, nyt toisina on i30. Vähän tukevamman tuntuinen ja ehkä vähemmän irtoaa sivupito paikoitellen, mutta ei mikään päräyttävä ero tullut edes 11 millistä.
Olen tajunnut että olen tällainen ”epäherkkä” ihminen kaikkien aistien kanssa. Toiset huomaa valtavia muutoksia eri asioissa, mutta minä en huomaa mitään.
Ja tämän kun sisäistin niin olen hankkinut halpoja, painavia, mutta kestäviä komponentteja. Koska sen korjaamisen minäkin huomaan. :)
Joo näinhän se varmaan on että eri herkkyyksiä löytyy kuskeissa.
Olen varmaan liian epäherkäksi ja pers-aukiseksi viritetty että hienot jutut jää kokematta :D
Esim kuitutanko vs alumiini en huomaa kyllä mitään eroa, keuloissa ja renkaissa sitten melko helpostikin.
Kiekoissa mulla on varmaan niin peruskamaa että suurta ahaa-elämystä ei ole tullut.
Tosin oikeasti huonot maantiekiekot tuntuu huonolta jo tubeless zondaan verrattuna ????
Moderneista kiekoista puheenollen, DT swissin ”vanhanaikaisia”, kuituisia xc kiekkoja (n.25mm 100/15 142/12) on aina välillä näkynyt hyvässä alessa. Meneekö noilla pahasti metsään gravelissa? Keskarit on lenkeillä yleensä max 30 niin aeroa ei varmaan ihan kauheasti kannata harrastelijan painottaa.
Toinen vaihtoehto sitten olisi vaikka zipp 303s.
Joo näinhän se varmaan on että eri herkkyyksiä löytyy kuskeissa.
Olen varmaan liian epäherkäksi ja pers-aukiseksi viritetty että hienot jutut jää kokematta :D
Esim kuitutanko vs alumiini en huomaa kyllä mitään eroa, keuloissa ja renkaissa sitten melko helpostikin.
Kiekoissa mulla on varmaan niin peruskamaa että suurta ahaa-elämystä ei ole tullut.
Tosin oikeasti huonot maantiekiekot tuntuu huonolta jo tubeless zondaan verrattuna ????
Moderneista kiekoista puheenollen, DT swissin ”vanhanaikaisia”, kuituisia xc kiekkoja (n.25mm 100/15 142/12) on aina välillä näkynyt hyvässä alessa. Meneekö noilla pahasti metsään gravelissa? Keskarit on lenkeillä yleensä max 30 niin aeroa ei varmaan ihan kauheasti kannata harrastelijan painottaa.
Toinen vaihtoehto sitten olisi vaikka zipp 303s.Ilmanvastus ja vierintävastus on tasoissa johki 15kmh asti, sen jälkeen ilmanvastukseen menevät watit alkaa kasvaa oikein kunnolla. Eli vauhdin puolesta se aero nyt vaan on oikeestaan aina parempi mutta muutenhan tollaset 23-25sisäleveet kuitukiekot on oikein passelit graveliin.
https://blog.flocycling.com/aero-wheels/aerodynamics-and-rolling-resistance-at-different-rider-speeds/
https://i.shgcdn.com/bfd89908-0274-43e3-a2df-d1e799c31098/-/format/auto/-/preview/3000x3000/-/quality/lighter/
Mä oon huomannu että syvät kiekot menee syvässä lumessa paljon paremmin kuin matalat. Edit: ja myöskin kaikensuuntaisissa tuulissa.
Äh, yritin saada ton alemman linkin kuvana, en saanu.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ilmanvastus ja vierintävastus on tasoissa johki 15kmh asti, sen jälkeen ilmanvastukseen menevät watit alkaa kasvaa oikein kunnolla. Eli vauhdin puolesta se aero nyt vaan on oikeestaan aina parempi mutta muutenhan tollaset 23-25sisäleveet kuitukiekot on oikein passelit graveliin.
https://blog.flocycling.com/aero-wheels/aerodynamics-and-rolling-resistance-at-different-rider-speeds/
https://i.shgcdn.com/bfd89908-0274-43e3-a2df-d1e799c31098/-/format/auto/-/preview/3000x3000/-/quality/lighter/
Mä oon huomannu että syvät kiekot menee syvässä lumessa paljon paremmin kuin matalat. Edit: ja myöskin kaikensuuntaisissa tuulissa.
Äh, yritin saada ton alemman linkin kuvana, en saanu.
https://i.shgcdn.com/bfd89908-0274-43e3-a2df-d1e799c31098/-/format/auto/-/preview/3000x3000/-/quality/lighter/
En tunne DT:n xc-kiekkoja, mutta jos ne kevyehköt ja jäykähköt niin 25mm sisäleveydellähän ne on just passelit. IMO nuo ominaisuudet on harrastelijan gravelissa noin 100x tärkeämmät kuin "aero".
Niin tosiaan moni ei tajua, että ne vastukset kasvaavat renkaissakin vauhdin kasvaessa. Itse myös uskon, että hitaat renkaat jarruttavat esim kireissä selvästi enemmän.
Kannattaa myös muistaa noita taulukoita lukiessa, että ilmanvastus joo kasvaa hurjasti, mutta kuinka paljon sitä pystyy parantamaan lähtötilanteesta gravellissa ja gravell nopeuksissa? Itse veikkaan, että käytännön ajossa se renkaiden vastus tulee olemaan aina isompi. Mutta tietystikkin lähtökohta pitää olla se, että ajetaan aina nopeimmilla renkailla ja tuon jälkeen hierotaan ilmanvastus kohdilleen... Ja tosiaan ensin siitä asennosta. Nenää stemmiin vaan.
Minkä kokoiselle kuskille noi taulukon watit on esitetty ja millaisessa ajoasennossa? En varmaan voi vetää johtopäätöstä, että jos mä ajan 25 km/h keskareilla gg-lenkkiä, niin mun tuottamat keskiwatit n. 345W? Ja siitä mä pystyisin siis niillä Swissiden aerokiekoilla tiputtamaan sen 1,8W vai mitä se nyt olikaan?
Nopeus taitaa olla mph, joka muuttaa tilannetta jonkin verran :)
Luvut/watit lienevät maantiepyörän watteja, mutta ei se isoa kuvaa muuta miksikään. Itsellä tuo 20 mph/32 kmh vaatii jotakuinkin 220 wattia maantiellä, kohtuu tasaisella
Swissiden testissä perinteisen gravelvanteen ja 42 mm korkean aerogravelvanteen ero oli 1,8 w 30 kmh vauhdissa. Eli ollaan 0,7-0,8 % hujakoilla kokonaistehon (ehkä vähän yli 200 w ?) tarpeesta tai nopeudeksi muutettuna 0,1 kmh, jotakuinkin ja sinnepäin tasolla.
Eli vaikka aerodynamiikka on tärkeintä kokonaisvastuksen kannalta, niin ainakin 30 kmh vauhdissa noiden edellä mainittujen vanteiden ero on käytännössä pienempi kuin monien eri renkaiden väliset erot
No ilmankos :) Ja totta, sittenpä vierintäwattienkin lukematkin vaikuttaa järkevämmiltä.
Minkä kokoiselle kuskille noi taulukon watit on esitetty ja millaisessa ajoasennossa? En varmaan voi vetää johtopäätöstä, että jos mä ajan 25 km/h keskareilla gg-lenkkiä, niin mun tuottamat keskiwatit n. 345W? Ja siitä mä pystyisin siis niillä Swissiden aerokiekoilla tiputtamaan sen 1,8W vai mitä se nyt olikaan?Joo, näin mustavalkoista se on.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Jami2003
30.01.2022, 19.42
Mutta aerot on hienommat, sama vaikka olisi hitaammat.
Nopeus taitaa olla mph, joka muuttaa tilannetta jonkin verran :)
Luvut/watit lienevät maantiepyörän watteja, mutta ei se isoa kuvaa muuta miksikään. Itsellä tuo 20 mph/32 kmh vaatii jotakuinkin 220 wattia maantiellä, kohtuu tasaisella
Swissiden testissä perinteisen gravelvanteen ja 42 mm korkean aerogravelvanteen ero oli 1,8 w 30 kmh vauhdissa. Eli ollaan 0,7-0,8 % hujakoilla kokonaistehon (ehkä vähän yli 200 w ?) tarpeesta tai nopeudeksi muutettuna 0,1 kmh, jotakuinkin ja sinnepäin tasolla.
Eli vaikka aerodynamiikka on tärkeintä kokonaisvastuksen kannalta, niin ainakin 30 kmh vauhdissa noiden edellä mainittujen vanteiden ero on käytännössä pienempi kuin monien eri renkaiden väliset erotNuo erot oli fillareineen. Eli cervelo asperossa ero oli tuollainen. FLO tehnyt vastaavan testin pelkällä kiekolla niin aeron ja perinteisen gravelkiekon ero 32kmh oli 9W
No oli miten oli
Edit. Huntin testissä tuo 9w, mut tosiaan vain kiekko ja rengas.
https://eu.huntbikewheels.com/blogs/news/hunt-engineering-paper-gravel-does-aero-matter
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Mutta aerot on hienommat, sama vaikka olisi hitaammat.No tämän pitäs riittää. Eivätkä kerää mutaa
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Sekin on hyvä muistaa että yleensä aina tuulee ja 3m/s on jo 10kmh. Eli 20kmh, 3ms vastatuulessa on sama kun 30kmh nolla tuulessa.
Ja mitä hitaammin ajat, sitä kauemmin nautit tuulesta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ohiampuja
30.01.2022, 20.19
Mutta aerot on hienommat, sama vaikka olisi hitaammat.
No ei. Meinasin sanoa että ne on yhtä rumat kuin moderni aerorunko, mutta ei sentään. Kyllä ne rungot on vielä rumemmat.
Nuo erot oli fillareineen. Eli cervelo asperossa ero oli tuollainen. FLO tehnyt vastaavan testin pelkällä kiekolla niin aeron ja perinteisen gravelkiekon ero 32kmh oli 9W
No oli miten oli
Edit. Huntin testissä tuo 9w, mut tosiaan vain kiekko ja rengas.
https://eu.huntbikewheels.com/blogs/news/hunt-engineering-paper-gravel-does-aero-matter
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Kannattaa siis ajaa fillarilla eikä pelkillä kiekoilla, niin hukkuu vähemmän watteja tuuleen. :D
(Olisko jossain jonkun riippumattoman tahon tuottamaa aerowattidataa Rolling Resistancen tyyliin?)
Kannattaa siis ajaa fillarilla eikä pelkillä kiekoilla, niin hukkuu vähemmän watteja tuuleen. :D
(Olisko jossain jonkun riippumattoman tahon tuottamaa aerowattidataa Rolling Resistancen tyyliin?)Ykspyörällä[emoji38]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tossa ihan real world testi, tosin maantiepyörällä.
https://www.cyclingweekly.com/videos/cycling-tech/how-much-faster-aero-wheels-video
Onhan se aerokiekon hyöty hirveesti kiinni renkaan leveydestä, mut kyllä mä ainakin sen valitsisin aina matalan kehän sijaan, mut se johtuu kyllä siitäkin että mun mielestä ne vaan näyttää paremmalta. Ja kun niillä on ajanu niin en ole huomannut että olisi yhtään epämukavemmat kun edellinen fillari 650x2.1" thunderburteilla.
Edit. Enemmän kiinnostais tollanen ajettu testi gravelilla, mukavuuskiekot vs aerokiekot. Tuulitunnelissa kun tuuli on "virheetöntä", eikä edes oikeestaan tuulta vaan imua
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
K.Kuronen
31.01.2022, 09.03
Sekin on hyvä muistaa että yleensä aina tuulee ja 3m/s on jo 10kmh. Eli 20kmh, 3ms vastatuulessa on sama kun 30kmh nolla tuulessa.
Ja mitä hitaammin ajat, sitä kauemmin nautit tuulesta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Jotenkin nämä tasawatit ovat luonnottomia pyöräilyssä ja erityisesti gravelissa: myötätuuleen luukutetaan, kun kerrankin pääsee kovaa, tyvenellä nautiskellaan ja vastatuuleen painetaan voimalla, että matka taittuisi -toki navakassa vastatuulessa kädet hakeutuvat alaotteelle ja otsa painuu lähemmäs stemmiä.
--------------------------
Eilen polkaisin töistä kotiin puolenyön aikaan hyvään myötätuuleen, eikä tullut mieleenkään jarrutella tasawateille. Aamulla töihin mennessäni tinttasin pöperössä reisi kireänä, eikä silloinkaan käynyt tasawatit ajatuksissa.
Jotenkin nämä tasawatit ovat luonnottomia pyöräilyssä ja erityisesti gravelissa: myötätuuleen luukutetaan, kun kerrankin pääsee kovaa, tyvenellä nautiskellaan ja vastatuuleen painetaan voimalla, että matka taittuisi -toki navakassa vastatuulessa kädet hakeutuvat alaotteelle ja otsa painuu lähemmäs stemmiä.
--------------------------
Eilen polkaisin töistä kotiin puolenyön aikaan hyvään myötätuuleen, eikä tullut mieleenkään jarrutella tasawateille. Aamulla töihin mennessäni tinttasin pöperössä reisi kireänä, eikä silloinkaan käynyt tasawatit ajatuksissa.Juu, kunnes siellä alaotteella vastatuulessa huomaa että paskat tämä silti minkää kulje. Takas hoodeille ja toivoo että tuuli loppuu tai tie siirtyy metsään
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Jos ajopäivään ei liity reittisuunnittelua niin pyrin lähtemään aina vastatuuleen ajamaan. Siinä kerkeää ukko lämpenemään sopivasti. Täällä Oulun seuduilla kun tuulen ja sen suunta on vuoden ja vuorokauden aika sidonnainen jossain määrin niin nuo seikat huomioon ottaen saattaa päästä joskus vähemmällä.
Jos ajopäivään ei liity reittisuunnittelua niin pyrin lähtemään aina vastatuuleen ajamaan. Siinä kerkeää ukko lämpenemään sopivasti. Täällä Oulun seuduilla kun tuulen ja sen suunta on vuoden ja vuorokauden aika sidonnainen jossain määrin niin nuo seikat huomioon ottaen saattaa päästä joskus vähemmällä.Mä olen toivonu että muistaisin/oppisin tän kanssa kun reittiä piirtää. Mut ei.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Mä mietin eilen lenkillä sellaista, että laskennallisesti aerokiekoista tai aeromistävaan hyötyy eniten alamäissä, koska vauhti on niissä kovin, mutta miten se menee tosielämässä? Jos alamäet rullaa vapaalla, polkemistehot on 0W. Siitä ei pysty säästämään. Ainakin Etelä-Suomen graveleilla alamäissä saattaa joutua jopa jarruttelemaan, viimeistään siihen mäen pohjalla odottavaan mutkaan. Silloin käytännössä alamäessä hukkaa ylämäessä ”tienattuja” watteja.
Tulee mieleen, että onkohan esim. se Swisssiden laskelmien 8 minuutin ajansäästö Unboundin 200 maililla laskettu sen mukaan, että ajetaan tasaisella tasaista vauhtia se 200 mailia vai onkohan siinä edes jotenkin yritetty huomioida reaalimaailma.
Maastot on tietenkin erilaisia riippuen siitä, missä ajaa, ja prioriteetit Pohjanmaan tasangoilla on varmuudella erilaiset kuin vaikkapa täällä Etelä-Suomen jyrkissä töppyröissä. Esimerkiksi se ainoa gravelkisa, jonka mä olen ajanut ratkottiin mun viiteryhmässä pääasiassa wateilla ylämäkiin ja reikäpäisyydellä alamäkiin. Sellaisessa kisassa loogisesti ajatellen nopein olisi sellainen speksaus, joka on kevyin polkea ylämäkiin ja jolla alamäkiin uskaltaa päästellä mahdollisimman vähillä jarrutteluilla.
No taatusti jos reittiprofiili sisältää paljon nousua ja laskuja. En edes valitsisi muutakuin mahdollisemman kevyttä ja matalaa profiilia kiekkoihin. Alamäkeen polkematta kierrostakaan näkisin korkealaippaiset kiekot palautumishyötynä. Mutta tuokin seikka on kiinni ajajan omista preferensseistä miten sen mäen menee.
Mä mietin eilen lenkillä sellaista, että laskennallisesti aerokiekoista tai aeromistävaan hyötyy eniten alamäissä, koska vauhti on niissä kovin, mutta miten se menee tosielämässä? Jos alamäet rullaa vapaalla, polkemistehot on 0W. Siitä ei pysty säästämään. Ainakin Etelä-Suomen graveleilla alamäissä saattaa joutua jopa jarruttelemaan, viimeistään siihen mäen pohjalla odottavaan mutkaan. Silloin käytännössä alamäessä hukkaa ylämäessä ”tienattuja” watteja.
Tulee mieleen, että onkohan esim. se Swisssiden laskelmien 8 minuutin ajansäästö Unboundin 200 maililla laskettu sen mukaan, että ajetaan tasaisella tasaista vauhtia se 200 mailia vai onkohan siinä edes jotenkin yritetty huomioida reaalimaailma.
Maastot on tietenkin erilaisia riippuen siitä, missä ajaa, ja prioriteetit Pohjanmaan tasangoilla on varmuudella erilaiset kuin vaikkapa täällä Etelä-Suomen jyrkissä töppyröissä. Esimerkiksi se ainoa gravelkisa, jonka mä olen ajanut ratkottiin mun viiteryhmässä pääasiassa wateilla ylämäkiin ja reikäpäisyydellä alamäkiin. Sellaisessa kisassa loogisesti ajatellen nopein olisi sellainen speksaus, joka on kevyin polkea ylämäkiin ja jolla alamäkiin uskaltaa päästellä mahdollisimman vähillä jarrutteluilla.Jos katot tota Flon taulukkoa tuolla ylempänä missä on vierintävastuksen ja ilmanvastuksen pyytämät watit eri vauhdeissa, niin 10mph ne on aika tasoissa ~18W. Mutta 20mph mikä tais olla jotain karvan yli 30kmh(ihan perus matkakyyti ainakin omilla lenkeillä), niin ero on 120W. Eli kyllä se aeromikävaan taitaa kuitenkin olla melko kärkipäässä niissä tärkeissä asioissa. Ajat sileellä kovempaa niin on aikaa jarrutella alamäessä jos pelottaa. Se aero kun ei ole niin riippuvainen siitä kovasta vauhdista vaan se on suurin vastustava voima jo alle 20kmh vauhdissa
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Gravelkisahommiin liittyen vielä sellainen kysymys, että kuinka paljon peesissä ajaminen vähentää aerospeksaamisesta saatavaa hyötyä?
Se aero kun ei ole niin riippuvainen siitä kovasta vauhdista vaan se on suurin vastustava voima jo alle 20kmh vauhdissa.
Jep ja siitä vastustavasta voimasta yksiselitteisesti isoin osa tulee kuskista ja ne potentiaaliset suhteelliset säästöt lasketaan kokonaiswateista, jolloin se kiekkojen laskennallinen 1-2W vaikuttavuus on marginaalinen, varsinkin jos huomioi noi käytännön muuttujat. Sama säästö on saavutettavissa muistakin asioista ilman, että tarvitsee tehdä kompromisseja ajomukavuuden (tai painon) suhteen. Mutta tämä on siis mun logiikkaan perustuva mielipide. Sen vääräksi osoittamiseksi ei vaan pelkät tuulitunnelilaskelmat riitä.
Niin mielellään näihin keskusteluihin osallistuisi enemmänkin jos sen loogisen ajattelun lisäksi löytyisi edes jokusen sata tuntia perstuntumaakeskusteluun osallistujilta. Mutta toki tällainen spekulointi on ihan paikallaan. Ja hyvä niin.
Renkaiden (ja kiekkojen) kans puljailu pitäisi olla niin peruskauraa jokaiselle himofillaristille ilman internet taulukkojakin. Kun käy jokusenkaan rengassetin läpi selvittääkseen millä pääsee sitä mitä hakee niin on jo hyvällä mallilla.
Sellasessa nykyajan keskimääräisessä gravelpyörässä (esim. Stigmata), jossa on korkea etupää, flare-tanko, paksut renkaat ja ehkä vielä 1x-vaihteistokin, ne aerokiekot on käytännön syistä ehkä ennemminkin hupaisan näköiset kuin hienot. Varsinkin jos niiden hankkimisen motiivina on se, että internet sanoo sinun olevan nopea niitten kanssa. Toki placebon vaikutusta ei kannata väheksyä ja todellisuudessa suurin hyöty voikin tulla sitä kautta :)
Sellasessa nykyajan keskimääräisessä gravelpyörässä (esim. Stigmata), jossa on korkea etupää, flare-tanko, paksut renkaat ja ehkä vielä 1x-vaihteistokin, ne aerokiekot on käytännön syistä ehkä ennemminkin hupaisan näköiset kuin hienot. Varsinkin jos niiden hankkimisen motiivina on se, että internet sanoo sinun olevan nopea niitten kanssa. Toki placebon vaikutusta ei kannata väheksyä ja todellisuudessa suurin hyöty voikin tulla sitä kautta :)No nyt kun näin muotoilit, niin joo, ei ne kyllä kaikkiin sovi. Mutta mun mielestä se Canyon Grizlin suspension versio aerokiekoilla näyttää ihan hyvältä. Ja sit taas kuitu Grail näyttää mun mielestä hirveältä matalilla kiekoilla.
Ja mähän en tarkoittanutkaan pelkästään kiekkoja(sanoit aeromitävaan) tossa aerossa vaan ihan kaikkea, lepattavia takkeja, 50cm flaretankoja, ym. Tossa kohtaa ne kiekot on turhat, ainakin sen aero-ominaisuuden puolesta. Jossain on jopa sanottu että aerostongalla on suurempi vaikutus kun runkolla tai kiekoilla. Mutta tosiaan kuski sen suurimman purjeen tekee.
Muutenkin se kiekkojen hyöty voi olla pieni, mutta jos hypoteettisesti ne syvät saisi samaan rahaan kuin matalat niin en ite miettisi hetkeäkään. Eikä niiden hinnoissa paljoa järkeä kyllä ole
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Gravelkisahommiin liittyen vielä sellainen kysymys, että kuinka paljon peesissä ajaminen vähentää aerospeksaamisesta saatavaa hyötyä?Kyllä se kai aika paljon vähentää. Mutta onko pakko kisata että on hyötyä? Kyllä mulle kelpaa ihan pk-lenkille korkeempi keskari=samassa ajassa pidempi lenkki=näkee enemmän.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Mää korvaan aeron puuttumisen ja hitauteni sillä, että ajelen kauemmin.
Tosin kai noi LB:n hiilarikiekot oli sellaiset semi-aerot (35 mm), eli hyvänä päivänä voin hetkittäin olla alamäkeen puoliksi nopea?
EDIT: löytyi tälläinen, LB:lta tulossa kolmepuolainen aerokiekko. Olisko siitä vauhtihirmuille kampe?
https://www.lightbicycle.com/newsletter/First-Look-Our-New-Tri-Spoke-Wheel-Coming-Soon.html
Marsusram
31.01.2022, 12.46
Kyllä se kai aika paljon vähentää. Mutta onko pakko kisata että on hyötyä? Kyllä mulle kelpaa ihan pk-lenkille korkeempi keskari=samassa ajassa pidempi lenkki=näkee enemmän.
Jossain vaiheessa huomasin että hitaammin ajamalla näkee enemmän kun näkösektori ei kapene liikaa ja pää ole aero-asennossa.
Ja muillekin aisteille on enemmän aikaa havainnoida ympäristöä.
Tylsät siirtymävälit retkikohteiden välillä nopeasti ajamalla on kylläkin paremmin aikaa itse kohteisiin tutustua.
viimeinenlenkki
31.01.2022, 13.21
Hitto aero?gravel pyöräilyssä?eikös pitänyt olla rennon letkeää menoa.
Hääppönen
31.01.2022, 13.27
Täältä myös vahva karsastus gravel-kisoille. Itselle gravel on mukavaa ajelua hienoja maisemia (ei siis mitään pikateiden varsia!) ihaillen/nauttien yksin tai hyvin pienessä ryhmässä. Tärkeää on sujuva ajo itselle mieleisellä fillarilla.
Jossain vaiheessa huomasin että hitaammin ajamalla näkee enemmän kun näkösektori ei kapene liikaa ja pää ole aero-asennossa.
Ja muillekin aisteille on enemmän aikaa havainnoida ympäristöä.
Tylsät siirtymävälit retkikohteiden välillä nopeasti ajamalla on kylläkin paremmin aikaa itse kohteisiin tutustua.Näin just, eli vaihtoehtoisesti jää aikaa uusille maisemille, ne lähimaisemat kun kuitenkin on jo nähty. Ja pystyy niillä aeroromuilla ajaan hiljaakin ja jopa poluilla[emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
K.Kuronen
31.01.2022, 15.34
Näin just, eli vaihtoehtoisesti jää aikaa uusille maisemille, ne lähimaisemat kun kuitenkin on jo nähty. Ja pystyy niillä aeroromuilla ajaan hiljaakin ja jopa poluilla[emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tätä kun harrastaa riittävästi, niin on vain ajettuja, eikä uutta ole tarjolla, tai olisi jos romunsa ensin hoitaisi toiselle paikkakunnalle. Sitten on kaivettava uusi syy lähteä ajamaan gravelia tai yleensä ajamaan: että viihtyy satulassa.
Toisaalta matkavauhdin ollessa kovempi laajenee ajettavissa oleva, kunhan ei ns. häntä alkaisi heiluttaa koiraa.
Täältä myös vahva karsastus gravel-kisoille. Itselle gravel on mukavaa ajelua hienoja maisemia (ei siis mitään pikateiden varsia!) ihaillen/nauttien yksin tai hyvin pienessä ryhmässä. Tärkeää on sujuva ajo itselle mieleisellä fillarilla.
Toisaalta eikö koko gravel-genre ole kisaamista ja sitä kautta nopeutta ja speksaamista varten luotu. Saadaan myytyä jotain uutta.
Kuvailemaasi rauhallista etenemistä voi harrastaa hiekkateillä lähes kalustolla kuin toisellakin (mikä ei tietenkään vähennä speksaamisen ja spekuloinnin tarvetta) :)
Hääppönen
31.01.2022, 17.12
Toisaalta eikö koko gravel-genre ole kisaamista ja sitä kautta nopeutta ja speksaamista varten luotu. Saadaan myytyä jotain uutta.
Kuvailemaasi rauhallista etenemistä voi harrastaa hiekkateillä lähes kalustolla kuin toisellakin (mikä ei tietenkään vähennä speksaamisen ja spekuloinnin tarvetta) :)
Ei ole hienompaa asiaa kuin matelu viimeisen päälle speksatulla gravelillä. Ei siinä ehdi miettiä tuulen- eikä vierintävastusta. :) Toisaalta hakusessa on graveli, josta voisi jalostaa monitoimikoneen yhdellä tai kahdella lisäkiekkoparilla.
Tosin kai noi LB:n hiilarikiekot oli sellaiset semi-aerot (35 mm), eli hyvänä päivänä voin hetkittäin olla alamäkeen puoliksi nopea?https://www.lightbicycle.com/newsletter/First-Look-Our-New-Tri-Spoke-Wheel-Coming-Soon.htmlMites muuten tuo LB:n laatupuoli, ymmärtääkseni on ihan hyvää?Harmittavavasti niillä on euroopan varastolla aika nihkeästi valinnan varaa, lähinnä nämä:https://www.lightbicycle.com/700C-Gravel-Optimized-Aero-Shape-46mm-depth-hand-built-carbon-road-disc-wheels---28mm-wide-and-tubeless-compatible.html Hintakin pompsahtaa aika lähelle vanhoja, isoja merkkejä.
^LB:n laadussa ei ole kyllä ollut mitään moittimista. Kolmet eri kiekot ollut tuolta XC, läski ja nykyiset gravel-kiekot. Hinta ei ole halvin mahdollinen mitä netistä löytyy ja LB onkin ehkä jo kehittynyt jonkinlaiseksi brändiksi, enkä mieltäisi noita geneerisiksi "kiinankiekoiksi" enää. Sieltähän ne toki tulee, mutta niin tulee suurin osa "merkkikiekoistakin".
Mul on gravelfillarina vanha cyclo, johon mahtuu vain 35 mm leveä kummipyörä taakse (eteen menis leveämpikin) ja hyvin rullailen sillä hiekkateitä. Sitten ku on vielä vanhanaikaiset pikalinkku dropit, niin ajan Fulcrum Red Passion 3 kiekoilla (maastokiekot) ja matalaprofiiliset, mutta painoa valmistajan mukaan vain 1500 grammaa. Olettaisin et maastokiekot saattaa olla vähän kestävemmät kuin Gravel tai maantiekiekot. Oon joskus miettinyt, että kuinka paljon mukavuutta tois lisää 40 tai 45 millinen kumi, mutta totesin ettei se ole mulle tarpeellinen.
Minulla oli läskipyörä aikaisemmin ja aattelin ajaa sillä kesät ja talvet kaikki maastoajot. No käytäntö oli kuitenkin se, että kesäkäytössä ei sitä läskiäkään saanut voittamaan xc-täpäriä ja ostin uudestaan xc-täpärin. No xc-täpärillä ajaessa polut tuntui tylsältä ja läskillä ajaessa samat polut tuntui vaan hitailta (kokeilin kyllä eripaineita). Cyclolla samoja polkuja polkiessa ne tuntuu oikeasti haastavilta ja jännittäviltä. Ehkä osittain se johtuu ajoasennon muutoksesta ja väkisinkin korkeammista rengaspaineista/pidon vähyydestä. Meistä jokainen harrastaja on varmasti hetkittäin eripyörää vaille ja harrastaminen on erilaista pyöräilyssä. No mä oon aloittanut maastopyöräilyn jo 1990 luvulla, jolloin ei ollut liikoja joustoja ja rengasleveydet oli yleisesti 1,9" - 2,1", niin ja kiekkoko oli sen 26" eli paineet oli kovempia kuin 29" kiekoissa. Eihän se paine-ero muuta sitä mukavuutta tai pitoa, mutta kiekkojen koko muuttaa sen kuinka helposti se tökkää johonkin. Tulipahan taas paljon tekstiä. No nykyaikasella cyclolla ajaa oikeasti kovempaa, kuin 1990 täysjäykällä maasturilla. Tai itseasiassa en oo ihan varma, kun vanhat maasturit oli cantilever jarruilla. Mut siitä oon ihan varma, että jos haluaa jotain haastetta pyöräilyyn ni täytyy jättää kaikki joustot pois. Sama alamäki tai nousu ei tunnu juuri miltään esim 120 mm joustavalla täpärillä, mutta sama alamäki tai nousu muuttuu todella paljon haastavammaksi ajaessa se 35 mm leveillä kumeilla ja ilman joustoja.
Mites muuten tuo LB:n laatupuoli, ymmärtääkseni on ihan hyvää?Harmittavavasti niillä on euroopan varastolla aika nihkeästi valinnan varaa, lähinnä nämä:https://www.lightbicycle.com/700C-Gravel-Optimized-Aero-Shape-46mm-depth-hand-built-carbon-road-disc-wheels---28mm-wide-and-tubeless-compatible.html Hintakin pompsahtaa aika lähelle vanhoja, isoja merkkejä.
Naputtelin tuolta LB:n euroopan varaston puolelta dt350 navoilla ja messinkinippeleillä kiekkoparin hinnaksi n. 950€. Melko vastaavat Zipp 303 S:ät saa saksasta pari kymppiä halvemmalla posteineen.
Naputtelin tuolta LB:n euroopan varaston puolelta dt350 navoilla ja messinkinippeleillä kiekkoparin hinnaksi n. 950€. Melko vastaavat Zipp 303 S:ät saa saksasta pari kymppiä halvemmalla posteineen.
Korjaan itseäni. Olikin dollarihintoja. Uudella yrityksellä sain LB:n kiekoille hinnaksi 903€ posteineen.
Korjaan itseäni. Olikin dollarihintoja. Uudella yrityksellä sain LB:n kiekoille hinnaksi 903€ posteineen.
Niin, tuossahan on se, että uskotko kiinankehien laatuun vai et. Paremmathan nuo dt:n navat ovat, mitä zipin normaali kynsivaparillinen.
WR45 kiekot Zippin napoja vastaavilla Novateceilla 811€ kotiin kuljetettuna. Hintaeroa jää aika vähän, Zipp tarjoaa kuitenkin takuut yms.
WR45 kiekot Zippin napoja vastaavilla Novateceilla 811€ kotiin kuljetettuna. Hintaeroa jää aika vähän, Zipp tarjoaa kuitenkin takuut yms.
Niin ei kai nuo ole vaihtoehdot. Tai ainakaan itselleni ei olisi. Tuo DT350 vs zipin kehät on se juttu, jota joutuisi arpomaan kauan. LBn kehät ovat tainneet kuitenkin olla aivan toimivia.
Joo juurikin tuo että ns merkkikiekot lähtee samaan rahaan. Onhan toki noissa LB kamoissakin hyviä, tunnettuja osia ja varaosia löytyy sen myötä.
Mustana hevosena katselin jopa Campan Shamaleita, menisi hyvin kun en kaipaa leveitä kumeja, enkä rymyä isommin poluilla.
Tosin cyclossa ei ole muuta campaa, eikä noita voisi nykyiseen maantiepyöräänkään siirtää kun siinä on pikalinkut..
Niin ei kai nuo ole vaihtoehdot. Tai ainakaan itselleni ei olisi. Tuo DT350 vs zipin kehät on se juttu, jota joutuisi arpomaan kauan. LBn kehät ovat tainneet kuitenkin olla aivan toimivia.
Ei minullekaan, mutta jos tyytyisi kynsivapariin niin noi olisi toisiaan vastaavat. LB kehäthän saisi ilman nippelinreikiä, mikä on aika helppo ratkaisu käyttäjän kannalta.
Kun tuo Zippin takuu mainittiin, niin lueskelin mitä siitä sanotaan:
”When you buy new Zipp wheels and components you are backed by a global lifetime warranty. This includes manufacturing defects, but also any system failure occurring while riding your bike within the intended use of your Zipp product. If your Zipp product fails while riding, we will replace or repair it free of charge.
Examples of coverage while riding:
You are riding in a group, hit a pothole that nobody announced, and your wheel is damaged. You are covered.”
Jos tuo toimii, niin ei huono.
kosminen
31.01.2022, 21.05
Tuohon aerokeskusteluun palatakseni (sori), niin on hyvä muistaa se että sen fillarin aero tai aerottomuus on aika pienessä roolissa jos miettii koko pakettia. Suuremman säästön wateissa saa aivan varmasti vetämällä numeroa pienemmän nutun päälle.
Ja mun mielestä on hyvä homma, että taas valmistetaan muitakin kuin aero -tuotteita, oli ne motiivit taustalla mitä vaan... :)
Kun tuo Zippin takuu mainittiin, niin lueskelin mitä siitä sanotaan:
”When you buy new Zipp wheels and components you are backed by a global lifetime warranty. This includes manufacturing defects, but also any system failure occurring while riding your bike within the intended use of your Zipp product. If your Zipp product fails while riding, we will replace or repair it free of charge.
Examples of coverage while riding:
You are riding in a group, hit a pothole that nobody announced, and your wheel is damaged. You are covered.”
Jos tuo toimii, niin ei huono.
Jep. Ei vaadi muutakuin että rekisteröi kiekot sarjanumeroineen.
Tuohon aerokeskusteluun palatakseni (sori), niin on hyvä muistaa se että sen fillarin aero tai aerottomuus on aika pienessä roolissa jos miettii koko pakettia. Suuremman säästön wateissa saa aivan varmasti vetämällä numeroa pienemmän nutun päälle.
Ja mun mielestä on hyvä homma, että taas valmistetaan muitakin kuin aero -tuotteita, oli ne motiivit taustalla mitä vaan... :)Täällä ei muuten ollu aerokiekoista juuri apua.https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220201/a804eec0436e2aae3e0085863d76096f.jpg
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tämä (https://live.staticflickr.com/65535/51856108411_1299847704_b.jpg) pisti silmään ihan vahingossa töissä juuri äsken. (Huono läppärin näytöltä napsaistu kuva Rudy Projectin 2022 kuvaston pdf:stä.)
Pelkällä kypärällä voi siis helposti säästää enemmän kuin kiekoilla ja samalla kuvasta näkee suuntaa-antavasti paljonko ajoasento vaikuttaa. Tuon mukaan rennommassa ajoasennossa maantiepyörällä 100 km pitkällä ja 1500 nousu-/laskumetriä sisältävällä vaihtelevalla reitillä 1,5 watin säästö vastaisi 11 sekunnin aikasäästöä silloin, jos 75-kiloinen kuski polkee keskimäärin 250W tehoilla.
Ajaminen oltava mukavaa ja rentouttavaa ilman insinöörijuttuja ja taulukoita, aeroa tai ei...
Ajaminen oltava mukavaa ja rentouttavaa ilman insinöörijuttuja ja taulukoita, aeroa tai ei...
Ajaminen on oikeasti mukavaa. Aeron ja insinöörijuttujen kanssakkin. Kokeiles joskus.
Tämä (https://live.staticflickr.com/65535/51856108411_1299847704_b.jpg) pisti silmään ihan vahingossa töissä juuri äsken. (Huono läppärin näytöltä napsaistu kuva Rudy Projectin 2022 kuvaston pdf:stä.)
Pelkällä kypärällä voi siis helposti säästää enemmän kuin kiekoilla ja samalla kuvasta näkee suuntaa-antavasti paljonko ajoasento vaikuttaa. Tuon mukaan rennommassa ajoasennossa maantiepyörällä 100 km pitkällä ja 1500 nousu-/laskumetriä sisältävällä vaihtelevalla reitillä 1,5 watin säästö vastaisi 11 sekunnin aikasäästöä silloin, jos 75-kiloinen kuski polkee keskimäärin 250W tehoilla.
Jos maantiepyörällä ajetaan yksin pitkää lenkkiä, niin silloin tietysti ollaan aerona.
Eihän ole mitään järkeä polkea 250w teholla, kun aerona polkiessa pääset samaa nopeutta 200w teholla. Eli siis ajoasento on aina ykkönen. Sen jälkeen voi alkaa hieroskelemaan kiekkoja ja kypäriä.
Joo ja jos ei ole kiire, niin voi tietty polkea just sellaisessa asennossa kuin tykkää.
Lähinnä meinasin, että jos niillä aerokiekoilla nyt sitten kykenisi säästämään vaikkapa 30 sekuntia 100 kilsan pk-gg-lenkillä, niin mun pyöräilyelämässä ei ole niin kiire koskaan, ettenkö voisi vastustuksesta huolimatta preferoida pientäkin mukavuusetua, jos matalammilla kiekoilla sellaista on saavutettavissa. Kiireisemmät saa preferoida toisin ihan vapaasti :)
Emmä tiedä paljonko niillä säästää, mutta nyt kun niillä on ajanut niin ne ei ole yhtään epämukavat, menee paremmin syvässä lumessa, paremmin vasta- ja sivutuulissa. Ja tuntuis että on helpompi pitää vauhtia silloin kun sitä on paljon, eli yli 40kmh.
Luultavasti en itsekkään rahalla ostaisi aerokiekkoja kun hyviä käytettyjä matalia kuitukiekkoja saa paljon halvemmalla. Nyt ne tuli oeeämmänä pyörän mukana.
Koko hommahan alkoi siitä että sinä sanoit että mukavuuskiekoilla varmaan säästää saman määrän watteja. Ja ainakin mä sanoin että paskanmarjat, ehkä joku muukin.[emoji1]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
K.Kuronen
01.02.2022, 18.24
Mä olen kyllä sitä mieltä, että alusta se on, joka henkilöä gravelissa kurittaa ja laittaa rajat ajovauhdille. Tasasella aerot menee menojaan, en sitä epäile.
Paaton, maantielle löytyy aeroakin mutta insinöörihän on se joka heitetään sukkahousujen mukana nurkkiin kun aletaan tosihommiin...
Emmä tiedä paljonko niillä säästää, mutta nyt kun niillä on ajanut niin ne ei ole yhtään epämukavat, menee paremmin syvässä lumessa, paremmin vasta- ja sivutuulissa. Ja tuntuis että on helpompi pitää vauhtia silloin kun sitä on paljon, eli yli 40kmh.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tuo vauhdin ylläpitäminen oli minunkin ensimmäinen havainto. Sopivaa pykälää päälle, kampikierroksia silleen sovitellen vauhtiin että tehot pikkusen tippuu mutta nopeus säilyy. Säästää kroppaa mutta matka etenee. Ideaali olisi takaviistoinen sivutuuli niin pääsee purjelauta tunnelmiin.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että alusta se on, joka henkilöä gravelissa kurittaa ja laittaa rajat ajovauhdille.
Kyllä. Tälläkin on valtava merkitys.
Aero on kyllä paras aloittaa aina ensiksi itsestä. Vaikuttaa ennemmän kuin kiekot, kypärä tai stongan pienentäminen.
^Jep, niin totta puhut... Meikäläisen ruumiinrakenteella aivan turhaa laittaa senttiäkään aeroon, on riukujen ja rimppakinttujen hommia!
^Jep, niin totta puhut... Meikäläisen ruumiinrakenteella aivan turhaa laittaa senttiäkään aeroon, on riukujen ja rimppakinttujen hommia!Nii jos on iso ukko tyhjissä housuissa niin ei siinä aero auta. Moottori tarvii olla
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Sotanorsu666
01.02.2022, 21.39
Aero on kyllä paras aloittaa aina ensiksi itsestä. Vaikuttaa ennemmän kuin kiekot, kypärä tai stongan pienentäminen.
Eikös semmoinen pisaran muotoinen pyöreähkö maha ole aika aero verrattuna pyykkilautavatsaan ? Löytyyköhän tästä jotain tuulitunnelidataa ?
Pallomahainen munapää...ei oo tainnut podiumilla näkyä :) onko se otsapinta-ala ilmanvastuskerrointa suurempi tekijöä?
Kovasti koittanut Aero gravelia speksailla, vaikka ihan sama kai se on minkälainen sukkula sitä on alla kun, kun itse istuu ilmajarruna satulassa
Qilty, päinvastoin, liian paksut reidet...
#78, höpöhöpö, poju...
Reisien pitää olla paksut.
http://i.stuff.co.nz/sport/olympics/cycling/7382518/Try-this-for-thighs-Kiwis-photo-shows-muscle
^Ratapyöräilijät oma lukunsa...
K.Kuronen
03.02.2022, 09.27
Nyt on ollut hyvät kelit testailla leveämmän tangon (480 mm) tuomaa lisää varmuuteen, sillä ainakaan itsellä näillä keleillä vauhtia ei ole rajoittanut eniten ilmanvastus.
^Kun puhutaan aerosta niin eikö yli 40senttinen tanko toimi jo jarruvarjona...?
K.Kuronen
03.02.2022, 10.01
^mulla ei ole sellaisia käsitteitä, kuten jarruvarjo, verkonpaino, ankkurit etc.
^Ei itselläkään mutta moni miettii jo 38senttisen tangon tai peräti aika-ajotangon hankintaa graveliin...
^ Moni? Mistä lähteestä tällainen tieto on peräisin?
^Ei itselläkään mutta moni miettii jo 38senttisen tangon tai peräti aika-ajotangon hankintaa graveliin...Kyllä noita kaposia tosiaan monet kilpaukot käyttää, samoin kun tikkuja.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ohiampuja
03.02.2022, 20.29
onko se otsapinta-ala ilmanvastuskerrointa suurempi tekijöä?
Ei helkkari, multa on hiusraja karannut jo vuosia sitten, eli otsapinta-alaa on jäätävästi. :)
Föhn, spekulaatiota kuten moni muukin seikka mitä totena myydään...
Tämä (https://live.staticflickr.com/65535/51856108411_1299847704_b.jpg) pisti silmään ihan vahingossa töissä juuri äsken. (Huono läppärin näytöltä napsaistu kuva Rudy Projectin 2022 kuvaston pdf:stä.)
Pelkällä kypärällä voi siis helposti säästää enemmän kuin kiekoilla ja samalla kuvasta näkee suuntaa-antavasti paljonko ajoasento vaikuttaa. Tuon mukaan rennommassa ajoasennossa maantiepyörällä 100 km pitkällä ja 1500 nousu-/laskumetriä sisältävällä vaihtelevalla reitillä 1,5 watin säästö vastaisi 11 sekunnin aikasäästöä silloin, jos 75-kiloinen kuski polkee keskimäärin 250W tehoilla.
Nuo numerot wattien osalta tosin oli 45km/h vauhdissa kun täällä on lähinnä pyöritelty 30km/h lukemia. 1,9W näytti olevan ero normikypärän ja aero-roadin välillä (45kph). TT kypärä toki on nopeampi kuin normikypärä.
Tuossa simulaation tapauksessa (11sek ero 100km reitillä) ei kylläkään puhuta enää 45km/h vauhdista (koska 250W teholla ja listatulla cda arvolla ei pyörä kulje 45kph) josta johtuen vaadittu aeroero 11 sekunnin parannukseen ei myöskään ole tuo taulukon 1,5W (vaan selvästi vähemmän).
(Olisko jossain jonkun riippumattoman tahon tuottamaa aerowattidataa Rolling Resistancen tyyliin?)
hambinin (https://www.hambini.com/testing-to-find-the-fastest-bicycle-wheels/) kokoelma lienee laajin. Tuossa on testattu myöskin renkaan leveyden vaikutusta sekä kiekon ulkoleveyden ja renkaan leveyden suhteen vaikutusta. 30km/h vauhdissa renkaan muutos 23mm:stä 25mm:iin teki kapealla kiekolla 5W lisän kun leveämmällä kiekolla ero oli vain 1W. Tätä periaatetta noudattaen grävelissähän pitäisi olla mieluusti myös noin renkaanlevyinen kiekko. Nextiellä taisi olla 40mm ulkoleveitä aerogrävelvanteita jo.
tässä hambinin 30km/h tulokset - eli noin 5W säästö peruskiekosta (esim shimano c35) kun siirtyy hyvään 50mm kiekkoon
https://www.hambini.com/bicycle-wheel-power-data-30km-h/
Vaikka noille wateille naureskellaan, niin esimerkiksi kiekot ja 5w nopeammat renkaat tekee jo 10w, mikä on läsnä aina. Jos ajat 6h lenkin 10w kovemmalla keskiteholla, niin se oikeasti tuntuu. Tuon voisi kääntää fiksummat vaikka kilojouleiksi. Kisaa ei tarvitse edes mainita.
K.Kuronen
04.02.2022, 14.55
^Jos ajaa vaikka satkun sorat, niin vähemmän aerona on vain perillä hieman myöhemmin. Mitään muuta ei tapahdu.
Joo ja aika isot on näköjään erot yhtä korkeidenkin kehien välillä tuon mukaan. Bontrager 50 mm vs Hunt 50 mm ero on 10W. Perus-Shimanosta 50 mm Huntiin vaihtamalla häviää muutaman watin.
Jos suunnilleen 5 watin tehoero on sellainen, että sen kykenee oikeasti huomaamaan kevyempänä etenemisenä, niin sitten ei ole ihan tuulesta temmattu sekään, että yhdellä vaihteella kulkee kevyemmin. 1x1-voimansiirto säästänee tavallisilla gravelnopeuksilla keskimäärin 5-10W vaihdepyörään verrattuna riippuen siitä, että onko siinä 1x- vai 2x-voimansiirto.
Kun on jonkinmoinen N-1 tarve päällä, niin hetken aikaa syksyllä jo mietin, että pistän vanhan sinkulakrossarin/-grinderin kiertoon, mutta enpä taidakaan vaan sensijaan mietin uudelleen Stigmatan kohtaloa. Pyöräilyelämä ainakin pysyisi yksinkertaisempana, kun ei tarvitsisi miettiä korkeita eikä matalia kiekkoja :)
Miksi niitä pitää miettiä?
Joo ja aika isot on näköjään erot yhtä korkeidenkin kehien välillä tuon mukaan. Bontrager 50 mm vs Hunt 50 mm ero on 10W. Perus-Shimanosta 50 mm Huntiin vaihtamalla häviää muutaman watin.
Jos suunnilleen 5 watin tehoero on sellainen, että sen kykenee oikeasti huomaamaan kevyempänä etenemisenä, niin sitten ei ole ihan tuulesta temmattu sekään, että yhdellä vaihteella kulkee kevyemmin. 1x1-voimansiirto säästänee tavallisilla gravelnopeuksilla keskimäärin 5-10W vaihdepyörään verrattuna riippuen siitä, että onko siinä 1x- vai 2x-voimansiirto.
Kun on jonkinmoinen N-1 tarve päällä, niin hetken aikaa syksyllä jo mietin, että pistän vanhan sinkulakrossarin/-grinderin kiertoon, mutta enpä taidakaan vaan sensijaan mietin uudelleen Stigmatan kohtaloa. Pyöräilyelämä ainakin pysyisi yksinkertaisempana, kun ei tarvitsisi miettiä korkeita eikä matalia kiekkoja :)Entä jos on sinkula aerokiekoilla?[emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
tchegge_
04.02.2022, 15.36
^Jos ajaa vaikka satkun sorat, niin vähemmän aerona on vain perillä hieman myöhemmin. Mitään muuta ei tapahdu.Positiivisesti ajatellen pääsee myös nauttimaan maisemista pidemmän aikaa. [emoji4]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Tietystikkin porukalla/kisaa ajaessa. Yksin noilla wateilla ei ole juurikaan merkitystä. Se 10w ero on keskitehossa ja sen kautta kuormassa tosi paljon päivän loputtua.
Tietystikkin porukalla/kisaa ajaessa. Yksin noilla wateilla ei ole juurikaan merkitystä. Se 10w ero on keskitehossa ja sen kautta kuormassa tosi paljon päivän loputtua.
+1. Tämä korostuu erityisesti itseni kaltaisilla kuskeilla jotka usein päätyvät itseään parempaan seuraan +5 tunnin lenkeille. 10W voi silloin olla reippaan pk:n ja nylkylenkin erotus. Tai jos ajellaan yhden kaverin kanssa gravelia pitkän päivätyön verran, jolloin huonokuntoisempi saa vain vähän peesihyötyä. Silloin kaikki välineistä saatava apu on tervetullutta vaikka ollaan periaatteessa pullalenkillä.
Entä jos on sinkula aerokiekoilla?[emoji848]
Onneks on vannejarrut siinäkin, niin ei tartte edes miettiä.
#easylife :)
K.Kuronen
04.02.2022, 17.28
Tietystikkin porukalla/kisaa ajaessa. Yksin noilla wateilla ei ole juurikaan merkitystä. Se 10w ero on keskitehossa ja sen kautta kuormassa tosi paljon päivän loputtua.
Tottakai jokaisella on jokin budjetti lenkin kuormitukselle, heitetään vaikka 1500 Wh. Jos tehontarve ajettua kilometriä kohden on isompi, niin matkaa taittuu tuolla budjetilla vähän vähemmän. Jos on aerovannetta ja aeromuuta, niin matkaa taittuu sitten vähän enemmän.
Mä ajan pääosin luonnollisesti, eli seuraamatta tehoa tai keskinopeutta. Ajan kovaa, jos haluttaa, tai ajan hiljaa, jos siltä tuntuu. Jos näen jotakin, missä näen kuvan, niin pysähdyn ja otan sellaisen.
Voin ajaa halutessani kovan satasen, tai voin ajaa leppoisan satkun. SIlti olen sillä kannalla, että suurin kuormituksen aiheuttaja soratiepyöräilyssä on ajoalusta.
Onneks on vannejarrut siinäkin, niin ei tartte edes miettiä.
#easylife :)Aerokiekkojahan ei tunnetusti ole vannejarruille[emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tottakai jokaisella on jokin budjetti lenkin kuormitukselle, heitetään vaikka 1500 Wh. Jos tehontarve ajettua kilometriä kohden on isompi, niin matkaa taittuu tuolla budjetilla vähän vähemmän. Jos on aerovannetta ja aeromuuta, niin matkaa taittuu sitten vähän enemmän.
Mä ajan pääosin luonnollisesti, eli seuraamatta tehoa tai keskinopeutta. Ajan kovaa, jos haluttaa, tai ajan hiljaa, jos siltä tuntuu. Jos näen jotakin, missä näen kuvan, niin pysähdyn ja otan sellaisen.
Voin ajaa halutessani kovan satasen, tai voin ajaa leppoisan satkun. SIlti olen sillä kannalla, että suurin kuormituksen aiheuttaja soratiepyöräilyssä on ajoalusta.Kyllä se on kaikilla alustoilla ilmanvastus. Se ei ole mielipideasia.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Kyllä aerokiekkoja löytyy vannejarruillekin.
Tottakai jokaisella on jokin budjetti lenkin kuormitukselle, heitetään vaikka 1500 Wh. Jos tehontarve ajettua kilometriä kohden on isompi, niin matkaa taittuu tuolla budjetilla vähän vähemmän. Jos on aerovannetta ja aeromuuta, niin matkaa taittuu sitten vähän enemmän.
Mä ajan pääosin luonnollisesti, eli seuraamatta tehoa tai keskinopeutta. Ajan kovaa, jos haluttaa, tai ajan hiljaa, jos siltä tuntuu. Jos näen jotakin, missä näen kuvan, niin pysähdyn ja otan sellaisen.
Voin ajaa halutessani kovan satasen, tai voin ajaa leppoisan satkun. SIlti olen sillä kannalla, että suurin kuormituksen aiheuttaja soratiepyöräilyssä on ajoalusta.
Tottakai jokaisella on jokin budjetti lenkin kuormitukselle, heitetään vaikka 1500 Wh. Jos tehontarve ajettua kilometriä kohden on isompi, niin matkaa taittuu tuolla budjetilla vähän vähemmän. Jos on aerovannetta ja aeromuuta, niin matkaa taittuu sitten vähän enemmän.
Mä ajan pääosin luonnollisesti, eli seuraamatta tehoa tai keskinopeutta. Ajan kovaa, jos haluttaa, tai ajan hiljaa, jos siltä tuntuu. Jos näen jotakin, missä näen kuvan, niin pysähdyn ja otan sellaisen.
Voin ajaa halutessani kovan satasen, tai voin ajaa leppoisan satkun. SIlti olen sillä kannalla, että suurin kuormituksen aiheuttaja soratiepyöräilyssä on ajoalusta.
Paha alkaa kurosen kanssa inttämään, kun ollaan kyllä samaa mieltä. Mutta jotainhan voisi perjantain kunniaksi vääntää?
Jos tosiaan ajetaan porukalla sama lenkki, niin sille hyvä kuntoiselle kannattaisi laittaa vähän jarrumpaa rengastusta, tai jättää ne aerovanteet himaan. Ne kuormituserot voivat oikeasti olla aivan älyttömiä pitkillä lenkeillä. Ei siellä siis ajeta lopussa tasaavia, vaan osa porukasta tulee taksilla himaan :)
Siis gravell kisojen vuoksihan näitä kannattaa oikeasti miettiä. Yksin lenkkiä ajaessa kandee valita vain mukavat ja riittävän hyvin suojatut renkaat. Ei nopeudella ole oikeasti merkitystä.
K.Kuronen
04.02.2022, 20.23
Kyllä se on kaikilla alustoilla ilmanvastus. Se ei ole mielipideasia.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ajan saman satkun (1) maantiepyörällä asfaltilla, (2) sorapyörällä tavallisia sorateitä ja (3) sorapyörällä sekalaista metsäautotietä. Ajan kaikki samalla nopeudella, jolloin ilmanvastus on sama. Maantiepyörällä kruisailen, sorateillä teen jo työtä ja metsäautoteillä saatta loppua voimat.
Aerokiekkojahan ei tunnetusti ole vannejarruille[emoji848]
Alumiiniset korkeaprofiiliset on tunnetusti painavia ja rapaisen hiilikuidun sorvaaminen on tunnetusti sen verran kallista, että en koe sen olevan niitten muutamien watttien arvoista.
Ajan saman satkun (1) maantiepyörällä asfaltilla, (2) sorapyörällä tavallisia sorateitä ja (3) sorapyörällä sekalaista metsäautotietä. Ajan kaikki samalla nopeudella, jolloin ilmanvastus on sama. Maantiepyörällä kruisailen, sorateillä teen jo työtä ja metsäautoteillä saatta loppua voimat.
Eikun laita tuohon mukaan vielä aeropyörä pehmeällä hiekkatiellä. Sillai, että renkaat uppoaa viitisen senttiä soraan.
Ajan saman satkun (1) maantiepyörällä asfaltilla, (2) sorapyörällä tavallisia sorateitä ja (3) sorapyörällä sekalaista metsäautotietä. Ajan kaikki samalla nopeudella, jolloin ilmanvastus on sama. Maantiepyörällä kruisailen, sorateillä teen jo työtä ja metsäautoteillä saatta loppua voimat.Totta. Mutta kaikissa se suurin vastus on silti ilmanvastus, tai niin ne ainakin sanoo. 15kmh vauhdissa kuulemma 75% tehoista menee siihen, kovemmassa sit tietenkin enemmän.
Kyllä ainakin nyt kun tuolla ajelee niin tuntuu että taitaa kuitenkin olla se alusta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Eikun laita tuohon mukaan vielä aeropyörä pehmeällä hiekkatiellä. Sillai, että renkaat uppoaa viitisen senttiä soraan.Se on muuten suloista kun maantiepyörän omistaja sanoo että hyvin sillä ajaa soraakin. Saiskin joskus mukaan sellaselle lenkille missä pääsee nauttimaan just tosta yllämainitusta. Tai vaihtoehtoisesti jotain ison raekoon hiekkaa.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Totta. Mutta kaikissa se suurin vastus on silti ilmanvastus, tai niin ne ainakin sanoo. 15kmh vauhdissa kuulemma 75% tehoista menee siihen, kovemmassa sit tietenkin enemmän.
Kyllä ainakin nyt kun tuolla ajelee niin tuntuu että taitaa kuitenkin olla se alusta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Juu, ei se oikeasti ole se ilmanvastus suurin yhtään pehmeämmällä, tai karkeammalla hiekalla. 30 vauhtiiin saa äkkiä laittaa 500w tehoa kapeilla renkailla. Ei siinä paljoa ilmanvastukset vaikuta. Renkaan leveys on oikeasti se määräävä kun alusta huononee.
Jonkimoinen gravelnäkökulma tässä jutussa (https://www.cyclingapps.net/blog/how-to-go-faster-on-gravel/). Kiekkotaulukossa olisi ollut kiva tietää myös, että mikä se referenssisetti oli. Ilman tietoa siitä se on vähän meh.
-Kuskin osuus aerowateista 66-90%.
-Rätti ja ketjurasva lenkille/kisaan mukaan?
-Nyssäkät pois (ja reppu selkään?)
-Ohjaamon siistimen säästää 5-10W. Siitä tuli mieleen, että paljonkohan tämä (https://hips.hearstapps.com/hmg-prod.s3.amazonaws.com/images/1/canyon-grail-1521223921.jpg) syö watteja?
Kuskin osuus aerowateista on varmasti tuo 90%, eli pitäisi olla pieni ja maata aerona. Hittolainen vaan, kun mä olen tässä viime aikoina huomannut senkin, että kuskin osuus tuotetuista wateista on 100% Siinä saa littanana maata ja mutista aerosta, kun toinen ajaa selkä suorana ohi :)
Tuon ketjurasvaus jutun olen kyllä huomannut. Pidemmillä märillä gravell lenkeillä kaikki paksu wetlube on myrkkyä. Kotiin päästessä ketjut on kyllä öljyssä, mutta samoin paksussa hiekkakylvyssä. Vahojenkin kanssa lopputulos on ollut heikko. Kestävin vaihtoehto ehkä uppovaha+rex päälle. Tässä odotellaan jo ketjut valmiina kattilassa rexin omaa uppovahaa...
Reppua ei kyllä kykene kantamaan. Selkä on mun mielestä pakko olla vapaana jo kropan hengityksen vuoksi. Olen myös alkanut siirtämään taskuista kamaa pieneen etulaukkuun. Tuntuu vaan mukavammalta ajaa taskut kevyinä. Aerolaukut. Niissä on tulevaisuus.
Jonkimoinen gravelnäkökulma tässä jutussa (https://www.cyclingapps.net/blog/how-to-go-faster-on-gravel/). Kiekkotaulukossa olisi ollut kiva tietää myös, että mikä se referenssisetti oli. Ilman tietoa siitä se on vähän meh.
-Kuskin osuus aerowateista 66-90%.
-Rätti ja ketjurasva lenkille/kisaan mukaan?
-Nyssäkät pois (ja reppu selkään?)
-Ohjaamon siistimen säästää 5-10W. Siitä tuli mieleen, että paljonkohan tämä (https://hips.hearstapps.com/hmg-prod.s3.amazonaws.com/images/1/canyon-grail-1521223921.jpg) syö watteja?
Ja edittiä.
Luitko tota juttua minkä linkkasit? Siinä ensimmäisessä kuvassa missä niitä wattikäppyröitä oli, ajettiin rullilla tunnellissa 38mm g-oneilla ja luvut on ETUrenkaasta. 9W hävis peruskiekko Enven 4.5 AR SES kiekolle. Ja alla tekstissä lukee että kiekkoparilla tuo ero on todnäk noin 16W.
Grailin tangossa on kuitenkin litteä profiili vaikka niitä onkin kaksi päällekkäin ja "stemmi" jatkuu suoraan vaakaputkeen, niin ei se välttämättä ole wattisyöppö ainakaan perus stemmiin ja pyöreään tankoon verrattuna.
Jossain oli noista aerotankojen säästöistäkin(tietenkin).
https://machiine.com/2017/a-look-into-real-world-cycling-aero-gains-part-3-on-the-handlebarsstem/
Edit.
Mä en tajua että miksi kukaan tänä päivänä sotkee ketjuja minkään öljyn kanssa. Tuo uppovahaus ja rex tuntuu toimivalta, tai pelkkä rex, ketjut pysyy puhtaina.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Laajemmassa kuvassa tämä menee käsittääkseni niin, että 30 kmh:n nopeudessa (maantie):
aerodynamiikka koko pyörä ja kiekot
1) koko pyörän vaatimat watit kiekkoineen ovat: aeropyörä = 20 w (esim. aeroad+ dt swiss 50) ja 30 w (esim. endurace+ normikiekot)
2) kiekkojen renkaineen osuus edellä mainitusta on n. 10 w/hieman vähemmän (aerokiekot)
(45 kmh pyörä vanteineen: 70 w aero ja 100 w ei-aero)
vierintävastus ja voimansiirron tehohävikki
1) maantiepyörä n. 25-30 w
(gravel riippuen renkaasta BRR)
kuskin osuus = loput
itsellä normiolosuhteissa ja käytännössä 30 kmh vaatii ehkä noin 180 W-190 W, jolloin kuskin osuus
150 w +-, eli noin 80 %
Kolmenkympin vauhdissa ohjaamon kaapelit yms. ovat marginaalin marginaaleja, toki mitattavissa.
Nuo vertailut on siinä mielessä ongelmallisia, että ei oikein tiedä mitä verrataan. Tuossa edellä mainitussa tapauksessa vertailukiekkona on Huntin 4 season gravel x kiekko, joka on 19 mm syvä ja kehä on epäsymmetrinen. Ei käsittääkseni edusta normaalia gravelkiekkoa aerodynamiikaltaan, jona voidaan esim. dt swissin matalalaippaisia kiekkoja. Näiden kiekkojen ero mm. Flo:n +50 mm gravelkiekkoihin on muistaakseni jotain 3 w ja 30 kmh (flon oma mainos), ja aiemmin mainitussa swissiden testissä ero oli sen 2 w 25 mm vs 42 mm.
https://www.hambini.com/testing-to-find-the-fastest-bicycle-wheels/
Tuolla hambini ei varsinaisesti kehunut Huntin tai Flon kiekkoja, varsinkaan sivutuulissa. Flolla siitä tietenkin loukkaannuttiin ja on uhattu oikeustoimilla...
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Jep ja on ne kanjoni-inssit varmaan laskeneet, että Grailin tanko säästää tärinäwatteja enemmän kuin syö ilmanvastuswatteja. ;)
Sivuhuomiona se, että tällä epäaero-optimoidullakin setupilla polkee ihan mukavaa vauhtia eikä varsinaisesti ole sellainen olo, että kaikki watit hukkuu jonnekin, vaikka teoriassa varmaan pitäisikin.
https://live.staticflickr.com/65535/51236650043_19d1342be3_k.jpg
Stenun linkistä bongattu kuva.
Vaikee uskoa että runkolaukku maksais 32kmh vauhdissa 38W. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20220205/22c8e64a852ca4928ac5f47ace280893.jpg
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.