Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
K.Kuronen
21.08.2021, 11.04
Ei kai ne kuitenkaan pyörällä liiku? Niitä mäkin olen nähnyt, ilman pyörää.
No mun analogia oli ehkä huono -ajatus oli, että jos jotakin on runsaasti, niin niitä näkee. Ja kääntäen, jos jotakin ei juuri koskaan näe, ei niiitä kovin paljoa ole. Tai sitten ne vaeltavat varjoissa, mitä sorapyöräilijät tuskin tekevät.
Tai sitten ne vaeltavat varjoissa.
Sorateiden rouhijat - nuo nykymaailman Nazgulit.
https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.6435-9/73186837_112901343471856_1409623694069727232_n.jpg ?_nc_cat=107&ccb=1-5&_nc_sid=09cbfe&_nc_ohc=k9w1UYyTfC4AX-lXNJj&_nc_ht=scontent.fhel1-1.fna&oh=820b85098f579d6a0ba2c31f4872917f&oe=6145A0C5
Oma Grail CF saapui viimein puolen vuoden odotuksen jälkeen. Tuntuu erittäin tervetulleelta vaihtelulta maastureiden ja maantiepyörän jälkeen. Ohjaamokin sattui mitoituksen osalta yläasennossaan juuri kohdalleen (M-koko, kuski 180/83cm) Kyyti on todella mukavaa verrattuna maantiepyörään korkeilla kuitukiekoilla, mutta toki nopeudetkin jäävät pienemmiksi. Vahva suositus erilaista hiekkatiepyörää hakevalla.
https://db3pap007files.storage.live.com/y4mtb6ngfCfkBKNfdttMDCuQWqiMJ2DQItwIUpg0paC87O4mhy 5thWMUrWCjdRb0w6E0fj7p4XcFS69cphaaF2krSt61Drm-l1c6igsSXiyepxmCp1vG-EtIjwmgxSpgMJGDCt7ZKqSaIb1iUyZUR8hFOwOLKYDYCHndk2Y D0QliCgbGl5o--MwneAcmfuhedy-?width=1024&height=1024&cropmode=none
Miksi gravelfillareiden oleteaan olevan kippurasarvisia tällä foorumilla ja kaikkialla muuallakin.
Tyylikysymys eikä niinkään käyttökelpoisuudesta kyse?
Olen ihan vakuuttunut tästä sanomasta:
https://www.youtube.com/watch?v=1X-atbNA-sw
Mutta niinkuin videoheppu alussa toteaa, ajomukavuus (flätti/kippura) on subjektiivinen asia eikä hän ole ergonomian asiantuntija. Eli videossa keskitytään muihin asioihin.
Flätti on parempi gräveltämisessä.
Tosin mulle suora leveä tanko tuottaa käsikipuja, joten se on huono.
Tosin suora tanko ei ole välttämättä suora... mutta rumahan siitä tulee kun videossa esiteltyjä versioita katsoo.
Droppitankossa on oikea asenne ja se voimaannuttaa.
Miksi gravelfillareiden oleteaan olevan kippurasarvisia tällä foorumilla ja kaikkialla muuallakin.
Tyylikysymys eikä niinkään käyttökelpoisuudesta kyse?
Olen ihan vakuuttunut tästä sanomasta:
https://www.youtube.com/watch?v=1X-atbNA-sw
Mutta niinkuin videoheppu alussa toteaa, ajomukavuus (flätti/kippura) on subjektiivinen asia eikä hän ole ergonomian asiantuntija. Eli videossa keskitytään muihin asioihin.
Flätti on parempi gräveltämisessä.
Tosin mulle suora leveä tanko tuottaa käsikipuja, joten se on huono.
Tosin suora tanko ei ole välttämättä suora...Siksi, koska suoratanko on joko maastopyörä tai hybridi.
^ joo.... oliskohan maastopyörällä muitakin ominaisuuksia kuin suora tanko?
Jos flättibarisella ajaa vain sorateitä eikä maastossa niin se on edelleen "maastopyörä"?
Omassa mielessäni nään hybridin jonkinlaisena kaupunkien työmatka-, koulu- tai kauppapyöränä.
Anti performance – Gravel bikes for antiheroes and adventurers
Even if gravel bikes are edging ever close to performance-oriented XC bikes, there are still some significant differences: namely the spirit. For years, the performance-focused drop bar market was all about marginal gains, watts, efficiency and unfair advantages. “Made to lose” is the slogan of the current gravel campaign of a well-known bike brand and is a symbol of the gravel spirit as an antihero with nothing to prove.
A majority of the gravel bike movement is on the search for freedom, digital detox and slowing down. The choice for all-rounder bikes that can do a bit of everything but nothing perfectly is a conscious one. A solid bike for exploration, experiences and sometimes even to be pushed rather than ridden. Nothing is necessary, everything is possible. With this kind of bike you can escape the everyday pressure to perform because, in contrast to classic road bikes or XC mountain bikes, nobody expects you to floor it on a gravel bike.
This might be abstract, but it’s one of the biggest trends of 2021 and simultaneously a counter-trend to an all too often stressful and hectic world.
[/QUOTE]
Onko ne kännissä vai huumeissa kun tuollaisia kirjoittelee :)
Kyllä tänne topikkeja mahtuu ja selkeyden vuoksi ihan hyvä erottelu ehkä.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?61500-Flatbar-Gravel
Cyclingaboutin Aleen väittämien kanssa samaa mieltä, paitsi että droppi ei todellakaan ole parempi kaupungissakaan.
Kyllä tänne topikkeja mahtuu ja selkeyden vuoksi ihan hyvä erottelu ehkä.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?61500-Flatbar-Gravel
Cyclingaboutin Aleen väittämien kanssa samaa mieltä, paitsi että droppi ei todellakaan ole parempi kaupungissakaan.
Ok, sori. Olisin sen voinut tuonnekin linkata.
Marsusram
22.08.2021, 11.21
Siksi, koska suoratanko on joko maastopyörä tai hybridi.
Pyörien evoluutiossa kaikki risteytykset ovat aluksi hybridejä.
Sitten kun joku keksii risteytykselle oman markkinaraon, täytyy sille saada oma nimi, kuten gravelbike.
"Hybridi"ksi jäävät ne joille korostettu sekarotuisuus on monikäyttöisyyden vuoksi tarpeen, tai ei ole vielä keksitty sopivaa markkinointirakoa.
F. Kotlerburg
22.08.2021, 11.24
Kun suoratankoinen maantiepyörä on fitnesspyörä niin onko suoratankoinen gravel sitten fatnesspyörä :seko:
JohannesP
22.08.2021, 11.46
Ei vaan flatbar gravel, koska se myy paremmin kuin epätrendikäs hybridi.
Ääh, minun ei tuota flättikeskustelua olisi ollut tarpeen aloittaa täällä ollenkaan.
Sitäpaitsi keski-ikäisenä miehenä voimaannun droppitangosta samalla tavalla kuin naiset värjäämällä tukkansa violetiksi ja ottamalla tatuoinnin... tmsp.
El-Carpaso
22.08.2021, 14.59
Miksi gravelfillareiden oleteaan olevan kippurasarvisia tällä foorumilla ja kaikkialla muuallakin.
Tyylikysymys eikä niinkään käyttökelpoisuudesta kyse?
Olen ihan vakuuttunut tästä sanomasta:
https://www.youtube.com/watch?v=1X-atbNA-sw
Mutta niinkuin videoheppu alussa toteaa, ajomukavuus (flätti/kippura) on subjektiivinen asia eikä hän ole ergonomian asiantuntija. Eli videossa keskitytään muihin asioihin.
Flätti on parempi gräveltämisessä.
Tosin mulle suora leveä tanko tuottaa käsikipuja, joten se on huono.
Tosin suora tanko ei ole välttämättä suora... mutta rumahan siitä tulee kun videossa esiteltyjä versioita katsoo.
Droppitankossa on oikea asenne ja se voimaannuttaa.
Kommentoin tätä omista lähtökohdistani. Muilla voi toimia eri tavalla.
Droppitanko on ergonomisin ja mukavin tanko pitkää suoraa ajettaessa. Ja hiekkatielläkin sitä tulee aika paljon. Suhteellisen vähän gravelöidessäkään tulee sellaista rynkkyä, että alkaisi suorasta tangosta olemaan varsinaista hyötyä. Ja toisaalta senkin yli pääsee riittävällä rengastuksella. Läskipyörällä voisi ajaa hiekkatietä yksi käsi stemmissä ilman ongelmia, mutta 21mm tuubeilla alkaisi kovemmassa vauhdissa 800mm suorakin tuntua riittämättömältä.
Ja puhutaan nimenomaan melko perinteisestä droppitangosta, jossa dropit tulevat pitkälti suoraan taaksepäin ilman 'flarea'. Jonkin verran flarea on ok, mutta liian paljon alkaa kääntää kyynärpäitä ulospäin, mikä aiheuttaa omat ongelmansa.
Ja tuo kyynärpäiden asento on juurikin se syy, miksi pitkällä suoralla toimii droppi ja teknisessä maastoajossa toimii verrattain tai täysin suora. Hartioiden lepoasennossa on kyynärpäät suoraan alaspäin tai taaksepäin (miten sen haluaakaan ajatella). Jos haluaa pitää hartiat rentoina silloinkin, kun tangosta pitäminen ja itsensä kannattelu pyörän päällä vääjäämättä tahtoisi aiheuttaa jännitettä hartioihin, kannattaa kädet asemoida siten, että käsien asennosta aiheutuu mahdollisimman vähän jännitettä. Oikean levyisellä (eli hartioiden mukaan valitulla) droppitangolla saa pidettyä peukut ylhäällä, kyynärvarren alhaalla, kyynärpään suoraan alaspäin ja koukussa siten, ettei kättä tarvitse hallita hartialihaksilla juuri ollenkaan. Peukun osoittaessa sisäänpäin hartioiden "tipauttaminen" kokonaan muuttuu lähes mahdottomaksi. Kaikille tämä ei ole ongelma, mutta veikkaisin, että valtaosalla on helpointa pitää hartiat rentoina, jos käden asento on mahdollisimman lähellä luonnollista lepoasentoa.
Vastaavasti maastoajossa ei edes haeta lepoasentoa vaan pyörää yritetään hallita ns. maksimaalisesti. Parhaan hallinnan saa, kun kaikki lihakset on käytössä ja hartiat saa parhaiten käyttöön työntämällä kyynärpäät suoraan sivuille. Tämä on massiivinen yksinkertaistus, mutta pääpointti on dropeissa.
Jos lähdetään pohtimaan viiksitankoja tai gravel-droppitankoja, joissa on paljon flarea, niin kaikki näistä työntävät kyynärpäitä liian paljon ulospäin. Salsan Cowchipperissä on mun mielestä flarea jo liikaa. Useamman tunnin ajossa hartioden rentouttamista alkaa kaipaamaan ja useamman päivän rupeamalla tanko alkaa olla aika ankea. Cowbelliä en ole kokeillut, mutta se on vähän lyhyt reachiltään.
Mulla on tuon Alee Denhamin suunnittelema denham bar ja se on aivan paska. Ne etusarvet on liian lyhyet, liian ohuet, huonossa kulmassa ja paradoksaalisesti sekä liian kapealla että liian leveällä yhtä aikaa. Liian kapealla, koska niiden välimitta on 40cm (käytän 44cm droppitankoja) ja liian leveällä, koska niiden kanssa Shimanon jarrukahvoja ei saa riittävän pitkälle sisään yhden sormen asemaan. Kun jarrukahva on sarvessa kiinni, on sarvesta pidettävä kiinni aivan päästä tai tarrattava osittain kiinni jarruletkusta. Se leveä normiajoasento on ihan ok lyhyelle matkalle, mutta pitkällä matkalla päästään noihin yllä mainittuihin hartiaongelmiin. Niiltä sarvilta ajettaessa ei myöskään ole mahdollisuutta jarrutteluun, eli vauhdikkaimmat vedot saa vetää kädet levällään sivuilla.
Jos joku tuollainen suoratankohäröelmä olisi pakko laittaa graveliin, niin rehellinen suora tanko pienellä taivutuksella ja SQlabin mid bar endsit kiinni jarrukahvoihin, jolloin sarvilta ajaessa pystyisi pikkusormella hieman tasoittelemaan vauhteja. Toisaalta pitkille matkoille aerotanko olisi lähes pakollinen.
SamiMerilohi
22.08.2021, 15.55
Miksi gravelfillareiden oleteaan olevan kippurasarvisia tällä foorumilla ja kaikkialla muuallakin.
Tyylikysymys eikä niinkään käyttökelpoisuudesta kyse?
Olen ihan vakuuttunut tästä sanomasta:
https://www.youtube.com/watch?v=1X-atbNA-sw
Mutta niinkuin videoheppu alussa toteaa, ajomukavuus (flätti/kippura) on subjektiivinen asia eikä hän ole ergonomian asiantuntija. Eli videossa keskitytään muihin asioihin.
Flätti on parempi gräveltämisessä.
Tosin mulle suora leveä tanko tuottaa käsikipuja, joten se on huono.
Tosin suora tanko ei ole välttämättä suora... mutta rumahan siitä tulee kun videossa esiteltyjä versioita katsoo.
Droppitankossa on oikea asenne ja se voimaannuttaa.
Kevyt jäykkäperäinen XC-maasturi rullaavilla renkailla ja lukittavalla (tai jäykällä) keulalla on muuten oikein hyvä gravel-pyörä. Jos ajetaan maastopolkua niin hakkaa kaikki kippurasarviset gravel-pyörät, mutta kovempivauhtisessa ajossa tasaisella alustalla ja varsinkin asfaltilla taas häviää niille reilusti. Nähdäkseni flättitankoinen gravel-pyörä menettää osan tuosta hyödystä teknisemmillä poluilla ja ottaa silti pataan asfalttipätkillä, joten näen sen aika huonona kompromissina. Mutta toki jos vaan sattuu tykkäämään enemmän suorasta tangosta eikä maastopätkät kiinnosta, niin mikäs siinä sitten.
Vähän outo video, kun siinä käytännössä sivuutettiin droppitangon isoin hyöty (aerodynamiikan lisäksi): ajoasennon vaihtelu. Joo, "butterfly"-tanko (onko tälle suomennosta) ja aerotanko ovat vaihtoehtoja, mutta molemmissa on se ongelma, että vaihtoehtoisissa ajoasennoissa ei voi käyttää jarruja eikä vaihteita. Droppitangolla hupuilta ja dropeilta ajaessa voi vaihtaa ja jarruttaa. Kolmas asento eli kädet samansuuntaisesti fläteillä on käytössä lähinnä ylämäissä, joissa jarrua ei lähtökohtaisesti tarvi.
Kun suoratankoinen maantiepyörä on fitnesspyörä niin onko suoratankoinen gravel sitten fatnesspyörä :seko:
Hybridihän se.
Kevyt jäykkäperäinen XC-maasturi rullaavilla renkailla ja lukittavalla (tai jäykällä) keulalla on muuten oikein hyvä gravel-pyörä. Jos ajetaan maastopolkua niin hakkaa kaikki kippurasarviset gravel-pyörät, mutta kovempivauhtisessa ajossa tasaisella alustalla ja varsinkin asfaltilla taas häviää niille reilusti. Nähdäkseni flättitankoinen gravel-pyörä menettää osan tuosta hyödystä teknisemmillä poluilla ja ottaa silti pataan asfalttipätkillä, joten näen sen aika huonona kompromissina. Mutta toki jos vaan sattuu tykkäämään enemmän suorasta tangosta eikä maastopätkät kiinnosta, niin mikäs siinä sitten.
Vähän outo video, kun siinä käytännössä sivuutettiin droppitangon isoin hyöty (aerodynamiikan lisäksi): ajoasennon vaihtelu. Joo, "butterfly"-tanko (onko tälle suomennosta) ja aerotanko ovat vaihtoehtoja, mutta molemmissa on se ongelma, että vaihtoehtoisissa ajoasennoissa ei voi käyttää jarruja eikä vaihteita. Droppitangolla hupuilta ja dropeilta ajaessa voi vaihtaa ja jarruttaa. Kolmas asento eli kädet samansuuntaisesti fläteillä on käytössä lähinnä ylämäissä, joissa jarrua ei lähtökohtaisesti tarvi.Jaa, hiekkatielläkö ei siis ole ilmanvastusta?
Jaa, hiekkatielläkö ei siis ole ilmanvastusta?
Eikös tuossa just lue niin, että xc maasturi häviää reilusti kovempivauhtisessa ajossa. Luin itsekkin ensin väärin.
Vitsihän se oli, kun luki "varsinkin asvaltilla".
Kyllähän kaikilla pyörillä voi ajaa missä vaan. Ite en vois kuvitella ajavani pitkiä soralenkkejä maastopyörällä.
Kampikeskusteluun mielestäni vastasin puhelimella, mutta hävisi kai jonnekin bittiavaruuteen. Sitä vaan, että ne kaavat antoivat aika laidasta laitaan tuloksia välillä 165-179 mm. Eli kävi kuten tällaisten kaavojen kanssa usein käy: Kaavat kertoivat vaihteluvälin, jonka jo etukäteen tiesin ja lopullinen valinta tapahtuu sitten paaton methodia noudattaen, eli kokeilemalla/arpomalla. :D
Kampikeskusteluun mielestäni vastasin puhelimella, mutta hävisi kai jonnekin bittiavaruuteen. Sitä vaan, että ne kaavat antoivat aika laidasta laitaan tuloksia välillä 165-179 mm. Eli kävi kuten tällaisten kaavojen kanssa usein käy: Kaavat kertoivat vaihteluvälin, jonka jo etukäteen tiesin ja lopullinen valinta tapahtuu sitten paaton methodia noudattaen, eli kokeilemalla/arpomalla. :DMä joskus jostain näin sellaisen kaavan kun 20% inseamista, ja sen mukaan mulla olis 168,5mm. 165 ja 170 tuntuu hyviltä, 175 ei.
SamiMerilohi
23.08.2021, 09.40
Vitsihän se oli, kun luki "varsinkin asvaltilla".
Asfaltilla on lähtökohtaisesti enemmän vauhtia, jolloin ilmanvastus on merkittävämpi tekijä.
Mä joskus jostain näin sellaisen kaavan kun 20% inseamista, ja sen mukaan mulla olis 168,5mm. 165 ja 170 tuntuu hyviltä, 175 ei.
Tämä antaa 166. Kyllähän tässä vähän viitteitä on siihen suuntaan, että nykyinen 175 on pitkän puoleinen.
Nuo kampikaavat antaa kyllä mielenkiintoisia lukemia meille pidempijalkaisille.
Zinnin mukaan olisi yli 190 milliset, ja tuo 20% kaavakin 180..
Maantiepyörän 175 ja muiden 172,5 on molemmat ok.
Nuo kampikaavat antaa kyllä mielenkiintoisia lukemia meille pidempijalkaisille.
Zinnin mukaan olisi yli 190 milliset, ja tuo 20% kaavakin 180..
Maantiepyörän 175 ja muiden 172,5 on molemmat ok.
Näinpä. Äkkinäinen tekee tuosta myös sellaisen päätelmän, että "normi" pituiset ajaa liian pitkällä kammilla.
F. Kotlerburg
23.08.2021, 10.57
Maastokalustossa on aina ollut 175mm kammet. Kippurasarvissa joskus 172.5mm. Maantiepyörässä näkyy olevan 175mm nykyään, gravelin kampia en muista. Täytyy sanoa että en huomaa eroa 175mm ja 172.5mm kampien välillä. Joskus olen kokeillut pyörää jossa oli 170mm kammet. Niissä oli jo jotain outoa.
Kun asiasta puhutaan, olen aina ihmetellyt mihin gravel-ajossa muka tarvitaan nopeasti kytkeytyvää vapaaratasta. Itsellä DT:n 18T -ratchet kaksissa kiekoissa. Eilen lenkillä (suurin osa assua) alkoi todella paljon häiritä se tyhjä liike ennen kuin veto kytkeytyy, sehän on kammen päässä jo melkoinen matka.
Pitänee vaihtaa 36T tai 54T tilalle. Täpäriin käytettyinä ostetuissa kiekoissa on jompikumpi (en ole vielä tsekannut mikä), sen verran sirisee kimeämmin kuin gg-fillarissa. Jossain tosin mainittiin, että 18T on laiskan huoltajan valinta, tihemmät ratchetit vaatisivat enemmän hoivaa.
Näinpä. Äkkinäinen tekee tuosta myös sellaisen päätelmän, että "normi" pituiset ajaa liian pitkällä kammilla.
Joo, mulla on vähän lyhyemmillä jaloilla kavereita jotka on vaihtaneet 165 kampiin, ja ovat tykänneet.
F. Kotlerburg
23.08.2021, 11.14
Kun asiasta puhutaan, olen aina ihmetellyt mihin gravel-ajossa muka tarvitaan nopeasti kytkeytyvää vapaaratasta. Itsellä DT:n 18T -ratchet kaksissa kiekoissa. Eilen lenkillä (suurin osa assua) alkoi todella paljon häiritä se tyhjä liike ennen kuin veto kytkeytyy, sehän on kammen päässä jo melkoinen matka.
Pitänee vaihtaa 36T tai 54T tilalle. Täpäriin käytettyinä ostetuissa kiekoissa on jompikumpi (en ole vielä tsekannut mikä), sen verran sirisee kimeämmin kuin gg-fillarissa. Jossain tosin mainittiin, että 18T on laiskan huoltajan valinta, tihemmät ratchetit vaatisivat enemmän hoivaa.
Mulla on täpärissä 54T, se sirisee selvästi. Läskissä 36T se sirisee vähemmän, mutta sirisee kuitenkin. Maantiepyörässä ja vellipyörässä on 18T. Ei äännä rasvattuna juuri ollenkaan. Vuosittain olen kaikki käyttänyt auki ja ei ole ongelmia ollut. Maastossa tuo 18T:n tyhjäliike häiritsee pahoin varsinkin tuon pitkän täpärin kanssa, mutta vellissä yks hailee.
Kun asiasta puhutaan, olen aina ihmetellyt mihin gravel-ajossa muka tarvitaan nopeasti kytkeytyvää vapaaratasta. Itsellä DT:n 18T -ratchet kaksissa kiekoissa. Eilen lenkillä (suurin osa assua) alkoi todella paljon häiritä se tyhjä liike ennen kuin veto kytkeytyy, sehän on kammen päässä jo melkoinen matka.
Pitänee vaihtaa 36T tai 54T tilalle. Täpäriin käytettyinä ostetuissa kiekoissa on jompikumpi (en ole vielä tsekannut mikä), sen verran sirisee kimeämmin kuin gg-fillarissa. Jossain tosin mainittiin, että 18T on laiskan huoltajan valinta, tihemmät ratchetit vaatisivat enemmän hoivaa.
Noissa Zippin 303S kiekoissahan on 32T ratchet ja niitä on tuosta syystä moitittu. Vähän kyllä kiinnostaisi ko. kiekot tästä huolimatta.. En kyllä tiedä onko tuolla oikeasti mitään merkitystä.
Kun asiasta puhutaan, olen aina ihmetellyt mihin gravel-ajossa muka tarvitaan nopeasti kytkeytyvää vapaaratasta. Itsellä DT:n 18T -ratchet kaksissa kiekoissa. Eilen lenkillä (suurin osa assua) alkoi todella paljon häiritä se tyhjä liike ennen kuin veto kytkeytyy, sehän on kammen päässä jo melkoinen matka.
Pitänee vaihtaa 36T tai 54T tilalle. Täpäriin käytettyinä ostetuissa kiekoissa on jompikumpi (en ole vielä tsekannut mikä), sen verran sirisee kimeämmin kuin gg-fillarissa. Jossain tosin mainittiin, että 18T on laiskan huoltajan valinta, tihemmät ratchetit vaatisivat enemmän hoivaa.
Tässä yhdistyy ns. "kun ei parempaa ole kokeillut, ei parempaa osaa vaatiakaan" ja "kun on hyvään tottunut, ei huonompi enää kelpaa" -dilemmat.
18T noista taitaa tosin rullata parhaiten, mutta eiköhän sekin ero ole niin marginaalinen, että sillä ei ole väliä.
Kun asiasta puhutaan, olen aina ihmetellyt mihin gravel-ajossa muka tarvitaan nopeasti kytkeytyvää vapaaratasta. Itsellä DT:n 18T -ratchet kaksissa kiekoissa. Eilen lenkillä (suurin osa assua) alkoi todella paljon häiritä se tyhjä liike ennen kuin veto kytkeytyy, sehän on kammen päässä jo melkoinen matka.
Pitänee vaihtaa 36T tai 54T tilalle. Täpäriin käytettyinä ostetuissa kiekoissa on jompikumpi (en ole vielä tsekannut mikä), sen verran sirisee kimeämmin kuin gg-fillarissa. Jossain tosin mainittiin, että 18T on laiskan huoltajan valinta, tihemmät ratchetit vaatisivat enemmän hoivaa.
Minulla on ollut hiekkapyörässä useamman vuoden Dt (350) 18T. Yllättävän hiljainen ja kun olen hitaasti liikkuva harrastelija niin en ole havainnut tyhjää liikettä.
Uusissa Dt (180) oli nuo 36T ja piti sellaista vinkumista että vaihdoin varastosta niihin yhden lenkin jälkeen 18T. Tyhjässä liikkeessä en havainnut eroa (1 lenkki!). Ääni on selvästi matalampi ja hiljaisempi kuin 36T. Mutta tuo 180/18T on selvästi äänekkäämpi kuin 350/18T. Merkillistä!?!
Minulla on ollut hiekkapyörässä useamman vuoden Dt (350) 18T. Yllättävän hiljainen ja kun olen hitaasti liikkuva harrastelija niin en ole havainnut tyhjää liikettä.
Uusissa Dt (180) oli nuo 36T ja piti sellaista vinkumista että vaihdoin varastosta niihin yhden lenkin jälkeen 18T. Tyhjässä liikkeessä en havainnut eroa (1 lenkki!). Ääni on selvästi matalampi ja hiljaisempi kuin 36T. Mutta tuo 180/18T on selvästi äänekkäämpi kuin 350/18T. Merkillistä!?!180 napa taitaa olla niin paljon ohuempaa(koska kevyempi) kamaa kun 350 ja siksi kovempiääninen. Ehkä?
En vois kuvitella ajavani tollasella 18t räikällä, sehän on 20° kytkennällä. Vaihdoin graveliin 650b kiekot ja kytkentä tippui 12°->10° sekin oli jo tuntuva ero. Täpärissä on 5°, ei tarvii erikseen soittokelloa kun lakkaa vaan polkemasta niin mummot ja koirat väistyy
Laskeskelin että omat gravelöinnit on tänä kesänä olleet selkeästi alle 10 % kokonaispyöräilystä, ja viimeisen puolentoista kuukauden aikana 0 %, eli ei se nyt vaan alkuinnostuksen jälkeen lähtenyt lentoon. Vaikka tuossa vähän aikaa sitten kyselin erilaisia maantiepyörämäisiä gravelvaihtoehtoja, niin voi olla että kokeilen sellaista vaihtoehtoa että maantiepyörän toiseksi rengas-kiekkovaihtoehtona laitan olemassa olevat ylimääräiset kiekot ja 30-32 renkaat , eli käytännössä siinä olisi optio kevyelle hiekka-asfalttitieajolle.
Jonkin verran uudenkarheita graveleita on nyt käytettynä myynnissä, eli en ihan ainoa taida olla jolla ajot jääneet vähäisiksi. Toki kysyntä on tuollaiseen kohtuuhintaiseen 1.000-2000 euron graveliin on kovaa ja ylittää tarjonnan selkeästi, ja ei sellaiset kauaa näköjään esim. fillaritorilla ole myynnissä
Minulla 0.2%, tosin lokakuusta eteenpäin maantiepyöräily on ollut 0%
Jonkin verran uudenkarheita graveleita on nyt käytettynä myynnissä, eli en ihan ainoa taida olla jolla ajot jääneet vähäisiksi....
Tuohan ei ole ainoa johtopäätös, johon myynnissä olevista fillareista voi päätyä.
Itsellä grävelöinnin osuus tänä kesänä -ja koko vuonna- lähellä sataa.
bike futurist
23.08.2021, 13.25
Itselläni on kahdessa täpärissä 18t vaparit. En koe, että isommalla pyörällä alamäkiajossa juuri tarvitsisi ja pienempi on hyppimiseen ja kikkailuun. Ei siinäkään liiemmin kaipaa. Ehkä jossain nopeatempoisessa trailitykittelyssä olisi kiva. Kippurasarvisessa arki/retkipyörässä on myös 18t.
^^Ei ole niin. Arvailuja vain. Toki aika monessa 20-21 mallisten ilmoituksessa syyksi ainakin ilmoitetaan vähäinen käyttö tai maastoajon (omassa tapauksessa maantieajon) preferointi
Itsellä grävelöinnin osuus tänä kesänä -ja koko vuonna- lähellä sataa.
Lumien sulettua olen yhden 108 km maastolenkin käynyt heittämässä. Loput gravelia ja arkipyörällä kauppaan/uimarannalle polkemista.
Meinasin jo laittaa Stachen myyntiin mutta ajetaan sillä nyt talven lumilenkit ensin.
TheMiklu
23.08.2021, 15.32
18t jarruttaa vapaalla rullatessa vähemmän plus on kestävämpi vrt. 36t&54t kun pykälät ovat isommat. Itellä nopsemmassa maasturissa tuo ja läskissä 54t kun siinä pitkä kytkeytymisaika häiritsi. Ajo kun sillä on välillä melkoista kikkailua.
Ysärigravelissa taitaa olla 36t. Siihen en ole kiinnittänyt mitään huomiota. Sama parissa gravelissa, joissa DT:n kynsivaparit.
Ohiampuja
23.08.2021, 18.22
Stenu jossain vertasi gravel-buumia 90 luvun maasturi-buumiin. Iso osa niistä maastureista ei kyllä polkuja nähnyt koskaan. Mutta mites nämä gravelit, millaiseen käyttöön mahtavat päätyä?
Ei sillä siis mitään väliä ole, kunhan uteliaana pohdiskelen.
Mä en tajunnu mitään noista teidän vapaaratas-jutuista enkä ole huomannut kytkeytymisongelmaa (Zipp 303S)
Täältä selvisi monta juttua:
https://tekniikanmaailma.fi/mika-tekee-polkupyoran-rallattavan-aanen-katso-miten-pyoran-vapaaratas-toimii/
Kyllä on monenlaisia virityksiä keksitty...
tchegge_
23.08.2021, 18.57
Sorapyörien esiintymisestä eiliseltä reitti2000 pätkältä; jokunen tuli vastaan Petikko-Pirttimäki välillä, Pirttimäki-Oittaa pätkällä enemmän sitten sähkötäpäreitä. [emoji846]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Kävin aamulla ajamassa läheisen golfkentän hiekkapolkuja ja -teitä. Onhan tuo kivaa puuhaa.
Varsinaisen gravelpyörän olen myynyt, joten nyt laitoin alle maantiepyörääni testimielessä panaracer 32 mm sk:t. Hyvin ne mahtui tuollaiseen aerorunkoonkin pyörimään. Kuva setupista löytyy yleinen fiilistelyketjun alta.
Irtosoralla tuo oli aika levoton graveliin verrattuna ja ylipäätään selkeästi kovempi ajotuntuma. Tiestä alkoi vaistomaisesti etsimään sileintä pintaa jne...
Ei 2-1 pyörä, mutta silloin tällöin maantiepainotteisella lenkillä ja välikausina huonommilla tienpinnoilla ja keleillä.
Pitäisikö tuossa ottaa jotain muuta huomioon kuin että nuo renkaat mahtuu.
JohannesP
24.08.2021, 11.18
Paljonko jäi tilaa renkaiden ja rungon väliin? Ahtaalta näyttää ainakin seat tuben syvennyksessä jos välittää yhtään miltä runko näyttää muutaman renkaaseen kiinni jäneen kiven jälkeen. Asfaltilla uskaltaisin vielä käyttää.
https://i.postimg.cc/SQ9bPShC/orbeag.jpg
Etäisyys on 5 mm seatstayn reunasta, putki koveroituu keskelle päin mennessä ja siellä tila muutaman millin suurempi.
Tuo on hyvä huomio, testi kyseessä, ajossa sinänsä toimii kohtuullisesti mutta mutta... tuo mainittu tila ja ehkä koko kokonaisuus huomioiden en ole ollenkaan varma
SuperSix EVO 2022. Hyvä väri, ihan kuin 2021 Stiggy :)
PF:stä eivät ole luopuneet. Toimivan oloinen geo (IMO), mutta BB droppia vähän vähemmän kuin joissain muissa.
https://d1mo5ln9tjltxq.cloudfront.net/-/media/images/my21/bikes/road/gravel/supersix-evo-se/pdp-page/s6-evo-se_desktop_seprofile.ashx?mh=1920&mw=2560&hash=FC6A490711B7145E34167CCAC7F41384C8B7A29C
Niin eikös tuo ole vähän enemmän crossariin kallellaan, mutta se voi olla tietty hyväkin. Noita erillaisia pyöriä olisi tosi kiva päästä kokeilemaan pidempiä pätkiä.
Gravellin alla on aika pirusti erillaista kampetta.
Taitaa joo olla aika lähellä Super X:ää, mutta en jaksa alkaa vertailemaan. Hieman pitempi kuin Stiggy, mutta silti vähän lyhyt mulle tuokin.
Taitaa joo olla aika lähellä Super X:ää, mutta en jaksa alkaa vertailemaan. Hieman pitempi kuin Stiggy, mutta silti vähän lyhyt mulle tuokin.
Jostain luin, että tossa uudessa on ihan sama runko.
Taitaa joo olla aika lähellä Super X:ää, mutta en jaksa alkaa vertailemaan. Hieman pitempi kuin Stiggy, mutta silti vähän lyhyt mulle tuokin.
https://www.cannondale.com/en/bikes/road/cyclocross/supersix-evo-cx/supersix-evo-cx-se-frameset-c11381u
No katos. Ehkä ihan fiksua, paitsi kaupallisesti, kun eivät pääse myymään sekä että :)
Mutta hyvä pyörä tämmöselle sekakakäyttäjälle, joka ei tarvi sataa ruuvinreikää.
E: Loivahko satulakulma. Pidcock tykkäis, kun se ajaa satula tosi takana.
Tai siis se on näköjään SuperSix CX ja vanhat Super X:t roikkuu vielä sivulla myös.
https://www.cannondale.com/en/bikes/road/cyclocross
Eli Cannondalen kisa CX pyörässä ja kisa gravelpyörässä on täsmälleen sama runko ? Pultataan vain vähän eri osia ja/tai vaihdetaan vanteita ja rengastusta tarpeen mukaan.
lisätään tähän vielä, että näin se on. Cannondalen (korjattu valmistajan nimi :)) uudessa cx ja gravelpyörässä on aivan sama runko.
Ohessa linkissä cannondalen sivulla on rinnakkain cx, runkosetti ja gravel.
Mitä eroa olikaan cx:llä ja gravelilla, väri ?
https://www.cannondale.com/en/bikes/road/gravel/supersix-evo-se
^Siis gravel tuollainen tylsän värinen ja CX sportimpi...
lisätään tähän vielä, että näin se on. Canyonin uudessa cx ja gravelpyörässä on aivan sama runko.
Melkoinen huijaus! Onko kyseessä hyvä CX-fillari ja kompromissi GG-fillari vai kompromissi CX-fillari ja hyvä GG-fillari?
Gg on aika laakea alue. Noita pitäisi päästä kokeilemaan ennen tuomiota.
Mutta äkkiä luulisi, ettei cannariin voi krossarina yli 40mm rengas mennä?
Sama runko, samat rengaskoot ja kaikki. CX pyörään menee sama 45 kuin graveliinkin.
Noissa ei ole siis mitään eroa
Melkoinen huijaus! Onko kyseessä hyvä CX-fillari ja kompromissi GG-fillari vai kompromissi CX-fillari ja hyvä GG-fillari?
Olin vahingossa kirjoittanut valmistajan väärin, eli kyseessä siis Cannondalen uusimmat pyörät.
Tuo on ihan hyvä kysymys, kun noita kuitenkin aiemmin markkinoitu aika pienilläkin geometriaeroilla ja kuinka niillä suurtakin vaikutusta
Olin vahingossa kirjoittanut valmistajan väärin, eli kyseessä siis Cannondalen uusimmat pyörät.
Tuo on ihan hyvä kysymys, kun noita kuitenkin aiemmin markkinoitu aika pienilläkin geometriaeroilla ja kuinka niillä suurtakin vaikutusta
No onhan noita ollut aiemmin usealla muullakin merkillä.
No onhan noita ollut aiemmin usealla muullakin merkillä.
Mutta niitä oli silloin kun GG-buumi alkoi joskus vajaa 10 vuotta sitten. Mutta vielä 2021 tälläinen kusetus oikealla fillaribrändillä, markettipyörät erikseen :D
Eikö sen nyt pitäisi olla selvää, että CX ja GG ovat erilaisia. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla samanlaisia.
Siis pyörät muuttuu graveleiksi trendien mukaan ja ihmiset ostaa...
Siis pyörät muuttuu graveleiksi trendien mukaan ja ihmiset ostaa...
Paitsi nure, joka ajaa 4seasoneilla.
Mutta niitä oli silloin kun GG-buumi alkoi joskus vajaa 10 vuotta sitten. Mutta vielä 2021 tälläinen kusetus oikealla fillaribrändillä, markettipyörät erikseen :D
Eikö sen nyt pitäisi olla selvää, että CX ja GG ovat erilaisia. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla samanlaisia.
Noo... Nyt on tullut näitä nopeita gg pyöriä, jotka taas eroavat perinteisistä paljonkin. Kehä pyörii ja justiinsa kun esim rose ja scotti saavat gg:t ulos, niin se crossarin rungolla oleva onkin taas muodikas :)
Äkkiä tosiaan luulisi, että CX ottaa tuossa cannarin tapauksessa takkiin.
Firlefanz
25.08.2021, 10.47
Sitä mukaa kun - karkeasti yksinkertaistaen - gravelpyöristä on tullut offroad- ja bikepackingpyöriä, on uudelleen avautunut selvä markkinarako sille hyvin tai mahdollisimman paljon lähellä maantiepyörää olevalle gravelpyörälle, jolla on tarkoitus ajaa sporttisesti ja kovaa hiekkateillä, muttei lastata sitä täyteen erinäköisiä laukkuja tai suunnata sinne missä maastopyörä tai ainakin kahden tuuman renkaat olisivat enemmän omiaan.
Cannondalella on katalogissaan Topstone niitä varten, joille gravelpyörän idea pitää sisällään vääriä polkuja ja retkeilyä ja sen sellaista.
...uudelleen avautunut selvä markkinarako sille hyvin tai mahdollisimman paljon lähellä maantiepyörää olevalle gravelpyörälle, jolla on tarkoitus ajaa sporttisesti ja kovaa hiekkateillä...
Niin eikö se ollut alkuperäinen idea. Enempi maantiepyörä kuin cyclocrossari. Tiepyörä heille, ketkä eivät välitä ajaa autojen seassa (mää!), ei kiikkerä vaan vakaa... pidempi chainstay ja enempi bb-droppia ja sillee. Jos tehdään grainderi cx-geolla se on väärä suunta.
Itse en ole koskaan sitä suuntausta ymmärtänyt, että grainderin pitäisi olla maastopyörä. Eikö siihen ole monstercrossarit... ja maastopyörät :D
Eipä jenkkityylin krossarigeo ole ihan hirveästi eronnut siitä, mikä gg:ksi nykyään mielletään ja ihan hyvin niilläkin on prot ajaneet, jopa Euroopassa, missä mutaa ja off camberia on yleensä jenkkikisoja enemmän. Osoitus ehkä siitä, että nykyradoilla ja nykykuskien ajotyylillä pyörän ajettavuudella alkaa olla isompi merkitys kuin tietyillä spesiaalitilanteilla, joissa korkeasta keskiöstä ja lyhyestä rungosta on hyötyä. Muutenkin ne korkeat keskiöt on vähän jäänne ajoilta, jolloin piti olla häkeille tilaa polkimien alla jalkautumistilanteissa ja cliplessien kanssa korkean keskiön ns. hyödyt edes krossissa on vähän kyseenalaiset.
SuperX:ään nähden ei taida juurikaan olla eroa ja aika vähän on eroa myöskään SuperSixin ja uuden Addictin välillä. Addictin keulan rakesta ei tosin ollut tietoa geotaulukossa. Johonkin Ridleyyn jos vertaa, niin sitten alkaakin eroja löytyä ja kun se sattui olemaan ehkäpä se yleisin krossaribuumin aikaan Suomeen myyty krossari, niin ei tarvi ihmetellä, mihin perustuu osin virheellinen yleistys siitä, että krossarit on huonoja yleispyöriä.
Spessun Cruxinkin geo on hyvin lähellä uutta Addictia ja ihan hyvin eräs Tom-niminen herra on sellaista onnistunut käskyttämään euroradoilla.
All-Road Bike Revolution -kirjassaan Heine muuten teoretisoi sitä, että gg/all road -geometrian merkitys pyörän vakauteen korostuu ainoastaan hitaammissa vauhdeissa. Kovemmissa vauhdeissa gyroskooppinen voima on suurin yksittäinen pyörää vakauttava tekijä. Gg-tyyppisten pyörien renkaissa tahtoo aina olla massaa reilummalti ja sitä myöten gyro-voima suurempi kuin maantiepyörissä. Kuitenkin mm. pitkiä chainstaytä on markkinoitu sillä perusteella, että ne vakavoittaa pyörää kovissa vauhdeissa. Juuri mitään muuta posiviista vaikutusta kuormaamattoman pyörän käyttäytymiseen ei chainstaytä pidentämällä saavuteta.
Tuosta tulee mieleen, että gg-pyörien evoluution alkuaikoina, kun runkoja ei keksitty tai osattu tehdä sellaisiksi, että saataisiin paksut renkaat sopimaan lyhyempään chainstayhin, ratkaistiin ongelma helposti: pidennettiin chainstaytä ja markkinoitiin pitkät chainstayt sopivin verukkein :)
Mutta niitä oli silloin kun GG-buumi alkoi joskus vajaa 10 vuotta sitten. Mutta vielä 2021 tälläinen kusetus oikealla fillaribrändillä, markettipyörät erikseen :D
Eikö sen nyt pitäisi olla selvää, että CX ja GG ovat erilaisia. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla samanlaisia.
Miksi ei kuulu olla erilaisia? Mitä ominaisuuksia itse kaipaat crosssarissa mitä et gg:ssä? Tai toisinpäin?
Trek Boone vs. Checkpoint on aika lähellä toisiaan, olisiko stackin ja reaching erot millien luokkaa ja Checkpointistä vielä Isospeedikin edestä pois. Mielenkiintoinen ratkaisu.
GG scene näyttää jakautuvan nyt suuresti palstapyöräilyyn, setämiesten steel is real, maantiemiesten kisaamisen ja vielä ihan normaaliin harrastamiseen. :)
Jokaiseen sceneen jotakin.. Itse haluan mukavuutta ja siksi päädyinkin usean mutkan kautta Topstone Leftyyn.
... on uudelleen avautunut selvä markkinarako sille hyvin tai mahdollisimman paljon lähellä maantiepyörää olevalle gravelpyörälle, jolla on tarkoitus ajaa sporttisesti ja kovaa hiekkateillä, muttei lastata sitä täyteen erinäköisiä laukkuja tai suunnata sinne missä maastopyörä tai ainakin kahden tuuman renkaat olisivat enemmän omiaan.
Minä olen tällaisen markkinarakoilun uhri ja haluaisin just tuon kaltaisen pelin. Eli, periaatteessa maantiepyörä (rennolla geometrialla), johon mahtuisi vaikka max 40mm renkaat alle.
Eilen tilasin yhden pyörän mutta kun se oli perusgraveli, niin tulin samoin tein katumapäälle ja peruin tilauksen.
F. Kotlerburg
25.08.2021, 11.58
Itse olen päättänyt, että en harrasta enää gravel grindausta. Ajelen vaan sorateitä millä ajelen niin ei mene väärin ja puristeilla ei tarvitse pahastua.
kosminen
25.08.2021, 12.13
Aikojen alussa oli vain "maastopyörä", vähän niinkuin nyt on gravel -pyörä. Ehkä tulevaisuudessa saadaan jotkut kivat markkinointitermit erilaisille "gravel" -pyörille. "retkipyörä", "maastoretkipyörä", "sorakilpapyörä", jne... :D
Noitahan olisi sitten helpompi itselleenkin hankkia/perustella useamman kun ovat selkeästi aivan eri segmentin laitteita. Ehkä pitää kuitenkin ensin totuttaa tavallinen kansa "graveliin" ja antaa harrastajien repiä hiuksia päästään kun tämä kenttä on niin sekaisin... :)
Paaton, toisilla kiekoilla GP5000:set, en oo rajoittunut... Mitäpä sitä muita kun noillakin pärjää omissa ajoissa.
...
Eilen tilasin yhden pyörän mutta kun se oli perusgraveli, niin tulin samoin tein katumapäälle ja peruin tilauksen.
Mikä on tämä perusgraveli, olisi hyvä saada esimerkki? Omaani olen pitänyt sellaisena, mutta enää en ole ihan varma.
GG scene näyttää jakautuvan nyt suuresti palstapyöräilyyn, setämiesten steel is real, maantiemiesten kisaamisen ja vielä ihan normaaliin harrastamiseen. :)
J
Joo, ja olennaisena lisänä hifistely, josta malliesimerkkinä integroidut ohjaamot. Männävuosina käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa ja ohjeistusta siitä, kuinka ohjaamoa säädetään fillaristin fyysisten mittasuhteiden, ajotavan ja notkeuden mukaan speissereillä ja stemmeillä. Sitä pidettiin Hyvänä asiana, että pyörässä on säätömahdollisuuksia. No ei, ihan v..n takapajuista :) Parasta herkkua ja kuuminta hottia nyt on täysin säätökelvoton ohjaamo. Kuulemma piuhoista tulee ilmanvastusta.... vai mitenkä se nyt on?
Eipä siinä... semmisen perään minäkin kuolaan. Makeen näköisiä, mutta typeriä.
Marsusram
25.08.2021, 13.49
Aikojen alussa oli vain "maastopyörä", vähän niinkuin nyt on gravel -pyörä. Ehkä tulevaisuudessa saadaan jotkut kivat markkinointitermit erilaisille "gravel" -pyörille. "retkipyörä", "maastoretkipyörä", "sorakilpapyörä", jne... :D
Noitahan olisi sitten helpompi itselleenkin hankkia/perustella useamman kun ovat selkeästi aivan eri segmentin laitteita. Ehkä pitää kuitenkin ensin totuttaa tavallinen kansa "graveliin" ja antaa harrastajien repiä hiuksia päästään kun tämä kenttä on niin sekaisin... :)
Alkuun maastureitakin usein pidettiin ATB - kategoriaan kuuluvina, kunnes ATB selvemmin erottui maasturipohjaisten hybridien kategoriaksi ja MTB tarkoitti varsinaista maastopyörää.
(suoratankograveli voisi hyvin olla ATB)
Ranskan- ja espanjankielissä on maasturi edelleen jokamaastonpyöra, VTT ja BTT.
Onhan integroitu hieno ja kun kaikki vaijerit piilossa mutta säätö- ja osavalikoima vähenee.
Oikeastaan kun järjellä miettii niin jossain ns. gravelissakin olisi ulkoiset täyskuoriset vaijerit ehdottomasti paras vaihtoehto...
viimeinenlenkki
25.08.2021, 17.47
Onhan integroitu hieno ja kun kaikki vaijerit piilossa mutta säätö- ja osavalikoima vähenee.
Oikeastaan kun järjellä miettii niin jossain ns. gravelissakin olisi ulkoiset täyskuoriset vaijerit ehdottomasti paras vaihtoehto... no enpä tiiä kyllä nuo sähkövaihteet on toimineet hyvin eikä ole tielle jättänyt tosin vara-akku mukana(sramin niin maasto kuin gravel pyörässä , maastopyörässä kaksi vuotta)myöskin jarruletkujen veto piilossa on hyvä etenkin pesun puoleen.
Maantiepyörässä vielä ymmärrän tuon kokonaan integroidun ohjaamon ja ohjaamon sisälle vedetyt vaijerit, mutta gravelissa menee jo vähän ohi. Stemmin vaihdot tms. vaatii aina jarruletkujen irroittamisen ja ilmaamisen, samoiten ohjauslaakerien puhdistus/rasvaus vaatii melkoisen rumban. Greivelissä se ilmanvastuskaan tuskin on niin merkittävässä roolissa, että kaksi näkyvissä olevaa, muutaman sentin jarruletkun pätkää olennaisesti vaikuttaisi menoon.
Form over function?
^^Ei kaikki aja sähköillä ja mitä ulkoiset pesua haittaa? Entäs jos haluat vaihtaa integroidun tangon/stemmin jossa vielä sisäiset vedot, löytyykö esim. laatustemmiä?
Maantiepyörässä vielä ymmärrän tuon kokonaan integroidun ohjaamon ja ohjaamon sisälle vedetyt vaijerit, mutta gravelissa menee jo vähän ohi. Stemmin vaihdot tms. vaatii aina jarruletkujen irroittamisen ja ilmaamisen, samoiten ohjauslaakerien puhdistus/rasvaus vaatii melkoisen rumban. Greivelissä se ilmanvastuskaan tuskin on niin merkittävässä roolissa, että kaksi näkyvissä olevaa, muutaman sentin jarruletkun pätkää olennaisesti vaikuttaisi menoon.
Form over function?Yhtälailla se ilmanvastus on siellä kestopäälysteen ulkopuolella, ja kaikenlisäksi se vaikuttaa jo aika alhaisissa vauhdeissa. Toki jos on tuulipuku päällä ja pyörään solmittu teltat ja muut pussukat, niin aerolla ei ole varmaan merkitystä.
Ja näissä missä on integroidut ohjaamot ja piuhat piilossa, niin ei myöskään ole niitä kiinnityksiä kaikenmaailman retkikeittimille ja teltoille.
K.Kuronen
25.08.2021, 20.58
^Sitä joutuu punnitsemaan, että suurin mahdollinen nopeus, vai helppo huollettavuus. Omassa käytössäni helppo huollettavuus ja eri osien vaihdettavuus nousee korkealle arvoasteikolla ja tämä sulkee tiettyjä ratkaisuja pois ja integroitu ohjaamo on tällainen.
Mitä huoltoa di2 ja hydro tarvitsee? Pesu helpottuu oikeasti, kun sitä kurapshaa ei ole joka raossa.
Tuo ohjauslaakerin putsaus on kyllä totta. Olisi kiva tietää tulevaisuuden varalle millaisia ratkaisuja on käytössä. Täytyykö kaikista purkaa piuhat pois jos ohjauslaakerin poistaa? En oikein usko.
K.Kuronen
25.08.2021, 21.55
...ja osien vaihdettavuus toisiin.
Integroidussa etupäässä kyse on pyörän yhdestä tärkeimmästä ominaisuudesta eli ulkonäöstä. Viimeistelty integroitu etupää yksinkertaisesti näyttää hyvältä. Toinen mikä selvästi helpottuu on pyörän pesu, kun vaijerit/letkut/johdot eivät ole tiellä. Uuden pyörän kanssa voi joutua vaihtamaan stemmin tai ohjaustangon, jolloin etupään joutuu purkamaan kerran. Ohjainlaakerit kestävät käytöstä ynnä muusta riippuen eri ajan, itsellä vaihto/huoltoväli on ollut noin 5 vuotta.
K.Kuronen
25.08.2021, 22.02
Mitä huoltoa di2 ja hydro tarvitsee? Pesu helpottuu oikeasti, kun sitä kurapshaa ei ole joka raossa.
Tuo ohjauslaakerin putsaus on kyllä totta. Olisi kiva tietää tulevaisuuden varalle millaisia ratkaisuja on käytössä. Täytyykö kaikista purkaa piuhat pois jos ohjauslaakerin poistaa? En oikein usko.
Oma kokemukseni on, että mikäli jotakin hyvin uitetusta kurapyörästä avataan, on kaikki siihen liittyvä puhdistettava hyvin ennen kasausta, sillä sellaista rakoa tai tiivistettä ei ole, joka osaansa hiekasta ei olisi saanut.
Integroidussa etupäässä kyse on pyörän yhdestä tärkeimmästä ominaisuudesta eli ulkonäöstä.
Totta.
Joskus tärkein juttu fillarissa oli, että sen pystyi esim. erilaisilla stemmeillä modaamaan itselleen millimetrin tarkasti sopivaksi.
Nykyisin ulkonäkösyistä samaan ohjaamoon on pakko sovittautua erilaisilla kehonpituuksilla, vartalomalleilla ja ajotavoilla ym.
Ulkonäkö ja sillä elvistely on tärkeää. Siksi minäkin sellaisen haluaisin.
K.Kuronen
25.08.2021, 22.10
Integroidussa etupäässä kyse on pyörän yhdestä tärkeimmästä ominaisuudesta eli ulkonäöstä. ...
Pyörän ulkonäkö ei ole mulle kovin korkealla asteikossa. Muokattavuus on ehkä tärkein ja se, että voin kierrättää osia nykyisten kolmen maantietankoisen kesken: osat (ja työkalut) valuvat vaihtojen myötä lopulta työmatkakäyttöön, jossa niitä ajetaan loppuun.
Integroidussa etupäässä kyse on pyörän yhdestä tärkeimmästä ominaisuudesta eli ulkonäöstä. Viimeistelty integroitu etupää yksinkertaisesti näyttää hyvältä. Toinen mikä selvästi helpottuu on pyörän pesu, kun vaijerit/letkut/johdot eivät ole tiellä. Uuden pyörän kanssa voi joutua vaihtamaan stemmin tai ohjaustangon, jolloin etupään joutuu purkamaan kerran. Ohjainlaakerit kestävät käytöstä ynnä muusta riippuen eri ajan, itsellä vaihto/huoltoväli on ollut noin 5 vuotta.
Oman kokemukseni mukaan ohjauslaakerit ovat täynnä hiekkaa muutamassa kuukaudessa. Vähän riippuu onko alapää miten suojattu, mutta esimerkiksi ninerissa putsasin tuon ensimmäisen vuoden aikana kolmesti ja sen jälkeen vaihdoin paremmin suojattuun ratkaisuun.
Ja samat tyypit mitkä toitottaa integroinnista ajaa maastopyörällä missä kymmeniä senttejä ylimääräistä vaijerinkuorta ja letkua...
Mikä on tämä perusgraveli, olisi hyvä saada esimerkki? Omaani olen pitänyt sellaisena, mutta enää en ole ihan varma.
No me ollaan vähän eri tasolla tässä harrastuksessa, joten mun perusgraveli oli XXL-kamaa, eli Whiten GX LTD. Mutta sitten tajusin, että tuo ei tuo mulle mitään uutta. Tai no, nestelevarit (jotka kyllä mieluusti ottaisin). Muilta osin enempi downgrade, varmaan ajofiilistä myöten.
Nykyinen wanha ratsu hoitaisi grävelöinninkin ihan hyvin, kunhan vaan laittaisi sopivampaa ja leveämpää kumia alle. Ja onhan se sentään grävelöinnin esi-isiä :)
Mutku ei. Nyt on tosiaan fiilis, että Endurance-maantiepyörä 40mm kumioptiolla voisi olla kova. Tuollaista odotellessa tilasin nykyiseen toiset kiekot, joihin laitan 28mm GP5000:t ja käydään koittamassa miltä tuntuu.
^Turha niitä 28millisiä hiekkateillä pelätä "Paattoman" lailla...
No me ollaan vähän eri tasolla tässä harrastuksessa, joten mun perusgraveli oli XXL-kamaa, eli Whiten GX LTD..
Ahaa, me puhuttiin eri asiasta. Luulin että olit ostamassa perusgravelia siinä mielessä, että olisi niin vaan gravel kuin vain olla voi. Niinkuin mulla. Mutta puhuitkin perustason gravelista.
Ärsyttää muuten sivumennen sanoen tämä viileän amerikankielen pakkosyöttö. Gravel-pyörä! Eihän maastopyöräkään ole mountain-pyörä!
Ja bikepacking on retkipyöräilyä saatana, oli sen suoritusformaatti mikä tahansa.
Ja onhan se sentään grävelöinnin esi-isiä :).
Luinko oikein rivien välistä eli CrossCheck? Jos, niin siinä tapauksessa yllättävän moneen pyörään vaihtaminen voi tuntua downgreidaukselta ainakin alkuinnostuksen jälkeen. :)
Tein tosiaan toissapäivä aeropyörä-gravelrengasviritykselläni satasen testilenkin, jossa hiekkatietä ja sorapolkuja vajaa 30 km. Ohessa muutama huomio ja ajatus tuosta testistä ja lenkistä. Pyöränä Orbea Orca Aero ja renkaina 32 mm Panaracer gravelkingit sk:t.
Hiekkatiellä ja poluilla pystyin etenemään ihan kohtuullisen ok, varsinkin mutkissa ja laskuissa piti olla aika kuitenkin aika tarkkana, akseliväli ja myös etuosa aika paljon lyhyempi kuin normaalissa gravelpyörässä, tunne oli vähän liian etupainotteinen ja etuosa kiikkerän oloinen; irtosoralla pelkäsin etusen luistavan ja pehmeällä haukkaavan. Edellä mainittu omaan tuntemukseen ja arvailuun perustuen. Tässä pitää muistaa että en ole mitenkään erityisen hyvä pyöränkäsittelijä.
Toe overlappia piti myös erityisesti varoa, kun sitä muutenkin on, niin selkeästi korkeampi rengas vielä lisäsi sitä. Ajoin maantiekengillä ja cleatit aivan takana.
Maantiellä gravelkingit rullasivat hyvin, kulku ei sillä tavalla häirinnyt että tunne olisi ollut kuin huonosti voidelluilla suksilla (kuten esim. pro one biteillä, ja kaverilenkillä). Kun datasta jälkikäteen katsoo niin jonkin verran enemmän töitä piti tehdä normaalin lenkkivauhdin suhteen. Noissa gravelkingeissä keskiosa on tasainen ja reunalla on vähän isommat nappulat, rengas ei siis ole tasaisen pyöreä vaan tuossa kohtaa on sellainen "kynnys", maantiellä mm. putkelta ajaessa tai jyrkässä kaarteessa huomasi kun rengas taittui tuon kynnyksen yli. Alussa tuo aiheutti muutaman oho-tilanteen.
Oma ajatus tuon perusteella on, että en tuosta pyörästä gravelpyörää saa, en edes kevyt sellaista. Rauhalliseen hiekkatieajoon ja siirtymiin ihan ok (32 rengastus tuossa kuitenkin liian iso, 28-30 slicksi parempi) sekä runkotilan kannalta ja sen vuoksi että joka tapauksessa pyörä jää vajaaksi gravelointiin, eikä maantiellä sitten myöskään ole hyötyä noin voimakkaasti kuvioidusta renkaasta.
Verrattuna aiemmin omistamaani Grizliin, niin uskoisin että siitä olisi saanut huomattavasti paremman maantiepyörän, kuin maantiepyörästä gravelpyörän, perusteena ennekaikkea rengastila ja askeliväli/etupainoisuus. Sellainenkin seikka myös tuli mieleen kuin pyörän aiottu käyttötarkoitus, eli kun tuota gravelointia harrastetaan aika eri tavalla ja jotka rasittavat pyörää ja sen osia myös aika eri tavalla, niin mitenkähän tuo on ylipäätään huomioitu. Valmistajat ilmoittavat vaihtelevasti mihin noita pyöriä saa käyttää heidän mukaansa.
Luinko oikein rivien välistä eli CrossCheck? ...
Helkama Kulkuri oli ennen tuotakin ;)
Tein tosiaan toissapäivä aeropyörä-gravelrengasviritykselläni satasen testilenkin, jossa hiekkatietä ja sorapolkuja vajaa 30 km. Ohessa muutama huomio ja ajatus tuosta testistä ja lenkistä. Pyöränä Orbea Orca Aero ja renkaina 32 mm Panaracer gravelkingit sk:t.
Hiekkatiellä ja poluilla pystyin etenemään ihan kohtuullisen ok, varsinkin mutkissa ja laskuissa piti olla aika kuitenkin aika tarkkana, akseliväli ja myös etuosa aika paljon lyhyempi kuin normaalissa gravelpyörässä, tunne oli vähän liian etupainotteinen ja etuosa kiikkerän oloinen; irtosoralla pelkäsin etusen luistavan ja pehmeällä haukkaavan. Edellä mainittu omaan tuntemukseen ja arvailuun perustuen. Tässä pitää muistaa että en ole mitenkään erityisen hyvä pyöränkäsittelijä.
Toe overlappia piti myös erityisesti varoa, kun sitä muutenkin on, niin selkeästi korkeampi rengas vielä lisäsi sitä. Ajoin maantiekengillä ja cleatit aivan takana.
Maantiellä gravelkingit rullasivat hyvin, kulku ei sillä tavalla häirinnyt että tunne olisi ollut kuin huonosti voidelluilla suksilla (kuten esim. pro one biteillä, ja kaverilenkillä). Kun datasta jälkikäteen katsoo niin jonkin verran enemmän töitä piti tehdä normaalin lenkkivauhdin suhteen. Noissa gravelkingeissä keskiosa on tasainen ja reunalla on vähän isommat nappulat, rengas ei siis ole tasaisen pyöreä vaan tuossa kohtaa on sellainen "kynnys", maantiellä mm. putkelta ajaessa tai jyrkässä kaarteessa huomasi kun rengas taittui tuon kynnyksen yli. Alussa tuo aiheutti muutaman oho-tilanteen.
Oma ajatus tuon perusteella on, että en tuosta pyörästä gravelpyörää saa, en edes kevyt sellaista. Rauhalliseen hiekkatieajoon ja siirtymiin ihan ok (32 rengastus tuossa kuitenkin liian iso, 28-30 slicksi parempi) sekä runkotilan kannalta ja sen vuoksi että joka tapauksessa pyörä jää vajaaksi gravelointiin, eikä maantiellä sitten myöskään ole hyötyä noin voimakkaasti kuvioidusta renkaasta.
Verrattuna aiemmin omistamaani Grizliin, niin uskoisin että siitä olisi saanut huomattavasti paremman maantiepyörän, kuin maantiepyörästä gravelpyörän, perusteena ennekaikkea rengastila ja askeliväli/etupainoisuus. Sellainenkin seikka myös tuli mieleen kuin pyörän aiottu käyttötarkoitus, eli kun tuota gravelointia harrastetaan aika eri tavalla ja jotka rasittavat pyörää ja sen osia myös aika eri tavalla, niin mitenkähän tuo on ylipäätään huomioitu. Valmistajat ilmoittavat vaihtelevasti mihin noita pyöriä saa käyttää heidän mukaansa.
Samanlaisia kokemuksia. Tuollaisen assupainotteiseen gravelliin toimii homma tosiaan toisinpäin paremmin. Laittaa siihen gravelliin asennon matalaksi ja renkaiksi 40mm sliksit. Ei tule tuota alletaittumista ja hiekallakin on vähän enemmän pitoa leveän renkaan ansiosta.
Sitten kun haluaa naksun enemmän gravellia, niin neliönappulaa alle. Esimerkiksi resolute. Tuokaan ei taitu alle assulla. Loistava rengas.
Luinko oikein rivien välistä eli CrossCheck? Jos, niin siinä tapauksessa yllättävän moneen pyörään vaihtaminen voi tuntua downgreidaukselta ainakin alkuinnostuksen jälkeen. :)
No ei nyt sentään mitään noin hienoa :)
Mulla on ajossa levariversio Cicli B:stä pitkällä takahaarukalla. Tartuin vaan tuolla aikaisemmin esitettyyn, että ekat grävelit olivat enempi CC pitkällä takahaarukalla. Olen antanut itselleni ymmärtää, että lähtökohta tässä mun pyörässä on ainakin jotenkin CC-puolella ja myöhemmin tähän mallliin on liimattu jäätävän pitkä (muistaakseni 440-450mm) takahaarukka. Taisit tämä on bikepacking-pyörä (trekking ei kuulosta trendikkäältä).
Desing / geometria on toki ajalta miekka&kivi, joten nää nykyvehkeet lienee aika lailla eri maata.
Okei. Täytyy jonkun ilmoittaa valmistajille että K.Kuronen tai nure ei tule koskaan ostamaan pyörää integroidulla ohjaamolla, eli valmistamisen voi hyvin lopettaa.
Tuskin ostaisin itsekkään, mut enpä mä kuvitellukkaan että niitä tehdään pelkästään mua varten...tai saattaisin jopa ostaakkin ja myöhemmin kirota sitä(ohjaamoa) edellä mainituista syistä.
K.Kuronen
26.08.2021, 09.17
Okei. Täytyy jonkun ilmoittaa valmistajille...
Älä turhaan vaivaudu, sillä olen jo laittanut sähköpostia kaikille niille valmistajille, jotka moiseen typeryyteen ovat ryhtyneet.
https://youtu.be/8vO8s4lF2QI
Tuosta edullinen paketti harrastuksen aloittamiseen 3T:ltä???? On kyllä omaan makuun hieno pyörä ja hieno video!
Tekeekö ne nyt oikeasti race maxeja Italiassa?
https://youtu.be/8vO8s4lF2QI
Tuosta edullinen paketti harrastuksen aloittamiseen 3T:ltä???? On kyllä omaan makuun hieno pyörä ja hieno video!
Älyttömän hieno toimituslaatikkokin! Nam....
Eikun se garage-boxi pitäääkin tilata erikseen 4 900€. Noo, kyllä sen kestää.
Moottoroitu ja toimii kaukosäätimellä. Sopisi hyvin olohuoneen sisustuselementiksi.
F. Kotlerburg
26.08.2021, 09.34
Minä niin mieleni pahoitin, kun kaikenmaailman integroituja ohjaamoja sun muuta on nykyään tarjolla. Pakkohan sellainen on sitten ostaa.
Minä niin mieleni pahoitin, kun kaikenmaailman integroituja ohjaamoja sun muuta on nykyään tarjolla. Pakkohan sellainen on sitten ostaa.
Somepyöräilyyn ehdoton kapine. Postailet kuvia siitä ahkerasti.
Älä turhaan vaivaudu, sillä olen jo laittanut sähköpostia kaikille niille valmistajille, jotka moiseen typeryyteen ovat ryhtyneet.[emoji1]
F. Kotlerburg
26.08.2021, 09.38
Somepyöräilyyn ehdoton kapine. Postailet kuvia siitä ahkerasti.
Voit aloittaa tuosta #3800 (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?38567-Canyon-maantiepy%C3%B6r%C3%A4&p=3063721#post3063721)
Kuuluu topicciin kun tuo on soralla ja siinä 28 milliset alla.
Samanlaisia kokemuksia. Tuollaisen assupainotteiseen gravelliin toimii homma tosiaan toisinpäin paremmin. Laittaa siihen gravelliin asennon matalaksi ja renkaiksi 40mm sliksit. Ei tule tuota alletaittumista ja hiekallakin on vähän enemmän pitoa leveän renkaan ansiosta.
Sitten kun haluaa naksun enemmän gravellia, niin neliönappulaa alle. Esimerkiksi resolute. Tuokaan ei taitu alle assulla. Loistava rengas.
Samoja kokemuksia maantiepyörästä soralla (varsinkin jos pinnassa on irtonaista tavaraa) myös itsellä, ohjauskulma on aivan liian jyrkkä soralle vaikka alla olisikin leveämmät (31.5mm) kumit alla. Gravelpyörä 33mm slikseillä oli ihan eri peli samoilla reiteilllä. Eli jos yksi pyörä pitäisi olla niin varmaan gravel olisi fiksumpi, maantiepyörä on toki kivempi maantiellä.
Integroiduista ohjaamoista: omassa SL7 Tarmacissa on sellainen semi-integroitu ohjaamo, eli letkut kulkee stemmin alla. Stemmin voi vaihtaa ihan normaalisti jos haluaa, mutta ohjainlaakerin vaihtoa varten pitää letkut irroitella kahvoista. Maantiepyörässä varmaan ihan jees, mutta jossain kuravellipyörässä alkaisi harmittamaan kerta vuoteen moinen operaatio tehdä.
Somepyöräilyyn ehdoton kapine. Postailet kuvia siitä ahkerasti.
Kait noissa on jo integroitu some-selfie-kamerakin?
Tekeekö ne nyt oikeasti race maxeja Italiassa?
Ymmärtääkseni vain tätä kuitulangoista kudottua Italia -mallia. Hieno runko hänelle jolle vain paras on kyllin hyvää.
Mulla on ajossa levariversio Cicli B:stä pitkällä takahaarukalla. Tartuin vaan tuolla aikaisemmin esitettyyn, että ekat grävelit olivat enempi CC pitkällä takahaarukalla. Olen antanut itselleni ymmärtää, että lähtökohta tässä mun pyörässä on ainakin jotenkin CC-puolella ja myöhemmin tähän mallliin on liimattu jäätävän pitkä (muistaakseni 440-450mm) takahaarukka. Taisit tämä on bikepacking-pyörä (trekking ei kuulosta trendikkäältä).
Desing / geometria on toki ajalta miekka&kivi, joten nää nykyvehkeet lienee aika lailla eri maata.
Ciclin veljessarja oli ihan hyvä, hyvään runkoon kasattuja, ilman beetä kisahenkinen CC, B oli retkipyörä ja veljessarjaan kuuluva velipuoli NoSaint Luzifer 26" maasturi, etenkin krossari oli tämän palstan suosikki pitkään. Minulla tuo maasturi, joka sai muutama vuosi sitten jäykän keulan, se käy suoratankoisena ajokkina mainiosti, kasattu aikansa parhailla osilla.
Cicli B pitkine takahaarukoineen on lähellä tämän päivän sorapyöriä, keula on myös pitkä, sen sovittaminen lyhyelle selälle on kait se haastavin juttu, muutoinha tuota runkoa voisi päivittää päivittäiseen käyttöön vielä pitkään, jos ei kummempia rymäyksiä satu. Kestää
ohuet kevyet alurungot pitkään jos ei kolaroi.
Ihan hieno tuo 3T, ja on siinä jotain teknistä etuakin vs. tavallinen Kiinan versio. Muuten pelkkä Made in Italy ei toisi lisäarvoa massatuotteessa, IMHO.
Mutta ei tuota uskalla ostaa, Hambini huomaa kuitenkin keskiön olevan vinossa :D
^ Sen garage-lootan ostamisella voisin aloittaa
Custom bike garage with space for all your gear
https://60thanniversary.3t.bike/
^20tonnilla saa paljon tavaraa mutta moni voi olla eri mieltä rungon maalauksesta...
Ciclin veljessarja oli ihan hyvä, hyvään runkoon kasattuja, ilman beetä kisahenkinen CC, B oli retkipyörä ja veljessarjaan kuuluva velipuoli NoSaint Luzifer 26" maasturi, etenkin krossari oli tämän palstan suosikki pitkään. Minulla tuo maasturi, joka sai muutama vuosi sitten jäykän keulan, se käy suoratankoisena ajokkina mainiosti, kasattu aikansa parhailla osilla.
Cicli B pitkine takahaarukoineen on lähellä tämän päivän sorapyöriä, keula on myös pitkä, sen sovittaminen lyhyelle selälle on kait se haastavin juttu, muutoinha tuota runkoa voisi päivittää päivittäiseen käyttöön vielä pitkään, jos ei kummempia rymäyksiä satu. Kestää ohuet kevyet alurungot pitkään jos ei kolaroi.
Kiitos infopläjäyksestä, tää B-malli onkin siis bikepackingin esi-isiä :)
Mutta joo, olen tykännyt. Ainoa isompi harmitus on (IS mount?) takajarrukiinnityksen suunnitteluvirhe takakolmion sisässä. Satulalle on tosi niukasti tilaa. Nytkin BB7:n korvakkeen kulmasta on sirkkelöity nurkka pois mutta silti on ahdasta ja takimmainen kiinnityspultti osuu takakolmion ylempään putkeen. Aika nihkeetä säätää satulaa. Täytyy kuitenkin koittaa puskea sitä ulommas, jotta uudet jarrupalat mahtuisivat.
BB7 on 160mm levyn PM-adapterilla kiinni, niin olisko 180mm levyn adapterilla enempi tilaa satulalle?
Ja anteeksi retkeilyhäiriö GG-ketjussa :)
Satulan sovituksen ongelma lienee noita yhteensopimattomuusongelmia, joita pyörien kanssa riittää ja rittää.
Cicliä kasasi pyörähuolto.com, möi runkosarjojakin, siellä voisi olla vielä tietoa näihin liittyvistä jutuista, jos viitsivät arkistoja kaivaa.
Cicli B:llä ajaa vielä rutosti, jos tässä vähän yrittäis nostattaa intoa!
Hyvin nämä gg ketjuun käy.
Tässä kuva mun rungosta
https://www.mtbr.com/threads/no-saint-luzifer-scandium-frameset.200550/#lg=thread-200550&slide=1
Tässä vois olla Cicli B:stä, vähän epävarma onko ihan oikea
https://geometrygeeks.bike/bike/cicli-b-fly-2006/
Yhtälailla se ilmanvastus on siellä kestopäälysteen ulkopuolella, ja kaikenlisäksi se vaikuttaa jo aika alhaisissa vauhdeissa. Toki jos on tuulipuku päällä ja pyörään solmittu teltat ja muut pussukat, niin aerolla ei ole varmaan merkitystä.
Ja näissä missä on integroidut ohjaamot ja piuhat piilossa, niin ei myöskään ole niitä kiinnityksiä kaikenmaailman retkikeittimille ja teltoille.
Toki aerodynamiikka vaikuttaa hiekkatielläkin, mutta suhteessa aika paljon vähemmän kuin maantiellä, kun nopeudet ovat matalammat ja suurempi osa energiasta menee alustan ja renkaiden kasvaneeseen vierintävastukseen.
Lisäksi kun gravelia on markkinoitu rennompana vaihtoehtona maantiepyöräilylle, missä nopeudella ei ole niinkään merkitystä, niin sekuntien viilaaminen aerodynamiikan kautta on vähän ristiriidassa tän "gravel-hengen" kanssa.
Hyvän näköinenhän kokonaan integroitu ohjaamo kieltämättä on, mutta tulee tosiaan käytettävyyden kustannuksella.
Väärin! Hitaassa vauhdissa aerodynamiikka tuo suhteellisesti enemmän etua ajassa mitattuna, kuin nopeassa, niin! :cool:
Mutta eipä siinä, olen itsekin mieluummin lenkillä kuin perillä (juomassa pienpanimo-oluita). Eihän pyöräilemästä normaalisti ole mikään kiire pois.
^Ulkonäkö kyllä OK ja jos olisi johonkin standardiin kuski luotu niin mikäs siinä mutta esim. Canyonillakin pitäisi saada valita yhdistelmä kun pyörän hankkii...
K.Kuronen
26.08.2021, 16.16
^^Ilmanvastus kasvaa suhteessa nopeuden neliöön.
Jos kaksi viisi milliä paksua, lyhyttä letkunpätkää aiheuttaa harrastefillaristille suurta huolta valtavasta ilmanvastuksesta ja nopeuden hyytymisestä niin harkitsisin kyllä muidenkin ulokkeiden karsimista. Korvanlehdistä voi aloittaa. :)
Toki aerodynamiikka vaikuttaa hiekkatielläkin, mutta suhteessa aika paljon vähemmän kuin maantiellä, kun nopeudet ovat matalammat ja suurempi osa energiasta menee alustan ja renkaiden kasvaneeseen vierintävastukseen.
Lisäksi kun gravelia on markkinoitu rennompana vaihtoehtona maantiepyöräilylle, missä nopeudella ei ole niinkään merkitystä, niin sekuntien viilaaminen aerodynamiikan kautta on vähän ristiriidassa tän "gravel-hengen" kanssa.
Hyvän näköinenhän kokonaan integroitu ohjaamo kieltämättä on, mutta tulee tosiaan käytettävyyden kustannuksella.No toihan ei taas ole totta. Jotain 80% vastuksesta tulee kuskista(ja pyörästä?), ja nimenomaan ilmanvastuksen myötä. Eikä renkaissakaan taida vierintävastus olla se suurin tekijä, vaan aerodynamiikka siinäkin.
Ja niinku tossa joku jo sanoi niin hitaassa vauhdissa säästää enemmän.
https://youtu.be/89KEevSRcGw
^^Ilmanvastus kasvaa suhteessa nopeuden neliöön.https://youtu.be/O-7g1kqYJAY
K.Kuronen
26.08.2021, 17.14
^Mitä jos ei aja millään kynnysteholla sitä gravelia, vaan välillä kruisailee, että jos on reidessä reserviä, tai jos pysähtyy hetkeksi ihmettelemään jotakin?
^Mitä jos ei aja millään kynnysteholla sitä gravelia, vaan välillä kruisailee, että jos on reidessä reserviä, tai jos pysähtyy hetkeksi ihmettelemään jotakin?
OIKEESTI! Nenä stemmiin ja mukana olevat kaverit tiputetaan ja eksytetään mahdollisimman kauas korpeen. Toi on gravellia.
K.Kuronen
26.08.2021, 17.29
Oikeasti on herttaisen yhdentekevää hitaan kuskin murehtia aeroudesta, sillä hidasta eteneminen on silti. Sitten kun kisataan kärkipaikoista ja reidestä on jo otettu se, mitä irtoaa, niin on huomattavasti helpompaa painaa nenä stemmiin, kuin treenata 20 wattia lisää reiteen.
Oikeasti on herttaisen yhdentekevää hitaan kuskin murehtia aeroudesta, sillä hidasta eteneminen on silti. Sitten kun kisataan kärkipaikoista ja reidestä on jo otettu se, mitä irtoaa, niin on huomattavasti helpompaa paina nenä stemmiin, kuin treenata 20 wattia lisää reiteen.Ei siitä kukaan kai ole murehtinu
Jos muuten ohjaamon airottomuus huolettaa, niin helpoiten sen saa aerommaksi, kun laittaa jonkun laukun tai makkaran siihen tankoon (https://www.renehersecycles.com/aerodynamics-rando-vs-racer/), eikä ole väliä, että onko ohjaamo integroitu vaiko eikö.
^ mjaa[emoji848] gcn videolla taas testattiin tuulitunnelissa, niin esim numerolappu tuossa edessä maksoi 9W, olisko ollu joku 40kmh nopeudessa. Ja olikohan pyöräilijän sadetakki tehnyt melkein 30w verrattuna sellaseen perus maantiepyöräilijän trikoopaitaan
Mut joo, tuskin nyt ohjaamon tai kaapeleiden aeroudella suurta merkitystä on tavan polkijalle, mutta sillä on että ajaako lepattavassa flanellissa vai paremmin istuvassa paidassa.
No toihan ei taas ole totta. Jotain 80% vastuksesta tulee kuskista(ja pyörästä?), ja nimenomaan ilmanvastuksen myötä. Eikä renkaissakaan taida vierintävastus olla se suurin tekijä, vaan aerodynamiikka siinäkin.
Ja niinku tossa joku jo sanoi niin hitaassa vauhdissa säästää enemmän.
Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä kun taas renkaiden vierintävastus nopeuden suhteessa, näin ilmanvastuksen osuus ei ole siis mikään kiinteä luku. Tätä voi hahmottaa vaikka https://www.gribble.org/cycling/power_v_speed.html ja http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm.
Toisekseen renkaiden vierintävastus on merkittävä ongelma heti kun mennään siloisen asfaltin ulkopuolelle ja merkitys kasvaa nopeasti kun soratie muuttuu sileästä raffiksi metsäautotieksi. Vierintävastus puolestaan tässä sisältää sekä renkaan muodonmuutoksen energiahävikin kuin kuskin pomppimisesta aiheutuvan hävikin.
Joten jos gravelia ajaa siellä vähemmän siloisella pinnalla niin parin kaapelin ilmanvastus on murheista pienin ja veikkaisin että monella on liian vähän tietoa ja huomiota siihen miten rengasvalinta (rakenne & gummin ominaisuudet, sekundäärisesti kuvio) ja rengaspaineet vaikuttavat vierintävastukseen (ja mukavuuteen & hallintaan).
F. Kotlerburg
26.08.2021, 19.02
Jos kaksi viisi milliä paksua, lyhyttä letkunpätkää aiheuttaa harrastefillaristille suurta huolta valtavasta ilmanvastuksesta ja nopeuden hyytymisestä niin harkitsisin kyllä muidenkin ulokkeiden karsimista. Korvanlehdistä voi aloittaa. :)
Pöljä. Sitä varten on aerokypärä ettei korvanlehdet haittaa. Kuuluu jokaisen gravellistin vakiovarusteisiin.
^ mjaa[emoji848] gcn videolla taas testattiin tuulitunnelissa, niin esim numerolappu tuossa edessä maksoi 9W, olisko ollu joku 40kmh nopeudessa. Ja olikohan pyöräilijän sadetakki tehnyt melkein 30w verrattuna sellaseen perus maantiepyöräilijän trikoopaitaan
Mut joo, tuskin nyt ohjaamon tai kaapeleiden aeroudella suurta merkitystä on tavan polkijalle, mutta sillä on että ajaako lepattavassa flanellissa vai paremmin istuvassa paidassa.
Artikkeli totesi, että laukku auttaa nimenomaan aerotuckissa, muutoin se lisää ilmanvastusta. Numerolapun kanssa voisi kuvitella menevän samoin.
^ mjaa[emoji848] gcn videolla taas testattiin tuulitunnelissa, niin esim numerolappu tuossa edessä maksoi 9W, olisko ollu joku 40kmh nopeudessa. Ja olikohan pyöräilijän sadetakki tehnyt melkein 30w verrattuna sellaseen perus maantiepyöräilijän trikoopaitaan.
Totta, sadetakki on ihan selkeä tapaus ja numerolapun ongelma on levymäinen muoto, joka aiheuttaa pyörteen taakseen.
Kun graveleitten ei tarvi välittää uci-säännöistä, saisi pyöristä oikeasti aerompia sillä, että eteen lisättäisiin pieni kate. Mutta eipä niin voi tehdä, kun ei ole muotia, ainakaan vielä, ja sensijaan myydään sitten muodikkaampia integroituja ohjaamoja, joitten todellinen hyöty aerodynamiikan kannalta on jotain olemattoman ja melkein olemattoman väliltä.
Toinen helppo tapa parantaa kuski+pyörä-yhdistelmän aerodynamiikka, on laittaa sileäpintainen, takaa pyöreähkö reppu kuskin selkään.
Perus maantieasennossa ajavan kuskin ja pyörän ilmanvastuskerroin jossain 30 kieppeillä eli lähes kaksi kertaa suurempi kun nykyaikaisen henkilöauton kerroin. Siksi ei kannata käydä salilla ainakaan hartioita levittämässä ja reidetkin on parempi pitää mahdollisimman soukkina. (Syy siihen, miksi mulla pyörä ei kulje…)
Mutta selvis sekin, miksi musta kroonisesti tuntuu siltä, että fiksi Dirtrolleri on mun pyöristä nopein, vaikka siinä on epäaero riseri ja lötköin runko - tietenkin, koska siinä ei ole niitä hidastavia vaijereita niin paljoa ja joskus ei ollenkaan. :D
No toihan ei taas ole totta. Jotain 80% vastuksesta tulee kuskista(ja pyörästä?), ja nimenomaan ilmanvastuksen myötä. Eikä renkaissakaan taida vierintävastus olla se suurin tekijä, vaan aerodynamiikka siinäkin.
Ja niinku tossa joku jo sanoi niin hitaassa vauhdissa säästää enemmän.
https://youtu.be/89KEevSRcGw
Huonosti kieltämättä asiani muotoilin, mutta pointti oli, että vierintävastuksen osuus on suurempi hiekkatiellä kuin maantiellä. Prosenttiosuuksista en osaa sanoa.
Toisaalta, valtaosa ilmanvastuksesta syntyy kuljettajasta, jolloin matalammalla ajoasennolla pääsee kovempaa. Matalammaksi pääsee helpommin, jos tanko on säädetty kuljettajalle sopivaksi, mitä voi olla vaikea saavuttaa, jos ohjaamoa ei pysty säätämään.
Löytyi jotain niistä Heinen tuulitunnelitesteistäkin, jotka on siis tehty ”normipyöräilijällä” eikä aika-ajoasennossa ja varusteissa jne. Suosittelen kyllä luettavaksi sitä All-Road Bike Revolution kirjaa. Tai suosittelen ainakin jokaiselle, joka ei ehdoin tahdoin halua lähteä ihan kaikkiin markkinointihöpsötyksiin mukaan. (Vaikka jonkinlaisen suotimen kanssa se kirjakin kannattaa lukea.)
https://www.renehersecycles.com/aerodynamics-of-real-world-bicycles/
…ja sit tietysti se karvajuttu: jalkakarvojen lisäksi aitojen gravelistien ikäväksi se parta varmaan kannattais ajaa pois, jos haluaa nauttia aerosta elämästä..
…ja sit tietysti se karvajuttu: jalkakarvojen lisäksi aitojen gravelistien ikäväksi se parta varmaan kannattais ajaa pois, jos haluaa nauttia aerosta elämästä..
Ei tarvii…
https://youtu.be/FkmCLOjk2h8
^ ah, toi pelasti pävän :)
F. Kotlerburg
26.08.2021, 20.42
Nyt mä keksin miksi ei oo koskaan tuntunut aidolta gravellistilta. Ei kasva parta.
^No voi :( Tähän pitää pyrkiä jos gravelisti haluaa olla.
Huomatkaa aerolätsä, lippa spoilerina.
https://imagizer.imageshack.com/v2/300x200q90/r/922/80iKw6.jpg
tchegge_
26.08.2021, 20.59
Kun graveleitten ei tarvi välittää uci-säännöistä, saisi pyöristä oikeasti aerompia sillä, että eteen lisättäisiin pieni kate. Mutta eipä niin voi tehdä, kun ei ole muotia, ainakaan vielä, ja sensijaan myydään sitten muodikkaampia integroituja ohjaamoja, joitten todellinen hyöty aerodynamiikan kannalta on jotain olemattoman ja melkein olemattoman väliltä.
Toinen helppo tapa parantaa kuski+pyörä-yhdistelmän aerodynamiikka, on laittaa sileäpintainen, takaa pyöreähkö reppu kuskin selkään.
Omaan silmään tuntuu että nykyään melkein jokaisen harrikan keulaan on ilmestynyt joku kate. Siitä saisi mallia sorapyöriin, sporttisempi pisaramainen vauhdikkaille ja täyskate setämiehemmille.
Itsellähän on sitä aerodynaamista pisaramuotoa haettu isolla mahalla, jollain pitää kompensoida isosta päästä johtuvaa suurta osa pinta-alaa.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Huonosti kieltämättä asiani muotoilin, mutta pointti oli, että vierintävastuksen osuus on suurempi hiekkatiellä kuin maantiellä. Prosenttiosuuksista en osaa sanoa.
Toisaalta, valtaosa ilmanvastuksesta syntyy kuljettajasta, jolloin matalammalla ajoasennolla pääsee kovempaa. Matalammaksi pääsee helpommin, jos tanko on säädetty kuljettajalle sopivaksi, mitä voi olla vaikea saavuttaa, jos ohjaamoa ei pysty säätämään.Mutta eikös nykyään aika-ajo pyörissäkin asentoa ole nostettu ja kavennettu?
No en tiedä, maantiestä, tai aika-ajoista. Tai mistään muustakaan missä ajetaan alle 40mm leveällä renkaalla. Tai niistäkään missä ajetaan leveämmällä.
Mutta selvis sekin, miksi musta kroonisesti tuntuu siltä, että fiksi Dirtrolleri on mun pyöristä nopein, vaikka siinä on epäaero riseri ja lötköin runko - tietenkin, koska siinä ei ole niitä hidastavia vaijereita niin paljoa ja joskus ei ollenkaan. :D
Olet jäljilllå. Lötkö teräsrunko on nopea, koska se on tehty siitä tuumaisesta vesijohtoputkesta :)
^Tuskin gravel hipsterit parrasta luopuu...
^Tuskin gravel hipsterit parrasta luopuu...Eikä kannata, koska se on aero.
^Ja toimii kuolalappuna...
Lisää aerovinkkejä gravelisteille:
https://cyclingtips.com/2021/08/7-10-watts-lost-the-best-gear-that-makes-you-slower/
Itsellähän on sitä aerodynaamista pisaramuotoa haettu isolla mahalla
Itselläni on myös, mutta olen alkanut epäillä sen järkevyyttä esim siksi, että se hieman häiritsee jalkojen liikettä alaotteella ajaessa.
Itselläni on myös, mutta olen alkanut epäillä sen järkevyyttä esim siksi, että se hieman häiritsee jalkojen liikettä alaotteella ajaessa.
Auttaisikohan tähän ongelmaan jos speksaisai lyhyemmät kammet pyörään. Ei tarvitsisi vähentää artesaani olueiden nauttimsita
Auttaisikohan tähän ongelmaan jos speksaisai lyhyemmät kammet pyörään. Ei tarvitsisi vähentää artesaani olueiden nauttimsita
Kieltämättä luovaa ongelmanratkaisua. Pitää ottaa harkintaan, jos "aero-kummun" pienentäminen osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi.
Kieltämättä luovaa ongelmanratkaisua. Pitää ottaa harkintaan, jos "aero-kummun" pienentäminen osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi.Lisäksi siirtää klosseja taaemmas. Jos kengässä loppuu vara niin poraa uudet reiät. Stemmin nosto auttaa myös. Ja taas saa juoda useamman palautusjuoman
Marsusram
27.08.2021, 14.58
Pisaranmuodon tavoittelussa tärkeintä on jättöpuolen imun pienentäminen. Muodon muokkauksessa kannattaa siis pisaramaisen aerokypärän lisäksi kehittää aerotakamus, jotta takapyörre pienenee.
Tuulen halkaisijan muodon vaikutus vatsaa kasvattamalla on selvästi pienempi.
Joissakin tapauksissa on hyödyllistä saada laminaarinen pintavirtaus pyörteiseksi, jotta takapyörre pienenee.
Tämä onnistuu tarpeeksi pintaryppyjä kasvattamalla.
El-Carpaso
27.08.2021, 15.39
Yksi tapa vähentää ilmanvastusta on myös täyttää ilmavirrassa liikkuvan esineen taakse jäävää "tyhjiötä" eli matalamman ilmanpaineen aluetta esineestä ulos pumpattavalla kaasulla. Renkaiden ilmaa tarvitaan vierintävastuksen alentamiseen ja pumpun virittäminen tuohon hommaan aiheuttaa varmasti enemmän vastusta kuin aerodynaamista hyötyä...
Yksi tapa vähentää ilmanvastusta on myös täyttää ilmavirrassa liikkuvan esineen taakse jäävää "tyhjiötä" eli matalamman ilmanpaineen aluetta esineestä ulos pumpattavalla kaasulla. Renkaiden ilmaa tarvitaan vierintävastuksen alentamiseen ja pumpun virittäminen tuohon hommaan aiheuttaa varmasti enemmän vastusta kuin aerodynaamista hyötyä...Mutta esimerkiksi säännöllinen mäkkäritankkaus tai mynthon pastillin syönti 10min välein tuottaa riittävästi peräilmaa tuohon tarkoitukseen.
^ Suosittelen runsaan hernekeittoaterian nauttimista ennen pyöräilyä.
Tämä taisi lähteä liikkeelle integroidun ohjaamon järkevyydestä (se näennäinen aerohyöty). Hyöty harrastelijalle on makeessa ulkonäössä ja that`s it. Turha muuta väittää.
Mutta jos tarvitsee sometusfillarin oston jälkeen alkaa säätää ohjaamoa jopa ajokelpoiseksi omille mitoille ja mieltymyksille niin onko ainoa mahdollisuus ostaa tuhannella eurolla uusi etupää vai onko noissa missään säätömahdollisuuksia?
Jossain taitaa olla halkaistut speisserit, että niitä nyt voisi siirrellä purkamatta ohjaamoa... stemmin lyhentäminen/pidentäminen?
Ohjainlaakerin huolto/putsaaminen lienee työteliään suorituksen takana joka tapauksessa.
Tämä taisi lähteä liikkeelle integroidun ohjaamon järkevyydestä (se näennäinen aerohyöty). Hyöty harrastelijalle on makeessa ulkonäössä ja that`s it. Turha muuta väittää.
Mutta jos tarvitsee sometusfillarin oston jälkeen alkaa säätää ohjaamoa jopa ajokelpoiseksi omille mitoille ja mieltymyksille niin onko ainoa mahdollisuus ostaa tuhannella eurolla uusi etupää vai onko noissa missään säätömahdollisuuksia?
Jossain taitaa olla halkaistut speisserit, että niitä nyt voisi siirrellä purkamatta ohjaamoa... stemmin lyhentäminen/pidentäminen?
Ohjainlaakerin huolto/putsaaminen lienee työteliään suorituksen takana joka tapauksessa.Eiköhän niissä speiserit pelaa niinku muissakin. Mutta stemmin pituus tai tangon leveys vaatii sit uuden ohjaamon ostoa.
Eiköhän niissä speiserit pelaa niinku muissakin. Mutta stemmin pituus tai tangon leveys vaatii sit uuden ohjaamon ostoa.
Noita integroituja ohjaamojahan on saanut ostaa jo vaikka miten kauan, vaikka olisi ulkoiset kaapelit.
Nyt on kaapelit piilossa ja ohjaamot semi-integroituja, eli stemmin pituutta voi vaihtaa. Se ei vaan ole standardi kamaa. Tosin kyllä niitä standardeja alkaa jo tulemaan. FSA:n acr on jo useissa pyörissä ja taitaa shimanon uusi tanko tukea tuota.
Olet jäljilllå. Lötkö teräsrunko on nopea, koska se on tehty siitä tuumaisesta vesijohtoputkesta :)
Jep, se on kyllä jännä ja mä alan ihan oikeasti uskoa Heinen planing-teoriaan. Kun Stigmataa polkee, niin se huokuu sellaista näennäistä voiman tunnetta. Tuntuu tehokkaalta, mutta lenkkien keskarit kertoo toista eikä sillä juur Strava-PB:täkään irtoa. Sopivasti lötköt kulkee vaivattomammin eikä eikä jalat väsy pidemmilla lenkeillä samalla tapaa. Rolleri on vähän tarpeettoman lötkö, putkelta lötkyy vähän liikaa, mutta silti sekin kulkee helpommalla kovempaa kuin Stiggy, mutta fiksivoimansiirron tehokkuus auttaa sitä myös.
K.Kuronen
28.08.2021, 08.27
^^Mahtaako tuo ACR kuitenkin olla parin stemmivalmistajan patentoima?
Mutta kurapyörään ainakin itseäni vähän arveluttaisi: kasataan tiukkaan nippuun ja esimerkiksi etujarrun letku näyttäisi olevan pujotettu sekä ylä- että alalaakerin läpi. Ja helmiliitokset letkuissa molemmissa päissä.
Siisti tuo tietenkin on, ja aerodynaaminen. Ja jos sillä kisakäytössä saadaan etua kilpakumppanin ulkoisiin vetoihin, niin silloin tietenkin.
Lisäys:
https://youtu.be/xivPK3yoidE?t=17
Joo, mikään asentajan unelma tollanen systeemi ei ole.
^Ja kuskin oltava standardien mukainen...
Cervelo S5 techpaperissa ulkoisten ja sisäisten kaapeleiden eroksi saatiin 45 kmh 13 g dragia, kääntyisikö noin 2 watiksi. Tässä testissä todennäköisesti dura-ace di2, eli 2 jarrukaapelia ja di2 kaapeli
Spessun youtubessa olevan tuulitunnelitestin perusteella roubaix ilman kaapeleita vs 4:n reilun kaapelin kanssa ero 40 km (45 kmh) 12 sek. Tämä lienee tasolla 4 wattia ja 35 kmh:ssa 2 wattia. Siistillä kaapeloinnilla ero vielä pienenee.
Eli säästö 1 wattia per kaapeli 45 kmh:ssa ja 0,5 wattia per kaapeli 35 kmh ?
Olisiko tuo oikea taso ?
^ Jos sorateillä harrastus-, huvi- ja kuntoilumielessä ajeleva henkilö on huolissaan noista wateista ja tarpeellisista ajansäästöistä niin kannattaa ehdottomasti laittaa päähänsä myös tämmöinen:
https://imagizer.imageshack.com/v2/226x200q90/r/922/ZEcpaX.jpg
Piti oikein tarkistaa, etten kirjoittele time-trial-, aero- tai kilpapyöräilyketjuun...
Varmaan ihan normaali maantie aerokypärä ja skinsuit ovat riittäviä, ainakin jos katsoo esim. Belgian Waffle Riden kärkipään lähtijöitä.
Tuosta on ihan mukavanoloinen raportti Dylan Johnsonilta, joka sijoittui kuudenneksi.
Aika iso osa tästäkin genrestä ja sen kehityksestä taitaa sitten lopulta mennä ja tulla kilpailupuolelle.
https://www.youtube.com/watch?v=n2CLy0yB2ek&t=516s
On muuten vanhan liiton maastomeininki aika lähellä nykygravelia, kuten on ollut puhetta. Ao. pläjäyksessä maasto- ym. meininkien lisäksi about 07.27 alkaen myös Spessun Rock Combon promopätkä. Meininki ollut gravel jo 1989. Onneksi porukka ei silloin vielä haksahtanut näihin markkinamiesten hömpötyksiin.
https://m.youtube.com/watch?v=8pwYMLVQsc0
^ Silloin ei ollut niin paljon näitä "Reach/stack " uskovaisia niin paljoa, silloin ajettiin millä milloinkin...
Hyvin paljon on kalusto muuttunut, mutta kuskit ja ajoasennot ennallaan nyttemminkin.
El-Carpaso
31.08.2021, 11.59
Ainakin maantie/gravel/cx-puolella stack ja reach toivat tervetullutta selkeyttä pyörien mitoittamiseen. Putkipituudet ovat suoraan sanottuna aivan turhia koon etsinnässä. Stack kertoo heti kaiken olennaisen pyörän korkeudesta ja reach kertoo vain olennaisen pituuden ilman satulaputken kulman vaikutusta. Eipä niitä kulmia voi jättää huomiotta (en esim pysty ajamaan canyonin pyöriä liian jyrkkien kulmien takia), mutta niiden ei pitäisi olla mukana korkeus- ja ulottuvuusmitoittamisessa. Kulmat liittyvät sitten eri asioihin.
Mitä…uudet 12spd Dura-Acet ja Ultegrat julkastu tunti sitten ja täällä ei vielä käy keskustelu kuumana? Onks kaikki jossain väärässä paikassa niinku esim. ajamassa oikeesti…? :)
https://www.gravelcyclist.com/bicycle-tech/shimano-launches-12-speed-ultegra-r8100-di2-wireless-cockpit-faster-shifting-improved-brakes-no-new-wheel-standards-freehubs/
^ kiva kun 12-pakka menee normivapariin. Olisko tulevassa GRX:ssä vaikka 11-40 tarjolla.
F. Kotlerburg
31.08.2021, 20.13
Siis noihan kuuluu maantiepyöriin ja muutenkin tuossa on liikaa johtoja. Vaatiko tuo Di2 vielä rungolta jotain erityistä?
Ai juu... jotain johdonpätkiä vaikka "wireless", WTF?
F. Kotlerburg
31.08.2021, 20.20
Ai juu... jotain johdonpätkiä vaikka "wireless", WTF?
No siis se on wireless vaihtamisen osalta ja akusta pitää vetää johdot vaihtajille ja se akku piilottaa johonkin.
Jotenkin tuntuu, että SRAM vetää aika paljon paremmin tällä saralla atm.
No siis se on wireless vaihtamisen osalta ja akusta pitää vetää johdot vaihtajille ja se akku piilottaa johonkin.
Jotenkin tuntuu, että SRAM vetää aika paljon paremmin tällä saralla atm.
Juuri näin. Tähän tyyliin:
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/08/30160139/Shimano-Wireless-wired-drivetrain-position.jpg
https://bikerumor.com/2021/08/31/shimano-dura-ace-and-ultegra-deliver-fastest-shifting-ever-with-wireless-12-speed-groups/
Täytyy myöntää että lievä pettymys jos nyt näin voi sanoa. Tämä Sramin systeemi on mielestäni järkevämpi.
No siis se on wireless vaihtamisen osalta ja akusta pitää vetää johdot vaihtajille ja se akku piilottaa johonkin.
Jotenkin tuntuu, että SRAM vetää aika paljon paremmin tällä saralla atm.
Itse olen vähän eri mieltä. Sramin vaihtajat ovat kauheita mölkeröitä. Varsinkin nämä uudet 12sp shimanot ovat tosi siroja ja nättejä.
En oikein nää mitään hyötyä tuosta langattomuudesta. No ehkä hima-asentajalla on helpompaa. Tietysti asennus ei vie aikaa myöskään fillarikauppiailta, mutta eipä taida säästynyt aika näkyä fillareiden hinnoissa.
JohannesP
31.08.2021, 22.15
Olisikohan Sramilla ollut patentit näihin täyslangattomiin niin ihan pätevä peruste piuhoihin.
Uusi Shimano ketju avattu. Siirrytään sinne.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?63076-Dura-ace-9200-ja-Ultegra-8100
Siis ei Virvelitehtaan tosiaan kannattaisi puhua langattomuudesta... Sirous ei muuta tilannetta.
Hiekkahentunen
01.09.2021, 12.22
Tilasin eilen Canonyolita Grail CF SL 7 ja Grail (AL) 7 1by.
Toinen jää minulle ns työmatka-ajoon. Tykkään vaihtaa pyörää aika ajoin, joten pyörän jälleenmyyntiarvo kiinnostaa.
1) Mitä luulette, kumpi menee paremmin kaupaksi, kun hinta laitetaan kohilleen?
2) MIten tulisi suhtautua 1by kampeen vs. miten Hover bar kiinnostaa ostajia?
Myin vaimon Grail 6.sen alle tunnissa, joten ainakin ostajan kannalta osaan hinnoitella tuotteet oikein, vai oliko tuote vaan niin myyvä.
Käytän hyödyksi Canyonin 30 päviän palautusoikeutta, joten suurin painoarvo tulee kuitenkin pyörän käyttöarvolle. Saa nähdä miten 1by riittää työmatkakiihdytyksiin suoralla..
Niin ja minulla on ollut Grail AL6 josta tykkäsin, mutta se meni lunastukseen. Ostin Domanen tilalle, mutta sillä tykkään - siis todella tykkään - ajaa ainoastaan pikiteitä.
^
1) al koska se tulee olemaan halvempi torilla
2) 1x:ään voi suhtautua normaalisti, kelpaa hyvin ostajalle. Henkaritanko voi olla hankalampi, muttei sekään myyntiä estä.
Myin vaimon Grail 6.sen alle tunnissa, joten ainakin ostajan kannalta osaan hinnoitella tuotteet oikein, vai oliko tuote vaan niin myyvä.
Mitä olen muutaman kuukauden seurannut käytettyjen markkinoita, niin minusta nyt on myyjän markkinat, kun uusia ei saa tai saa tosi nihkeesti.
Itse en ostaisi 2-3v vuotta vanhaa pyörää pari tai kolmesataa uutta halvemmalla, on uudella saatavuutta tai ei. Kuitenkin tällä tavalla hinnoitellut pyörät katoavat fillaritorilta hetkessä, varsinkin Canyonin kaltaiset suositut merkit. Toki lopullista kauppahintaa ei tiedetä mutta en usko, että ne paljoa poikkeaa pyynnistä.
Canyoni on tosiaan hyvä merkki ostaa uutena ja vähän käytettynä. Uudesta saa hyvän hinnan vähän käytettynä, ainakin ajokauden aikana ja nykymarkkinoilla. Tuurilla käytettynä ostetusta voi saada omat pois, kun sopivasti ajoittaa oston ja myynnin.
Myyjän markkinat mutta monella myyjällä täysin epärealistiset kuvitelmat hinnoista, pari vuotta vanhasta parin tonnin perus pyörästä huudellaan 1500€ niin ollaan pahati hakoteillä...
Myyjän markkinat mutta monella myyjällä täysin epärealistiset kuvitelmat hinnoista, pari vuotta vanhasta parin tonnin perus pyörästä huudellaan 1500€ niin ollaan pahati hakoteillä...
Eihän tämä ole vielä mitään. Tuolla tulee niitä vastaa kun itse ostin erään pyörän pari vuotta sitten hintaan 1350€ uutena, niin samaa pyörää myydään 2v vanhana 1500€. Välillä tekis mieli kommentoida noihin ilmotuksiin mutta parempi pitää mölyt mahassa.
pyöräsimo
01.09.2021, 18.42
Myyjän markkinat mutta monella myyjällä täysin epärealistiset kuvitelmat hinnoista, pari vuotta vanhasta parin tonnin perus pyörästä huudellaan 1500€ niin ollaan pahati hakoteillä...
Ei kai siinä hakoteillä ole oltu, jos pyörä käy kaupaksi. Jos ei käy, on laskettava hintaa mikäli haluaa myydä. Yksinkertaista se on. Itse möin ensin vajaat 1500 pyydettyäni (oli liikaa, koska ei mennyt) pyörän 1200:lla (oli sopiva, koska meni), kun pidin pääni kylmänä. Olisi sen parikin kiinnostunutta jo tullut hakemaan 900:lla tai 950:llä, mutta en myynyt. 1000:lla olin jo yhdelle luvannut, mutta hän suostui vain 950:een, jolla en myynyt. Lopulta 1200 oli hyvä minulle ja ostajalle.
Yksi tapa vähentää ilmanvastusta on myös täyttää ilmavirrassa liikkuvan esineen taakse jäävää "tyhjiötä" eli matalamman ilmanpaineen aluetta esineestä ulos pumpattavalla kaasulla. Renkaiden ilmaa tarvitaan vierintävastuksen alentamiseen ja pumpun virittäminen tuohon hommaan aiheuttaa varmasti enemmän vastusta kuin aerodynaamista hyötyä...
Enpä oikein osannut olla naureskelematta tota tota ylläolevaa legendaarisen Mustion Muonituksen (https://live.staticflickr.com/65535/51418111542_b7f0739c76_h.jpg) lounaaksi tarjoilemaa kaalipataa eilen nautiskellessani. Lukeekohan omistajarouva salaa fillarifoorumia..?
https://live.staticflickr.com/65535/51419621204_11dc6e24b1_z.jpg
Sitten sen jälkeen fillari kulkikin niin, että vetäisin ihan kunnon pannut yhteen mutkaan, kun lähti etupyörä alta täysin yllättäen. Syyttäisin ehkäpä Stiggyn lyhyempää ja korkeampaa ajoasentoa yhdistettynä vähän vanhaa pyörää loivempaan keulaan isommalla rakella, joiden ansiosta etupyörälle tulee vähemmän painoa kuin mihin olen tottunut. Säärestä reiteen ihan kunnon gravel-ihottumat, reikä toisessa käsivarressa ja pari kylkiluuta kipeinä nyt..
SamiMerilohi
02.09.2021, 10.52
Myyjän markkinat mutta monella myyjällä täysin epärealistiset kuvitelmat hinnoista, pari vuotta vanhasta parin tonnin perus pyörästä huudellaan 1500€ niin ollaan pahati hakoteillä...
Hinta on kohdallaan jos kaupat syntyy. Nyt on tosiaan myyjän markkinat kun pyöriä on niin vähän saatavilla. Itsekin myin juuri pari kesää ajetun Canyonin maantiefillarin 75 prosentilla uuden hinnasta kun vaihdoin graveliin. Tyhmäähän se on liian halvalla myydä, ja jos taas hinta on liian korkea, niin sen näkee siitä ettei löydy ostajia.
edit. Vielä vastaus Hiekkahentuselle: todennäköisesti alumiininen Grail on helpompi myydä ihan vain siksi, että se on edullisempi. Mitä kalliimpi pyörä, sitä pienempi on potentiaalisten ostajien joukko.
^Joskus ostokiima hämärtää järkeä, ei kannata kuitenkaan tutulle myydä että pysyy puheväleissä...
... ei kannata kuitenkaan tutulle myydä että pysyy puheväleissä...
Täh? Voi tutuillekin myydä jos on kunnossa olevaa tavaraa tai ilmoittaa puutteet.
Sitten sen jälkeen fillari kulkikin niin, että vetäisin ihan kunnon pannut yhteen mutkaan, kun lähti etupyörä alta täysin yllättäen. Syyttäisin ehkäpä Stiggyn lyhyempää ja korkeampaa ajoasentoa yhdistettynä vähän vanhaa pyörää loivempaan keulaan isommalla rakella, joiden ansiosta etupyörälle tulee vähemmän painoa kuin mihin olen tottunut. Säärestä reiteen ihan kunnon gravel-ihottumat, reikä toisessa käsivarressa ja pari kylkiluuta kipeinä nyt..
Mutta olennaisin kysymys; tuliko fillariin naarmuja?
Jack, tarkoitin lähinnä jos huomaa jälkeen maksaneensa "ylihintaa"...
^^ No ei juurikaan, onneksi. Tankonauhaa vähän rullalle ja toiseen kahvaan jotain vähän. Kun kaatuu, niin kannattaa pitää huolta, että ei kaadu vetopuolelle… :)
Pelagolta uus Stavanger (https://pelagobicycles.com/stavanger/). Hinta tuntuu melko suolaiselta, vaikka onhan tossa vähän paremmat osat kuin aiemmissa versioissa.
^Katselin kanssa, runko halvinta perusputkea ja pyörän paino +12kg, jollekin ruutupaita hipsterille sopinee parhaiten...
Minusta Pelago on aina erittäin kiinnostava, kunnes pääsee spekseissä painon kohdalle. Nättihän tuo on.
^Samalla mielellä katselin, olisi panostettu ja tehty vaikka Reynoldsin putkesta niin pankin saatu kuriin... Tyylikäs retro silti...
Kerros Nure paljon olisi muuten samoilla specseillä raynoldsin painoero cromoon? En puhu siis mistään tälläisen retkipyörän käyttötarkoitukseen epäsopivasta folion paksuisesta seinästä niin turha verrata teräsmaantiekilpureiden painoihin.
F. Kotlerburg
03.09.2021, 09.25
Taitaa olla tuolla massalla ja geolla kunnon juna.
Sinänsä Pelago kai painaa suunnilleen samat, mitä muutkin luokassaan, mutta on ankkuri silti.
Pelago Stavanger 12,1 kg
Genesis Croix de Fer 11,9 kg
Kona Rove LTD 11,1 kg (Reynolds 725 ja hiilikuituhaarukka)
Colnago Master X-light maantiepyörä 8.1 kg (ihan heittona vain, kyllähän paksut renkaat, kuormauskyky, levyjarrut ja varmaan levyjarrujen takia vahvempi etuhaarukka tuovat paljon lisäpainoa).
^Vanhan liiton "Retkipyörä", tuollainen modernimpi pappapyörä ja varmasti tuollekin löytyy käyttäjäkuntaa... Taitaa olla runkokin niin painava että kuitukeulan ja kiekkojen vaihdolla kovasti kevene...
... Taitaa olla runkokin niin painava...
Paljonko se mielestäsi painaa? Kuinka paljon kevyempi olisi Reynoldsilla?
...että kuitukeulan ja kiekkojen vaihdolla kovasti kevene...
Keula lienee kilon luokkaa, tilalle Ritsin 400+ -grammainen seikkailukeula ja kiekoista puolisen kiloa. Deoren ankkuripakka johonkin kevyempään sekä ovh-alkaen putkiosat vaihtoon niin lähellä kymppiä jo olisi.
Paljonkos parhaat harrastusgravelointiin tarkoitut pyörät painavat? Ja onko se 10kg keskimäärin "ihan ok" gravelin paino?
Paljonkos parhaat harrastusgravelointiin tarkoitut pyörät painavat?
Parhaat? Mitä se parhaus on? Onko se kalleutta? Kaupasta saa alle 8 kg graveleita helposti rahalla.
Ja onko se 10kg keskimäärin "ihan ok" gravelin paino?
On.
Ite katoin tota Pelagon BB droppia. Pienissä koossa 70, isommissa 65 ja tosi isoissa 60.
Parhaat? Mitä se parhaus on? Onko se kalleutta? Kaupasta saa alle 8 kg graveleita helposti rahalla.
Joo, mun kysymyksessä oli väärä sana, eli keveimpiä harrastus- ei kilpakäyttöön tarkoitettuja graveleita tarkoitin.
Jack, luulen että rungon paino +2.3kg reippaasti kun 4130 putkesta väännetty ja Reynolds tai Columbus reippaasti alle... Oma MachoMan painoin valmiina 8.5kg, kylläkin ne "legendaariset" 4Seasonit oli alla ja sen runko painoi 2.3kg... Siis kyllä tuostakin kevyehkön saa jos haluaa mutta itse en enää lähtisi rakentamaan.
Tämä on vain spekulointia ja vertailua muihin perus teräsrunkoisiin.
Keula lienee kilon luokkaa, tilalle Ritsin 400+ -grammainen seikkailukeula ja kiekoista puolisen kiloa. Deoren ankkuripakka johonkin kevyempään sekä ovh-alkaen putkiosat vaihtoon niin lähellä kymppiä jo olisi.
Ja kokonaishinta kolme ja puoli? Kuitenkin käsissä tämän jälkeen ei mitenkään ihmeellinen runko voimasiirron peruspalikoilla....
Ja kokonaishinta kolme ja puoli? Kuitenkin käsissä tämän jälkeen ei mitenkään ihmeellinen runko voimasiirron peruspalikoilla....
En mä tiedä eikä kiinnosta enkä ole muuta väittänytkään, nurelle vaan huvikseni laskeskelin.
Wilieriltä tulossa myös kisahenkinen Rave SLR Gravel, samoin kuin Rave SLR Road. Ei vielä julkaistu virallisesti.
Olisiko tässä taas sellainen että samaan runkoon eri kilkkeillä tehdään kaksi eri "kategorian" pyörää
https://www.bellatisport.com/shop/product/6675/Wilier_Rave_SLR_Gravel_Disc_2022.html
SotkuPekka
03.09.2021, 12.45
Taitaa olla tuolla massalla ja geolla kunnon juna.
Aika epätavallinen geo gravelpyöräksi. Keulakulma 72,5, rake 58 jolloin trail on 50 tietämissä eli nopean puolella ja bb vielä -65mm. Tuskin tuosta junaa tulee ja rungon massa ei noihin vaikuta mitenkään.
Veikkaan että tuo rungon paino on ~2,6kg tietämissä. Nuo perusputkiset alkaa olla aika painavia eikä moni valmistaja niitä kehtaa enää ilmoitellakaan kuten ei Pelagokaan.
No hei. Mitä väliä. Se on terästä.
Siis aiheesta riippumatta, mistä suht edullinen titaani tai kuitu runko välillä gravel/jäykkäperä?
Voisi taas modifioida gravel käsitystä uusiksi...
Siis aiheesta riippumatta, mistä suht edullinen titaani tai kuitu runko välillä gravel/jäykkäperä?
ebayssahan noita löytyy.
Voisi taas modifioida gravel käsitystä uusiksi...
Tjaahas, suunnitelmat elää siis :)
Jack, loppupeleissä joka pyörä millä ajetaan pääasiallisesti hiekkateillä on gravel... Olkoot tanko suora tai vankila...
F. Kotlerburg
03.09.2021, 19.49
https://bikepacking.com/news/bearclaw-towmak-hardtail-mountain-bike/
Viimein on kunnon gravel julkaistu.
gallodepelea
03.09.2021, 20.14
Tuo uusi Pelago on hienon näköinen. Itse näen, että tuollainen Cr-Mo runko on parhaimmillaan pitkillä reissuilla ja lastattuna. Esim. oma Kona rove (teräs) 1x11 painaa varmasti saman mutta lastattuna se on hyvin vakaa. Ainoa mitä Konassa olisin halunnut muuttaa, on välitys vastaamaan maantiepyörän "iso limppua". Ajanko tällöin väärillä reiteillä vai väärällä pyörällä, sitä mietin. Jos nyt ostaisin uuden gravelin, niin tekisin joko niin, että ostan nopean hiilari- (tai alu-) pyörän päiväajoihin. Tai pidemmille taipaleille Cr-Mo rungon. Teräs on mulla ollut ikuista, joten se tulee vuosien aikana lopulta hyvin edulliseksi. Onhan se toki hassua, että paino on mitä on, mutta jos monet tulevaisuudessa siirtyy sähköpyöriin niin eikös ne ala 15kg:stä. Kaikki on suhteellista.
Ohiampuja
03.09.2021, 20.59
Tuo uusi Pelago on hienon näköinen...
Selvästi hienoin noista vähään aikaan linkatuista kuvista :)
Joo, mun kysymyksessä oli väärä sana, eli keveimpiä harrastus- ei kilpakäyttöön tarkoitettuja graveleita tarkoitin.
Salsan Sotalintu tuli eilen taloon, 8,6 kg.
--
Murphy elää!
Dangeholmin uusin viritys eli maali-stripattu Addicti (https://cyclingtips.com/2021/09/dangerholms-custom-7-13-kg-scott-addict-gravel-is-a-work-of-art/) vois olla aikalailla siellä skaalan alapäässä eli 7,13 kg.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2021/09/Scott-Addict-Gravel-Dangerholm-Custom-Dream-Build-19-1340x754.jpg
K.Kuronen
04.09.2021, 09.14
Salsan Sotalintu tuli eilen taloon, 8,6 kg.
--
Murphy elää!
Eikö Warbird kuitenkin ole Salsan malliston kisakone?
Eikö Warbird kuitenkin ole Salsan malliston kisakone?
Ehkä sitä sillä tavalla markkinoidaan. Toisaalta en ihan ymmärrä asettelua kisakone vs. adventure-pyörä.
--
Murphy elää!
helicomatic
04.09.2021, 17.27
Taitaa olla tuolla massalla ja geolla kunnon juna.
^Vanhan liiton "Retkipyörä", tuollainen modernimpi pappapyörä ja varmasti tuollekin löytyy käyttäjäkuntaa... Taitaa olla runkokin niin painava että kuitukeulan ja kiekkojen vaihdolla kovasti kevene...
Jack, luulen että rungon paino +2.3kg reippaasti kun 4130 putkesta väännetty ja Reynolds tai Columbus reippaasti alle... Oma MachoMan painoin valmiina 8.5kg, kylläkin ne "legendaariset" 4Seasonit oli alla ja sen runko painoi 2.3kg... Siis kyllä tuostakin kevyehkön saa jos haluaa mutta itse en enää lähtisi rakentamaan.
Tämä on vain spekulointia ja vertailua muihin perus teräsrunkoisiin.
Tuo uusi Pelago on hienon näköinen. Itse näen että tuollainen Cr-Mo runko on parhaimmillaan pitkillä reissuilla ja lastattuna. Esim. oma Kona rove (teräs) painaa varmasti saman ja lastattuna se on hyvin vakaa. Ainoa mitä Konassa olisin halunnut muuttaa, on välitys vastaamaan maantiepyörän "iso limppua". Ajanko tällöin väärillä reiteillä vai väärällä pyörällä sitä mietin. Jos nyt ostaisin uuden gravelin niin tekisin joko niin että ostan nopean hiilari (tai alu) pyörän päiväajoihin. Tai pidemmille taipaleille Cr-Mo rungon. Teräs on mulla ollut ikuista joten se tulee vuosien aikana lopulta hyvin edulliseksi. Onhan se toki hassua että paino on mitä on mutta jos monet tulevaisuudessa siirtyy sähköpyöriin niin eikös ne ala 15kg:stä. Kaikki on suhteellista.
https://bikerumor.com/2021/09/01/pelago-stavanger-gets-modern-tighter-geometery-and-has-more-room-for-gravel-packing/
Bikerumorin sivuilla sanotaan putken vahvuudeksi (main triangle) 0.8.-0.5-0.8 mikä on käsittääkseni sama kun vanhan liiton Reynolds 531?? Minusta tuo ei kuulosta pahalta vaikkei kyseessä ole tietenkään mikään kevyt runko verrattuna aluun ja kuituun. Se joka ostaa tällaisen ei paino ole kriteerilistalla kärjessä. Tietysti se pelkän rungon paino on heittämällä yli 2 kg mutta ei välttämättä kauhean montaa sataa grammaa? Olisi kuitenkin kiva tietää paino suurin piirtein ennen ostopäätöstä.
Minusta tuo uusi Stava vaikuttaa yllättävänkin hyvältä. Jopa herättää pieniä omistamisen haluja joita ei aiemmin ole Pelagon kohdalla juurikaan itellä ollut. Aidosti monikäyttöinen pyörä joka voisi korvata monta pyörää jos ei ota lajia liian tosissaan. On myös äkkiä katottuna hyvä geometria ja kiva väritys. Pelkän rungon saisi alle tonnilla mikä tänä päivänä ei kuulosta mitenkään ihan kohtuuttomalta. Kilpailijoiden, esim Soma Wolverinen hinta menee myös tonniin jos lisää haarukan, Surlytkään ei taida olla enää juurikaan halvempia. Aina sitä myös mieluummin tukee suomalaista brändiä.
4130 laatuinen teräs halvinta, 531 jo laadukkaampaa...
Eipä kai tuommoisissa EN-spekseihin tehdyissä teräsrungoissa ole juurikaan väliä sillä, että onko putkissa joku leima vai ei. Jotta niistä tulee tarpeeksi jäykkiä, niin melko paksuseinämäistä tavaraa niiden pitää olla, vaikka olisi tehty minkä laatuisesta putkesta ja kalliimmista/kestävämmistä putkista tehtynä hinta vaan nousee, mutta paino tai ominaisuudet ei juurikaan muutu. Stava taisi kaiken lisäksi olla testattu MTB-kategoriaan, joten se kestänee vähän rajumpaakin väärinpyöräilyä - toisin kuin esim. allekirjoittaneen ohut ja kevyt kustomteräs - eikä denttaa tai ruostu puhki yhtä herkästi. Mun mielestä Stava-runko vaikuttaa hintaansa nähden ihan ok:lta tontyyppiseksi rungoksi. Ja turha sitä tosiaan on verrata muovipyöriin tai niiden painoihin. Niitä ostavilla on eri preferenssit kuin potentiaalisella Stavan ostajalla.
Low trail -geossa on hyvät ja huonot puolensa ja riippuu vähän makuasioista, että tykkääkö sellaisesta vaiko eikö. Googlaamalla löytyy aiheesta juttua aika paljonkin.
helicomatic
04.09.2021, 18.22
4130 laatuinen teräs halvinta, 531 jo laadukkaampaa...
Yksinkertaistettuna kyllä mutta käsitykseni mukaan jos tavara on noin ohutta eli 0.8-0.5-0.8 on kyseessä laatuputki ihan sama millä nimellä sitä putkea myydään. Se ei ole vaan Reiskan tarralla varustettu.
helicomatic
04.09.2021, 18.47
Yksinkertaistettuna kyllä mutta käsitykseni mukaan jos tavara on noin ohutta eli 0.8-0.5-0.8 on kyseessä laatuputki ihan sama millä nimellä sitä putkea myydään. Se ei ole vaan Reiskan tarralla varustettu.
Selvennän vielä että molemmissa kyse tuplaohennetusta putkesta. 4130 ja chromoly -nimitykset on yleisnimiä ja niitä runkoja on myös sellaisia joissa on täysin ohentamattomia putkia. Reynolds 531 on tosiaan eri metallia koska ne tehtiin vain juottamalla muhveihin (ei voi hitsata) ja ehkä huono vertauskuva siksi. Kuitenkin yhtä paljon ohennettua putkea eli periaatteessa painaa lähestulkoon saman verran kun vastaavanpaksuinen 4130.
En ole siis mikään ekspertti mutta aihe on jonkun verran kiinnostanut vuosien varrella (voin siis olla myös väärässä).
El-Carpaso
04.09.2021, 19.33
531 on aika vanha teräs, eikä sitä enää valmisteta. Korvaaja on 631.
Vastaavasti 4130 on samaa tavaraa kuin reynolds 525 ja 725.
helicomatic
04.09.2021, 19.44
531 on aika vanha teräs, eikä sitä enää valmisteta. Korvaaja on 631.
Vastaavasti 4130 on samaa tavaraa kuin reynolds 525 ja 725.
Totta. Mutta yritin tässä sanoa että jos seinäpaksuudet/ohennukset ovat samat niin ominaisuudet ja painoa voidaan karkeasti verrata toisiinsa riippumatta mikä markkinointinimi putkella on. Pointtini oli että tuo 4130-nimitys kerro ihan koko totuutta rungon laadusta. 4130-putkea ja 4130-nimityksellä kulkevia runkoja on olemassa nimittäin paljon myös ohentamattomana.
Noilla eri teräslaaduilla ei ole minkäänlaisia paino- tai jäykkyyseroja eli siis jos putkien halkaisijat ja seinämävahvuudet on samat, ovat sekä paino että jäykkyys-/joustavuusominaisuudet identtiset riippumatta siitä, että mitä tavaraa putket on. Korkeampilaatuisessa putkessa vetomurtolujuus on suurempi eli sellaisesta tehty on vahvempi, mutta sillä ei ole merkitystä, jos 4130:stakin tehty on riittävän vahva.
EU-direktiiveihin tehdyistä teräsrungoista tahtoo tulla ”tarpeettoman vahvoja” 4130-putkistakin tehtynä, koska direktiivien jäykkyysvaatimus on tarpeettoman kova teräsrunkoja ajatellen, joista tulisi riittävän kestäviä vähän vähemmän jäykkinäkin. Sama koskee tehdastetkoisia teräshaarukoitakin ja varsinkin levyjarrullisia sellaisia.
Kiitos kaikille tämän graveli topikin kirjailijoille. Tätä on ollut viihdyttävä seurata ja samalla oppia monesta asiasta ja asian vierestä paljonkin.
Sain viikko sitten noin vuoden kestäneen projektin maaliiin uuden monikäyttöpyörän ajoon saamiseksi. Gravel tyyppinen pyörä oli tavallaan lähtökohtana.
Olin aikaisemmin todennut kuitumaantiepyörän kapeine kumeineen liian kovaksi ajaa ja siirtynyt spessun kuitu divergeen jossa olikin jo ihan mukavasti renkaille tilaa ja lyhyempi ja pystympi geo tuntui aika hyvältä. Tosin pitkä kun olen niin 61cm divergessä jäi vielä huono selkäiselle tanko ehkä himpun vielä liian alas. Samaten kun talvella olen tottunut ajelemaan yli 50mm kumeilla niin jäi toi Diverge sitten kuitenkin vähän jalkoihin.
Aikani kun Divergen, jo aikaisemmin täälläkin mainitun Stavangerin 65 kokoisen sekä vanhan hauskan ja hyvän 29erin geometrioita yhdistelin sain mielestäni aikaiseksi täydellisen pyöräni geometrian aikaiseksi kaikkine kulmineen, droppeineen ja clearanssien kanssa.
Siitä lähti sitten hakupäälle mistä löytäisin tekijän. Kolmen eurooppalaisen tekijämiehen kanssa keskusteltua päädyin neljännen puheille ja lopulta alkoi italialainen teräs löytää muodon ja mitat joita olin paperille pitkään ja hartaasti tuherrellut.
Viimeviikolla sitten sain vihdoin tuon maantie, gravel ja pieneen bike packingiinkin minulle sopivan monikäyttöpyörän ensilenkille. Toistaiseksi on tuntunut siltä että vuoden odotus on kannattanut. Retkelle en kyllä vielä ole ennättänyt mutta soratiellä on pöllynnyt ja maantietä ennätetty kurvailla. Toimii. Mukavin pyörä mulla tähän asti näihin kaikkiin tarpeisiin.
Kaikista toiveista ja tavoitteista huolimatta isolle teräs rungolle tuli maalien ja headsettien kansa painoa ehkä 300g enemmän kuin olin ajatellut mutta tuo miten pyörä käyttäytyy ja tuntuu ajossa mun ruhon alla saa nuo muutamat grammat unohtamaan. Ei sillä ole väliä. Osin MTB putkistakin kasattu gravelin ja 29erin risteytys isolle miehelle vaan taitaa vaatia isoja lukuja.
Stack 670, Reach 400. Runko noin 2600g. Kuski n. 2m ja n. 105kg. Toivottavasti kuvakin tulee perille tänne katseltavaksi ;-).https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210904/b749a1c8cc45854ac4e2bc955eebbacd.jpg
Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)
Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.
Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)
Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.
Toki. Kerrotaan.
Vähän oli kyllä kaikilla tekijöillä samanlainen ensireaktio että överisizea ja paksua putkea pitää käyttää näillä spekseillä jolloin massaa alkaa kerääntymään joka putkessa verrattuna noihin kesken kasvusten runko kokoihin (<60cm).
Ja kyllä taitaa olla ohentamaton emäputki. Hauska projekti oli mutta aika mahdotonta oli mun mennä kommentoimaan putkivalintoja tai ehdotuksia kun piti tekijöidenkin vähän hypätä tuntemattomalle alueelle kun ei välttämättä ollut aikaisempaa kokemusta kokoluokasta.
helicomatic
04.09.2021, 21.29
Noilla eri teräslaaduilla ei ole minkäänlaisia paino- tai jäykkyyseroja eli siis jos putkien halkaisijat ja seinämävahvuudet on samat, ovat sekä paino että jäykkyys-/joustavuusominaisuudet identtiset riippumatta siitä, että mitä tavaraa putket on. Korkeampilaatuisessa putkessa vetomurtolujuus on suurempi eli sellaisesta tehty on vahvempi, mutta sillä ei ole merkitystä, jos 4130:stakin tehty on riittävän vahva.
EU-direktiiveihin tehdyistä teräsrungoista tahtoo tulla ”tarpeettoman vahvoja” 4130-putkistakin tehtynä, koska direktiivien jäykkyysvaatimus on tarpeettoman kova teräsrunkoja ajatellen, joista tulisi riittävän kestäviä vähän vähemmän jäykkinäkin. Sama koskee tehdastetkoisia teräshaarukoitakin ja varsinkin levyjarrullisia sellaisia.
Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)
Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.
Kiitos, samaa mieltä. Yllätyin vaan alunperin Pelagon rungon putkien ohuista seinämävahvuuksista juuri tässä nykydirektiivien kontekstissa kun kyse on kovaan ajoon tarkoitetusta rungosta. Kun tarkemmin miettii niin kyse on vain kolmesta putkesta(top tube, downtube, seat tube) ja nekin ylikoossa; paksu emäputki, etuhaarukka levyille ja chainstayt ym. ovat varmasti tujua ja painavaa kamaa että läpäisee standardit eli tämäkin Stava voi tietysti olla yllättävänkin painava. Ja lopulta paljon kovempi ja jäykempi ajaa kun joku vanha 531-runko taivutetuilla etuhaarukalla vaikka jonkun putken seinämävahvuus sattuu olemaankin sama.
K.Kuronen
06.09.2021, 15.16
”The ideal Grinduro course should mean that whatever bike you take is perfect for one stage, good for two and unsuitable for one.”
https://singletrackworld.com/gritcx/2021/07/30/grinduro-wales-pushing-the-limits-of-gravel/
Tästä kun vedetään vielä piiru vasempaan, niin siitä tulee vielä seuraava iso juttu: lisätään vähän pidempiä (5 km+) ajokelvottomia pätkiä, niin hupia piisaa.
(Kaivoin just varastosta Salomonin Fellraiserit ja lähden ehkä huomenna rennosti testaamaan ajatusta: raiserit vaihtuu jalkaan pidemmille mahdollisesti ajokelvottomille osuuksille)
Miksi fillarilenkille pitäisi sisällyttää ajokelvottomia pätkiä? Joskushan niitä tulee etenkin vv-ruutujen kanssa väkisinkin, mutta...
K.Kuronen
06.09.2021, 15.38
^ei missään tapauksessa pidä, mutta touhu saattaisi tuoda uutta kokemista ja pohtimista: esim. jos pyörää on kannettava olalla, niin kaikki tarvittava olisi ehkä oltava repussa. Ainakin itse koen pitkästä aikaa pientä innostumista.
Tästä kun vedetään vielä piiru vasempaan, niin siitä tulee vielä seuraava iso juttu: lisätään vähän pidempiä (5 km+) ajokelvottomia pätkiä, niin hupia piisaa.
(Kaivoin just varastosta Salomonin Fellraiserit ja lähden ehkä huomenna rennosti testaamaan ajatusta: raiserit vaihtuu jalkaan pidemmille mahdollisesti ajokelvottomille osuuksille)
MTB-rogaining-kisoissa olen pari kertaa nähnyt kaverin, joka ajaa jollain gg/cx-tyyppisellä pyörällä juoksukengät pakkarilla. Rastit eivät aina välttämättä ole sellaisissa paikoissa, että rastille asti pääsee pyörällä ja toisin kuin pyöräsuunnistuksessa, ei rogainingeissa pyörää tarvitse kuskata rastille asti. jos ajettavat reitit on kovin kiertäviä voi juoksukenkätaktiikalla voittaa joissain paikoin metsän läpi oikaisemalla ja tilanteesta riippuen pyörää mukana raahaten tai ei.
Legendaarisessa 3 Peaks Cyclo-Cross -kisassa briteissä on pitempiä ajokelvottomia osuuksia. Jotkut on perinteisesti viritelleet erilaisa pehmusteita ym. virityksiä vaakaputkiin, että kantaminen olisi helpompaa, mutta kenkienvaihtotaktiikoista en ole lukenut :)
Kovilla pyöräilykengät on kyllä esim. Lapin poluilla seikkaillessa, kun ajoittain joutuu tunkkailemaan rakkakivikoissa. Pyöräilykengän pohjat on aika kuluvaista tavaraa niissä.
https://www.cxmagazine.com/wp-content/uploads/2014/10/JDC0702_1.jpg
K.Kuronen
06.09.2021, 19.25
^Tuosta kun matkaa pidennetään, vaihdetaan alusta pääosin sorateille ja otetaan eväät reppuun, niin konsepti alkaa olla kasassa. Olettaisin, että kevyet vaihtokengät jouduttaisivat kävelyä ja tekisi siitä sekä mukavampaa, että turvallisempaa.
Uskoisin, että tuskin on mitään hienompaa, kuin istahtaminen kannolle kannettuaan ensin pyörää muutamia kilometrejä -antaa hien kuivahtaa ja kuunnella tikan naputtavan keloa. Ja kävelyn jälkeen sorataival saattaisi suorastaan lentää.
Miksi fillarilenkille pitäisi sisällyttää ajokelvottomia pätkiä? Joskushan niitä tulee etenkin vv-ruutujen kanssa väkisinkin, mutta...
Kappas vaan, luulin että tämä olisi "arkea" muillekin gravelisteille ATB-hengessä. Kehä III:n ulkopuolella riittää lähes loputtomasti hienoja metsäautoteitä tutkittavaksi, joista moni loppuu umpikujaan, mutta seuraavan metsäautotien pää on yleensä siedettävän matkan päässä - välillä loikka onnistuu myös sivusuunnassa kesken tiepätkää. Kevyt kuitu-gravel kulkee iloisesti olkapäällä ja pehmoisessa metsässä mtb-kengät on niin siedettävät tossutella että ei alle puolen kilsan tallusteluun tulisi vielä mieleen vaihtaa lenkkareita jalkaan, mutta mielenkiintoinen idea tuokin.
^Tuosta kun matkaa pidennetään, vaihdetaan alusta pääosin sorateille ja otetaan eväät reppuun, niin konsepti alkaa olla kasassa. Olettaisin, että kevyet vaihtokengät jouduttaisivat kävelyä ja tekisi siitä sekä mukavampaa, että turvallisempaa.
Uskoisin, että tuskin on mitään hienompaa, kuin istahtaminen kannolle kannettuaan ensin pyörää muutamia kilometrejä -antaa hien kuivahtaa ja kuunnella tikan naputtavan keloa. Ja kävelyn jälkeen sorataival saattaisi suorastaan lentää.
Huonoa tuuria tahi ei, niin kohtuullisen merkittävällä prosentilla nuo omat umpimetsä oikaisut ovat olleet ihan muuta kuin mukavaa rentoa kävelyä jonka lopuksi istutaan kannonnokkaan :) Pääset 100-200 metriä umpimetsään niin ensimmäinen pikku seuralainen lyöttäytyy mukaan, sitten seurakunta alkaakin ripeästi kerääntyä paikalle. Näissä oloissa isoin tarve olisi ollut joku teline jolla saisi kännykän karttasovelluksen pidettyä naaman edessä kun sprintataan pusikon lävitse yrityksenä pysyä oikeassa suunnassa kohti seuraavaa tietä, toinen käsi kun menee pyörän olkapäällä kannatteluun ja toinen oksien haromiseen pois tieltä & tasapainon hakemiseen. Kun tielle sitten päästään niin haukotaan happea ja tehdään ensiapuna harvennushakkuuta seuralaisille.
Kappas vaan, luulin että tämä olisi "arkea" muillekin gravelisteille ATB-hengessä. Kehä III:n ulkopuolella riittää lähes loputtomasti hienoja metsäautoteitä tutkittavaksi, joista moni loppuu umpikujaan, mutta seuraavan metsäautotien pää on yleensä siedettävän matkan päässä - välillä loikka onnistuu myös sivusuunnassa kesken tiepätkää. Kevyt kuitu-gravel kulkee iloisesti olkapäällä ja pehmoisessa metsässä mtb-kengät on niin siedettävät tossutella että ei alle puolen kilsan tallusteluun tulisi vielä mieleen vaihtaa lenkkareita jalkaan, mutta mielenkiintoinen idea tuokin...
On ihan arkea täälläkin ja melko paljon minäkin ajelen Kehä III ulkopuolella nimenomaan mieluiten metsäteitä korvessa, jotka joskus päättyvät silmukkaan ja oikaisen metsän läpi seuraavaan silmukkaan tms. ja kannan sikakevyttä titaanigräveliä olkapäällä iloisesti... tosin Vibram-pohjaisillla kävelykelpoisilla pyöräilykengillä enkä kaipaa erikseen kävelykenkiä messiin.
Mun pointti oli sellainen, että noita nyt tulee. En varta vasten ala speksaamaan sellaista reittiä, jossa saa mahdollisimman paljon kävellä metsässä fillari olkapäällä ajamisen sijaan.
Usein yllättäen löytyy karttaan merkitsemättömiä ajokelpoisia polkujakin - tai päinvastoin.
Ja tosiaan, hirvikärpäset imee!
Kehä III ulkopuolella
Joo eikös se ole vähän niin, että true gravel lyfe alkaa Kehä III:sen ulkopuolelta. Sen sisäpuoli on siirtymää.. :)
^ Ehkä tässä pointti siinä miten pitkiä tetsaus / tunkkaus osuuksia reittiin rakentelee. Nuo helposti tulevat ja hanskattavat on usein 100-200m ja monasti vielä joku taluteltava polku. Mutta kartalla on tullut kyllä jo hahmoteltua reittejä jotka vaatisivat huomattavasti pitempiä osuuksia metsässä tallustelua. Ilman hirvikärppästen uhkaa tulisi varmaan useammin tuollaisia reittejä koeponnistettuakin. Ehkä pitäisi kokeilla kuitenkin niitä lenkkareita koska polkujuoksusta & maastopyöräilystä kokemus on että kärppästen uhka pienenee oleellisesti kun etenemisvauhti on vähintään ripeätä juoksuvauhtia. Tiheiköt ja avohakkuut vain on surmaa fillarin kanssa kun jää jumiin.
F. Kotlerburg
07.09.2021, 11.47
Gravellin pitää olla siis tuskaista ja vaikeaa.
^Vihdoinkin selvisi miten gravel eroaa muista pyöristä...
imartika
07.09.2021, 12.07
Gravellin pitää olla siis tuskaista ja vaikeaa.
Taidan peruuttaa gravel-pyörän tilauksen. Parempi vaan ylipainoisen ikäihmisen pysyä maasturin ja maantiepyörän satulassa. Ja aika-ajopyörän.
Edit: Ei tietenkään pidä provosoitua, tämähän on vain hieno asia että meitä on joka lähtöön saman harrastuksen parissa. Tilaus saa pysyä voimassaa.
Minä olen lopettanut oikomisen ja metsässä rämpimisen. Harrastan pyöräilyä, en kävelyä, saakeli sentään. Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)
Minä olen lopettanut oikomisen ja metsässä rämpimisen. Harrastan pyöräilyä, en kävelyä, saakeli sentään. Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)
Erittäin viisaita sanoja! Joku satelliittikuvasta bongattu metsäkoneura on tosimaailmassa yleensä tiheää ojitettua risukkoa, jossa on vaikea edetä ilman pyörääkin. Oli taas koko kesän sääret komeilla verinaarmuilla parin tällaisen rupeaman jäljiltä. Läpipääsemättömän ryteikön lisäksi tuntuu yleisimmät biotoopit olevan avohakkuualue ja pelto.
...Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)
Sama meininki täällä, juuri törmäsinkin sun rämpimiseen kun tsekkasin miten yhdelle ruudulle vois päästä.
Vanha kansa oli viisasta: "parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa".
Kartassa ja ilmakuvassa ON metsäura. Se neropatti, joka on kopioinut tuon OSM:iin olis voinut tarkistaa paikan.
https://pic.useful.fi/ws4OcdmHT.jpg
Ja pro pyöränkantelussa juomapullot tietenkin korvataan Pedaledin juomaliivillä.
https://cdn001.pedaled.com/wp/wp-content/uploads/2021/09/pedaled-odyssey-cycling-hydro-vest-d.jpg
Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on nyttemmin huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.
Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.
Alkaa nyt tuntua siltä, että mukana tulis kuljettaa vesuria. Kotelon sitä varten voisi siististi integroida johonkin?
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.