Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Tosiaan ei mikään ongelma modata remmilaukkua pulteille sopivaksi. Tuollainen remmikiinnitteinen ärsyttää kun hinkkaa laakeria vasten ja heilui, ei kestänyt kokeilu kuin yhden lenkin.
Niittimutteri olisi oiva ratkaisu, teräs- ja alurunkoon tuskin ongelma ja liekö kuitunenkaan kahdesta pienestä reiästä heikkenee, takuu tod.näk. raukeaa...
Nickname
07.05.2021, 10.40
Tai ostaa satulalaukun jos ei oo valmiita pultinpaikkoja vaakaputkessa, ei mene runkotakuut ja mahtuu kaikki samat kamat mitkä tuohon toptube-laukkuun, toki satulalaukku on äärimmäisen epämuodikas...
Sotanorsu666
07.05.2021, 10.52
Tai ostaa satulalaukun jos ei oo valmiita pultinpaikkoja vaakaputkessa, ei mene runkotakuut ja mahtuu kaikki samat kamat mitkä tuohon toptube-laukkuun, toki satulalaukku on äärimmäisen epämuodikas...
Itselläni on molemmat käytössä. Satulalaukussa on varasisuri, työkalut, pumppu ja kumihanskoja. Toptubelaukussa kulkee lenkin aikana tarvittavat energiat(geelit/patukat).
Firlefanz
07.05.2021, 11.01
Nyt näkisimme mielellämme Nicknamen perehtyvän hieman siihen mitä tuommoiseen laukkuun yleensä laitetaan ja mihin tarkoitukseen ja miten sitä yleensä käytetään.
Yllättävän monella gravelfillaristilla muuten on pyörässään sekä top tube bag että saddle bag ja molemmat ainakin lähtiessä täynnä.
PS Voihan niitä kamoja laittaa ajopaidan tai -takin taskuunkin tai käyttää runkolaukkua tai tankolaukkua. Tai pysähtyä kaivamaan satulalaukusta niitä top tube -laukkuun laitettavia kamoja aina kun niitä tarvitsee tai jotain sieltä haluaisi.
Nickname
07.05.2021, 11.34
Itselläni on molemmat käytössä. Satulalaukussa on varasisuri, työkalut, pumppu ja kumihanskoja. Toptubelaukussa kulkee lenkin aikana tarvittavat energiat(geelit/patukat).Järkevä ratkaisu.
Nyt näkisimme mielellämme Nicknamen perehtyvän hieman siihen mitä tuommoiseen laukkuun yleensä laitetaan ja mihin tarkoitukseen ja miten sitä yleensä käytetään...Riippunee jokaisesta itsestään mitä sinne laittaa, en ole perehtynyt gravel maailmaan koska ei oikeastaan kiinnosta, mutta se ei varmaan tarkoita että ei voisi kommentoida asiaan mikä ei ole varsinaisesti gravel spesifioitu.
"..saa avaimet ja minityökalut pois taskusta..." Tämän pohjalta lähdin liikkeelle, ei puhuttu geeleistä, patukoista tai muusta mitä tarvitsee ajon aikana.
On ollut aina virhe osallistua tämän aiheen keskusteluun ja oli näemmä myös nyt, gravel maailma tuntuu olevan sellainen missä ei "ei tosi harrastajille" ole sijaa.
Firlefanz
07.05.2021, 12.09
On ollut aina virhe osallistua tämän aiheen keskusteluun ja oli näemmä myös nyt, gravel maailma tuntuu olevan sellainen missä ei "ei tosi harrastajille" ole sijaa.
Ainoa virhe on "osallistua keskusteluun" aiheesta johon itsekin tietää olevansa jokseenkin perehtymätön tekemällä heppoisia oletuksia ja johtopäätöksiä ja esittämällä sitten asiansa kovin rehvakkaaseen tyyliin ja jo lähtökohtaisesti kärjistämällä jonkinlaista vastakkainasettelua hakemalla - ja esiintyä sitten kovasti loukkaantuneena ja valittaa että hänet halutaan poikkeavien mielipiteidensä vuoksi sulkea keskustelun ulkopuolelle.
Olisit vallan hyvin voinut esimerkiksi tyytyä kysymään miksi ne avaimet ja työkalut halutaan laittaa nimenomaan putkilaukkuun ja miksei vanha ja kaikkien tuntema ratkaisu eli satulalaukku jollekin (tai gravelfillaristeille yleisesti, jos todella niin sattui ymmärtämään) kelpaa. Mutta ei, piti päästä naljailemaan tai ainakin yrittämään olla muka hauska...
Oulunjulli
07.05.2021, 13.02
Jesh, tuo Xlab ja sen himpun isommat sisaret mimmoista kokoluokkaa haussa. Ne tekstit siinä hieman sylettää. Ehkäpä tosiaan sama pitää silmät auki ja katsella sopiva muoviläsy sen nykyisen kympin laukun pohjaksi joka ainakin tilavuudeltaan sopiva ja matala nyssäkkä joka ei notku polvien eteen. Niin tuohon top tubeen avaimet kun jotenkin niitä haluaa pitää silmällä koko ajan ja usein ainoan vetoketjullisen taskun varaa puhelin.
Geelejä harvemmin on mukana, kiskon juomana, ja jos onkin niin ne ei haittaa vaikka avoimesta paidan taskusta katoavat jos ei muualle sovi.
Niin siis juurikin rospuuttoaikana sitä tilaa ei vaan ole liikaa. Takataskut on täynnä ajokamaa. Kesällähän ei tarvita välttämättä mitään laukkuja
Tosiaan ei mikään ongelma modata remmilaukkua pulteille sopivaksi. Tuollainen remmikiinnitteinen ärsyttää kun hinkkaa laakeria vasten ja heilui, ei kestänyt kokeilu kuin yhden lenkin.
Niittimutteri olisi oiva ratkaisu, teräs- ja alurunkoon tuskin ongelma ja liekö kuitunenkaan kahdesta pienestä reiästä heikkenee, takuu tod.näk. raukeaa...
Pohjaan jäykiste johon reiät ja pari pantaa, jolla kiristää laukun vaakaputkeen kiinni. Tehnyt töissä toiseen käyttötarkoitukseen vähän vastaavalla periaatteella (turkkilevy + panta) ja hyvin ovat pysyneet. Pannan väliin voi vielä jonkun kumin laittaa suojaamaan runkoa ja lisäämään kitkaa.
pturunen
07.05.2021, 13.37
Onko kokemusta kolmansien valmistajien kuitukeuloista, jossa olisi pultinpaikat esim. Anything Cage varten?
Canyoniinkin näkyy tulevan tuo pulttikiinnitys top tubeen laukulle, mullakin on niin gravelissa kuin läskissäkin sellaiset kiinnitykset, mutta hyvin hankalaa semmoista ihte laukkua on löytää.
Jotain isoja on Salsalla ja muilla, mutta sellaista pienempää ja ns aerompaa ei oikein tutkaan osu että saa avaimet ja minityökalut pois taskusta.
Onko niitä olemassa? Eikä tuon nyt oikein yli viittä kymppiä kuuluisi maksaa, vanha tarranauhanen toimii mutta tieten vähän hieroo jälkiä.
Apiduralla ja Restrapilla on mm. kyseiset laukut:
https://www.apidura.com/shop/racing-bolt-on-top-tube-pack/
https://eu.restrap.com/products/bolt-on-top-tube-bag?variant=39308797968451
Inasen pienempiä kuin Salsan laukku. Ja tosiaan aika helppo itsekin tehdä. "Bolt on top tube bag" hakusanoilla löytynee valikoima, mitä on olemassa valmiina.
Tommonen magneettiläpällinen, kuten Apiduralla tai Revelatella, tuntuu ainakin ideana toimivammalta kuin vetoketjullinen.
Tuossa on tollanen ratkaisu reiättömään runkoon, jos porakone ja niittimutterit tuntuu liian rajulta toimenpiteeltä: https://www.76projects.com/shop/ass-anti-strap-system
https://images.squarespace-cdn.com/content/v1/5783e385d2b857c621883bff/1602164463203-XS7XQ956UHZPNWDR0W7Q/ke17ZwdGBToddI8pDm48kNiEM88mrzHRsd1mQ3bxVct7gQa3H7 8H3Y0txjaiv_0fDoOvxcdMmMKkDsyUqMSsMWxHk725yiiHCCLf rh8O1z4YTzHvnKhyp6Da-NYroOW3ZGjoBKy3azqku80C789l0s0XaMNjCqAzRibjnE_wBlk Z2axuMlPfqFLWy-3Tjp4nKScCHg1XF4aLsQJlo6oYbA/brackets+attached.jpg?format=750w
Ohiampuja
07.05.2021, 15.18
En minäkään runkoon lähtisi reikiä poraamaan, ennemmin yrittäisin modata jonkun adapterin epoksilla kiinni siihen vaakaputken päälle. Vaikka picatinny-kiskosta. Toiminnallisen ammunnan puolelta löytyy hyviä aihioita jos kiinnostaa. :)
Entä jos laittaisi 2-puoleisella teipillä sopivan pellinpalan kiinni ja laukun sisälle magnettiikiiinnitys. Voisi olla aika huomaamaton ja helppo käyttöinen.
HarryDunne
07.05.2021, 17.45
Rohkeneeko kysyä minkälaisia lenkkejä palstan gravelmiehet polkee, jos patukoitakin on mukana laukullinen?
Sotanorsu666
07.05.2021, 18.50
Rohkeneeko kysyä minkälaisia lenkkejä palstan gravelmiehet polkee, jos patukoitakin on mukana laukullinen?
Rohkenee toki. Itselläni kesto on yleenaä 4-5 tuntia. Parin tunnin lenkit ajelen pelkällä vedellä, mutta pidempien lenkkien aikana olen tottunut ottamaan energiaa mukaan ja myös usein sitä nauttimaan kesken lenkin. Tästä syystä ehkä pahemmat bonkkailut ovat jääneet osaltani kokematta. Ja mitä tuohon omaan laukkuun mahtuu noita käyttämiäni patukoita, niin puhutaan neljästä patukasta ja noin 500kcal energiamäärästä.
Lyhyet lenkit kanssa ihan vedellä ( 40-50km) ja pidemmille pari eväskeksiä ja suklaapatukkaa. Myös retkipyöräillessä on aina jotain pientä purtavaa käsien ulottuvilla, jos ei muuta niin piristää ainakin fiilistä, kun on jotain herkkua. Joskus jäävät kyllä syömättä, jos tulee jossain huoltsikalla nautittua munkkikahvit.
Jaa niin, en ehkä tämän palstan mittapuulla täytä grevelmies kriteeriä, ehkä enemmän puolivillainen untuvikko ja omat pitkät lenkit on max 100 km.
F. Kotlerburg
07.05.2021, 19.58
Rohkeneeko kysyä minkälaisia lenkkejä palstan gravelmiehet polkee, jos patukoitakin on mukana laukullinen?
Gravelmiehestä tiedä mutta siinä 100-150km on pidemmät graveloinnit.
100+km lenkeille yritetään kyllä aina sisällyttää burgeri. Sen alle pärjää parilla snickersillä ja vedellä
F. Kotlerburg
07.05.2021, 20.14
Se on kun tuolla erämaassa tetsaa niin burgereita ei saa joka kulmalla.
K.Kuronen
07.05.2021, 20.33
Alle satkun ajoille ei varsinaisesti ole mitään tapaa, mitä mukaan otan, vai otanko juoman lisäksi mitään. Päivän soraretkille välillä laitan runkolaukun tai selkään repun. Parhaalta ratkaisulta on tuntunut se, että osa painosta, kuten pari juomapulloa, on pyörässä ja osa kuskin selässä. Jotenkin pyörä alkaa tuntua raskaalta ja elottomalta mikäli itse pyörässä kiinni olevan paino kasvaa. Pariakaan kiloa en selässä juuri huomaa.
No tänään Kuopion kivijalat läpi, ja eihän sieltä ainakaan tähän hätään mitään löytynyt. Sitten google laulamaan ja Velosportista löytyi tällanen Cannondale.
https://velosport.fi/verkkokauppa/fin/cannondale_topstone_1_gravelpyora-p-99050-11
Ainakin tilaus meni sisään ja maksukin ok. Silti kyllä vähän jännittää pitääkö varastosaldot paikkaansa… ???? Ja vieläkin näyttäis varastossa olevan.
HarryDunne
07.05.2021, 20.35
100+km lenkeille yritetään kyllä aina sisällyttää burgeri. Sen alle pärjää parilla snickersillä ja vedellä
:D
Burgeri on kyllä jäänyt kokeilematta.. itelle satasella piisaa jäätelö+mehua ja vähän geeliä/karkkia.
Kovin paljon yli satasia tulee niin harvoin että niistä ei kannata puhua mitään..
Harry, kulkee mukana muutakin kun energiapatukat, puhelin ja työkalut... Satasen lenkki tarvii moiset kuitenkin...
Tuollaisista stenun mainitsemista joustavista teräskeuloista on sitten turha haaveilla nykystandardien mukaisilla levyjarrukeuloilla niin silloin on ihan sama ajaa kuitukeulalla, jos haluaa levyillä ajaa.
Joo voi olla noin. Mulla ei ole enemmälti kokemusta kuin maasturilevarikeuloista, Vicious Cyclesin 26-tuumaisesta ja Salsan CroMosta sekä 26- että 29-tuumaisena. Niissä kyllä jouston huomasi/huomaa. 29-tuumainen Salsa on noista jäykin. Noihin 26-tuumaisiin verrattuna nykymaailman teräksiset gg-levarikeulat on aika painavia eli keskimäärin noin samanpainoisia ellei jopa vähän painavampia. Vannejarruaikaiset Kona P2 triple butted -keulat painoi muistaakseni n. 790 g (a-c 41 cm) ja esim. Brother ilmoittaa Kepplerin keulan painoksi 1 kg (a-c 39,5 cm).
Aika fleksaava oli myös Ritcheyn 29-tuumainen kuitukeula 1 1/8" kaulaputkella.
Käytiin Pelagosta hakemassa rouvan pyörään etutartsi kesän retkiä varten ja otin myymälätyypit Stavangerista. Sen keula vaikutti varsin järeältä (ja runko samoin). Vähän kiinnostaisi testata, että pystyykö kustomina tekemään sellaisen levarihaarukan, joka oikeasti joustaisi, mutta ei kierry jarruttaessa häiritseän paljoa. Pienen kiertymisen kanssa varmaan voi elää.
^Itsellä oli MachoManissa vastaava Ritcheyn keula ja oli melko jäykkä verrattuna alkuperäiseen suoraan teräskeulaan.
^Itsellä oli MachoManissa vastaava Ritcheyn keula ja oli melko jäykkä verrattuna alkuperäiseen suoraan teräskeulaan.
Ritsin maasturikeulan jaloissa on pyöreä profiili toisin kuin CX-keuloissa, joten niitä ei varmaan oikein voi verrata.
Stenu, vaikuttaakos nuo pyöreiltä https://r2-bike.com/RITCHEY-Rigid-Fork-28-WCS-Carbon-Cross-Disc-1-1-8-Zoll-5x100-mm-Quick-Release-2020
villepolkee
08.05.2021, 21.32
Löytyykö kokemusta/mielipiteitä Lauf Smoothie -ohjaustangosta (https://www.laufcycling.com/product/lauf-smoothie)?
Myyntipuheiden mukaan vähän tärinää käsille hiekkatiehommissa, mutta kauheesti tietoa ei löydy netistä.
Veroinen ja rahteineen tolle tulisi hintaa 260€, eli ei ihan halpa.
Nyyppä123
09.05.2021, 06.21
Kysymys: mikä on hinta/laadultaan hyvä Gravel noin 2000€ max? Eri vaihtoehtoja ja saatavuus? Vaihdan nykyisen Trek Farley 5 -2021Graveliin. Käyttötarkoitus: seka-ajoa. Kiitos!
Kysymys: mikä on hinta/laadultaan hyvä Gravel noin 2000€ max? Eri vaihtoehtoja ja saatavuus? Vaihdan nykyisen Trek Farley 5 -2021Graveliin. Käyttötarkoitus: seka-ajoa. Kiitos!Tekisi mieli vastata että se minkä satut kesäksi saamaan, koska tuntuu että aika moni varasto on loppu. Tässä yksi hyvä vaihtoehto jos löytyisi jostain. Tampereella kävisin kyselemässä myös Signaturessa.
"CUBE Nuroad C:62 Pro 2021 gravel grinder - Rtech" https://rtech.fi/tuote/cube_nuroad_c62_pro_2021_gravel_grinder
Stenu, vaikuttaakos nuo pyöreiltä https://r2-bike.com/RITCHEY-Rigid-Fork-28-WCS-Carbon-Cross-Disc-1-1-8-Zoll-5x100-mm-Quick-Release-2020
Niin siis siinä mtb-haarukassa, joka mulla oli, on pyöreät putket ja se oli ihan ok joustava kuitukeulaksi, mutta ilmeisesti ymmärsin väärin aiemman kommenttisi.
(Olen kyllä testannut pikaisesti Swiss Crossia, jossa on toi cx-haarukka ja ei äkkiseltään tuntunut minustakaan mitenkään erityisen mukavalta sekään, mutta ei ole siis enemmälti kokemusta siitä.)
Löytyykö kokemusta/mielipiteitä Lauf Smoothie -ohjaustangosta (https://www.laufcycling.com/product/lauf-smoothie)?
Myyntipuheiden mukaan vähän tärinää käsille hiekkatiehommissa, mutta kauheesti tietoa ei löydy netistä.
Veroinen ja rahteineen tolle tulisi hintaa 260€, eli ei ihan halpa.
Ei ole kokemusta Laufista, mutta tangoissa on kyllä eroja ihan oikeasti. Mitä kevyempi ja yläsosastaan lintatumpi tanko, niin sitä löysempi se on, joten vaimentaa paremmin.
3T Superergo Team ainakin joustelee mukavasti vaikka ohjastaa teräskeulan välityksellä Steilacoomia.
https://live.staticflickr.com/65535/51166165382_b538f9780d_k.jpg
^Itsellä Prime Primavera ja en ainakaan kovin suurta eroa huomannut edelliseen "normi"kuitutankoon verrattuna. Ainoa olennainen ero että yläotteella kädet lepää...
^Itsellä Prime Primavera ja en ainakaan kovin suurta eroa huomannut edelliseen "normi"kuitutankoon verrattuna. Ainoa olennainen ero että yläotteella kädet lepää...
Joo ei ne yksittäisistä tekijöistä - olivatpa mitä hyvänsä - syntyvät syntyvät erot ole välttämättä yksistään ajokokemusta mullistavia, mutta joetkin syntyvät pienistä puroista. Kun on joustakylkinen rengas, mukavakulkuinen eruhaarukka ja tärinöitä vaimentava tanko, niin saa oikeasti mukavan etupään ilman mekaanisia jousituselementtejäkin.
^Itsellä Prime Primavera ja en ainakaan kovin suurta eroa huomannut edelliseen "normi"kuitutankoon verrattuna. Ainoa olennainen ero että yläotteella kädet lepää...
No tuohan on wigglen brändätty kiinantanko. Ihan kauheata laatua ei kannata odotella.
Tangoissa on huikeita eroja, riippuen mihin käyttööln ne on tehty. Minulla on 3t aeronova roadissa ja se on ainakin aivan lerppu. Takuulla joustaa ja vaimentaa. Dropit kääntyy painamalla. Wigglen tanko ei jousta yhtään mihinkään, eli vaimennusta tuolta ei kannata odotella.
Mulla ei menny Apexin kahvat paikalleen tuohon Primaveran tankoon, karhennus otti vielä damagea, niin saa nähdä saako edes mitään hyvitystä :( Joku ylhäältä 40cm leveä, 42cm dropeilta aerotanko alle 200e ois kova.
^Käykö tämä? Flare 4°.
https://www.hi5bikes.fi/tuotteet/osat/ohjaustangot/maantie-cyclocross-ohjaustangot/easton-ec70-aero-handlebar/
Minulla on tuo Revoltissa ja en keksi oikein moittimistakaan.
Paaton, eiköhän tuossa hintaluokassa kaikki tule Kiinasta ja en tosiaan mitään virheitä laadussa löydy...
Rawjunk, aika ihmeellistä kun Forcen kahvoilla mitään ongelmaa ja tuskin saman valmistajan kummempia eroja kiinnityksessä...
Kuntoilija
09.05.2021, 13.46
Paaton valitsi sanansa ilmeisesti hiukan väärin. Tarkoitti varmaa, että tuossa tangossa on myynnillinen pääpaino sillä, että se on kuitua, ei sillä mitä mitä kunnollisella suunnittelulla kuitutangosta saisi irti esim. sitä mukavuutta.
Luin tuon Nuren tangon arvostelun, kyseessä on aerotanko jossa on nimenomaan haettu jäykkyyttä. Ei ehkä paras verokki kun haetaan mukavuutta tangosta.
villepolkee
09.05.2021, 14.43
^Käykö tämä? Flare 4°.
https://www.hi5bikes.fi/tuotteet/osat/ohjaustangot/maantie-cyclocross-ohjaustangot/easton-ec70-aero-handlebar/
Minulla on tuo Revoltissa ja en keksi oikein moittimistakaan.
Löysin tosta yhden arvostelun (https://www.feedthehabit.com/gear-reviews/easton-ec70-aero-carbon-handlebar-review/), jossa sanottiin "Nice and stiff while reducing chatter" mutta toisaalta "Could have a bit more chatter reduction". Ota tosta nyt sit selvää. Ainakaan Easton ei sitä tai EC70 AX:ää kauheesti markkinoi tolla.
Muutenkaan en kauheesti innostu noista aerotangoista kun pitäisi saada lamppu, garmini ja soittokello kiinni.
No, laitoin Laufin tilaukseen. Toivottavasti on hyvä. Miten paha homma tangon vaihto on? Mietin että teenkö itte vai vienkö liikkeeseen niin voisivat samalla vähän lyhentää ylimääräisiä ohjainputkesta stemmin yläpuolelta.
Mulla joku vanhempi easton 90 tanko yhdessä pyörässä. Tosi hyvä, mutta tosiaan rakennettu vaan jäykäksi ja kevyeksi.
Kannattaa katsella gravelliin suunniteltuja, jos ei muuten tiedä tankoa notkeaksi. 3t:n tangot ovat aika lerppuja.
Kuntoilija, kyllä kiinantuotannon joku aina suunnittele ellei sitten mistään kopiosta kyse. Tanko toimii hyvin mitoitukselta ja "istuu" hyvin itselle. Lisäksi tuollaiseksi tangoksi myös yllättävän kevyt...
Kuntoilija
09.05.2021, 16.06
Juu juu, mutta tuossa ei lähtökohtana ole ollut mukavuuden maksimointi vaan ihan muut.
^Mukavuuden maksimointi ei kuulu näihin hommiin ja jos mukavuutta hakee niin ei kannata näitä hommia harrastaa. Edellinen oli Deda Superleggera ja kyllä Prime kokonaisuutena ainakin itsellä toimii paremmin mutta makuasioitahan nuo kaikki on...
^Käykö tämä? Flare 4°.
https://www.hi5bikes.fi/tuotteet/osat/ohjaustangot/maantie-cyclocross-ohjaustangot/easton-ec70-aero-handlebar/
Minulla on tuo Revoltissa ja en keksi oikein moittimistakaan.
Tuo piti itseasiassa alun perin ostaa, mut päädyin Primeen ulkonäön takia. Jos Wiggleltä tulee jotain hyvitystä, niin sit varmaan tuo.
Tulin just lenkiltä missä oli pari haastavampaa kohtaa, niin mietin oliko 42cm tanko sittenkin parempi(se oli tosin eri pyörässäkin kiinni :))
https://www.canyon.com/en-fi/search/?lang=en_FI&q=grizl
Canyonin uusi graveli tilattavissa, hinnat alkaen 1999.
Erot Grailiin
https://www.canyon.com/en-fi/blog-content/grail-vs-grizl.html
pturunen
11.05.2021, 11.38
Canyonin kanssa on ikuinen ongelma, että pyörä on hyvä ajaa, järkevän hintainen ja hyvillä osilla, eikä miellytä silmää sitten pätkääkään. Tuostakaan ei pikaiseen keksi ulkonäön lisäksi mitään tuomittavaa.
^ Nuo kolme ensin mainittua kumoaa kyllä tuon viimeiseksi mainitun.
Sotanorsu666
11.05.2021, 12.34
Grizl CF SLX 8 Di24.599,00 €
Tuossa saa kyllä jo ihan hyvää vastinetta rahoille, kun on GRX Di2 ja DT Swissin kuitukiekot.
Melkein olisin toivonut että olisi tullut myös pelkkänä runkona.
Mun mielestä tämä on jo todella hyvän näköinen edelliseen gravel-kötöstykseen nähden. Kuitugraveli ihan ok osilla pariin tonniin ja vielä heti saatavilla, luulen että myydään aika pikaisesti loppuun.
Eikö porukka nää suurinta juttua? Tämä ei ole integroiduilla kaapeleilla. Minusta todella viisas ratkaisu gravelliin. Tuon vuoksi hinta pysyy järkevänä, eikä/tai spacerikasa ole ole järkyttävän näköinen möhkylä.
^Loppupeleissä kun pyörää tekee niin ulkonäkö melko olennainen seikka...
Huh, onneksi oli tuommoinen bikepacking orientoitunut muhku, kun vasta ostin Asperon :D
Föhn, joskus sellainen mielikuva että Canyonin runkosetit suht kalliita pyörään kokonaiseen pyörään verrattuna. Siis helppo ratkaisu, osta pyörä ja myy ylijäämät pois.
Ohiampuja
11.05.2021, 17.14
Tuostakaan ei pikaiseen keksi ulkonäön lisäksi mitään tuomittavaa.
Ja kun minusta tuo on oikein hyvän näköinen. Minulla on konservatiivinen maku, tykkään kun pyörät ovat perinteisen näköisiä... :)
K.Kuronen
11.05.2021, 17.28
Ehkä tuo Grizl tarvitsee 10 000 pölyistä, kivistä ja rapaista kilometriä, niin sitten siitä kuoriutuu jotakin. Uutena ja puhtaana on mielestäni tylsä, ei mitään mihin silmä saisi otteen.
Vähän tylsä kieltämättä, mutta aika kovat speksit hintaansa nähden. Ekar- ja Di2-versiot etenkin aika hyviä, kun noita komponentteja ei tällä hetkellä juuri mistään saa erikseen. Parin tonnin kuituversio tulee myös menemään aika haipakkaa. Onneksi ei oo tarvetta vaihtaa tällä hetkellä :)
Parin tonnin kuituversio tulee myös menemään aika haipakkaa.
Meni jo. Elokuussa lisää tarjolle.
Ekar- ja Di2-versiot etenkin aika hyviä, kun noita komponentteja ei tällä hetkellä juuri mistään saa erikseen...
Cyclingtipsin mukaan Grizlien komponentit ym.varustelu on aluekohtaista. Esim.ekaria saa Euroopassa, mutta ei jenkeissä. Jutussa on myös mainittu, että shimpan osasarjoihin olisi mahdollisesti tulossa lähikuukausina päivityksiä, jotta paremmin pystyisivät kilpailemaan Ekarin ja SRAMmin sarjojen kanssa.
TheMiklu
12.05.2021, 12.22
Ei Canyon ole kuitenkaan laatuongelmiaan saanut korjattua kun vakiona tulee jo ruuvattava pressfit keskiö. Yleensä sen ovat vasta takuuna antaneet narisevan keskiön korjaukseen [emoji16]
Mutta muutenhan tuo on kyllä perfecto. Nopeasti meni, mikä ei yllätys. Siellä oli ynnätty, että kaikille ei biplane-tangot maistu.
Melko sporttinen geometria, että ei ehkä suunnattu ihan taviksille toi. Menee varmaan tynkästemmejä hyvin kaupaksi.
Melko sporttinen geometria, että ei ehkä suunnattu ihan taviksille toi. Menee varmaan tynkästemmejä hyvin kaupaksi.
Moderni. Nämä on suunniteltu lyhyille jo alunperin.
Minä olen 178cm. Ninerista jouduin valitsemaan s-koon ja stemmiksi 130/-10deg. Uudesta canyonista kävisi sama s-koko ja stemmin mitta pysyisi järkevänä n.100millisenä.
Uudet geot on hyviä.
F. Kotlerburg
12.05.2021, 13.28
70-100mm stemmillähän nuo koosta riippuen tulee, että ei kai siinä stemmi kaupoille tartte lähteä. Selkeästi karkeampaan käyttöön tehty kuin Grail.
Itsehän koitin moista työsuhdepyöräksi tilata, mutta ehtivät loppua ennen kuin palveluntarjoaja käsitteli tilauksen.
TheMiklu
12.05.2021, 13.31
Koko noissa riippuu jalan sisämitasta isosti kun ei tuo kaksilehtinen satulatolppa toimi jos sitä ei ole tarpeeksi näkyvissä.
Moderni. Nämä on suunniteltu lyhyille jo alunperin.
Ennakoin vaan sitä, että kun näitä kohta suositellaan defaulttina ensimmäistä "kippurasarveaan" hankkiville, niin monelle asento jää liian "makaavaksi" 70mm stemmilläkin.
Tuollakin arvostelija mieltä, että tää on enempi kilpapyörä, eikä mikään bikepacking-löllytin.
https://bikepacking.com/bikes/canyon-grizl-review/
Kuntoilija
12.05.2021, 14.09
Itseäni hiukan kiinnostaa Grizl sekakäyttöön eli työmatkaa, ihan asfalttilenkkiä ja joskus jopa soralenkkiä, mutta tuskiin koskaan matkailua. Se hiukan kummaksuttaa kun asfalttikäytössä pidetään hitaana tai siihen jopa rajoitetun ominaisuuksin olevan, kuten esim gran fondo sanoo.
Pyörähän kevyt, geo ei ihan pysty ja välitykset passaa ihan hyvin asfaltile ainakin 2*11 mallissa ja kumit vaihtamalla vaikka 32 mm niin luulisi asfaltilla kulkevan ihan riittävän ripeästi omaa kivaa silmällä pitäen. Maatiepyörällä ne sunnuntain aurinkolenkit sitten kuitenkin ajetaan.;)
Omaan makuun tarvisin Grizlistä XXS rungon vaakaputken ja M rungon stackin. Ja olen 175cm lyhyillä raajoilla.:rolleyes:
Kuntoilija
12.05.2021, 14.57
Omaan vanhan sukupolven s-kokoisen Canyonin Ultimateen ohjaamon pituus olisi lähes sama vaakaputki on 25 mm ja reach 23 pidempi ja sitten stemmi 20 mm lyhyempi. Emäputki on 20 lyhyempi eli kaikkia avaruudettimia ei tarvitse poistaa kuten on poistettu Ultimatesta. Stack on Grizlissä sentin korkeampi. Kyllä mä luulen että
s tuosta mulle sopisi.
Ennakoin vaan sitä, että kun näitä kohta suositellaan defaulttina ensimmäistä "kippurasarveaan" hankkiville, niin monelle asento jää liian "makaavaksi" 70mm stemmilläkin.
Tuollakin arvostelija mieltä, että tää on enempi kilpapyörä, eikä mikään bikepacking-löllytin.
https://bikepacking.com/bikes/canyon-grizl-review/
Eikä jää. Pyörällä ajetaan pyörän asennossa. Loistava geometria. Oma ninerini on bikepacking pyörä ja ajaisin sillä vaikka Inariin ja takaisin samalla asennolla.
On oikeasti tosi hienoa, että kiinnikkeitä löytyy myös fillareista, jossa on geometria kunnossa. Useinhan se menee juuri noin mitä sanot.
^ tuossa näkökulmassasi nyt ei tietty ole mitään uutta; Oikea pyöräilijä ajaa tottakai makaavassa asennossa ja eläkeläispyörät/pyöräilijät erikseen. Sun subjektiivinen mantra. "Pyörällä ajetaan pyörän asennossa". "Ajaa vaan".
"monelle asento jää liian "makaavaksi""
-tässä kun ei viitattu sinuun... ja yleisesti ottaen ihan relevantti arvio.
No kerrankin fiksu geometria ja heti ollaan mollaamassa liian pitkäksi. On oikeasti hienoa, ettei kaikki touring-grävellit ole tehty maasturin geometrialla.
Nineria hankkiessani valinnanvaraa oli aika vähän. Jos halusit roadin asentoa, niin jouduit tinkimään kiinnityspaikoista. Tuo niner on siis myöskin lähes maasturi, jos olisin valinnut oikean koon.
^Tuo ilmoitus on ihan jees, että vastaa sun Omia mieltymyksiä.
Sen sijaan tyrmäät heti arvion, että yleisesti ottaen vaikkapa ekaa kippurasarvista tai erilaisen fysiikan ja ulottuvuudet omaavalle voi olla haastava.
Tyrmään idean jonka mukaan ensimmäistä pyörää ostavan pitää ostaa selkäsuorana ajettava Grävelli. Ei ole mitään järkeä ostaa 2ke pyörää ja ostaa hetken päästä toista.
Facebookista voi katsella näitä ylöspäin tiltattuja stemmejä ja ihasteluja fantsusta selkää rasittamattomasta asennosta. Kaikilla on kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Normaaliin asentoon kyllä tottuu. Tuo grizl ei siis todellakaan ole mikään kisamainen geometrialtaan.
^Toisaaltaan ekaa maantietankoista voi haluta myös sporttisen matalan asennon joten miksi ne olisivat haastavammat kuin muut?
Mä oon tämmönen keskimääräisen suomalaisen ruuminrakenteen omaava, vähän persjalkainen 180-senttinen (oikeasti 179,5 mutta se pyöristetään ylöspäin :)) ja mulle toi kokosuosituksen mukainen M-koko näyttäisi äkkiseltään harvinaisen passelilta.
Alkuperäisen tangon reach näyttäis myös olevan lyhyt (70 mm) eli jos on aikomus vaihtaa tanko, kannattaa se huomioida mitoituksessa.
Retkikäytössä pitäisi stemmi kääntää plussakulmaan, jotta tangon ja eturenkaan väliin jäisi tarpeeksi tilaa järkevän kokoiselle nyssäkälle, mutta se ei olisi mulle ongelma ja mulla on nykyisessäkin pyörässä -6 tai 0-asteinen stemmi käytön mukaan. Lenkkiajossa epätasaisella alustalla setämiehen selkäkin väsyy paljon vähemmän kun ei ole liian pysty ajoasento ja liikaa painoa selkärangan päällä.
^^ "Kaikilla on kaksi kättä ja kaksi jalkaa"
No tässä ollaan asian ytimessä. Kun on kaksi kättä kaksi jalkaa niin kaikille sopii sama huolimatta jalkojen/käsien mittasuhde-eroista tai muunlaisista fyysisistä ominaisuuksista. Ok.
^ Voi sopia matala ja pitkä tai voi olla sopimatta. Riippuu fysiikasta. Yleistämistä vastaan tässä kirjoitinkin.
Mun mielestä on ihan asiallista tuoda esiin että tuo Canyon on geometrialtaan tietynlainen. Pitkänomainen, matala.
Ja jos polvia oikein kolottaa, niin kannattaa muistaa, että grizl on suunniteltu lyhyille stemmeille. Todennäköisesti tuo toimii ihan hyvin vaikka 50mm stemmilläkin.
^^ "Kaikilla on kaksi kättä ja kaksi jalkaa"
No tässä ollaan asian ytimessä. Kun on kaksi kättä kaksi jalkaa niin kaikille sopii sama huolimatta jalkojen/käsien mittasuhde-eroista tai muunlaisista fyysisistä ominaisuuksista. Ok.
^ Voi sopia matala ja pitkä tai voi olla sopimatta. Riippuu fysiikasta. Yleistämistä vastaan tässä kirjoitinkin.
Mun mielestä on ihan asiallista tuoda esiin että tuo Canyon on geometrialtaan tietynlainen. Pitkänomainen, matala.
Tuokin on enimmäkseen ihan urbaania legendaa. Siis venyvyys. Itselläni sormet jäävät 30cm päähän lattiasta. Perinteinen koukkupolvi. Siltikään normaalissa asennossa ajaminen ei tuota tuskaa.
Ohjaamon paikka määrää ainoastaan käsien kulman. Voin itse siirellä sitä +-3cm joka suuntaan ja asento on siltikin sama.
Lisäksi liian korkealla pyörällä ajetaan vain enimmäkseen dropeilta. Tuotahan moni näillä matkagrävelleillä tekee.
I rest my case.
Sovitaan, että oikeasti tarvitaan vaan yhdenlaisella geometrialla tehtyjä graveleita/maantiepyöriä. Reach/stack yms. voidaan vakioida maailmanlaajuisesti, koska "pyörällä ajetaan pyörän asennossa" riippumatta siitä onko pitkä selkä/lyhyt selkä, pitkät jalat/lyhyet jalat.
Over and out.
Hyvä fillari tuo Canjoni on.
Tuokin on enimmäkseen ihan urbaania legendaa. Siis venyvyys. Itselläni sormet jäävät 30cm päähän lattiasta. Perinteinen koukkupolvi. Siltikään normaalissa asennossa ajaminen ei tuota tuskaa.
...
Sulta jäi mainittematta sun pituus ja haaroväli (inseam)....
Venyvyys ei ihan sama, jon mulla pituutta 187cm ja haaroväli 94cm. Kuin sellaisella ns.' persjalkaisella'.
^Menneinä vuosina tuli työmatkailtua kohtuu usein rapakon takana Piilaakson kulmilla ja siellä maantiefillarointi oli teknologiapiireissä paljon golfia suositumpaa, joten tuli niissä porukoissa sitten päästyä töiden ohessa myös lenkeille. Ekan kerran kun ajoin vuokrafillarilla kokoontumispaikalle niin auts, ottipa silmään ihan huolella, porukalla oli käytännössä kaikilla S-Works tai vastaavat hipo-mallit joissa stemmin alla iso pino spacereita ja sitten vielä ylöspäin sojottava stemmi. Maut on monia, mutta kyllä noista porukoista ihan sujuvasti ylämäkiä ylös kinnaaviakin löytyi, tuolla seudulla ei kovaa tasaisella ajettu käytännössä ollenkaan.
Tökkäsin nuo johonkin geometria-laskuriin ja pakittelen nyt vähän, eli omaan hyvin keskimääräiseen pyörään verrattuna S -28mm stäkkiä ja +9mm reachia / M -5mm stäkkiä ja + 14mm reachia. Ei tuo kovin paljon ole, jos esitäytetyt tiedot pitää paikkaansa ja saisin tuommosen vielä itelleni säädettyä. Toisaalta sitten tuolla Rove-ketjussa moni mun pituinen tuntuu säätävän ajoasentoa merkittävästi lyhyemmäksi kuin millä itse ajan. Olen omasta mielestä tosi kankea, mutta melko pitkäkätinen. Keväällä pyörä tuntuu aina vähän pitkältä, kunto- ja notkeushuipussa lokakuussa taas lyhyeltä.
Sitten on tosiaan vielä nuo itelleni vähän tuntemattomat muuttujat eli tangon (ehkä 80mm) ja kahvojen (rival vs grx) reach.
Ja jos polvia oikein kolottaa, niin kannattaa muistaa, että grizl on suunniteltu lyhyille stemmeille. Todennäköisesti tuo toimii ihan hyvin vaikka 50mm stemmilläkin.
Näiden piti olla sitten 1 1/4" -kaulaputkelle. En tiiä onko vaikea löytää, mut ainakaan Canyonin omasta kaupasta ei moista löydy, kun maastostemmit on taas 1 1/8''.
Tökkäsin nuo johonkin geometria-laskuriin ja pakittelen nyt vähän, eli omaan hyvin keskimääräiseen pyörään verrattuna S -28mm stäkkiä ja +9mm reachia / M -5mm stäkkiä ja + 14mm reachia. Ei tuo kovin paljon ole, jos esitäytetyt tiedot pitää paikkaansa ja saisin tuommosen vielä itelleni säädettyä. Toisaalta sitten tuolla Rove-ketjussa moni mun pituinen tuntuu säätävän ajoasentoa merkittävästi lyhyemmäksi kuin millä itse ajan. Olen omasta mielestä tosi kankea, mutta melko pitkäkätinen. Keväällä pyörä tuntuu aina vähän pitkältä, kunto- ja notkeushuipussa lokakuussa taas lyhyeltä.
Sitten on tosiaan vielä nuo itelleni vähän tuntemattomat muuttujat eli tangon (ehkä 80mm) ja kahvojen (rival vs grx) reach.
Näiden piti olla sitten 1 1/4" -kaulaputkelle. En tiiä onko vaikea löytää, mut ainakaan Canyonin omasta kaupasta ei moista löydy, kun maastostemmit on taas 1 1/8''.
Tosiaan itse olen vähän sitä mieltä, että koko pyöräteollisuus on mennyt näiden "rove-miesten" perään. Aiemminhan oli vain cyclocross, joka on geoltaan tosi lähellä normaalia maantiepyörää. Tuon jälkeen tuli gravelli, joka oli alkuun aika sama kuin crossari, mutta matalammalla keskiöllä. Nyt viime vuosina on tullut näitä hervottoman pitkällä emäputkella ja lyhyellä reachilla varustettuja runkoja. "Rove-miehet" kiittaa facebookissa ja taputtelevat toisiaan selkään.
No joo. Ymmärrän kyllä, että fillaria voi valita käyttötarkoituksen mukaan. Eli on esimerkiksi tullut luokka maastureiden ja gravellin välimaastoon. Nuo ovat takuulla hauskoja laitteita. Mutta jos on enimmäkseen tarkoitus ajaa hiekkaa ja maantietä, niin se perinteinen maantiepyörän ajoasento on edelleen toimiva. Samalla asennolla on ajettu jo kohtuullisen kauan, vaikka pyörämallit ovat muuttuneetkin.
tchegge_
13.05.2021, 09.06
Sehän riippuu just vähän mistä suunnasta lajiin tulee ja mitä kukin painottaa. Maantietaustaiset on tottuneita makaavampaan asentoon ja maastopuolelta siirtyvät vähän erilaiseen.
Toisaalta on hyväkin että ravistellaan maantigeomegriaa, se saattaa jopa heilumisen jälkeen asettua parempaan jamaan kuin mistä lähdettiin liikkeelle.
Vaihtoehtoisessa menneisyydessä missä asvaltti olisi keksitty vasta 2000-luvulla, niin soratalebanit manaisi kun yhtäkkiä kaupat täynnä tarmac-pyöriä jyrkkine keulakulmineen ja 130mm kannatimineen. [emoji846]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Sora talebaanit ovat vetäneet oikeassa asennossa hiekkaa, ennenkuin grävellit on edes keksitty :)
https://cdn2.cyclist.co.uk/sites/cyclist/files/styles/gallery_adv/public/1/60/camusso_tour_35_0.jpg?itok=j4De8186
^Tuohon aikaa oli pyörät ja miehet rautaa ja vielä lienee ilman vaihteitakin...
Mitä nyt olen pyörälenkeilläni nähnyt niin suurin osa "oikeilla" hipo-maantiepyörillä ajavista "maantiepyöräilijöistä" ajaa pystymmässä kuin minä endurance-geometrisella fiilarillani, jossa on se järkyttävä 15cm! emäputki. Olisin valmis suosittelemaan näkemilleni maantiefillaristeille samanmoista peliä, koskapa he pro-fillareillaan ajavat selkä pystyssä ja kädet tikkusuorina. Ilmeisesti siksi, että keskivartalossa ei ole lihaksia, joilla kannatella ylävartaloa ja painon kannattelu käsivarsilla vaatii lukkoon laitetut kyynärnivelet. Makaaminen pitkän pyörän päällä lienee sittenkin vaikeaa joillekin? Itselläni käsivarret ovat enimmäkseen rennosti enemmän tai vähemmän koukussa. Alas kyllä pääsee kun taittaa olkavarret / kyynärvarret riittävään kulmaan ja pituuskin vaihtelee tilanteen mukaan; välillä kämmenet ovat kahvojen nupeilla, toisessa paikkaa taaempana. No anyway, asennot vaihtelevat kun en ole maantiepyöräilijä vaan katupyöräilijä.
^tuon talebanin fillarissa ei kovin iso reach näytä olevan...
^ Olen pistänyt saman merkille.
Firlefanz
13.05.2021, 10.19
^tuon talebanin fillarissa ei kovin iso reach näytä olevan...
Kuvakulma saattaa vaikuttaa siihen miten isolta "reach" näyttää, samoin ajoasento.
https://www.suiveur.it/wp-content/uploads/2020/06/camusso-3.jpg
https://www.suiveur.it/wp-content/uploads/2020/06/camusso-2.jpg
Sekin voi tuonaikaisten (ja vähän myöhempienkin) fillareiden geometriaa tarkasteltaessa olla syytä pitää mielessä että silloin taisi olla nimenomaisena tarkoituksena ajaa tasaisella ja niin sanotusti normaalivauhdissakin alaotteelta.
Muuten: meille kaikille on yhteistä että näemme helpoiten sen mitä haluamme nähdä tai mitä odotamme näkevämme. Kieltämättä se minunkin itsetuntoani jollain lailla hyväilee joka kerta kun vastaantulee joku stemminsä slämmännyt mutta jäykillä suorilla käsillä kahvoilta ajava. Mutta eivät heistä kaikki koko ajan niin aja ja jotkut ovat niinkin ajaessaan tai ainakin suorat kädet dropeilla ollessaan yhtä matalassa ja "makaavassa" asennossa kuin minä taivutettuine käsivarsineni.
PS Kuvan taleban on Francesco Camusso, vuoden 1931 Giron voittaja.
Tiedä sitten, ajoasennoista puhuminen johtaa näemmä siihen, että sekoitetaan hupi/kuntoilugrävelöinti ja kilpapyöräily...
Firlefanz
13.05.2021, 11.35
Tiedä sitten, ajoasennoista puhuminen johtaa näemmä siihen, että sekoitetaan hupi/kuntoilugrävelöinti ja kilpapyöräily...
Tai siihen että joku ei yksinkertaisesti ymmärrä että varsin monille kuntoilugrävelöinti ei oikealta ja hyvältä tuntuvan ajoasennon suhteen eroa mitenkään kilpapyöräilyyn kuuluvasta tai siihen liitetystä ajoasennosta. Ja että se "kuntoilu", liittyipä siihen sitten jonkin tason kilpapyöräilyä tai ei, on ihan yhtä suuressa määrin "hupia" kuin jonkun toisen hupigrävelöinniksi kutsuma fillarointi.
PS "Hupi" tarkoittaa tässä yhteydessä ja minun käyttämänäni muutakin sitä tyydytystä jonka saa kun ottaa itsestään irti juuri niin paljon kun harjoitusohjelma käskee tai kun tietää treenanneensa. Kaikksi se mistä "hupigrävelöijät" kokevat lenkeillään nauttiessaan mahtuu myös "kilpakuntopyöräilijän" kokemaan. Ei "pitkä geometria" tai "makaava ajoasento" sitä estä tai tippaakaan vähennä.
^ "Ei "pitkä geometria" tai "makaava ajoasento" sitä estä tai tippaakaan vähennä."
Täysin samaa mieltä. Mutta näkemäni perusteella se ei tunnu ihan kaikille sopivan. Joten tuo aiemmissa kommenteissa esitetty "makaava/pitkä/matala on paras" on subjektiivinen omaan kokemukseen perustuva juttu. Eikä siinä mitään, niin saa olla ja on varmaan totta sanojalleen. Ylesipäteväksi ohjeeksi kyseenalainen.
Firlefanz
13.05.2021, 12.25
Semmoinen pikkujuttu vielä ettei ehkä pidä myöskään tulla lausumaan yleispätevänä totuutena ettei makaava ajoasento ole taviksille sopiva tai pitää geometriaa sporttisena vain siksi että se on pidempi kuin mihin omassa pyörässä on tottunut tai mikä omiin mittoihin tai preferensseihin sopii.
Toisin sanoen: se ei ollut paaton, joka aloitti yleispätevien ohjeiden - joiksi sinä hänen kommenttejaan nimität - antamisen:rolleyes: Subjektiivinen oma kokemus ei ole piikkilanka-aidan kummallakaan puolella sen suurempi totuus.
Jostain syystä vain on käynyt niin että on muodostunut hyväksyttäväksi pitää pystympää tai korkeampaa ajoasentoa "grävelimpänä" ja jopa itsestään selvänä että se sopii lähes kaikille paitsi kilpapyöräilyyn vahvasti orientoituneille. Siis vain hieman kärjistäen - eli samaan tapaan kuin tässäkin keskustelussa on silloin tällöin haluttu asia esittää, joskin rintamalinjan toiselta puolelta nähtynä:cool:
Ikään kuin aivan normaalin ajoasennon eduista tällöin muistuttavat olisivat lähtökohtaisesti hakoteillä jo siinä etteivät kykene ymmärtämään miten "tavikset" - mitä he nyt ikinä ovatkaan - eivät mitenkään voi mukavasti taipua semmoisiin ajoasentoihin tai totutella niihin täysin kohtuullisessa ajassa.
Tosiaan itse olen vähän sitä mieltä, että koko pyöräteollisuus on mennyt näiden "rove-miesten" perään.
Ei oo ihan ansaittu pilkkanimi, ellei sitten yleisyytensä vuoksi, Roven geometria on ollut ainakin vuodesta 2016 asti tosi keskimääräinen. Selvästi isompaa stack to reach ratiota on esim. Spessun Divergellä, Trek Crossripillä, Felt Broamilla ja näköjään myös Niner RLT on jonkin verran pystympi. ( Täältä katoin, enkä ota vastuuta virheistä: https://bikeinsights.com/)
Mitä tohon tulee, että ajoasennon tulisi olla sama maantiellä ja soralla, niin henkilökohtaisesti oon eri mieltä, koska ajaminenkin on ihan eriluonteista. Oma soralla ajo on semmosta aktiivista kuoppien väistelyä ja polkeminen katkonaisempaa, maantiellä ajo taas staattisempaa jurnuttamista, jolloin on helpompi pitää paketti kasassa. Mut tilanne on ehkä eri, kun ajetaan oikeasti kovaa.
Ja siis varmasti on hyvä pyörä toi Canyon, mut jos ajaa tyytyväisenä vaikka maantietä Enduracella (joka on pystympi kuin Rove), niin sitten kannattaa ehkä tutkia geometrialaskureita ennen tilaamista.
Jami2003
13.05.2021, 17.44
Joo mulla on Rove 2014 eikä siinä kyllä mitenkään erityisen korkea ajoasento ole. Jos vaikka vertaan aero-Roseeni jossa on hyvin matala ajoasento. Rove on melko korkea pyörä mutta se ei ole sama asia kuin korkea ajoasento.
Voi laittaa vaikka aerotikut graveliin ja kokeilla kuinka paljon pystyy omilla lenkeillä tikuilta ajamaan. Maantielenkillähän yksin pystyy yleensä ajamaan kaiken taajaman ulkopuolella. Mutta ainakaan mun sorateillä ei tikuilla pysty ajamaan. Joten ihan yhtä makaavaa ajoasentoa ei kannata yrittää graveli touhuihin hakea.
F. Kotlerburg
13.05.2021, 19.19
Minä vähän vierastan ajatusta, että kaikissa käyrätankoisissa pitäisi olla sama ajoasento. Ei maastossakaan XC-pyörässä ja enskassa ole. No otan vain takkini.
Itselläni makaava ajoasento tuntuu sitä mukavammalta, mitä enemmän tehoa jaloista kampiin kullakin ajan hetkellä laitan. Gravel-lenkeillä ajotapani poikkeaa maantielenkeistä samaan tapaan kuin Puskis omalta kohdaltaan aiemmin kuvaili ja tehon tuotto jää tämän takia vähäisemmäksi. Nämä havainnot tehtyäni olen ainakin itse kuvitellut löytäneeni syyn siihen, miksi gravel-pyörässä maantiepyörää pystympi ajoasento toimii mielestäni paremmin.
Firlefanz
13.05.2021, 21.21
Voi laittaa vaikka aerotikut graveliin ja kokeilla kuinka paljon pystyy omilla lenkeillä tikuilta ajamaan. Maantielenkillähän yksin pystyy yleensä ajamaan kaiken taajaman ulkopuolella. Mutta ainakaan mun sorateillä ei tikuilla pysty ajamaan. Joten ihan yhtä makaavaa ajoasentoa ei kannata yrittää graveli touhuihin hakea.
Oletko muuten kokeillut clip-oneja gravelissasi?
https://www.derbaranski.de/uploads/6/1/9/3/61933657/published/img-4309.jpg?1618988080
https://bikeboard.at/_uploads/_fotos_thumbs/thumb_154177_w2500h1408c0_248_2500_1408.jpg?160656 6105
Kuvan fillaristi on päälajiltaan tempokuski, mikä varmasti vaikuttanee siihen mikä hänestä on mukavaa, tehokasta ja toimivaa. Ja ainahan voi nähdä ettei hänkään ajaisi noin pohjoissuomalaisilla sorateillä. Eikä asento nytkään erityisen makaava taida olla.
Mutta jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan: https://bikeboard.at/Board/Profile-Design-Aero-Clip-Ons-am-Gravelbike-th260816
Firlefanz
13.05.2021, 21.29
Minä vähän vierastan ajatusta, että kaikissa käyrätankoisissa pitäisi olla sama ajoasento. Ei maastossakaan XC-pyörässä ja enskassa ole. No otan vain takkini.
Älä turhaan!
Mutta en ole varma esittikö kukaan että maantiefillarissa ja gravelpyörässä pitäisi olla tismalleen sama ajoasento. Kyse oli mielestäni siitä että eron ei tarvitse kenelläkään olla lähtökohtaisesti niin suuri että pitäisi puhua pystystä ja makaavasta tai edes merkittävästi pystymmästä ja huomattavasti makaavammasta ajoasennosta. Tai niin suuri ettei makaavampi ja aerompi asento pyörän geometrian jä sätöjen takia edes onnistu eikä toimi silloin kun tien kunto ja laatu sen sallisi ja olsi kiva ajaa välillä niinkin.
^ Tuo kuvassa oleva pyörä on juurikin pystykeulainen, erittäin korkealla emäputkella varustettu laite, jollaisesta paaton on varoitellut.
Uusi Cänjöni on sitten ihan eri lajia oleva fillari.
Firlefanz
14.05.2021, 07.17
Ihanko totta?
Meinasitko että esitin sen näyttääkseni miten muualla taviksetkin ajavat nimenomaan sporttisella geometrialla ja makaavassa ajoasennossa?
Tähän emoji: " A yellow face with a big grin and scrunched, X-shaped eyes, tilted on its side as if rolling on the floor laughing"
Ja siis varmasti on hyvä pyörä toi Canyon, mut jos ajaa tyytyväisenä vaikka maantietä Enduracella (joka on pystympi kuin Rove), niin sitten kannattaa ehkä tutkia geometrialaskureita ennen tilaamista.
Tutkin geometriataulukoita stackin ja reachin osalta, ja niiden perusteella Grizl on Enduranceen verrattuna öbaut yhtä korkea ja stemmin pituus huomioituna yhtä pitkä. Ei mitenkään erityisen matala tai pitkä, koska on suunniteltu ajettavaksi 10-20mm lyhyemällä stemmillä. Ja ei sitä stemmiä ole pakko slämmätä, jos tykkaa rennommasta ajoasennosta.
Ihanko totta?
Meinasitko että esitin sen näyttääkseni miten muualla taviksetkin ajavat nimenomaan sporttisella geometrialla ja makaavassa ajoasennossa?
Tähän emoji: " A yellow face with a big grin and scrunched, X-shaped eyes, tilted on its side as if rolling on the floor laughing"
En meinannut.
meinasin esittää huomioni fillarista ja se geosta kun semmoisesta on ollut puhe parin sivun verran. Tuohan on aivan järkyttävän pysty. Laitettu Jopoon aerotikut...
-tähänsitten jokuhymiö-
edit: Jopoon aerotikut... ei itseasiassa ollenkaan hullumpi ajatus: omaan 70-lukulaiseen mummofillariin voisi hyvinkin laittaa, olisi kiva ajaa matalana vastatuulessa. Offtopic, anteeksi.
K.Kuronen
14.05.2021, 08.32
Oletko muuten kokeillut clip-oneja gravelissasi?
...van fillaristi on päälajiltaan tempokuski, mikä varmasti vaikuttanee siihen mikä hänestä on mukavaa, tehokasta ja toimivaa. Ja ainahan voi nähdä ettei hänkään ajaisi noin pohjoissuomalaisilla sorateillä. Eikä asento nytkään erityisen makaava taida olla.
Mutta jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan: https://bikeboard.at/Board/Profile-Design-Aero-Clip-Ons-am-Gravelbike-th260816
Miten noilla toimitaan yllättävän ja ison kuopan tai kuoppasarjan osuessa eteen -ajetaan ilmeisesti päin hidastamatta?
Firlefanz
14.05.2021, 09.25
Miten noilla toimitaan yllättävän ja ison kuopan tai kuoppasarjan osuessa eteen -ajetaan ilmeisesti päin hidastamatta?
Ilmeisesti samoin kuin pitkiä brevettejä tai ultrapitkiä matkoja omia lisätankojaan käyttävät fillaristit, jotka hekin saattavat joskus joutua huonokuntoiselle teille tai tulla ison kuopana yllättämäksi.
Kirjoittaja itse toteaa että pyörän ohjaaminen onnistuu noiltakin ("lenken tut sich das trotzdem noch sehr gut", "man ist in einer guten Mischung aus agil und laufruhig unterwegs") ja otteen siirto normaaliksi käy nopeasti. Pyörästä ei siis tule ajo-ominaisuuksiltaan triathlonpyörän kaltaista eikä ajoasennosta samalla lailla pitkää tai pikemminkin etupainoista.
PS En tietenkään halunnut enkä pyrkinyt myymään ideaa kenellekään. Ja pidin selvänä että ne joita sen toteuttaminen käytännössä saattaisi ruveta kiinnostamaan lukevat jutun joko koulussa päntätyn saksan tai kääntäjän avulla. Näissä jutuissahan yksityiskohdat ovat usein kaikki kaikessa...
PPS Mitä tulee kuoppiin tai kuoppasarjoihin joita ei ehdi tai voi väistää, mulla on sellainen käsitys että hidastaminen siinä vaiheessa ei paranna tilannetta yhtään. Mutta mä en olekaan gravelkingi enkä aivan varmasti aja yhtä kovaa enkä edes yhtä pahoja kuoppaisia teitä kuin monet tässäkin ketjussa.
Miten noilla toimitaan yllättävän ja ison kuopan tai kuoppasarjan osuessa eteen -ajetaan ilmeisesti päin hidastamatta?
Juuri näin. Gravel-pyörän on tarkoitus toimia geometrialtaan ja muilta ominaisuuksiltaan juuri niin, että jokaisen kuopan tai nimismiehenkiharan edessä ei tarvitse jarrutella ja esimerkiksi siihen matalammasta ja pidemmästä ajoasennosta on apua. Lyhyet ja korkeat pyörät on otb-herkkiä.
(OT-varoitus: Tota aerotikkukuvaa kun katsoo, niin näkee, mikä yleisimmin on se ongelma, miksi matala ajoasento koetaan epämukavaksi. Se on niskan asento. Siihen liittyen sellainen urheilulaseihin syvällisemmin perehtyneen optikon huomio, että ajaessa käytössä olevat lasit ja se, että onko niissä vahvuuksia vai ei ja jos on, niin millaiset ja miten ne on tehty, vaikuttaa yllättävän paljon.
Pyöräillessä katselinja linssin läpi kulkee sitä enemmän linssin yläreunan kautta, mitä matalampi on ajoasento. Kun katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä, syntyy prismaattista vaikutusta. Miinuslinsseissä tuo prisma kääntää kuvaa niin, että kuva laskee alemmas, jolloin niskaa ei tarvitse taivuttaa yhtä voimakkaasti ylöspäin. Pluslinssit toimivat päin vastoin.
Moniteholinsseissä käytetään yleensä ns. kevennysprismaa kosmeettisista syistä. Sillä saadaan linssin alareuna ohuemmaksi. Se myös helpottaa lukemista varsinkin pluslinsseissä, koska se siirtää kuvaa ylemmän - eli pyöräilyä ajatellen juuri väärään suuntaan.
Vaikkapa -5.0 yksiteholaseissa ja +2.0 moniteholaseissa ajavien kuskien pään asennoissa on iso ero, vaikka ajoasennot muuten olisi tismalleen samanlaiset. Ei ole ollenkaan ennenkuulumatonta, että kun koko ikänsä vahvemmilla miinuslaiseilla ajamaan totuttunut henkilö leikkauttaa miinuksensa pois, niin siitä seuraa niskaongelmia.
Ei toivottuja prismavaikutuksia voi tarvittaessa kompensoida tekemällä linssiin prismavahvuutta vastakkaiseen suuntaan ja prismaa voi tehdä sinne myös ihan vaan ajoasennon helpottamiseksi. Piilolaseilla ei prismavaikutuksia synny ja se on yksi syy siihen, miksi miinushenkilöt monasti kokee vahvuudelliset ajolasit käytännössä miellyttävämmiksi kuin piilarit. Ja ne prismavaikutuksen yksi syy myös siihen, miksi plussavahvuusajolasit on yleisesti ottaen hankalampia sekä tehdä että käyttää, mutta siihen on myös muita syitä.)
^Olipa kiinnostava OT! Ite en käytä vahvuuksia, mut ton eteenpäin näkemisen ja matalan asennon kanssa on vähän eri ongelmat. Jos on lippa alhaalla, niin pitää taivuttaa niskaa enemmän. Lippa ylhäällä omien kulmakarvojen tuijottaminen pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti ottaa myös koville ja aiheuttaa päänsäryn. Onkohan tuo tottumiskysymys vai yksilöllinen ongelma? Ja toisaalta pelottaa ajaa niin, että vain muutaman sekunnin välein vilkaisee, josko kauemmas eteen on ilmestynyt jotain vaaroja.
Tutkin geometriataulukoita stackin ja reachin osalta, ja niiden perusteella Grizl on Enduranceen verrattuna öbaut yhtä korkea ja stemmin pituus huomioituna yhtä pitkä. Ei mitenkään erityisen matala tai pitkä, koska on suunniteltu ajettavaksi 10-20mm lyhyemällä stemmillä. Ja ei sitä stemmiä ole pakko slämmätä, jos tykkaa rennommasta ajoasennosta.
Näköjään Enduracet on vuodesta ja runkomateriaalista riippuen melko erilaisia, mut nää kun omaan pyörään suht samankokoista yritin verrata, niin:
https://bikeinsights.com/compare?geometries=5db28566a6a22b0017087d03,5ecfdd ba03d42d001716d82e,
https://bikeinsights.com/compare?geometries=5db28566a6a22b0017087d03,5d627e 3cc049b90017e637aa,
Grizlit on tuolta kadonneet syystä tai toisesta.
Mut tän vuoden Grizl M vs Endurace CF M valmistajan omilla sivuilla: (+1mm stack, +20mm reach) tai (-11mm stack plus, +3mm reach plus) Ehkä tän vuoden Enduracet on matalampia ja pidempiä kuin ennen, mut nyt riittää omalta osalta tää.
F. Kotlerburg
14.05.2021, 11.41
Kuten jo aiemmin sanottiin Grizlin tyylisen uuden ajan geon pyörien kanssa pelkän stackin ja reachin tuijottaminen johtaa harhaan verratessa maantiepyöriin ja moneen muuhunkin, koska nuo on suunniteltu ajettavaksi lyhemmällä stemmillä ja lyhyemmällä reachilla olevalla tangolla.
K.Kuronen
14.05.2021, 19.53
Ilmeisesti samoin kuin pitkiä brevettejä tai ultrapitkiä matkoja omia lisätankojaan käyttävät fillaristit, jotka hekin saattavat joskus joutua huonokuntoiselle teille tai tulla ison kuopana yllättämäksi.
Kirjoittaja itse toteaa että pyörän ohjaaminen onnistuu noiltakin ("lenken tut sich das trotzdem noch sehr gut", "man ist in einer guten Mischung aus agil und laufruhig unterwegs") ja otteen siirto normaaliksi käy nopeasti. Pyörästä ei siis tule ajo-ominaisuuksiltaan triathlonpyörän kaltaista eikä ajoasennosta samalla lailla pitkää tai pikemminkin etupainoista.
PS En tietenkään halunnut enkä pyrkinyt myymään ideaa kenellekään. Ja pidin selvänä että ne joita sen toteuttaminen käytännössä saattaisi ruveta kiinnostamaan lukevat jutun joko koulussa päntätyn saksan tai kääntäjän avulla. Näissä jutuissahan yksityiskohdat ovat usein kaikki kaikessa...
PPS Mitä tulee kuoppiin tai kuoppasarjoihin joita ei ehdi tai voi väistää, mulla on sellainen käsitys että hidastaminen siinä vaiheessa ei paranna tilannetta yhtään. Mutta mä en olekaan gravelkingi enkä aivan varmasti aja yhtä kovaa enkä edes yhtä pahoja kuoppaisia teitä kuin monet tässäkin ketjussa.
Tuosta linkkaamastasi artikkelista en oikein osannut arvioida, oliko kyse tuote-esittelystä, vai jostakin muusta. Joistain kovista ja voitontahtoisista kisakuskeista löytyy kyllä tarinaa lisätankojen käytöstä, esimerkiksi Mat Stephens on yksi.
Mitä tulee jarrujen käyttöön, niin itse pidän tuntemattomalla soratiellä paria sormea jarrukahvoilla ajaessani kahvoilta ja olen pitänyt vauhdin hillitsemistä järkevämpänä, kuin väistämisen yrittämistä -ajo-alusta voikin olla liukas.
Sehän riippuu just vähän mistä suunnasta lajiin tulee ja mitä kukin painottaa. Maantietaustaiset on tottuneita makaavampaan asentoon ja maastopuolelta siirtyvät vähän erilaiseen.
Toisaalta on hyväkin että ravistellaan maantigeomegriaa, se saattaa jopa heilumisen jälkeen asettua parempaan jamaan kuin mistä lähdettiin liikkeelle.
....
Hmmm. Vuosien mukana kun täysjousto-maasturiini on tullut lisää joustomilleja, geometriat liikkuneet long & slack suuntaan ja ajomaastot enemmän röllipoluille niin ajoasento on siirtynyt hitusen pystymmäksi. Gravelissani (BMC URS) taas ajoasento ei kovin kaukana ole maantiefillarini asennosta: Näin röykyt eivät tule suoraan selkärankaan lävitse, pyörä ohjautuu niiden monttujen ohitse paremmin kun painoa on sopivasti edessä eikä vain taka-akselilla ja niillä poluilla missä gravel on nyt ylipäätään järkevästi ajettavissa pyörä tuntuu pysyvän tuolla setupilla parhaiten hyppysissä. Niinä hetkinä kun gravelilla rullaillaan hitaasti niin sitä varten tangossa on yläote. Ja jos ajo on pelkkää rauhallista rullailua niin alla on gravelin sijaan joku suoratankoinen fillari.
Kuten jo aiemmin sanottiin Grizlin tyylisen uuden ajan geon pyörien kanssa pelkän stackin ja reachin tuijottaminen johtaa harhaan verratessa maantiepyöriin ja moneen muuhunkin, koska nuo on suunniteltu ajettavaksi lyhemmällä stemmillä ja lyhyemmällä reachilla olevalla tangolla.
Viikonlopun lenkkien jäljiltä pohdintoja uuden ajan gravel geon fiksuudesta omaan käyttöön. Fillari BMC URS M-koossa, jossa "referenssiin" Canyon Grizlin M-kokoon verrattuna reach +13mm (stemmit BMC 70mm vs. Canyon 80mm eli efektiivinen pituus about sama) ja stack -10mm. Tällä saa alaotteelle ja hoodeillekin sellaisen asennon että vähilläkin jalkojen wateilla pääsee nopeilla alustoilla jotenkin mielekkäästi eteenpäin. Toisaalta pitkä reach, lyhyt stemmi ja loiva keulakulma 70ast (vs. Canyon 72,25ast) tekee BMC:stä erittäin luottamusta herättävän tiputella poluilla pahempiinkin kivikko juurakko alamäkiränneihin. Lyhyt stemmi vaatii pitkän reachin, enkä keksi miten esim. johonkin Roveen (54 koossa 27mm lyhyempi reach ja 19mm korkeampi stack!) saisin itselleni tolkullisen ajoasennon joka toimisi yhtä hyvin sekä vauhdissa että vaativissa teknisissä tilanteissa.
Lenkillä tulee ajettua kaikilla kolmella yleisimmällä otteella suht runsaasti. Alaote on fiksu kun vaihtoi muodinmukaisen kevyesti levitetyn orkkis-tangon 3T:n perustankoon joka +2cm leveämpi maantietankooni. URS on jo muuten niin rauhallinen laskuissa että kapeammallakin tangolla pysyy aisoissa ilman mitään leveää vaatehenkaria jolla painia pyörän kanssa. Yläotteella asento on lähes mummopyörämäisen pysty ja Sram eTap remote-nappuloiden ansiosta käyttökelpoinen yleisajoon, näin yläotteelta tulee ajettua kaikki helpommat ja hitaammat pätkät ja setämiehen selkä jaksaa sitten vähän painua matalammaksi niinä hetkinä kun siitä on hyötyä.
Ohiampuja
16.05.2021, 19.49
Tässä runko johon on saatu aika hyvin noita kierrereikiä. Minusta tämä ja muut vastaavat näyttävät kuvissa aika "rumilta". Mutta mites livenä, onko nuo ruuvirivistöt yhtä rumia kuin valokuvissa? :)
https://www.genesisbikes.co.uk/genesis-vagabond-frameset-vargn21510
^ Monasti funtkionaalisuus on kaunista, utta ei ehkä tässä tapauksessa... :)
^^ Mä taas koen niin päin, että pitkä, matala runko ja lyhyt stemmi yhdistelmä tuottaa riittävän turvallisen fiiliksen alamäkiin ja silloin loivaa leulaa ei tarvita, jolloin ajofiiliksessä yhdistyy vakaus ja herkkyys. Jäykkäkeulaisessa pyörässä loiva keula ei ole minulle mikään itseisarvo, vaan se lähinnä joko sössii ohjaustuntuman, jos myös rakea ei ole kasvatettu tai jos loivaan keulaan on yhdistetty myös ”normaalia” isompi rake, karkaa eturengas pidon kannalta turhan kauas ja pyörään tulee liikkaa chopper-fiilistä. Ton uuden Canyonin geo olis kyllä harvinaisen paljon mun maun mukainen.
.....
Kokeilin Gravaan taas tota kuitukeulaa (https://live.staticflickr.com/65535/51179620257_e3f24fa5f5_k.jpg) ja kyllä kontrasti on vaan hämmästyttävän iso joustavista renkaista ja tangosta. Ero ajettavuudessa teräskeulaan verrattuna on niin iso, että mieluummin kuskaan sen nelisen sataa grammaa extrapainoa mukana. Kaikkein selvimmin eron huomaa röykkyisissä alamäissä, joissa ton kuituhaarukan kanssa joutuu jarruttelemaan enemmän. Ritsi-Tomppa on sataprosenttisen oikeassa siinä, että etuhaarukka on eniten ajo-ominaisuuksiin vaikuttava yksittäinen komponentti.
Sen verran huonoa alkaa kyllä olla laadukkaampien vannejarruvanteiden saatavuus, että levaripyörien dominointi tulee tappamaan vannejarrupyörät sukupuuttoon, mikä on todella harmi. Belgium Plussat on ihan kiven alla. Oon odottanut 28-reikäistä vannetta kohta puoli vuotta. Ajan ton rungon loppuun varmasti, mutta ainakaan tämänhetkisen saatavuustilanteen perusteella en uskaltaisi alkaa speksaamaan enää uutta vannejarrurunkoa itselleni. Jostain syystä nykypyöräilijät on täysin vieraantuneita siitä, että miten hyvä tommonen ihan tavallinen vanhanaikainen polkupyörä voi olla. IMO
Ehkä sitä pitäisi vaan laittaa Canyoni tilaukseen biitteriksi ja säilyttää Grava pidempien lenkkien nautiskelupyöränä.
^ Voi olla että oma maasturi (Scott Spark) loivine keulakulmineen on mennyt pilaamaan makuni. Kun 2017 vaihdoin old skool Spessun Epicin Scottiin niin alussa oli kyllä hyvä tovi totuttelua ja ärräpäitäkin kun ei uusi fillari syheröisillä poluilla kääntynyt mihinkään, mutta enää ei ole vaihtamista takaisin. Herkkyys on ihan kiva hitaan vauhdin kiven kierrossa mutta muuten en taida osata sitä enää arvostaa kun ajotekniikka on adaptoitunut erilaiseen geometriaan.
^En ehkä ihan samaa mieltä keuloista mutta jarruasia suht faktaa. Nyky pyöräilijät kuvittelee että ainoa oikea jarrutyyppi on levyjarru ja mahdollisimman isolla levyllä. Vaikkakin levyt itselläkin muuta muistaa kun siirtyi noista "mitkä lie"jarruista perineteissin sivuvetoisiin niin jo elämä hymyili paitsi rengas kului kun lukkojarrutus oli poikaa. Niistä vuosista menty aikaa ja ainakin kapeilla kyllä vanneversioiden tehot riittää ja saa vanneversiosta hieman kevyemmänkin rakennettua...
Juuh..keula-asia ei ollut mielipide vaan kokemukseen perustuvaa vertailua noista kahdesta (custom-teräs Columbus SL:stä vs Whisky No 7) keulasta. Pienen otoksen vuoksi tuskin ihan täysin yleistettävissä.
Jos olisin Ajomies enkä Setämies ja polkisin gravelilenkit 30+ km/h keskareilla, saattaisi mielipiteeni jarruasiaan ehkä mahdollisesti olla toisenlainenkin. Mulla ei ole kompetenssia sanoa, että millaisissa vauhdeissa jarrujen teho alkaa olemaan ratkaiseva ominaisuus vauhdin ylläpitämisen kannalta, mutta ehkä niin käy, kun ajaa tarpeeksi kovaa. Mun vauhdeissa mukavampi pyörä on nopeampi kuin maksimaalisen tehokkaasti hidastuva. Krossikisoja saattaisin ehkä kuvitella kykeneväni ajamaan marginaalisesti kovempaa levyjarrujen kanssa, mutta varmuudella en osaa sanoa sitäkään ja joka tapauksessa ero olisi niin pieni, että ei sillä sijoituksia paranneltaisi, kun ei sekään oikeastaan vaikuta sijoituksiini, että ajanko vaihteilla vai ilman. :) (Jarrulevyn kokoasiaan sellainen sivuhuomio, että vannejarruissa se ”levy” on maksimaalisen kokoinen.)
^^ Hyvä osoitus siitä, että geometria-asiat ovat mielipide- ja tottumiskysymyksiä eikä niissä ole ”hyvää” tai ”huonoa” sen kummemmin kuin ”oikeaa” tai ”väärää”, kunhan perusasiat ovat kunnossa. On vain pyöriä, joissa on preferenssinä erilaisia ominaisuuksia. Hyvä, että edes geometrioiltaan erilaisia pyöriä on tarjolla, kun muuten tarjontaa alkaa olla harmittavan geneeristä. Toi uusi Kanjoni osuu geometrialtaan sellaiseen rakoon, joita ei ihan hirveästi ole ollut tarjolla.
Vannejarruissa myös se levyn uusiminen on vähän kalliimpi ja hankalampi toimenpide.
Sehän varmaan isoin syy miksi levyjarrut on yleistynyt maantien ulkopuolella missä jarruja myöskin tarvii käyttää paljon useammin=osatkin kuluu nopeammin.
Se on juuri noin ja tällä hetkellä niiden ”levyjen” saatavuuskin on harmillisen huono, mutta elämä on...jos ei nyt välttämättä niin kallista, niin ainakin kompromisseja täynnä :)
Vaikka vanteen uusiminen ei sinällään nyt niin kovin kummoinen homma ole eikä sitä niin kovin usein joudu tekemään, jos ei aja ihan hinnat alkaen kuttaperkkavanteilla ja toisaalta pääsee jarrujen ilmaamimista, märkänä kiljuvista ja rapaisina rohisevista jarruista, alati muuttuvista standardeista jne potentiaalisista levyjarruihin liittyvistä jutuista eli puolensa siinäkin.
Mutta turhaa pohdintaa siinä mielessä, että markkinat ovat jo päättäneet sun puolesta, että jos ajat gravelia, ajat levyjarruilla.
Antti Salonen
18.05.2021, 15.53
Jäykkäkeulaisessa pyörässä loiva keula ei ole minulle mikään itseisarvo, vaan se lähinnä joko sössii ohjaustuntuman, jos myös rakea ei ole kasvatettu tai jos loivaan keulaan on yhdistetty myös ”normaalia” isompi rake, karkaa eturengas pidon kannalta turhan kauas ja pyörään tulee liikkaa chopper-fiilistä.
Tosi yleisellä tasolla mulla on sellainen tunne, että pyörien geometrioissa on tällä hetkellä huomio niin vahvasti etukolmion mitoissa (stack ja reach), että monella valmistajalla unohtuu kaikki muu. Ja se tärkein unohtuva asia on nimenomaan ohjausgeometria, jonka tärkein mitta on trail (suomeksi ilmeisesti "etujättö" (http://www.bajahill.net/1999/08/miksi-ja-miten-moottoripyora-kaantyy.html)).
Vanhoina kovina aikoina kun esim. Ernesto Colnago valmisti runkosettejä, trail oli käytännössä pyhä asia, johon ei kajottu. Se oli osa firman tärkeintä tavaramerkkiä eli ajotuntumaa. Jos ohjauskulmaa muutettiin, se kompensoitiin taivuttamalla teräskeulaan eri rake. Ja myös tämän päivän hiilikuitupyörissä ainakin Cervélolla on ollut runkoja, joissa trail on kaikissa runkokoissa sama. Eli jos eri runkokoissa on haluttu käyttää eri ohjauskulmia, on alihankkijalta tilattu haarukoita yhtä monella eri rakella -- mikä nostaa tuotteen hintaa.
Mutta paljon enemmän on niitä valmistajia, joiden rungoissa ohjauskulmat heittelevät miten sattuu. Ainakin maantie- ja gravel-rungoissa on nykyään hiton yleistä se, että pienissä runkokoissa ohjauskulmaa on loivennettu reippaastikin, jotta eturengas saadaan kauemmas kengänkärjestä. Haarukka on kuitenkin se sama, jota tilataan läjäpäin kiinalaiselta kumppanilta. Tuo on käsittämätön valinta, mutta ehkä ihan aloittelijalle tilanne näyttää erilaiselta. Yleensä nämä samat valmistajat eivät ilmoita trailia geometriataulukoissa. Eli ajatellaan joko niin, että ohjausgeometrialla ei ole niin merkitystä, tai sitten ei haluta esittää lukuja, joita olisi vaikea selittää.
Pinarellolla oli jossain XS-kokoisessa rungossa ohjauskulmana 69,5 astetta vaikka keula oli se sama kuin kaikissa muissa. Kokemuksesta tiedän, että jo 71 astetta tuo aika junamaisen fiiliksen. Ja Canyonilla oli jossain vaiheessa markkinoilla maantierunko, jossa pienimmän ja suurimman koon ohjauskulman ero oli yli 4 astetta, vaikka keula oli kaikissa ko'oissa sama. Metriäkään ajamatta -- olen aivan varma, että skaalan kummastakin päästä löytyy runko, joka on objektiivisesti täysin paska ajettava.
Totta ja samaan hengenvetoon myös, että XS-rungolla ja XL-rungolla ajavat kuskit on useimmiten melkolailla eripainoisia. Runkojen putkien halkaisijoissa ja seinämävahvuuksissa se saatetaan huomioida, mutta silti kaikkiin runkoihin koosta riippumatta käytetään samaa etuhaarukkaa, joka on tehty kestämään se standardien vaatima 135-kiloinen kuski.
Näiden piti olla sitten 1 1/4" -kaulaputkelle. En tiiä onko vaikea löytää, mut ainakaan Canyonin omasta kaupasta ei moista löydy, kun maastostemmit on taas 1 1/8''.
Tosiaan, kuten ultimate ja endurance. Tuo vähän rajaa stemmi ja stongastemmi valikoimaa.
pturunen
18.05.2021, 20.05
Totta ja samaan hengenvetoon myös, että XS-rungolla ja XL-rungolla ajavat kuskit on useimmiten melkolailla eripainoisia. Runkojen putkien halkaisijoissa ja seinämävahvuuksissa se saatetaan huomioida, mutta silti kaikkiin runkoihin koosta riippumatta käytetään samaa etuhaarukkaa, joka on tehty kestämään se standardien vaatima 135-kiloinen kuski.
Tämä on hyvä pointti. Youtuben bike fitting osastoon tutustuessa kuulee usein toistuvan kommentin valmistajien "laiskuudesta" tarjota riittävän yksilöityä runkoa. Jako s, m, l ja xl ei ihan riitä. Transition bikesillä on ollut human geometry -periaate, mutta siinäkään ei huomioida takakolmion koon kasvatusta etukolmion kasvaessa. Santa Cruz puolestaan on Stigmatan kohdalla muuttanut pienimpiin kokoihin keulan rakea, jotta toe overlap ei kasvaisi kohtuuttoman suureksi pikkurungoissa. Hyvin harvalla on laajempaa runkovalikoimaan, mutta Farlight tarjoaa. Esimerkillistä toimintaa, josta paremmaksi menee sitten custom-runko.
Hyvää ohjauskeskustelua. Itseä kiinnostaisi saada vaihde gravelcrossari "rataisammalla" ohjausgeolla, jotain 74°-75° ja pienehkö jättö, alle.
Oma cyclocross pyörä, Colnago World Cup, kun tuntuu jotenkin yliohjautuvalta, oudolta ja kaatuilevalta ohjauksineen, etenkin putkelta runtatessa tuntuu se vingertävän minne sattuu.
All City Big Blockin 74° ja joku jättö on just hyvä 33 mm kumeilla. Mitä tapahtuisi ohjaukselle, jos rengas kasvaisi vajaan sentin? Huvittaisi kokeilla mutta menee sitten custom hommiksi ja siihen ei ikävä kyllä ole rahaa: /
Hyvää ohjauskeskustelua. Itseä kiinnostaisi saada vaihde gravelcrossari "rataisammalla" ohjausgeolla, jotain 74°-75° ja pienehkö jättö, alle.
Oma cyclocross pyörä, Colnago World Cup, kun tuntuu jotenkin yliohjautuvalta, oudolta ja kaatuilevalta ohjauksineen, etenkin putkelta runtatessa tuntuu se vingertävän minne sattuu.
.... /
Ihan uteliaisuudesta: Onko tämä preferenssi jyrkkiin (perinteisiin) ohjauskulmiin ja "herkkään" ohjaustuntumaan mielestänne suoraan tekijä joka vaikuttaa pyörän sopivuuteen johonkin käyttötarkoitukseen (tässä siis "gravel") vai onko kyse lähinnä siitä mihin on tottunut ja siten toki vaikuttaa myös miten suoriutuu kyseisen pyörän kanssa eri tilanteissa? Mietin vain sen kehityksen pohjalta mitä maastopyörissä on ollut viimeiset reilut 5 vuotta: tasaisen varmasti keulakulmat (ja reach +, stemmi - jne.) ovat loiventuneet ja nekin valmistajat jotka ensin vastustelivat ovat tulleet perässä, enkä ole juuri kuullut kenenkään haikailevan vanhaan vaan puolesta / vastaan keskustelua käydään vain aina sen kulloisenkin "edistyksen pioneerien" osalta eli tällä hetkellä trailipyörien osalta siellä jossain 65ast ja alle.
Kuvittelisin, että itsekullakin on kyse tottumuksesta ja mieltymyksistä tämmöiset asiat.
Maastosta en osaa sanoa mutta en väitä vastaankaan että löysä keula ja jyrkkä satulaputki ovat toivotunlaista kehitystä. Varmasti uudella mtb geolla voi vetää entistä hullumista spoteista entistä kovempaa mutta hiekkapäälysteisellä tiellä ajohan ei ole juuri ajansaatossa muuttunut.
Ja markkinoita vastaan on tietty aika turhaa hangoitella, muoti on mikä on ja muu ei oikein käy kaupaksi.
Omasta mielestä jyrkempi ohjausgeo on hauskempi, vähemmän tylsä, elämyksellisempi jopa. Kun en aja laukut täynnä satoja kilsoja ei sen pyörän tarvitse olla vakaa saati "junamainen" vaan hölmö, ketterän tuntuinen ja hauska on enemmän lähellä mieltä.
Ohiampuja
19.05.2021, 12.29
Olen kuitukeuloja katsellut netistä, mutta aika moni näyttää olevan vanhoilla pikalinkuilla, onko esim Ritcheyllä keulaa 15 mm akselilla?
F. Kotlerburg
19.05.2021, 13.41
Taitaa olla 15mm akselilla gravel-keulat vähissä. 12 millistä kun noissa yleisimmin käytetään.
Kuvittelisin, että itsekullakin on kyse tottumuksesta ja mieltymyksistä tämmöiset asiat.
Maastosta en osaa sanoa mutta en väitä vastaankaan että löysä keula ja jyrkkä satulaputki ovat toivotunlaista kehitystä. Varmasti uudella mtb geolla voi vetää entistä hullumista spoteista entistä kovempaa mutta hiekkapäälysteisellä tiellä ajohan ei ole juuri ajansaatossa muuttunut.
Ja markkinoita vastaan on tietty aika turhaa hangoitella, muoti on mikä on ja muu ei oikein käy kaupaksi.
Omasta mielestä jyrkempi ohjausgeo on hauskempi, vähemmän tylsä, elämyksellisempi jopa. Kun en aja laukut täynnä satoja kilsoja ei sen pyörän tarvitse olla vakaa saati "junamainen" vaan hölmö, ketterän tuntuinen ja hauska on enemmän lähellä mieltä.
Jos omistaisin kristallipallon, niin se saattaisi hyvinkin kertoa mulle, että gravelhypen myötä tavalliseen metsäpyöräilyyn tarkoitettujen maastureiden geometriat alkaa jyrkkenemään. Nyt jo moni ajelee lähipolutkin mieluummin käyrätankoisella gravelillaan. Ei siksi, että se olisi järkevämpää tai helpompaa kuin loivakeulaisella polkujyrällä, vaan siksi että se on palkitsevampaa. Alpit ei ole tulleet yhtään lähemmäksi Suomea, vaikka maastureiden geot ovat alamäkistyneet ja yhtäkkiä kaivataankin toisenlaista näkökulmaa pyöräilyyn.
Ja jos se ei tapahdu noin, niin se ainakin on varmaa, että pyörävalmistajilla on loputon tarve myydä uutta ja sitten kun loivien pyörien markkinat on kylläiset, on pakko keksiä jotain muuta, jotta kauppa käy ja fillarifirmat omistavien sijoitusyhtiöiden osinkotilit karttuu. Niiden ensisijainen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen. Gravelbuumin huippu ja samaan aikaan sattunut korona olisi ollut varsinainen lottovoitto, jos korona ei olisi häirinnyt komponenttien tuotantoketjuja. Siihenkään ei ehkä mene enää hirveän kauaa kun gravel on loppuun kaluttu luu.. :)
pturunen
19.05.2021, 16.16
Kirjoitin tuosta stenun havainnosta joku aika sitten talvella johonkin mtb-ketjuun. Jatkuva keulakulmien loiventaminen lienee saanut alkunsa puhtaasti alamäkeen kohdistuvasta ajosta. Tasaisilla trail-poluilla kannattaa käydä välillä tekemässä reality check 67 asteen maasturilla. Saattaa tuntua yllättävän hauskalta...
... ainakin on varmaa, että pyörävalmistajilla on loputon tarve myydä uutta ...
Tai sitten tekee niinkuin Spessu ja keksii pyöreät putket ja lätkäsee nelj?toistadonaa hinnaksi.
Veivaaja
19.05.2021, 16.22
Geometria vaikuttaa myös painojakaumaan. Vaikka en aja varsinaista gravelia, huomasin joskus, että vanha retkipyöräni (vähän pitempi takahaarukka ja isompi rake) tuntui kyllä talvella paaaljon vakaammalta peliltä kun crossarini. Syynä todennäköisesti painon (ajajan) sijoittuminen keskemmälle ja matala ajoasento (joka sekin siirtää painoa vähän edemmäs). Luulisi loivan keulakulman, korkeamman etupään ja muutaman muunkin seikan keventävän etupäätä niin, että se vaikuttaa painonjakaumaan ja myös sitä kautta ajotuntumaan?
Siihenkään ei ehkä mene enää hirveän kauaa kun gravel on loppuun kaluttu luu.. :)
Mietin vain, että onko valmistajilla kohta vaikeuksia keksiä tiettyyn olosuhteisiin/maastoihin spesifiä pyöräkategoriaa. No, sen jälkeen voidaan aina parannella vanhaa, ellei keksitä esim. pitkospuupyöräilyä ja siihen omanlaistaan pyörää.
tchegge_
19.05.2021, 17.33
Voishan sitä ironisillä viiksillä varustetut edelläkävijät alkaa ajaa vaikka ratapyörillä rappusia alas. Kyllä sellaiseen kehitetystä hiilikuitu pyörästä jonkun tonnin kehtaa pyytää.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
F. Kotlerburg
19.05.2021, 20.16
Jos omistaisin kristallipallon, niin se saattaisi hyvinkin kertoa mulle, että gravelhypen myötä tavalliseen metsäpyöräilyyn tarkoitettujen maastureiden geometriat alkaa jyrkkenemään. Nyt jo moni ajelee lähipolutkin mieluummin käyrätankoisella gravelillaan. Ei siksi, että se olisi järkevämpää tai helpompaa kuin loivakeulaisella polkujyrällä, vaan siksi että se on palkitsevampaa. Alpit ei ole tulleet yhtään lähemmäksi Suomea, vaikka maastureiden geot ovat alamäkistyneet ja yhtäkkiä kaivataankin toisenlaista näkökulmaa pyöräilyyn.
Asiahan ei tähän topicciin kuulu, mutta kulmien loiventuessa tuntuu myös joustomatkat kasvaneen. 150mm on minimi nykyään polulle ja moni raahaa tuolla tasamaalla 15-16kg 160mm joustavaa ankkuria, koska internetissä sanottiin, että nykyiset joustot ei notku ja ovat poljettavia jne. Ennen ajeltiin tyytyväisenä 100-120mm joustavilla täpäreilla tai no minä ajan vieläkin.
Retkipyöristä puheen ollen, kun vertaan toisiinsa kahta muuten hyvin samanlaisella geometrialla olevaa pyörää joista toisessa keulakulma 73° ja 53mm etujättö, ja toisessa 72°/58,6mm, niin ero todella suuri.
Gravel-pyörä 58,6mm etujätöllä menee vakaasti kuin juna ja ohjautuu silti tarkasti. Retkipyörä 53mm etujätöllä ei mene hetkeäkään suoraan kun irrottaa kädet ohjaustangosta ja kapeissa spooreissa ajamisesta ei meinaa tulla mitään kun etupyörä kiemurtelee ja yrittää kiivetä ylös spoorista.
Ohjausgeometrioissa todellakin on eroja.
Kirjoitin tuosta stenun havainnosta joku aika sitten talvella johonkin mtb-ketjuun. Jatkuva keulakulmien loiventaminen lienee saanut alkunsa puhtaasti alamäkeen kohdistuvasta ajosta. Tasaisilla trail-poluilla kannattaa käydä välillä tekemässä reality check 67 asteen maasturilla. Saattaa tuntua yllättävän hauskalta...Ite kyllä ton keulakulman sijaan suitsuttaisin pitkää reachiä. Mulla on kaks vanhaa M kokoista mondrakerin maasturia, läski ja 140mm notkupyörä. Läskissä reach 462 ja keulakulma 69.5° Joustopyörässä 478/67.5°
Kirjoitin tuosta stenun havainnosta joku aika sitten talvella johonkin mtb-ketjuun. Jatkuva keulakulmien loiventaminen lienee saanut alkunsa puhtaasti alamäkeen kohdistuvasta ajosta. Tasaisilla trail-poluilla kannattaa käydä välillä tekemässä reality check 67 asteen maasturilla. Saattaa tuntua yllättävän hauskalta...
Mun 2018 Scott Spark (120mm joustoa ) on 67ast. Nyt tosiaan traililla "trendikäs" on vielä reippaasti tuota loivempi...Scottia ennen oli Spessun Epic WC 2015 71ast keulalla, se oli silloin "normi" ja hyväksi todettu perinteikäs XC-kisafillarin geometria. Näillä paikallisilla röllipoluilla kun ajelee tuolla Epicillä niin tuntuu tosiaan "hauskalta" kun otb vaanii jokaisen reilumman kokoisen juuren kohdalla ihan tasamaallakin. Scott on etenemiskyvyssä sekä helppouden että tehokkuuden osalta aivan ylivertainen kaikkialla muualla kuin sileällä hitaalla syheröpolulla.
Asiahan ei tähän topicciin kuulu, mutta kulmien loiventuessa tuntuu myös joustomatkat kasvaneen. 150mm on minimi nykyään polulle ja moni raahaa tuolla tasamaalla 15-16kg 160mm joustavaa ankkuria, koska internetissä sanottiin, että nykyiset joustot ei notku ja ovat poljettavia jne. Ennen ajeltiin tyytyväisenä 100-120mm joustavilla täpäreilla tai no minä ajan vieläkin.
Jos haluaa käydä itseään viihdyttämässä niin poikkeaa eMTB-palstoilla. Siellä "maastokelpoinen" määritellään nykyään 170mm joustolla ja dh-renkailla. Toki valintoja voi tehdä vähän eri tavalla kun sähkö avittaa, mutta siellä tämä "alppikuume" on ehkä hieman karannut käsistä. Noilla joustoilla pyörän liikkeet hitaammassa ajossa tuottavat jo ihan uusia haasteita.
Ite kyllä ton keulakulman sijaan suitsuttaisin pitkää reachiä. Mulla on kaks vanhaa M kokoista mondrakerin maasturia, läski ja 140mm notkupyörä. Läskissä reach 462 ja keulakulma 69.5° Joustopyörässä 478/67.5°
Molempi parempi. Pitkä reach ja lyhyt stemmi on ollut iso juttu tässä samassa trailipyörien kehityskaaressa mutta kyllä se esim. yllä mainittu 67 vs. 71ast keulakulman eron vaikutus on huima vaikka yritin eroa sulkea lyhyellä stemmillä (reach ei toki kasvanut, mutta ajaessa teknisellä polulla peppu irti penkistä sillä on pienempi merkitys).
Pohdinnan pointti siis että vielä 2015 suurin osa valmistajista uskoi että maastopyörän geometria oltiin saatu fundeerattua valmiiksi jo pari vuosikymmentä aiemmin. Vähän samaan tapaan kuin aiemmin tiedettiin 26" olevan se oikea rengaskoko. Onneksi on niitä pellepelottomia jotka on valmiita kokeilemaan uutta vaikka lähes aina ekat kokeilut onkin enemmän tai vähemmän raakileita parhaimmillaankin ja suuri osa kokeiluista ei tuota mitään uutta suuntaa jolla olisi elinvoimaa.
Gravelin suhteen olen kovin tyytyväinen omaan junamaisen vakaaseen URSiini. Kyllä sillä jännitystä ja elämää saa ajeluihin ihan riittävästi, se vain tapahtuu sellaisissa tilanteissa mihin en vanhalla edesmenneellä Scottin Addict CX:llä olisi omavalintaisesti päätynyt.
Antti Salonen
20.05.2021, 03.02
Ihan uteliaisuudesta: Onko tämä preferenssi jyrkkiin (perinteisiin) ohjauskulmiin ja "herkkään" ohjaustuntumaan mielestänne suoraan tekijä joka vaikuttaa pyörän sopivuuteen johonkin käyttötarkoitukseen (tässä siis "gravel") vai onko kyse lähinnä siitä mihin on tottunut ja siten toki vaikuttaa myös miten suoriutuu kyseisen pyörän kanssa eri tilanteissa? Mietin vain sen kehityksen pohjalta mitä maastopyörissä on ollut viimeiset reilut 5 vuotta: tasaisen varmasti keulakulmat (ja reach +, stemmi - jne.) ovat loiventuneet ja nekin valmistajat jotka ensin vastustelivat ovat tulleet perässä.
Allroad- tai gravel-pyörissä näkyy just nyt se, että niitä hankitaan erilaisilla harrastushistorioilla hyvin erilaiseen ajoon. Osa on edelleen hyvin maantiepyörämäisiä, eli ajoasento on hiukan hiukan pystympi ja tanko hiukan leveämpi, mutta ero ei välttämättä ole suuri.
Itsellä on allroad-pyörässä tanko pari senttiä korkeammalla ja pari senttiä lähempänä kuin kisakireässä maantiepyörässä. Tanko on 40 cm kun maantiepyörässä on 38 cm. Pyörä tuntuu fantastiselta hiekkateillä ja pärjäilen sillä jotenkuten helpoilla poluilla. Mutta mikä tärkeintä, se on hauska ajaa myös asfaltilla. Ohjauskulma on 71,5 astetta, joka on maantiepyöräksi hitaahko mutta gravel-pyöräksi nopea.
Mutta kasvava joukko gravel-pyöristä on tosiaan hyvin maastopyörämäisiä, pystyllä asennolla ja leveällä tangolla. Ne on selvästi suunniteltu toimimaan hyvin myös hiekkateitä selvästi teknisimmissä paikoissa. Ymmärrän tuota trendiä ihan hyvin, mutta se ei tuota sellaisia pyöriä, joita itse haluaisin ostaa.
Mutta ei tässä ole hyvää ja huonoa, tai uudenaikaista ja vanhanaikaista. On vain hyvin erilaisia pyöriä, joita myydään jostain syystä samalla nimellä.
Samoilla linjoilla antin kanssa. URSin suuntaan olisi kyllä ostohalukkuutta. Tykkään möyriä huonoillakin poluilla gravellilla. Mutta sitten taas sillä samalla laitteella ajetaan myös assuakin paljon ja kovaa, eli mahdollisimman lähelle roadia on hyvä.
^ URS:ssa on sillä tapaa kummallinen etupään geometria, että loivaan ohjauskulmaan on yhdistetty perinteisen cyclocross-keulan 45 millin rake. Jollain 55 rakella trail pyisi maltillisempana ja ohjauksesta ei tulisi niin "kaatuva". Jos neutraalia ohjaustuntumaa ja noin 60 mm trailia, pitää ideaalina tiekäyttöisessä pyörässä ohjaustuntuman kannalta, niin rake pitäisi olla 65 millin paikkeilla ja eturengas alkaisi karata jo melkolailla kauas eteen. Mutta makuasioita ja tottumiskysymyksiä noi on toki. Kaikkeen tottuu, jos pakko ja itsesuggestio hoitaa loput: "tää on tosi hyvä, koska mulle on sanottu/olen lukenut, että tää on hyvä.." :D :D
^Tuossapa juuri on URSin hienous minun käyttööni: Kuten ylempänä tuli kuvattua se on viritelty Antin Allroad-pyörän tapaan suht lähelle maantiepyörääni. Maastopyörämäistä on pitkä reach, lyhyt stemmi ja loiva keulakulma - mutta ei siis ole levennettyä tankoa, eikä pystyä asentoa. Ja silti se on varsin kykenevä haastaviin tilanteisiin. Näitä haastavia paikkoja on poluilla toki, mutta määrällisesti itselle eniten soralla: reipas vauhti, mahdollisesti ei ennestään tuttu, kurvikas kapeampi metsäautotie jossa kurveissa satunnaisesti irtosoraa ja / tai kuoppia ja alla Terra Speedin tyyppiset rullaavat kumit joissa pito rajallinen - silloin arvostaa vakaata hallittavuutta herkkyyden sijaan joka sallii setämiehenkin pitää veto päällä ja jatkaa ajamista alaotteella sensijaan että tarttisi alkaa varmistelemaan. Vastalanattu isompikin soratie tarjoilee vastaavaa hupia ajoittain alamäkikurveissa. Ajomiehethän toki sitten selvittää vastaavat paikat millä vaan perinteiselläkin välineellä.
Kyllä, mutta mun mielestä nuo kaikki samat ominaisuudet saa paremmassa muodossa pyörässä, joka on pitkähkö ja matalahko ja jossa on lyhyt stemmi, mutta "normaalimpi" trail ja sen vuoksi esim. se uusi Kanjoni on ensimmäinen ei custom kompliitti pitkään aikaan, joka herättää jonkinmoisia ostohaluja.
Onneksi tosiaan noihin rakejuttuihin ei tarvitse perehtyä, jos ei ole hitsauttamassa sitä ihqua 15kg titaani-ihmettä.
Ursin kohdalla piisaisi vaan riittävän pitkä koeajo. Tai sitten kokemukset kaverilta, jonka mieltymykset vastaavat omaa.
Kyllä, mutta mun mielestä nuo kaikki samat ominaisuudet saa paremmassa muodossa pyörässä, joka on pitkähkö ja matalahko ja jossa on lyhyt stemmi, mutta "normaalimpi" trail ja sen vuoksi esim. se uusi Kanjoni on ensimmäinen ei custom kompliitti pitkään aikaan, joka herättää jonkinmoisia ostohaluja.
No tämä oli mielenkiintoinen vertaus. En tosiaan ollut edes ajatellut canyonia samalle viivalle ursin kanssa maasto-ominaisuuksissa.
Kyllä, mutta mun mielestä nuo kaikki samat ominaisuudet saa paremmassa muodossa pyörässä, joka on pitkähkö ja matalahko ja jossa on lyhyt stemmi, mutta "normaalimpi" trail ja sen vuoksi esim. se uusi Kanjoni on ensimmäinen ei custom kompliitti pitkään aikaan, joka herättää jonkinmoisia ostohaluja.
Tässä mennään mieltymysten puolelle. URSin 77mm trail on tosiaan reippaahko yhdistettynä loivaan keulakulmaan, tuossakin mennään modernien maastopyörien pelikirjalla. Kuten sanottu, minulle ohjauksen herkkyys on kiva juttu mutta ei mitenkään korkealla listalla verrattuna siihen että tuo pitempi trail on yksi osatekijä lisäämässä vakautta vauhdissa "vaarallisissa tilanteissa". Pyörä vaatii vähän enemmän töitä kääntyäkseen mutta siihen tuo ehdollistuminen lienee jo itselle tullut maastopyöräilyn puolelta.
Sanoisin että maantiemiehen on aika vaikea päätyä ostamaan URS lyhyen koeajon perusteella: siinä kevyessä testiajossa kaupan nurkilla tulee ilmeiseksi nuo stenunkin kuvaamat piirteet eli ohjaus on joko outo tai epämiellyttävä tai molempia ;=) Juju valkenee korkeintaan sitten kun ajetaan hankalimmissa olosuhteissa ja silloinkin mahdollisesti vain kun adaptaatio tuollaiseen ohjaukseen on tapahtunut. Jos taas tulee maastopyöräilyn puolelta niin tuo ehdollistuminen on jo kenties hoidettu.
Tästä nyt on aiemminkin puhuttu, mutta mun mielestä joustokeulaisen pyörän ja jäykän maantiepyörän keulaa ei pitäisi vertailla toisiinsa, koska jousto muuttaa geometriaa niin paljon. Tommosen custom-rungon speksaaminen on ihan avartavaa puuhaa - vaikka jotkut siitäkin tuntuvat näppylöitä saavan - ja tulee perehdyttyä noihin geometria-asioihin vähän syvemmin. Tässä gravel-segmentissä tulee nyt villejäkin kokeiluja kun valmistajat ja kuluttajat etsivät itseään. Tuo maastopuolen kehitys todennäköisesti menee pikkuhiljaa siihen, ettei ilman sähköä ajeta kuin XC-kisoissa ja parkissa.
Tässä mennään mieltymysten puolelle. URSin 77mm trail on tosiaan reippaahko yhdistettynä loivaan keulakulmaan, tuossakin mennään modernien maastopyörien pelikirjalla. Kuten sanottu, minulle ohjauksen herkkyys on kiva juttu mutta ei mitenkään korkealla listalla verrattuna siihen että tuo pitempi trail on yksi osatekijä lisäämässä vakautta vauhdissa "vaarallisissa tilanteissa". Pyörä vaatii vähän enemmän töitä kääntyäkseen mutta siihen tuo ehdollistuminen lienee jo itselle tullut maastopyöräilyn puolelta.
Sanoisin että maantiemiehen on aika vaikea päätyä ostamaan URS lyhyen koeajon perusteella: siinä kevyessä testiajossa kaupan nurkilla tulee ilmeiseksi nuo stenunkin kuvaamat piirteet eli ohjaus on joko outo tai epämiellyttävä tai molempia ;=) Juju valkenee korkeintaan sitten kun ajetaan hankalimmissa olosuhteissa ja silloinkin mahdollisesti vain kun adaptaatio tuollaiseen ohjaukseen on tapahtunut. Jos taas tulee maastopyöräilyn puolelta niin tuo ehdollistuminen on jo kenties hoidettu.
Juurikin tuohon uskon. Eli koeajon pitää olla riittävän pitkä, tai sitten luottaa kaveriin, jolla samat mieltymykset.
Minunkaan mielestä lyhyellä koeajolla ei tehdä mitään muuta kuin verrataan ajoa vanhaan pyörään.
Paaton: Joo mä oon koeajanut, en tosin pitkälti. Ja sitten mulla on toi frankenrolleri (https://live.staticflickr.com/65535/51157155448_edfcfc9445_k.jpg), jossa on keula noin 71 astetta ja krossikeke 45 millin rakella. Ihan ilman mitään 15 kilon kustomeitakin rakejuttujen ymmärtämisessä on se hyvä puoli, että jos tykkää/ei tykkää jonkun pyörän ohjaustuntumasta, niin tietää mihin suuntaan kannattaa katsella.
MAS: mä olen kaukana "maantiemiehestä". Elämäni ainoan maantiepyörän omistin puolitoista vuotta, jonka jälkeen kyllästyin ja myin pois. Siitä ajasta, jonka katson harrastaneeni pyöräilyä, ensimmäiset viisitoista vuotta omistin vain maastopyöriä.
Tästä nyt on aiemminkin puhuttu, mutta mun mielestä joustokeulaisen pyörän ja jäykän maantiepyörän keulaa ei pitäisi vertailla toisiinsa, koska jousto muuttaa geometriaa niin paljon. Tommosen custom-rungon speksaaminen on ihan avartavaa puuhaa - vaikka jotkut siitäkin tuntuvat näppylöitä saavan - ja tulee perehdyttyä noihin geometria-asioihin vähän syvemmin. Tässä gravel-segmentissä tulee nyt villejäkin kokeiluja kun valmistajat ja kuluttajat etsivät itseään. Tuo maastopuolen kehitys todennäköisesti menee pikkuhiljaa siihen, ettei ilman sähköä ajeta kuin XC-kisoissa ja parkissa.
Totta, suoria yhtäläisyysmerkkejä pitää varoa vetämästä. Mutta ennen kuin ajattelee että vaikka 77mm trail on "maastopyörää" niin hyvä muistaa että modernissä xc-jäykkäperässä HA 67ast ja trail 110mm on ihan tyypillistä.
Oma veikkaus on että sähkö tulee myös muualle kuin maastoon. Talliin tuli eilen paremmalle puoliskolle Spessun Levo SL - mahdollistaa yhteislenkit ihan uudella tavalla kun ero kunnossa ja ajotekniikassa on suht merkittävä. Nyt saa itse vikistä ajoittain lenkeillä. Kokeiltiin laina Levolla myös yhteistä gravel-lenkkiä (itse siis olin URSilla), mutta se ei aivan niin hyvin toiminut sähkön 25kmh limiitin takia. Nyt on tullut jo ihan fiksun näköisiä sähkö-graveleita. EU-lainsäädäntö kun muuttuisi niin että saisi edes jenkkien 32kmh limiitin, saatikka sitten vielä tuosta muutaman kilsan enemmän, niin mullistaisivat mielestäni yhteislenkkeilyn erikuntoisten kesken. Siis edelleen puhuttaisiin siitä että myös sähköllä ajava on kuntoilumielessä liikkeellä.
modernissä xc-jäykkäperässä HA 67ast ja trail 110mm on ihan tyypillistä.
En nyt tosiaankaan ole mikään "modernien XC-pyörien" asiantuntija, mutta aika perus 69 astetta näyttäisi nuo XC-pyörät kuitenkin vielä olevan, ainakin tuon jutun mukaan. Varmaan loivempiakin on. Maastopyöräsegmentti on kyllä niin markkinointiohjautunut ja joka vuosi uutta keksivä, ettei juurikaan huvita seurata. Kieltämättä hyviäkin keksintöjä on tullut. Nythän valitettavasti samaa vikaa on jo maantiepuolella. Mutta pyöräfirmojen ylivoimaisesti tärkein päätehtävä on pyörien myynti ja erilaisten pyöräarviointeja tekevien tahojen päätehtävä on saada lukijoita, nämä kun muistaa niin voi niitä omia tarpeitaan sitten arvioida niistä lähtökohdista.
https://www.bikeradar.com/advice/buyers-guides/top-5-2021-cross-country-bikes/
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että sähkö tulee muihinkin pyöriin.
F. Kotlerburg
20.05.2021, 10.58
Vaikka olen jo nelisen vuotta omistanut modernin geon maastopyörän niin en osaa vastaavia ominaisuuksia kaivata gravelliin niin millään.
pturunen
20.05.2021, 11.31
Tuo maastopuolen kehitys todennäköisesti menee pikkuhiljaa siihen, ettei ilman sähköä ajeta kuin XC-kisoissa ja parkissa.
Ei mene. Tulen ajamaan trailia naturaalina niin kauan kun sellaisia pyöriä tehdään.
^Kaikki luomuna kunnes ei jalat liiku kunnolla...
Mun 2018 Scott Spark (120mm joustoa ) on 67ast. Nyt tosiaan traililla "trendikäs" on vielä reippaasti tuota loivempi...Scottia ennen oli Spessun Epic WC 2015 71ast keulalla, se oli silloin "normi" ja hyväksi todettu perinteikäs XC-kisafillarin geometria. Näillä paikallisilla röllipoluilla kun ajelee tuolla Epicillä niin tuntuu tosiaan "hauskalta" kun otb vaanii jokaisen reilumman kokoisen juuren kohdalla ihan tasamaallakin. Scott on etenemiskyvyssä sekä helppouden että tehokkuuden osalta aivan ylivertainen kaikkialla muualla kuin sileällä hitaalla syheröpolulla.
Jos haluaa käydä itseään viihdyttämässä niin poikkeaa eMTB-palstoilla. Siellä "maastokelpoinen" määritellään nykyään 170mm joustolla ja dh-renkailla. Toki valintoja voi tehdä vähän eri tavalla kun sähkö avittaa, mutta siellä tämä "alppikuume" on ehkä hieman karannut käsistä. Noilla joustoilla pyörän liikkeet hitaammassa ajossa tuottavat jo ihan uusia haasteita.
Molempi parempi. Pitkä reach ja lyhyt stemmi on ollut iso juttu tässä samassa trailipyörien kehityskaaressa mutta kyllä se esim. yllä mainittu 67 vs. 71ast keulakulman eron vaikutus on huima vaikka yritin eroa sulkea lyhyellä stemmillä (reach ei toki kasvanut, mutta ajaessa teknisellä polulla peppu irti penkistä sillä on pienempi merkitys).
Pohdinnan pointti siis että vielä 2015 suurin osa valmistajista uskoi että maastopyörän geometria oltiin saatu fundeerattua valmiiksi jo pari vuosikymmentä aiemmin. Vähän samaan tapaan kuin aiemmin tiedettiin 26" olevan se oikea rengaskoko. Onneksi on niitä pellepelottomia jotka on valmiita kokeilemaan uutta vaikka lähes aina ekat kokeilut onkin enemmän tai vähemmän raakileita parhaimmillaankin ja suuri osa kokeiluista ei tuota mitään uutta suuntaa jolla olisi elinvoimaa.
Gravelin suhteen olen kovin tyytyväinen omaan junamaisen vakaaseen URSiini. Kyllä sillä jännitystä ja elämää saa ajeluihin ihan riittävästi, se vain tapahtuu sellaisissa tilanteissa mihin en vanhalla edesmenneellä Scottin Addict CX:llä olisi omavalintaisesti päätynyt.Tarkoitinkin sitä että pitkän reachin mukana yleensä tulee pitkä etukolmio ja kuskin paino on paremmin akseleiden välissä.
Itsekkään en tiedä minkälainen sellainen olisi sitten gravelissa, esmes se Evilin dagar vai mikälie. Röykkyisessä alamäessä varmasti hyvä, mutta entäs kaikkialla muualla?
pturunen
20.05.2021, 13.48
^luulen tuon olleen vähän sama kuin maastureissa. Ajetaan aina jyrkempään ja jyrkempään alamäkeen ja huomataan tiettyjen geometrioiden edistävän tätä toimintaa selvästi. Oma mielipide on se, että pidentyneet ja sitä kautta kovassa ajossa vakaat pyörät ovat peruspolkuajossa aika kömpelöitä kapistuksia. Perinteisesti se leikkisyys on ollut ilmaan ottamista, mutta kuuluu siihen muutakin. Vastaavasti graveleissa rakennetaan pyöristä koko ajan pahempaa rytyytystä kestäviä ja unohdetaan se, että 90% ajosta on tasamaata ja pyörän pitäisi toimia sielläkin. Gravelin voisi tavallaan kääntää paluuksi yleispyörään, minkä takia sen suosio on räjähtänyt käsiin. Korkeapaineisella ja kapearenkaisella kippuralla ei ajeta kuin asvaltilla, mutta gravel menee kaikkialle, jos ei muuten niin kantaen. Parhaat pyörät ovat niitä, joissa homma on balanssissa. Kiihtyy ja liikahtaa, mutta sillä kuitenkin voi perusmetsäpolkua ajaa sopivalla rengastuksella. En haluaisi mitään alle 70 asteen keulakulmalla olevaa gräveliä, sitä varten on maastopyörä.
Huoleton
20.05.2021, 14.27
Mun gravelissa on pitkä reach+lyhyt stemmi ja se on tosiaan hyvä röykkysessä maastossa ja etenkin röykkysessä alamäessä siis noin niinkun kippurasarvipyöräksi. Tiellä sitten vähän tönkkö traktori.
Jos ajais pelkästään sellasilla tiellä missä henkilöautollakin pääsee normaalisti niin lyhyempi reach olis kyllä mukavampi ajella. Toisaalta taas sitten pituuden haitta hyvällä tiellä ei oo ollenkaan niin paha kun lyhyyden haitta olis röykikössä. Silti sitä välillä ajattelee olisko lyhyempi kokonaisuutena kivempi.
Maastopyöräilyssä oon huomannut myös sellasen muutoksen että nykyään ajellaan rankempia polkuja. Ei siis pelkästään jyrkempiä alamäkiä. 2015 vuoden XC jäykkäperä on edelleen hyvä niihin maastoihin mihin se oli hyvä vuonna 2015. 2021 porukkalenkki 2015 pyörällä on aika kylmää kyytiä noin niinkun keskimäärin.
Voihan olla että gravel menee samaan suuntaan ja pyörät rankkenee niin ettei kukaan jaksa ajaa gravelpyörällä enää mitään "hiekkatiesiirtymää" vaan pitää olla neulaspolkua ja mausteena vähän kivikkojuurikkoa.
Sitten voi taas keksiä uuden pyörägenren niille pyörille joilla just ne siirtymät on se juttu.
URS:in etupään geometria on tismalleen samanlainen kuin useissa pienirunkoisissa cyclokrossareissa on ollut iät ja ajat. Esim. XS- ja S-kokoisissa Focus Mareksissa on 70 asteen kulma ja ihan perus 45 mm rakella varustettu etuhaarukka. Jos on pitkä runko, saa ohjauksesta "vakaan" tuntuisen ilman loivaa keulakulmaa ja sen mukanaan tuomia lieveilmiöitä, jos pienentää rakea. Se toki vaatisi eri rakella olevat keulat erikokoisiin runkoihin, koska pienissä rungoissa jyrkempi keula + pienempi rake kasvattaa toe overlappia ja jotkut kokevat sen ongelmaksi. Viisas on ollut kyllä se markkinamies, joka on keksinyt, että keulakulmankin voi pitää samana kaiken kokoisissa rungoissa, kun siitä tehdään "hard core gravel geometria"
Jäykkäkeulaisessa pyörässä otb-herkkyyteen vaikuttaa kuskin painopiste pyörän päällä eli rungon korkeus ja lyhyys huomattavasti enemmän kuin keulakulma. Testimielessä vaihdoin rolleriin originaalikeulan (https://live.staticflickr.com/65535/51192852750_1bca1580c6_k.jpg) ja kävin ajelemassa satkun keskuspuistossa. Pääasiassa ulkoiluteillä, mutta myös niitä mutaisia ja möykkyisiä pellonreunoja ja muutamia polkupätkiä. Edes tolla rollerin oikealla geometrialla se ei todellakaan ole mitenkään otb-herkkä. Trail-mittaa Surly ei ilmoita, enkä tiedä mikä se on noitten 38-millisten Steilacoomien kanssa, mutta se on varmaan aikalailla normaalihaarukassa. Rollerin ohjaus on ihan vakaa ja ilman käsiä voi ajaa sujuvasti melko reiluihinkin töyssyihin. Toe oberlappia tossa 53-kokoisessa on ihan kunnolla ja siksi se pitempi krossikeula on kivempi siihen tyhmäpyöräilyyn, vaikka ohjaus meneekin kököksi.
Toi on muutenkin aika hyvä myytinmurtajapyörä: siinä on notkuva nelikanttikeskiö, vanhat ohuet umpialumiiniset Dura Acen kammet, jotka varmaan notkuu myös sekä ihan oikeasti löysä runko (vaaka- ja viistoputket taitaa olla 25,4 mm ohuita) eikä se silti ole lainkaan tehoton poljettava. Ei absorboidu watit mystisesti runkoon tai katoa lämpönä avaruuteen notkumisesta huolimatta.
Antti Salonen
21.05.2021, 17.03
Viisas on ollut kyllä se markkinamies, joka on keksinyt, että keulakulmankin voi pitää samana kaiken kokoisissa rungoissa, kun siitä tehdään "hard core gravel geometria"
Voi olla, että ainakin laiskasti luettuna menee sarkasmi ohi, mutta... Mä en ole ikinä tajunnut, että miksi nimenomaan maantiepyörissä niin yleisesti ohjauskulma loivenee pienempiä runkokokoja kohti. Kaikilla valmistajilla näin ei ole, mutta hyvin yleistä se on, ja tämä on periytynyt myös gravel-pyörien geometrioihin.
Mitä tällä tavoitellaan? Miksei mielummin kaikille runkokoille sama kulma?
Haarukka on kuitenkin yleisesti tismalleen sama, joten lopputuloksena ohjausgeometria muuttuu runkokojen välillä. Pienemmissä rungoissa on hitaampi ohjaus kuin isommissa. Tätä tuskin tavoitellaan, mutta hyväksytäänkö tämä jonkun tärkeämmän päämäärän vuoksi?
^ Mun käsittääkseni ainoa syy on toe overlapin vähentäminen tai ehkäiseminen.
URS:in etupään geometria on tismalleen samanlainen kuin useissa pienirunkoisissa cyclokrossareissa on ollut iät ja ajat. ...... Jos on pitkä runko, saa ohjauksesta "vakaan" tuntuisen ilman loivaa keulakulmaa ja sen mukanaan tuomia lieveilmiöitä, jos pienentää rakea....
Jäykkäkeulaisessa pyörässä otb-herkkyyteen vaikuttaa kuskin painopiste pyörän päällä eli rungon korkeus ja lyhyys huomattavasti enemmän kuin keulakulma. Testimielessä vaihdoin rolleriin originaalikeulan (https://live.staticflickr.com/65535/51192852750_1bca1580c6_k.jpg) ja kävin ajelemassa satkun keskuspuistossa. Pääasiassa ulkoiluteillä, mutta myös niitä mutaisia ja möykkyisiä pellonreunoja ja muutamia polkupätkiä. Edes tolla rollerin oikealla geometrialla se ei todellakaan ole mitenkään otb-herkkä. Trail-mittaa Surly ei ilmoita, enkä tiedä mikä se on noitten 38-millisten Steilacoomien kanssa, mutta se on varmaan aikalailla normaalihaarukassa. Rollerin ohjaus on ihan vakaa ja ilman käsiä voi ajaa sujuvasti melko reiluihinkin töyssyihin. Toe oberlappia tossa 53-kokoisessa on ihan kunnolla ja siksi se pitempi krossikeula on kivempi siihen tyhmäpyöräilyyn, vaikka ohjaus meneekin kököksi.
Mitkä mielestäsi ovat isoimmat lieveilmiöt URSin pienellä rakella yhdistettynä loivaan keulakulmaan? Jos vaikka seuraavalla lenkillä yrittäisi niitä tunnustella. Ja vielä roudaisi maantiefillarinkin kellarista trainerin päältä ulos jotta saisi vertailukohtaa. Muuten voi olla että olen maastofillarini "turruttama".
OTB & kuskin painopiste: Peppu penkissä tekijöitä enemmän, mutta kun peppu on irti ja kuskin asento pyörän päällä viritetty käsillä olevan OTB:n välttämiseen niin en osaa mieltää miksi stemmin pituus ja keulakulma + rake kombo eivät olisi keskeisiä tekijöitä? Ts. jos olisi jyrkempi keulakulma + pienempi rake ratkaisuna vakauteen vauhdissa niin ei tulisi samalla myös juurien kaltaisiin esteisiin enemmän tökkivä fillari?
K.Kuronen
22.05.2021, 19.58
Gravelin geometriasta opittua: lenkillä +35kmh vauhdeissa pitempään "sorahautaan" kuntopolulla loivassa kurvissa. Oli varsin mukavaa että URS on junamaisen vakaa eikä maantiefillarin tyyppisesti leikkisän herkkä...
Lueskelin keskustelua ja tämä osui silmään. Tässä on tilanne, jota oikeastaan "pelkään" eniten. Keskinopeudet eivät tyylistäni johtuen ole kummoiset, mutta innostun ajamaan käytännössä kaikilla lenkeillä myös kovaa, joka nykyisillä välityksillä tasaisella tarkoittaa vähän yli 40 km/h maksimissaan. Näitä sora- tai hiekkahautoja löytyy polkujen lisäksi myös metsäautoteiltä. Omassa sorapyörässä keulakulma on 70.5, mutta olen vaihtanut haarukan 5 milliä pidempään, mikä loiventaa keulakulmaa lisää ja vie vie etupyörää lisää eteen.
Toki renkailla on mielestäni myös iso merkitys.
-----------------------------------------------------------------
Itse olen ollut ehkä vähän epäortodoksisesti liikkeellä kokeillessani muutoksia: Tripsterin reach on lyhyt ja olen pohtinut, onko edessä kuitenkin liikaa painoa, joten siirsin itseäni hieman: stemmistä pala pois ja satulaa sentti ja vähän ylikin taakse. Muutama koeajo on ollut positiivinen ja tänään jaksoin punnita henkilövaaalla painojakaumaa, joka on nyt luokkaa 40/60 peräpään eduksi.
Satulan siirto on varmasti vastoin yleisiä ohjeita, mutta kun en muutenkaan soralla ole staattisesti satulassa.
Tuote Nörttivaroitus -podcast jaarittelee gravel-pyörien geometriasta: How much mountain bike is too much when it comes to gravel bike geometry? (https://podcasts.google.com/feed/aHR0cHM6Ly9jeWNsaW5ndGlwc25lcmRhbGVydC5saWJzeW4uY2 9tL3Jzcw/episode/ODAwYTI2YTMtZGYxOC00MWMzLTkzNWEtNzhmYzcyZmVhMzgz?s a=X&ved=0CAUQkfYCahcKEwjY4_bJ6t3wAhUAAAAAHQAAAAAQEw&hl=en-FI)
In this week’s Nerd Alert episode, tech editor Dave Rome has a chat with Australian custom builder extraordinaire Mark Hester of Prova Cycles.
Hester was a very early adopter of MTB-style geometry on gravel bikes, incorporating things like long front centers and shorter stems when most other brands — especially mainstream labels — were still using dimensions mostly borrowed from road racing machines. Yet as with anything bike-related, if a little bit of something is good, lots more of it surely makes it even better, right? Hester has some interesting thoughts on the idea, and you won’t want to miss hearing where he thinks things are going from here.
Mitkä mielestäsi ovat isoimmat lieveilmiöt URSin pienellä rakella yhdistettynä loivaan keulakulmaan? Jos vaikka seuraavalla lenkillä yrittäisi niitä tunnustella. Ja vielä roudaisi maantiefillarinkin kellarista trainerin päältä ulos jotta saisi vertailukohtaa. Muuten voi olla että olen maastofillarini "turruttama".
1. Keulan loiventaminen kasvattaa wheel floppia ja siitä seuraa yliohjautuvuutta tai ohjauksen "kaatumista" eli kun pyörän kallistaa mutkaan, etupyörä tahtoo kääntyä enemmän kuin mutkan säde edellyttää ja pyörä tahtoo kallistua enemmän kuin kallistat sitä. Wheel flop aiheuttaa myös sen, että putkelta ajaessa ohjaukseen tulee "venkoileva" fiilis, koska putkelta ajaessa kuskin painopiste pyörään nähden heiluu ja mitä enemmän wheel floppia, sitä voimakkaammin pyörän heilunta tahtoo kääntää etupyörää. Yliohjautuvuus aiheuttaa sen, että itseasiassa loivalla keulalla aikaansaatu "vakaus" tekeekin pyörästä todellisuudessa epävakaan ja varsinkin hitaammissa vauhdeissa, jolloin gyrovoimien pyörää oikaisevaa vaikutusta ei ole. Tämä (https://cyclingtips.com/2018/11/the-geometry-of-bike-handling-its-all-about-the-steering/) Cycling Tipsin artikkeli on kokonaisuudessaan musta aika hyvä.
2. Etupyörän pito kärsii. Toissijainen, koska ei varsinaisesti vaikuta ohjaustuntumaan ja asteen tai parin ero keulakulmasaa lyhytkeulaisessa pyörässä vaikuttaa aika marginaalisen vähän akseliväliin, joten ei sillä ole kovin suurta merkitystä painonjakaumaankaan.
Mun mielestä lyhytkeulaisessa, jäykässä pyörässä asteen tai parin keulakulmaeroilla ei ole juuri mitään merkitystä siihen, että kuinka herkästi eturengas rullaa jonkun esteen yli. Vaikutus ohjaustuntumaan on paljon isompi. Otb-herkkyyden vähentämiseksi rungon pidentäminen, stemmin lyhentäminen ja keskiön madaltaminen on paljon tehokkaampia keinoja.
E: Pitääpä kuunnella toi podcast jossain välissä.
^ Veikkaisin että tuo wheel flop on pitkälti tottumiskysymys. Sama Cycling Tipsin artikkeli on tullut luettua ja en kiistä etteikö erikseen tarkasteltuna tuo alle 20mm wheel flop sääntö olisi hyvä. Mutta kun olen tottunut maasturilla huomattavasti vielä isompaan wheel floppiin niin se on muokannut käsitykseni ja "ohjelmoinut motoriikkani" siitä miten pyörän ohjaus käyttäytyy hitaassa vauhdissa. Ja etupäässä siihen viittasin aiemmin kun kommentoin vaivaa tuottanutta siirtymistä yhden sukupolven ylitse täpäreissä (HA 71ast --> 67ast) erinäisiä vuosia takaperin.
Etupyörän pito tuttu ilmiö myös moderneista maastureista ja sen kompensointi on myös selkärangassa nykyään.
Olen maastureissani testaillut paljon erimittaisilla stemmeillä, myös eri sukupolven maastureita ristiin testaten. Omat havainnot kyllä viittaavat pienempienkin keulakulman & raken (tai maasturispeakilla fork offset) erojen isompaan merkitykseen esteiden ylityksissä. Samaan viittaavat myynnissä olevat "angle setit" ja pyörissä olevat jousituksen flip chipit jotka tekevät aika hienovaraisia muutoksia numeroihin (toki sekä BB korkeus että HA). Mutta täpäreissä eri tekijöiden vaikutusten analysointi on kyllä haastavaa puuhaa koska muuttujia on paljon ja täpärissä jousituksen säädöt tekevät "alustasta" erinomaisen dynaamisen.
Joo mä en puhukaan maastureista, vaan gravel-pyöristä, joissa on a-c-mitat huomattavasti lyhyempiä ja joissa ei ole joustoa etupäässä. Lyhyemmän keulan vuoksi keulakulman muuttaminen vaikuttaa front-center-mittaan paljon vähemmän kuin maastureissa ja jäykän keulan vuoksi keulakulma (ja front-center) pysyy muuttumattomama pyörän asennosta ja kuskin liikkeistä riippumatta.
Wheel flop saattaa hyvinkin olla tottumiskysymys, mutta ei se muuta sitä, että vähemmän floppia aikaansaa paremman tuntuisen ohjauksen ja pyörä, jossa trail-mitta on lähempänä neutraalia reagoi ohjakseen tarkemmin ja sellaisessa ohjaustuntuma on parempi. Kyse on oikeastaan vaan siitä, että millaisia kompromisseja on valmis tekemään erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseksi, koska jonkun asian parantaminen huonontaa aina jotain toista ominaisuutta. Siksi kannattaa keskittyä muuttamaan niitä tekijöitä, joiden vaikuttavuus toivottuun ominaisuuteen on suurin ja vaikuttavuus ei toivottuihin ominaisuuksiin on pienin.
Jos tavoitteena on pienentää otb-herkkyyttä, front-center-mitan kasvattaminen vaikuttaa eniten. URS:n tapauksessa samaan front-center-mittaan olisi päästy myös vähän jyrkemmällä keulalla ja isommalla rakella, jolloin trail-mitta olisi pysynyt "normaalimpana".
Makuasioihin en ota kantaa ja jokaisella on luonnollisesti ihan täysi vapaus tykätä just sen tyyppisistä pyöristä kuin tykkää :)
Kuuntelin ton podcastin. Se on hyvä. Kannattaa kuunnella.
K.Kuronen
25.05.2021, 09.58
Muutamalla viimeisellä pienellä lenkillä, pienten säätömuutosten jälkeen, keskittyessäni ohjaukseen huomaan flopin vaikutuksen erityisesti hitaassa mutkassa asfaltilla: korjaan ohjausta automaattisesti. Vauhdin kasvaessa ja soralla ilmiö tuntuisi katoavan ja tilalle tulee tunne, että koen hallitsevani pyörän ja ohjaus vie pyörän, minne haluan.
Ilman käsiä ajamiseen olen kiinnittäyt säätöjä muuttaessani huomiota. Geometrian ja painojakauman lisäksi ohjainlaakerin kireydellä on merkitystä sille, miten hitaassa vauhdissa ilman käsiä ajo onnistuu.
Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Kinesis on kuitenkin melko herkkä sille, missä ja miten paljon pyörässä on kiinni kuormaa. Pyörä tuntuisi vastaavan parhaiten ilman kuormaa, mikä vaikuttanee haluuni pitää reppua.
Ostoslistalla olisi pyörä, jolla ajaisin hiekka-soratie lenkkejä ja metsä-/peltopolkuja. Pyörä tulisi pääosin lenkkeilykäyttöön/muutamien tuntien ajoon per kerta; jotenkin niin että haluaisin laajentaa "maantielenkkeilyn" myös muulle kuin asfaltille.
Olen nyt pikaisesti katsellut pyöriä, joita tällä hetkellä voisi saada noin 3 (-4) teurin hintaluokassa
Uutena löytyisi per heti BMC URS Onea ja elokuussa mm. Canyon Grailia. Käytettyjen markkinoilta olisi tarjolla Asperoa, 3T Exploroa ja Grailia.
Onko suosituksia tai kokemuksia noista pyöristä/meneekö ne saman kategorian alle.
Ostoslistalla olisi pyörä, jolla ajaisin hiekka-soratie lenkkejä ja metsä-/peltopolkuja. Pyörä tulisi pääosin lenkkeilykäyttöön/muutamien tuntien ajoon per kerta; jotenkin niin että haluaisin laajentaa "maantielenkkeilyn" myös muulle kuin asfaltille.
Olen nyt pikaisesti katsellut pyöriä, joita tällä hetkellä voisi saada noin 3 (-4) teurin hintaluokassa
Uutena löytyisi per heti BMC URS Onea ja elokuussa mm. Canyon Grailia. Käytettyjen markkinoilta olisi tarjolla Asperoa, 3T Exploroa ja Grailia.
Onko suosituksia tai kokemuksia noista pyöristä/meneekö ne saman kategorian alle.
GT Grade carbon 2020 tai uudempi. Uusien saatavuudesta en osaa sanoa. Minulla on ollut kyseinen pyörä kohta 1,5 vuotta ajossa. Erittäin vakaa ajettava poluilla ja metsäteillä. Kohtuullinen ajettava myös asfaltilla tarvittaessa kun laittaa hyvin rullaavat renkaat esim. Terra Speed.
GT Grade carbon 2020 tai uudempi. Uusien saatavuudesta en osaa sanoa. Minulla on ollut kyseinen pyörä kohta 1,5 vuotta ajossa. Erittäin vakaa ajettava poluilla ja metsäteillä. Kohtuullinen ajettava myös asfaltilla tarvittaessa kun laittaa hyvin rullaavat renkaat esim. Terra Speed.
Pahoittelut JKO17. Halusitkin noista ehdottamistasi pyöristä kommentteja. No nyt tuli yksi vaihtoehto lisää :)
Suosituksia otetaan ilomielin vastaan. Tässä markkinatilanteessa taitaa vaan helpottaa mitä useampia vaihtoehtoja on.
Erittäin pikaisen testauksen perusteella luulisin tuon URSin olevaan kuin kotonaan poluilla. Sain vaikutelman vakaasta ja rauhallisesta menopelistä joka ei pienistä muhkuista välitä. Oma valinta kuitenkin osui Giantin Revoltiin koska halusin 2x11 vaihteiston ja ajo enemmän soratietä kuin polkuja ainakin toistaiseksi. Ajokokemuksen perusteella 1x olisi myös ollut ok. Eikö tuota URSia pääse jopa testaamaan Toneilla eli ei tarttis ostaa sikaa säkissä..
Tässä maailmantilanteessa en myöskään uskaltaisi luottaa kuukausien päähän annettuihin toimituspäiviin.
Kiitos vastauksista. Valinnat on näissä "uusissa genreissä" vaikeita kun ei oikein tiedä mitä sitten loppupeleissä haluaa.
Lähin nyt liikenteeseen sellaisella kokeillaan/pienimmän tappion taktiikalla ja tilasin Canyonin Grizlin 6:n eli sen alkaen mallin 1999 eur, kun sellainen oli varastossa. Näköjään oli viimeinen kappale.
Toimitus on ensi viikolla.
Kokosuositus minulle oli L, mutta se on aika korkea minulle joten valitsin M:n. Tuossa total reach on vakiostemmillä on sama kuin maantiepyörässäni ja stack spacereillä + 4 cm ilman niitä + 1 cm.
Varmasti aika hyvä valinta, ja varsinkin jos pyörän saa melkein heti alle niin vielä parempi. Laita kokemuksia kun olet saanut pyörän käyttöön.
Jep. Käyttötarkoitukseni yms. huomioiden en usko että kovin pahasti voi mennä pieleen tuolla valinnalla. Ostohousut oli jo vahvasti jalassa, ja kun canyonin sivuille tuli tänään 2 todennäköisesti peruutettua kauppaa Grizleistä (toinen ostamani M koko versio 6 ja toinen taisi olla 8 1 x set uppina koossa L), niin päätin ostaa samantein. Nopeasti katselin cyclingtipsin James Huangin ja bikeradarin Matthew Loveridgen arviot, jotka molemmat olivat hyviä.
Aamupäivän verran ehdin tutkailla käytettyjen markkinoita, ja mutuna näyttäisi siltä että uusien pyörien saatavuusongelmat heijastuvat aika vahvasti tuonne käytettyjen hintoihin. Valinta olisi ehkä kääntynyt BMC Ursiin, ellei tuo Canyon olisi tullut vastaan.
edit: voi olla että tuo bmc urs olisi ollut hieman enemmän "maastopyörän" laidalla, ja käyttötarkoitukseen ei ihan optimi
FOXin gravel-keulaa tarjouksessa:
https://r2-bike.com/FOX-Suspension-Fork-2021-28-SC-Float-AX-700c-P-SE-40-Step-Cast-3-Pos-Adjust-FIT4-Performance-Elite-matte-black-Kabolt-15x100-mm-tapered-44-mm-Rake-SPECIAL-OFFER
:rolleyes:
Täällähän on ollut viime aikoina haarukka- ja geometriakeskustelua niin lisään soppaan Columbuksen haarukan, jossa vaihdettava rake [pdf-linkki (https://allcitycycles.com/images/uploads/ColumbusMultiRakeInstructions.pdf)] :o
Tuollaisella olisi kätevä tälläisen epäanalyyttisenkin kuskin kokeilla muutosten vaikutusta.
Noista geometrioita ei kannata murehtia liiemmälti... viiden vuoden sisällä kaikki "edistyneimmätkin" nykypyörät ovat täysin ajokelvottomia. Kunhan keksitään taas uudet kulmat ja uudet standardit.
^Noita flip-chippejä on ollut jo jonkin aikaa joissain hinnakkaammissa pyörissä, mutta nyt niitä tulee myös edullisempiin malleihin.
8bar Mitte tarjoaa nuo sekä eteen että taakse:
https://bikerumor.com/2021/05/26/affordable-8bar-mitte-v3-all-road-bike-transforms-gravel-to-road-faster-than-ever/
Firlefanz
27.05.2021, 09.15
Tuollaisella olisi kätevä tälläisen epäanalyyttisenkin kuskin kokeilla muutosten vaikutusta.
Jo vanhassa Canyon Aeroadissani on tuommoinen eli "The rake of the fork can be adjusted by 5mm by reversing the orientation of the small alloy block that is bolted into the dropout."
Pyörästä siis pitäisi tulla hivenen vakaammin suoraan kulkeva tai herkemmin ohjautuva - mutta minun on tunnustettava etten ainakaan lyhyillä koeajoilla oikeastaan edes eroa huomannut. Voi toki olla että gravelilla eli pikkaisen pehmeällä ja/tai töyssyisellä hiekkatiellä olisin tullut tietoiseksi erosta.
K.Kuronen
27.05.2021, 10.01
Myös Gran Fondo-julkaisu koeajoi Tripster AT:n, jonka uudemmassa painoksessa on Columbuksen flip-chip-haarukka. Testaajat eivät juuri eroa havainneet.
https://granfondo-cycling.com/kinesis-tripster-at-review-2020/
Ehkä muutos rakessa on liian pieni. Jos käsiin sattuisi sopiva haarukka, jossa rake olisi jotain 65 mm, niin sellaisen kokeilu voisi olla mielenkiintoista.
Verska-Vesa
27.05.2021, 10.09
Noista geometrioita ei kannata murehtia liiemmälti... viiden vuoden sisällä kaikki "edistyneimmätkin" nykypyörät ovat täysin ajokelvottomia. Kunhan keksitään taas uudet kulmat ja uudet standardit.
Onneksi ne muuttuu ajokelvottomiksi vain internetissä, reaalimaailmassa ne toimii ihan yhtä hyvin kuin tänäkin päivänä :)
^ joo palstapyöräily on tekniikan suhteen vaativa laji. Tosielämässä moni asia on paljon helpompaa; vannejarruilla pysähtyy oikein hyvin ja vanteetkaan ei kulu silmissä heti, kun jarrukahvaa vähän hipaisee, kiekot ei irtoile itsestään pikalinkuista huolimatta ja watit ei haihdu lämpönä avaruuteen, vaikka alla on löysähkö teräsrunko. Valitettavinta on ehkäpä se, että palstapyöräily määrittää monen ”tarpeet” eikä oikeita tarpeita aina välttämättä osata edes erottaa ”tarpeista”.
Rake chipistä olen kyllä mieltä, että jos ammatikseen pyöriä testaava henkilö ei juurikaan huomaa 5 millin rake-eron vaikutusta pyörän ohjaustuntumaan, niin melko hyvällä syyllä voi kyseenalaistaa kyseisen henkilön ammatinvalinnan.
Noin muuten en henkilökohtaisesti ole chippihommeleiden ystävä, koska ne on potentiaalisia niksuvia ja naksuvia osasia, joista pitemmän päälle voi huonolla tuurilla olla enemmän harmia kuin iloa. Keep it simple, stupid, on minusta monessa asiassa edelleen paras ratkaisu, vaikka se onkin tuotekehitysinsinöörihenkilöille tylsä lähestymistapa.
tchegge_
27.05.2021, 13.02
^
Rake chipistä olen kyllä mieltä, että jos ammatikseen pyöriä testaava henkilö ei juurikaan huomaa 5 millin rake-eron vaikutusta pyörän ohjaustuntumaan, niin melko hyvällä syyllä voi kyseenalaistaa kyseisen henkilön ammatinvalinnan.
Siinä muutes olisikin hauska sokkotesti, 5 kierrosta jotain vakiolenkkiä missä palikkaa on joko siirretty tai ei kierrosten välissä.
Itse en välttämättä tuommoisessa erottaisi pepsiä ja kokista. [emoji846]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
K.Kuronen
27.05.2021, 14.30
Hiljattain olin ostanut hyvällä alennuksella vähän vanhemman Spessun satulan. Satula kaipasi kaverikseen 0-setbäckillä varustetun tolpan, jotta saisin satulan oikeaan kohtaan. Hain kuituisen ja tänään kävin vähän rälläämässä, asfalttia, soraa ja metsäpolkuja.
Tuntui hyvältä ja pyörä, että mies yhteen kuuluvilta. Satula on samalla korkeudella, etäisyys on sama, ja satulan leveyskin, kuin ennen. Sen verran oikealta tuntui, että kurvasin poluille uudestaan, vaikka vähän liukasta olikin.
Muitakin pieniä muutoksia ajoasennossa on tullut haettua viimeisen viikon aikana, mutta vasta nyt tuntui tavallaan kolahtavan, kysymys vain on, miksi?
Toki viimeisen vuoden aikana oma paino on pudonnut yli 12 kg, vatsa on pienempi, ja rajoittaa asentoa aikaisempaa vähemmän. Liikkuvuus on myös parantunut.
...
Rake chipistä olen kyllä mieltä, että jos ammatikseen pyöriä testaava henkilö ei juurikaan huomaa 5 millin rake-eron vaikutusta pyörän ohjaustuntumaan, niin melko hyvällä syyllä voi kyseenalaistaa kyseisen henkilön ammatinvalinnan.
...
Taisi testissä tämä olla artikuloitu: "...but the difference was almost imperceptibly subtle." eli prinsessa kyllä huomasi herneen patjan alla mutta ei unet häiriintyneet.
Tästä sitten loikaten hieman väljästi aiheeseen liittyvään: vaimolle saapui Levo SL aiemmin viikolla johon loikkasi Epicistä (HA 72ast --> 66ast, reach aika lähellä mutta stemmi 10mm lyhyempi), olipahan hauskaa katsella kun pyysin harjoittelemaan hitaita kurveja asfaltilla ennen yhteiselle lenkille lähtöä. Wheel flop teki tosiaan tepposia eikä tekniikkaopetuksesta huolimatta vielä oikein sisäistänyt eroa. Tuossa samalla itse huomasi miten on adaptoitunut noihin matkan varrella. Näin sidottuna tämä aiempaan tarinointiin siitä miksi URS gravel istuu omaan hanskaan vaikka palstapyöräily onkin tuominnut tämän harhaiseksi hallusinaatioksi ja varoittavaksi esimerkiksi antautumisesta mainosmiesten viettelyksille ;=)
^ Kaikenlaisia keulakulmia on, mutta en ole löytänyt täydellistä satulaa. Noita 10 satulaa kokeillaan 10-20 kertaa läpi kesäisin ja ei aiheuta nautintoa..
^LIekö aivan täydellistä keksittykään... Klassinen Flite lähenteli täydellistä, samoin Speedneedle mutta aina tulee joku jonka kuvittelee olevan paremman...
Siinä muutes olisikin hauska sokkotesti, 5 kierrosta jotain vakiolenkkiä missä palikkaa on joko siirretty tai ei kierrosten välissä.
Itse en välttämättä tuommoisessa erottaisi pepsiä ja kokista. [emoji846]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Krossi-/gravelpituisessa, eli a-c noin 390 mm, keulassa 5 mm muutos rakessa muuttaa trail-mittaa suunnilleen saman verran kuin keulakulman muuttaminen yhdellä asteella. Jonkun mielestä sillä ei ole mitään merkitystä, että onko keula 71 vai 70 astetta, jonkun toisen mielestä on paljonkin.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2020/12/trail_vs_rake2.jpeg
pturunen
28.05.2021, 10.42
^ Kaikenlaisia keulakulmia on, mutta en ole löytänyt täydellistä satulaa. Noita 10 satulaa kokeillaan 10-20 kertaa läpi kesäisin ja ei aiheuta nautintoa..
Mistä "hiertää"? Satuloissa on eroa. Tässä taistellessa opin myös sen, että ajoasento vaikuttaa suoraan perstuntumaan.
Mistä "hiertää"? Satuloissa on eroa. Tässä taistellessa opin myös sen, että ajoasento vaikuttaa suoraan perstuntumaan.Ja sopiva satula voikin olla ihan paska jos on väärässä kulmassa. Toki jos ihan istuinluissa se kipu tuntuu niin ei taida kulmat auttaa
Mistä "hiertää"? Satuloissa on eroa. Tässä taistellessa opin myös sen, että ajoasento vaikuttaa suoraan perstuntumaan.
Ehkä ollut liian kapeita satuloita n+1 kpl. Hiertää sieltä ”syvältä”. Sqlab- tyyppinen auttaa jonkun verran mutta jotenkin kiikkerän tuntunen. Nyt on Spec Power levein 168mm. Se ei hierrä mutta tosiaan istuinluut kipeytyy. Pehmikettä lissee niin ehkä tuo paras. Bilteman pehmytsatula sport on tosi hyvä bläskissä ollut. Ei ilkeä sellaista kippurasarvissa kokeillakaan..
Tuossa on ihan hyvin ja yksinkertaisesti selitetty yhden valmistajan/Canyonin ajatukset heidän gravel-mallistostaan. Tämä tarkoitettu pääosin henkilöille, joille genre ei ole tuttua.
Käyttötarkoituksen ja maaston mukaan mennään jatkumolla
-pääosin maantietä, hiekkateitä jonkin verran, Endurace
- 50/50 maantietä ja light gravelia Grail
- pääosin gravelia Grizl
- pääosin gravelia ja maastoa Exceed, jäykkäperä maasturi
Käsittääkseni monilla valmistajilla on mallistossa myös gravelpyöriä, jotka "Canyonin luokituksessa" sijoittusi Grizlin ja jäykkäperämaasturin väliin.
Tuosta voi hyvin verrata oman koon malleja keskenään, ja vähän katsella miten geometriat muuttuu tuolla valmistajalla siirryttäessä mallista toiseen
Kun itselläni on maantiepyörä, niin valinta osui Grizliin. Jos menisin yhden pyörän taktiikalla, niin silloin valinta olisi Grail, Cervelo Aspero tai vastaava
Tilasin oman pyörän keskiviikkona, eilen tuli ilmoitus että pyörä perillä ensi tiistaina.
https://www.youtube.com/watch?v=XVfGvD4h5zo
edit: oikeastaan valinnan määräsi nyt saatavuus
tchegge_
28.05.2021, 18.30
Ehkä ollut liian kapeita satuloita n+1 kpl. Hiertää sieltä ”syvältä”. Sqlab- tyyppinen auttaa jonkun verran mutta jotenkin kiikkerän tuntunen. Nyt on Spec Power levein 168mm. Se ei hierrä mutta tosiaan istuinluut kipeytyy. Pehmikettä lissee niin ehkä tuo paras. Bilteman pehmytsatula sport on tosi hyvä bläskissä ollut. Ei ilkeä sellaista kippurasarvissa kokeillakaan..Mulla vaihtui reiällinen Turbomaticci Brooksin C17 Cambiumiin tälle kesälle. Ihan ok varmaan, pitää mutustella muutama lenkki. Saattaa kyllä vaihtua reiälliseen versioon ja tuo normi siirtyä maasturiin.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
GG pyörän geo on aiheena mielenkiintoinen. Muutenkin genre näyttää jakautuvan kahteen koulukuntaan, old skuul - steel is real ja modenia lähestymistä geon osalta ja aeromutoilua.
En ole itse kyllä hirveän monella gg pyörällä ajanut, mutta kokemusta on molemmista. Nyt ajan BMC URSilla ja oletin sen olevan laiska geometria takia, mutta olin onneksi väärässä. Samassa paketissa on varmuutta, vakautta ja riittävästi näpäkkyyttä.
En osaa ottaa kantaa insinööritermein wheel flopin tai muun optimimääriin, mutta onneksi joku asiasta tietävä on nuo huomioinut suunnitteluvaiheessa.
Jami2003
30.05.2021, 08.18
Tämä Cinellin sorapyörä näkemys on kyllä älyttömän kaunis.
https://cinelli.it/it/prodotti/nemo-tig-gravel/
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210530/999ab59b98161ddbc8d02d146195fd38.jpg
Ohiampuja
30.05.2021, 08.22
Millainen pyörä se Pelago on "kunnon harrastuskäytössä"? Itse olen pitänyt niitä sellaisina elämäntapa ja fiilistely pyörinä, mutta olenko väärässä?
Jami2003
30.05.2021, 08.30
Millainen pyörä se Pelago on "kunnon harrastuskäytössä"? Itse olen pitänyt niitä sellaisina elämäntapa ja fiilistely pyörinä, mutta olenko väärässä?Kampiapina sellaisella veivaa. Aikamoisia reissuja, viimeisenä everesting, 21h ja yli 300 km samaa mäkeä ylös. Että kyllä sillä voi ilmeisesti muutenkin ajaa kuin terassille juomaan artesaani olutta.
villepolkee
30.05.2021, 10.28
Eikös Samuli Mäkinen myös aja Pelagolla? Transcontinental Race ja vastaavat pitkät ajot varmaan lasketaan kunnon harrastuskäytöksi.
Edit: blogin kuvissa näkyy Pelago https://samulimaekinen.wordpress.com/2019/12/02/transcontinental-race-no-7/
Ainakin pari vuotta sitten Pelago Stavangerissa oli käytännössä sama geometria kuin 2013-2015 Kona Rovessa, joka taas oli ensimmäisiä tämän buumin gravel-pyöriä. Taipuu soralle, retkeilyyn ja työmatkaan hienosti.
Eikös Samuli Mäkinen myös aja Pelagolla? Transcontinental Race ja vastaavat pitkät ajot varmaan lasketaan kunnon harrastuskäytöksi.
Edit: blogin kuvissa näkyy Pelago https://samulimaekinen.wordpress.com/2019/12/02/transcontinental-race-no-7/
Kampiapina sellaisella veivaa. Aikamoisia reissuja, viimeisenä everesting, 21h ja yli 300 km samaa mäkeä ylös. Että kyllä sillä voi ilmeisesti muutenkin ajaa kuin terassille juomaan artesaani olutta.
Nää on Sibboja, eikä Stavangereita.
Kampiapinalla taitaa olla Sibbo maantiepyöränä ja Stavanger bikepcking/gravel -touhuissa. Mutta kyllä ne ihan oikeilta pyöriltä vaikuttaa, ei pelkästään hipstereille. Valmiiden pyörien osat eivät ehkä ihan vastaa aina pyörän hintaa, mutta onhan noissa enemmän sielua ja fiilistä kuin monissa isojen valmistajien pyörissä.
Sibboja esiintyi myös Hel CX:ien podiumeilla säännöllisesti siihen aikaan, kun Pelago Team eli Mikko H. ja Aleksi ajeli vielä krossia ja Mikko taisi voittaa koko cupinkin jonain vuonna.
Millainen pyörä se Pelago on "kunnon harrastuskäytössä"? Itse olen pitänyt niitä sellaisina elämäntapa ja fiilistely pyörinä, mutta olenko väärässä?
Mulla on ollut Stava käytössä useamman vuoden ja aika säälimättömästi oon runtua antanut eikä moitittavaa. Kevyitähän ne eivät ole. Vaihdoin omaani kuitukeulan alkuvuodesta ja melkein päästiin alle kymmenen kilon!
Jos jotain moitittavaa pitäis hakea niin joku vois kaivata läpiakseleita, flat mount -jarruja ja joitain kiinnikepaikkoja lisää.
Flat mount jarruja ei kyllä kaipaa kuin ne, joita markkinamies on vetänyt höplästä. On kai se jarrusatula pienempi, mutta aika vähässä ovat muut hyödyt.
Flat mount jarruja ei kyllä kaipaa kuin ne, joita markkinamies on vetänyt höplästä. On kai se jarrusatula pienempi, mutta aika vähässä ovat muut hyödyt.
Saisiko tähän vaikka sinun plussat ja miinukset flat mounteista? Meinaan, ei ole eka kerta kun näkee FM kriittisiä mutta ei selitystä.
Mä olen FM- ja PM -kriittinen. Parasta olisi kun oltaisiin jääty parhaaseen standardiin eli IS2000:een.
K.Kuronen
31.05.2021, 13.40
Flat mount jarruja ei kyllä kaipaa kuin ne, joita markkinamies on vetänyt höplästä. On kai se jarrusatula pienempi, mutta aika vähässä ovat muut hyödyt.
Suurin ilo rungon ja haarukan flat mounteista on, jos kasaa itse ja ostaa osasarjan, vaikka Ekarin, tai GRX:n.
^En tuotakaan perustelua aivan ymmärtänyt? Itse kootessa en ole mitään teknistä eroa huomannut PM:n ja FM:n välillä...
^^Myös kriittisyydelle olis kiva saada perusteluja...
K.Kuronen
31.05.2021, 17.28
^En tuotakaan perustelua aivan ymmärtänyt? Itse kootessa en ole mitään teknistä eroa huomannut PM:n ja FM:n välillä...
^^Myös kriittisyydelle olis kiva saada perusteluja...
Lähinnä, että uusissa graveliin tehdyissä osasarjoissa jarrut ovat FM:ä ja jos runko ja haarukka ovat PM, niin adapteria en ainakaan tiedä.
Lähinnä, että uusissa graveliin tehdyissä osasarjoissa jarrut ovat FM:ä ja jos runko ja haarukka ovat PM, niin adapteria en ainakaan tiedä.
Ymmärtääkseni tämä menee juuri niin päin, että post mount -runkoon/haarukkaan saa kyllä adaptereilla flat mount -jarrusatulat, mutta toiseen suuntaan adaptereita ei ole. Tämän olen kerran henkilökohtaisesti todennut ostettuani post mount -jarrut Fillaritorilta.
EDIT: Asia taitaakin olla juuri päin vastoin kuin yllä kirjoitin
F. Kotlerburg
31.05.2021, 19.39
Ymmärtääkseni tämä menee juuri niin päin, että post mount -runkoon/haarukkaan saa kyllä adaptereilla flat mount -jarrusatulat, mutta toiseen suuntaan adaptereita ei ole. Tämän olen kerran henkilökohtaisesti todennut ostettuani post mount -jarrut Fillaritorilta.
https://www.bike-discount.de/en/buy/shimano-sm-ma-f160p-d-post-mount-to-flat-mount-adapter-for-front-160mm-680218
Mikää tää sitten on?
^Antsa taitaa olla oikeassa, kyseisiä adaptereja löytyy muta kovalla hinnalla mantereen toiselta puolelta...
K.Kuronen
31.05.2021, 19.51
^Jos tarkoitat A.S.Solutionin ratkaisua, niin eivät edes itse lupaa varmaa sopivuutta kaikkiin runkoihin:
https://www.assolutions.ca/flat-mount-caliper-to-post-mount-adapter-guide/
Toiseen suuntaan juuri saa adpatereita.
K.Kuronen
31.05.2021, 19.54
FM on vain kaksi reikää joko haarukassa, tai rungossa, niin oman järkeni mukaan rajoittaa vähiten adapterien suunnittelua.
https://www.bike-discount.de/en/buy/shimano-sm-ma-f160p-d-post-mount-to-flat-mount-adapter-for-front-160mm-680218
Mikää tää sitten on?
Myönnän virheeni eli asia olikin juuri toisin päin.
Itse kattelin joku aikantakaperin uutta osasarjaa cyclooni ja huomasin, että PM osasarjoja ei ollutkaan tarjolla niin hyvin kuin FM osasarjoja. En yhtään ihmettelisi, jos kokonaiset PM osasarjat poistuisikin markkinoilta ja tarjolla olisi vain FM osasarjoja.
Perinteistä standardien sotkua, muuten ei kummastakaan tyypistä sen pahempaa sanottavaa...
Flat mount on rinnakkainen standardi ja siksi periaatteessa persiistä, mutta pyöränvalmistajat toki hyötyivät siitä(kin), koska sillä, että edellisten standardien jarruja ei enää parempiin osasarjoihin valmisteta, saatiin keinotekoisesti vanhanaikaistettua taas yksi runkosukupolvi. Teknisesti flatmountin ainoa varsinainen huono puoli taitaa olla se, että sen vaatimat pulikat teräsrungoissa ja -haaruikoissa on keskimäärin vähän painavampia ja epäelegantimipia kuin IS tai PM. Kuituisissa tilanne saattaa olla päinvastainen.
Gerard Froomenin mietteitä "lateral moveista" (https://opencycle.com/updates/post-mount-vs-flat-mount-12-vs-15-mm).
Joo ei se levy tiiä mikä sitä puristaa :D yksi turha "standardi" lisää ettei vaan olisi yhteensopivuutta...
Onks niin että PM satulalla ei saa alle 160mm levyä? Ja FM satulalla saa 140mm, tai ainakin sellaisissa rungoissa joissa on FM standardi.
Itse kattelin joku aikantakaperin uutta osasarjaa cyclooni ja huomasin, että PM osasarjoja ei ollutkaan tarjolla niin hyvin kuin FM osasarjoja. En yhtään ihmettelisi, jos kokonaiset PM osasarjat poistuisikin markkinoilta ja tarjolla olisi vain FM osasarjoja.Tähän törmäsin itsekkin joku vuosi sitten. Ja samoiten siihen että FM-PM adaptereita ei ollut kuin jossain kanadassa, tyyliin 70€/laaki plus kaikki verot. Saati jos olis pitänyt se FM satula saada IS korviin...
Tämähän koskee tietysti vaan meitä köyhiä jotka kasailee vanhoja paskoja missä ei ole FM standardia
FM:ään ainakin saa taakse 140mm:n levyn ja muistaakseni myös eteenkin... Itsellä 140/160...
F. Kotlerburg
01.06.2021, 09.21
Flat mount on rinnakkainen standardi ja siksi periaatteessa persiistä, mutta pyöränvalmistajat toki hyötyivät siitä(kin), koska sillä, että edellisten standardien jarruja ei enää parempiin osasarjoihin valmisteta, saatiin keinotekoisesti vanhanaikaistettua taas yksi runkosukupolvi. Teknisesti flatmountin ainoa varsinainen huono puoli taitaa olla se, että sen vaatimat pulikat teräsrungoissa ja -haaruikoissa on keskimäärin vähän painavampia ja epäelegantimipia kuin IS tai PM. Kuituisissa tilanne saattaa olla päinvastainen.
Gerard Froomenin mietteitä "lateral moveista" (https://opencycle.com/updates/post-mount-vs-flat-mount-12-vs-15-mm).Mä en nyt hoksaa mitä pulikoita flatmount jarrut vaatii ja IS tai PM ei vaadi.
Kehitys nyt vaan on tätä. Minkäs sille tekee muuta kuin itkee foorumilla (ei oo stenu sulle). Näin se menee kaikessa teknologiassa. Ei pyöräteollisuus ole mikään poikkeus. Aina ennenkinhän maastoon ja maantielle on olleet omat vehkeensä myös vannejarruaikoina niin oli suhteellisen luonnollista, että levypuolellakin näin tapahtui. Onhan noi flatmountit paljon kivemman näköiset sirossa kippurasarvessa kuin molot PostMount jarrut, vaikka mulle on sinänsä se ja sama. Loppujen lopuksihan tässäkin on vaan kyse siitä, että pyöristä pitää saada keveitä. Flatmounteilla ja 12mm akseleilla saadaan niitä grammoja puristettua pois. Taitaa se setämiehillekin olla tärkeää, että pyörä on kevyt vai :rolleyes:
Pyöriä rakentelevät TSI-miehethän kiertää ongelmat parittamalla maantiekahvat maastosatuloihin. Käsittääkseni ainakin Shimanolla maantiekahvat ja kaksimäntäiset maastosatulat toimii ongelmitta yhteen.
^ Koska pultin pitää mennä tavallaan niin kuin haarukan putken läpi, flat mountin tekeminen teräs- (tai titaani- ja kai alu- myös) runkoon niin, että ne kiinnituspulttien vaatimat reikäpulikat on hitsattu tai juotettu suoraan haarukan putkeen, on hankalaa ja kallista ja siksi useimmiten käytetään yhdestä palasta valettuja tai koneistettuja umpiteräksisiä dropout-pulikoita, jotka "korvaa" viimeiset sentit chainstayn jarrupuolesta ja monesti myös vetopuolesta. Nämä pulikat yleensä on painavampia kuin vastaavat IS tai PM osat tai vs tilanne, jossa pelkät jarrujen kiinnikkeet on suoraan putkessa. Os-emäputki + läpiakselit + flat mount tuntuu lisäävän tehdastekoisten teräsrunkojen painoa 200-250 grammaa, josta puolet tulee emäputkesta ja toinen puolikas läpiakseleista ja flat mountista. Eikä noi härdellit yleensä ole tosiaan kovin elegantin näköisiä, jos sellaisilla asioilla on merkitystä.
Kuiturungoissa hommat menee luultavasti just päin vastoin ja flat mount on rakenteellisesti helpompi. Siksi mun mielestä järkevä standardien jako ei ole maantie vs maasto vaan parempi olisi kuitu vs muut materiaalit.
Genesis:
http://bikerumor.com/wp-content/uploads/2018/03/Genesis-Croix-de-Fer_853_premium-steel_flat-mount-thru-axle_adventure-road-bike_dropouts.jpg
Kona:
https://images.konaworld.com/2016/gallery/roadhouse/5.jpg
tchegge_
01.06.2021, 12.45
Tuo korvake on muutenkin aika kauhean näköinen. Itseltä tuollaisia tulee laitteisiin viime minuuteilla kun rautaosien deadline on jo kaukana menneisyydessä eikä enää väliä miltä näyttää.
Salsan vanha IS-kiinnike siromman näköinen ja jos nyt tehdään koneistettua korvaketta niin käytetään siihen edes vähän aikaa ja rakkautta niin tulee nätimpi. https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210601/baffb3b91ad140b7597e13e22eae9fed.jpg
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
FM:ään ainakin saa taakse 140mm:n levyn ja muistaakseni myös eteenkin... Itsellä 140/160...Tätä mä just tarkotin. Että olisko Flatmountin olemassaolon yksi syy juuri siinä että saadaan pienemmät levyt, koska ne on kevyempiä ja tiepyörät pysähtyy niilläkin oikein hyvin.
Ihan hyvää perustelua stenulta. Ehkä flatmount tosiaan on parempi kuidun kanssa. Mutta tuohan on normaalia kehitystä sitten. Teräsrunkoiset on muutenkin jo vanhentunutta tekniikkaa :)
F. Kotlerburg
01.06.2021, 13.44
Kuiturungoissa hommat menee luultavasti just päin vastoin ja flat mount on rakenteellisesti helpompi. Siksi mun mielestä järkevä standardien jako ei ole maantie vs maasto vaan parempi olisi kuitu vs muut materiaalit.
Joo varmasti näin. Kuiturungossahan tuo on siistin näköinen. No teräs on vähän sellainen pienen porukan puuhastelumateriaali ja maantiepyörät hallitsee edelleen kippurasarvien tekniikan kehitystä niin tulos on tämä.
Tätä mä just tarkotin. Että olisko Flatmountin olemassaolon yksi syy juuri siinä että saadaan pienemmät levyt, koska ne on kevyempiä ja tiepyörät pysähtyy niilläkin oikein hyvin.
Kyllä minulla ainakin on ollut 140mm levyt PM-jarruin varustetussa pyörässä.
^no sitten sekään ei ole syy. Ehkä se on sitten ihan estetiikkakysymys
pturunen
02.06.2021, 12.50
Ei mitään, luin väärin stenun viestin. Otan sen sijaan kantaa tuohon 140 mm jarrulevyyn. Grandfondossa oli pitkä artikkeli bikepackingista ja sen yhteydessä todettiin, että jopa 180 mm olisi tarpeen isommalla kuormalla. Lieko sellaista edes saa FM-jarruihin vai onko jotain maxiadaptereita saatavilla?
Millä perusteella Flat Mount on kuiturungossa heikompi?...
Taisit lukea väärin? Eikö siinä lue helpompi?
pturunen
02.06.2021, 12.53
Juu, korjasinkin sen. Hätäinen olin
Mukavaa on tuo hiekkatie pyöräily nyt kun tiet on vähän kuivuneet.
Pitäskö taas heilahtaa jonnekkin päin.
K.Kuronen
03.06.2021, 09.15
Takahaarukan FM-kiinnikkeen voi yrittää tehdä jouhevammin sulautuvaksi. Tässä yksi versio (Kinesis):
https://live.staticflickr.com/65535/51221760671_a237491270_c.jpg
Mukavaa on tuo hiekkatie pyöräily nyt kun tiet on vähän kuivuneet.
Pitäskö taas heilahtaa jonnekkin päin.
Mä meinaan vetää 330 km ylihuomenna Carbondalla. Ei siis Unbound Gravelia vaan sama setti kotona. Taitaa olla rapea olo lauantai-iltana...
K.Kuronen
03.06.2021, 10.12
^Varmasti on tiedossa hauskaa!
Tuollainen mitaltaan samaa luokkaa olisi piirustuspöydällä ja kytee takaraivossa, mutta tosin retkeilytyyliin.
Joo, voi tulla jännää :D laitoin isomman jarrulevyn (160 mm) taakse, kun on aika mäkinen reitti tulossa. Nyt on ollut 140 mm, joka tuntuu vähän heikolta maastopyörän jarruihin verrattuna. Vaihdoin myös maantiepolkimet pyörään, kun maantiekengillä on vähän parempi ajaa pitkää matkaa.
Yllättävän paljon tuon pyörän paino nousee, kun lataa 2 litraa vettä mukaan ja laukut täyteen syömistä. Onneksi tuo on silti yhtä hyvä ajaa. Sitten vielä Camelbak selkään ja pari kertaa lenkillä nesteiden täyttötauko.
^Siis alpeilleko meinaat? Kyllä ainakin 160/140 kombo mekaanisilla pysäyttää kuin seinään...
^ Ja toisille riittää vannejarrut. Omassa URSissa 180/160 ja en pienempiin vaihtaisi ainakaan edessä. Maastureissa sitten vielä järeämmät ja kun 200mm edessä on tottunut niin pienemmät laikat tuntuvat kovin tehottomilta. Kai Suomen olosuhteissa pysähtyy millä vaan, kyse siihen mihin on sormet tottuneet. Tiukoissa tilanteissa vaadittavat sormien paineet tulee selkärangasta ja jos maasturissa on tottunut kevyeeseen sormeiluun eikä "kouralliseen" niin ei tulos jollakin pikkulaikoilla ole aivan odotettu gravelissa.
^ Ai miten niin "riittää"? :)
700c-kiekollisessa vannejarrupyörässä levyn halkaisija on se 622 mm ja ainakaan MiniMotoilla jarruteho ei häviä Sramin maantiehydroille mitenkään erityisesti jos yhtään ellei jopa päin vastoin. Vannejarrujen "tehottomuus" on urbaanilegendaa tai sitten se perustuu ö-luokan cantileverihin yhdistettynä huonoihin jarrupaloihin ja kökkövanteisiin, jolloin oikeampi vertailukohta olisi kaikkein halvimmat mekaaniset levarit joustavien vaijerinkuorien kera.
^ Ei ollut tarkoitus sanoa negatiivisessa sävyssä vain ainoastaan todeta että toisille vannejarrutkin täyttävät tarpeen, joka lienee kombinaatio välppeitä, kykyä ne säätää, tottumuksia ja käyttötilanteita. Eri vannejarru-mallien, jarrupalojen ja vanteiden kanssa on tullut niin maasturi, cx kuin maantiefilojen kanssa askarreltua jokunenkin tovi ja kuivalla kelillä optimisäädöissä parhaimmillaan ei valittamista ole ollut. Mutta siinä missä esim. maasturilla levyt ovat tasaisen varmat suoraan paketista vedettynä (satunnainen ilmaustarve huomioiden) niin vannejarrut enemmän olosuhde- ja säätöherkkiä, hauskimmat hetket lienee pakkaskauden ajoissa kun vanteet saa jossakin lätäkössä ensin kastumaan ja sitten jäätymään.
Nyt kun mieltymyksistä väännetään niin samalla linjalla jatkaen tunnustan että pidin aiemmin sähkövaihteita aivan turhana innovaationa ja nyt kun URSissa on Force axs (1x12) ollut vajaan vuoden (Rival mekaaninen alunperin) niin eipä taida olla takaisin vaihtamista mekaanisiin, ja ennen niin täsmällisen ja lyhytliikkeisen tuntuinen X01 Eagle maastureissa tuntuu nyt korkeintaan "siedettävältä" ??
Toisille riittää myös 36 isoin takaratas maasturissa koska eihän tässä alpeilla ajella :rolleyes:
XXL:ssä mekaanista jarrutusvoimaa tarjolla 800e. Vaihteita 2x8. White GX Lite 21. Näyttää identtiseltä viime vuotiseen (ja sitä edelliseen) nähden:
https://www.xxl.fi/white-gx-lite-21-unisex-gravelpyora/p/1179895_1_style
Gravel-nyyppänä olen noita geometrioita koittanut tulkita ja tuo White on kai aika "perinteinen" maantiepyörämäinen graveli. Geotaulukot löytyy koko-opas -kohdasta. Vähän pidempi chainstay ja matalampi keskiö kuin perinteisissä cycloissa ja korkea emäputki. Toe overlap pitkäkenkäisenä mietityttää. Eipä tuosta halvasta olekaan XL:ää mitä 193 pitkänä kaipaisin.
GX Pro/Lite
S/48cm
M/51cm
L/56cm
XL/58cm
Reach
378 mm
386 mm
394 mm
402 mm
Stack
551 mm
580 mm
599 mm
625 mm
Head tube Angle
70°
71,5°
71,5°
72°
Bottom Bracket Drop
70 mm
70 mm
70 mm
70 mm
Wheelbase
1030 mm
1034 mm
1048 mm
1059 mm
Chainstay Length
430 mm
430 mm
430 mm
430 mm
Head Tube Length
135 mm
160 mm
180 mm
205 mm
Top Tube Length
541 mm
558 mm
572 mm
587 mm
Seat Tube Angle
73,5°
73,5°
73,5°
73,5°
Juu ja tämä on nyt vähän tämmöinen tietoisesti statement tyyppinen mielipide, joten sorry jo etukäteen jos joku ärsyyntyy. Siihen nähden, miten paljon nykyfillareissa on erilaisia ”must have” -juttuja, tämmönen simppeli, vanhanaikainen cyclocross-pyörä vaihteilla tai ilmankin on yllättävän tehokas, mukava, hauska ja huoleton. Jos hyvyyden mittarina on vaikkapa tavisharrastajan keskinopeus lenkeillä, niin todelliset suorituskykyerot on niin marginaalisen pieniä, että niillä ei ole mitään merkitystä. Jos hyvyyden mittarina on ajamisen hauskuus, vertailu käy vielä tiukemmaksi, koska pelkällä fun factorilla mittattuna tämä on yksi hauskimpia pyöriä, mitä olen omistanut ja sellaisena myös pysyy. Jatkakaa speksaamista, mä lähden kesälomalle :)
(Suora tolppa on tilapäisratkaisu, kun pyörässä ollut hajosi ja tollanen oli ylimääräisenä. 74 asteen satulaputken kulman ja suoran tolpan kanssa paino menee liikaa käsille gg-touhuissa. Krossissa toi toimii, kun pääsee helpommin satulan taakse jyrkemmissä pudotuksissa ja cx-kisoissa mukavuudella ei niin ole väliä.)
https://live.staticflickr.com/65535/51223210107_7797a5493b_h.jpg
E: sellaistakin olen miettinyt, että jos UCI suuressa viisaudessaan ei olisi mennyt downgreidaamaan cx-pyörien maksimirengaskokoa 33 milliin ja suurinta osaa valmistettavista krossirenkaista ei olisi downgreidattu sitä myöten (mikä oli ihan hölmöä, koska UCI-krossia ajetaan tuubeilla ja sillä, että minkä kokoisia harrastajien avorenkaat on, ei ole mitään väliä), niin olisiko koko gg-pyörägenreä tarvittu mihinkään, jos kaupasta myytävien krossareiden renkaat olisi pysyneet 35-millisinä.
E2: huomannette, että mulla alkaa olla pieni gg-ähky kaikenkaikkiaan, kun siitä tuli se pyörätyyppi, jossa noin suunnilleen niitä ”must have” -juttuja on tätä nykyä eniten, koska hype ja sitä myöten markkinapotentiaali on suurin. :) :)
JohannesP
04.06.2021, 12.10
Jos tulisi sopiva vannejarrullinen paremman pään teräs/titaanirunkoinen gg-pyörä vastaan sopivaan vannejarruviilattuun hintaan vastaan niin enemmän tollanen kiinnostaisi kuin moni saman hintaluokan levyjarru-gg. Taidan olla vähemmistöä nykymarkkinoilla. :D
Tälläselle mukavuudenhaluiselle sadekeliä välttävälle ja kaikkea ylimääräistä säätämistä vihaavalle voisi olla oikein sopiva yhdistelmä. Lisäksi hydrokahvat suuremman koon takia istuu paljon huonommin omaan kouraan mitä mekaaniset. Viikon Sram AXS käyttäneenä noi kahvat oli hirveät verrattuna mekaanisiin Srameihin tai puhumattakaan Campan kahvoista.
Canyonin cyclonkin myin aikoinaan pois pelkästään siitä syystä, kun jarruja ei saanut ikinä hiljaiseksi ja tehokkaiksi vaikka moni eri mekaanikko yritti.
Eikös nuo MiniV-jarrut ole ihan ärsyttäviä säätää kohilleen? Muistelen, että piti palat melkein hangata vanteeseen. Nykyaikaistin ite jarrut paremman pään cantilevereihin, ne nyt on ihan hyvät olleet. :)
pturunen
04.06.2021, 15.39
Täytyy olla huono tuuri käynyt jos mukavuudenhaluisena ja sadekeliä välttelevänä on saanut äänekkäät jarrut. Omat kokemukset ovat levyjarruista sellaiset, että kuivalla niitä ei huomaa käytössä, mutta sadesäällä huutavat kuin kiimainen hirvi - merkistä riippumatta. Muutamia ärsyttäviä tyyppivikoja lukuunottamatta levarit ovat olleet erittäin harmittomat omassa käytössä. Kuivan kelin hankaus(ääni)ongelmat johtuvat pääasiallisesti kieroista levyistä, johon auttaa lähes aina pieni kuritus työkalulla TAI jumittavista männistä, johon auttaa putsaus ja (SRAM jarruilla) liukastus DOT-rasvalla. Cantit toimivat oikein hyvin aikoinaan, mutta jarrutusteholtaan "paremmat" V-jarrut olivat sitten sellaista säätämistä, että levyjarruihin siirtyessä elämä parani oleellisesti.
Opin tosin hiljattain, että nykyisin saa myös hydraulisia vannejarruja...
F. Kotlerburg
04.06.2021, 15.50
^ Ja toisille riittää vannejarrut. Omassa URSissa 180/160 ja en pienempiin vaihtaisi ainakaan edessä. Maastureissa sitten vielä järeämmät ja kun 200mm edessä on tottunut niin pienemmät laikat tuntuvat kovin tehottomilta. Kai Suomen olosuhteissa pysähtyy millä vaan, kyse siihen mihin on sormet tottuneet. Tiukoissa tilanteissa vaadittavat sormien paineet tulee selkärangasta ja jos maasturissa on tottunut kevyeeseen sormeiluun eikä "kouralliseen" niin ei tulos jollakin pikkulaikoilla ole aivan odotettu gravelissa.
Emmä kyllä ymmärrä. 140/140 laikat ja pito se aina ennen loppui gravelrenkaista kesken kuin jarrujen teho eikä tarttenu rystyset valkoisena puristaa. Ainoa jarrut kyllä jotka olen saanut haisemaan. Tämä tapahtui Iso-Syötteeltä alas tullessa. Se sorakelvi on paikoitellen kohtuu jyrkkä.
JohannesP
04.06.2021, 16.00
Täytyy olla huono tuuri käynyt jos mukavuudenhaluisena ja sadekeliä välttelevänä on saanut äänekkäät jarrut. Omat kokemukset ovat levyjarruista sellaiset, että kuivalla niitä ei huomaa käytössä, mutta sadesäällä huutavat kuin kiimainen hirvi - merkistä riippumatta.
Veikkaan et noi omat lähelle ensimmäisiä Shimanoja oli vaan yksinkertaisesti maanantaikappaleet, koska ei niissä varsinaisesti mitään vikaa näyttänyt olevan, mutta silti aivan tehottomat ja äänekkäät. Pari vuotta noiden kanssa jakso tapella mikä söi ajointoakin hyvin paljon niin pienet traumat pääsi syntymään. Mut eipä tuollaista vannejarrullista gg-pyörää kuitenkaan enää viitsisi uutena ostaa.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.