Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Eikös nuo MiniV-jarrut ole ihan ärsyttäviä säätää kohilleen? Muistelen, että piti palat melkein hangata vanteeseen. Nykyaikaistin ite jarrut paremman pään cantilevereihin, ne nyt on ihan hyvät olleet. :)
Joo kaksi asiaa vaikuttaa. Ensinnäkin ne 90 mm pitkällä längellä olevat Tektrot ja Shimanot voi olla hankalia. Lyhyemmillä längillä olevat Trp:n 8.4 ja MiniMoto jättää enemmän säätövaraa, mutta rajaa renkaan maksimikoon n. 40 milliin. Toinen on se, että millaiselle korkeudelle jarrutapit on sijoitettu runkoon ja haarukkaan. Jos jarrutapit on ylhäällä ja jarrupala tulee länkeen säätövaran alareunaan, on mutavara pienempi mutta tehoa enemmän ja päin vastoin. Cantien suurin ongelma on heikko teho, joten cantien kanssa tapit kannattaa olla mahdollsimman ylhäällä, jolloin längissä on vipuvartta eniten. Mini-v-jarrujen kanssa päin vastoin.
Mulla tapit on molemmissa pyörissä suunnilleen niin alhaalla kuin voi. Reilummin mutaisissa Krossikisoissa suht lähellä rengasta renkaan yli menevä vaijeri kyllä kerää heinikkomoskaa, mutta hyvin oon selvinnyt kymmenen vuoden krossikisatkin noilla. Gg-touhuissa edes kaikkein mutaisimmilla lenkeillä ei joudu ajamaan samanlaisissa olosuhteissa kuin mutanurmikko HelCX:ssä, joten gravelilla toimivat paremmin kuin hyvin ja säätäminen on paljon helpompaa kuin cantilevereiden.
Mut eipä tuollaista vannejarrullista gg-pyörää kuitenkaan enää viitsisi uutena ostaa.
Joo kehnoa alkaa olla leveämpien ja keveämpien vannejarrutubelessvanteiden saatavuus ja kohtuu suuri on riski, että jossain vaiheessa niitä ei saa enää ollenkaan. Harmillista, koska mua kiinnostaisi vielä teettää yksi vannejarrurunko, mutta kynnys alkaa tosiaan olla aika iso. Onneksi ei ole akuuttia tarvetta ostaa mitään tällä hetkellä.
Ja nyt poistun sinne kesälaitumille.
E: sellaistakin olen miettinyt, että jos UCI suuressa viisaudessaan ei olisi mennyt downgreidaamaan cx-pyörien maksimirengaskokoa 33 milliin ja suurinta osaa valmistettavista krossirenkaista ei olisi downgreidattu sitä myöten (mikä oli ihan hölmöä, koska UCI-krossia ajetaan tuubeilla ja sillä, että minkä kokoisia harrastajien avorenkaat on, ei ole mitään väliä), niin olisiko koko gg-pyörägenreä tarvittu mihinkään, jos kaupasta myytävien krossareiden renkaat olisi pysyneet 35-millisinä.
Ei välttämättä olisi keksitty tai ainakaan varsinaista tarvetta olisi ollut (markkinamiehet hiljaa siellä!). Ajaahan lajin lengenda Ted King taas tulevana viikonloppuna Unbound Gravelin Cannondalen SuperX:llä, joka on alunperin cx-pyörä. Siihen kun vieläpä sattuu mahtumaan 45mm kumit. Voisin myös itse ihan hyvin ajella tuommoisella Revoltin sijasta. Nyt vaan näyttää graveleissa suuntaus menevän koko ajan polkuajoa kohti, joka minun mielestäni ei ole enää gravelia siten miten itse asian näen. Ne ovat minusta enemmän sellaisia pyöriä, jotka ovat välttäviä/kohtalaisia joka ajoalustalla, mutta eivät missään hyviä.
pturunen
04.06.2021, 16.43
Oma graveliin siirtyminen (tai lue maastosta taas katu/soratie ym. ajoon) tapahtui juuri kasvaneiden rengasleveyksien myötä. Katuajot jäivät aikoinaan epämukavuuden takia, mutta nykyisillä ilmatiloilla on kuin pumpulilla ajelisi. Setämiehen selkä kiittää. Lopulta on ihan sama millä termillä tuota kutsutaan, minulle oleellista on se, että sillä voi mennä kaikkialle. Eilen kävin tutkimassa Viikin polkuja, ajelin hiekkateitä ja poljun lujempaa Kehä I:n uusilla kelveillä. Näillä reissuilla jää ajanotot ym. jutut pois ja kyse on ulkonaolosta, omasta ajasta ja hauskanpidosta. En keksi siihen parempaa pyörää kuin tämä parjattu "gravel".
^Aika paljon alkaa noilla sorapätkilläkin olemaan stravan segmenttejä eli kyllä se suorittaminen puskee sillekin puolelle.
Noista hydraulisista vannejarruista: Magura taisi tuoda ekat versiot markkinoille jo 1980-luvun lopulla. Muistan, kuinka niihin aikoihin joku tuttu oli jo sellaiset maasturiinsa asentanut ja niitä sitten ringissä ihmeteltiin.
pturunen
04.06.2021, 17.15
Uninstalloin stravan joku aika sitten. Siihen loppui suorittaminen.
Uninstalloin stravan joku aika sitten. Siihen loppui suorittaminen.
Ai tsaakeli. Ei ole kyllä lujasti mennyt, jos on stravaa varten pitänyt urheilla.
Uusi Canyon Grizl tuli tänään taloon. Laitoin kuvan myös osioon pyöräsi kuvat. Ajoasennon säädin maantieasentoon sillä poikkeuksella että tanko on noin 4 cm korkeammalla.
Oli kivaa ajella sekalainen asfaltti-soratielenkki, aika paljon tuli lisää uutta ajettavaa ja lenkkimahdollisuuksia. Ei tuo nyt kauheasti poikkea maantiepyörästä paitsi rengastuksen osalta. Tämä koskee minun ajamista, joka on sellaista ei teknistä lenkkeilyajoa.
Tuollainen kohtuullisen lähellä maantiegeometriaa oleva pyörä, jossa on 40 +- mm renkaat sekä mahdollisuus lokasuojiin on pyörätyyppi joka olisi aika varmasti tullut suosioon ilman markkinointiakin. Sen käyttöalue on laaja, ja toimii varmasti monille luotettavana peruspyöränä.
...
E: sellaistakin olen miettinyt, että jos UCI suuressa viisaudessaan ei olisi mennyt downgreidaamaan cx-pyörien maksimirengaskokoa 33 milliin ja suurinta osaa valmistettavista krossirenkaista ei olisi downgreidattu sitä myöten (mikä oli ihan hölmöä, koska UCI-krossia ajetaan tuubeilla ja sillä, että minkä kokoisia harrastajien avorenkaat on, ei ole mitään väliä), niin olisiko koko gg-pyörägenreä tarvittu mihinkään, jos kaupasta myytävien krossareiden renkaat olisi pysyneet 35-millisinä.
E2: huomannette, että mulla alkaa olla pieni gg-ähky kaikenkaikkiaan, kun siitä tuli se pyörätyyppi, jossa noin suunnilleen niitä ”must have” -juttuja on tätä nykyä eniten, koska hype ja sitä myöten markkinapotentiaali on suurin. :) :)
Ei välttämättä olisi keksitty tai ainakaan varsinaista tarvetta olisi ollut (markkinamiehet hiljaa siellä!). Ajaahan lajin lengenda Ted King taas tulevana viikonloppuna Unbound Gravelin Cannondalen SuperX:llä, joka on alunperin cx-pyörä. Siihen kun vieläpä sattuu mahtumaan 45mm kumit. Voisin myös itse ihan hyvin ajella tuommoisella Revoltin sijasta. Nyt vaan näyttää graveleissa suuntaus menevän koko ajan polkuajoa kohti, joka minun mielestäni ei ole enää gravelia siten miten itse asian näen. Ne ovat minusta enemmän sellaisia pyöriä, jotka ovat välttäviä/kohtalaisia joka ajoalustalla, mutta eivät missään hyviä.
Minulle cx:n ja gravelin ero on siinä että toisessa kehitys jäädytettiin UCI:n voimin ja toisessa on ollut vapaus luoda eri näkemyksiä siitä mitä "gravel" voi olla. Ja onneksi maailmaan mahtuu monia näkemyksiä ja parjatut markkinamiehet pitävät huolen että uuden keksijät pysyvät myös leivän syrjässä kiinni, muuten loppuisi innovointi aika nopsaan. Toiselle gravel on bitumia & sileitä sorateitä ja toiselle pyörä jolla pärjää lähes kaikkialla (ja kevyt kantaa olkapäällä sitten kun ei enää pärjää). Ja toisin kuin CX:ssä kukaan ei pääse määrittämään mikä on se ainut "oikea" gravel. Pieni harras toive on myös että kun pyörien geometrioissa jne. on innovoinnille tilaa niin jäisi vähemmälle komponentti-rajapintojen pienet inkrementaaliset mutta yhteensopivuuden tehokkaasti tuhoavat säätämiset.
Mutta onko tässä kehityksessä joku hävinnyt? CX:iä saa kaupasta edelleen perinteisin speksein ja hinnatkaan eivät paisu kun hype on muualla ja gravelia on puolestaan joka lähtöön eri spekseillä ja geometrioilla. Tuubivanteet ja tuubigummit taisivat joutua vielä syvemmälle ahdinkoon, mutta ei ole tullut kyllä omia vanhoja yhtään ikävä, päin vastoin standardien lähentyessä maastureita onnistuin siirtämään kiekot suoraan vanhasta pre-boost Epic:stäni suoraan URSiin.
Kovin hiljaiseksi voisi toki jäädä foorumikeskustelut jos ei täällä pääsisi väittelemään siitä kenen valinnat ovat fiksuimpia ja perustelluimpia. Kun täällä useammin näyttää olevan "ennen oli parempi" klubi äänessä niin todettakoon että omaan silmään perinteiset ohuet teräsputki- / titaanirungot, vannejarrut jne. näyttävät about yhtä innostavilta kuin menneiden aikojen autot: hyvin laitettuna kiva vilkaista toisen alla mutta minkäänlaista omistamisen halua ei kyllä synny itselle. Tuotekehityksessä lähes koko duuniuransa tehneenä preferenssit osuvat moderniin estetiikkaan ja uuteen teknologiaan. Eikä kyse ole siitä että uusin teknologia fillareissa olisi jotenkin ylivertaista vanhempaan verrattuna, tuotteena näissä innovaatio on kuitenkin ollut suht hidasta verrattuna siihen mitä on nähty monella muulla alalla - maastopyörissä nyt on sentään ollut jonkinnäköinen kehityskaari 20 vuodessa.
^Hyvä kirjoitus. Itsekin pitkälti samaa mieltä. Minulla on myös tällainen "moderni" gravel-pyörä ja olisin tuota hankkiessa voinut laittaa myös tuollaisen vanhanliiton kamppeen, mutta sisäinen "early adopter" halusi kokeilla tällaista. Markkinamies kommentti oli vähän kieliposkessa tehty heitto. Lähinnä oli tarkoitus tuoda esille (minkä jo kaikki tätäkin ketjua lukeneet tietävät, että sikäli turha postaus itseltä), että ilman varsinaista gravel-pyörääkin pärjää soralla tai jopa kesyillä poluilla hyvin. Ja jostain syystä silloin kun halutaan soralla mennä todella lujaa ja pitkään, niin ne pyörät ovat lähempänä maantiepyörää, kuin adventure gravelia. Mutta tämä johtunee siitä, että nuo kaverit ovat aikoinaan taustasta johtuen tottuneet ajamaan maantiepyörällä kovaa ja pitkään, niin sitten pelin koventuessa eivät osaa sorallakaan ajaa kovin letkeällä pyörällä. Mutta jälleen epärelevantti kommentti, kun ei koske itseäni eikä suurinta osaa täällä kirjoittelevista.
Valaiskaa taas tyhmää ja onhan tähän vastattukin jo moneen kertaan mutta kertaukseksi: mikä on CX:n ja GG:n konkreettisin ero?
Olipas joskus mulla titaani putkinen cykloross pyörä ja tulipas ajettua Lattomeri maantie kilpailu hiilikuitu vannejarru kiekoilla ja seuraavaksi Tahko MTB 60km maastokilpailu sama pyörä mutta oli pyörässä levyjarrut ja haarukan sisään mahtui 42 mm kumi... aika oli sitä aikaa kun Ravel pyörää ei ollut keksitty
pturunen
05.06.2021, 10.14
Näissä keskusteluissa korostuu niin monta näkökulmaa, jotka ulottuvat pyöräilyn ulkopuolelle. Joillekin iso argumentti on vastustaa kaupallisuutta, toisille taas tärkeää on korostaa millä pärjää tai mikä minimissään riittää. Jotkut arvostavat nostalgiaa ja toiset tahtovat testata aina kaikkea uutta. Jos tästä hakee punaista lankaa, niin se on pyöräilyskenen hyvinvointi. Tällaista hypeä ei ole aikaisemmin ollut ja se sataa kaikkien harrastajien laariin. Markkinamiehiä tarvitaan R&D-osaston rahoittamiseen. Miettikää millaisia juttuja menneisyydessä on tullut. Esim. hyperglide ja miten se muutti vaihteiston toimintaa verrattuna "tasapakkaan". Ei niitä pikkurahoilla saada aikaan.
Itse arvostan old school -pyöriä ja moderneja yhtä lailla. Valikoima on sen verran laaja, että helposti löytää omaa silmää miellyttävän. Nyt ajan kuituisella, mutta voisin kuvitella ajavani titaanisellakin. Onneksi taloudelliset realiteetit ja USA:n tullit estävät moiset haaveilut toteutumasta.
Valaiskaa taas tyhmää ja onhan tähän vastattukin jo moneen kertaan mutta kertaukseksi: mikä on CX:n ja GG:n konkreettisin ero?
Määritelmät riippuu puhujasta, mutta yllä itse viittasin CX:ään fillarina joka täyttää kyseisen kilpailumuodon UCI-speksit ja on optimoitu kyseisen kisalajiin. Aiemmin CX-termiä on käytetty kuvaamaan myös siitä johdettuja yleispyöriä. Nyt GG lienee ominut sitä tilaa. Ja konkreettiset silmin havaittavat erot riippuvat tyystin mitä GG-mallia katsotaan, mutta tyypillisesti rengas 33mm (CX) vs. 35 - 50mm, keskiön korkeus, geometria (reach, stemmi, HA), 1x vs. 2x vaihteisto ja välitykset.
EDIT: Ja vakavammat CX-kisakuskit taitaa edelleen kaikki mennä tuubeilla ja taitaapi UCI kieltää monta juttua joita näkee graveleissa mm. jousitukset (softail ala BMC URS, Cannondalen takajousitus jne.) tosin tuota en ole nyt säännöistä luntannut.
Näissä keskusteluissa korostuu niin monta näkökulmaa, jotka ulottuvat pyöräilyn ulkopuolelle. Joillekin iso argumentti on vastustaa kaupallisuutta, toisille taas tärkeää on korostaa millä pärjää tai mikä minimissään riittää. Jotkut arvostavat nostalgiaa ja toiset tahtovat testata aina kaikkea uutta. Jos tästä hakee punaista lankaa, niin se on pyöräilyskenen hyvinvointi. Tällaista hypeä ei ole aikaisemmin ollut ja se sataa kaikkien harrastajien laariin. Markkinamiehiä tarvitaan R&D-osaston rahoittamiseen. Miettikää millaisia juttuja menneisyydessä on tullut. Esim. hyperglide ja miten se muutti vaihteiston toimintaa verrattuna "tasapakkaan". Ei niitä pikkurahoilla saada aikaan.
....
Jep. Nämä asiat menevät suoraan perimmäisiin arvostuksiin ja uskomuksiin. Autoteollisuus touhusi vuosikymmenet sadoilla miljardeilla tutkimus- ja tuotekehitysrahaa pientä näperrystä kunnes tuli yksi rohkea innovaattori joka sekä teki uutta että sai sitä kaupaksi aggressiivisella markkinoinnilla ja hypellä. On Elon Muskista mitä mieltä vaan niin autoteollisuudessa on ihan eri ote kehittämiseen tänään kuin reilut 5 vuotta sitten ja siitä hyötyvät kaikki. Tämän takia itse lähtökohtaisesti arvostan rohkeita uudistajia ja puolestaan perinteitä vaalivat toimijat & vanhojen konseptien pienimuotoinen inkrementaalinen viilaus ei omissa kirjoissa saa muuta aikaan kuin huokauksia hukkaan menneestä potentiaalista. Tässä ei ole itselleni kyse siitä että onko jokin yksittäinen uusi rohkeampi innovaatio selvästi kaikessa parempi kuin entinen, onko ero suuri vai onko peräti uusi osin huonompi kuin vanha - kyse on siitä että nostan hattua niille jotka uskaltavat ja tuen tekemistä (valikoiden) oman lompakon voimalla.
pturunen
05.06.2021, 11.46
Markkinatalouden outouksia tämä jatkuvan kasvun edellytys, jonka takia pitää viilailla jotain pientä joka vuosi malleihin kaupan käymisen takia. Näkisin ison tarpeen sille, että merkit ottaisivat jonkinlaisen kierrätyksen osaksi toimintaansa. Ideaali olisi jotain sellaista, että päivitysajan koittaessa tehdas ottaisi pyörän takaisin ja kierrättäisi sen uuteen kuosiin (oli se sitten geometria tai joku muu uusi teknologia). Nykymateriaalit eivät toki tähän taivu, mutta ihan pöllöä on saturoida kaatopaikat vanhoilla pyörillä.
Joka tapauksessa minusta gravel on tervetullut asia, sillä se on vapaa minkään organisaation sääntövaatimuksista ja tämän sateenvarjotermin alla voi kokeilla kaikenlaista. Näkisin leveiden kumien paluun osana tätä "vapautta".
Määritelmät riippuu puhujasta, mutta yllä itse viittasin CX:ään fillarina joka täyttää kyseisen kilpailumuodon UCI-speksit ja on optimoitu kyseisen kisalajiin. Aiemmin CX-termiä on käytetty kuvaamaan myös siitä johdettuja yleispyöriä. Nyt GG lienee ominut sitä tilaa. Ja konkreettiset silmin havaittavat erot riippuvat tyystin mitä GG-mallia katsotaan, mutta tyypillisesti rengas 33mm (CX) vs. 35 - 50mm, keskiön korkeus, geometria (reach, stemmi, HA), 1x vs. 2x vaihteisto ja välitykset.
EDIT: Ja vakavammat CX-kisakuskit taitaa edelleen kaikki mennä tuubeilla ja taitaapi UCI kieltää monta juttua joita näkee graveleissa mm. jousitukset (softail ala BMC URS, Cannondalen takajousitus jne.) tosin tuota en ole nyt säännöistä luntannut.
Kiitos, En tuota kilpailun kautta tullutta rajoitetta aavistanutkaan.
Mutta yhtä kaikki, onhan GG aktiivisemmalle pyöräilyn harrastajalle oivan oloinen yleispyörä.
E: sellaistakin olen miettinyt, että jos UCI suuressa viisaudessaan ei olisi mennyt downgreidaamaan cx-pyörien maksimirengaskokoa 33 milliin ja suurinta osaa valmistettavista krossirenkaista ei olisi downgreidattu sitä myöten (mikä oli ihan hölmöä, koska UCI-krossia ajetaan tuubeilla ja sillä, että minkä kokoisia harrastajien avorenkaat on, ei ole mitään väliä), niin olisiko koko gg-pyörägenreä tarvittu mihinkään, jos kaupasta myytävien krossareiden renkaat olisi pysyneet 35-millisinä?
Eikai sillä leveydellä valtavaa väliä ole väliä kuin kisaajille, muut saa ajaa millä haluaa?
Oma pyörä on UCI leimattu (hyväksytty vai mitä se nyt tarkoittaakaan) ja se tuli kaupasta 35 millisillä kumeilla.
Nyt on 36, 38 ja 40 millisiä ajossa. En tarvi erikseen gravelia riippumatta siitä, mitkä ne ensisennuskumit oli.
Sotanorsu666
05.06.2021, 18.55
Tänään ajoin ensimmäisen lenkin uudella OPEN U.P.illa. Edellinen oli aluksi 650b kiekoilla mitkä sitten vaihtui 622 kiekkoihin. Nyt tässä uudessa on taas pienemmät kiekot ja tuli kotoisa olo, joten kai se on hyvä koko tämmöiselle kääpiölle ja saa käytettyä vähän leveämpää rengasta. Lenkkiseurana oli BMC URS 622 kiekoilla ja aika rinnakkain rullattiin mäet alas polkematta, joten ei mitään dramaattista peruspulliaisen havaitsemia rullauseroja. Omissa kiekoissa dt:n 240 navat ja toisissa chris kingit, renkaina mulla schwalben g-one ultrabite 50mm ja toisissa kiekoissa contin terra speedit 40mm.
Paras uudistus uudessa pyörässä on kyllä voimansiirto ja ohjaustanko. Shimanon GRX Di2 toimii kuin ajatus ja noi kahvat on kuin tehty omaan käteen. Ohjaustankona on 3T AeroGhiaia LTD. Flarea sopivasti ja kerrankin pystyn jollain tangolla ajamaan mukavasti alaotteelta, mutta parasta tangossa on tuo tasainen yläote mitä tulikin käytettyä tänään ensimmäisellä lenkillä(144km/6h) aika paljon. Jos joku on miettinyt openin pyörää, niin omien kokemusten perusteella suosittelen lopettamaan miettimisen ja rohkeasti vaan tilausta sisään. Kerranhan täällä vain eletään :)
https://i.ibb.co/J7LXDvf/IMG-20210605-091642.jpg
https://i.ibb.co/2jCghB8/IMG-20210605-091803.jpg
Jami2003
05.06.2021, 20.27
Onko kokemuksia Ribblen Ti rungosta.
https://www.ribblecycles.co.uk/ribble-cgr-ti/
Kona Rovessa ei ole mitään alkuperäistä kuin runko ja tekisi sekin mieli vaihtaa, lähinnä koon takia. Pitäisi saada pykälän pienempi. Ja houkuttaisi vaihtaa tietysti titaaniin jos ei sitten koko pyörää vaihda muoviseen....
Onko kokemuksia Ribblen Ti rungosta.
https://www.ribblecycles.co.uk/ribble-cgr-ti/
Kona Rovessa ei ole mitään alkuperäistä kuin runko ja tekisi sekin mieli vaihtaa, lähinnä koon takia. Pitäisi saada pykälän pienempi. Ja houkuttaisi vaihtaa tietysti titaaniin jos ei sitten koko pyörää vaihda muoviseen....
No tästähän oli jo kuolausketju tehty.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?60481-Ribble-CGR
Jami2003
05.06.2021, 20.40
Kiitän. Jotenkin mennyt täysin ohi ja hakua ei tule käytettyä :)
Sotanorsu666
05.06.2021, 20.57
Titaanirungot on kyllä pop. Oispa joskus rahoja ostaa Moots. Ne on aika viimeisen päälle hitsattuja, mutta ei mitään ihan ilmaisia. Ehkä joskus vielä ostan pyöreillä vuosilla itselleni tuollaisen synttärilahjaksi.
Titaanirungot on kyllä pop. Oispa joskus rahoja ostaa Moots. Ne on aika viimeisen päälle hitsattuja, mutta ei mitään ihan ilmaisia. Ehkä joskus vielä ostan pyöreillä vuosilla itselleni tuollaisen synttärilahjaksi.
Mä jotenkin näkisin, ettei tuo ole ihan mahdotonta sulle :) Muutama mutka toneilla juomassa kahvia, niin huomaat yht'äkkiä valitsevasi rungon värejä.
Pyöretä vuodetkin on vähän venyvä käsite.
Jami2003
05.06.2021, 21.53
Vuosihan itsessään on pyöreä ;)
No eipä tuo Ribblen ketju ainakaan ehdotonta no-no:ta aiheuttanut. Paremminkin päinvastoin. Ja itsekin olen saanut jotenkin päähän pinttymän että vaikka muut mun pyörät on kuitua jotenkin graveli henkeen sopii teräs titaanista puhumattakaan. Rovesta käytännössä kävisi melkein kaikki heittämällä Ribblen runkoon ja todennäköisesti Roven rungosta hiilikuitu keulalla saa siitäkin muutaman lantin. Joten varsin edukkaaksi jäisi muutos (edullisuus on tietysti suhteellisen käsite ja ennen niitä kaikkia hipo palikoiden päivitystä, mutta kuitenkin...)
Get a life or Getaway.
(Tuli vaan mieleen...jostain. :))
#fixedgravel on nyt varmaan virallista, kun Gravelcyclistkin (https://www.gravelcyclist.com/videos/squid-bikes-so-ez-tracklocross-the-pink-panther-fixed-gear-mixed-surface-machine/) on sen noteerannut... Uusi voimansiirto fiksissä on ehkä yksi parhaista speksaamiseen liittyvistä fiiliksistä pyörän päällä. Se bliss ja totaalinen äänettömyys.
https://live.staticflickr.com/65535/51226954609_03de5d649b_k.jpg
Sotanorsu, onko suurikin salaisuus mitä vihreälle rungolle tapahtui?
Sotanorsu666
06.06.2021, 10.32
Sotanorsu, onko suurikin salaisuus mitä vihreälle rungolle tapahtui?
Ei ole, mutta se mitä sille tapahtui on itsellenikin arvoitus, koska se varastettiin. Jätin sen 2 viikkoa sitten maanantaina pyöräkellariin, kun valui kuraa solkenaan, niin ajattelin sotkea mielummin kellarin kuin olohuoneen lattian ja olen näin toiminut ennenkin. Pyörä oli u-lukko etukiekosta viistoputkeen ja u-lukosta meni paksu teräskaapeli takakiekon ja seinäpatterin putken ympäri. Vaihtajissa ei ollut akkuja kiinni. Keskiviikkona olisi ollut aikaa pestä pyörä ja menin sitä hakemaan kellarista, niin ei ollutkaan pyörä enää kellarissa. Ei murtojälkiä, joten joltain jäänyt ovi auki tai sitten menty avaimilla sisään. Huoltoyhtiöstä kyselin onko jäänyt avaimia kadoksiin muuttajilta, niin sieltä vastasivat niitä aina jäävän ja sarjoittavat näissä tapauksissa vain asunnon lukot uudestaan, mutta kadonneilla avaimilla pääsee rappuihin ja yleisiin tiloihin. Onneksi vakuutusyhtiön(fennia) kanssa asiat hoituivat ripeästi ja puolentoista viikon päästä pyörän katoamisesta olin jo matkalla hakemassa uutta pyörää liikkeestä. Jos olisin vaatinut vastaavan pyörän, eli sramin osilla ja vihreän värisenä, niin olisin saanut sellaisen syyskuussa, ehkä. Nyt totutellaan silmää uuteen väriin. Shimanon leiriin siirtyminen ei haittaa, koska osasarja vaikuttaa erittäin pätevältä. Pitää vain yrittää ajella varovasti tuon uuden kanssa, koska jos tuosta menee vaikka kahva rikki, niin uuden saa tämän hetkisen arvion mukaan vuoden päästä.
Verska-Vesa
06.06.2021, 11.51
Jos brifterit menee rikki, niin bar end-vipstaaki on oikein pätevä korvike, ja niitä on suht hyvin vielä saatavilla.
Tuossa oheisessa jutussa on cyclingtipsin ajatuksia gravel-maastojen "luokituksista" ja ajatuksia niihin sopivista rengaskoosta.
Jokaiselle on tietenkin oma näkemys siitä mikä on hyvä mihinkin ja mm. omasta ajokokemuksesta, taitotasosta ja mieltymyksistä riippuen rajanvedot varsinkin maastopyöräilyn puolelle ovat häilyvät.
Ehkä tuo voisi kuitenkin olla tällaisen keskimääräisen pyöräilijän rengaskoko-opas.
https://cyclingtips.com/2021/03/grading-gravel-defining-off-road-surfaces/
lisäys: itselläni on tapana valita vähän järeämpi kalusto kun todennäköinen käyttö on
^Tämä artikkeli täydentää tuota hyvin: https://cyclingtips.com/2019/05/the-basics-of-gravel-racing-choosing-the-right-tires/
Jos on taustaa maantien ja maaston ajamisesta yhtään pitemmältä ajalta, vielä bonuksena cx tuubeilla, niin huomannee omaavansa sellaisen pohjan että se riittää useimmiten perusteltujen valintojen tekemiseen. Lienee haastavampaa jos tulee yhden lajin taustalla. Mielenkiintoista ovat nämä sähköfillareiden kautta maastopyöräilyyn tullut porukka, josta osa on päätynyt sitten kokeilemaan muutakin esim. gravelia - ajatukset renkaista ovat muokanneet raskaat sarjan enduro- / dh-gummit mitä noihin mtb-sähkiksiin pultataan vakioina kiinni ja sähkö on hukannut ymmärryksen renkaiden rullausominaisuuksista.
Kansasissa on taas sorapyöräilty. Sää suosi polkijoita ja miesten kisa ratkaistiin loppukirissä. Keskari näyttää olevan foorumipyöräilijöiden leppoisaa lenkkivauhtia. :rolleyes:
https://www.athlinks.com/event/174195/results/Event/971897/Course/2067688/Results
https://youtu.be/iYOX5SC46lI
^ Spessu-tiimin "Rock Combo" on hieno. Voisivat tehdä tuotantoversion - tosta ylemmästä siis.. :)
https://racefietsblog.nl/wp-content/uploads/2021/06/specialized-diverge-rockcombo-retro.jpg
https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/VBFcvjTY4zDUVSh9jGPxfE.jpg
(Kukahan tuli sinisellä Openilla tänään puolen päivän paikkeilla joenrannassa vastaan, kun oltiin polkemassa vaimon kanssa Jädelinoon. Kuskilla oli suu viivana ja kauhee vääntö päällä. Ei ehtinyt edes moikkaamaan. Vakavaa touhua gravelointi.)
Sotanorsu666
06.06.2021, 18.51
(Kukahan tuli sinisellä Openilla tänään puolen päivän paikkeilla joenrannassa vastaan, kun oltiin polkemassa vaimon kanssa Jädelinoon. Kuskilla oli suu viivana ja kauhee vääntö päällä. Ei ehtinyt edes moikkaamaan. Vakavaa touhua gravelointi.)
Minä se olin ja moikkasin kyllä vasemmalla kädellä kahvoilta kaikki vastaantulijat ja myös teidät. Eikä ollut vakavaa tekemistä ja ei kyllä pahemmin vääntöäkään(parin tunnin lenkin keskisyke 118), mutta harvemmin mikään kestohymy on kasvoilla yksin lenkillä. Olisi kyllä voinut jäädä eilisen kuuden tunnin gravel-lenkin jälkeen kotiinkin viettämään välipäivää, mutta uusi pyörä tykkää kun sillä ajetaan ja ei se nyt kuskinkaan osalta mitään kärsimystä ollut, vaikka tuosta stenun viestistä saattaa semmoisen kuvan saadakin :)
F. Kotlerburg
06.06.2021, 19.01
Vakavaa touhua gravelointi.)
Niin näyttää olevan, kun pitää vastaantulijoiden ilmeistäkin mielensä pahoittaa :rolleyes:
Aa se olikin tuo yllä esitelty pyörä. Moi vaan siis! Jotenkin olin kuvitellut Mr. Sotanorsun enemmän keski-ikäiseksi kaveriksi. Tai jos olet kuitenkin, niin ota tuo kohteliaisuutena :)
Ja juu en kyllä pahoittanut mieltäni yhtään.
viljosiilo
06.06.2021, 20.12
Onko kokemuksia Ribblen Ti rungosta.
https://www.ribblecycles.co.uk/ribble-cgr-ti/
Kona Rovessa ei ole mitään alkuperäistä kuin runko ja tekisi sekin mieli vaihtaa, lähinnä koon takia. Pitäisi saada pykälän pienempi. Ja houkuttaisi vaihtaa tietysti titaaniin jos ei sitten koko pyörää vaihda muoviseen....
Itse vaihdoin loppusyksystä juurikin Rove ST:stä CGR Ti:in ja olen kyllä tykännyt. Huolimatta siitä, että noiden runkogeometriat on hyvin lähelle identtiset, tuntuu CGR Ti ohjausta myöten ketterämmältä ja näppärämmältä kuin Rove. Jos tykkäät Roven ajoasennosta ja haluat titaanirungon, niin ei ainakaan tuossa hintaluokassa tule parempia vaihtoehtoja heti mieleen.
Joo ja tuohan on totta, että hiilikuituiset fillarit kulkee kovempaa. Se vauhti voi sinkulalla ajavaa äkkiä hirvittää :)
^ Vaihteet on yliarvostettuja. Mutta juu pitää varmaan alkaa ajamaan enemmän vaihdepyörällä, kun meidän rouvakin ajaa nykyään sen verran vauhdikkaasti, että en meinaa pysyä sinkulalla perässä :)
Hieno myös tämä custom-Grizl Unboundista, mutta aika vähän taitaa enää jenkkilän gravelkisojen podiumeilla näkyä omakustanteisia pyöriä. Sillä tapaa ainakin gravel muuttunut pioneerien pelikentästä ammattilaisareenaksi.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2021/06/stetina-unbound-canyon-1-of-19-1340x893.jpg
Wilcox ajo joustokeulan kanssa ja tuli freesin näköisenä maaliin 350 maililta. Kuvien perusteella juomareppu näytti olevan aika yleinen varuste tempputankojen lisäksi.
https://www.cxmagazine.com/wp-content/uploads/2021/06/2021-unbound-gravel-lael-wilcox-xl-w-2-credit_400_north_creative-cxm-400nc_1.jpg
Ohiampuja
06.06.2021, 23.36
Kovin hiljaiseksi voisi toki jäädä foorumikeskustelut jos ei täällä pääsisi väittelemään siitä kenen valinnat ovat fiksuimpia ja perustelluimpia. Kun täällä useammin näyttää olevan "ennen oli parempi" klubi äänessä niin todettakoon että omaan silmään perinteiset ohuet teräsputki- / titaanirungot, vannejarrut jne. näyttävät about yhtä innostavilta kuin menneiden aikojen autot: hyvin laitettuna kiva vilkaista toisen alla mutta minkäänlaista omistamisen halua ei kyllä synny itselle. Tuotekehityksessä lähes koko duuniuransa tehneenä preferenssit osuvat moderniin estetiikkaan ja uuteen teknologiaan. Eikä kyse ole siitä että uusin teknologia fillareissa olisi jotenkin ylivertaista vanhempaan verrattuna...
Hyvä ja perusteltu kirjoitus. Minuun taasen vetoaa ne pyöreät putket ja tämä moderni estetiikka lähinnä inhottaa, jos niin voi sanoa. Ja ehkä yksi syy on kun olen joutunut työskentelemään osittain myös myynnin parissa. Ja nähnyt kuinka se "kehitys ja innovaatiot" on suureksi osaksi vain teennäistä markkinointi-kikkailua, eikä oikeata teknistä kehitystä. Ja välillä hirvittää katsoa sivusta kuinka sitä asiakasta puhutaan suohon, ja sille liki pakkomyydään sellaisia järjestelmiä mitä hän ei tule tarvitsemaan. Ja sitten vuoden-parin päästä asiakkaalle selviää kuinka monimutkainen ja kallis ylläpidettävä hökötys tuli ostettua. Ja ehkä siitä syystä yritän pitää kaikki sähköt ja automaatiot mahdollisimman kaukana omista harrastuslaitteista. Mutta ymmärrän kyllä jos toiset niistä tykkää, mutta itselleni en niitä ostaisi. :)
Verska-Vesa
07.06.2021, 08.42
Minä olen töissä tuotekehityksessä, ja silti mielipiteet on enemmän Ohiampujan kuin MASin kanssa yhtenevät. Mekaanista pyörää on mukavampi räplätä, ja pyöreitä putkia mukavampi katsella :)
Saisivat opetella pistämään moita kiinnitysruuveja parempiin paikkoihin. Etuhaarukan jalkoihin epäaerodynaamisesti lastaaminen on 1900-lukua. Sen sijaan päärunkokolmion sisä- ja ulkopuolellekin saisi laittaa kiinnityspisteitä reilusti sekä seatstay putkiin joku kiinnitys, jolla satulaukun voisi tukea sinne.
^ Vaihteet on yliarvostettuja. Mutta juu pitää varmaan alkaa ajamaan enemmän vaihdepyörällä, kun meidän rouvakin ajaa nykyään sen verran vauhdikkaasti, että en meinaa pysyä sinkulalla perässä :)
Hieno myös tämä custom-Grizl Unboundista, mutta aika vähän taitaa enää jenkkilän gravelkisojen podiumeilla näkyä omakustanteisia pyöriä. Sillä tapaa ainakin gravel muuttunut pioneerien pelikentästä ammattilaisareenaksi.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2021/06/stetina-unbound-canyon-1-of-19-1340x893.jpg
Jami2003
07.06.2021, 09.42
Itse vaihdoin loppusyksystä juurikin Rove ST:stä CGR Ti:in ja olen kyllä tykännyt. Huolimatta siitä, että noiden runkogeometriat on hyvin lähelle identtiset, tuntuu CGR Ti ohjausta myöten ketterämmältä ja näppärämmältä kuin Rove. Jos tykkäät Roven ajoasennosta ja haluat titaanirungon, niin ei ainakaan tuossa hintaluokassa tule parempia vaihtoehtoja heti mieleen.
Kiitos. Tämä heittää lisää vettä kiukaalle. Juurikin Roven (ST minullakin) geometriassa minulla ei ole mitään valittamista, ehkä aavistuksen matalampi ja numeroa pienempi saisi runko olla (joka on tietysti oma vika). Täytyy varmaan seuraavaksi ottaa mittaa käteen...
Markku Silvenius
07.06.2021, 17.02
Pari kuukautta ajoa nyt Revolt Advanced nollaversiolla ja todella erittäin tyytyväinen valintaan. D-shape satulatolpan korkeuden kiristysmekanismi ja tolpan (mahdollinen) liika taipuisuus vähän oli ennakkohuolena, mutta ei ongelmia tullut esiin toistaiseksi.
Ohjaustanko oli pakko vaihtaa, orkkis oli mulle niin vieras, korvaavalla Ritcheyllä tuli heti lisää oikeaa otetta ja tuntumaa.
Vaihtoehtoja haarukoin Canyon Inflite, Pivot Vault, 3T Exploro Race. On sellainen vahva mutu, että onneksi ostin tämän enkä mitään muuta, no pohjat on heikot kun ei ole ajanut kuin yhdellä Rosen alukrossarilla kesät-talvet niin tie oli vain ylöspäin..
Soratiellä on kyllä niin sujuva raketti, joissain arvosteluissa on sanottu hitaasti kääntyväksi aliohjaavaksi, tuossahan on aika loiva keula. Mutta ei mielestäni ole ongelma, kääntyy nätisti ainakin mun vastaohjaustyylillä, jos päättäväisesti vaan vie. Maastossakin pikkupoluilla 100 stemillä nopea käännellä, vaikka en kyllä suuremmin aio harrastaa tuota. Ja voisihan tuohon laittaa pikkukiekotkin tietty.
Mutu on että runko-haarukkasetti on selvästi jäykempi kuin oma Canyon Ultimate SL, mutta satulatolppa on erinomainen toteutus tärinänvaimennukseen, enkä näe mitään tehonhukkaongelmaa, no meikäläisen tehot on aika pliisut.
Kiekkosetti on ainakin tämän aikaa ollut oikein hyvä.Levyt vaihdoin 160>140 molemmissa kun en tuota isompaa oikein täällä Suomessa ole omassa käytössä tarvinnut.
Tässä myös paljon lokari- yms. inserttikiinnikkeitä jos haluaa reissata lenkkeilyn sijaan.
^ Onnittelut hyvästä valinnasta. Kolmas kesä lähtee täällä Revoltilla myös, eikä mitään syytä katsella aidan toiselle puolelle.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210607/73988fbd5ef1da1d3ae8c0588c44d11b.jpg
Saisivat opetella pistämään moita kiinnitysruuveja parempiin paikkoihin. Etuhaarukan jalkoihin epäaerodynaamisesti lastaaminen on 1900-lukua. Sen sijaan päärunkokolmion sisä- ja ulkopuolellekin saisi laittaa kiinnityspisteitä reilusti sekä seatstay putkiin joku kiinnitys, jolla satulaukun voisi tukea sinne.
Just niin. Itselläni myös hienot telineet haarukassa, mutta aina se paketin kiinnittäminen kaatuu aeroon. Jääneet käyttämättä siis...
^No eiköhän nuo kiinnikkeet ja paketit ole tarkoitettu sellaiseen ajoon, jossa ei tarvii tuijottaa keskareita ja watteja.
^No eiköhän nuo kiinnikkeet ja paketit ole tarkoitettu sellaiseen ajoon, jossa ei tarvii tuijottaa keskareita ja watteja.
Kyllähän vauhti aina kivaa on. Itse siis ainakin tykkään ajaa pidempiäkin reissuja hyvällä kyydillä.
^Jep, pitäis rakentaa niin ettei tarvi erikseen laiskalle/reippaalle kuskille...
Niin siis miten ne pitäisi teidän mielestä toteuttaa? Päärunkokolmion saa täyteen ihan runkolaukulla ja taakse vaikka Tailfin tai muu ratkaisu. Ohjaustankolaukku myös käytössä. Mihis lisää tavaraa? Ja jos vähemmällä pärjää niin mikä haitta niistä haarukkakiinnikkeistä on jos niitä ei käytä? Alumiinisessa gt gradessa taitaa olla seatstayssakin kiinnityspaikat, joten jotain sellaistako pitäisi olla kaikissa?
Jos se haarukka tehdään kunnolla, kuten omassa ninerissa, niin onhan niistä mounteista haittaa. Kestävyys tarttee laskea laukkujen painon mukaan.
Kiinan bulkki runkoihin nuo kierremutterit tietystikkin vain niitataan kiinni, eikä ne siellä mitään haittaa.
Jos se haarukka tehdään kunnolla, kuten omassa ninerissa, niin onhan niistä mounteista haittaa. Kestävyys tarttee laskea laukkujen painon mukaan.
Tässä yksi hyvä syy miksi en hommannut gravelia vaan geoltaan sopivan ja max 40mm renkaita syövän cyclocrossin soratie yms ajeluun.
Ei ole tarvetta eikä halua retkikamoille, niin turha hommata pyörää joka on tukevoitettu ja lihotettu sellaiseen käyttöön. Ja vielä täynnä rumia ruuveja.
Ei kaikissa graveleissa ole noita ruuveja. Jotkut on ihan vaan lenkkikäyttöön ajateltu eikä mihkään vatun retkipyöräilyyn.
Mulla Ritsin haarukka telinepaikoilla painaa itse asiassa vähemmän kuin edellinen samanlainen ilman ruuvipaikkoja.
Ihmetyttää kyllä myös hekin, joilla ei jalkaa riitä ajaa haluttua kovaa jos on nyssäkät haarukassa. Siripiriä naamaan ja kammet pyörimään :rolleyes:
Jos se haarukka tehdään kunnolla, kuten omassa ninerissa, niin onhan niistä mounteista haittaa. Kestävyys tarttee laskea laukkujen painon mukaan.
Niin ja mikä se haitta tässä on. Painoa inasen lisää? Ei ihan niin mukava ajaa? Kun ottaa huomioon, minkä verran sen keulan pitää muutenkin kestää painoa vaatimusten mukaan ja siihen vielä levyjarrun vaatimukset päälle niin taitaa laukkujen tuoma vaikutus olla marginaalinen
Jos tuon Canyon Grizlin haarukan väitetty paino 430grammaa pitää paikkansa niin eipä noista ruuveista lisäpainoa ole kummosesti tullut kun on kevyempi kun esim Asperon keula.
Juu, tuo on todella kevyt. Ninerin vastaava taitaa olla 650gr, jos en väärin muista.
Runko on jo etupainoinen tuon möhkylän kanssa.
^ Ei tuohon Grizlin etuhaarukkaan varmaan voi kunnon retkilaukkuja lastatakaan. Standertin haarukan ilmoitettu paino 450 g, joka melko hyvin vastaa todellisuutta. Kyselin, paljonko siihen uskaltaa laittaa ja sanoivat, että 3 kg per puoli on maksimi. Salsan Anything Cagen maksimi sopivasti tuon saman 3 kg. Lienee sellaisille mitoitettukin, kun ruuvinreiät sopivilla kohdilla.
Juu, tuo on todella kevyt. Ninerin vastaava taitaa olla 650gr, jos en väärin muista.
Runko on jo etupainoinen tuon möhkylän kanssa.
Mikä siinä painaa? Onko siellä valurautaiset tukipalkit pulteille? Ritsi 430g ja risat. 3 kg per puoli sallittu maksimi.
No ehkä Ninerin keulaan saa laittaa kunnon tarakan ja laukut.
Mikä siinä painaa? Ritsi 430g ja risat. 3 kg per puoli sallittu maksimi.
No ehkä Ninerin keulaan saa laittaa kunnon tarakan ja laukut.
Joo. Matkalehmän keula. Mä poraan sen reikiä täyteen ja ruuttaan uretaanilla tukkoon...
No ei. Ei tuo nyt oikeasti ole haitannut. Kiva vaan tietää, että voi huoletta sukeltaa pää edellä valtaojaan. Eikä tosiaan laukkujen kiinnityksessäkään ole mitään ongelmaa. Aika harvaan kuitukeulaan uskaltaa noita kiinnitellä.
Hmm... Aero-fork-bag... Kai tuollaisia löytyy jo alilta :)
Edit: aika hurjia painorajoja tosiaan haarukalle.
Gravel-tuned 15mm Niner carbon fork with rack mid mounts (45 lb limit)
Luulisi tosiaan nuo muutaman kilon laukut keulojen kestävän kun miettii mitä voimia ajossa muuten tulee. Itse ajattelin kiinnittää telineet Space Chickenin keulaan vain teipillä ja nippusiteillä kun siinä ei ruuveja ole. Ei kai siinä muuta ongelmaa pitäisi tulla kuin telineen paikallaan pysyminen?
Luulisi tosiaan nuo muutaman kilon laukut keulojen kestävän kun miettii mitä voimia ajossa muuten tulee...
No niinpä, tuo yksikin ajelee pää edellä valtaojaan! Ja kolme kiloa tavaraa on ihan hiton paljon. Mulla ei mielikuvitus riitä mitä kaikkea pitäisi roudata mukana*. Toiselle puolelle kilon teltta ja toiseen putkeen makuualusta ja/tai -pussi.
*EDIT: no jos packraft?
arctic biker
08.06.2021, 15.00
No niinpä! Ja kolme kiloa tavaraa on ihan hiton paljon. Mulla ei mielikuvitus riitä mitä kaikkea pitäisi roudata mukana. Toiselle puolelle kilon teltta ja toiseen putkeen makuualusta ja/tai -pussi.
Mulla on Chickenin keulassa Topeakin VersaCage kopiot kolmella nippusiteellä per teline. Onhan nuo pari reissua kestäneet ihan paikallaankin. Takapäässä on hieman murheellisempaa, ei vetopuolen napaa lähellä olevan M5 pultinreiän kierteet korkkasi. Vatut! Eli ei tarakkaa ,lokarin aisan siihen saa nippusiteellä vahvistettuna kiinni.
Canyon Grizln rungossa on noita kiinnityspisteitä, ja ne on suunniteltu yhteensopiviksi Apiduran laukkujen kanssa. Apidura ei tarjoa etuhaarukkaan laukkumallistoa (ainakaan canyonin sivuilla) .Hieman häveliäästi jossain canyonin sivuilla sanotaan haarukan kiinnityspisteeseen sopivaksi Anything caget (jotka Salsan mallistoa). Painorajoitus per kiinnityspiste/puoli on 3 kg, eli etuhaarukka yhteensä 6 kg.
lisäys: näköjään toistin saman minkä markkut tuossa edellä kirjoitti, no kertaus jne..
lisäys 2: kevyt runko tuossa on, slx versio lienee mainitut 950 g +- ja haarukka 430-450 g, koko M, painavamman sl version painoa ei ilmoiteta mutta se lienee noin 100 g painavampi kokonaisuudessaan. Oma M koon sl versio shimanon 2 x 10 vaihteilla ilman polkimia 9,47 kg, Vanteet + renkaat ja sisurit yhteensä n. 3,4 kg. Satula yli 300 g
Kiekkoja ja renkaita ja satulaa, vaihtamalla tuosta saisi alle 8 kg:n maantiepyörän kohtuullisen helposti
^ Jos runko noin kevyt ja maantie tai 1x pyöräksi haluaa modata 7kg helppo nakki...
Juu. Ajattelin siltä kannalta että jos pitää pyörän tuollaisena ja ostaa seuraksi maantiekiekot ja renkaat, niin ihan hyvä ja monikäyttöinen paketti kohtuullisella rahalla
Ei kaikissa graveleissa ole noita ruuveja. Jotkut on ihan vaan lenkkikäyttöön ajateltu eikä mihkään vatun retkipyöräilyyn.
Niinkuin kirjoitin niin tuo oli yksi syy.
Muutamassa muuten kiinnostavassa vermeessä oli just noita turhia kiinnikkeitä kamoille ja lokareille.
Ja kilo ylimääräistä läskiä vs cyclo, riippui sitten huonosti suunnitelluista kiinnikkeistä ja vahvistuksista tai ei.
Jos ei tarvi kiinnikkeitä eikä leveitä kumeja, niin cyclo on silloin just hyvä.
Lisäksi epämuodikas cyclocross vs muodikas gravel näkyi hinnoissa ja saatavuudessa.
Jos ei tarvi kiinnikkeitä eikä leveitä kumeja, niin cyclo on silloin just hyvä.
Lisäksi epämuodikas cyclocross vs muodikas gravel näkyi hinnoissa ja saatavuudessa.
Se on nimenomaan juuri näin. Varmuudeksi otin asian esiin, ettei vaikka nuorisolle jäisi käsitystä, että ruuvit tekee gravelin.
https://i.postimg.cc/YC3VBKqy/Bikepacking-Gravel-Fern-Test-Review-258-1140x760.jpg:) tuossa gravelia kaikille cx:lle ja muille
Markku Silvenius
08.06.2021, 19.56
Juu no voihan sitä vaikka roadie- tai fättistyyppisellä setupillakin ajella kuormaliinojen kanssa tai ilman. Ihan miten kukin haluaa.
Jos ei tarvi kiinnikkeitä eikä leveitä kumeja, niin cyclo on silloin just hyvä.
Lisäksi epämuodikas cyclocross vs muodikas gravel näkyi hinnoissa ja saatavuudessa.
Minäkin luulin aiemmin näin. Nauroin gravell buumille. Sen jälkeen ajoin syksyn gravellilla ja koetin tuon jälkeen cycloa. Ne eroavat hurjasti.
Sen gravellin matalamman painopisteen ja rauhallisemman geon oikeasti huomaa.
Minäkin luulin aiemmin näin. Nauroin gravell buumille. Sen jälkeen ajoin syksyn gravellilla ja koetin tuon jälkeen cycloa. Ne eroavat hurjasti.
Sen gravellin matalamman painopisteen ja rauhallisemman geon oikeasti huomaa.
On niitä eroja cycloissakin keskenään.
Edellisiin (ja nykyisiinkin) omiin Ridleyhin verrattuna nykyinen Scott Addict cx rc on ihan eri peli, ero tuntumassa on just niinkuin sanoit.
Siinä on muuten sama runko kuin Scottin kuitugravelissakin.
Ja ei, en ole nauranut gravel buumille sen enempää kuin edeltävälle cyclobuumillekkaan jonka aikana tuli cyckloja hommattua :D
Ei se pyörän nimi vaan sopivuus omaan käyttöön.
arctic biker
09.06.2021, 05.29
ei, en ole nauranut gravel buumille sen enempää kuin edeltävälle cyclobuumillekkaan jonka aikana tuli cyckloja hommattua https://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/smilies/biggrin.png
Ei se pyörän nimi vaan sopivuus omaan käyttöön
Just näin, ilman autoa ja syrjässä asuvana tää pyörän hyötykäyttöön sopivuus on mulle tärkeä. Just eilen kuskasin kierrätykseen muovia ja paperia, sivulaukuilla homma hoituu.
Sama täällä, ei naurata sähkövaihteet eikä edes sähköpyörät, buumeja pukkaa, sais nauraa mahansa kipeäksi.
Ei naurata nastalgiabuumikaan, tarkoituksenmukaisuus totisuuteen saakka omissani, sivulaukut väliin kauppatavaraa raskaana kulkee kuin tyhjää vaan verrattuna kantamiseen. Maantiepyörä sitte kun kevyttä tahtoo.
Auto saa seistä.
Sopisiko M5 läpipultti mitenkään päin tuohon korkanneeseen paikkaan?
Taitaa olla hölmö kysymys, arctc biker?
:) tuossa gravelia kaikille cx:lle ja muille
Eiks tuo ole asfalttia?
Joe-poika
09.06.2021, 08.18
Myönnettäköön että kiinnostais tehdä joku nostalgia-gravel. Pitäis keksiä jostain joku passeli vanha teräsrunkoinen retki- tai maantiepyörä aihioksi. Täytyy tarkkailla tori.fitä. Ei tarttis olla kaunis eikä nopea, mutta joku kippurasarvinen leveärenkainen vähän kiihottais ajatuksena. Tosin todnäk tollaseen sopivien vara- ja päivitysosien kanssa loppuu nyypältä osaaminen äkkiä mutta kyllähän projektissa aina pitää hermot mennä.
^^ No niinpäs onkin. Kuvan oli tarkoitus esittää jotain "kliseegravelia". Ei ihan onnistunein yritys.
Muuten olen sitä mieltä että gravel on perusteltu ja looginen yläkäsite linjalla maantie-gravel-maasto. Sama koskee gravelpyöriä tai po. maastoon pääasiallisesti tarkoitettuja pyöriä miksi niitä sitten kutsutaankin
^^ No niinpäs onkin. Kuvan oli tarkoitus esittää jotain "kliseegravelia". Ei ihan onnistunein yritys.
Muuten olen sitä mieltä että gravel on perusteltu ja looginen yläkäsite linjalla maantie-gravel-maasto. Sama koskee gravelpyöriä tai po. maastoon pääasiallisesti tarkoitettuja pyöriä miksi niitä sitten kutsutaankin
No näin mä tämän tulkitsinkin ????
Ja ihan samaa mieltä. Ettei nyt jää epäselväksi tässä mun nillityksessä, niin asfaltilta poistuminen muille reiteille on äärettömän kivaa hommaa. Ja kivointa se on jos sillä alla olevalla fillarilla on taipumuksia toimia siellä minne on menossa.
Firlefanz
09.06.2021, 09.27
Eilisellä lenkillä huomasin ruvenneeni mitä ilmeisimmin tässä keskustelussa pilkahtaneen mitä jos -kommentin innoittamana semmoista kontrafaktuaalista historiaa että miten olisi käynyt jos nykyisenlaisia gravelfillareita olisi ollut markkinoilla silloin aikanaan kun meillä keksittiin että cyclocross-pyörä on mitä mainioin yleispyörä kun maantiekausi päättyy tai kun halutaan ajaa huonompiakin hiekkateitä tai polkuja
Kovin tarkkaa vuosilukua en osaa antaa enkä uskalla arvata, mutta voitaneen olla yhtä mieltä siitä että sellainen ajankohta todella on olemassa ja jopa väljästi määriteltävissä ja että silloinen cyclocrossfillariboomi on täysin verrattavissa nykyiseen (ja ehkä yhä voimistuvaan) gravelfillariboomiin (vaikka viimeksi mainittu toki onkin sekä hyvin pitkälti nimeomaan amerikkalaislähtöinen että jossain määrin pyöränvalmistajien masinoima).
Tulin tykönäni siihen tulokseen että oikeat cyclocross-fillarit olisivat silloin jääneet puhtaasti lajista itsestään kiinnostuneiden ja innostuneiden käyttöön. Me kaikki kurakausi-, talvi-, työmatka- ja/tai retkiajofillaria etsivät olisimme epäilemättä löytäneet itsellemme sopivan gravel-fillareiden tarjonnasta. Cyclocrossareiden geometriassa tai niille spesifisissä muissa ominaisuuksissa ei olisi ollut mitään jota olisi kaivannut tai jota olisi pitänyt gravel-fillareiden vastaavaa parempana.
Unboundissa spotattuja uusia gravelpyöriä on käsitelty tuolla ulkomaisilla foorumeilla, mutta nyt velonews on koonnut niitä myös juttuunsa:
https://www.velonews.com/gallery/new-and-unreleased-trek-checkpoint-felt-breed-and-cannondale-gravel-bike-spotted-in-kansas/
pturunen
09.06.2021, 10.21
Luulen Firlefanzin olevan jäljillä päättelyketjussaan. Oli jotenkin vahinko, että markkinavoimat tekivät mutkan CX-kisapyörien kautta. Nämä samaiset "voimat" vaikuttavat toisinaan niin voimakkaita, että ns. järkipyörän kehittäminen ja myyntiin saattaminen on iso "innovaatio". Vähän vastaavaa näkee maasturien keuloissa, jotka loivenevat iteraatiosta toiseen. Jännästi erilaisten pienten käsityöläisten suunnittelemien pyörien keulakulmat ovat sitten paljon maltillisimpia. Näillä putiikeilla ei ole samalla tavalla markkinapainetta tehdä hypen mukaista geometriaa, kun asiakaskunta ei osta/jätä ostamatta pyörää palstatotuuksien mukaan. Luultavasti nämä ovat oikeasti parhaita yleispyöriä ja ihan aidon testaamisen lopputulema. Sama graveliin. Se ei ole erityisen "hyvä" missään tai kääntäen useimpaan ajoalustaan löytyy parempia (maantiepyörä/maastopyörä). Tuossa sen sijaan voi tehdä vähän kaikkea, missä sen viehätys piileekin.
arctic biker
09.06.2021, 12.43
Sopisiko M5 läpipultti mitenkään päin tuohon korkanneeseen paikkaan?
Taitaa olla hölmö kysymys, arctc biker? Teri
No ei oo läpi reikää, mielessä kävi jos porais mutta olkoon. Vähän iäkkäämpi Poison Opium tai Surly CrossCheck kun tarvii kuormankuskausta.
Marsusram
09.06.2021, 14.43
Luulen Firlefanzin olevan jäljillä päättelyketjussaan..
Ennen oli maantiepyörä, hybridi ja maastopyörä.
Nyt sitten hybrideistä on lohkottu vaikka mitä markkinabrändäyskategorioita.
Hybridejä ne silti ovat. :)
pturunen
09.06.2021, 14.45
Tästä sen verran eri mieltä, että tuo klassinen hybridi oli huono kaikessa. Moderni graveli taas on valmiimpi tuote.
Unboundissa spotattuja uusia gravelpyöriä on käsitelty tuolla ulkomaisilla foorumeilla, mutta nyt velonews on koonnut niitä myös juttuunsa:
https://www.velonews.com/gallery/new-and-unreleased-trek-checkpoint-felt-breed-and-cannondale-gravel-bike-spotted-in-kansas/
Ilahduttavan maantiepyörämäisiä uutuuksia, ei mitään hissitolppia ja ylileveät flare-tangotkin loistavat poissaolollaan.
Cannondale näyttää hyvältä, paljon paremmalta kuin Topstone:
https://dk.ciclimattio.com/upload/foto/m/CANNONDALE-SuperSix-EVO-SE-2021-azzurro_5472.png
Artikkelissa on pari kuvaa uudesta checkpointista. Äkkiä katsottuna on taas niin ihqu kaapeleidenpiiloituskikkare ettei mitään rajaa. Koko emäputki on kauhea muhkura, jota on yritetty piilotella madonen aeromuotoon. Niin ja lopputuloksena kisakuskin tarttee kuitenkin laittaa tuohon normaali-17deg stemmi kiinni, jolloin kaapelit jäävät alapuolelta näkyville. Alunperin tuossa on varmastikkin jokin trekin oma semi-integroitu stemmi, tahi integroitu tanko.
https://www.velonews.com/wp-content/uploads/2021/06/Quinn-Checkpoint.jpeg?crop=1500:844&width=1500
https://www.velonews.com/wp-content/uploads/2021/06/CHeckpoint-top-tube.jpeg?crop=1500:844&width=1500
yksinteoin
09.06.2021, 15.50
Vähän vastaavaa näkee maasturien keuloissa, jotka loivenevat iteraatiosta toiseen. Jännästi erilaisten pienten käsityöläisten suunnittelemien pyörien keulakulmat ovat sitten paljon maltillisimpia. Näillä putiikeilla ei ole samalla tavalla markkinapainetta tehdä hypen mukaista geometriaa, kun asiakaskunta ei osta/jätä ostamatta pyörää palstatotuuksien mukaan.
Tosin maasturipuolellahan juuri pienten lafkojen kehitystyön myötä mentiin loiviin keuloihin. Chris Porter/Nicolai, Mondraker, Pole, BTR jne osoittivat, että loivalla keulakulmalla ei maastoajossa merkittävia haittavaikutuksia ja hyviä puolia senkin edestä (ja toki tämän seurauksena muu pyörien geometria myös muuttui).
Veikkaan, että gravel-hommissa kehitys pysähtyy näille tienoille ainakin joksikin aikaa. En ainakaan keksi oikein mitään geometrian suuntaa, jota ei olis jo kokeiltu ja gravel-spektrilläkin on kaikenlaista aika maantiepyörämäisestä (esim. Cervelo Aspero) aina sinne täysjäykän maasturin suuntaan (Evil Chamois Hagar, Konan Sutra ULD). Ehkä erilaisia tärinänsuodatusratkaisuja tullaan näkemään laajemmin. Itsellä omasta Divergestä löytyvä Futureshock 2.0 on ainakin vasta lähinnä luokkaa "ihan kiva", eli pärjäisin kyllä ilmankin.
^^Eikös Trekeissä tuota emäputkea muhkeammaksi tee myös se IsoSpeed?
^^Eikös Trekeissä tuota emäputkea muhkeammaksi tee myös se IsoSpeed?
Totta joo, olisiko tuohon tullut isospeed keulaankin? Aiemminhan se oli vaan tolpassa.
Piti tuossa jo aiemmin postata, että siinä uutisessakin oli oleellisin jäänyt huommamatta eli luultavasti etu-isospeed on tulossa checkpointtiin.
Cannondale näyttää hyvältä, paljon paremmalta kuin Topstone:
Kyllä. Näyttää graveliin modatulta SuperSixiltä.
Olkoot mikä tahansa muoti trendi mutta jos ajo 80% kovalla alustaa etkä retkeile tai aja ympäri vuoden niin unohda gravel ja osta oikea maantiepyörä!
Eilisellä lenkillä huomasin ruvenneeni mitä ilmeisimmin tässä keskustelussa pilkahtaneen mitä jos -kommentin innoittamana semmoista kontrafaktuaalista historiaa että miten olisi käynyt jos nykyisenlaisia gravelfillareita olisi ollut markkinoilla silloin aikanaan kun meillä keksittiin että cyclocross-pyörä on mitä mainioin yleispyörä kun maantiekausi päättyy tai kun halutaan ajaa huonompiakin hiekkateitä tai polkuja
....
Tulin tykönäni siihen tulokseen että oikeat cyclocross-fillarit olisivat silloin jääneet puhtaasti lajista itsestään kiinnostuneiden ja innostuneiden käyttöön. Me kaikki kurakausi-, talvi-, työmatka- ja/tai retkiajofillaria etsivät olisimme epäilemättä löytäneet itsellemme sopivan gravel-fillareiden tarjonnasta. Cyclocrossareiden geometriassa tai niille spesifisissä muissa ominaisuuksissa ei olisi ollut mitään jota olisi kaivannut tai jota olisi pitänyt gravel-fillareiden vastaavaa parempana.
"Maantieltä soralle" lienee se selvästi yleisempi suunta, mutta hyvä muistaa että on myös se toinen suuntakin (enkä ole ainut edustaja), jossa maastofillaria joka oli mennyt koko ajan "järeämmäksi" täydennettiin ensin cx:llä ja myöhemmin gravelilla jotta metsäteiden ja sileiden neulaspolkujen, asfalttiakaan unohtamatta, ajaminen olisi mielekästä kun ei aina jaksanut röllipolkuja rytyyttää ja täysjoustomaasturi on kovin epäinnostava sileällä. Monella on tuohon kevyt jäykkäperä, mutta kun on ajanut maantietäkin niin luontevampi valinta oli cx / gravel. Tähän hieman liittyen on mielenkiintoista reitti & karttakeskusteluissa yhdellä porukalla kysymys "onko ura soraa (vs. asfaltti)" keskeisenä reitinvalintakriteerinä, kun taas omassa maailmankuvassa on vain nopeita alustoja (kaikki sileähköt) ja hitaita (tekniset polut) - ja nopeista alustoista parhaiten maistuisi soran sijaan Mallorca henkiset asfaltoidut mutkittelevat pikkutiet gravelille.
Samaa mieltä cx vs. gravel, tosin kohtuu kyvykkään omaan käyttöön siitä UCI-laillisesta cx:stä sai kisatuubeilla joilla ajoi yleisajoakin törkeän alhaisilla paineilla ja sitten vain kesti niitä klonk-ääniä kun juuri tai kivi löi vanteelle & toivoi tuubin kestävän taas kerran.
pturunen
09.06.2021, 18.25
Olkoot mikä tahansa muoti trendi mutta jos ajo 80% kovalla alustaa etkä retkeile tai aja ympäri vuoden niin unohda gravel ja osta oikea maantiepyörä!
Veikkaan, että useimmat tämän ketjun seuraajat ajaa ympäri vuoden ja huomattavasti enemmän "off asphalt" kuin 20%. Itelle ei ois juurikaan käyttöä korkeapaineisille ja kapeille kumeille.
Milläköhän selvittäisi omat prosentit, jollain strava-kikkareella?
Olin jo kettuilemesa nurelle, mutta ehkä yritän fiksummin...
Nure taas miettii noita samalle lenkille, mutta eihän se nyt niin mene.
Jos ajaa edes 5% ajoista maastossa, niin silloin tarvitaan maastopyörä. 20% hiekalla on jo älyttömän paljon kilometreissä, tai lenkkeinä. Ei maantiepyörällä nyt vaan ajeta pitkää gravell lenkkiä vaikkapa reitti2000:lla...
F. Kotlerburg
09.06.2021, 19.36
Niin. Minä ajoin viime kesänä gravelilla useamman lenkin jotka oli vähän yli tai alle 100km ja 90% niistä ajettiin soralla, välillä karkeallakin sellaisella, tai metsäautoteillä. Ajoin kyllä samalla pyörällä sitten myös muutaman satasen 100% asfalttia lenkin. Tälle kesälle ostin sitten maantiepyörän ja vellipyöräkin on vielä. Molemmilla olen viikon sisään ajanut.
Mitä tuohon cyclocross vs. gravel asiaan tulee niin monet cyclocrossarit on kyllä tieajossa kiikkeriä ja rauhattomia vellipyöriin verrattuna. Toisaalta cyclocross nimikkeen alla on myyty vuosia ennen gravelin keksimistä erinomaisesti yleiskäyttöön sopivia pyöriä eikä niiden geot kamalasti graveleista eroa.
Itselläni on treckin crokett crossarina, jonka geo on itseasiassa tosi lähellä tuota scotin addict gravell/crossaria. Eli keskiö on matalammalla, mitä monessa muussa.
Siltikin pyörä tuntuu tosi korkealta ja kiikkerältä nineriin verrattuna.
F. Kotlerburg
09.06.2021, 19.51
Joo, mulla oli työmatkapyöränä lokarein varustettu Merida CC500. Halpa kuin mikä eli jotain 700-800 euroa. 105 osat kuitenkin. Painava kyllä muuten, mutta rauhallinen se oli ajaa verrattuna Giant TCX:ään, joka oli silloin lenkkikäytössä. Giantin vaihdoin Planet-X Space Chickeniin, johon verrattuna Giantti oli myös kiikkerä ja epävakaa. Kovassa vauhdissa tuo Ultimate on kyllä juna noihin kaikkiin verrattuna.
Siis jos maantielenkillä pätkä, noin 5-10% hiekkatietä niin kyllä tulen toimeen. Jos täysjäykällä maastopyörällä vastaava suhde asvalttia niin en kolmatta pyörää tarvi...
Toisaaltaan mietin jo että modaisko nykyisen maantiepyörän tuollaiseksi 6.5kiloiseksi fitness pyöräksi kauden päätyttyä... Vois olla mainio yleispyörä...
Auttaisiko se kalavaa’an lukema sinua polkemaan enemmän kilometrejä?
Minä ajelen omat gravelipätkäni onnellisena 32mm sorakumeilla. Polkujakin on koluttu mukaanlukien neulaspoluista kivituhka alustoille. Kävi tuossa mielesssä kun tuttu tarjoili 650 koon kiekkoja että josko sellaiset laittaisi niin mahtuisi jonkun millin isompaa nappulaa alle.
Minä ajelen omat gravelipätkäni onnellisena 32mm sorakumeilla. Polkujakin on koluttu mukaanlukien neulaspoluista kivituhka alustoille. Kävi tuossa mielesssä kun tuttu tarjoili 650 koon kiekkoja että josko sellaiset laittaisi niin mahtuisi jonkun millin isompaa nappulaa alle.
Osaava ajaa kyllä. Yksi kaveri kiskoo juurikin tuon r2000 läpi 32mm renkailla niin, ettei kovin moni pysy juurakkopätkillä perässä.
Pentuna ajeltiin terässiivillä ja helkamoilla soraharjuja ja juurakkopolkuja. En muista mikä kumikoko silloin oli mutta lujaa mentiin ja jopa pikku nyppylöistä. Ei silloin osannut haaveilla että kun silloin olis saanut flatbarin ja edes sen etujousituksen. Kippurasarvet teki hallinnasta joskus vaikeaa mutta sillä tapaa mentiin. Elettiin kasaria. :)
K.Kuronen
09.06.2021, 22.31
Ajoin aika pitkään sorateillä kansankrossarilla, sellaisella johon mahtuu vähän leveämpi rengas. Aluksi tosin ajoin jollakin 33-35 millisellä renkaalla, joista en erityisemmin pitänyt. Mutta 38-40 millisellä ajoin sorateitä ihan vapaaehtoisesti.
Maantiepyöräkin on, vannejarrullinen, joka on kotonaan asfaltilla. Soralle kääntäisin, vain jos jokin matkan edistymiseen liittyvä syy sitä edellyttäisi.
Nykyinen sorapyörä, Kinesis, taas on yhä uudestaan kääntynyt myös poluille ja vähän karummille metsäteille -ja aivan halustani, ilman pakkoa.
Omaa ajoani koskeva havainto on, että pyörä ohjaa valitsemaan sille parhaiten sopivaa ajoalustaa.
Itselläni on treckin crokett crossarina, jonka geo on itseasiassa tosi lähellä tuota scotin addict gravell/crossaria. Eli keskiö on matalammalla, mitä monessa muussa.
Siltikin pyörä tuntuu tosi korkealta ja kiikkerältä nineriin verrattuna.
Onko sulla siis Niner RLT 9 RDO?
Se oli yksi mitä itse katselin, mutta ei löytynyt sopivilla osilla ja oli itselle turhia ominaisuusksia mukana.
Musta se Niner taas oli paperilla tosi paljon Addictin kaltainen, vai speksailinko ihan omiani?
Scotti on reilun sentin pidempi, pikkasen loivempi keula ja vähemmän sloupattu. Stackia myös itselle sopivasti pikkaisen vähemmän. Muuten mitat on ihan samoja tai millen heittoja siellätäällä. Kuten bb drop 2 millin ero.
Ja tuo Trekki taas muistuttaa musta paperilla enemmän Ridleyta joita mulla oli pari, ja tuntemukset on mulla samat Ridleyn ja tämän Scottin välillä kuin sulla tuossa yllä. Tosin Ridleyssa on keskiö vielä reilusti korkeammalla, mutta kulmat samat ja akseliväli ihan yhtä lyhyt kuin Trekissä.
En toki ole ajanut noita sun pyöriä kumpaistakaan, joten tämäkin kommentti on vaan palstaviisastelua :D
Juu on rdo9. Enkä tosiaan ole itsekkään scottia kokeillut, ehkä tuo ei sitten olekkaan normaali krossari. Katselin vain äkkiä geon olevan aika lähellä trekkiä.
Ninerin bb-drop s-koossa 75mm ja scotissa 68mm ja crocketissa 68mm. Ninerista siis pakko ottaa s tuon hervottoman emäputken vuoksi.
Juu on rdo9. Enkä tosiaan ole itsekkään scottia kokeillut, ehkä tuo ei sitten olekkaan normaali krossari. Katselin vain äkkiä geon olevan aika lähellä trekkiä.
Ninerin bb-drop s-koossa 75mm ja scotissa 68mm ja crocketissa 68mm. Ninerista siis pakko ottaa s tuon hervottoman emäputken vuoksi.
Ai se on noin paljon se bb drop ero. Näinhän se menee että speksailut on vaan puolitotuutta ja ajamalla lopulta tietää miltä tuntuu.
Kävi varmaan vaan hyvä mäihä kun tämä nykyinen osui kerrasta kohdilleen, Ridleyta säädellessä vuosia sitten meni kyllä ihan kaikki irtoavat osat uusiksi ainakin kerran. Ehkä se oli just toi korkeus mikä tökki ja teki paketin kasaamisesta ja ja säätämisestä "ei mudassa kilpaa ajamiseen" hankalaa.
Että ehkä graveleille (ja eri geolle cx pyörissä) sittenkin oli ihan oikea tilaus :D
Tohon cx- vs. gg-keskusteluun sellainen huomio, että aika monella se cx-referenssi tuntuu olevan juurikin Ridley. Johtuneeko tehokkaasta suomalaisesta jälleenmyyjästä vai mistä. Ridley on tyyppiesimerkki vanhanaikaisesta eurooppalaisesta krossarista, jossa on todella korkea keskiö ja korkea ja lyhyt runko ja joka ei varmaan olisi ollut se ideaali valinta yleiskäyttöpyöräksi.
Esimerkiksi toi mun stock geo Gunnar Crosshairs on vuodelta 2011, ajalta jolloin kukaan ei ollut vielä kuullutkaan gravelpyöristä, ja siinä on gravelmaisempi geo kuin joissain tämän päivän graveleissa. 70 millin bb dropista johtuen se on kuitenkin kivempi ajaa noin 35-millisellä renkaalla kuin kovin paljoa paksummalla ja musta se on juuri hyvä semmoisena. Herkkä, leikkisä ja nopea, kulkee kivasti teknisemmässäkin maastossa ja tulihan sillä ajettua monta vuotta VPCX:ääkin. Vähän muuten ikävä niitä aikoja onkin.
Gravassa on droppia ja 73 milliä ja sen ideaali rengaskoko on tommonen Steilacoomin kokoinen renkula. 40-millisellä Getawaylla tapahtui jo jotain, joka ei ollut positiivista. Sitä en pysty varmuudella sanomaan, että johtuuko se keskiön korkeuden muutoksesta vai trailin kasvamisesta.
Mutta parin päivän ja parinsadan kilsan (kaikkea hyväkuntoisesta soratiestä (https://live.staticflickr.com/65535/51237505360_41ca021041_k.jpg) singletrackeihin (https://live.staticflickr.com/65535/51235730907_1cee4fd66f_k.jpg) ja umpimetsään (https://live.staticflickr.com/65535/51237505560_1bcddbf39d_k.jpg)) parisuhdeluottokorttibikepackingretken jälkifiiliksissä: Rakastan tätä pyörää edelleen (ja mun vaimoa :o). Aah...viis vuotta kohta täynnä ja pelkkää kuherruskuukautta edelleen, vaikka uutuudenviehätys on kadonnut aikoja sitten ja arpia rupia alkaa olla siellä täällä. Hämmästyttävintä siinä on se, että vaikka geo on gg-painotteinen, ajaa sillä krossikisojakin sujuvasti (ainakin Hel CX -säännöillä, jossa rengasoptimoinnilla voi ajaa vähän ylikokoisella renkaalla), Steilacoomeilla se muuttuu vähän vakaammaksi, mutta ilman kuormaa on kuitenkin vielä kevyt ja leikkisä.
Kevyesti kuormattuna se vakavoituu entisestään ja rungon ja keulan jousto-ominaisuudet tulee esiin jotenkin kaikkein parhaalla tavalla, mistä opittua on se, että ellei ole tarve kuskata maailmanympärivarustusta mukana, ylipainoiset teräksiset retkirungot ja yli kilon painoiset etuhaarukat on ihan overkill-vehkeitä ja jos nyt teettäisin pelkästään gg-lenkkeilyyn rungon, ainakin vaakaputken laitattaisin pykälää pienemmällä halkaisijalla olevasta putkesta.
Mutta siis ihana pyörä tämä ja onneksi se ei ole multa pois, että harva osaa enää arvostaa tämäntyyppisiä pyöriä. Mä nautin täysiä tästä. Ainoa ongelma on se, että seuraavan pyörän osalta rima on pelottavan korkealla. :)
https://live.staticflickr.com/65535/51236650043_19d1342be3_k.jpg
Tohon cx- vs. gg-keskusteluun sellainen huomio, että aika monella se cx-referenssi tuntuu olevan juurikin Ridley. Johtuneeko tehokkaasta suomalaisesta jälleenmyyjästä vai mistä. Ridley on tyyppiesimerkki vanhanaikaisesta eurooppalaisesta krossarista, jossa on todella korkea keskiö ja korkea ja lyhyt runko ja joka ei varmaan olisi ollut se ideaali valinta yleiskäyttöpyöräksi.
Joo, on varmasti juurikin näin.
Silloin reilu 10 vuotta sitten ekaa cycloa hommatessa Ridley tuntui ajetuista vaihtoehdoista parhaalta, ja ainoa jota sai campan osilla valmiina.
Ridley Supercrossista kyllä tykkäsin hajoamiseensa saakka, liekö tunteet mukana tuossakin, enää en tosin sillä tai vastaavalla geolla olevaa pyörää tule hankkimaan.
Gravel on kyllä monikäyttöisempi pyörä kuin ns. puhdas maantiepyörä. Nyt kun pitkästä aikaa tuli hankittua ns. oikea maantiepyörä, niin ei sillä kovin mielellään ajele pidempiä hiekkatiepätkiä. Olen nyt muutaman kerran ajellut työmatkan ketunlenkkiä Vantaanjoen varren ulkoilutietä Arabiasta Vantaankoskelle vuorotellen maantiepyörällä ja gravelilla. Maantiepyörän geo ei vaan toimi irtosoran päällä, ja suurin ero graveliin tulee keulakulmasta (73,5 vs. 72), toki keulan rakessakin on eroa. Eli etupyörä on liikaa rungon alla ja ohjaus aika rauhaton, eikä mutkiin uskalla samalla tavalla ajaa. Kestopäällysteellä (mihin maantiekonkelin nimikin viittaa) toimii taas toisin päin, mutta ero ei ole lainkaan niin selkeä. Eli jos pitäisi yhdellä pyörällä pärjätä, niin kuituinen graveli olisi alla.
hphuhtin
10.06.2021, 09.00
^^saako tuollaisen pyörätelineen jostain :)
Tottakai gravell on monikäyttöinen. Mutta ei se vaan kulje maantiellä. Itselläni on kyllä taas asfaltin kuivumisen jälkeen gravelli jäänyt täysin käyttämättä, mutta noin se on aina mennyt.
^^saako tuollaisen pyörätelineen jostain :)
Toi on varattu :)
Maantiepyörän geo ei vaan toimi irtosoran päällä, ja suurin ero graveliin tulee keulakulmasta (73,5 vs. 72), toki keulan rakessakin on eroa. Eli etupyörä on liikaa rungon alla ja ohjaus aika rauhaton, eikä mutkiin uskalla samalla tavalla ajaa. Kestopäällysteellä (mihin maantiekonkelin nimikin viittaa) toimii taas toisin päin, mutta ero ei ole lainkaan niin selkeä.
Kertokaas kippurasarvinyypälle (gravel tilattu emtb:n kaveriksi) mitä haittaa loivasta keulakulmasta on kestopäällysteellä? Miksi maantiepyörän ohjaus pitää olla nopea?
Kertokaas kippurasarvinyypälle (gravel tilattu emtb:n kaveriksi) mitä haittaa loivasta keulakulmasta on kestopäällysteellä? Miksi maantiepyörän ohjaus pitää olla nopea?
Tuosta käytiin pitkä keskustelu hiljan, sivun https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?48613-quot-Gravel-Grinding-quot-fillarit/page283 loppuosata kun lähdet lukemaan niin pääset kartalle. Omat muistikuvat oli että vastassa oli neutraali (perinteinen) ohjaustuntuma vs. maastopyörien uuden aallon geometria. Eli mitä kukin arvostaa tai myös esillä väite että mitä kukakin uskoo mainosmiesten puheista. Stenu varmaan korjaa, mutta minulle jäi muistikuva että jos halusi sekä vakautta vauhdissa raffeilla alustoilla että otb-epäherkkyyttä niin ne veivät erisuuntiin rakea / trailia joten kompromisseja piti tehdä.
Jos olet eMTB:n ratista tulossa ja siinä olet jo tottunut loivaan keulakulmaan niin lähtökohtasi on eri kuin maantiepyöristä (tai perinteiset CX:t yms.) tulevat gravelistit. Itse ainakin arvostan sitä että kun ajelee pitkin viikkoa eri vempeleillä niin ei tarvitse motoriikkaa säätää uusiksi joka lenkille.
Mutta siis ihana pyörä tämä ja onneksi se ei ole multa pois, että harva osaa enää arvostaa tämäntyyppisiä pyöriä.
Jos tollasen jostain sais runkosettinä tai vaikka kompliittinakin niin ostaisin samantien. Just tällasta olisi haussa.
Kertokaas kippurasarvinyypälle (gravel tilattu emtb:n kaveriksi) mitä haittaa loivasta keulakulmasta on kestopäällysteellä? Miksi maantiepyörän ohjaus pitää olla nopea?
Agree! Vedättekö te tiellä ihan jatkuvasti spurtteja ja kääntyilette 100m välein? Täällä päin on lähinnä sitä että 30km ilman risteystä junnataan ja sitten käännös ja toistetaan. Toki vetomiehet erikseen, mutta kyllä oma maantieaju on suht tasaista menoa.
Eikös suurissa maantienopeuksissa olisi kiva että fillari ois vakaa ajaa? Nopeuden vaikutus myös keulakulman 2-4 asteen muutokseen ei voi olla kovin iso?
Onko jossain verrattu perus maantiepyörän ja gravelin eroa maantiellä keskinopeudessa, kun henkilö X ajaa saman matkan samoissa olosuhteissa, samoilla tehoilla ja vielä samoilla kiekoilla ja nakkikumeilla? Jotenkin uskoisin että erossa puhutaan kymmenyksistä...
Radavistissa on iso Unbound-kuvadumppi: https://theradavist.com/2021/06/ride-the-gamut-a-massive-unbound-gravel-gallery/
Aero runkolaukkuviritys:
https://media.theradavist.com/uploads/2021/06/IanMatteson_20210605_IWM6519-scaled.jpg?fit=2000,2000&quality=75
^ Ja saa mahdollisen aerohyödyn lisäksi juomarepun pois selästä painamasta. Tässä ao. videossa Colin esittelee pyöränsä ja kertoilee myös tuota laukusta.
https://www.instagram.com/tv/CP00OixB-vu/?utm_medium=copy_link
^ Ja saa mahdollisen aerohyödyn lisäksi juomarepun pois selästä painamasta. Tässä ao. videossa Colin esittelee pyöränsä ja kertoilee myös tuota laukusta.
https://www.instagram.com/tv/CP00OixB-vu/?utm_medium=copy_link
Sponsorin runkoihin on kiva viritellä vaikka mitä. Kukaan ei esimerkiksi laittaisi omaan pyörään noin isoa eturengasta. Eihän tuossa ole kahta milliä enempää rakoa.
Joo, nuo on noita extreme-miesten extreme-touhuja.
Ei tuossa tosin sattuman varaan paljon jätetty. Vara Wahookin oli teipattuna runkoon toimintavalmiina reitti ladattuna.
Turhaan pidetään kiinni UCI:n triangelirungon vaatimuksista, olisi sama antaa innovaation palaa vain. Vaikka onhan sekin jo entuudestaan palanut, mutta kaikki on järjestelmällisesti kielletty. Esim. nojapyörällä on ajettu kovempaa jo sata vuotta sitten, ja ratapyöräilyn ennätystehtailu on usein ollut keksintöjen motivaattorina. Nyt sitten runkolaukulla viritellään aeroa, missä logiikka? Varmaankin siinä, että peruspertti ei osta erikoisemman näköistä pyörää :seko:
Joo, nuo on noita extreme-miesten extreme-touhuja.
Ei tuossa tosin sattuman varaan paljon jätetty. Vara Wahookin oli teipattuna runkoon toimintavalmiina reitti ladattuna.
Ei ne oikeastaan paljoa extremeä ole, jos jaa surkeassa kelissä pitkiä lenkkejä.
Hyviä vinkkejä, kun ohittaa sponssitauhkan. Itse oikeastaan uskon tuohon dynaplugiin (https://bikerumor.com/2020/05/21/dynaplug-carbon-racer-is-the-worlds-lightest-tool-to-repair-tubeless-tires/) ja näyttää kisaajatkin uskovan. Minulla on darttiin vähän luoto mennyt. Ei vaan toimi lähellekkään pistosuojattujen renkaiden kanssa.
Turhaan pidetään kiinni UCI:n triangelirungon vaatimuksista, olisi sama antaa innovaation palaa vain. Vaikka onhan sekin jo entuudestaan palanut, mutta kaikki on järjestelmällisesti kielletty. Esim. nojapyörällä on ajettu kovempaa jo sata vuotta sitten, ja ratapyöräilyn ennätystehtailu on usein ollut keksintöjen motivaattorina. Nyt sitten runkolaukulla viritellään aeroa, missä logiikka? Varmaankin siinä, että peruspertti ei osta erikoisemman näköistä pyörää :seko:
Mun mielestä uci on jumala. Nojapyörät ovat niin karmean näköisiä keksintöjä, että ne tosiaankin pitää kieltää säännöillä.
Eikä tuo nyt oikeasti pelkkää aeroa varten ole. Itse en ainakaan pysty elämään hetkeäkään runkolaukun kanssa, joka ottaa jalkohin kiinni. Tuonne sisään on survottu juomarakko joka varmastikkin leviäisi liikaa.
Jos ei nojapyöristä tykkää, niin eiköhän tälläkin tyylillä painelisi ojaan... Unboundin maaliin ensimmäisenä... ojaan, jos vain laittaisi gravel-renkaat? Ei ole tietääkseni UCI:n alainen kisa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Graeme_obree.jpg
Juu, on niillä joskus ollut vähän pohjaakin noissa turvallisuus säännöissä :)
https://i.postimg.cc/2y3N9bsD/Boswell-bars-2-f4dd38f-1.webp Unbound 200:n voittajan Ian Boswellin ohjaamo. Pyörä aiemminkin täällä nähty Diverge
https://i.postimg.cc/htQyybhs/Jess-Cerra-ENVE-20210603-IWM4478-Edit-5d6565a-1.jpgPunainen italialainen kulkine herättää aina huomiota. Em. kuvat bikeradarin jutusta, jossa käyty tarkemmin läpi 5 eri kisaajan pyörä spekseineen
https://www.bikeradar.com/features/pro-bike/unbound-2021-bikes/
Huoleton
11.06.2021, 08.48
Agree! Vedättekö te tiellä ihan jatkuvasti spurtteja ja kääntyilette 100m välein? Täällä päin on lähinnä sitä että 30km ilman risteystä junnataan ja sitten käännös ja toistetaan. Toki vetomiehet erikseen, mutta kyllä oma maantieaju on suht tasaista menoa.
Eikös suurissa maantienopeuksissa olisi kiva että fillari ois vakaa ajaa? Nopeuden vaikutus myös keulakulman 2-4 asteen muutokseen ei voi olla kovin iso?
Itselle ainakin kyse on ajamisen mielekkyydestä eikä suorituskyvystä. Maantiepyörän ohjaustuntuma on maantiellä mukavamman tuntunen. Gravelpyörä tuntuu liian vakaalta. Jos ei paremmasta tietäis niin sillä ajelis kyllä maantietkin ihan mielellään, mutta kun sattuu maantipyörä olemaan niin ajan sileät mielummin sillä. Oman gravelin sweet spot on ehkä hiekkatillä, jonka pinta on osittain irtokamaa. Eli vakaus riittää just sopivasti mutta ei liikaa.
Ennen gravelia ajelin hiekkaajot AM jäykkäperällä, jossa 65 asteen keulakulma ja 2.6" renkaat. Kivaa sekin oli mutta samat tiet gravelilla on paljon kivempia.
Voi olla että suurissa maantienopeuksissa maantipyörä on jo turhankin epävakaa, mutta sitten puhutaan jo jostain 60+kmh nopeuksista.
Itselle maantiepyörä tuntuu ketterämmällä ja eläväisemmältä, ja pyörä menee tarkasti sinne minne haluaa ja ohjautuu vähäeleisesti. Toisaalta esim. putkelta ajaessa on kivempi kun etupyörä ei seillaa jossain puolen metrin päässä.
https://i.postimg.cc/htQyybhs/Jess-Cerra-ENVE-20210603-IWM4478-Edit-5d6565a-1.jpgPunainen italialainen kulkine herättää aina huomiota. Em. kuvat bikeradarin jutusta, jossa käyty tarkemmin läpi 5 eri kisaajan pyörä spekseineen
https://www.bikeradar.com/features/pro-bike/unbound-2021-bikes/Toi olis kyllä sellanen mikä herättää omistushaluja
Jep, renkaat vielä mustakylkisiksi...
Verska-Vesa
11.06.2021, 12.45
En huolisi moista, hemmetin ruma runko johon aerotolpan takia ei saa edes dropperia. Ja pinnojen nippelit on vanteen sisällä, kiekon suoristamista varten joutuu ottamaan renkaan pois.
Se on aero, nippelit kasvattaa vastusta ja mitä helvettiä tuollaisessa dropperia tarvit?
Verska-Vesa
11.06.2021, 13.01
mitä helvettiä tuollaisessa dropperia tarvit?
Satulan alas laskemiseen :D
Itseasiassa omassa grävelipyörässä ei ole dropperia, mutta se monessa paikassa tiellä oleva satula on alkanut jurppia niin että nyt moinen on juuri tilauksessa.
Grevilissä on hieno muotoilu ja näyttää jopa vielä paremmalta suuremmilla runkoko'oilla. Dropper-post ja kiekon suoristamiset kuulostavat minusta enemmän maastopyöräominaisuuksilta. Sorapyörissä kai perusoletus on "Tämän kategorian polkupyörät on tarkoitettu ajoon päällystetyillä teillä, jonka aikana renkaat pysyvät jatkuvassa kosketuksessa tienpintaan." Tämä oli Canyon Grailin nettisivulta ja Grevil lienee aika lailla saman kategorian pyörä.
Eipä noita Enven kiekkoja ihan joka päivä tartte oikoa mutta vaikka pinnan katketessa homma on kieltämättä varsin työläs.
Ja ainakin aikaisemmin niihin Enven nippeleihin tarvitsi ihan oman työkalun (Park Tool SW-15), tosin omakin jäi käyttämättä kun pinnat kesti muutaman vuoden, työkalu onkin nyt ollut koristeena seinällä jo 4 vuotta kun kiekotkin on jo myyty.
Kun helppouteen pyritään niin varusteiden määrä kasvaa. Toisaaltaan vanhan liiton kuskit ajaneet maastossa vuosikymmeniä ilman moista, kylläkin muistan jonkun täysin mekaanisen jousivirityksen mikä vapautettiin tolpan kauluksesta ja ja omalla painolla säädettiin, siis pre dropper...
... mitä helvettiä tuollaisessa dropperia tarvit?
Satulan alas laskemiseen :D
Itseasiassa omassa grävelipyörässä ei ole dropperia, mutta se monessa paikassa tiellä oleva satula on alkanut jurppia niin että nyt moinen on juuri tilauksessa.
Täytyy kyllä itsekin kysellä saman perään että mikä graveli on alla ja missä tilanteessa sitä dropperia tulisi käytettyä? Omissa maastofillareissa on toki dropperit ja ahkerassa käytössä, mutta gravelissa on tullut kyllä ihan muut asiat vastaan ennen kuin dropperia on kaivannut tai sitten kyse on niin lyhyistä super-jyrkistä alamäistä että ego on kestänyt ne tunkata alas. Oma gravel on siis BMC URS ja sen moderni maastopyörämäinen geometria tekee siitä paitsi junamaisen vakaan myös otb-resistantin, niin hitaassa jyrkkää alas liruttelussa kuin sitten kovempaa röykkyisellä alustalla ajelussa vaativissa valaistusolosuhteissa (esim. vasta-aurinko alhaalla) jossa ei aina ehdi sanoa kuin hups kun joku syvä teräreunainen kuoppa, poikittainen ura, painanne tms. ilmestyy eteen.
Verska-Vesa
11.06.2021, 13.53
Dropper-post ja kiekon suoristamiset kuulostavat minusta enemmän maastopyöräominaisuuksilta. Sorapyörissä kai perusoletus on "Tämän kategorian polkupyörät on tarkoitettu ajoon päällystetyillä teillä, jonka aikana renkaat pysyvät jatkuvassa kosketuksessa tienpintaan."
Olen varmaankin sorapyörän väärinkäyttäjä, mutta tässä muutama viime lenkeillä eteen tullut tilanne, jossa olisin kaivannut dropperia:
-Ulkoilureittiä/hiihtoladunpohjaa ajaessa eteen tulee jyrkähkö alamäki, jonka puolivälissä on hyppäämään houkutteleva nyppylä. Hyppään ilmaan, mutta korkean satulan takia lento ei ole kovin hallittu ja tulen todella takapainoisesti alas.
-Samaisella ulkoilureitillä on jyrkkä alamäki, jossa saa helposti noin 60 km/h vauhdin. Sen jälkeen edessä on pitkä mutka, jonka pystyisi ajamaan erittäin kovaa, jos pyörän päällä olisi enemmän tilaa liikkua ja kallistaa pyörää renkaiden sivunappuloille. Penkki korkealla otan reilusti vauhtia pois, ennenkuin uskallan kantata mutkaan rajoittuneesta liikkumatilasta johtuen.
-Olen katsonut kartasta, että kahta soratietä yhdistää muutaman sadan metrin polkupätkä. Ajan polkua, jonka loppuosa onkin hankalampi kuin luulin, alamäessä on liukasta kalliota. Selviän mäen alas ajamalla, mutta ajo on hyvin varovaista, koska penkki on munissa.
-Ajan oikopolkua, joka yllättäen päättyykin rappusiin. Rappusten vieressä menisi hyvin jyrkkä ajettava hieman irtosorainen ura, mutta en uskalla ajaa siitä, koska pelkään että penkki ylhäällä en hallitse pyörää jos se vähänkin lähtee luistamaan irtosoran vuoksi. Talutan rappuset alas.
-Taas oikoreitillä tulee eteen rappuset, tällä kertaa niitä on vain kolme kappaletta, mutta kiertotietä ei ole. Harkitsen ajavani rappuset, mutta koska satula korkealla en pysty kunnolla joustamaan kropallani, pelkään liikaa rikkovani renkaat kankeasti ajamalla ja päätän taluttaa nuokin rappuset.
Noiden lisäksi esim. ajoradalta rotvallin päälle ja pyörätielle hyppääminen olisi helpompaa kun penkkiä saisi pois tieltä. Sujuu se penkki ylhäälläkin, mutta vähänkään kovemmissa vauhdeissa se on hiukan pelottavaa kun ponnistus on melko kökkö penkki ylhäällä.
Ja maastopyörä ei olisi ollut oikea kulkine näille lenkeille, sorapyörällä on huomattavasti hauskempaa ajaa valtaosa edellämainituista lenkeistä.
Verska-Vesa
11.06.2021, 13.55
Täytyy kyllä itsekin kysellä saman perään että mikä graveli on alla ja missä tilanteessa sitä dropperia tulisi käytettyä?
Kona Rove AL 700, ihan perus semihalpispyörä. Tilanteita tulikin mainittua jo tuossa edellisessä postissa.
Satulan alas laskemiseen :D
Itseasiassa omassa grävelipyörässä ei ole dropperia, mutta se monessa paikassa tiellä oleva satula on alkanut jurppia niin että nyt moinen on juuri tilauksessa.
Kieltämättä tuollainen on alkanut kiinnostelemaan itseänikin. Tulee ajettua aika paljon metsässä syksyllä ja vajaan viiden sentin satulan pudotus estäisi otb:t tehokkaasti.
Eli itse kyllä tunnistan hankalat tilanteet korkealla satulalla. Dropperin kanssa voisi hauskuus lisääntyä.
Verska-Vesa
11.06.2021, 14.31
Kun helppouteen pyritään niin varusteiden määrä kasvaa. Toisaaltaan vanhan liiton kuskit ajaneet maastossa vuosikymmeniä ilman moista
Ei tässä helppouteen pyritä, vaan hauskuuteen.
Ja vaikka ennen on ajettu ilman, niin se ei tarkoita sitä etteivätkö entisaikojen kuskitkin olisi voineet haluta dropperin jos sellainen olisi ollut silloin tarjolla :)
Lisäys:
Niin en tässä yritäkään väittää että jokaikinen tarvitsee kippurasarviseen pyöräänsä dropperin. Sellaisille kuskeille se edellissivun Pinarellokin on varmasti passeli peli, totesinpahan vain että itse en sitä huolisi :)
Paaton taisikin olla jo pohtimassa aiemmin URSia - suosittelen käymään koeajolla se tai jokin about vastaava geometria jotta näkee että miten fillari itsessään mahdollisesti vaikuttaa.
Verska-Vesan tilanteet tunnistan ja muutaman lisää esim. tuo vaihtelevan tuntematon polku, metsäautotie tai sadeurilla oleva kuntopolkukin lujaa vaikeissa valaistusolosuhteissa tai mutkia sopivasti. Osassa kieltämättä dropperi olisi paras ratkaisu, mutta toisaalta niissä olen valmis tinkimään eli jätän ottamatta ilmaa nyppylöistä jne. Mutta sitten taas noihin jyrkkiin alamäkiin luotto on kova ja en ole kaivannut dropperia URSilla vaan siihen asti on menty kunnes pelko eturenkaan pidosta ja ~32psi / 45mm hujakoilla paineilla kyvystä jyrkässä mäessä kestää ilman vannevauriota terävät kivet on ollut syy jalkautua. Saattanee vaikuttaa myös satulan korkeus, minulla kroonisena "heel dropperina" satula on sekä suhteellisen alhaalla että edessä.
Ja samoin, kommentit omista mieltymyksistä, eikä pyrkimys määritellä muille mikä on "oikeata" gravelointia.
Et huolisi, mahtuisiko budjettiin?
Verska-Vesa
11.06.2021, 15.16
Et huolisi, mahtuisiko budjettiin?
No ei mahtuisi, mutta vaikka ilmaiseksi saisin niin myisin pois :)
pturunen
11.06.2021, 15.59
Jännä geo tuossa URS:ssa. Tilaa on, mutta valmistajan suosituskoko vaikuttaa hyvin pitkältä. Millainen on polkea satulasta?
Jami2003
11.06.2021, 16.13
Laitoin eilen Kona Rove ST:hen alle Gravelking semislicksit 35 mm ja kylläpä muuuttui pyörän ominaisuudet verrattuna edellisiin Gravelking SK:hon 43 mm. Herranjestas että pyörä alkoi suorastaan lentämään. Minulle hauskuutta kippurasarvi ajossa on että pyörä reagoi herkästi ja nopeasti tehomuutoksiin ja renkailla siinä on isoin osuus.
No yhtä juuri lanattua alamäkeä tykittäessä puhkesi rengas ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Hauskuudesta pitää maksaa ja koska hyllystä ei löytynyt litkuventtiileitä laitoin semislicksit sisureilla paikalleen mikä sitten kostautui jo 20 km kohdalla.
Seuraavaksi litkut sisään ja lisää ajoa kehiin. Ainakin tämä päivitys oli halvempi kuin aiemmin haaveilemani titsku runko (joka kyllä varmaan joskus menee tilaukseen).
Ja itse ajan soratiet sorateinä. Saatan joskus jotain polkua pitkin oikasta mutta ikinä ei ole niin teknistä että kaipaisin dropperia. Molemmista maastopyöristä sellaiset löytyy mutta niissäkin käytän aika vähän vaikka aika teknisiäkin palkkoja tulee ajettua. Vakio maastolenkillä on yksi niin jyrkkä tiputus että siinä tulee heitettyä penkki alas.
Millaistahan kiinan laatua nuo Planet X:n titaanirungot on? Kokemuksia?
Jännä geo tuossa URS:ssa. Tilaa on, mutta valmistajan suosituskoko vaikuttaa hyvin pitkältä. Millainen on polkea satulasta?
URSin koot menee logiikalla jota en täysin hahmota M vs. L välillä, mutta oma on siis M ja pituutta 177cm kuskilla. Reach on tosiaan reilu, mutta lyhyehkö stemmi ja ajoasento on siten pituudeltaan aika lähelle sama kuin maantiepyörässäni. Tämä ei siis ole Kona Roven tms. kaltainen selkäpystyssä graveli. Mutta se juuri puhuttelee itseäni: maantiemainen ajoasento nopeille väylille ja kuitenkin häkellyttävän kyvykäs raffissa ml. polut johtuen tuosta maastopyörämäisestä geometriasta.
Noita on tarjolla hyvin kokeiltavana Signaturessa Tampereella ja tätä ei onneksi voi ostaa napilla verkkokaupasta kuten Canyoneja koska todellakin kannattaa koeajaa perusteellisesti, jotta selviää sopiiko tuo omiin mieltymyksiin ja tarpeisiin. Omaan pärstään nousee aina virne kun lähden tuolla jonnekin haahuilemaan, mutta muille suosittelen maksimissaan sitä että käyvät kokeilemassa jos yhtään puhuttelee ajatukset tuon luomisen takana. Ja kuten Stenu ansiokkaasti argumentoinut niin monia noita samoja ominaisuuksia voi saada erilaisilla trade-offeilla (esim. ilman URSin maastopyöristä tuttua wheel floppia), mutta minulle ei ainakaan ole vielä auennut että juuri URSin kombo positiivisia piirteitä olisi tehtävissä ilman juuri niitä kompromisseja jotka siinä tehty.
F. Kotlerburg
11.06.2021, 16.58
Jotenkin vaikuttaa tuo dropperi siltä, että 99.5% ajasta turha ja halutaan ratkoa ne 0.5% ongelmat lisäämällä pyörään turhaa roinaa.
^Harmittaako että ollaan kerrankin samaa mieltä jostain?
Tavallaan sivistävää insinöörimäistä keskustelua vaikkei puoliakaan ei jaksa lukea, ihmettelen että mitenaikoinaan osasi valita oikean kokoisen rungon ennen kuin moisia stack/reach mitoja oli keksitty? Joskus miettii että K.I.S.S...
K
Laitoin eilen Kona Rove ST:hen alle Gravelking semislicksit 35 mm ja kylläpä muuuttui pyörän ominaisuudet verrattuna edellisiin Gravelking SK:hon 43 mm. Herranjestas että pyörä alkoi suorastaan lentämään. Minulle hauskuutta kippurasarvi ajossa on että pyörä reagoi herkästi ja nopeasti tehomuutoksiin ja renkailla siinä on isoin osuus.
No yhtä juuri lanattua alamäkeä tykittäessä puhkesi rengas ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Hauskuudesta pitää maksaa ja koska hyllystä ei löytynyt litkuventtiileitä laitoin semislicksit sisureilla paikalleen mikä sitten kostautui jo 20 km kohdalla.
Seuraavaksi litkut sisään ja lisää ajoa kehiin. Ainakin tämä päivitys oli halvempi kuin aiemmin haaveilemani titsku runko (joka kyllä varmaan joskus menee tilaukseen).
Ja itse ajan soratiet sorateinä. Saatan joskus jotain polkua pitkin oikasta mutta ikinä ei ole niin teknistä että kaipaisin dropperia. Molemmista maastopyöristä sellaiset löytyy mutta niissäkin käytän aika vähän vaikka aika teknisiäkin palkkoja tulee ajettua. Vakio maastolenkillä on yksi niin jyrkkä tiputus että siinä tulee heitettyä penkki alas.
Haha :) Joo, tuo on hauskuutta siihen asti kun sisurit riittää, kylki ei repeä ja kropassa pysyy lämpö. Jossain kohtaa marraskuuta ne gravellkingin sliksit eivät varsinaisesti ole hauskoja. Jopa äärimmäisen vttmaisia renkaita :)
Tuossa kohtaa muutenkin tuulee ja sataa räntää vaakasuorassa. Jostain syystä se muta ja poluilla rypeminen aina alkaa kiinnostelemaan.
Jotenkin vaikuttaa tuo dropperi siltä, että 99.5% ajasta turha ja halutaan ratkoa ne 0.5% ongelmat lisäämällä pyörään turhaa roinaa.
Joo, noinhan se on. Tuskin siis itselleni koskaan laitan. Ihan toimiva ratkaisu on laskea satulaa muutamalla sentillä, kun on tiedossa rymyämistä.
Mutta kiva olisi kokeilla. Jospa jossain vaiheessa tulee langattomia droppereita järkihintaan kaupan.
Joskus miettii että K.I.S.S...
oli oikeesti ihan hyvä bändi?
Verska-Vesa
11.06.2021, 18.00
Jotenkin vaikuttaa tuo dropperi siltä, että 99.5% ajasta turha ja halutaan ratkoa ne 0.5% ongelmat lisäämällä pyörään turhaa roinaa.
Näin on, mutta kun tuo 0,5% ajasta on sitä kaikkein hauskinta pyöräilyä, ja siitä dropperista ei ole normiajossa mitään haittaa (kuten vaikkapa jousituksesta on), niin miksi ei?
Vaikka itsekin kyllä tykkään mahdollisimman simppeleistä pyöristä, pientä sisäistä debattia joutui käymään ennen dropperin hankintapäätöksen sinetöintiä.
Nuorempana dropperi olisi ollut kova sana. Jonkun kerran tiukuihin satula osuneena sitä korjasi tekniikkansaettei vastaavia päässyt käymään.
Antti Salonen
11.06.2021, 18.45
Millaistahan kiinan laatua nuo Planet X:n titaanirungot on? Kokemuksia?
Vähän näsäviisaus vastaus, mutta taitavat tulla Vietnamista eikä Kiinasta.
Mulla on semmonen mielikuva, että ne ovat Mark Reillyn suunnittelemia, ja Planet-X teettää sitten siellä mistä halvimmalla saavat tilattua läjäpäin. Titaanirungoissa isoin riski on se, että hitsaukset on tehty huonosti ja pettävät käytössä, mutta omiin silmiin ei ole osunut tietoa että Planet-X:iä olisi hajonnut. Ja veikkaan, että niitä on viime vuosina myyty enemmän kuin mitään muita titaanirunkoja?
F. Kotlerburg
11.06.2021, 20.07
Näin on, mutta kun tuo 0,5% ajasta on sitä kaikkein hauskinta pyöräilyä, ja siitä dropperista ei ole normiajossa mitään haittaa (kuten vaikkapa jousituksesta on), niin miksi ei?
Vaikka itsekin kyllä tykkään mahdollisimman simppeleistä pyöristä, pientä sisäistä debattia joutui käymään ennen dropperin hankintapäätöksen sinetöintiä.
Kuulostaa jo vähän maastopyöräilyltä. No joo itse olen halunnut gravelin pitää ilman turhia härpäkkeitä. Täpärissä on jo ihan riittävästi liikkuvia osia.
En kyllä toisaalta ajelekaan kuntoratoja joissa saa 60km/h lasiin eikä minulla pokka riitä kääntää sillä vauhdilla mutkiin soralla vaikka olisi mikä dropperi.
^Harmittaako että ollaan kerrankin samaa mieltä jostain?
Ei toki.
peruspertti
11.06.2021, 20.29
Varmaankin siinä, että peruspertti ei osta erikoisemman näköistä pyörää :seko:
Ei osta ei[emoji1]
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
Okei, hyvä että veikkaus osui oikeaan :D
Eipä siitä dropperista ole krossarissa muuta vaivaa ollut kuin asennus. Pitkäjalkaiselle ainakin ihan huippujuttu. Asfaltilla ja soralla pystyy ajamaan mukavassa asennossa ja kun käy metsän tai polkujen puolella, saa dropperista ison hyödyn. Ei se itselle ainakaan ole ollut minkään 0,5 % ongelman ratkaisemista vaan paljon isommasta jutusta kyse. Vaihtoehto olisi maasturi, mutta se häviää sitten asfaltilla ja soralla krossarille kaikessa, mitä itse siinä pyöräilyssä arvostan.
Voisin kyllä tosiaan haluta koettaa dropperia, mutta 2x vaihteiden kanssa ei vaijereita vedellä, eikä se välttämättä edes jää käyttöön. Onko tässä tosiaan vipu satulan alla, josta käyttö tapahtuu?
http://www.tranzx.com/product/10dropperpost/ysp01v.html
EDIT:
No R2 löytyisi tälläinen, jolla tarvetta olisi helppo testata. Samoin asennus on niin helppoa, että tolpan voi nakata satuloineen paikalleen, kun tiedossa on teknistä maastoa. Kokemuksia tästä tai vastaavasta?
https://r2-bike.com/XLC-Sattelstuetze-Vario-SP-T09-272-mm-80-mm-Hub-50-95-kg
Magura Vyron tai RockShox Reverb AXS sähköisinä hissitolppina olisivat kätevämmät kuin vaijerivetoiset. Näitä ei ehkä saa 27.2 koossa.
Esim https://www.bike-components.de/en/Magura/Vyron-eLECT-Seatpost-with-eLECT-Remote-p59753/
Dropperia en tarvitse koska ajan ainoastaan hiekka sekä metsäteitä gravelilla. Dropperi on kuitenkin käytössä xc-fillarissa millä ajelen poluilla.
Vuoden paras päivitys minulle oli CushCore gravel insertit. 25mm kiekoilla ja 42mm renkailla voi huolletta ajaa nyt vähän kovempaa matalilla paineilla.
Nopeus kärsii asfaltilla vähän, mutta siellä tulee ajettua todella vähän gravel pyörällä. Huonommilla hiekkateillä pyörä on nopeampi ja mukavampi.
Tuote Nörttivaroitus -podcast jaarittelee gravel-pyörien geometriasta: How much mountain bike is too much when it comes to gravel bike geometry? (https://podcasts.google.com/feed/aHR0cHM6Ly9jeWNsaW5ndGlwc25lcmRhbGVydC5saWJzeW4uY2 9tL3Jzcw/episode/ODAwYTI2YTMtZGYxOC00MWMzLTkzNWEtNzhmYzcyZmVhMzgz?s a=X&ved=0CAUQkfYCahcKEwjY4_bJ6t3wAhUAAAAAHQAAAAAQEw&hl=en-FI)
Tulipa viimeinen kuunneltua tuo. Lainsäätäjä saisi säätää lain jolla nämä kelvollisten videoiden ja podcastien tekijät pakotettaisiin litteroimaan ääni tekstiksi ???? On niin tolkuttoman tehoton formaatti tiedon välittämiseen.
Mutta suositus, oli hyvää tarinaa. Ja hyvää tarinaa siitä että vaikka onkin nippu hyväksi todettuja periaatteita fillarin suunnitteluun niin se on kuitenkin kompromissien tekemistä ja sovittamista kuskiin, olosuhteisiin ja preferensseihin. Siihen nähden aika paljon palstalla keskimäärin taitetaan peistä (tai kysellään) sen universaalin gravelin perään kun ottaa huomioon että tämä on genre jonka sisällä mahtuu huikea kattaus aivan erityyppistä ajamista (verrattuna vaikka maantiefillareihin, dh-fillareihin, bmx:iin tms. kun rajataan tarkastelu aktiiviharrastajiin).
Verska-Vesa
13.06.2021, 23.40
Siihen nähden aika paljon palstalla keskimäärin taitetaan peistä (tai kysellään) sen universaalin gravelin perään kun ottaa huomioon että tämä on genre jonka sisällä mahtuu huikea kattaus aivan erityyppistä ajamista (verrattuna vaikka maantiefillareihin, dh-fillareihin, bmx:iin tms. kun rajataan tarkastelu aktiiviharrastajiin).
Menee kyllä aika pahasti offtopiciksi, mutta on sitä erityyppistä ajamista huikeasti myös muissa pyöräilyn alalajeissa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tuo mainitsemasi BMX. Vaikka unohdettaisiin kilpailulaji BMX-racing aivan täysin ja keskitytään ns. freestyle-ajamiseen, niin sitäkin voi tehdä lukemattomilla eri tyyleillä, flatlandistä verttiramppiin. Samanlainen pyörä ei ole optimaalinen kaikille niissäkään touhuissa. Ei tuo grävelöinti nyt niin spesiaalia ole, vaikka tyylejä on toki monia siinäkin.
Menee kyllä aika pahasti offtopiciksi, mutta on sitä erityyppistä ajamista huikeasti myös muissa pyöräilyn alalajeissa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tuo mainitsemasi BMX. Vaikka unohdettaisiin kilpailulaji BMX-racing aivan täysin ja keskitytään ns. freestyle-ajamiseen, niin sitäkin voi tehdä lukemattomilla eri tyyleillä, flatlandistä verttiramppiin. Samanlainen pyörä ei ole optimaalinen kaikille niissäkään touhuissa. Ei tuo grävelöinti nyt niin spesiaalia ole, vaikka tyylejä on toki monia siinäkin.
Tarkoitin sitä että gravelin osalta ei vielä alalajien määrittely ole samalla tapaa selkeätä kuin vaikka maastopyöräilyssä, jossa kukaan ei erehdy vertaamaan esim. dh vs. xco toisiinsa sen enempää tyylin kuin välineiden osalta.
Verska-Vesa
13.06.2021, 23.55
Tarkoitin sitä että gravelin osalta ei vielä alalajien määrittely ole samalla tapaa selkeätä kuin vaikka maastopyöräilyssä, jossa kukaan ei erehdy vertaamaan esim. dh vs. xco toisiinsa sen enempää tyylin kuin välineiden osalta.
Ok, taisin ymmärtää pointtisi väärin.
Oikeastaan kun oikein mietitään niin gravel on tietyntyyppistä ajoa jota voi kyllä ajaa pyörällä kuin pyörällä. Kun katselin jotain Liedon gravelin kuvia niin maastopyöriäkin näkyy joten vois olla että suht optimaalinen olisikin täysjäykkä sopivalla rengastuksella tai miksei maantiepyöräkin johon mahtuu +30millinen rengas...
Oikeastaan kun oikein mietitään niin gravel on tietyntyyppistä ajoa...
Eikäku justiinsa todettiin, että nimenomaan ei ole tietyntyyppistä ajoa.
Jotkut ajaa maantie-gravelia
Jotkut ajaa gravel-gravelia
Jotkut ajaa bikepacking-gravelia
Jotkut ajaa cyclocross-gravelia
Jotkut ajaa mtb-gravelia
Näillä kaikilla on sekamuodot ja hienonhienoja eroja sisältävät välimuodot ja joka lajiin tarvitaan oma gravel-fillari. Ellei sitten ole tallissa graalin maljaa, niinku vaikka mulla. Itse ajelen enimmäkseen kaikkein tyylipuhtainta ja oikeaoppista gravel-gravelia ja jossain määrin bikepacking-gravelia. Mtb-gravel sujuu myös mainiosti ja taitavasti. Toki jos lähden mtb-touhuun otan maastopyörän alle.
Kun täällä tai rengastopicissa joku sanoo, että "tuote X on loistavan erinomainen" pitää osata arvioida viestihistoriasta ynnä muusta minkä gravel-alalajin harrastaja on kyseessä. Ellei hän kerro itse. Sen jälkeen voi pohtia omaa harrastustaan ja sitä onko tuote minulle.
[v a l i t s e t ä h ä n h a l u a m a s i h y m i ö]
F. Kotlerburg
14.06.2021, 10.32
Emmä tiedä voiko se gravel nyt olla niin monen tyyppistä. Se on hiekka- ja metsäautoteiden ajelua ja välillä ajetaan polkuja että saadaan reittejä yhdistettyä. Ei se minun mielestä enää gravelia ole jos asiasta tehden lähdetään pelkkiä polkuja ajelemaan, vaikka kuinka ois gravellipyörä alla.
^Niinpä, kyse ajon tyypistä eikä pyörästä... Itsellä esim. täysjäykkä teräsrunkoinen "maastopyörä", suht kevyt ja nopealla rengastuksella varustettu ja tulee toimeen kaikilla Jackin mainitsemilla osa-alueilla...
...tulee toimeen kaikilla Jackin mainitsemilla osa-alueilla...
"Tulla toimeen" on jonkin asian tekemisen vähimmäistaso. Haluatko olla touhussasi paras, nopein ja kevein? Miltä susta tuntuu kun maantiegrävelöidessäsi sun ohi mennään heittämällä vastatuuleen 6 baria renkaissa kuuden kilon fillarilla? Tai jos samat hemmot ajaa sun ympärillä paskarinkiä maastopolullla 66 asteen keulakulmalla, joustoilla molemmissa päissä, flare-tangoilla ja 2.35 kumeilla?
[h y m i ö t ä h ä n k i n]
^Oma identiteettini ohittanut jo tuon vaiheen... Kestän kuin mies!
Antti Salonen
14.06.2021, 11.28
Emmä tiedä voiko se gravel nyt olla niin monen tyyppistä. Se on hiekka- ja metsäautoteiden ajelua ja välillä ajetaan polkuja että saadaan reittejä yhdistettyä.
Entä jos yhdistätkin ne hiekka- ja metsäautotiet mielummin ajamalla asfalttia? Itse teen yleensä näin, ja tämähän se suuri ero nimenomaan on. Ei mua haittaa jos lenkistä kolmasosa on kestopäällystettä, jos pyörä kulkee siinä kuin maantiepyörä.
On maantiepyöriä maanteillä ajoon, gravel-pyöriä hiekka- ja metsäautoteillä ajelun. Siis maalaispyöriä.
Milloin meille kaupunkilaisille saadaan kaupunkipyörä katuajoon?
Vauhdikas ja ketterä, kevyt kun pitää liikennevaloista starttailla, renkaitten pitää kestää asflattikuopat ja kanttikivet...
Emmä tiedä voiko se gravel nyt olla niin monen tyyppistä. Se on hiekka- ja metsäautoteiden ajelua ja välillä ajetaan polkuja että saadaan reittejä yhdistettyä. Ei se minun mielestä enää gravelia ole jos asiasta tehden lähdetään pelkkiä polkuja ajelemaan, vaikka kuinka ois gravellipyörä alla.
Ei, mutta juurikin nuo yhdistävät pätkät tuovat hommaan sen hauskuuden. Ja omasta mielestä on ihan kiva speksata pyörää ja renkaita noidenkin mukaan. Hauskuus lisääntyy.
Esimerkiksi mudassa ajaminen on kivaa, mutta mudassa tunkkaaminen ei ole enää niin hauskaa. Sama juttu juurakot. Kivaa, mutta tangon yli lentäminen ei enää olekkaan.
F. Kotlerburg
14.06.2021, 12.21
Entä jos yhdistätkin ne hiekka- ja metsäautotiet mielummin ajamalla asfalttia? Itse teen yleensä näin, ja tämähän se suuri ero nimenomaan on. Ei mua haittaa jos lenkistä kolmasosa on kestopäällystettä, jos pyörä kulkee siinä kuin maantiepyörä.Silloin kun ne yhdistyy asfalttia ajamalla niin ajetaan asfalttia, mutta aina tämä ei ole järkevin valinta vaan polkupätkällä saa yhdistettyä kaksi soratietä helpommin. Esimerkkinä viime kesänä 3km polkupätkällä vältti 20km asfaltin jyräämisen.
Assulla ei jyrätä. Nenä stemmiin ja vauhtia. Just se on gravellin loistavuus, että tuolla on kiva ajaa samalla lenkillä kaikkea.
"Tulla toimeen" on jonkin asian tekemisen vähimmäistaso. Haluatko olla touhussasi paras, nopein ja kevein? ....
Nimenomaan. Gravel on siitä hieno että sitä voi ihan fiksusti & nautiskellen ajaa millä vaan hyrbidillä, jopolla, mummonpyörällä tms. Ja toisaalta voi viilata niitä omia valintoja hartaasti ja pitkään. Ja kuitenkaan ne ei näy pyörästä päälle pikaisella vilkaisulla...Siinä missä maastopyöräilyn alalajien välppeet erottaa toisistaan nopeallakin vilkaisulla, niin graveleita saa toljottaa hartaasti jotta näkee, jos näkee, mihin alalajiin se on hartaalla speksauksella optimoitu.
Oman gravelin hienous tulee siitä että on fillari ml. ajoasento & rengastus joka nopeilla alustoilla on lähes yhtä nopea kuin maantiepyöräni (joka on nykyään vain trainerissa kiinni) ja toisaalta se on häkellyttävän kyvykäs & turvallinen monella muullakin alustalla ja ennenkaikkea yllättävissä tilanteissa - iso osa omaa ajelua kun ei ole "maalaismaisemissa" vaan lähiöiden kuntopoluilla, kaduilla, poluilla ja rotvalleilla joissa "tilanteita" tulee vastaan varoittamatta toisin kuin siellä Dirty Kanzan pitkillä suorilla.
Assulla ei jyrätä. Nenä stemmiin ja vauhtia. Just se on gravellin loistavuus, että tuolla on kiva ajaa samalla lenkillä kaikkea.
Tuo on gravelin loistavuus sulle. Jollekulle toiselle se on jotain muuta.
Ei pidä paikkaansa. Muut on väärässä.
F. Kotlerburg
14.06.2021, 12.42
Kyllä se niillä mutarenkailla on jyräämistä.
Riippuu renkaista. Rene hersen hurricane ridget kulkee pirullisen kovaa.
Antti Salonen
14.06.2021, 13.05
Mulla on ollut 40 mm Cinturato Gravel H:t nyt reilun tonnin alla. Jos ajan melko tasaista ja teknisesti triviaalia lenkkiä Helsingistä, niin keskinopeus PK-alueella on suuruusluokkaa 26 km/h. Eli kyllä se jotenkuten vauhdikasta pyöräilyä on.
Edit: Eikö me juuri nyt todistella sitä, että "gravel-pyöräilyä" voi olla aika monenlaista?
https://tunturi.fi/tuote/gravel/competition-28-gravel-pyora-2021/
Onko tästä kellään kokemuksia? Vaihteistohan on ihan hyvä. Jostain muualtahan on tingitty, kun vertaa vastaavan osasarjan muihin pyöriin. Geometria taulukkoa en kyllä Tunturista löydä mistään.
Voiko Gravelia sanoa nopeimmaksi yleispyöräksi? Tässä tapauksessa käyttö on sekakäyttöä, ts. kaupunki/taajama/maaseutua, maantienlaitaa taikka kelviä ja ajoalustana pääosin asvaltti ja jonkin verran myös vaihtelevan kuntoinen (mutta pääasiassa hyväkuntoinen) hiekka/soratie.
Aloin speksaamaan ensi kauden kalustoa. Ensin pitäisi vaan päättää GG vaiko rennompi maantiepyörä...
^^Ei erityisesti pisteitä alumiinihaarukasta tuon hintaluokan pyörässä...
https://tunturi.fi/tuote/gravel/competition-28-gravel-pyora-2021/
Onko tästä kellään kokemuksia? Vaihteistohan on ihan hyvä. Jostain muualtahan on tingitty, kun vertaa vastaavan osasarjan muihin pyöriin. Geometria taulukkoa en kyllä Tunturista löydä mistään.
Pikalinkut, alumiinikeula, ei geometriaa saatavilla. On haluttu äkkiä tuoda gravelpyörä hyvään markkinarakoon. Ei jatkoon.
Pikalinkut, alumiinikeula, ei geometriaa saatavilla. On haluttu äkkiä tuoda gravelpyörä hyvään markkinarakoon. Ei jatkoon.
Nämä olikin hyviä pointteja. Täytyy unohtaa tämä pyörä.
On maantiepyöriä maanteillä ajoon, gravel-pyöriä hiekka- ja metsäautoteillä ajelun. Siis maalaispyöriä.
Milloin meille kaupunkilaisille saadaan kaupunkipyörä katuajoon?
Vauhdikas ja ketterä, kevyt kun pitää liikennevaloista starttailla, renkaitten pitää kestää asflattikuopat ja kanttikivet...
Tämä (https://live.staticflickr.com/65535/51226188546_b854992889_k.jpg) täyttää kriteerit. Hightech-voimansiirto edustaa gravel-evoluution huippua ja vaihteistossa on vähemmän hukkakitkaa kuin Ceramicspeed-douppauksissa. Kiihdytyksissä ei pala aikaa vaihteiden kanssa räpläämiseen. Kulkee täysii. On kevyt ja ketterä. Soveltuu myös maalaispyöräksi, mutapyöräksi, juurakkopyöräksi, mihinvaanpyöräksi. Todellinen graalin malja. Ja on ihan parasta pyöräilyä just nyt.
Mun gravel on pahempaa gravelia kuin sun gravel. Ja mun pyörä on nopeempi pyörä kuin sun pyörä.
Haters gonna hate.
https://live.staticflickr.com/65535/51248291153_25f41e5add_k.jpg
^
I rest my case...
Noinhan se on ja hipsterit ovat tuon älynneet jo aikaa sitten.
Mikä parasta, kuvan mukainen laite on katu-uskottava, jolla voi ajaa sekä Vaasankadun baariin, että Kaivarin kermaprseterassille..
^^Paljoa viitsi sanoa mutta aste evoluutiossa taaksepäin... Toisaaltaan tyylikäs ja simppeli.
^
Njoo, ei tuo minulle sovi kuin huumorimielessä.
Oikeasti edelleen lanseeraisiin uuden kategorian maantie-, gravel- ja maastopyörien oheen: katupyörä.
On sille omat vaatimuksensa ja erityispiirteet, miniminä keveys ja vaihteet. Ei perinteinen hybridi vaan sporttinen sinkoiluväline. Olosuhteet...nupukivillä ei toki aja muulla kuin läskipyörällä.
Pitänee avata oma topic.
Sama juttu juurakot. Kivaa, mutta tangon yli lentäminen ei enää olekkaan.
Oliko se 53-senttinen se sun runko ja eikö me oltukin suunnilleen samankokoisia? Katsoin, että siinä on puolitoista senttiä lyhyempi vaakamitta ja reachiä 25 mm vähemmän kuin mun Gravassa, mutta puoli astetta loivempi keula ja perus cyclocrossarikeulan rake eli 45 mm. RLT:n geot on muuten jänniä siinä mielessä, että 56-senttisistä ylöspäin on 5 mm vähemmän BB droppia. Koska niissä on myös jyrkemmät keulat, on niissä oikeastaan aikalailla jenkkityylin krossarigeot.
^Eiks mikä tahansa kevyt pyörä täytä nuo speksit paitsi läski...
Oliko se 53-senttinen se sun runko ja eikö me oltukin suunnilleen samankokoisia? Katsoin, että siinä on puolitoista senttiä lyhyempi vaakamitta ja reachiä 25 mm vähemmän kuin mun Gravassa, mutta puoli astetta loivempi keula ja perus cyclocrossarikeulan rake eli 45 mm. RLT:n geot on muuten jänniä siinä mielessä, että 56-senttisistä ylöspäin on 5 mm vähemmän BB droppia. Koska niissä on myös jyrkemmät keulat, on niissä oikeastaan aikalailla jenkkityylin krossarigeot.
Oli joo. 178cm pituutta. 56-koossa kasvaa emäputki järkyttävän korkeaksi, eli 53 oli ainoa mahdollisuus tuosta. 130mm stemmi 10ast kulmalla ja Cane Creekin slamset ohjainlaakerilla nyt paikallaan.
Tosiaan ero on iso aiempaan krossariin. Painopiste matalalla, eikä tuo ole yrittänyt heittää kertaakaan nenän kautta ympäri, vaikka aika jyrkkiä mäkiä tuli laskettua sipoonkorvessa.
Eikun joo... Kerran murtui niska, mutta en muista tuosta tilanteesta mitään, eli sitä ei lasketa :)
Pitäis osua joskus samaan aikaan jonnekin, niin saisit testata, mitä pidempi reach tekee (...ja teräsrunko :D).
Sellainen huomio gravelgeoihin, että lyhytjalkaisemmalle kuskille on huomattavasti helpompi tehdä hyvä gravelpyörä kuin pitkäjalkaiselle. Vaimo on saman pituinen kuin minä, mutta hänellä on kymmenen senttiä enemmän jalkaa kuin minulla ja hänelle ei vaan yksinkertaisesti saa hyvää geometriaa millään.
Uskon täysin pitkään reachiin ja lyhyeen stemmiin. Nyt vaan tuo nineri jo on, niin sillä ajetaan kunnes runko porsii korjauskelvottomaksi.
Mielihaluja on aina vaihdella uutta ja kivaa, mutta aika harvoin mielihalut kohtaavat pankkitilin saldon kanssa :)
tchegge_
15.06.2021, 19.15
^
Njoo, ei tuo minulle sovi kuin huumorimielessä.
Oikeasti edelleen lanseeraisiin uuden kategorian maantie-, gravel- ja maastopyörien oheen: katupyörä.
On sille omat vaatimuksensa ja erityispiirteet, miniminä keveys ja vaihteet. Ei perinteinen hybridi vaan sporttinen sinkoiluväline. Olosuhteet...nupukivillä ei toki aja muulla kuin läskipyörällä.
Pitänee avata oma topic.Eikös muodin huipulla oleva nykykaupunkipyörä ole semmoinen 20kg painava sähköläskitäpäri millä jyrää mummot ja pääse rasseraiteiden yli ilman että edes hiukset liikahtaa.
Just tätä postausta kirjottaessa maikkarin uutisissa vilahti kaksi Volttikuskia sähköläskien kanssa, eli hypotenuusa todistettu [emoji23]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
JohannesP
18.06.2021, 23.56
3T siirtää ainakin osan runkotuotannosta Italiaan ja uudistaa tuotantoa 'filament winding' ja 'resin injection' tyyppiseksi perinteisestä prepreg kuiduttamisesta (en tiedä järkeviä suomennoksia). Toivottavasti tämä tulee myös niihin jotenkin taviksen saavutettaviin gg runkoihin, vaikkakin alkuun tekevät 100 kpl erikoiserän Racemaxia hintaan 5999 €.
TIME on samankaltaista resin injection menetelmää käyttänyt pidempään ja tämä juurikin mahdollistaa tasaisen laadun, kun kuidut saadaan kauttaaltaan epoksiin eikä jää kuivia kohtia synnyttämään heikompia rakenteita. THM vissiin suosii kans samaa menetelmää osissaan, joka on samaa puljua 3T kanssa ja voi osittäin selittää siirtymistä tähän menetelmään.
Hienoa nähdä vaihteeksi isomman valmistajan siirtämässä tuotantoa takaisin länsimaihin.
https://blog.3t.bike/2021/06/17365/frame-building-is-coming-home/
Olen miettinyt loppusyksylle / ensi kaudelle uutta fillaria. Aluksi pidin gravelia itsestään selvänä valintana mutta sitten kun miettii, että jos oma ajo on 90% kestopäällystettä ja loppu hyväkuntoista hiekkatietä, niin onkohan graveli sittenkään paras valinta? Riittääkö 1x vaihteisto maantiellä? Laskin kyllä, että nykypyörän välitysten (2x10) ääripäät saisi kohtuuhyvin katettua. Ja onhan noita 2x vaihteillakin.
Toisaalta gg:ta puoltaa, että uuden pyörän pitää taipua yleispyöräksi. Ja talvirenkaille pitää olla mahdollisuus. Pakkarikin olisi toistaiseksi listalla. Mutta odotan, että posti kantaisi tilaamani satulalaukun testiin. Josko sillä pääsisin eroon pakkarista.
Mutta olisko kuitenkin rennompi maantiepyörä parempi veikkaus? Onko noi nyt sitten endurance tms. pyöriä?
^Pointsit maantiepyörälle, itse ajelen vastaavalla suht rennolla, gravel on omassa ajossa olisi aivan turhan heavy. Kaikkea löytyy monenmoisella geometrialla ja juuri joku endurance olisi sopiva ellei kisakireää halua.
Itse ajan 1x välityksillä ja kun en kisaile niin tulee toimeen oikein hyvin. Välityksiä helppo vertailla jollakin sivustolla mitä netistä löytyy.
Jos teräsrunkoiset hiekkatiekelpoiset maantiepyörät kiinnostavat, niin Fairlight Straelista on näköjään tarjolla uusi päivitetty versio:
https://fairlightcycles.com/wp-content/uploads/2021/06/Fairlight-Strael-3.0-Design-Notes.pdf
Jos olisin nyt hankkimassa pyörää, päätyisin luultavasti Straeliin (vaikka olen kyllä tosi tyytyväinen nykyiseen Secaniinkin).
^Strael on kyllä houkutteleva, ainakin paperilla. Perusversio Simpan 105:lla lienee päälle 3te kotiovelle toimitettuna, kiitos Brexitin...
pturunen
20.06.2021, 17.21
Tutustukaa Tullin ohjeisiin. Jos tuotteen voi osoittaa olevan valmistettu UK:ssa, niin tullia ei menisi. Alv menee kyllä.
"Tavarasta kannettava tulli voi olla täysimääräistä tullia alhaisempi tai jopa 0 %, jos tavara tuodaan suoraan esimerkiksi maasta, jonka kanssa EU:lla on voimassa oleva tullietuussopimus, kuten Britannia, Norja, Islanti, Sveitsi, Japani, Korea tai Marokko. Edellytyksenä on, että tuotteet täyttävät sopimuksen määrittelemät alkuperätuotteiden kriteeri"
Kuntoilija
20.06.2021, 18.29
Fairlight cycles ilmoittaa, että ei mene tullisopimukseen vaan tulli menee rungosta 4% ja pyörästä 14%. Ennen rungot hitsattiin jossakin eu:n itäblokissa, mutta Strael 3 tehdään Taiwanissa.
Olen miettinyt loppusyksylle / ensi kaudelle uutta fillaria. Aluksi pidin gravelia itsestään selvänä valintana mutta sitten kun miettii, että jos oma ajo on 90% kestopäällystettä ja loppu hyväkuntoista hiekkatietä, niin onkohan graveli sittenkään paras valinta? Riittääkö 1x vaihteisto maantiellä? Laskin kyllä, että nykypyörän välitysten (2x10) ääripäät saisi kohtuuhyvin katettua. Ja onhan noita 2x vaihteillakin.
Toisaalta gg:ta puoltaa, että uuden pyörän pitää taipua yleispyöräksi. Ja talvirenkaille pitää olla mahdollisuus. Pakkarikin olisi toistaiseksi listalla. Mutta odotan, että posti kantaisi tilaamani satulalaukun testiin. Josko sillä pääsisin eroon pakkarista.
Mutta olisko kuitenkin rennompi maantiepyörä parempi veikkaus? Onko noi nyt sitten endurance tms. pyöriä?Osa menee tyytyväisenä 1x:llä maantietä. Itse valitsin graveliin 2x:n ja on mielestäni oikea valinta.
Pyörän harkitsisin maantie henkistä gravelia johon saa tarvittaessa kahdet kiekot. Jos lähtee yksillä kiekoilla liikkeelle, niin niihin leveät maantiekumit. Viikko sitten ajelin tyytyväisenä pitkän Pirkan ja siirtymät (240km) 3T racemaxilla ja maantierenkailla - hyvin toimi!
Perheessä myös hinnat alkaen hiilikuitu Cube samalla periaatteella. Monipuolisuutta pienemmällä rahalla
Tuokin tietenkin makuasia. Paljonkos tuo kombinaatio maksaa/painaa?
F. Kotlerburg
21.06.2021, 09.01
Olen miettinyt loppusyksylle / ensi kaudelle uutta fillaria. Aluksi pidin gravelia itsestään selvänä valintana mutta sitten kun miettii, että jos oma ajo on 90% kestopäällystettä ja loppu hyväkuntoista hiekkatietä, niin onkohan graveli sittenkään paras valinta? Riittääkö 1x vaihteisto maantiellä? Laskin kyllä, että nykypyörän välitysten (2x10) ääripäät saisi kohtuuhyvin katettua. Ja onhan noita 2x vaihteillakin.
Ei ne ääripäät vaan mitä siinä välissä. Kestopäällysteellä on kiva, että on vaihteita tiheässä. 1x systeemissä hypyt vaihteiden välillä muodostuu suuriksi, jos haluaa ne ääripäätkin kattaa.
^Paitsi Campagnolo Ekarissa. Se tuntuu ajossa hyvin samalta kuin 2x11 maantiesarja. Sramin 1x11-systeemissä vaihteiden hypyt kyllä häiritsivät.
^Ekar olis hieno mutta ei tuollaisella 11-28 välityksellä hypyt kovin suuriksi kasva, IMO...
F. Kotlerburg
21.06.2021, 10.09
^ei mutta tuosta puuttuu sitten se toinen ääripää tai molemmat mistä tuolla aiemmin puhuttiin.
^ei mutta tuosta puuttuu sitten se toinen ääripää tai molemmat mistä tuolla aiemmin puhuttiin.
Joo, mulla on nyt 48/34 edessä ja 12-28 takana. Ihan keveimpiä välityksiä en juuri tarvi. Eli periaatteessa ääripäiden osalta 40 eteen ja 11-32 voisi mennä. Mutta sitten väliin jää aikamoiset portaat... Varsinkin kun olen enempi vaihteiden kelaaja. Mutta olisko tottumiskysymys?
F. Kotlerburg
21.06.2021, 11.01
Joo, mulla on nyt 48/34 edessä ja 12-28 takana. Ihan keveimpiä välityksiä en juuri tarvi. Eli periaatteessa ääripäiden osalta 40 eteen ja 11-32 voisi mennä. Mutta sitten väliin jää aikamoiset portaat... Varsinkin kun olen enempi vaihteiden kelaaja. Mutta olisko tottumiskysymys?
Kyllä siihen varmaan tottuu. Ei tuossa kuitenkaan niin isot pomput ole kuin varsinaisissa 1x gravelseteissä.
^Paitsi Campagnolo Ekarissa. Se tuntuu ajossa hyvin samalta kuin 2x11 maantiesarja. Sramin 1x11-systeemissä vaihteiden hypyt kyllä häiritsivät.
SRAM Force AXS 1x12 “mullet build” niin ei (ainakaan minua) hairitse…. 42x edessa + 10-50t:10,12,14,16,18,21,24,28,32,36,42,50
SRAM Force AXS 1x12 “mullet build” niin ei (ainakaan minua) hairitse…. 42x edessa + 10-50t:10,12,14,16,18,21,24,28,32,36,42,50
Jep. Noi ovat niin henkilökohtaisia että kannattaa kokeilla, jos mahdollista, eri kompoja niin löytää sen itselle parhaan.
Vähän aikaa sitten olin täältä etelästä keskisuomessa viikon hiekkateitä ajelemassa. Vaihdoin 11-28 pakan 12-25 tilalle kun maasto on mäkisempää. On se vaan niin baska omiin ajoihin että heti kotiin tultua vaihtui takaisin. Mutta vain minun, jollekin toiselle se voi olla ihan ok.
Jep. Noi ovat niin henkilökohtaisia että kannattaa kokeilla, jos mahdollista, eri kompoja niin löytää sen itselle parhaan.
Vähän aikaa sitten olin täältä etelästä keskisuomessa viikon hiekkateitä ajelemassa. Vaihdoin 11-28 pakan 12-25 tilalle kun maasto on mäkisempää. On se vaan niin baska omiin ajoihin että heti kotiin tultua vaihtui takaisin. Mutta vain minun, jollekin toiselle se voi olla ihan ok.
Joo, tuolla 12-13-14-15-16-17-18-19 -ratastuksella on varmaan kiva treenata. Tietty jos ajelee rauhallisemmin ja naatiskellen , niin ei vaikka 12-30 pakan vaihteiden hyppäykset haittaa.
Käytössä SRAM 1x12, 46/ 10-28. Alunperin piti tulla 10-26 mutta tuohan passaa omaan käyttöön todella hyvin. Mietin kyllä kun vakkari fillarissa on 50-34/ 12-25. Rouvan Roadlitessa 46-36/ 11-28. Tykkäsin tuostakin joka antoi vähän osviittaa siihen että uskaltaa laittaa. Passaa myös talvikeleillekin.
Antti Salonen
21.06.2021, 15.18
^Paitsi Campagnolo Ekarissa. Se tuntuu ajossa hyvin samalta kuin 2x11 maantiesarja. Sramin 1x11-systeemissä vaihteiden hypyt kyllä häiritsivät.
Joo, mulla on hyvin vahvasti sama fiilis. Ekarin 10-44-kasetissa on rattaat 11-19 samoilla väleillä kuin useimmissa Shimanon ja Campan 11-lehtisissä maantiepakoissa. Eli se nopea ja helppo ajo menee kuin maantiepyörässä. Mutta lisäksi löytyy 10-hampainen (tai jopa 9), ja pakan kevyessä päässä välit kasvavat sitten selvästi.
Käytännössä Ekarin välitykset ovat palvelleet omassa ajossa ihan fantastisesti. Pari kertaa ihan törkeässä myötätuulessa oon yrittänyt vaihtaa 10-hampaiselta yli. Ja lyhyimmällä välityksellä pystyn ryömimään vähän reilua kävelyvauhtia omien lenkkien jyrkimmät n. 25 % nousut. Hypyt ei häiritse missään vaiheessa.
https://lindarets.com/blogs/blog/gravel-bike-gearing-ratios-ranges-and-speed
Jos kysyjä hakee mahdollisesti maantiepyörää niin mihin ihmeessä niitä ääripäitä tarvitaan?
^ Jos minuun viittaat niin peli ei ole vielä selvä!
Pitäis olla hiekkatiekelpoinen endurance-maantiepyörä taikka sitten maantiekelpoinen graveli...
Tuohon käyttötarkoitukseesi sopii molemmat, lähtökohtaisesti ollaan endurancen omimmalla alueella
Suurella penselillä maalaten:
-ajoasentogeometria on endurancepyörissä ja graveleissa samanlainen
- muussa geometriassa (maantiepyörän kaltainen gravel) ; gravelit akseliväliltään 3-5 cm pidempiä, joka ero syntyy pidemmästä chainstaystä 1-2 cm, pidemmästä rungosta/toptubesta (1-2 cm, jota kompensoidaan/voidaan kompensoida lyhyemmällä stemmillä) ja keulakulman noin asteen erosta 73 vs 72
jolloin gravelin pitäisi näin ollen olla hieman vakaampi, mutta ei niin herkkä/eloisa, omaa kokemusta ei ajotuntumasta ole
- graveliin menee renkaat minimissän 40-50 mm saakka, endurancessa 32 tai hieman yli
Gravelin hyödyt ja optiot rengasvalinnan ja rungon/monipuolisuuden osalta ovat sen verran suuremmat kuin mahdolliset haitat, että valitsisin kuitenkin sen endurancenpyörän tilalle. Gravelissa asennettuna olevat renkaat "pitäisi" kyllä todennäköisesti vaihtaa
edit: kokemusta on maantiepyörämäisestä gravelistä parin viikon ajalta ja olen yllättynyt miten hyvin se toimii myös asfaltilla,
edit 2: continentalin terra speedeillä (40 mm), ei toki maantiepyörän veroisesti mutta oikealla rengastuksella ollaan aika lähellä/lähes samoissa
^Kiitos!
Osaako joku intternet-ekspertti kaivaa CicliB Cross Trekking Discin geometriatiedot? Olis ollu kiva verrata miten geometria on muuttunut tähän vanhukseen verrattuna...
Kaikkea ei saa samassa paketissa. Tietenkin kahdet kiekot parantaa tilannetta sopivalla rengastuksella. Graveleitakin löytyy monenmoista ja moneen hintaan, osassa määritelmä hyvin hämärän rajamailla. Itse kuitenkin tullut siihen tulokseen että jos max. 10% ajaa hiekkatiellä niin kyllä 28mm:n renkaita paksumpia itse tarvi, tietenkin jos poluille menee niin aivan eri juttu...
Ympärivuotinen käyttö on yksi kriteeri. Että siis on sen verran rengastilaa, että saa järjelliset nastat alle. Eli joku 35mm ainakin, mieluummin enempi.
Ja että ei ole mekaanisia jarruja jäätymässä talvella.
35mm:n "järjellisiä" nastoja lie olemassakaan varsinkin jos esim. työmatka ajosta kyse. Sitten kannattaa hakea jotain johon ISP tai vastaava mahtuu.
ISP hieman ylilyönti ellei polkuja pitkin tuu töihin. 40-50mm tavallinen 240kpl nasta riittää muuten hyvin.
Se on aero, nippelit kasvattaa vastusta ja mitä helvettiä tuollaisessa dropperia tarvit?
Nippelit taitaa olla luokkaa 0.5W@45km/h. Siinä tubeless-teippien repimisvaiheessa voi sit miettiä watin prosenttiluokan säästöjen järkevyyttä.
Joo, viimeksi kun ajoin työmatkaa (toissa talvena) mulla oli joku 37mm nasta edessä ja takana 32mm Marathon Supreme. Ihan hyvin meni auratuilla kelveillä.
Viime talven lenkit ajoin sähkiksellä, jossa on 2.25 ISP:t. Luomuun ei tosiaan tartte niin järeätä...
^Tuokin vahvasti makuasia ja kunnossapito seikka, vuosikymmeniä työmatkat ympärivuoden pyörällä ja itse en kyllä olisi muilla kin ISP:llä ajanut länsisuomen vaihtelevissa talvissa..
Stumpe, ei tuollaisen 50 (2.0") milliset paljon eroa 2.2" ISP:stä, saattavat olla jopa painavampia...
Foxin gravel-proto. Manitoun reverse arch -patentti raukeaa syksyllä.
https://singletrackworld.com/wp-content/blogs.dir/18/files/2021/05/a5039a81-screenshot-2021-05-12-at-12.55.48.png
Mä otin eilen Gravalla kevyesti auton kanssa yhteen ja akseliväli lyheni pari senttiä. Oli aika mielenkiinoinen geo ajella kotiin..
En ole vielä testannut, oikeneeko se kotikonstein vai pitääkö laittaa jollekin tehtäväksi. Vaihdoin kuitukeulan tilalle. Puuhastellessa huomasin, että 3T:n tanko oli sanonut kräks klampin kohdalta, mutta en tiedä johtuiko tällistä vai olinko sittenkin ylikiristänyt klampin. Tanko oli kyllä pyörähtänyt stemmissä. Vähän pelottavan heikkoja tommoset kevyet ja joustavat kuitutangot on jokatapauksessa. Mikähän olisi sellainen, joka olisi sekä kestävä, että myös mukava?
Nyt on vanha Service Course SL tilallalla, mutta se on 46-senttinen ja ehdin jo tottua 44-senttiseen, joten ei jää pysyväksi. Se on alumiinitangoksi kyllä muuten ihan ok ajaa ja siinä mielessä kiva, että voi huoletta kiristää niin, että tanko ei pyörähtele kahvoilta droppaillessakaan.
Ohiampuja
27.06.2021, 08.35
Puuhastellessa huomasin, että 3T:n tanko oli sanonut kräks klampin kohdalta, mutta en tiedä johtuiko tällistä vai olinko sittenkin ylikiristänyt klampin. Tanko oli kyllä pyörähtänyt stemmissä. Vähän pelottavan heikkoja tommoset kevyet ja joustavat kuitutangot on jokatapauksessa...
Pisteet rehellisestä kirjoituksesta. Minusta on hyvä kuulla että joku tuo välillä esiin näitä kevyisiin osiin liittyviä riskejä.
Firlefanz
27.06.2021, 08.58
Tapahtuuko pyörän ja auton yhteenotto koskaan todella kevyesti?
(Ymmärrän kyllä että teräs voi olla siinä tilanteessa onnellinen materiaalivalinta.)
Tavallaan on hyvä että tanko ei vain sano kräks vaan että sen myös näkee miten tangolle on käynyt. Huomattavasti ikävämmäksi voisi muodostua tilanne jossa tanko joka sanoo kräks muttei näytä sen kummemmin kärsineeltä sitten joskus kuitenkin hajoaa spontaanisti.
PS Ja pääasia tietysti että ajaja oli onnekkaampi kuin fillarinsa!
F. Kotlerburg
27.06.2021, 09.04
Saattaahan siihen tankoon voimia kohdistua kerran haarukkakin vääntyy pari senttiä, mutta materiaalissahan se vika on. Alutanko saattaa tuossa kohtaa näyttää ihan ehjältä, mutta on ottanut sen verran osumaa, että seuraavasta pienestäkin tällistä napsahtaa kerrasta poikki.
Minusta olisi päivänselvä ja luonnollinen päätelmä, että kräks johtuu kolarista.
Oliko autoilija syyllinen, hän ostaa sulle uuden stongan.
^Jeps, keveimmissä usein painorajat jolloin jäävät itseni ulottumattomille. Hankalia on on esim. kiristäminen, Extralite käyttää stemmeissä M5:n torx kantaisia ja joka kerta sellainen olo ettei pidä muttei lujempaa uskalla...
Oliko autoilija syyllinen, hän ostaa sulle uuden stongan.
Vähän comme si, comme sa. Auto tuli kolmion takaa, mutta en pidä itseänikään täysin syyttömänä, eikä siitä sen enempää. :)
Kyllähän tuollainen tautisen ohut teräshaarukka vääntyy tasaisesti painamalla, ennenkuin stonga saisi rusahtaa.
Toisen merkkistä tankoa tilalle. Omaan 3t tankoon saa kyllä laittaa tt-tikutkin, eli oletan tuon olevan aika kestävä keskeltä.
Hienoa että olet stenu kunnossa.
callahan
27.06.2021, 12.12
^ Äläs nyt, stenu on asiallinen kaveri. Ei se huttua tänne suolla.
Foxin gravel-proto. Manitoun reverse arch -patentti raukeaa syksyllä.
https://singletrackworld.com/wp-content/blogs.dir/18/files/2021/05/a5039a81-screenshot-2021-05-12-at-12.55.48.png
Mä otin eilen Gravalla kevyesti auton kanssa yhteen ja akseliväli lyheni pari senttiä. Oli aika mielenkiinoinen geo ajella kotiin..
En ole vielä testannut, oikeneeko se kotikonstein vai pitääkö laittaa jollekin tehtäväksi. Vaihdoin kuitukeulan tilalle. Puuhastellessa huomasin, että 3T:n tanko oli sanonut kräks klampin kohdalta, mutta en tiedä johtuiko tällistä vai olinko sittenkin ylikiristänyt klampin. Tanko oli kyllä pyörähtänyt stemmissä. Vähän pelottavan heikkoja tommoset kevyet ja joustavat kuitutangot on jokatapauksessa. Mikähän olisi sellainen, joka olisi sekä kestävä, että myös mukava?
Nyt on vanha Service Course SL tilallalla, mutta se on 46-senttinen ja ehdin jo tottua 44-senttiseen, joten ei jää pysyväksi. Se on alumiinitangoksi kyllä muuten ihan ok ajaa ja siinä mielessä kiva, että voi huoletta kiristää niin, että tanko ei pyörähtele kahvoilta droppaillessakaan.Onks toi Fox sit joku halvempi malli? Olihan niillä jo 27.5 stepcastiin perustuva AX. https://off.road.cc/sites/default/files/styles/970wide/public/thumbnails/image/Fox%20AX%20-%207.jpg?itok=hw90jKk-
Onks toi Fox sit joku halvempi malli? Olihan niillä jo 27.5 stepcastiin perustuva AX. https://off.road.cc/sites/default/files/styles/970wide/public/thumbnails/image/Fox%20AX%20-%207.jpg?itok=hw90jKk-
Tuo vanha on vissiin haukuttu liian painavaksi yms. Itse kokeilin ajella puolisen vuotta (talvikauden) monstergravelilla, jossa cännärin lefty etuhaarukkana. Olihan tuo ihan ok, varsinkin ISP.t alla. mutta olipa hauskan tuntuinen pyörä, kun vaihdoin nyt kesäksi teräshaarukan takaisin. Jotenkin tuo ylimääräinen paino keulassa + jousto joka muuttaa geometriaa teki ainakin tuosta omasta protosta aika raskaan ja työlään ajettavan. Mutta kyllähän noita joustoja jotkut käyttää ihan mielissään, ei vaan tuntunut olevan mun juttu. Ihan hyvä kuitenkin, et tuli kokeiltua niin ei tarvitse haaveilla ko. tyyppisistä pyöristä enempää.. En tiedä sit, tuleeko kuitenkin taas ensi talveksi laitettua tuo Lefty alle, kun ajo on nastoilla lumessa/jäässä muutoinkin sellaista jyystämistä.
Onks toi Fox sit joku halvempi malli? Olihan niillä jo 27.5 stepcastiin perustuva AX. https://off.road.cc/sites/default/files/styles/970wide/public/thumbnails/image/Fox%20AX%20-%207.jpg?itok=hw90jKk-
Eipä tosta ole vielä paljoa faktaa eikä varmaa tietoa siitäkään, että tuleeko myyntiin vaiko ei.
https://bikerumor.com/2021/05/12/fox-gets-rad-on-prototype-reverse-arch-short-travel-gravel-bike-suspension-fork/
Kyllähän tuollainen tautisen ohut teräshaarukka vääntyy tasaisesti painamalla, ennenkuin stonga saisi rusahtaa.
Toisen merkkistä tankoa tilalle. Omaan 3t tankoon saa kyllä laittaa tt-tikutkin, eli oletan tuon olevan aika kestävä keskeltä.
Mielenkiintoista sinänsä, että jalat oli ihan kunnossa ja vääntyminen oli tapahtunut ainoastaan kruunusta ja kaulaputki oli onneksi suora myös.
Sitä mä en ihan ymmärrä, miksi niistä tangoista pitää tehdä niin ohuita klämpin kohdalta. Ei se muutama milli lisää paksuutta vaikuttaisi painoon juuri mitään. Vai voiko olla niin, että komposiitti kestää puristusta huonosti joka tapauksessa, materiaalivahvuudesta riippumatta ja on turvallisempaa tehdä ne sellaisiksi, että ylikiristämällä räksähtää kuin, että ei tulisi näkyviä vaurioita, mutta voisi tulla joku ylläri.
Ja juu, kiitos, olen tosiaan ihan kunnossa paria mustelmaa ja naarmua lukuunottamatta. Tilanne oli enemmän koominen kuin pelottava.
Pyöräilijän työkalut: työntömitta, imurin putki ja ruuvipenkki :) (Onneksi on askarteluhuone taloyhtiössä)
https://live.staticflickr.com/65535/51274098948_b28da00cb0_h.jpg
arctic biker
27.06.2021, 22.33
Hyvä noin Stenu että vain mustelmia. Ittellä yks pyöräkolari ja fillari jäi ehjäksi mutta ukko ei, nyt mussakin jotain arvokasta, vasen solisluu paikattu titaanilla. Ei ihan joka päivä mutta melkein muistuttaa.
Nykyään pimeään aikaan jos kohtaan kävelijän ilman heijastimia niin saatan huomauttaa.
JohannesP
27.06.2021, 22.41
Rautasaha kouraan ja tanko poikki clämpin kohdilta niin näkyy kuinka ohut se todella on.
Team (veikkaus Stenun tangosta) mallin tangot ei ole mitenkään erityisen ohkasia niin en nyt ensimmäisenä alkaisi tekemään tangosta syyllistä. Kerran tanko on kuitenkin pyörähtänyt stemmissä niin ei se mikään aivan pieni tälli ole ollut ellei sit stemmin kohdalla ole ollut pultit löysällä. Jos isku tulee kahvoihin niin se välittyy kuitenkin suoraan tankoon hyvin pienelle alueelle missä puristusvoima on ennestään suurin. Mahdollinen ylikiristäminenkään ei yhtään kevennä iskua.
Jos kuitutangoista aletaan tekemään kolarin kestäviä lisäämällä seinämäpaksuutta niin yhtä lailla sillon heikkenee niiden idea painon ja tärinän vähentäjinä. Itse en edes laita kuitutankoja kiinni pyöriin, joilla on suurempi riski kaatua. :D
Miten muuten teräshaarukan turvallisuus suoristamisen jälkeen siinä kruunun kohdalla? Gravel ajossa kuitenkin sen verran tärinää ja suurempia iskuja kriittiseen kohtaan, että laittaisi itseni hieman epäilemään turvallisuutta pidemmässä ajassa.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.