Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Kyllä, riittävä määrä ikävää nypytyystä käy väsyttäväksi, eikä ole mitenkään hauskaa. Mulla ikävän annostelu toimii usein jo reitinvalinnassa, vaikka toki toisinaan matkalle osuu sellaista, jota ei niin kovin välittäisi ajaa. Mutta ikävinkin jakso loppuu aikaan ja seuraava tasaisempi tuntuukin sitten taivaalta.
Mulla on aina toiminut kontrastit ulkoilmassa liikkuessa: sadesään vaihtuminen poudaksi, ylämäen vaihtuminen alamäeksi ja nimismiehen kiharan päättyminen ja tasaisen alkaminen.
Voi olla, että mulla on myös joitakin ihanteita graveliin liittyen, sellaisia tarkempaa määrittelyä vailla olevia.
Juu, ei kaiken nyt tarvitse sileätä asfaltin-kaltaista pintaa tässä lajissa ollakaan. Mutta täälläpäin moni hieno metsäautotie on varsin rouheata alustaa. Ja nämä osuudet ovat itselle "se" juttu gravelissa, asfaltit ja sileämmät sorat ovat sitten mtb-termein "siirtymiä". Polut tarjoavat sitten noiden päälle ne jumppaosuudet ja vaihtelua.
Tiedä sitten miten paljon tuo jousitus tuollaiseen auttaisi. Se lienee parhaimmillaan siinä kun on selviä yksittäisiä isompia kivia & kuoppia, mutta teräsjousilla saattaisi herkkyys riittää tuohon tärinäänkin. Eilen tuli ajettua sama hieman pitempi pätkä isommalla gravelilla pinnoitettua metsäautotietä, 45c Ramblereissa tällä kertaa 27/31 psi paineet, noin 4-5 psi alemmat paineet kuin ed. viikonloppuna ja noilla paineilla tuntui jo mukavan tasaiselta kyyti - hintana Ramblerien heikompi rullaus nopealla alustalla ja noilla paineilla ei oikein kestä ajella isosti & terävästi kivikkoisia polkuja.
Mä ajan niin paljon yksivaihteisilla sekä maastossa, krossia että soraa ja lisäksi fiksillä työmatkat ja jonkin verran muutenkin, että kokobartalotreeniä tulee ihan tarpeeksi.
Sit, kun ajan vaihdepyörällä satku+ lenkkejä, teen sen mieluummin mukavuuspainotteisemmin. Stigmata on ihan ok, kun on paksut, lutterorenkaat alla ja paineet niin matalat, että putkelta ajaessa eturengas vähän jo muljuaa. Teräskeulalla ajelee mukavasti alle 40 mm renkuloillakin ja paineita voi pitää sen verran, että putkelta ajaessa ei muljua.
Jos toi Bemarin ”Headshock” toimii niin kuin sen on tarkoitus toimia, niin mä olettaisin sen lisäävän etupään pitoa paremmin kuin mihin Rudy kykenee joka on mun käsittääkseni ilmakeula. Mutta kumpaakaan en ole ajanut, joten on puhdasta spekulaatiota.Siitä sellanen mihin tahansa pyörään.
https://sc01.alicdn.com/kf/HTB1mIi5GXXXXXXUXVXXq6xXFXXXY/201068209/HTB1mIi5GXXXXXXUXVXXq6xXFXXXY.jpg
Vitsivitsi, muistin vaan nähneeni tollasen. Tossa bmc keulassa on myös lukitus.
https://youtu.be/PojnoclfBM8
Onnea on suora emäputki :)
https://live.staticflickr.com/65535/51523204374_5d86048117_c.jpg
Noniin. Nyt se on todistettu, että superlötkö teräs on nopeaa. Kuskistahan se ei niinkään riipu :)
Oregon Outback FKT (https://theradavist.com/2021/09/jan-from-rene-herse-set-the-oregon-outback-fkt/)
https://media.theradavist.com/uploads/2021/09/2021-Oregon-Outback-FKT-45-Rugile-Kaladyte-scaled.jpg?w=1400&quality=75
K.Kuronen
28.09.2021, 11.44
Islannissa todistettiin kuiturungon ja joustokeulan voitokkuutta: https://www.velonews.com/news/gravel/payson-mcelveen-rides-across-iceland-in-fewer-than-24-hours/
(Mulla on kaapissa samanlainen reppu, jota Justin Lichter joskus selässään kantoi. Fillarin takahaarukassa lukee Mike Hall.)
Payson McElveen (https://www.paysonmcelveen.com/about) ajoi juuri tuota yritystä ennen 1000 km gravel-reitin Islannin länsivuonoilla (https://theradavist.com/2021/09/the-westfjords-way-bicycle-touring-one-of-icelands-most-remote-areas-part-01/). Hän ei siis lähtenyt aivan freesinä tuohon yritykseen. Eiköhän se tulla rikkomaan jossain vaiheessa, ehkä paremmalla kelillä.
Toisaalta kyse on yhdestä jenkkien kovimmista XC-kuskeista, millä voi olla myös jotain tekemistä kuiturungon voitokkuuden lisäksi... :)
^ No ilmankos tarvii ton joustokeulan :)
Noin muuten mä alan yhä enemmän uskoa Mr. Heinen plaanausteoriaan. Stigmata tuntuu tosi kivalta polkea vähän aikaa tuoreilla jaloilla, mutta syö jalat nopeammin kuin ”löysä” teräspyörä. Pidemmillä lenkeillä ja väsyneillä jaloilla ei tunnu enää yhtään kivalta. Vähän ehkä oli yllättävä ilmiö. Kun on viikonlopun polkenut Stigmataa ja maanantaina hyppää Rollerin kyytiin, tuntuu kuin se lentäisi. Muuten tommonen rollerinletkeä ei-OS runko tuntuu kyllä mun makuun turhankin notkealta teknisemmälle alustalle.
Jos jotain kiinnostaa, niin tässä (https://theradavist.com/2021/03/what-butts-under-the-paint-with-a-wake-robin-cycles-rando-bike/) on mielenkiintoinen, joskin pitkä mutta samalla tavallista syväluotaavampi kirjoitus aihetta sivuten. Lopun geometriaosiokin on mielenkiintoista luettavaa, vaikka low trail -fani en olekaan. Kommentitkin kannattaa kahlata läpi. Siellä on mm. Singularin Sam.
^ No ilmankos tarvii ton joustokeulan :)
Noin muuten mä alan yhä enemmän uskoa Mr. Heinen plaanausteoriaan. Stigmata tuntuu tosi kivalta polkea vähän aikaa tuoreilla jaloilla, mutta syö jalat nopeammin kuin ”löysä” teräspyörä. Pidemmillä lenkeillä ja väsyneillä jaloilla ei tunnu enää yhtään kivalta. Vähän ehkä oli yllättävä ilmiö. Kun on viikonlopun polkenut Stigmataa ja maanantaina hyppää Rollerin kyytiin, tuntuu kuin se lentäisi. Muuten tommonen rollerinletkeä ei-OS runko tuntuu kyllä mun makuun turhankin notkealta teknisemmälle alustalle.
Jos jotain kiinnostaa, niin tässä (https://theradavist.com/2021/03/what-butts-under-the-paint-with-a-wake-robin-cycles-rando-bike/) on mielenkiintoinen, joskin pitkä mutta samalla tavallista syväluotaavampi kirjoitus aihetta sivuten. Lopun geometriaosiokin on mielenkiintoista luettavaa, vaikka low trail -fani en olekaan. Kommentitkin kannattaa kahlata läpi. Siellä on mm. Singularin Sam.Siis toihan on varmaan ihan totta että löysempi pyörä on nopeempi epätasaisella. Tai sitten jäykkä jousitettu. Eihän ne veneetkään kulje mihinkään, mitkä ei nouse plaaniin(vai mitä se nyt on)
Mulle tulee seuraavaksi teräsrunko nykyiseen, tai sitten tollanen URS LT tai topstone lefty
Heinen plaanausteoriassa ei oikeastaan ole kyse epätasaisesta alustasta. Sokkotestit ajettiin jäykkyyksiä lukuunottamatta identtisillä maantiepyörillä ja siis asfaltilla. Samasta syystä huhujen mukaan Japanissa keirinkuskit aloittaa kauden löysemmillä rungoilla ja vaihtaa jäykempiin kunnon kasvaessa. Keirinrunkojen tekijöiden tärkein taito on taikoa runkoon sen kuskille sopiva jousto. Ja kyse on siis ratapyöräilystä, jossa alusta täysin sileä.
Kaikki vaimennettu jousitus lähtökohtaisesti hukkaa watteja. Ns. ”suspension losses”.
E: niin ja tieteellisesti Heinekaan ei teoriaansa pysty todistamaan oikeaksi, mutta sitä ei myöskään kukaan ole pystynyt todistamaan vääräksi. Jos haluaa uskoa ”jäykin on tehokkain” -markkinointiin, niin ei sitäkään teoriaa ole kukaan pystynyt todistamaan vääräksi - tai oikeaksi. Omiin kokemuksiin pohjautuen mä en oikein ole siihen uskonut ja nykyään uskon vielä vähemmän. Siinä mielessä toi mun ikivanha jostain lainattu allekirjoitus pitää erittäin hyvin paikkansa :)
Viittaako tuo lentäminen siihen woblaamiseen?
Just kattelin tässä videota viimeisestä bianchi kisasta, jossa kat3 startissa oli sellainen ihqu titskurunkoinen fillari.
Tuo toisaan näytti siirtävän sen poljinvoiman rungon kautta tiehen. Ainoa vaan, että se voima ei näyttänyt palautuvan ihan pelkästään pyörivänä liikkeenä. Oli aika lähellä, etteikö pari viereistä kuskiakin liittynyt flying the planet kerhoon.
Videota en viitsi jakaa, kun en kuskia tunne. Mutta oli oikeasti aika rajua kamaa.
...
Kaikki vaimennettu jousitus lähtökohtaisesti hukkaa watteja. Ns. ”suspension losses”.
....
Vaimentamaton jousitus toimii paremmin vain jos jousitus pystyy palauttamaan hallitusti varastoimansa energian eteenpäin menoa hyödyttäväksi. Kun joustoliikkeen pituus kasvaa niin kukaan ei liene pitkään aikaan enää yrittänyt väittää vaimentamattomia "pomppukeppejä" toimiviksi. Kysymys siten lieneekin että kuinka pieni joustoliikkeen pitää olla ennenkuin vaimennus lakkaa olemasta parempi kuin vaimentamaton jousitus. Lauf on asiasta puhunut, taisin aiemmin sen linkatakin tänne. Heillä toki myös ns. oma lehmä ojassa. Samoin BMC:llä, ohessa VN:n tarinaa uudesta URS LT:stä - jossa viitataan tavoitteeseen nimenomaan absorboida 20-30 Hz taajuuden värinöitä vaimennuksen avulla (samalla kun jousi riittävän herkkä ehtimään mukaan niitä poimimaan): https://www.velonews.com/gear/gravel-gear/sleek-and-subtle-full-suspension-gravel-the-new-bmc-urs-lt/.
Sen verran paljon on tullut ajettua 80 - 150mm joustavilla maastureilla ristiin rastiin samoilla poluilla että en ole ollenkaan huolissani vaimennetun jousituksen wattien nielemisestä silloin kun olosuhteet suosivat tietyn mittaista jousitusta. Edelleen URS LT polttelee sen verran että lienee pakko käydä koeajamassa kun niitä tänne saapuu...
^ jep, noin se varmaan menee ja olinkin ajatuksissani gg/all road -mittakaavassa joustosenttien suhteen.
Viittaako tuo lentäminen siihen woblaamiseen?
Titsku tosiaan on terästä löysempää, mutta enpä osaa tohon vastata, kun woblaamisesta mulla ei ole kokemusta eikä ole ollut kuin yksi tistkurunko ja siinä oli niin isohalkaisijaiset putket, että se oli lähempänä alurunkoa jäykkyydeltään eikä se ollut mitenkään erityisen ihqukaan.
^ Nettijuttujen perusteella wobblaus tai shimmyäminen ei ole pelkästään rungon joustavuudesta riippuvainen asia, vaikka löysemmät taitavat olla riskaabelimpia sen suhteen. Ilmeisesti myös isot rungot shimmyää helpommin kuin pienet putkista riippumatta. Silti lähimainkaan kaikki isotkaam joustavat ei rungot ei shimmyä ja toisaalta jotkut kuiturungotkin tekee sitä.
Jos Rolleri jätetään laskuista pois, niin noi mun loput kolme teräsrunkoa on aika kaukana noista Heinen Kaisei-putkisista plaanausrungoista, kun niissä on 31,8 mm vaakaputket ja 38 mm viistoputket ja Heinen tai jonkun muun ”plaanausspesialistin” mittapuun mukaan ne ei varmaan plaanaa ollenkaan riittävästi. Niitten kanssa ei ole koskaan ollut mitään shimmyämiseen viittavaakaan ongelmaa. Silti niitten kanssa polkeminen on luonnollisempaa kuin Stigmatalla. (Enkä muuten myöskään ole sitä mieltä, että jäykässä kuiturungissa on vaan huonoja puolia ja ymmärrän hyvin senkin, miksi jonkun mielestä sellaisen kanssa polkeminen voi tuntua ”tehokkaalta”. Korostan vaan sitä, että kaikissa asioissa on puolensa ja joskus se, mikä tuntuu tehokkaalta ei välttämättä aina olekaan sitä.)
Heinella on muuten tommonen ohjainlaakeriteoria wobblaukseen liittyen:
Bicycle Quarterly, Volume 6, Number 3
Curing Shimmy on a Bike
by Jan Heine and Mark Vande Kamp
Some bikes shimmy, others don’t, even if they are made from the same tubes. Some believe that poor frame alignment is the cause for shimmy, but we have ridden modern custom frames from very reputable builders that shimmied, even though they appeared to be aligned very well. Yet many older frames with unknown histories do not shimmy, despite being obviously misaligned.
Looking at the variables involved, Jan noticed that he never had ridden a bike with a Stronglight needle-bearing headset that shimmied, yet similar bikes (from the same maker, with the same tubing and geometry) with ball bearing headsets often shimmied.
Stronglight headsets are different from all others in that the bearings align automatically, and thus compensate for imperfections in the facing of the head tube. On a standard headset, the balls on one side tend to run looser than those on the other, because the top and bottom edges of the head tube never are perfectly parallel. Furthermore, the needle bearings of the Stronglight headset may add a little resistance to the headset, perhaps enough to dampen shimmy, but not enough to change the steering characteristics of the bike.
To see whether a different headset could make a difference in shimmy behavior, we replaced the Chris King headset on Mark’s Ti Cycles, a bike with a very strong shimmy under certain conditions, with a Stronglight needle-bearing headset. Mark rode the bike to the workshop with a load in the handlebar bag, and it was easy to provoke shimmy.
After we replaced the headset, Mark tried to induce shimmy as he had before, but the bike no longer shimmied. After numerous attempts, he finally got the bike to shimmy briefly, but instead of continuing until Mark put his knee on the top tube, the shimmy now attenuated on its own within a few oscillations. We then loaded the handlebar bag with about 4 kg (8.8 lbs.). Still, the bike’s shimmy was gone in most speed ranges. Only when coasting downhill no hands at 40 km/h (25 mph), a violent shimmy occurred that was beyond the capacity of the headset’s dampening. Placing one hand on the handlebars immediately stopped the shimmy. Mark rarely rides no-hands at speeds this high, so the shimmy problem on this bike has been mostly eliminated with a simple headset change.
In conclusion, we still do not know what causes shimmy on a bike. From Mark’s and my experience, it is unrelated to top tube diameter. A handlebar bag does increase the likelihood of shimmy on Mark’s Ti Cycles, but many other bikes with handlebar bags do not shimmy. We found that we could eliminate most of the shimmy on one of the worst bikes we experienced, by replacing the Chris King headset with a needle-bearing Stronglight model. If your bike shimmies, it is worth a try.
Vaimentamaton jousitus toimii paremmin vain jos jousitus pystyy palauttamaan hallitusti varastoimansa energian eteenpäin menoa hyödyttäväksi.
Tossa (https://www.renehersecycles.com/suspension-losses/) on vibration/suspension losses selostettu aika hyvin ja ihan siellä lopussa kuva siitä, miten Heinen mielestä renkaat pystyy palauttamaan osan energiasta liikkeeksi oikeaan suuntaan. Mitä jäykempi rengas, sitä enemmän nekin vaimentaa ja hukkaa energiaa siihen vaimennukseen. Tuostakin tieteellisempi todistuaineisto puuttuu, joten saa uskoa, jos haluaa, mutta ei ole pakko :)
^ Nettijuttujen perusteella wobblaus tai shimmyäminen ei ole pelkästään rungon joustavuudesta riippuvainen asia, vaikka löysemmät taitavat olla riskaabelimpia sen suhteen. Ilmeisesti myös isot rungot shimmyää helpommin kuin pienet putkista riippumatta. Silti lähimainkaan kaikki isotkaam joustavat ei rungot ei shimmyä ja toisaalta jotkut kuiturungotkin tekee sitä.
Jos Rolleri jätetään laskuista pois, niin noi mun loput kolme teräsrunkoa on aika kaukana noista Heinen Kaisei-putkisista plaanausrungoista, kun niissä on 31,8 mm vaakaputket ja 38 mm viistoputket ja Heinen tai jonkun muun ”plaanausspesialistin” mittapuun mukaan ne ei varmaan plaanaa ollenkaan riittävästi. Niitten kanssa ei ole koskaan ollut mitään shimmyämiseen viittavaakaan ongelmaa. Silti niitten kanssa polkeminen on luonnollisempaa kuin Stigmatalla. Jos mä nyt vielä yhden teräsrungon teetän, tulee siihen 28,6 mm vaakaputki.
Heinella on muuten tommonen ohjainlaakeriteoria wobblaukseen liittyen:
Bicycle Quarterly, Volume 6, Number 3
Curing Shimmy on a Bike
by Jan Heine and Mark Vande Kamp
Some bikes shimmy, others don’t, even if they are made from the same tubes. Some believe that poor frame alignment is the cause for shimmy, but we have ridden modern custom frames from very reputable builders that shimmied, even though they appeared to be aligned very well. Yet many older frames with unknown histories do not shimmy, despite being obviously misaligned.
Looking at the variables involved, Jan noticed that he never had ridden a bike with a Stronglight needle-bearing headset that shimmied, yet similar bikes (from the same maker, with the same tubing and geometry) with ball bearing headsets often shimmied.
Stronglight headsets are different from all others in that the bearings align automatically, and thus compensate for imperfections in the facing of the head tube. On a standard headset, the balls on one side tend to run looser than those on the other, because the top and bottom edges of the head tube never are perfectly parallel. Furthermore, the needle bearings of the Stronglight headset may add a little resistance to the headset, perhaps enough to dampen shimmy, but not enough to change the steering characteristics of the bike.
To see whether a different headset could make a difference in shimmy behavior, we replaced the Chris King headset on Mark’s Ti Cycles, a bike with a very strong shimmy under certain conditions, with a Stronglight needle-bearing headset. Mark rode the bike to the workshop with a load in the handlebar bag, and it was easy to provoke shimmy.
After we replaced the headset, Mark tried to induce shimmy as he had before, but the bike no longer shimmied. After numerous attempts, he finally got the bike to shimmy briefly, but instead of continuing until Mark put his knee on the top tube, the shimmy now attenuated on its own within a few oscillations. We then loaded the handlebar bag with about 4 kg (8.8 lbs.). Still, the bike’s shimmy was gone in most speed ranges. Only when coasting downhill no hands at 40 km/h (25 mph), a violent shimmy occurred that was beyond the capacity of the headset’s dampening. Placing one hand on the handlebars immediately stopped the shimmy. Mark rarely rides no-hands at speeds this high, so the shimmy problem on this bike has been mostly eliminated with a simple headset change.
In conclusion, we still do not know what causes shimmy on a bike. From Mark’s and my experience, it is unrelated to top tube diameter. A handlebar bag does increase the likelihood of shimmy on Mark’s Ti Cycles, but many other bikes with handlebar bags do not shimmy. We found that we could eliminate most of the shimmy on one of the worst bikes we experienced, by replacing the Chris King headset with a needle-bearing Stronglight model. If your bike shimmies, it is worth a try.Meinaako tämä Shimmyäminen siis tangon heilumista/vatkaamista? Mitä moottoripyöräpuolella kutsutaan tankslapperiksi?
Edit. Googlasin, ja tarkoittaa. En ole omassa huomannut, mutta voishan tollasta neulalaakeria silti kokeilla
Huoleton
29.09.2021, 09.27
Aika huimalta kuulostaa noi Heinen plaanausteoriat. Sitä en voi tietää onko toi totta vai ei, mutta näyttää sellaselta perus pseudotieteelliseltä hutulta.
Foorumikirjotteluiden lisäksi en ole huomannut kenenkään muun löytävän tai toteavan samaa ilmiötä.
Se double blind testi minkä ne oli tehnyt eri rungoilla näytti mielenkiintoselta, muttei siitä sitten löytynyt tarkempaa kuvausta. Kai jossain vanhalla lehdessä ollut.
Tässä on pätkä siitä tyylistä mitä tarkoitan pseudotieteellä:
https://www.renehersecycles.com/the-biomechanics-of-planing/
"Frame flex acts like a spring. Finite element analysis models (above) have shown that almost all energy that you input into the frame as flex gets returned into the drivetrain, powering the bike. (Very little is lost to hysteresis – bike frames don’t get hot as they flex.)
This stored energy is released when the pedal stroke approaches the dead spots. The right type of frame flex thus prolongs your power stroke, allowing you to put more power into the bike without having to accelerate it more."
Siinä yllä on siis käsin piirretty kuvasarja joka "näyttää" tämän. Alla vielä kuva seiväshyppääjästä.
Tossa ei siis kuitenkaan näytetä miten se jousto palaa voimansiirtoon (vaikka niin väitetään).
Se, että runko ei kuumene ei tarkota etteikö energiaa huku, lämepeneminen riittää.
Varastoitu energia kyllä vapautetaan kun "dead spot" lähenee, mutta se minne se menee jää selittämättä.
Toi viimenen lause on ihan täytää käsienheiluttelua ilman mitään perusteita.
Tämä kaikki voi silti olla totta. Nämä tekstit vaan ei ole kovin vakuuttavia.
Tota ilmiötähän on helppo testata niin että menee pyörän päälle ja painaa putkelta kampea voimalla alas ala-asennossa. Runko taipuu niin että keskiö liikkuu sivulle. Kun painamisen lopettaa niin runko palautuu suoraksi. Runko ei kuumene ja pyörä ei liiku eteenpäin.
Jos tota teoriaa katsoo toisinpäin niin siinä sanotaan että pidempi polkaisuliike mahdollistaa suuremman voimantuoton.
Sitten seuraavaksi että rungon jousto mahdollistaa pidemmän polkaisun.
Ja sitten vielä että rungon jousto ei merkittävästi hukkaa energiaa.
Tuosta kuitenkin puuttuu se osa miten suurempi voimantuotto per polkaisu sitten saa pyörän kulkemaan kovempaa. Eikö samaa pääse ihan isommalla vaihteella tai pidemmällä kammella?
Tossa (https://www.renehersecycles.com/suspension-losses/) on vibration/suspension losses selostettu aika hyvin ja ihan siellä lopussa kuva siitä, miten Heinen mielestä renkaat pystyy palauttamaan osan energiasta liikkeeksi oikeaan suuntaan. Mitä jäykempi rengas, sitä enemmän nekin vaimentaa ja hukkaa energiaa siihen vaimennukseen. Tuostakin tieteellisempi todistuaineisto puuttuu, joten saa uskoa, jos haluaa, mutta ei ole pakko :)
Tuo ja jonkun toisenkin vastaava tarina on tullut luettua. Ja itse ilmiöstä ts. renkaan ulkopuolisen osan systeemiä (pääasiassa kuski, mutta jos sattuu olemaan tavaraa kyydissä niin siellä sama ilmiö) värinöiden energian häviöt samaa mieltä.
Se haastavampi osuus tarinaa onkin sitten tuo joustavien komponenttien (rengas tai rungon osa yleensä joustohaarukka tai takana vastaava jousituskomponentti) vaimennuksen merkitys. Sinänsä Heinen ajatus renkaan tai joustavan teräshaarukan palautuvasta (elastisesta) energiasta on oikeansuuntainen, mutta hän ei mielestäni pohdi kovinkaan syvällisesti missä olosuhteissa tuo toteutuu ja milloin taas energian palautuminen ei palvele eteenpäin menoa tai muuta kaivattua asiaa. Heine on fiksun oloinen kaveri ja aiempaa historiasta laajaa kokemusta myös maastopyöristä, mutta itselle on syntynyt kuva että hän on nyt jäänyt hieman liian jumiin pyörimään oman "ATB" ajattelunsa ympärille sensijaan että laaja-alaisesti seuraisi mitä muualla tapahtuu, etenkin maastopyörien osalta ollaan pitkään tarmokkaasti ratkottu tasapainoa etenemisen tehokkuuden ja hallinnan välillä erilaisissa maasto-olosuhteissa (xc, trail, enduro, dh jne.) jossa on pakostakin syntynyt paljon tietämystä joka on nähdäkseni relevanttia ATB-touhuun myös, toki fiksusti tulkiten ja soveltaen eikä suoraan kopioiden. Tulkkasin muuten oheisen:
Interestingly, the RockShox fork was more comfortable, but no more efficient, than the flexible steel fork of my Alex Singer. Some energy gets lost in the RockShox’s elastomer damping, whereas the undamped Singer fork has next to no internal losses.
niin että RS ja Singer olivat yhtä tehokkaita, mutta RS mukavampi (ja Singer kevyempi, halvempi, huoltovapaa jne.). Näistä kahdesta itse ottaisin mukavuuden. Joku toinen taas toistepäin.
Ym. asiaa renkaiden osalta käsittelee mm. oheinen: https://www.singletracks.com/mtb-gear/how-do-mtb-tires-grip-we-asked-the-rubber-engineers-at-specialized-bicycles/. Maastopyörissä tutumpi juttu, kun laittaa syksyllä alle ne ihqut Magic Maryt niin pyörä pysyy kyllä limaisillakin juurilla ja kivillä hallinnassa ja etenemässä mutta rullaus kovilla pinnoilla (missä siihen kiinnittää huomion) on karua kun renkaan vaimennus on niin tehokas.
Viimeisenä ajatuksena vielä: ken ei ole koskaan tai vähään aikaan käynyt ajamassa modernia täysjousitettua 120-150mm trail-pyörää röykkypoluilla niin kannattaa käydä ottamassa tuntumat. On todella häkellyttävää miten oikein säädettynä jousitus nielee epätasaisuudet ja vaikka rullaus ei toki asfaltin tasoa ole niin se on paljon parempi kuin kuvittelisi tahi jos on käynyt sillä gravelilla yrittelemässä edetä samalla polulla.
^ joo ja mä korostan vielä, että en missään nimessä dumaa sitä Bemarin headshock-viritystä, enkä ainakaan kokeilematta ja olin siitä hetken jopa vähän innoissani. Ainoat varmat miinukset siinä on ne, että sitä ei saa kuin URSiin asennettuna tai ainakin vaatii rungon, joka on sunniteltu korkeammalle a-c:lle, paino ja varauksin systeemin monimutkaisuus (huoltotarve?).
Aika varmasti näiden gravelleille tulee käymään samoin kuin täysjoustoille. Jousitusratkaisut ovat takuulla jatkossa toimivia, mutta ne vaativat ympärilleen kallista palikkaa ja hipo runkoa, jotta paino saadaan pidettyä kurissa => hinta karkaa taivaisiin. 6-10ke gravellit ovat tulevaisuus.
Ei travel pyörät kaipaa joustoja. Aivan muita ominaisuuksia ja ne löytyy jo kevyistä teräsrunkoisista pyöristä, kumeista ja kiekoista.
Kaikenlaisilla vietereillä mennään vain metsään koko hommassa.
Ostaahan niitä mitään asioista ymmärtämättömät.
Travell pyörä ei kaipaakkaan. Niillä ajaa eläkelläiset touringia.
^ joo ja mä korostan vielä, että en missään nimessä dumaa sitä Bemarin headshock-viritystä, enkä ainakaan kokeilematta ja olin siitä hetken jopa vähän innoissani. Ainoat varmat miinukset siinä on ne, että sitä ei saa kuin URSiin asennettuna tai ainakin vaatii rungon, joka on sunniteltu korkeammalle a-c:lle, paino ja varauksin systeemin monimutkaisuus (huoltotarve?).
Aika varmasti näiden gravelleille tulee käymään samoin kuin täysjoustoille. Jousitusratkaisut ovat takuulla jatkossa toimivia, mutta ne vaativat ympärilleen kallista palikkaa ja hipo runkoa, jotta paino saadaan pidettyä kurissa => hinta karkaa taivaisiin. 6-10ke gravellit ovat tulevaisuus.
Perheessä on useampi täpäri joissa vielä hissitolpat kaikissa. Seuraus on juurikin paaton:in kuvaama ja stenu:n pelkäämä. Ostaessa tulee lisätonttuja siitä että pääsee tuttuihin lukemiin painon suhteen (referenssipisteenä aikakausi ennen järeitä jousituksia, levyjarruja, hissitolppia jne. - onneksi 1x toi sentään vähän takaisin) ja sitten lähes pakollinen tarve viedä kerran kaudessa nuo iskarihuoltoon jossa köyhtyy ~300-400 euroa per käynti per pyörä ilman että vielä askarrellaan linkkujen kanssa tai huolletaan tolppa tms.
Ymmärrän hyvin että gravelin pitää mielellään irti tuosta sopasta kun saatu hyöty on kuitenkin marginaalinen verrattuna maastureihin. Toisaalta kun itse on tässä jo sormen antanut p***le noiden muiden pyörien suhteen ja URSissa jo elastomeeri kerran vuoteen huollettava, niin ei tunnu niin pahalta liukua alamäkeä vielä pätkä lisää...
Aika huimalta kuulostaa noi Heinen plaanausteoriat. Sitä en voi tietää onko toi totta vai ei, mutta näyttää sellaselta perus pseudotieteelliseltä hutulta.
Foorumikirjotteluiden lisäksi en ole huomannut kenenkään muun löytävän tai toteavan samaa ilmiötä.
Se double blind testi minkä ne oli tehnyt eri rungoilla näytti mielenkiintoselta, muttei siitä sitten löytynyt tarkempaa kuvausta. Kai jossain vanhalla lehdessä ollut.
Tässä on pätkä siitä tyylistä mitä tarkoitan pseudotieteellä:
https://www.renehersecycles.com/the-biomechanics-of-planing/
"Frame flex acts like a spring. Finite element analysis models (above) have shown that almost all energy that you input into the frame as flex gets returned into the drivetrain, powering the bike. (Very little is lost to hysteresis – bike frames don’t get hot as they flex.)
This stored energy is released when the pedal stroke approaches the dead spots. The right type of frame flex thus prolongs your power stroke, allowing you to put more power into the bike without having to accelerate it more."
Siinä yllä on siis käsin piirretty kuvasarja joka "näyttää" tämän. Alla vielä kuva seiväshyppääjästä.
Tossa ei siis kuitenkaan näytetä miten se jousto palaa voimansiirtoon (vaikka niin väitetään).
Se, että runko ei kuumene ei tarkota etteikö energiaa huku, lämepeneminen riittää.
Varastoitu energia kyllä vapautetaan kun "dead spot" lähenee, mutta se minne se menee jää selittämättä.
Toi viimenen lause on ihan täytää käsienheiluttelua ilman mitään perusteita.
Tämä kaikki voi silti olla totta. Nämä tekstit vaan ei ole kovin vakuuttavia.
Tota ilmiötähän on helppo testata niin että menee pyörän päälle ja painaa putkelta kampea voimalla alas ala-asennossa. Runko taipuu niin että keskiö liikkuu sivulle. Kun painamisen lopettaa niin runko palautuu suoraksi. Runko ei kuumene ja pyörä ei liiku eteenpäin.
Jos tota teoriaa katsoo toisinpäin niin siinä sanotaan että pidempi polkaisuliike mahdollistaa suuremman voimantuoton.
Sitten seuraavaksi että rungon jousto mahdollistaa pidemmän polkaisun.
Ja sitten vielä että rungon jousto ei merkittävästi hukkaa energiaa.
Tuosta kuitenkin puuttuu se osa miten suurempi voimantuotto per polkaisu sitten saa pyörän kulkemaan kovempaa. Eikö samaa pääse ihan isommalla vaihteella tai pidemmällä kammella?En jaksa noita kaikkia artikkeleita(plaanauksesta) lukea, mutta onko siis niin että tuosta ei mitään numeroita saada ulos? Pelkkä fiilis siitä että toinen pyörä tuntuis kiihtyvän paremmin ei oikein riitä(ainakaan niinku perusteluksi). Pitäshän tollasen sitten näkyä vaikka tehomittarissa? Vai eikö?
Viiksi ja partavahan tuoksuinen flanellipaita mies opasti minua artesaaniolut kourassaan että mittareilla ei mitään selitellä. Teoriaa piisasi mutta sain enemmän kyllä vaikutelmaa markkinointivastaisuudesta. Minullahan on ihan sama ajaako agendaa markkinointi osaston insinööri vai lattekahvista nauttiva lippalakkihipsteri. Sama asia. Itsehän ne on kokeiltava, mieluiten vielä niin että sulla on fillaria joka lähtöönjinka perusteella edes jonkunlaisen johtopäätöksen voi vetää.
tchegge_
29.09.2021, 17.06
En jaksa noita kaikkia artikkeleita(plaanauksesta) lukea, mutta onko siis niin että tuosta ei mitään numeroita saada ulos? Pelkkä fiilis siitä että toinen pyörä tuntuis kiihtyvän paremmin ei oikein riitä(ainakaan niinku perusteluksi). Pitäshän tollasen sitten näkyä vaikka tehomittarissa? Vai eikö?Noiden mittaus ei vaatisi kovin ihmellisiä, tehomittarikammet ja jotain antureitä tärinän mittaamiseen esim akseleilta, tangosta ja vaikka satulatolpalta niin pääsisi jo alkuun.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
K.Kuronen
29.09.2021, 18.37
Heitän seuraavaa:
1. Kun runko taipuu polkimeen kohdistuvasta voimasta, niin samalla poljin painuu sisään ja alas.
2. Polkimeen kohdistuvan voiman pienetessä (jalan suoristuessa) taipuu runko samalla takaisin, sillä taipuma on suhteessa voimaan.
3. Rungon taipuessa takaisin poljin liikkuu ulos ja samalla myös ylös.
-->se suhteelinen osuus (kampikieroksesta), jona poljin on voimantuoton kannalta edullisessa asemassa on suurempi, kuin jäykemmässä rungossa. Se, mitä pitäisi mitata, on polvikulman muutos: täysin jäykässä rungossa polvikulma seuraa matemaattisen tarkasti pyöritystä, mutta veltossa rungossa funktio on toinen.
StevieRayVehkakoski
29.09.2021, 19.00
Mukavuusasiat on yksi asia ja pyörän nopeus toinen. Mä uskon helposti että sopivan joustava hyvin suunniteltu teräsrunko voi olla mukavampi kuin jäykkä hiilikuiturunko mutta jos se fleksaava teräsrunko olisi nopeampi kuin hifi-mallin hiilari niin millään muulla ei kilpaa ajettaisikaan. Fillaritehtaat, ammattitallit ym. ovat ihan muutaman miljoonan takoneet rahaa siihen että saavat runkonsa ja pyöränsä siihen malliin että niillä voitetaan.
StevieRayVehkakoski
29.09.2021, 19.42
Lisätään nyt vielä että tuollaisen pyörän rungon mallintaminen FEMillä ei ole tekijämiehille mikään eksoottinen temppu. Hiilikuituinen runko saadaan suunniteltua tarvittaessa sellaiseksi että se joustaa yhtä paljon ja samoihin suuntiin kuin teräksinen mutta veikkaan että panokset on laitettu siihen että tehdään mahdollisimman jäykkä ja kevyt runko. Ja tietysti siihen valmistustekniikan asettamat rajoitteet ja CE-vaatimukset ym. standardit päälle. Jos artesaani-teräsrungon lailla joustaville hiilikuiturungoille olisi markkinarako niin sellaisia taatusti tehtäisiin, se ei olisi teknisesti mikään erikoinen temppu.
Kyllähän niihin hiilarirunkoihin on haettu jo kauan myös mukavuutta. Ei ne enää pelkkiä rautakankia ole.
Terösrungon etu on vaan se, että siinä fleksaa myös keskiö. Kun saadaan aikaiseksi se hallittu woblaus, niin poljinvoima palautuu moninkertaisesti asfalttiin.
tchegge_
29.09.2021, 20.15
Kyllähän niihin hiilarirunkoihin on haettu jo kauan myös mukavuutta. Ei ne enää pelkkiä rautakankia ole.
Terösrungon etu on vaan se, että siinä fleksaa myös keskiö. Kun saadaan aikaiseksi se hallittu woblaus, niin poljinvoima palautuu moninkertaisesti asfalttiin.
Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa. Jos rungosta tuleva liike siirtyy poljinvoiman kautta "ylimääräisenä" työnä asvalttiin, siirtyy myös sama voima jalkaa vasten joka tarkoittaisi suurempaa rasitusta lihaksiin.
Itse näkisin mututuntumalla että kyseessä olisi enemmän just päinvastoin, eli tiestä tulevan korkeataajuuksisen tärinän vaimentuminen.
Hondahan muistaakseni näihin törmäsi aikanaan DH-projektissaan. Huomasivat löysemmän rungon olevan nopeampi kuin jäykempi versio.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
K.Kuronen
29.09.2021, 20.16
Jatketaan:
Mitä suurempi voima on tuotettava, sitä vähemmän on toistoja käytettävissä (onko näin?). Keskiöstä taipuisassa rungossa saman tehon tuottamiseen riittää hieman pienempi (huippu)voima, sillä vaikutusmatka (osuus kampikierroksesta) on pidempi.
Eikö tuo Heine ole enemmän randonneur-miehiä. Se mikä on pro-kuskille paras ratkaisu ei ehkä ole pitkää matkaa ajavalle paras.
(En tiedä, kunhan testaan ajatuksia)
Sänkyhommat ja pyöräily on ainoat urheilulasit, joissa asioiden ajatellaan toimivan niin, että jäykin väline on absoluuttisesti paras väline. Kaikissa muissa äkkiseltään mieleen tulevissa urheilulajeissa tiedetään, että oikealla tavalla joustava väline toimii paremmin :)
Jos joku keksisi väittää, että lätkämaila hukkaa energiaa, koska pelaajan mailaan välittämä liike-energia absorboituu mailanvarteen mailan joustaessa, niin kuinka moni uskoisi? Tuli vaan mieleen, kun joku puhui pseudotieteistä.
Silti mun mielestä kuitenkin enemmän on merkitystä sillä, että se wattien tuottaminen tuntuu kevyemmältä, kun runko elää sopivasti mukana, ei niinkään sillä, että välittyykö kaikki watit tiehen vai häviääkö niistä osa sanotaan nyt sitten vaikka rungon lämpenemiseen. Kyse on enemmän polkemisen fysiologiasta kuin polkupyörän fysiikasta. Eron huomaa parhaiten putkelta ajaessa. Sopivasti joustava runko väsyttää jalkoja vähemmän. Alumiinirunkoinen sinkula oli ihan kauhea polkea. Setämiehen fysiologia on erilainen kuin pro tourin kisakuskin ja siksi setämiehellä toimii paremmin vähemmän jäykkä pyörä kuin pro tourin kisakuskilla.
Olen siinä mielessä onnekkaasa asemassa, että olen pystynyt ajamaan paljon ja hyvin erilaisilla pyörillä, niin tiedän, mikä mulla toimii parhaiten eikä tarvitse putkinäköisesti uskoa kenenkään teorioihin.
Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa.
Se viimeinen lause taisi olla Paatonin sarkastista kettuilua eikä siten tarkoitettu ihan vakavasti otettavaksi väitteeksi.. :)
Mukavuusasiat on yksi asia ja pyörän nopeus toinen. Mä uskon helposti että sopivan joustava hyvin suunniteltu teräsrunko voi olla mukavampi kuin jäykkä hiilikuiturunko mutta jos se fleksaava teräsrunko olisi nopeampi kuin hifi-mallin hiilari niin millään muulla ei kilpaa ajettaisikaan. Fillaritehtaat, ammattitallit ym. ovat ihan muutaman miljoonan takoneet rahaa siihen että saavat runkonsa ja pyöränsä siihen malliin että niillä voitetaan.Pitkiä sorakisoja nyt ei ole vielä kovin kauaa ajettu(siis sen jälkeen kun asvaltti keksittiin), niin tuskin on gravelpyörien kehitykseen ihan miljoonakaupalla rahaa laitettu. Ja pitkässä sorakisassa se mukavuus on myös nopeutta
K.Kuronen
29.09.2021, 21.09
Se, mitä pitäisi mitata tehon lisäksi, on polkimeen kohdistuva voima kampikierroksen aikana.
Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa. Jos rungosta tuleva liike siirtyy poljinvoiman kautta "ylimääräisenä" työnä asvalttiin, siirtyy myös sama voima jalkaa vasten joka tarkoittaisi suurempaa rasitusta lihaksiin.
Itse näkisin mututuntumalla että kyseessä olisi enemmän just päinvastoin, eli tiestä tulevan korkeataajuuksisen tärinän vaimentuminen.
Hondahan muistaakseni näihin törmäsi aikanaan DH-projektissaan. Huomasivat löysemmän rungon olevan nopeampi kuin jäykempi versio.
Lähetetty minun laitteesta TakapalkillaTohon Hondan dh pyörään liittyen sellanen, että esimerkiksi Man Saaren TT ajoihin moottoripyörien rungot on usein tehty joustavammiksi.
Se, mitä pitäisi mitata tehon lisäksi, on polkimeen kohdistuva voima kampikierroksen aikana.Tämänhän se tehokampi/poljin mittaakin. Mutta antaa tiedon ulos Watteina ja siihen kaavaan tulee mukaan pyörimisnopeus.
Mutta kyllä sen pitäs ihan pelkällä tehomittarilla näkyä. Ajaa tasaisella teholla samaa lenkkiä useemman kerran niin aika hyvän kuvan antaa, jollei tosiaan ole ihan marginaalisista asioista kyse.
Siihen mä kyllä uskon että tollasella notkealla pyörällä ajettu 200km lenkki rasittaa kokonaisuudessa vähemmän kun jäykkä pyörä.
tchegge_
29.09.2021, 22.05
Se viimeinen lause taisi olla Paatonin sarkastista kettuilua eikä siten tarkoitettu ihan vakavasti otettavaksi väitteeksi.. :)Kulttimaineeseen hakeutuvien gurujen ja lämpimikseen paskaa puhuvien setämiesten juttujen erottaminen on välillä vaikeaa. [emoji23]
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
No no, ei nyt olla tuollaisia :)
Pitkiä sorakisoja nyt ei ole vielä kovin kauaa ajettu(siis sen jälkeen kun asvaltti keksittiin), niin tuskin on gravelpyörien kehitykseen ihan miljoonakaupalla rahaa laitettu. Ja pitkässä sorakisassa se mukavuus on myös nopeutta
Juurikin näin. Isot renkaat ja tulevaisuudessa jousitusta molempiin päihin. Taidettiin lahden gravell kisakin voittaa viikonloppuna täysjoustolla.
Tai tietysti sellainen itseajetteleva ja ohjaava vopeltaja osaisi kiertää patikkoisessa alamäessä kivetkin :)
Huoleton
29.09.2021, 23.16
Jos joku keksisi väittää, että lätkämaila hukkaa energiaa, koska pelaajan mailaan välittämä liike-energia absorboituu mailanvarteen mailan joustaessa, niin kuinka moni uskoisi? Tuli vaan mieleen, kun joku puhui pseudotieteistä.
Ei varmaan kukaan ole väittänyt että rungon taivuttamiseen varastoitu energia absorboituisi runkoon kokonaan.
Plaanausteoria on menee mun käsityksen mukaan näin:
1. Sopivasti joustavalla rungolla pääsee kovempaa (tai samaa vauhtia vähemmällä rasituksella).
2. Tämä ilmiö on havaittavissa vain tietyllä kuskille sopivasti joustavalla rungolla.
3. Ilmiö johtuu siitä, että:
3a Rungon joustoon sidottu energia muuttuu eteenpäin vieväksi voimaksi polkaisun kuollessa kohdassa.
3b Tämä mekanismi parantaa pyörän kulkua, koska polkaisusta tule pidempi.
Sitten on jotain täysin epärelevanttia höpinää veneen plaanauksesta ja kuva seiväshyppääjästä. Se voitaneen ohittaa tässä.
Pseudotiedettä tässä on se, että käytetään tieteelliseltä vaikuttavia termejä ja kuvaustapoja, jotka kuitenkin sisällöltään on lähinnä spekulointia ja mielikuvamaalailua.
Silti kohta 1. voi olla totta.
Kohta 2. tekee hommasta kuitenkin epäuskottavan kun aina voidaan vedota että "ei tämä runko just sulle, mutta muuten". Siitä huolimatta 1. voi olla edelleen totta.
Kohta 3. on vaan huono selitys. Pidemmän polkaisun saa tehtyä myös pidemmillä kammilla (pidempi matka) tai isommalla vaihteella (pidempi aika). Edelleen 1. voi olla totta, mutta 3. on vaan huono selitys sille.
Jos 1. on totta niin olisi kiva ymmärtää sen oikea selitys.
Tämän kaiken päälle on sitten kaikenlaisia vääriä analogioita mm. veneen plaanauksesta ja muusta jotka ei vaan liity asiaan mitenkään kun ehkä ohuesti mielikuvatasolla.
Ja kyllä osa pelaajan mailaan välittämästä energiasta vaan sinne mailaan jää.
Huoleton
29.09.2021, 23.19
En jaksa noita kaikkia artikkeleita(plaanauksesta) lukea, mutta onko siis niin että tuosta ei mitään numeroita saada ulos? Pelkkä fiilis siitä että toinen pyörä tuntuis kiihtyvän paremmin ei oikein riitä(ainakaan niinku perusteluksi). Pitäshän tollasen sitten näkyä vaikka tehomittarissa? Vai eikö?
Joo ne oli tehnyt ihan asiallisen olosen testin jonka tuloksena joku oli ajanut jotain 120W kovempaa jollain pyörällä. Just ton testin kuvaus on jossain vanhassa lehdessä mitä ei sitten ollut luettavissa.
Kirjotuksesta ei oikein selvinnyt mitä sinnä oli mitattu ja miten. 120W kuulosta aika hurjalta erolta kuitenkin.
K.Kuronen
30.09.2021, 07.59
Tämänhän se tehokampi/poljin mittaakin. Mutta antaa tiedon ulos Watteina ja siihen kaavaan tulee mukaan pyörimisnopeus.
Voimaa tietenkin mitataan ja teho lasketaan. Tarkoitin, että pitäisi pystyä tarkastelemaan polkimeen kohdistunutta voimaa kampikierroksen aikana ja sen esiintymisen osuutta kampikieroksen aikana.
Voimaa tietenkin mitataan ja teho lasketaan. Tarkoitin, että pitäisi pystyä tarkastelemaan polkimeen kohdistunutta voimaa kampikierroksen aikana ja sen esiintymisen osuutta kampikieroksen aikana.Luultavasti tuonkin saa ulos ihan tehokammista. Mulla vaan vasemmalta mittaava kampi, ja garminissa näkyy yhteenvedossa "vääntömomentin teho" prosentteina, sekä poljennan tasaisuus.
K.Kuronen
30.09.2021, 08.07
...
Kohta 3. on vaan huono selitys. Pidemmän polkaisun saa tehtyä myös pidemmillä kammilla (pidempi matka) tai isommalla vaihteella (pidempi aika). Edelleen 1. voi olla totta,
....
Pidemmillä kammilla, kadenssin pysyessä samana, nousee polkimen kehänopeus. Isommalla vaihteella, mutta nopeuden pysyessä samana, laskee kadenssi.
Jos voimaa mittaisi ketjusta, niin mikäli sopivasti joustavalla rungolla ajettaessa voisi ajaa vähän kauemmin väsymättä, niin ketjussa olisi veto päällä vähän suuremman osan ajasta ja mitattu voima olisi vähän pienempi, kuin jäykällä rungolla.
F. Kotlerburg
30.09.2021, 08.42
Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.
Sotanorsu666
30.09.2021, 09.17
Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.
Siperia opettaa. Seuraavaan pyörään sitten sähköt.
Oli mielenkiintoinen tilanne, kun MTB-porukkalenkille saapui kokonainen perhe ilman sähkövaihtajien akkuja. No, joku ne ehti autolla tuoda sieltä jostakin pianon päältä laturista.
K.Kuronen
30.09.2021, 10.01
...
Sorateillä on hiljaista.
Strava on alkanut jakaa ahkeralle(?) tunnustusta:
https://live.staticflickr.com/65535/51534936779_025f46f83a_o.jpg
Että ei aivan hirvittävän runsasta ole gravelin ajaminen, ainakaan Stravassa.
Strava on alkanut jakaa ahkeralle(?) tunnustusta:
https://live.staticflickr.com/65535/51534936779_025f46f83a_o.jpg
Että ei aivan hirvittävän runsasta ole gravelin ajaminen, ainakaan Stravassa.
Ei siitä oo kun pari viikkoa kun ajoin lavamäentiellä maasturilla, menossa kuhankuonon reitille. Strava ei vaan ollut päällä jotta akku riittää luurissa. :)
Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.
Khyl. Max 3tkm/vaijeri, muuten se joskus naksahtaa jossain korvessa.
Ei siitä oo kun pari viikkoa kun ajoin lavamäentiellä maasturilla, menossa kuhankuonon reitille. Strava ei vaan ollut päällä jotta akku riittää luurissa. :)
Niimut ei yhdellä ajokerralla legendaksi pääse.
F. Kotlerburg
30.09.2021, 11.37
Oli mielenkiintoinen tilanne, kun MTB-porukkalenkille saapui kokonainen perhe ilman sähkövaihtajien akkuja. No, joku ne ehti autolla tuoda sieltä jostakin pianon päältä laturista.
No se saatiin ratkaistua hetkessä. Toisin kuin jumissa olevat vaihdevaijerit sisäisellä vedolla.
JohannesP
01.10.2021, 11.22
Mikä oli jumahduksen syy? Useimmiten kuulee Shimanon kahvojen pätkimistä vaijereista, mutta harvemmin jumiutuneista ellei sit jätä kaikkea huoltoa tekemättä.
Kesälläkin tulee gravelilla ajettua polkuja, mutta silloin se on lähes ainoastaan reittivalintojen sanelema "pakko", esim. metsäautoteiden päiden "siltaaminen" tms. Tallissa olevat maasturit ovat polkuajoa varten, joten gravelin rooli on ollut täyttää muita tarpeita. Liekö nyt syksyn myötä kylmenevä ajoviima vai vaihtelun halu ajanut nyt omaa gravel ajoakin poluille. Siinä kaikenlaisia polkuja ajellessa tuli pohdittua mikä vaikuttaa gravelin kykyyn edetä poluilla.
Tärkeimmäksi nousi renkaan ilmatila, rengaspaineen optimointi ja niitä seuraavana renkaan kumilaatu + kuvio. Omaan URSiin max-koko on 45c jonka Rambler 45c täyttää melko lailla kokonaan. Ilmatilaa on näissä sen verran että uskaltaa ajaa kertaluokkaa pahemmilla poluilla kun yleis-gravelointiin muuten loistavat 40c Terra Speedit. Vielä isompi rengas toisi lisää kykyä ainakin jonkin verran, mutta kokeilematta vaikea sanoa miten nopeasti hyöty vähenisi ja gravelin rajoitteet tulisivat vastaan muissa tekijöissä. Rengaspaineen optimointi on tärkeää: Alhainen paine tuo mukavuutta, pitoa ja hallintaa kun rengas muotoutuu kiviin ja juuriin. Toisaalta tyypilliselle ruohoa-soraa-mutaa-hiekkaa cx-radalle optimoitu paine on liian alhainen röllipolkujen terävien kivien takia. Sopiva optimi on kokemusteni mukaan yllättävän kapea alue, noin 2 psi luokkaa.
Jalkautumisen ja poluilla ajamisen riskien osalta hallitsevaksi tekijäksi nousi otb-herkkyys. Gravelini ohjaamo on viritetty hyvin lähelle maantiepyörääni, asento siis varsin pitkä ja matala, joten etupään keventäminen ei ole helppoa kun ote hoodeilla. Onneksi kompensoimassa on URS M-koon erittäin (poikkeuksellisen) pitkä front centre (lyhyellä stemmillä) joka vähentää otb-ongelmaa. Siltikin silloin kun jalkautuminen poluilla tapahtui niin se oli joko hitaassa vauhdissa isossa kivikossa kun etupää tökkäsi ja takapää keveni sen verran että veto lakkasi tai sitten oli kohtia jotka pitäisi ajaa vauhdilla mutta kantti ei riittänyt yrittää kokeilla meneekö vai tuleeko vain vauhdin ryydittämä ripeä otb esim. keskellä ilmajuurien kenttää. Nyt kun on röllipolkua enemmän ajanut URSilla niin koko ajan on uskaltanut useammista kohdista yrittää ja useimmiten positiivisella yllättymisellä.
Mielenkiintoista olisi kuulla niiltä jotka ajavat polkuja lyhyemmillä / perinteisillä fillareilla miten kokevat otb-problematiikan. Kompensoiko otb-herkkyyttä esim. keulan helpompi keventäminen jos ajoasento viritetty leppoisen pystyksi?
Mikä ei sitten mielestäni vaikuttanut etenemiseen merkittävissä määrin:
- Gravel flare-tanko: sellaisen vaihdoin itse pois (nyt 44cm maantie 3T). Hood-otteen leveys ratkaisee minulla koska ala-ote veisi painoa liian alas. Toki flare-tangosta voisi olla iloa jos tangon nostaisi selvästi ylemmäksi nykyisestä. Toisaalta nyt tuntuu että ei ratkaiseva tekijä ole 2-4cm lisää leveyttä - verrokkina kun on maasturit joissa 72 - 76cm leveät tangot jolloin tanko tuo pyörän hallintaan ihan eri otteen.
- Loiva ohjauskulma haittapuolet: joissakin URS arvosteluissa on todettu kuinka 70ast HA ohjaus on hidas mutkaisille poluille. Kenties fiilis-mielessä, mutta 70ast ja 44cm on maasturini 66ast ja 76cm ohjaamoon verrattuna hyper-nopea enkä koe mitenkään rajoittavan sitä miten saan kiviä yms. kierreltyä.
- Droppi-tolppa: Edelleenkään en koe mitään kiinnostusta sellaiseen gravelissani. Yksikään alamäki ei ole sen takia jäänyt ajamatta (jos siis uskallan muuten gravelilla ajaa) ja hitaassa kivikko peippailussa kun ajetaan putkelta niin en ole kokenut satulan olevan tiellä.
Joka tapauksessa hauskaahan gravelilla on polkuja taaplata ja saa motoriikka taas erilaista ärsykettä & silmä oppii uutta ajolinjan valinnasta. Muutaman lenkin jälkeen taas sitten kaipaa vaihteluksi sitä vauhtia mitä maasturi antaa, saa reaktionopeuskin taas vähän ärsykettä.
Mä otin tälle syksylle stemmiä 10mm lyhemmäksi, nyt enää 120. Ei se ajoasentoon vaikuta millän tapaa. Vähän helpompi tosiaan muutella painopistettä ja mielestäni fillari ei keuli jyrkissä nousuissa enää yhtä herkästi.
Tuon lyhemmän stemmin myötä en ole kyllä itsekkään osannut kaivata enää dropperia.
Rengaspaineen alue on tosiaan kapea. Itse painan nyt 72kg ja 42mm resolute ajossa. 2-2.2bar on sopiva. Yhtään alle ja rengas lyö kyllä pohjaan pahimmissa kivikoissa ja juurakko laskuissa. Enemmän ja rengas ihan liian kova ajaa.
Noilla paineilla ei kuitenkaan pohjaa, enkä taida pienempiä paineita/inserttejä edes kaivata. Alle 2bar, niin eturengas alkaa muljahtelemaan assulla ajaessa.
Muutenkin aikalailla samoja huomioita. Ei alaotteelta voi ajaa kovaa huonossa maastossa. Painopiste menee liian alas. Assulla aerona ajaessa yläote, tai tangon keskeltä ajaminen on nopeampaa. Itse ajelen alaotteelta aika harvoin.
Kesälläkin tulee gravelilla ajettua polkuja, mutta silloin se on lähes ainoastaan reittivalintojen sanelema "pakko", esim. metsäautoteiden päiden "siltaaminen" tms. Tallissa olevat maasturit ovat polkuajoa varten, joten gravelin rooli on ollut täyttää muita tarpeita. Liekö nyt syksyn myötä kylmenevä ajoviima vai vaihtelun halu ajanut nyt omaa gravel ajoakin poluille. Siinä kaikenlaisia polkuja ajellessa tuli pohdittua mikä vaikuttaa gravelin kykyyn edetä poluilla.
Tärkeimmäksi nousi renkaan ilmatila, rengaspaineen optimointi ja niitä seuraavana renkaan kumilaatu + kuvio. Omaan URSiin max-koko on 45c jonka Rambler 45c täyttää melko lailla kokonaan. Ilmatilaa on näissä sen verran että uskaltaa ajaa kertaluokkaa pahemmilla poluilla kun yleis-gravelointiin muuten loistavat 40c Terra Speedit. Vielä isompi rengas toisi lisää kykyä ainakin jonkin verran, mutta kokeilematta vaikea sanoa miten nopeasti hyöty vähenisi ja gravelin rajoitteet tulisivat vastaan muissa tekijöissä. Rengaspaineen optimointi on tärkeää: Alhainen paine tuo mukavuutta, pitoa ja hallintaa kun rengas muotoutuu kiviin ja juuriin. Toisaalta tyypilliselle ruohoa-soraa-mutaa-hiekkaa cx-radalle optimoitu paine on liian alhainen röllipolkujen terävien kivien takia. Sopiva optimi on kokemusteni mukaan yllättävän kapea alue, noin 2 psi luokkaa.
Jalkautumisen ja poluilla ajamisen riskien osalta hallitsevaksi tekijäksi nousi otb-herkkyys. Gravelini ohjaamo on viritetty hyvin lähelle maantiepyörääni, asento siis varsin pitkä ja matala, joten etupään keventäminen ei ole helppoa kun ote hoodeilla. Onneksi kompensoimassa on URS M-koon erittäin (poikkeuksellisen) pitkä front centre (lyhyellä stemmillä) joka vähentää otb-ongelmaa. Siltikin silloin kun jalkautuminen poluilla tapahtui niin se oli joko hitaassa vauhdissa isossa kivikossa kun etupää tökkäsi ja takapää keveni sen verran että veto lakkasi tai sitten oli kohtia jotka pitäisi ajaa vauhdilla mutta kantti ei riittänyt yrittää kokeilla meneekö vai tuleeko vain vauhdin ryydittämä ripeä otb esim. keskellä ilmajuurien kenttää. Nyt kun on röllipolkua enemmän ajanut URSilla niin koko ajan on uskaltanut useammista kohdista yrittää ja useimmiten positiivisella yllättymisellä.
Mielenkiintoista olisi kuulla niiltä jotka ajavat polkuja lyhyemmillä / perinteisillä fillareilla miten kokevat otb-problematiikan. Kompensoiko otb-herkkyyttä esim. keulan helpompi keventäminen jos ajoasento viritetty leppoisen pystyksi?
Mikä ei sitten mielestäni vaikuttanut etenemiseen merkittävissä määrin:
- Gravel flare-tanko: sellaisen vaihdoin itse pois (nyt 44cm maantie 3T). Hood-otteen leveys ratkaisee minulla koska ala-ote veisi painoa liian alas. Toki flare-tangosta voisi olla iloa jos tangon nostaisi selvästi ylemmäksi nykyisestä. Toisaalta nyt tuntuu että ei ratkaiseva tekijä ole 2-4cm lisää leveyttä - verrokkina kun on maasturit joissa 72 - 76cm leveät tangot jolloin tanko tuo pyörän hallintaan ihan eri otteen.
- Loiva ohjauskulma haittapuolet: joissakin URS arvosteluissa on todettu kuinka 70ast HA ohjaus on hidas mutkaisille poluille. Kenties fiilis-mielessä, mutta 70ast ja 44cm on maasturini 66ast ja 76cm ohjaamoon verrattuna hyper-nopea enkä koe mitenkään rajoittavan sitä miten saan kiviä yms. kierreltyä.
- Droppi-tolppa: Edelleenkään en koe mitään kiinnostusta sellaiseen gravelissani. Yksikään alamäki ei ole sen takia jäänyt ajamatta (jos siis uskallan muuten gravelilla ajaa) ja hitaassa kivikko peippailussa kun ajetaan putkelta niin en ole kokenut satulan olevan tiellä.
Joka tapauksessa hauskaahan gravelilla on polkuja taaplata ja saa motoriikka taas erilaista ärsykettä & silmä oppii uutta ajolinjan valinnasta. Muutaman lenkin jälkeen taas sitten kaipaa vaihteluksi sitä vauhtia mitä maasturi antaa, saa reaktionopeuskin taas vähän ärsykettä.Alaote on myös jonku verran taaempana kun huput, ja taitaa samalla siirtää pyrstöä lähes väkisin taaemmaksi. Ite kyllä ajan pahat paikat alaotteella, tai ajoin ennen kun vaihdoin kokeeksi perinteisen tangon jossa ei ole flarea(tällä en ole vielä pahassa paikassa ollut).
Edit. Ja stemmikin on niin alhaalla kun sen saa.
Joni Kani
03.10.2021, 17.43
On niin pitkä ketju että olen luultavasti aasi ja kysyn kuitenkin: Mikäs gravel voisi kiekkija vaihtamalla olla sekä soratie/polku-ohjus että maantie-raketti vai onko ihan turhaa haaveilua...
Woop woop! Fenix-lintu lentää taas. Kuis moni on saanut mahdollisuuden ajaa samaa runkoa kahdella eri geometrialla..? :D
Hyvä tosta vielä tuli. Parempi kuin ekan rempan jäljiltä. Mahdollisesti parempi kuin uutena. Pelkkää hymyä oli lyhyt testilenkki tänään. Nyt voisin mieluusti jonkun vuoden vaan ajaa, ilman isompia remppoja..
https://live.staticflickr.com/65535/51545704623_cd3ccf2c5b_k.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/51545458891_4b2ed25524_k.jpg
On niin pitkä ketju että olen luultavasti aasi ja kysyn kuitenkin: Mikäs gravel voisi kiekkija vaihtamalla olla sekä soratie/polku-ohjus että maantie-raketti vai onko ihan turhaa haaveilua...Melkein mikä vaan. Toiset kiekot 650b ja toiset sit sinne maantiensuuntaan. Tai no ehkä polkuohjusta ei kyllä saa mistään grävelistä.
Mä otin tälle syksylle stemmiä 10mm lyhemmäksi, nyt enää 120. Ei se ajoasentoon vaikuta millän tapaa. Vähän helpompi tosiaan muutella painopistettä ja mielestäni fillari ei keuli jyrkissä nousuissa enää yhtä herkästi.
Tuon lyhemmän stemmin myötä en ole kyllä itsekkään osannut kaivata enää dropperia.
Rengaspaineen alue on tosiaan kapea. Itse painan nyt 72kg ja 42mm resolute ajossa. 2-2.2bar on sopiva. Yhtään alle ja rengas lyö kyllä pohjaan pahimmissa kivikoissa ja juurakko laskuissa. Enemmän ja rengas ihan liian kova ajaa.
Noilla paineilla ei kuitenkaan pohjaa, enkä taida pienempiä paineita/inserttejä edes kaivata. Alle 2bar, niin eturengas alkaa muljahtelemaan assulla ajaessa.
Muutenkin aikalailla samoja huomioita. Ei alaotteelta voi ajaa kovaa huonossa maastossa. Painopiste menee liian alas. Assulla aerona ajaessa yläote, tai tangon keskeltä ajaminen on nopeampaa. Itse ajelen alaotteelta aika harvoin.
Alaote on myös jonku verran taaempana kun huput, ja taitaa samalla siirtää pyrstöä lähes väkisin taaemmaksi. Ite kyllä ajan pahat paikat alaotteella, tai ajoin ennen kun vaihdoin kokeeksi perinteisen tangon jossa ei ole flarea(tällä en ole vielä pahassa paikassa ollut).
Edit. Ja stemmikin on niin alhaalla kun sen saa.
"Enää" 120mm. Huh, URSissa mulla 70mm ja miettinyt josko siitä vielä niistäisi 10mm vai näyttääkö vielä hassummalta kuin nyt. Mutta taitaa olla myös reachissa näissä fillareissa eroa.
45c Ramblerit sallii edessä 1.8bar paineet kivikossa, perus-soralla voi mennä sen alle (kuski samoin 72kg). Kyllähän se matalilla paineilla lyökin satunnaisesti lenkillä lävitse, mutta niin kauan kuin se on sellainen pehmeä "thump" niin optimissa ollaan. Silloin kun gummit on polku-vireessä niin se miltä ne tuntuu assulla ei ole tietenkään enää optimi.
Alaotteen ongelma minulla on se, että se ei salli enää paljon syvemmälle menoa. Tiukassa paikassa keulan "työstö" kyynärpäät levittämällä ohjaamisen tarkentamiseksi ja pumppaamalla keulan keventäminen onnistuu paremmin hoodeilta kun setämiehen selkä vielä taipuu helposti ja silmät näkee katsoa eteenpäin. Suoraviivaiset laskut ilman työstöä menee alaotteelta.
Melkein mikä vaan. Toiset kiekot 650b ja toiset sit sinne maantiensuuntaan. Tai no ehkä polkuohjusta ei kyllä saa mistään grävelistä.
Polkuohjus kyllä siinä mielessä että gravelilla (sopivien) polkujen ajo vauhdikkaasti tuntuu "vauhdikkaalta" eli fiilikset on kohdillaan. Vasta kun erehtyy vertaamaan segmenttiaikoja siihen mitä on maasturilla ajanut niin totuus valkenee "ohjuksesta".
Alaotteen ongelma minulla on se, että se ei salli enää paljon syvemmälle menoa. Tiukassa paikassa keulan "työstö" kyynärpäät levittämällä ohjaamisen tarkentamiseksi ja pumppaamalla keulan keventäminen onnistuu paremmin hoodeilta kun setämiehen selkä vielä taipuu helposti ja silmät näkee katsoa eteenpäin. Suoraviivaiset laskut ilman työstöä menee alaotteelta.
juu, joku tuohon liikkumiseen liittyvä ongelma siinä alaotteessa on. Yläotteelta on paljon helpompi siirrellä painopistettä.
Kahvat ja sitä myötä di2 tekisi kyllä mieli vaihtaa. Noita halvimpia 505? mölkerökahvoja saa puristaa ihan kunnolla, että kädet pysyy patikossa kahvoilla.
Polkuohjus kyllä siinä mielessä että gravelilla (sopivien) polkujen ajo vauhdikkaasti tuntuu "vauhdikkaalta" eli fiilikset on kohdillaan. Vasta kun erehtyy vertaamaan segmenttiaikoja siihen mitä on maasturilla ajanut niin totuus valkenee "ohjuksesta".
Nää on mielenkiintoisia. Vertailin eilen ajettua meikon läpiajoa. Segmentti noin 9min mittainen. Liukasta singletrackia ja enimmäkseen alamäkeä. Nousuakin löytyy.
Siis ajettiin tuo gravelleilla ja vertasin muiden täysjoustolla ajamiin aikoihin. n.30s jäätiin täysjoustosta, mutta täysjoustolla oli wattejakin hulluna enemmän. Tuosta voisi päätellä sen mitä arvelinkin, eli täyskärillä pystyy polkemaan kovaa paikoissa, joissa se gravellilla on mahdotonta. Suurin, liki 15s ero, näyttää tulleen siinä ainoassa pidemmässä nousussa. Keskinopeuksissa eroa 1.5km/h ja vauhdit liki 30km/h eli suht nopea pätkä kyseessä.
Itse ajelen omalla crossarilla käytännössä aina hoodeilta. Muutenhan tolla pääsee aika hankalistakin paikoista, mutta vauhtia täytyy yleensä laskea, mikä estää ajamasta esimerkiksi jotain droppeja, missä sitä vauhtia pitäisi olla.
Keulan nostaminen on kieltämättä hankalaa. Kyllähän se ylös tulee kun kiskoo, mutta maasturiin verrattuna niin paljon työläämmin ja hitaammin. Hyppyjen ajoittaminen tuntuu ainakin itselle hankalalta, kun etupyörän nosto meinaa olla aina myöhässä.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 07.37
^^nyt on huipputieteellinen tutkimus aiheesta.
^^nyt on huipputieteellinen tutkimus aiheesta.
On joo, se joka ajaa kovempaa on ekana segun maalissa. Täysjoustolla voi ajaa kovempaa :)
Niin ja tuliko muuten sanottua, että gravell on kyllä törkeän hauskaa. Kesän kun ajaa maantietä, niin kelien viiletessä loppuu kiinnostus kokonaan asfaltilla ajamiseen. Gravellissa mukaan tulee se vaihtelevuus ja hauskuus. Juurikin ne lyhyet segmentit kesken pitkien lenkkien ovat mahtavuutta.
Reittiä suunnitellaan, renkaita speksataan. Ajoin aikana vilkuillaan olan yli, että vieläkö se kaverin prkle seuraa takarenkaassa. Tsiisus tää on kivaa touhua. Jaksaa taas helposti viikon duunia.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 09.19
Perseestähän tämä on. Ainakin Sramin vaihteilla, jotka kesti taas nipussa 50km ja porsi.
Mä vaihtelin pikaseen vaijerin ennen lähtöä. Oli taas livahtanut 5tkm täyteen. Ihme, ettei jo katkennut. Vaihteiden kanssa ei pienintäkään ongelmaa. Kitkavaihtaja on kyllä pätevä hakkaamisessa.
Perseestähän tämä on. Ainakin Sramin vaihteilla, jotka kesti taas nipussa 50km ja porsi.
Ihan mielenkiinnosta, että mikä siellä porsi? Joku tietty paikka aina uudelleen?
Omilla Force cx 1 osilla ajettu nyt 5800 km, ja ihan normi putsaamisilla ja kerran nesteet vaihtamalla menty ilman ongelmia.
Tietty on vaihdettu kuran syömiä ketjuja ja paloja myös.
Nää on mielenkiintoisia. Vertailin eilen ajettua meikon läpiajoa. Segmentti noin 9min mittainen. Liukasta singletrackia ja enimmäkseen alamäkeä. Nousuakin löytyy.
Siis ajettiin tuo gravelleilla ja vertasin muiden täysjoustolla ajamiin aikoihin. n.30s jäätiin täysjoustosta, mutta täysjoustolla oli wattejakin hulluna enemmän. Tuosta voisi päätellä sen mitä arvelinkin, eli täyskärillä pystyy polkemaan kovaa paikoissa, joissa se gravellilla on mahdotonta. Suurin, liki 15s ero, näyttää tulleen siinä ainoassa pidemmässä nousussa. Keskinopeuksissa eroa 1.5km/h ja vauhdit liki 30km/h eli suht nopea pätkä kyseessä.
Jos meinaat sitä Meikon pohjoiskautta Karskogintielle menevää single/double trackia, niin kovin tekninen pätkä se ei tietty ole eikä siinä mun mielestä ole kohtia, joissa gravelilla ei voisi polkea. Sellainen se kuitenkin on, että nappularenkailla sen ajaa kovempaa kuin slikseillä. Mulla ainakin kunto rajoittaa vauhtia siellä enemmän kuin ajotekniikka tai pyörän ominaisuudet.
Enpä muuten olekaan tullut näitä ennen vertailleeksi, kun en mitään KOMeja koskaan aja kuitenkaan ja mun lenkkien keskarit on mitä on, joten lähinnä PR:t kiinnostaa. Olipa yllätys, että idästä länteen päin menevillä Meiko 1 ja Meiko 2 -segmenteillä olen Top 20:ssä. Vähän vois paukutella henkseleitä :). Kuski 51 v. (-21), setämiespyörä ja 38 mm Steilacoomit.
Selkeää di2 kuumetta kotlerburgilla...
...mun lenkkien keskarit on mitä on... olen Top 20:ssä.....
Joku ristiriita tuossa nyt on :seko:
Jaa että vaihdevaijereita pitäisi huvikseen vaihdella... sama menossa kuudetta vuotta :o
"Meikon metsätie itään" on tuo segmentti. Ja joo, se teknisyys tulee vauhdista. Itsellä on ehkä maantiekuskina enemmän jalkaa kuin taitoa.
Joku ristiriita tuossa nyt on :seko:
Joo niin munkin mielestä :) Mutta voin taata, että en ole fuskannut..
"Meikon metsätie itään" on tuo segmentti. Ja joo, se teknisyys tulee vauhdista. Itsellä on ehkä maantiekuskina enemmän jalkaa kuin taitoa.
Joo siellä on näköjään kaksi lännestä itään segmenttiä päällekkäin. Stravan mukaan mä olen ajanut ton Metsätie itään vaan 2 kertaa ja viimeksi 2019, mikä ei kyllä pidä paikkansa. Kovaa oot vetänyt. Oliskohan toiseenkin suuntaan päällekkäisiä segmenttejä ja ne kovimmat ajat siellä?? Mulla toiseen suuntaan keskarit siis 21,5 kmh noin 130 sykkeillä eli reipas pk mulle. KOM-ajoista päätellen voisi olla lännestä itään vähän nopeampi kuin toiseen suuntaan, mutta voin melko suurella varmuudella sanoa, että en kykenisi sun vauhtiin, vaikka yrittäisin tosissani. Pitää ehkä käydä kokeilemassa joskus.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 10.54
Ihan mielenkiinnosta, että mikä siellä porsi? Joku tietty paikka aina uudelleen?
Omilla Force cx 1 osilla ajettu nyt 5800 km, ja ihan normi putsaamisilla ja kerran nesteet vaihtamalla menty ilman ongelmia.
Tietty on vaihdettu kuran syömiä ketjuja ja paloja myös.En tiedä. En alkanut työpaikan pihalla tuota sontakasaa purkamaan. Vaihtaja ei liiku alaspäin.
Noilla on nelisen tonnia ajettu, ketjut ja vaijeri vaihdettu juuri. Ketjut oli kuluneet, mutta vaijerin vaihdoin kun vaihtaja alkoi jumitella. Toimi 50km ja taas paskana.
Taidan heittää tuon romun varaston seinälle ja ajella maasturilla. Siinä on Shimanon tekniikka joka toimii.
Mulla toiseen suuntaan keskarit siis 21,5 kmh noin 130 sykkeillä eli reipas pk mulle. KOM-ajoista päätellen voisi olla lännestä itään vähän nopeampi kuin toiseen suuntaan.
Niin siis toiseen suuntaahan tuo on ylämäkeä. Ei edes kiinnostele könytä tuotq gravellilla toisinpäin.
En tiedä. En alkanut työpaikan pihalla tuota sontakasaa purkamaan. Vaihtaja ei liiku alaspäin.
Noilla on nelisen tonnia ajettu, ketjut ja vaijeri vaihdettu juuri. Ketjut oli kuluneet, mutta vaijerin vaihdoin kun vaihtaja alkoi jumitella. Toimi 50km ja taas paskana.
Taidan heittää tuon romun varaston seinälle ja ajella maasturilla. Siinä on Shimanon tekniikka joka toimii.
Oliko vaijeri silppuna kahvan sisältä kun sen vaihdoit? Jos näin, niin säkeitä on jäänyt sisään.
Jos taas ei, niin tod näk vaihtajan rattaiden välissä on hiekkaa. Halppis shimanossa ainakin noin.
Jos taas vaihtaja ei vaihda takaa isoimmalta rattaalta alas, niin tuo voi olla ominaisuus.
En tiedä. En alkanut työpaikan pihalla tuota sontakasaa purkamaan. Vaihtaja ei liiku alaspäin.
Noilla on nelisen tonnia ajettu, ketjut ja vaijeri vaihdettu juuri. Ketjut oli kuluneet, mutta vaijerin vaihdoin kun vaihtaja alkoi jumitella. Toimi 50km ja taas paskana.
Taidan heittää tuon romun varaston seinälle ja ajella maasturilla. Siinä on Shimanon tekniikka joka toimii.
Ikäviä keissejä työmatkoilla ja muutenkin.
Se hyvä näissä mekaanisissa on, että vikapaikan saa helposti esille. Siis kun pääsee sieltä työpaikalta ensin pois.
Itsellä on vika huonosti liikkuvista vaihtajista (yhtä rikkoutunutta kahvaa lukuunottamatta) löytynyt aina joko kerääntyneestä liasta, tai vaijerin vedosta/kuoresta. Toivottavasti sinullakin.
Siis jos ketjut on huonot ja huonossa voitelussa kurassa ajon jälkeen, niin vaihtajan jousi ei jaksa vetää ketjua alaspäin. Olen kuullut tuosta muutamaltakin forcen omistajalta. Myös shimanon kanssa on käynyt mulle samoin kerran. Shimanon sai toimimaan, kun naksautti kitkajarrun pois.
Niin siis toiseen suuntaahan tuo on ylämäkeä. Ei edes kiinnostele könytä tuotq gravellilla toisinpäin.
Päät on melkolailla samalla käyrällä. Stravan mukaan itäpää on ehkä metrin alempana. Mutta ilmeisesti se on vähän nopeampi lännestä itään silti.
Jos taas vaihtaja ei vaihda takaa isoimmalta rattaalta alas, niin tuo voi olla ominaisuus.
Ei ole mulla ollut ainakaan moista ominaisuutta millään merkillä. Aina on ollut joku paikka jumissa.
Yleensä vaijerin kuoressa pskaa tai sitten on asentaja (=minä) vetänyt sisäiset vaijerit huonosti. Tuo jälkimmäinen kyllä tulee samantien esille, ja yleensä muistaa seuravaalla kerralla.
^^^ Mulla forcen cx1 systeemi ei caihtanut pienemmälle rattaalle sitten millään. Lopulta syy löytyi vaihtajan kahvasta, jossa ratasmekanismissa oli jotain kakkaa. Reippaasti wd40:stä ja uudet rasvat sisään, niin johan toimi. Toki jos kyse on selkeästi vaijerin porsimisesta, niin sitten kyse on jostain muusta.
^^^ Mulla forcen cx1 systeemi ei caihtanut pienemmälle rattaalle sitten millään. Lopulta syy löytyi vaihtajan kahvasta, jossa ratasmekanismissa oli jotain kakkaa. Reippaasti wd40:stä ja uudet rasvat sisään, niin johan toimi. Toki jos kyse on selkeästi vaijerin porsimisesta, niin sitten kyse on jostain muusta.
Paineilma on myös hyvä apu kahvan putsauksessa. Kahvakumit aina kokonaan irti, ennenkuin sumuttaa mitään sisäänm
F. Kotlerburg
04.10.2021, 12.31
Tuo Double Tap on muutenkin ihan perseestä, kun se mekanismi pyörii vaan ympäri maailman tappiin eikä ole rajattua indeksiä.
Ei auta. Di2 vaan. Nyt ne on tarjouksessa.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 12.42
Oliko vaijeri silppuna kahvan sisältä kun sen vaihdoit? Jos näin, niin säkeitä on jäänyt sisään.
Jos taas ei, niin tod näk vaihtajan rattaiden välissä on hiekkaa. Halppis shimanossa ainakin noin.
Jos taas vaihtaja ei vaihda takaa isoimmalta rattaalta alas, niin tuo voi olla ominaisuus.Ei vaijerissa ollut päälle päin mitään vikaa. Ihan ehjän näköinen. Alaspäinhän se ei nimenomaan vaihda ja kun kahvasta runkoon tulevaa kuorta heiluttelee niin vaihtaa eli vaijeri kanittaa jossain. Olisiko sitten kahva paskana. No jenkkilaatu on jenkkilaatua. Vaihtaja on putsattu ja ketjut on tosiaan uudet.
"Meikon metsätie itään" on tuo segmentti. Ja joo, se teknisyys tulee vauhdista. Itsellä on ehkä maantiekuskina enemmän jalkaa kuin taitoa.
Jos gravelilla pääsee noin lähelle maastureita keskinopeudessa ja vielä huimasti alemmilla wateilla niin kuulostaa pikemminkin gravel-segmentiltä jossa KOM kuitenkin mahdollista ottaa maasturilla jolla voi ne kurvit ja parit tekniset kohdat ajaa lujempaa ja sitten helpoilla osuuksilla vastaavasti maasturilla ottaa takkiin gravelille (ja nuo osuudet maasturikuski korvaa wateilla jotta ei häviä ajassa).
Ne segmentit / polut mitä itse ajattelin kommentillani tuolla ylempänä ovat hieman teknisempiä eli maasturi KOMit 17-25kmh ja gravelilla jos pääsee 50-70% siitä keskarista niin on jo ihan voittaja-fiilis. Gravelilla meno noilla poluilla on yhdistelmä ajolinjan pikkutarkkaa valintaa, pelkoa fillarin hallinnan menetyksestä röykyissä / otb-paikoissa ja kaluston rikkoutumisesta - jumppaa ja jännitystä siis. Kun taas trail-täpärillä vastaavat pätkät ovat urku auki polkemista suht suoraviivaisilla linjoilla ja vaikeus (ja hienous) tulee siitä miten hyvin saa flown pidettyä. Näin setämiehenä koen että tuollaisilla poluilla täpärillä lujaa ajaminen on useimmiten paljon pienempi riski kuin lujaa gravelilla vaikka vauhti onkin paljon kovempi täpärillä. Täpärillä korostuu enemmän kunto ja ajovirheet joiden hinta maksetaan jarruttamalla, kun taas gravelilla riski on konkreettinen fillarin otb:hen päättyvä hallinnan menetys röykyissä, kurvissa, stepissä, dropissa tms.
Juu, kyllä tuollakin segulla gravellilla ajaminen oli tuota.. paikoittain aika lennokasta. Ei siinä kamalasti ajolinjoja enää valita.
Mutta tosiaan pääasiassa hyvää singletrackia. Ei missään nimessä teknistä juurakkoa, jossa nyt ei kannata maasturin aikoja edes vertailla
Ei vaijerissa ollut päälle päin mitään vikaa. Ihan ehjän näköinen. Alaspäinhän se ei nimenomaan vaihda ja kun kahvasta runkoon tulevaa kuorta heiluttelee niin vaihtaa eli vaijeri kanittaa jossain. Olisiko sitten kahva paskana. No jenkkilaatu on jenkkilaatua. Vaihtaja on putsattu ja ketjut on tosiaan uudet.
No mutta helppohan tuo on tarkastaa. Jos vaihdoit pelkän sisävaijerin, niin esimerkiksi just se päätytulppa rungon sisäänmenossa voi olla sökö. Täyspitkät kuoret ovat ylivoimaa. 5min vaijerin vaihto + jumikohdat historiaa.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 13.24
Kyllä mä ne päätytulpat katsoin.
Niin ja putsaa se kahva vielä. Kahvakumi pois. Brakecleaneria sisään ja paineilmaa perään. Niin pitkään, että kaikki tauhka tulee pois. Sitten ohut suojaöljy tai vassu perään.
505 shimanon kahvaa kun tutkin, niin yhden rattaan välistä löytyi pienenpieni hiekanjyvä. Eli voi olla aika pienestäkin kiinni.
K.Kuronen
04.10.2021, 13.47
Mä vaihtelin pikaseen vaijerin ennen lähtöä. Oli taas livahtanut 5tkm täyteen. Ihme, ettei jo katkennut. Vaihteiden kanssa ei pienintäkään ongelmaa. Kitkavaihtaja on kyllä pätevä hakkaamisessa.
Hyvä kun muistutit (oli päässyt gravelin matkamittariin 6.5k samalla takavaihtajan vaijerilla). Aivan yhtä tärkeä on muistaa vaihtaa vaijeri, kuin seurata ketjujen ajomääriä ja kurkistaa jarrupalojen paksuus aika-ajoin.
Kauheesti puhetta vaijereiden vaihdosta, kai te kuoret vaihdatte samalla? Nehän siellä enemmän kuluu kun itse vaijeri. Ja amerikan romuistakin saa pari napsua paremmat kun laittaa shimanon vaijerin ja kuoren(optislick vähintään)
No ainakaan mulla ei ole koskaan katkennut kuori. Vaijeri kyllä useasti. Ja se katkeaa kahvan mutkasta, jossa kohdassa ei ole kuorta.
Vaijeri n.3x vuosi ja kuori kerran vuodessa.
K.Kuronen
04.10.2021, 14.33
^ainakin kerran on vaijeri katkennut itselle maantiekahvan sisään, eikä se ollut ollenkaan hauskaa. Kuoret vaihtuu isomman huollon yhteydessä, joka ajoittuu vähän fiiliksen ja pyörän toiminnan mukaan (tai joskus kuravelliin uppoamisen seurauksena).
F. Kotlerburg
04.10.2021, 14.58
Toimii Sramin 11spd romut Shimanon 11sdp ketjulla?
Sotanorsu666
04.10.2021, 15.05
Toimii Sramin 11spd romut Shimanon 11sdp ketjulla?
Toimii.
Useassa Canyon Grizl testeissä mainitaan, että loppuvuodesta 2021 olisi tulossa alumiiniversio myyntiin. Tarkempia speksejä en ole onnistunut hakukoneilla löytämään. Olisiko joku muu löytänyt? Tuollainen alu-versio voisi olla omaan käyttöön sopiva.
No ainakaan mulla ei ole koskaan katkennut kuori. Vaijeri kyllä useasti. Ja se katkeaa kahvan mutkasta, jossa kohdassa ei ole kuorta.
Vaijeri n.3x vuosi ja kuori kerran vuodessa.Aa, no sittenhän kuori ei varmaan ole sisältä kulunut, jos ei kerran ole poikki.
K.Kuronen
04.10.2021, 16.10
Aa, no sittenhän kuori ei varmaan ole sisältä kulunut, jos ei kerran ole poikki.
Toki kuoret kuluvat, mutta seuraukset kulumisesta rajoittunevat heikentyneeseen, raskaampaan tai hidastuneeseen vaihtamiseen -ja kun alkaa tuntua siltä, että vaihteet takertelevat, niin on vähän isompaan huoltoon.
Aa, no sittenhän kuori ei varmaan ole sisältä kulunut, jos ei kerran ole poikki.
Toki sen kuoren saa vaihtaa joka kertakin. Itse en vaan nää tuossa mitään järkeä.
Se vaijeri kuluu eniten kahvan sisältä olevasta mutkasta. Kuoressakaan ei ole missään likikään noin jyrkkiä kohtia.
^Ei varsinkaan vaihda ilokseen noita sisäisillä vienneillä kulkevia kuoria...
Kokemukset ovat myös sellaiset, että vaijerikuoria ei kannata vaihtaa joka kerta, kun (taka)vaihtajan vaijeri menee uusiksi. Jos uusi vaijeri sujahtaa ongelmitta vanhaan kuoreen eikä kitkaa ole kovasti, niin kuoren vaihto on turhaa hommaa.
Esimerkki elävästä elämästä: 5 vuotta vanha gravelpyörä täyspitkillä ulkoisilla vaihdevaijereilla. Molemmat vaijerikuoret alkuperäiset, etuvaihtajan vaijeri alkuperäinen, takavaihtajan vaijeri vaihdettu 1 tai 2 kertaa. Vaihteisto (Shimano 105 5700 + Ultegra-tason kahvat) toimii erittäin hyvin. Kilometrejä jonkin verran yli 20 000 ajettuna ympäri vuoden.
F. Kotlerburg
04.10.2021, 17.09
Avainsana onkin tuo Shimano.
Miettinyt kiekkojen hankintaa eli läpiakselit 12mm, sisäleveys ehkä jossain 21-25 mm, 700c, budjetti max. 1000€ ja tietysti keveys olis plussaa about 1500g luokkaa. Mikä mahtais olla tuossa speksissä hyvä ellei paras, tämänhetkisellä saatavuudella ei nyt ole merkitystä, kevääseen menee joka tapauksessa.
Kokemukset ovat myös sellaiset, että vaijerikuoria ei kannata vaihtaa joka kerta, kun (taka)vaihtajan vaijeri menee uusiksi. Jos uusi vaijeri sujahtaa ongelmitta vanhaan kuoreen eikä kitkaa ole kovasti, niin kuoren vaihto on turhaa hommaa.
Sä runttaat, etkä käytä vaihteita yhtä paljoa kuin minä. Muuta syytä en keksi. Itselläni ei ole kestänyt vaijeri koskaan 10tkm kilometriä. Ihan sama mitkä kahvat on paikallaan. Yleensä 3-6tkm katkeaa. Juurikin uusista r7000 kahvoista meni minusta muutamassa tonnissa.
^Ei varsinkaan vaihda ilokseen noita sisäisillä vienneillä kulkevia kuoria...
Miksei vaihda? Tuo on ihan yhtä helppo homma. Ei vaan kiinnostele tehdä yhtään ylimääräistä huoltoa.
Gravellissa on täyspitkät ohjuriputket, jonne ulkokuori sujahtaa kuin tyhjää vaan. Jos noita ei ole, niin sisävaijeria käytetään apuna kuoren vaihdossa.
Miettinyt kiekkojen hankintaa eli läpiakselit 12mm, sisäleveys ehkä jossain 21-25 mm, 700c, budjetti max. 1000€ ja tietysti keveys olis plussaa about 1500g luokkaa. Mikä mahtais olla tuossa speksissä hyvä ellei paras, tämänhetkisellä saatavuudella ei nyt ole merkitystä, kevääseen menee joka tapauksessa.
Zipp 303s? Bike-discountista vajaa 900€ pari ja taisi vieläpä olla heti saatavilla.
^Ei varsinkaan vaihda ilokseen noita sisäisillä vienneillä kulkevia kuoria...Sit kun olet kerran vaihtanut vaijerit ja kuoret sellaiseen missä varppi menee rungon sisällä paljaana, niin tuo kuoren pujottelu rungon sisään on puistossa kävelyä.
On sillä kuoren kunnolla iso merkitys varsinkin loppusyksyn keleillä kun on märkää ja lämpö seilaa plussan ja miinuksen välillä. Siinä kohtaa en jaksa säästää markkaa ja 15min aikaa. Toki tämäkin poistuis niillä di2 mitkä on jo mainittu.
Sit kun olet kerran vaihtanut vaijerit ja kuoret sellaiseen missä varppi menee rungon sisällä paljaana, niin tuo kuoren pujottelu rungon sisään on puistossa kävelyä.
On sillä kuoren kunnolla iso merkitys varsinkin loppusyksyn keleillä kun on märkää ja lämpö seilaa plussan ja miinuksen välillä. Siinä kohtaa en jaksa säästää markkaa ja 15min aikaa. Toki tämäkin poistuis niillä di2 mitkä on jo mainittu.
Niin siis siitä kuorestahan kuluu ainoastaan se liukaste pinta sisältä. Mitässeny sp41:ssä olikaan? Mutta ei sinne täyspitkään kuoreen kyllä ihan heti vettä sisälle pääse ruostuttamaan. Molemmissa päissä tietysti o-renkaalliset päätytulpat. Mekaanisesti se ei kyllä rikki mene ulkopuolelta.
Ja edelleen, itse vaihdan kuoret kerran vuodessa. Monastikko sinä nuo vaihdat? Minusta 3x vuodessa on vaan liikaa ja turhaa työtä. Mitään vikaan en ole noissa huomannut.
Sä runttaat, etkä käytä vaihteita yhtä paljoa kuin minä. Muuta syytä en keksi. Itselläni ei ole kestänyt vaijeri koskaan 10tkm kilometriä. Ihan sama mitkä kahvat on paikallaan. Yleensä 3-6tkm katkeaa. Juurikin uusista r7000 kahvoista meni minusta muutamassa tonnissa.
Paljon mahdollista, että vaihtoja on vähemmän. En ole koskaan laskenut paljonko niitä tulee. Toinen esimerkki elävästä elämästä: Irroitin juuri viime viikolla osat hajonneesta SuperX-rungosta. 4700 km ajettu 105 5700 vaihdevaijerit olivat jotakuinkin uutta vastaavassa kunnossa. Ei rispaantumista havaittavissa ja vaihdot virheettömiä. Tuossa kahvassa on kaksi vaihtoehtoista vaihdevaijerireititystä - sisempi ja ulompi. Ehkä se vaikuttaa kulumiseen?
Niin siis siitä kuorestahan kuluu ainoastaan se liukaste pinta sisältä. Mitässeny sp41:ssä olikaan? Mutta ei sinne täyspitkään kuoreen kyllä ihan heti vettä sisälle pääse ruostuttamaan. Molemmissa päissä tietysti o-renkaalliset päätytulpat. Mekaanisesti se ei kyllä rikki mene ulkopuolelta.
Ja edelleen, itse vaihdan kuoret kerran vuodessa. Monastikko sinä nuo vaihdat? Minusta 3x vuodessa on vaan liikaa ja turhaa työtä. Mitään vikaan en ole noissa huomannut.Mä vaihdan molemmat viimeistään siinä kohtaa kun vaihtaminen kasetilla alaspäin alkaa hidastumaan, yleensä se mulla tapahtuu alku talvesta eli kohta. Kyllä sinne vettä kondensoituu oli mitkä tahansa tulpat päissä ja pakkasella muuttuu sinkulaksi.
Paljon mahdollista, että vaihtoja on vähemmän. En ole koskaan laskenut paljonko niitä tulee. Toinen esimerkki elävästä elämästä: Irroitin juuri viime viikolla osat hajonneesta SuperX-rungosta. 4700 km ajettu 105 5700 vaihdevaijerit olivat jotakuinkin uutta vastaavassa kunnossa. Ei rispaantumista havaittavissa ja vaihdot virheettömiä. Tuossa kahvassa on kaksi vaihtoehtoista vaihdevaijerireititystä - sisempi ja ulompi. Ehkä se vaikuttaa kulumiseen?Onko nämä reititysmahdollisuudet sitä varten että toisissa tangoissa se vaijerin syvennys on etupuolella ja toisissa takapuolella?[emoji848]
Srameissa ei kyllä taida olla kuin yksi reitti
F. Kotlerburg
05.10.2021, 09.22
Onhan tuo maantiekahvan vaijerireititys lähtökohtaisesti täysin perseestä ja aiheuttaa ongelmia.
Mua alkoi pelottaa nää vaijeriongelmat ja kaipa se täytyy sähköön siirtyä kunhan XPLR-juttuja joskus saa.
Tosin kuudetta vuotta sama vaijeri ja kuori ympärivuotisesti ollut käytössä jotain päälle 20k eikä edes täyspitkällä kuorella.
K.Kuronen
05.10.2021, 09.42
Mua alkoi pelottaa nää vaijeriongelmat ja kaipa se täytyy sähköön siirtyä kunhan XPLR-juttuja joskus saa.
Tosin kuudetta vuotta sama vaijeri ja kuori ympärivuotisesti ollut käytössä jotain päälle 20k eikä edes täyspitkällä kuorella.
Kuulun myös joukkoon, joka ei vaijereita työkseen katko, mutta silti niin on joskus käynyt: etuvaihtajasta herkemmin, mutta myös ainakin kerran maantiekahvan sisään ja nysän pois kaivaminen ei ollutkaan aivan helppo operaatio -jotenkin muistelisin, että vaijerista jäi vielä pieni pala kahvan sisään kiusaamaan.
F. Kotlerburg
05.10.2021, 09.42
Mua alkoi pelottaa nää vaijeriongelmat ja kaipa se täytyy sähköön siirtyä kunhan XPLR-juttuja joskus saa.
Tosin kuudetta vuotta sama vaijeri ja kuori ympärivuotisesti ollut käytössä jotain päälle 20k eikä edes täyspitkällä kuorella.Ei sekään ratkaise mitään, kun akut kuulemma loppuu tuosta noin vaan tai jää pianon päälle lataukseen.
Toisilla on sormissakin enemmän watteja, joten vaihtoliikkeet ovat teräviä ja toki siinä vaijereita katkeilee. Minulla tällaisena löysänä nautintopyöräilijänä ei ole vaijereita katkennut ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. :D
Ite varmaaa vaihdan kiukulla kun kaapeleita mennyt 4-5 viimeisen 3v aikana. On Shimanoa ja Sramia. (sähkötkin loppunut lenkillä ainakin kolme kertaa. Oispa sinkula)
Tuo kuorien kuluminen on sen verran hidasta ettei vaikutusta vaihtamiseen välttämättä edes huomaa. Mutta voi veljet sitä fiilistä kun kuoret ja vaijerit vaihtaa sitten jaksaa vaihtaa. Fiilis sama kuin keväällä eka lenkki nastarenkaitten jälkeen.
No onneksi on kohtalotovereita. Mulla kanssa noita menee kuin näkkäriä. Oppii jo, minkä mallinen kivi tai kuusiokolo avain kannattaa laittaa rajoitin ruuvin väliin.
Nyt olen alkanut voitelemaan kahvan mutkakohdan ja vaijerin kevyesti sramin vaijeri vassulla. Ainakin nyt perjantaina vaihdettu vaijeri oli 6tkm jälkeen ehjä.
No onneksi on kohtalotovereita. Mulla kanssa noita menee kuin näkkäriä. Oppii jo, minkä mallinen kivi tai kuusiokolo avain kannattaa laittaa rajoitin ruuvin väliin.
Kannattaisko sun alkaa pitää varakappaletta mukana?
Kannattaisko sun alkaa pitää varakappaletta mukana?
Joo. Joskus olikin. Nyt olen alkanut käyttämään probikegarage softaa, joka ilmoittaa vaijerin ikääntymisestä.
Ohiampuja
05.10.2021, 10.32
Onhan tuo maantiekahvan vaijerireititys lähtökohtaisesti täysin perseestä ja aiheuttaa ongelmia.
Shimanon vanhat kunnon pyykkinarut takaisin! :)
No onneksi on kohtalotovereita. Mulla kanssa noita menee kuin näkkäriä. Oppii jo, minkä mallinen kivi tai kuusiokolo avain kannattaa laittaa rajoitin ruuvin väliin.
Nyt olen alkanut voitelemaan kahvan mutkakohdan ja vaijerin kevyesti sramin vaijeri vassulla. Ainakin nyt perjantaina vaihdettu vaijeri oli 6tkm jälkeen ehjä.
Jos on avain mukana niin eikö samalla vaivalla voi ruuvata sen alemman rajoittimen niin että pysyy tietyllä rattaalla?
Gravelia sivuten, kun vaihtaminen alkaa tökkiä, olen vaihtanut sen vaihtajan päässä olevan kuoren tyngän samalla kun vaijerin. Itse vaijeri on ollut yleensä ihan kunnossa, mutta jostain sitä lentävää kuraa päätyy tuonne pätkään ennenpitkää, ja kerran irrotettua vaijeria ei viitsi tunkea enää uuden kuoren läpi.
Campan 10 vaihtajilla tuo oli ja on enemmän ongelmana, Sramilla ei toistaiseksi. Johtunee enimmäkseen vaijerin vienneistä rungossa ja löysemmistä vaihtajista.
K.Kuronen
05.10.2021, 10.40
^^Riippuu uusien kahvojen kanssa vähän siitä, milllainen on tangon taivutus ja miten tiukalle mutkalle asentaja haluaa kuoren puristaa.
F. Kotlerburg
05.10.2021, 10.45
^^Riippuu uusien kahvojen kanssa vähän siitä, milllainen on tangon taivutus ja miten tiukalle mutkalle asentaja haluaa kuoren puristaa.
Ei kun se on siinä, että vaijeri on kahvassa heti jyrkällä mutkalla ennen kuin se on edes kahvasta ulkona. Ei taida pyykkinarutkaan tuota ongelmaa ratkaista. Verrattuna maastoliipaisimeen jossa vaijeri tulee suoraan liipaisimesta ulos oikeaan suuntaan.
K.Kuronen
05.10.2021, 10.54
^Mä ajattelen asiaa niin, että jokainen tiukka mutka lisää vastusta ja voiman käyttöä vaihtaessa.
F. Kotlerburg
05.10.2021, 11.01
Tottakai, mutta tuo rakenne on lähtökohtaisesti huono.
Tuosta vaijerien katkeamisongelmasta kärsin itse tasan niin kauan kuin oli Shimanon kahvat käytössä.
Tuosta vaijerien katkeamisongelmasta kärsin itse tasan niin kauan kuin oli Shimanon kahvat käytössä.
Jep. Munkin käsityksen mukaan tämä shimanon ongelma. Sram ja campa kestää paremmin
HarryDunne
05.10.2021, 11.57
Keskustelun perusteella olen ilmeisesti melkoinen ääripää, koska en ole ikinä elämässäni saanut vaihtajan vaijeria poikki. En ole itse asiassa vaijereita/kuoria ikinä myöskään vaihtanut muuta kuin osasarjan isomman päivityksen yhteydessä..
En toki aja lähellekkään sitä kilometrimäärää mitä moni täällä, mutta kuitenkin viimeiset >25vuotta on vuosittain tullut se 2-5tonnia ajeltua. Tuossa on ollut useampi pyörä/osasarja viisinumeroisilla kilsoilla ilman vaijerivaihtoja. Kaikki maantiekilometrit Campalla, jos sillä on merkitystä.
No onneksi on kohtalotovereita. Mulla kanssa noita menee kuin näkkäriä. Oppii jo, minkä mallinen kivi tai kuusiokolo avain kannattaa laittaa rajoitin ruuvin väliin.
Bandulla saat homman hoidettua nätimmin.
--
Murphy elää!
Jos on avain mukana niin eikö samalla vaivalla voi ruuvata sen alemman rajoittimen niin että pysyy tietyllä rattaalla.
Ruuvi ei nosta kuin pari ratasta, mikä ei aina riitä.
--
Murphy elää!
LasseUkkonen
05.10.2021, 21.38
Nykyinen pyöräni on Focus Marex AX 2015 cyclocross.
Olen katsellut graveleita vähän pystymmän ajoasennon geometrialla. Koot tässä ovat kaikissa valmistajan suositusten mukaisia 183 cm kuskille:
https://99spokes.com/en-EU/compare?bikes=focus-mares-6.9-2019;*z.MD|w.700,merida-silex-400-2021,cannondale-topstone-4-2021;*z.MD|w.700,giant-revolt-1-2021,specialized-diverge-base-e5-2021;*z.58cm|w.700,canyon-grail-6-2021
Homma näytti hetken helpolta, mutta sitten huomasin, että nykyistä reilusti isompi XXL Mares AX ja pykälän valmistajan suositusta pienempi Diverge näyttävät geometrioiltaan aika samoilta:
https://99spokes.com/en-EU/compare?bikes=focus-mares-6.9-2019;*z.XXL|w.700,specialized-diverge-base-e5-2021;*z.56cm|w.700
Mitä noista geometrioista pitäisi siis osata tulkita sopivien pyörien suodattamiseksi, jos nykyisen Mares AX:n kanssa tuntuu, että hoodsit voisivat alla hitusen korkeammalla ja lähempänä?
Vai onko tässä johtopäätösenä, että ajan jo käytännössä gravelilla ja pystympää pyörää kannattaisi hakea muista kategorioista?
...nykyisen Mares AX:n kanssa tuntuu, että hoodsit voisivat alla hitusen korkeammalla ja lähempänä?
Tankoa ylemmäs ja lyhyempi stemmi?
^^Ei gravelismi perustu pelkkään ajoasentoon, moni ajaa vastaavalla asennolla kuin muillakin, asento on pelkästään mieltymysten ja geometrian yhteentörmäys...
StevieRayVehkakoski
06.10.2021, 08.37
Nykyisessä Focuksessa on keskiö 10-15mm ylempänä kuin verrokeissa, sillä on melko suuri vaikutus ajotuntumaan. Reach kertoo kaikkein parhaiten pyörän pituudesta ja stack keulan korkeudesta. Emäputken pituus myös aika nopea tapa sisäistää pyörän mallia, esim. nykyisessä Focuksessa 140 milliä ja Silexissä ja Divergessä 195/200mm eli stonga on heti 6 senttiä korkeammalla verrattuna Focukseen jos ja kun haarukat ovat osapuilleen saman mittaiset ja tietysti vastaavilla spacereillä. Tuosta taulukosta Topstone ja Revolt ovat osapuilleen saman kokoisia kuin Focus, Grail pykälän isompi ja Silex ja Diverge jo todella isoja. Minkä mittainen olet?
Kuski näytti olevan 183 cm, mutta haaramitta olisi hyvä tietää myös ja minkä kokoinen Mares AX kyseessä?
Katsoin geometriaa noin yleensä eikä tuo kovin kisahenkiseltä näyttänyt, keulan korkeutta tarkoitan ja kulmiakin. Pelkkä stemmin lyhennys sentillä vaikuttaa paljon, jos runko on sopivan kokoinen. Tietenkin tangon nosto jos droppia on rutosti.
Stemmin vaikutuksesta: esim. google -Habanero cycles stem chart-, kuvassa eri pituudet, kulmat ja vaikutus senttimetreinä.
Tuon lisäksi vaikutusmahdollisuuksia ainakin spacerit, ohjaustangon oma reach ja drop ja ohjaustangon ja hoodsien mahdollinen "kierto ja paikat"
LasseUkkonen
06.10.2021, 20.51
Tankoa ylemmäs ja lyhyempi stemmi?
Stemmi tuli vaihdettua heti hankinnan yhteydessä. Nykyistä lyhyempään ja pystypään ei oikein viitsisi mennä.
LasseUkkonen
06.10.2021, 21.00
Kuski näytti olevan 183 cm, mutta haaramitta olisi hyvä tietää myös ja minkä kokoinen Mares AX kyseessä?
M-koon Mares:
https://99spokes.com/en-EU/compare?b...n-grail-6-2021 (https://99spokes.com/en-EU/compare?bikes=focus-mares-6.9-2019;*z.MD|w.700,merida-silex-400-2021,cannondale-topstone-4-2021;*z.MD|w.700,giant-revolt-1-2021,specialized-diverge-base-e5-2021;*z.58cm|w.700,canyon-grail-6-2021)
Haaramitta on noin 82 cm.
Onhan tuo M-kokoinen mares vähän pieni, varsinkin jos haluaa renonnompaa asentoa. Hyvä syy vaihtaa gravelliin. Et tule kyllä katumaan.
Jos vaan suinkin mahdollista niin kannattaa käydä bikefitissä jollakin pätevällä pajalla. Hyvän ajoasennon perusta on satulan paikka, ennen kuin se on oikealla kohdalla on turha murehtia stackista tai reachista.
Mietin, että tavoiteajoasennossa on ehkä lähtökohtaisesti jotain pielessä, jos M-koon Mareksessa on lyhyt(?) stemmi tuon pituisella kaverilla ja se voisi muuttua paremmaksi ihan vaan stemmiä pidentämällä ja satulaa taaemmas siirtämällä. Samalla tanko nousee myös jonkin verran ylemmäs ) vastaavasti taaempana satulan saa vähän alemmas. M-kokoinen Mares on 183/82-mittaiselle kaverille melkolailla lyhyt. Kaikki vertailussa olevat pyörät on vähintään jonkin verran tai reilustikin pidempiä kuin Mares.
Mietin, että tavoiteajoasennossa on ehkä lähtökohtaisesti jotain pielessä, jos M-koon Mareksessa on lyhyt(?) stemmi tuon pituisella kaverilla ja se voisi muuttua paremmaksi ihan vaan stemmiä pidentämällä ja satulaa taaemmas siirtämällä. Samalla tanko nousee myös jonkin verran ylemmäs ) vastaavasti taaempana satulan saa vähän alemmas. M-kokoinen Mares on 183/82-mittaiselle kaverille melkolailla lyhyt. Kaikki vertailussa olevat pyörät on vähintään jonkin verran tai reilustikin pidempiä kuin Mares.
On lyhyt ja matala. Mutta tuossa olet varmasti oikeassa. Siis tavoiteajoasento.
Ihan liian moni yrittää rakentaa cyclosta mummopyörää.
Mutta näitäkin taitaa olla jo gravelleissa saatavilla. Esimerkiksi just tuo merida silex. +65mm stackia marekseen verrattuna.
M-koossa 20cm emäputki. Miettikää. Oikeasti.
Mietin, että tavoiteajoasennossa on ehkä lähtökohtaisesti jotain pielessä, jos M-koon Mareksessa on lyhyt(?) stemmi tuon pituisella kaverilla ja se voisi muuttua paremmaksi ihan vaan stemmiä pidentämällä ja satulaa taaemmas siirtämällä. Samalla tanko nousee myös jonkin verran ylemmäs ) vastaavasti taaempana satulan saa vähän alemmas. M-kokoinen Mares on 183/82-mittaiselle kaverille melkolailla lyhyt. Kaikki vertailussa olevat pyörät on vähintään jonkin verran tai reilustikin pidempiä kuin Mares.
Samalla linjalla. Mareksen "pitkä ja matala" ajoasento pitäisi periaatteessa olla pitkäselkäiselle sopiva, riippuen tietysti myös käsivarren pituudesta. Jos siltä ei tunnu niin joko runkokoko on väärä tai jotain muuta on pielessä. Se pielessä oleva asia on todennäköisimmin satulan paikka.
LasseUkkonen
06.10.2021, 22.08
Onhan tuo M-kokoinen mares vähän pieni, varsinkin jos haluaa renonnompaa asentoa. Hyvä syy vaihtaa gravelliin. Et tule kyllä katumaan.
Tuota juttua en oikein osaa hamottaa. Jos nyt tuntuu siltä, että kahvat voisivat olla hieman lähempänä ja ylempänä, niin voiko nykyinen pyörä silloin olla liian pieni? Ja sitten vielä ihmetyttää, että reilusti isommalla Maresilla päädyttäisiin samaan stackiin ja reachiin kuin suosituskoon graveleilla.
Samoilla linjoilla edellisten kanssa:
Mikähän mahtaa LasseUkkonen olla sinun satulan kärjen etäisyys keskiöstä ja mikä satula sinulla on.
(pyörä suoraa seinää vasten ja mitta seinästä molempiin ja siitä erotus).
lisäys: graveleiden stackia ja reachia vertaillessa on huomioitava, että osa graveleista mm. Canyon Grizl ja BMC URS reach pitkä jota "kompensoidaan" lyhyemmällä stemmillä ja osa graveleista mm. Diverge, jossa stack mitataan eri lailla eli siihen joustokeulan yläpintaan, jolloin tosiasiallinen stack pienempi,
Tuota juttua en oikein osaa hamottaa. Jos nyt tuntuu siltä, että kahvat voisivat olla hieman lähempänä ja ylempänä, niin voiko nykyinen pyörä silloin olla liian pieni? Ja sitten vielä ihmetyttää, että reilusti isommalla Maresilla päädyttäisiin samaan stackiin ja reachiin kuin suosituskoon graveleilla.
Se pyörä on siinä tapauksessa ihan väärällä geometrialla. M-koon mares olisi sinulle sopiva pitkällä n.120mm stemmillä, mutta ilmeisesti sinulla on jokin fyysinen este, ettei tuollaisella voi ajaa. Käy koettamassa esimerkiksi tuota meridan silexia.
M-koon Mares:
https://99spokes.com/en-EU/compare?b...n-grail-6-2021 (https://99spokes.com/en-EU/compare?bikes=focus-mares-6.9-2019;*z.MD|w.700,merida-silex-400-2021,cannondale-topstone-4-2021;*z.MD|w.700,giant-revolt-1-2021,specialized-diverge-base-e5-2021;*z.58cm|w.700,canyon-grail-6-2021)
Haaramitta on noin 82 cm.
Kun on tuota selkää melkoisesti, tulisi ajoasennon vaakamittaakin olla melkoisesti. Tuo stemmin lyhennys ja tangon korottaminenkin vie ajoasentoa "väärään" suuntaan. Kokeile seuraavaksi vakiota pidempää stemmiä ja satulakin melkoisen taakse kiskoillaan.
Mares on vaihdellut vuosimalleissa geoltaan jonkin verran, löysin tällaisen ja jos pyörä on tästä M kokoinen, pitäisi siihen löytyä "ahistamaton" ajoasento sopivin putkiosin.
https://www.google.com/search?client=tablet-android-samsung&sxsrf=AOaemvLfmZrZ8Kzse4ABIfOJpqLBgVf-yw:1633570228495&q=Focus+mares+ax+2015+geometry&sa=X&ved=2ahUKEwjFgr2pk7fzAhUBR_EDHcIjD4wQ1QJ6BAgWEAE&biw=1098&bih=686&dpr=1.75#imgrc=V7RZSkOw4fOtvM
Ps. Ahistamaton tarkoittaa tässä: kun haetaan pyörätyypin mukaista ajoasentoa.
Miksi edes haluaa pystympää asentoa? Monesti sen takia että on selkävaivoja, ja todellisuudessa se asennon korottaminen ei ainakaan auta siihen.
Tuo satulan paikka on yksi, mutta unohda siitä heti alkuun tuo etäisyys keskiöön nähden(ellet aja uci säännösten alaisia kisoja). Ja toisena voi unohtaa sen polvi yli poljinakselin systeemin. Joku bikefittaaja suositteli satulan paikan hakemista esimerkiksi niin että aloittaa ihan takaa, ajaa muutaman minuutin ftp tehoilla ja siirtää 5mm kerrallaan eteenpäin kunnes rasitus tuntuu tasaisesti lihaksissa(pakara,takareisi,etureisi), eikä esim pelkästään etureisissä.
Monet on konstit kun eukko kissalla pöytää pyyhki... Voi olla että joku toinen suosittaa jotain toista, sehän on trendi etää kaikilla jokin mielipide. Povi/akseli on mielestäni hyvä lähtökohta muttei mikään kiveen hakattu ja jostain sitä pitää aloittaa...
Miten muuten muutamassa minuutissa saa mitään rasitetta aikaiseksi...
Jos kysyjällä satulatolpassa paljon setbackia ja satula takana, niin kysyjän/kuskin "reach" saattaa olla huomattavastikin suurempi kuin pyörän vastaava numero antaisi ymmärtää. Tämän johdosta kysymys satulan sijainnista suhteessa keskiöön (kun reach mittakin lasketaan siitä). Esitetyillä tiedoilla mm. lyhyt ja jyrkkä stemmi, kuskin pituus ja inseam, tämä satulan sijaintiin liittyvä asia voi olla yksi, ehkä ainoa pyörään/pyörän setuppiin liittyvä seikka miksi tuo pyörä tuntuu kysyjästä pitkältä. Muutoin lienee kysymys fysiologiasta, tavoiteajoasennosta tms. Oikea satulan paikka tosiaan on sitten eri kysymys
Mun mielestä alussa se satulan paikkakin siirtyy. Moni ei kykene kannattelemaan yläkropan painoa selällä, joten satula on pakko laittaa alkuun liian taakse.
Ja nurtsi vois joskus koettaa ajaa. Tuo Qiltyn ohje kuulostaa aika pätevältä. Kynnysteholla lihaksiin kohdistuvan kuorman huomaa aika äkkiä ja nimenomaan sen kohdan mihin ottaa.
Monet on konstit kun eukko kissalla pöytää pyyhki... Voi olla että joku toinen suosittaa jotain toista, sehän on trendi etää kaikilla jokin mielipide. Povi/akseli on mielestäni hyvä lähtökohta muttei mikään kiveen hakattu ja jostain sitä pitää aloittaa...
Miten muuten muutamassa minuutissa saa mitään rasitetta aikaiseksi...Sä olet vaa niin kovassa kunnossa että pari minuuttia kynnysteholla ei tunnu missään.
Tottakai tolla polvi/akseli sijainnilla tai just sillä satulan kärjen etäisyydellä saa lähtöpisteen. Mutta kun helposti takertuu siihen että pakkohan satulan on olla oikeessa kohdassa kun on 50-60mm keskiön takana. Jos tällä olis mitään tekemistä ihmisen liikeratojen kanssa niin nykyaikaisella maastopyörällä ei varmaan pystyisi polkemaan ollenkaan.
Toi(uci sääntö) on varmaan syynä siihenkin että 'short nose' satuloita tuli markkinoille, tämä on siis ihan mutua.
Sillä se bikefittaaja tuota satulan paikan hakua suositteli, kun se siirtoväli on jotain 50mm, eli 5mm kerta siirtoja tulee maksimissaan noin kymmenen.
Jos kysyjällä satulatolpassa paljon setbackia ja satula takana, niin kysyjän/kuskin "reach" saattaa olla huomattavastikin suurempi kuin pyörän vastaava numero antaisi ymmärtää. Tämän johdosta kysymys satulan sijainnista suhteessa keskiöön (kun reach mittakin lasketaan siitä). Esitetyillä tiedoilla mm. lyhyt ja jyrkkä stemmi, kuskin pituus ja inseam, tämä satulan sijaintiin liittyvä asia voi olla yksi, ehkä ainoa pyörään/pyörän setuppiin liittyvä seikka miksi tuo pyörä tuntuu kysyjästä pitkältä. Muutoin lienee kysymys fysiologiasta, tavoiteajoasennosta tms. Oikea satulan paikka tosiaan on sitten eri kysymysTämähän on kyllä ihan totta. Onhan joku 25mm setback tolpassa jo ihan helvetisti. Niinku on jo 15mm.
Mutta kannataa muistaa Qilty tuossakin säätötavassa tottuminen. Eli jos olet ajanut selkä suorana maastoa ja satulan paikka on ollut takana, niin lihakset ovat tottuneet tuohon. Ei sitä tt pyörän säätöä voi tehdä sen mukaan.
Eli oikeastaan ne lihakset tulee totuttaa oikeaan asentoon, eikä säätää pyörää vanhan mukaan. Sama pätee siihen liian pystyyn ajoasentoon.
F. Kotlerburg
07.10.2021, 14.28
Jossain vaiheessahan, voi olla vielä nykyäänkin, pyöräkaupassa monikaan myyjä ei osannut tuijottaa kuin vaakaputken mittaa. Ihan sama vaikka runko olisi pirun matala siitä syystä. Mullekin (187cm) yritettiin aikoinaan myydä 54 senttistä Cannondalea, että siinä on sopivan rento ajoasento, kun pyörä ei ole liian pitkä. Tämän seurauksena tuolla näkyy edelleen työmatka-ajossa ajoasentoja, joissa selkä on mutkalla kuin kissalla, kun pyörä on lyhyt mutta matala ja tanko jää alas. Sitten luullaan, että ongelma on pyörän pituudessa, kun ajoasennosta tulee niin tiukka. Ne joille hommasta on tullut harrastus niin ovat onneksi osanneet vaihtaa pyöränsä sopivampiin. Toivottavasti eri kaupasta kuin alkuperäisen ovat ostaneet.
Hyvin sanottu siellä takana. Selän kuuluu olla suorassa, ilman mitään vääntöä.
Edit: Mieluiten vaaka
Vuoden 2022 GG-trendit Bikeradarin mukaan
Jousto
Aero ja kilpailu
Leveet kumit
Gravel-dedikoidut kamppeet
Sähkö kaikessa
https://www.youtube.com/watch?v=8vngTs_YWWk
Tartuin tuohon satulanpaikan ja ajoasennon muuttumiseen ajan myötä, varsinkin harrastuksen alkuaikana.
Noin 6 cm muutos vajaassa kahdessa vuodessa, joista satulatolpan setbackillä ehkä 10 mm ja loput 50 mm satulan kiskoilla. Etuosa pysynyt samanlaisena. Suurin muutos tuli pyörän vaihdon yhteydessä kun säätäessä jäi huomaamatta että pitkä satula muuttui lyhyeksi, jolloin melkein tuo koko matka tuli kerralla. Ekan lenkin jälkeen ihmettelin kun hauikset tuntui vähän kipeiltä, syynä oli varmaan kyynärkulman muutos.
Itse olen aika sopeutuvainen, ja muutamien millien muutokset ei oikeastaan tunnu muussa kuin satulan korkeudessa.
https://i.postimg.cc/wMKW0XLs/satula1.jpghttps://i.postimg.cc/W19XQL0V/satula2.jpg
Vuoden 2022 GG-trendit Bikeradarin mukaan
Jousto
Aero ja kilpailu
Leveet kumit
Gravel-dedikoidut kamppeet
Sähkö kaikessa
https://www.youtube.com/watch?v=8vngTs_YWWkMulla osu just tänään silmään jopa Gravel kypärä
Jossain vaiheessahan, voi olla vielä nykyäänkin, pyöräkaupassa monikaan myyjä ei osannut tuijottaa kuin vaakaputken mittaa. Ihan sama vaikka runko olisi pirun matala siitä syystä. Mullekin (187cm) yritettiin aikoinaan myydä 54 senttistä Cannondalea, että siinä on sopivan rento ajoasento, kun pyörä ei ole liian pitkä. Tämän seurauksena tuolla näkyy edelleen työmatka-ajossa ajoasentoja, joissa selkä on mutkalla kuin kissalla, kun pyörä on lyhyt mutta matala ja tanko jää alas. Sitten luullaan, että ongelma on pyörän pituudessa, kun ajoasennosta tulee niin tiukka. Ne joille hommasta on tullut harrastus niin ovat onneksi osanneet vaihtaa pyöränsä sopivampiin. Toivottavasti eri kaupasta kuin alkuperäisen ovat ostaneet.Ja näistäkin ketkä ovat ostaneet sopivan pyörän, niin varmaan puolet ajaa liian pitkillä kammilla polvet kainaloissa
Ja näistäkin ketkä ovat ostaneet sopivan pyörän, niin varmaan puolet ajaa liian pitkillä kammilla polvet kainaloissa
Suurin osa myytävistä kammista on 170, 172,5 ja 175 mm eli eroa 5 mm. Pystyykö sen todella näkemään jos polvi nousee sen muutaman millin?
Mutta kannataa muistaa Qilty tuossakin säätötavassa tottuminen. Eli jos olet ajanut selkä suorana maastoa ja satulan paikka on ollut takana, niin lihakset ovat tottuneet tuohon. Ei sitä tt pyörän säätöä voi tehdä sen mukaan.
Eli oikeastaan ne lihakset tulee totuttaa oikeaan asentoon, eikä säätää pyörää vanhan mukaan. Sama pätee siihen liian pystyyn ajoasentoon.Onhan se niinkin. Mut eikös kysyjä kuitenkin ollut jo tovin ajellut nykyisellä cyklolla?
Suurin osa myytävistä kammista on 170, 172,5 ja 175 mm eli eroa 5 mm. Pystyykö sen todella näkemään jos polvi nousee sen muutaman millin?Pystyy sen ainakin tuntemaan. Näkemisestä mä en tainnut puhuakkaan.
Ja edit. Ei myytävistä, vaan pyörissä kiinni olevista suurin osa on tuolla hajonnalla. Itellä ainakin esimerkiksi 175mm kammella tuntuu hankalalta päästä YKK yli. 170mm ja 165mm tuntuu sopivilta. Inseam 86
Eniten ehkä pointtina se että kun nykypäivänä kaikki tieto on saatavilla ja usein jopa ilmasiksi, niin ehkä selvittäisin asiaa muualta kun foorumilta.
Itsellä 172.5 ja 175 kammet ja kummatkin sopii, lyhyemmät ei... Makuasia ja kuskista kiinni...
S-Works Crux (https://www.gravelcyclist.com/bicycle-tech/specialized-launches-the-all-new-crux-more-than-the-worlds-lightest-gravel-bike-starting-at-750gm-s-works/). Seuraava GG/CX-hybridi. Runko 750 g.
https://cdn-0.gravelcyclist.com/wp-content/uploads/2021/10/SpecializedCrux2021PR-17.jpg
^Sanotaanko näin, että runsauden pulaa alkaa olemaan GG-saralla pyöristä. Joka päivä julkaistaan näköjään muutama uusi malli.
Ja tämä Crux näyttää/vaikuttaa oikein hyvälle.
"Low stack - Performance First Fit" Oikein!
S-Works Crux (https://www.gravelcyclist.com/bicycle-tech/specialized-launches-the-all-new-crux-more-than-the-worlds-lightest-gravel-bike-starting-at-750gm-s-works/). Seuraava GG/CX-hybridi. Runko 750 g.
Kyllä tämä on minusta tehty ihan gravellia ajatellen, vaikka sillä crossissakin varmasti pärjää. Aika huikea paketti.
^^ Joo niin näyttää. Melkein vanhanaikaiselta, positiivisessa mielessä. Ei oo airoa, ei dropattua chainstaytä eikä dropattuja seatstaytä ja on melkein pyöreää putkeakin. Back to basics?
Kas, karvalakkimallienkaan rungot ei paljoa enempää paina.
Cruxista saisi kevyen sileällekin...
F. Kotlerburg
07.10.2021, 20.40
Ihan hienohan tuo on. Hinta voi olla köyhälle kallis jopa noilla karvalakeilla.
Runkosetti 4500€. Aika timanttinen hinta. Mutta on kyllä sitten rungossa kaikki speksit omaan makuun.
F. Kotlerburg
07.10.2021, 20.49
S-Works oletan?
S-Works oletan?
Joo.
Näyttää olevan ainakin joissain maissa saatavilla myös tuo 10r runko. 3000€.
Aethos perheeseen tehty gravel, painoa ja kestävyyttä lisää 165 g runkoon. Tällaisia tulee vielä lisää, jossa maantieversioiden pohjalta "tehdään" uusia graveltuotteita. Tämä ei ole moite tms., vaan toteamus kun ne maantieversiot on pääosin jo tehty ja niistä saa pienehköillä modauksilla todella päteviä gravelpyöriä, tässä tapauksessa kevyitä ja ketteriä muttei varsinaisesti retkeilykäyttöön suunnattuja, toisena vastaavana esimerkkinä mm. scott addict. Uutta AeroadX tai AeGroadX tms. odotellessa ?
^Ja SuperSix SE myös maantiepyörästä jalostettu gravel.
JohannesP
07.10.2021, 22.40
Kevyttä on ja tykkään pyöreistä putkista ja ei-dropatuista seatstaystä, mutta hieman tuo muotoilu tökkii erittäin paksulla toptubella mihin yhdistyy siro takakolmio. Onneksi ei näytä kuitenkaan olevan Aethosin lailla äärimmäisen sloupattu.
Olisin mä silti mielummin odottanut jotakin Tarmacmaista integroitua viritelmää riittävän kevyellä painolla vaika näitä on markkinat jo täynnä. Ehkä yrityksenä erottuakin back to basics tyylillä. Hyvän hinnankorotuksen kuitenkin saaneet, kun edelleen vanha Crux S-works Spessun sivuilla 2800 € vaikka se ny ei ihan gravel speksejä täyttänytkään.
S-Works Crux (https://www.gravelcyclist.com/bicycle-tech/specialized-launches-the-all-new-crux-more-than-the-worlds-lightest-gravel-bike-starting-at-750gm-s-works/). Seuraava GG/CX-hybridi. Runko 750 g.
https://cdn-0.gravelcyclist.com/wp-content/uploads/2021/10/SpecializedCrux2021PR-17.jpg
Geometriasta, koko 56
BB drop 72
BB height 286
Eli tuohan on suunnilleen yhtä "korkea" 47 mm renkailla kuin perus cc 33 mm renkailla. Jos haluttaisiin tehdä tuostakin maantiemäisempi sorapyörä niin olisiko keskiö voitu pudottaa 80 mm tai ylikin. Poluilla polkimet kolisee mutta muuten...
Itsellä jäi gg runko toimitusvaikeuksien takia tulematta mutta siinä oli speksattu bb droppi n 80 mm ja renkaat 38 mm eli polkimet olisi "kolissut" suunnilleen samalla korkeudella kuin maantiepyörässä.
Ja pyörä ei ollut tarkoitettu poluille vaan hiekkateille.
Kevyttä on ja tykkään pyöreistä putkista ja ei-dropatuista seatstaystä, mutta hieman tuo muotoilu tökkii erittäin paksulla toptubella mihin yhdistyy siro takakolmio. Onneksi ei näytä kuitenkaan olevan Aethosin lailla äärimmäisen sloupattu.
Jep, ohuempi vaakaputki olisi varmaan ollut ”tavalliselle” pyöräilijälle parempi siinäkin mielessä, että sillä olisi saanut kompliancea vähän enemmän. Muutenkin olis mielenkiintoista päästä vertaamaan tota S-Worksia vs. Stigmata vs. ohutputkinen teräspyörä sen suhteen, että miten Spessun lupaukset ride qualitystä pitää paikkansa. Se on muuten hyvä termi. Tykkään siitä. Ei vaan taida oikein olla suoraa, järkevää, suomenkielistä käännöstä sille.
Spessu on kuitenkin yksi niistä isoista valmistajista, joka on taipumassa siihen, että jäykin ei aina olekaan nopein. Toisaalta toisin kuin teräsrungoissa, keventäminen ei välttämättä lisää rungon joustoa, koska kevyimmät kuitulaadut on myös jäykimpiä ja kuiturunkoon jouston rakentaminen vaatii yleensä painavampien kuitujen käyttämistä. Mutta ehkä silloin puhutaan perinteisistä n. kilon rungoista ja tommonen äärimmilleen viety keventäminen alkaakin toimia jo toiseen suuntaan(?)
Spessun tiedote on tietysti markkinointiosaston tarkkaan harkitsemia adjektiiveja täynnä, mutta toi lainattu lause on se, mikä kuvaa myös Stigmatan ja rosterisen setämiespyörän olennaista eroa. ”that whole system is working together to respond more naturally.” Stigmatasta vähän puuttuu sitä respondia, koska se vaan yksinkertaisesti on tarpeettoman jäykkä.
Kumpikohan Cruxeista on jäykempi, S-works vai ei-S-Works. Painoero on niin marginaalinen, että sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Eikä itseasiassa silläkään, että painaako runko reilut 700 g vai reilun kilon. Enemmän merkkaa se ride quality.
Tämä oli hyvä artikkeli: https://www.cyclingweekly.com/news/product-news/is-stiffer-really-faster-459045
Geometriasta, koko 56
BB drop 72
BB height 286
Eli tuohan on suunnilleen yhtä "korkea" 47 mm renkailla kuin perus cc 33 mm renkailla. Jos haluttaisiin tehdä tuostakin maantiemäisempi sorapyörä niin olisiko keskiö voitu pudottaa 80 mm tai ylikin. Poluilla polkimet kolisee mutta muuten...
Itsellä jäi gg runko toimitusvaikeuksien takia tulematta mutta siinä oli speksattu bb droppi n 80 mm ja renkaat 38 mm eli polkimet olisi "kolissut" suunnilleen samalla korkeudella kuin maantiepyörässä.
Ja pyörä ei ollut tarkoitettu poluille vaan hiekkateille.
Juu, niin se on. Renkaiden takia keskiöitä on laskettava. Ja ei. Yhtään matalammaksi ei kannata laittaa. Itselläni 75mm ja se on kyllä aika maksimi droppi. Paukkaa jo 43mm renkailla kiviin aika hyvälläkin polulla. Pienemmillä renkailla en halua edes koettaa.
Hiekkahentunen
08.10.2021, 08.41
Eilen tuli XXL.stä Schwalbe Marathon Winter Plus 50-622 (28 x 2.00") nastarenkaat.
PIti heti kokeilla ja kyllä mahtui Grizl 7.n etuhaarukkaan Canyonin lokarilla. En kokeillu taakse ollenkaan, koska tilaa lokasuojassa on siellä enemmän.
On vaan hirviän painavat renkaat, 1265g mainoksen mukaan, en huomannu hätäpäissäni ite punnita. Kun noi on ollu allla ei kyllä mitkään 42-622 kiinnosta.
Juu, niin se on. Renkaiden takia keskiöitä on laskettava. Ja ei. Yhtään matalammaksi ei kannata laittaa. Itselläni 75mm ja se on kyllä aika maksimi droppi. Paukkaa jo 43mm renkailla kiviin aika hyvälläkin polulla. Pienemmillä renkailla en halua edes koettaa.Etkös sä sanonutkin olevas maantiepuolelta? Senkin nimittäin oppii ettei niihin kiviin kolistella. Mulla on gravelissa bb drop 80mm, ja nyt vielä 650b kiekot niin se kulkee ihan maantiepyörän korkeudella enkä ole ongelmia havainnut.
Oppii joo, mutta tuon takia maasturissa on korkeampi keskiö. Mulla noi siis napsaa välillä kiviin tosi kovassa vauhdissa polkukikkailussa tuon tosiaan oppii välttämään.
Yhdellä tuttavallani oli pokimet hyvin matalalla, tai siis keskiö, poljin nappasi kurvissa maahan, reisiluu murtui, ajoinnostusta ei enää löytynyt.
Juu, niin se on. Renkaiden takia keskiöitä on laskettava. Ja ei. Yhtään matalammaksi ei kannata laittaa. Itselläni 75mm ja se on kyllä aika maksimi droppi. Paukkaa jo 43mm renkailla kiviin aika hyvälläkin polulla. Pienemmillä renkailla en halua edes koettaa.
Vähän samaan mäkin olen päätynyt. Silloin kun speksasin Gravan geon, 40 mm Nanot oli ”The GG-Rengas”, renkaissa sisurit ja paineet se mukaiset. Nanot on leveyteensä nähden muutenkin korkeat ja Gunnarin 70 mm droppi tuntui vähän vähäiseltä niille. Gravaan tehtiin 73 mm droppia ja se tuntui silloin paremmalta. No nyt kun emäputki uusittiin, laitettiin sen alapäähän muutama milli pituutta lisää, jotta sain dropin vähän pienemmäksi (ja kulmat inan loivemmiksi kompensoimaan vaakamitan hienoista lyhenemistä).
Nykyään ajelen yksinomaan 38-millisillä Steilacoomeilla tubeleksena ja entistä aikaa leveämmillä vanteilla. Steila ei kulje hirveän paljoa korkeammalla kuin Donnellyn 33 mm krossirengas, kun huomioi sen, että sitä voi ajaa matalilla paineilla ilman, että rullaus kärsii.
Jos on 25 mm maantierengas 20% painumalla, keskiö laskee 5 mm. 40 mm gg-rengas 30% painumalla tiputtaa keskiötä 12 mm, joten korkeuseroa ei ainakaan kannata mieltää 1:1 samaksi kuin mitä leveysero on.
Cruxissa keskiön korkeuteen vaikuttaa varmasti sekin, että se luultavasti tulee olemaan myös Spessun CX-kisarunko, vaikka droppia onkin nyt 3 mm enemmän kuin vanhassa. Tosin Stigmatassakin on 73 mm droppi ja nyt kun mulla on siinä ylikokoiset 33-milliset renkaat alla, tuntuu keskiö kyllä vähän matalalta krossiin niilläkin, saatikka jos renkaat olis UCI-kelpoiset. Mutta huomenna näkee, mikä on todellisuus.
Tuo sen varmaan tekee. Siis kun ajaa noilla 42mm renkailla 1.8bar, niin kovassa vauhdissa montun kohdalla rengas jo pohjaa. Kovinkaan isoa kiveä ei tuossa kohtaa tarvita.
On kyllä kiinnostava tämä uusi CruX, moni asia kunnossa omaan mieleen ainakin mainospuheiden/speksien mukaan. Keskiön korkeudesta: jos sitä olisi laskettu alemmas, niiin veikkaan, että samalla olisi pitänyt suunnitella uusi cyclocross-malli rinnalle kisakuskeja varten (Spessulla ajavia ainakin osittain sponssattuja tuntuu olevan aika paljon maailmalla). Stenun mietintä noiden eri runkojen jäykkyyseroista kiinnostaa itseäkin, veikkaan että perusrunko voi olla jopa mukavampi. Keula taas näyttää olevan sama kummassakin runkovaihtoehdossa.
Itseä ei kyllä huvittaisi lähteä 12-vaihteisiin (sähkö) vielä, joiden kanssa runko on selkeästi suunniteltu kasattavaksi. Mekaanisen takavaihtajan reititys tuntuu olevan vähän väkisin väännetty alaputken yläpintaan, olisi hyvin voinut olla takajarrun kanssa samassa portissa sivulla. Eikä tuo perusrunkosetin hintakaan ihan halvimmasta päästä ole, mutta kaikki tuntuu maksavan nykyään. Ja saatavuus on sitten toinen pulma varmasti.
Onko tollaselle 4500€ runkosetin hinnalle mitään perusteita? Tohon rahaan saa kuitenkin graveleita sähkövaihteilla ja kuitukiekoilla.
Tuleekohan tota "edullisempaa" Cruxia saamaan runkosettinä Suomesta / Euroopasta ? Tossa ois kyllä houkutteleva runko keveydellään. Uutta pyörää ei tarvisi kyllä mutta jos saa jostakin runkosettinä voisi harkita...
Takakeno
08.10.2021, 11.51
Peak torque mieltä cruxista
https://youtu.be/hpITpX1BauQ
Peak torque mieltä cruxista
https://youtu.be/hpITpX1BauQ[emoji23] asiaa!
Peak torque mieltä cruxista
https://youtu.be/hpITpX1BauQ
Uusi Crux on hieno, mutta PT:ltä ihan hyvin perusteltu Spessun roastaus.
Oli kyllä monta hyvää kohtaa nostanut esillä. Hinnat ei tosiaan ole varsinkaan Jenkkivalmistajien kompliiteissa olleeet vähään aikaan järjellä perusteltavissa. Aika monta mallia kannattaa ostaa runkona ja kasailla itse haluamillaan osilla, kun pyörän valmistaja ottaa volyymilla hankkimansa hintaedun osista kokonaan itselleen. Sama kyllä ollut jo monta vuotta esim. Santa Cruzin monessa mallissa. S-Worksin runko on kanssa hinnaltaan aika omassa luokassaan, mutta niitä ostaa ehkä ne kenelle vain paras on kyllin hyvää, eivätkä he aina hintoja kysele.
Isoimpana asiana pitäisin tuossa videossa kohtaa, jossa arvuuttelee käytettyjen kuitujen ja ladontatyylin kestävyyttä lajinomaisessa käytössä pidemmän päälle. Olisi kiva kuulla, onko hänellä parempaa tietoa Spessun rungon tuotantotavasta/materiaalista, vai oliko tuo pääasiassa painosta vedetty johtopäätös, että kevyt runko on jouduttu tekemään liian jäykästä tavarasta?
Itsellä etsinnässä vihdoin ensi kaudelle kuituinen tai titaaninen cyclocross-/gravelrunko, jossa olisi kierrekeskiö, sisäiset kaapelireitit, normaali ei-integroitu ohjaamo, rengastilaa n. 43-47 mm ja geo tuon uuden Cruxin tapainen suunnilleen (52/54 koossa). Ehdotuksia otetaan vastaan, ei ole pakko tuota perus CruX:n 3000 euroa maksaa pelkästä rungosta...
Tässä oon muutaman viikon katellu itelleni ensimmäistä gravelia hybridin tilalle, olen siis alotteleva kippurasarven käyttäjä. Halu ois sijottaa kerralla hyvään ja tää Trekin uus malli on ny ollu jo kyselyasteella https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maantiepy%C3%B6r%C3%A4t/gravel-py%C3%B6r%C3%A4t/checkpoint/checkpoint-sl-5/p/35169/?colorCode=red_bluedark
Toimitusaika vaan reilu vuosi. Oiskohan muita yhtä hyviä vaihtoehtoja heittää maksimissaan tuohon hintaan? Toisaalta jaksan kyllä tarvittaessa odotellakkin vuoden päivät, on noita pyöriä pari tuonne maaston puolelle. Maantiepyörä ei oo vaihtoehto tänne pikkukylälle josta lähtee vaa muutama asvalttipätkä, mutta hiekkatietä riittää.
Hinnat ei tosiaan ole varsinkaan Jenkkivalmistajien kompliiteissa olleeet vähään aikaan järjellä perusteltavissa. Aika monta mallia kannattaa ostaa runkona ja kasailla itse haluamillaan osilla, kun pyörän valmistaja ottaa volyymilla hankkimansa hintaedun osista kokonaan itselleen.
Sama havainto. Ennen kannatti lähes aina ostaa suoraan pyörä haluamillaan osilla valmiina ja se oli käytännössä edullisin tapa hankkia pyörä. Nykyään kannattaa katsoa edullisempien mallien hintoja ja vaihtaa runkoon haluamansa osat. Voi tulla selvästi edullisemmaksi tällä tavalla.
Tässä oon muutaman viikon katellu itelleni ensimmäistä gravelia hybridin tilalle, olen siis alotteleva kippurasarven käyttäjä. Halu ois sijottaa kerralla hyvään ja tää Trekin uus malli on ny ollu jo kyselyasteella https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maantiepy%C3%B6r%C3%A4t/gravel-py%C3%B6r%C3%A4t/checkpoint/checkpoint-sl-5/p/35169/?colorCode=red_bluedark
Toimitusaika vaan reilu vuosi. Oiskohan muita yhtä hyviä vaihtoehtoja heittää maksimissaan tuohon hintaan? Toisaalta jaksan kyllä tarvittaessa odotellakkin vuoden päivät, on noita pyöriä pari tuonne maaston puolelle. Maantiepyörä ei oo vaihtoehto tänne pikkukylälle josta lähtee vaa muutama asvalttipätkä, mutta hiekkatietä riittää.Toi on kyllä hieno peli. Mut esim cuben saa tosiaan jo Etap xplr vaihteilla ja kuitukiekoilla lähes samaan rahaan(3899€ cuben sivuilla). Geometrioita en vertaillu ja jollain muutaman sadan gramman erolla rungon painossa ei ole mitään väliä kun vasta isoissa mäissä.
Sama havainto. Ennen kannatti lähes aina ostaa suoraan pyörä haluamillaan osilla valmiina ja se oli käytännössä edullisin tapa hankkia pyörä. Nykyään kannattaa katsoa edullisempien mallien hintoja ja vaihtaa runkoon haluamansa osat. Voi tulla selvästi edullisemmaksi tällä tavalla.Tai sit ostaa haluamansa runko sillä halvimmalla konfiguraatiolla ja myydä osat. Joskus jotain trekkejä kattelin niin taisi olla valmiina tyyliin 200€ kalliimpi kun runkosettinä
Peak torque mieltä cruxista
https://youtu.be/hpITpX1BauQClearance to weight ratio[emoji23] Tollako ne noita myy, ei jeesus.
Eikä siinä mitään, tosi hieno pyörä toi on.
Oli kyllä monta hyvää kohtaa nostanut esillä. Hinnat ei tosiaan ole varsinkaan Jenkkivalmistajien kompliiteissa olleeet vähään aikaan järjellä perusteltavissa. Aika monta mallia kannattaa ostaa runkona ja kasailla itse haluamillaan osilla, kun pyörän valmistaja ottaa volyymilla hankkimansa hintaedun osista kokonaan itselleen. Sama kyllä ollut jo monta vuotta esim. Santa Cruzin monessa mallissa. S-Worksin runko on kanssa hinnaltaan aika omassa luokassaan, mutta niitä ostaa ehkä ne kenelle vain paras on kyllin hyvää, eivätkä he aina hintoja kysele.
Isoimpana asiana pitäisin tuossa videossa kohtaa, jossa arvuuttelee käytettyjen kuitujen ja ladontatyylin kestävyyttä lajinomaisessa käytössä pidemmän päälle. Olisi kiva kuulla, onko hänellä parempaa tietoa Spessun rungon tuotantotavasta/materiaalista, vai oliko tuo pääasiassa painosta vedetty johtopäätös, että kevyt runko on jouduttu tekemään liian jäykästä tavarasta?
Itsellä etsinnässä vihdoin ensi kaudelle kuituinen tai titaaninen cyclocross-/gravelrunko, jossa olisi kierrekeskiö, sisäiset kaapelireitit, normaali ei-integroitu ohjaamo, rengastilaa n. 43-47 mm ja geo tuon uuden Cruxin tapainen suunnilleen (52/54 koossa). Ehdotuksia otetaan vastaan, ei ole pakko tuota perus CruX:n 3000 euroa maksaa pelkästä rungosta...Millä muuten perustellaan tuo "paras on kyllin hyvää"? Hinnalla? Ja kuitenkin MVPD painaa podiumia liukuhihnalta, lajissa kuin lajissa ja ajelee (atk)marketti canyonilla[emoji1745]
Itse näkisin, että asioissa joita ei voi mitata absoluttiisesti, niin esim. tuo "paras" määriytyy aika pitkälti mielikuvilla, eli markkinointi ja mainonta on toiminut ja ihminen pitää jotain asiaa/tuotetta ihan parhaana ja hankkimisen arvoisena hinnasta välittämättä itselleen.
Ainakin omassa tapauksessa suorituskyvyn lisäys jollain CruX tapaisella rungolla verrattuna nykyiseen teräsrunkoiseen on varmasti marginaalista (tai vielä sitäkin vähäisempää). Ellei sittten innostu uuden pyörän myötä ajamaan enemmän ja järjestelmällisimmin (epäilen vahvasti tätäkin, jo elämän muut realiteetit rajoittaa treenituntien reilua nostoa nykyisestä). Itsellä lähinnä etsinnässä toinen käyräsarvinen pyörä nykyisen rinnalle hieman eri käyttöä varten.
S-Works -fillarit on luksustuotteita. Kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot nousevat niin luksustuotteiden kuten S-Works kysyntä nousee ja hinnat myös. Jos/kun tarjonta on komponenttipulasta johtuen rajattua niin Spessu toimii rationaalisesti nostaessaan hintoja niin kauan kuin kauppa käy. Lisäksi Spessun mielikuvamarkkinointi (maantiepyörien puolella) on toimialan vaikuttavinta ja mielikuvillahan pyöriäkin myydään. Cowboyt vetää Mallua ja Vetomiehet ajaa Spessulla.
https://www.researchgate.net/publication/326536427/figure/fig2/AS:650821293330433@1532179296280/The-Marlboro-Man-https-adprincipleswordpresscom-2013-04-18-marlboro-man-posted.png
Selvyyden vuoksi, en ota tässä kantaa itse tuotteeseen. Kyllä mulle Crux tai SL7 maistuisi.
Tai sit ostaa haluamansa runko sillä halvimmalla konfiguraatiolla ja myydä osat. Joskus jotain trekkejä kattelin niin taisi olla valmiina tyyliin 200€ kalliimpi kun runkosettinä
Juuri näin. Hauska yhteensattuma, että katselin myös Trekkejä, joissa pelkän rungon osto ei oikein näytä houkuttelevalta, kun koko pyörän saa rungon hinnalla.
Rungot on hinnoteltu vakuutusyhtiöille ja crash replacement alennuksille. Kuluttajat ostaa kompliitin.
Uusi Crux on kyllä todella mielenkiintoinen. Ainut mitä itse olisin toivonut, on integroitu ohjaamo ja kaapelit piiloon. Paino on kyllä saatu herkullisen alhaiseksi. S-Works malli 7,25kg ja halvin Comp malli 8,5kg. Renkaat painaa kuitenkin sen 500g kpl, joten on kevyt pyörä.
Mun mielestä tuo yksinkertaisuus on just plussaa. Näitä saisi tulla enemmänkin. Tosin en oikein tiedä, miten ihmeessä se yksinkertaisuus nyt nostaa hintaa...
Hienosti athos löi pohjat idealla ja teki tämänkin haluttavaksi.
JohannesP
08.10.2021, 19.59
Tosin en oikein tiedä, miten ihmeessä se yksinkertaisuus nyt nostaa hintaa...
Tätä olen itsekkin ihmetellyt miten ihmeessä Spessu onnistunut downgradeen 10v pyöräkehitystä ja myy sitä kalleemmalla mitä integroituja aerorunkoja.
Toivottavasti Spessu ottanut kestävyyden huomioon jollakin tavalla eikä vain tehnyt paremmasta kuidusta erittäin ohutseinämäistä runkoa. Maantielle tuollainen toimii, mutta seka-gravel käytössä saa hieman varoa millaisia polkuja lähtee ajamaan ettei tule kaatumisia.
Vaikea sanoa onko tämä yksinkertaisuus kuitenkaan se hitti mitä suurin osa ostajista kaipaa. Aethoksenkin huuma tainnut jo hieman laskea tai ei näitä ainakaan missään näy verrattuna esim. Tarmacciin.
K.Kuronen
08.10.2021, 20.10
Spessu tekee tuollaisia, koska on siihen kykenevä. Tavallaan taidonnäyte.
Olen ollut havaitsevani (pyörän) painon merkityksen vähenevän viime vuosina aeron, rengastilan, integrointien, vaihteiden määrän ja sähköjen viedessä "kaiken" huomion uusissa pyörissä maantiepuolella. Voisin laskea myös gravelin tähän joukkoon näiden nykyisten aerograveleiden johdosta, näissäkin rengastilat ja integrointi vahvoja trendejä tällä hetkellä. Että sikäli kyllä rohkea veto suurelta Ässältä.
Mittatilauksena Euroopassa tehtyjä sorarunkojakin saa 4500€ hintaan, ei tosin yhtä kevyinä. Tuollainen S-works Spessu on kuitenkin custom-kuituun verrattuna ihan täysi tusinatuote joka on vanhentunut heti kun uusi versio tulee markkinoille, eli parin vuoden välein. En sanoisi luksustuotteeksi, koska et saa henkilökohtaista palvelua Morgan Hillin päämajasta eikä tuotetta räätälöidä juuri sinulle.
Toi on kyllä hieno peli. Mut esim cuben saa tosiaan jo Etap xplr vaihteilla ja kuitukiekoilla lähes samaan rahaan(3899€ cuben sivuilla). Geometrioita en vertaillu ja jollain muutaman sadan gramman erolla rungon painossa ei ole mitään väliä kun vasta isoissa mäissä.
Ois aika makosa tuokin. Otetaanpa listalle ja katellaan.
F. Kotlerburg
08.10.2021, 20.24
Mittatilauksena Euroopassa tehtyjä sorarunkojakin saa 4500€ hintaan, ei tosin yhtä kevyinä. Tuollainen S-works Spessu on kuitenkin custom-kuituun verrattuna ihan täysi tusinatuote joka on vanhentunut heti kun uusi versio tulee markkinoille, eli parin vuoden välein. En sanoisi luksustuotteeksi, koska et saa henkilökohtaista palvelua Morgan Hillin päämajasta eikä tuotetta räätälöidä juuri sinulle.Se on kuka mitä pitääkin luxustuotteena. Joku voi arvostaa ja pitää tärkeänä sitäkin, että ajaa tunnetun brändin parhaalla rungolla eli samalla kuin joku pyöräilyn suuri nimi. Noita autotallipajojen räätälöityjä runkoja ei suuremmin ammattilaisten alla näe.
Suomessa harvemmin näkee sellaisia henkilökultteja mitä muualla, mutta uskallan väittää, että noita Spessun S-Workseja myydään paljon sillä.
JohannesP
08.10.2021, 20.31
Taitaa harva S-worksin rungon ostaja miettiä parin vuoden vanhentumista, kun sit on hyvä syy päivittää tuoreempaan. Ei näitä voi edes myydä tuomaan lisää nopeutta niin jonkinlainen luksustuote tämä on kuitenkin osalle porukasta. Ei tarvisi itse miettiä kahta kertaa valitsisiko Spessun vai jotakin muuta ja tämä on varmaankin tullut jo selville. :D
F. Kotlerburg
08.10.2021, 20.41
Se on juuri noin.
Mittatilauksena Euroopassa tehtyjä sorarunkojakin saa 4500€ hintaan, ei tosin yhtä kevyinä. Tuollainen S-works Spessu on kuitenkin custom-kuituun verrattuna ihan täysi tusinatuote joka on vanhentunut heti kun uusi versio tulee markkinoille, eli parin vuoden välein. En sanoisi luksustuotteeksi, koska et saa henkilökohtaista palvelua Morgan Hillin päämajasta eikä tuotetta räätälöidä juuri sinulle.
Niin tuota spessua ei varmastikkaan tehdä leikkaa/liimaa palapelinä, jolloin paino saadaan pienemmäksi.
Spessun hinnoittelu noissa kalliimmissa pyörissä on selkeästi sellainen että pyörän hinta on suurempi kuin osien hinnat yhteensä. Ei tämä varmaan sattumaa ole, vaan kuvastanee miten noilla kalliimmilla spessuilla tehdään kauppaa laajemmassa mittakaavassa.
Rungot on myös kalliita mutta ne näyttäisi olevan enemmän linjassa monen muun valmistajan kanssa. Cruxin rungon perusversiosta 3.200 eur voi rakentaa " kohtuullisella hinnalla pro version tai sitä vastaavan".
Noin ajatustasolla tämä uusi crux tuntuu paremmalta ja myytävämmältä konseptilta kuin maantiepuolella aethos.
JohannesP
09.10.2021, 13.07
Maksettua mainosta 3T:ltä, mutta katsottava pätkä kuinka italialaiset Explorot valmistuu. Se on nyt jäänyt itselleni epäselväksi tuleeko kaikki racemaxit valmistumaan jossakin kohtaa näin vai onko nämä jotakin kalleempia versioita ja bulkki tulee edelleen Kiinasta.
Jos kuitenkin alkaa kaikki tulemaan ja hinta pysyy suunnilleen samassa kolmen tonnin kieppeillä niin valmistuslaadun suhteen kiinnostava. Ainakin jos vertaa samalla idealla tehtyihin Timen maantierunkoihin, joissa keskiöt ovat oikeesti pyöreitä ja kittiä ei tarvita paikkaan epätäydellisyyksiä.
https://www.youtube.com/watch?v=AEPJ78s0kac
StevieRayVehkakoski
09.10.2021, 14.04
Jos vertaa mun 2012 Specialized Cruxin geometriaa tohon uuteen (koko 54) niin BB drop +4mm, reach +10mm, stack -7mm, trail +3mm, emäputken kulma sama, istuinputken kulma +0,5astetta, chainstay sama ja akseliväli +7mm. Luvut siis uusi verrattuna vanhaan, melko radikaalit muutokset =) Tottakai plussaa tulee rengastilasta (vanhaan mahtuu vain 40mm kumit), läpiakseleista ja keveydestä mutta mun pyörä Force-osilla ja sekarotuisilla alumiinivanteilla on jo alle 8 kiloa polkimineen ja maksoi kolmasosan tuon uuden runkosetin hinnasta.
Jos vertaa mun 2012 Specialized Cruxin geometriaa tohon uuteen (koko 54) niin BB drop +4mm, reach +10mm, stack -7mm, trail +3mm, emäputken kulma sama, istuinputken kulma +0,5astetta, chainstay sama ja akseliväli +7mm. Luvut siis uusi verrattuna vanhaan, melko radikaalit muutokset =) Tottakai plussaa tulee rengastilasta (vanhaan mahtuu vain 40mm kumit), läpiakseleista ja keveydestä mutta mun pyörä Force-osilla ja sekarotuisilla alumiinivanteilla on jo alle 8 kiloa polkimineen ja maksoi kolmasosan tuon uuden runkosetin hinnasta.
Just noin. Erot on isoja crossariin. Tuo on modernilla geolla, eli tehty lyhyelle stemmille. Painopiste on aika selvästi matalammalla. Stack ja bb-drop tulleet molemmat alas.
StevieRayVehkakoski
09.10.2021, 14.43
Mä kyllä yritin enemmänkin olla sarkastinen, mun mielestä 4mm eroa BB dropissa ei oo kovin radikaalisti? 10mm lyhemmällä stemmillä ja yhdellä 10mm spacerilla saa käytännössä tismalleen samat ajoasennot paitsi että vanha on samoilla renkailla 4mm korkeammalla?
F. Kotlerburg
09.10.2021, 15.04
Se on ihan järkyttävä ero tässä topicissa.
No mulla on gravellissa ja crossarissa eroa nyt 7mm ja se on kyllä huikean iso ero. Tuossa cruxissa on muuttunut geossa moni muukin asia.
Väittäisin, että kotleburgikin huomaisi eron.
Ritchey Outback
Tulenko pettymään ja tuollaisen rakennan? Kokemuksia?
Maksettua mainosta 3T:ltä, mutta katsottava pätkä kuinka italialaiset Explorot valmistuu. Se on nyt jäänyt itselleni epäselväksi tuleeko kaikki racemaxit valmistumaan jossakin kohtaa näin vai onko nämä jotakin kalleempia versioita ja bulkki tulee edelleen Kiinasta.
Kuuntelin jokin aikaa sitten cyclingtipsin podcastin jossa haastateltiin 3T:n yhtä omistajaa Gerald Wroomenia. En nyt muista vastasiko hän juuri tuohon kysymykseen, mutta mielenkiintoinen haastattelu pyöräteollisuudesta kokonaisuudessaan. Kuitenkin ensi vuonna saavat volyymit ylös, nyt tehdään lahjabokseja ja 60- vuotismalleja
Hänellä oli sellainen visio , että jossain vaiheessa olisi kymmenkunta 3T lippulaivamyymälää, joissa tuotanto myös samassa.
https://cyclingtips.com/2021/09/nerd-alert-podcast-3ts-homegrown-italian-robots-and-the-future-of-carbon-fiber/
^ Luultavasti kaikki alle 4k rungot tulee Kiinasta, ei kerta kaikkiaan kannata tuottaa muualla...
JohannesP
09.10.2021, 23.00
^ Luultavasti kaikki alle 4k rungot tulee Kiinasta, ei kerta kaikkiaan kannata tuottaa muualla...
Ei tule. Ainakin jos puhuu yleisesti kuiturunkoista eikä vaan gg runkoista, mutta ei siitä enempää tässä topikissa.
Hyvin kulki Stigmata krossiradallakin, vaikka tuskin mä varsinaisesti silläkään olin erityisesti nopeampi kuin yhdellä vaihteella ja vannejarruilla. Olarin radan töppyrän nousut oli kyllä kivemmat vaihteilla, kun ne meni ajamalla ylös. Yhdellä vaihteella sillä radalla joutuu juoksemaan paljon enemmän. Aika paljon näkyi muitakin gg-pyöriä cat 3.-startissa. Ainakin Exploro, King Zydeco, Topstone Carbon ja Secan.
Foorumin krossiketjut on muuten jostain syystä tyystin hiljaisia tänä syksynä..?
Hyvin kulki Stigmata krossiradallakin, vaikka tuskin mä varsinaisesti silläkään olin erityisesti nopeampi kuin yhdellä vaihteella ja vannejarruilla. Olarin radan töppyrän nousut oli kyllä kivemmat vaihteilla, kun ne meni ajamalla ylös. Yhdellä vaihteella sillä radalla joutuu juoksemaan paljon enemmän. Aika paljon näkyi muitakin gg-pyöriä cat 3.-startissa. Ainakin Exploro, King Zydeco, Topstone Carbon ja Secan.
Lisäksi naisten lähdössä oli mukana ainakin Caledonia-5 ja N Eliten voittajalla krossari missä on 45mm rengastila. Mihin tämä maailma on menossa kun ihmiset eivät enää kunnioita luokkarajoja ;o
Uusi Basso Palta https://www.cyclingnews.com/reviews/basso-palta-ii-2022-first-ride-review/
Ilmeisesti ainakin vauhtia pitäisi löytyä.
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/10/08110154/Basso-Palta-II-upgraded-fast-carbon-gravel-bike_made-in-Italy_photo-by-Francesco-Bonato_tough-climbing-800x533.jpg
Firlefanz
10.10.2021, 10.37
https://www.swisscycles.com/basso-palta-ii-2022-first-ride-review/
^ Tuosta napattuna:
For a gravel bike that prides itself on not sacrificing any performance, the Palta has a surprisingly smooth ride. We remarked that while we loved the racier feel of the previous Palta, it could become jarring and uncomfortable over longer rides.
Performance vs. smooth ride - silloin kun nämä asetetaan vastakkain niin enpä aina tiedä mitä ajatella sen enempää fillarista kuin sen arvioijasta, muuta kuin että "performance on silky smooth gravel" puoli lienee kunnossa ja muita suorituskyvyn piirteitä voi sitten spekuloida.
Olen ollut havaitsevani (pyörän) painon merkityksen vähenevän viime vuosina aeron, rengastilan, integrointien, vaihteiden määrän ja sähköjen viedessä "kaiken" huomion uusissa pyörissä maantiepuolella. Voisin laskea myös gravelin tähän joukkoon näiden nykyisten aerograveleiden johdosta, näissäkin rengastilat ja integrointi vahvoja trendejä tällä hetkellä. Että sikäli kyllä rohkea veto suurelta Ässältä.Tottakai se painon merkitys vähenee, kun sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä paitsi jyrkähkössä ylämäessä. Ja aeroetu pesee keveyden mennen tullen. Katoin jollain aerodynamiikka simulaattorilla että kun ajetaan tasaisella 40kmh niin 7kg ja 20kg pyörässä on noin 3W eroa.
Sillainhan toi spessu on täysi vitsi, ite ostaisin heti vaikka kanzo fastin tai oliko se just 3t racemax mitkä on aeroja. Ilmanvastuksen voittamiseen menee kuitenkin se vähintään 70% tehoista...
Mutta johan tässä ketjussa on ostajia jonossa ja säästöpossut paloteltuna, eli ainakin spessu osaa käyttää oikeita sanoja markkinoinnissa.
Ja olisko siihenkin hyvä syy miksei atheoksia(vai mikälie) näy yhtä paljon kun tarmaccia[emoji848]
https://www.google.com/amp/s/flipboard.com/topic/cycling/all-new-wilier-rave-slr-carbon-gravel-bike-morphs-into-endurance-road-plus-much/a-y25fgCOKQg2z1QPWn-iR1Q%253Aa%253A1847252324-9e28db914c%252Fbikerumor.com%3fformat=amp
Wilier Rave slr olis myös kiva, tosin hinnassa ei taida kauheesti hävitä S-worksille
Classified cycling näköjään ryhtynyt (vihdoinkin) tarjoamaan valmiita kiekkosettejä 2-vaihteisella takanavallaan. Aiemminhan näitä on saanut vain pakettina kokonaisen pyörän kanssa.
Hintaa setillä on rapeat 2400 euroa. Kiekkosetti tosin vaikuttaa ihan laadukkaalta: graveliversio 23mm sisäleveydellä ja painoa alle 1400g. Etunapa dtswiss 240 tai joku Hopen vastaava. Hintaan sisältyy myös takapakka, akseli ja satelliittivaihtaja.
Sinänsä ihan houkutteleva vaihtoehto gravelointiin etuvaihtajan korvaajaksi, mutta osien saatavuus vähän mietityttää. Takapakkojen täytyy siis olla Classifiedin valmistamia / muokkaamia eli perus markettipakat eivät sovi.
Tossa vielä linkki:
https://classified-cycling.cc/en/online-shop/powershift-wheels/classified-gravel-30
Tottakai se painon merkitys vähenee, kun sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä paitsi jyrkähkössä ylämäessä. Ja aeroetu pesee keveyden mennen tullen. Katoin jollain aerodynamiikka simulaattorilla että kun ajetaan tasaisella 40kmh niin 7kg ja 20kg pyörässä on noin 3W eroa.
Sillainhan toi spessu on täysi vitsi, ite ostaisin heti vaikka kanzo fastin tai oliko se just 3t racemax mitkä on aeroja. Ilmanvastuksen voittamiseen menee kuitenkin se vähintään 70% tehoista...
Mutta johan tässä ketjussa on ostajia jonossa ja säästöpossut paloteltuna, eli ainakin spessu osaa käyttää oikeita sanoja markkinoinnissa.
Ja olisko siihenkin hyvä syy miksei atheoksia(vai mikälie) näy yhtä paljon kun tarmaccia[emoji848]
Ai gravelissa ei mitään merkitystä painolla?
Olisipa ihanaa näin harrastelijanakin pomputella menemään 20 kg pyörällä huonopintaisella tiellä tai poluilla.
Kanttareiden ylikin menee kauriin lailla, ja ketterä käsitellä verrattuna vaikka tuohon 7kg pyörään?
Spessu on ilmeisesti myös cyclocross kelpoinen, sielläpä oikein hymyilyttäisi 20kg aeropyörä olalla.
Gravellissa sillä painolla olisi just merkitystä. Paljon lyhyitä jyrkkiä nousuja, jotka ajetaan putkelta. Nopeita kiihdytyksiä. Ehkä nuo ei kellosta kamalasti näy, mutta kevyt pyörä on hauska ajaa.
Tosin ihan sama. Kaikkeen tottuu. Ei se kevyt pyöräkään enää viikon jälkeen levyltä tunnu.
Pointti oli siinä kun täällä munat kovana katellaan kun amerikkalainen on saanu pari sataa grammaa kevyemmän rungon aikaiseksi kun kilpailijat. Että vaikka painon yli tuplaa, niin tasasella watteja ei juurikaan tarvita enemmän. Ja 3kg lisäys 6,5% ylämäessä ja 35kmh vauhdissa taisi maksaa 17W.
Tottakai kevyt on kiva, mut kyllä se pitäs heikommankin saada kanttarista yli vaikka painais 8.5kg, tai sit kannattaa jäädä kotiin.
Ja tuo mainittu alle 4k€ cube sähkövaihteilla, painaa 7.8kg
JohannesP
10.10.2021, 17.24
Sworks Crux kompliittina 7,25 kg ilman polkimia ja hinta 12k€ paikkeilla.
Alemmasta weigthweeniesin 3T Racemax topikista löytyy useampi 8 kg yksilö polkimineen ja varmasti edullisempia mitä toi Cruxi vaikka onkin osassa vähän parempaa palikkaa kiinni. Käytännössä puhutaan jostakin 200-500 g painoerosta minkä lisäksi Racemaxilla saa aerohyödyn.
https://weightweenies.starbike.com/forum/viewtopic.php?f=4&t=161793&start=75
Kevyt pyörä on hauska ajaa, mutta ei tuollaista 200-500 g painoeroa käytännössä edes huomaa jos kiekot samat. Pakko hieman tarttua nyt tähän kevyen pyörän arvostukseen mikä näyttää tarttuneen viikon aikana, kun kevyttä Cruxia lykätty ulos.
^näinpä.
Swiss Side’s Jean-Paul Ballard says, “There are for sure arguments to be had here. However, this only plays out if it is a mountain finish stage. For hobby riders, the average gradient where weight is more important than aero is 4.5% or more [see above]. For pro riders who have a higher speed, it is around 7.5%. Once you are doing more than 15km/h (9.3mph), the aerodynamic drag is the biggest resistance for the rider. At 35km/h (21.7mph) it’s four times more potent than the effects of weight.
https://www.google.com/amp/s/road.cc/content/feature/lightweight-v-aero-which-best-227520%3famp
Bikeradarin Crux-juutuubissa muistaakseni korostettiin sellaista asiaa, että kevyt tuntuu nopealta, mutta aero ON nopea.
Tämä siis tiedoksi heille, keille nopeus on se juttu.
Kevythän on muuten kiva aina
JohannesP
10.10.2021, 18.15
Noinhan se on tiivistettynä.
Pointti oli siinä kun täällä munat kovana katellaan kun amerikkalainen on saanu pari sataa grammaa kevyemmän rungon aikaiseksi kun kilpailijat. Että vaikka painon yli tuplaa, niin tasasella watteja ei juurikaan tarvita enemmän. Ja 3kg lisäys 6,5% ylämäessä ja 35kmh vauhdissa taisi maksaa 17W.
Tottakai kevyt on kiva, mut kyllä se pitäs heikommankin saada kanttarista yli vaikka painais 8.5kg, tai sit kannattaa jäädä kotiin.
Ja tuo mainittu alle 4k€ cube sähkövaihteilla, painaa 7.8kg
8,5 kg on musta ihan tarpeeksi kevyt, oma nykyinen painaa tuon eikä ole pakottanut jäämään kotiin. Ihan mielelläni silti ottaisin siihenkin paremmat ja kevyemmät kiekot, mutta omissa ajoissa ja vauhdeissa ei taida olla järkeä sijoittaa. Paitsi jos samalla saisi kovemman munan.
Esimerkkisi 20 kg sitten taas ei ole kevyt.
Vinkki: älä käytä varsinkaan foorumikeskusteluissa lukua 20 jos tarkoitat kuitenkin 8,5.
Mulla oli 2 geoltaan identtistä crossaria, kokoonpanosta johtuen painoeroa oli 2kg.
Tuon huomasi todella selvästi, eikä sillä painavammalla tehnyt mieli ajaa, painoa kun oli enemmän varsinkin kiekoissa ja renkaissa.
Sileällä tasaisella pinnalla olet varmasti ihan oikeassa aerosta, mutta en ehkä tähän graveli aiheeseen menisi ihan noin vetämään mutkia suoraksi.
CX World cup -avauksessa Waterloossa Maghalie Rochetten custom-maalattu S-worksi (https://www.instagram.com/p/CU1C_E1MZJg/) pääsi valokeilaan vajaan kierroksen ajaksi, kun Rochette ampui startista kärkeen. Sitten Euro-naiset paineli ohi. Kata Blanka Vasin musta pysytteli kärjen tuntumassa, mutta ei riittänyt Katan paukut podiumpaikkojen hätyyttelemiseen.
Mielenkiintoista tulee kyllä olemaan se, että millaisilla pyörillä ekojen UCI-gravelien mitalit viedään ja ketä kaikkia niitä nähdään ajamassa.
CX World cup -avauksessa Waterloossa Maghalie Rochetten custom-maalattu S-worksi (https://www.instagram.com/p/CU1C_E1MZJg/) pääsi valokeilaan vajaan kierroksen ajaksi, kun Rochette ampui startista kärkeen. Sitten Euro-naiset paineli ohi. Kata Blanka Vasin musta pysytteli kärjen tuntumassa, mutta ei riittänyt Katan paukut podiumpaikkojen hätyyttelemiseen.
Mielenkiintoista tulee kyllä olemaan se, että millaisilla pyörillä ekojen UCI-gravelien mitalit viedään ja ketä kaikkia niitä nähdään ajamassa.
Vos voitti naisten lähdön maantiepyörällä. Ainakin kuvien perusteella alla taisi olla Cervelo R5 jossa 2022 malliin menee mukavasti CX-kumit kun luvattu tire clearance on 34mm
Cervélolla nyt kolme mallia jolla voisi kuvitella ajavan hyvin myös satunnaiset CX kisat kun niillä näköjään ajetaan maailman huipullakin. R5, Aspero ja Caledonia
edit:
Olikin R5 prototyyppi jossa vielä enemmän rengastilaa https://www.velonews.com/gallery/vos-wins-world-cup-opener-on-prototype-cervelo-r5cx-cyclocross-bike/
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.