Näytä tavallinen näkymä : "Gravel Grinding" -fillarit
Ohiampuja
08.08.2021, 22.42
Kiitos. Mun silmään ulkonäkö vaatii totuttelua… Setämiespyörän paikkaa toi ei tule viemään, mutta maastopyörän ehkä.
Joko silmät on tottuneet? Hävettää tunnustaa mutta mun silmissä kaikki rungot missä takahaarukan yläputket eivät osu vaakaputken linjaan, niin näyttävät oudoilta. Ikään kuin valmistusvikaisilta. :)
^ Luulen, että on parempi katsella funtionaalisin kuin esteettisin silmin. Takahaarukkaa ei ajaessa näe, mutta sen lappeellaan olevan kakkosnelosen näköisen ja kokoisen viistoputken näkee.. Sekin kyllä osoittautui käytännölliseksi lauantain sadelenkillä, koska se toimii loistavasti etulokarina. Kuski pysyi paljon puhtaampana kuin teräspyörällä.
Luultavasti noi leveämmät kuin korkeat vaaka- ja viistoputket tekee oman osansa myös etupään pehmentämiseksi, mutta kovahko se on silti. Takapää sensijaan on tosi pehmeäkulkuinen. Pari kertaa olen lenkillä pysähtynyt tsekkaamaan takarenkaan paineet, kun olen luullut sen olevan liian tyhjä. Superjäykkä keskiön seutu vaatii jaloilta totuttelua ja polkeminen tahtoo vähän käydä polvien päälle. En osaa vielä ottaa kantaa, että tuntuuko polkeminen tehokkaammalta vaiko tehottomammalta, mutta jotenkin helpompaa ja luonnollisempaa se on joustavamman teräsrungon kanssa. Eron huomaa erityisesti putkelta runtatessa.
Levarit on ihan kivat, mutta tehossa ja tuntumassa on niin pieni ero MiniMotoihin nähden ainakin kesäkeleissä, että laskisin levareiden ainoiksi hyödyiksi sen, että vanteet ei kulu ja että jarrujen puolesta pystyisi käyttämään kahden kokoisia kiekkoja.
Siinä fiilikset tällä hetkellä :)
^ Helppo uskoa, varsinkin jos verrokkisysteemissä ei ole renkailla tai muulla tavoin saatu tärinöitä pois. Kiekkojen aerohyödyt ovat ilmeisen pieniä gravelissa ja myös maantiellä jos nopeudet maltillisia 30 tasolla.
Heinen testit on tehty identtisillä renkailla ja paineilla. Etuhaarukan jouston merkitys alkaa korostumaan siitä, mihin renkaan jousto loppuu. Huomaa hyvin eron Stigmata vs. Grava. Pikkutärinöissä kuituhaarukka voi olla jopa aavistuksen mukavampi, mutta isommissa töyssyissä, dropeissa, metsäpoluilla ja nimismiehenkiharassa hakkaa käsille huomattavasti enemmän.
Zipp/Sram on lanseerannut omille vanteilleen käsitteen total system efficiency. Ideana siinä on, että tt-maantie-endurance-gravelissa "vauhdin vihollisia" ovat vähän eri painolla ja alustasta myös riippuen, tuuli/aero, painovoima, vierintävastus ja vibration losses. Gravelissa tuo viiimeksi mainittu on tärkeämpi kuin noissa muissa, ja sen merkitys korostuu mitä epätasaisempi alusta. Teräksinen etuhaarukka varmaan tuo omat etunsa siihen.
^ Luulen, että on parempi katsella funtionaalisin kuin esteettisin silmin. Takahaarukkaa ei ajaessa näe, mutta sen lappeellaan olevan kakkosnelosen näköisen ja kokoisen viistoputken näkee.. Sekin kyllä osoittautui käytännölliseksi lauantain sadelenkillä, koska se toimii loistavasti etulokarina. Kuski pysyi paljon puhtaampana kuin teräspyörällä.
Luultavaati noi leveämmät kuin korkeat vaaka- ja viistoputket tekee oman osansa myös etupään pehentämiseksi, mutta kovahko se on silti. Takapää sen sijaan on tosi pehmeäkulkuinen. Pari kertaa olen lenkillä pysähynyt tsekkaamaan takarenkaan paineet, kun on luullut sen olevan liian tyhjä. ...
Heinen testit on tehty identtisillä renkailla ja paineilla. Etuhaarukan jouston merkitys alkaa korostumaan siitä, mihin renkaan jousto loppuu. Huomaa hyvin eron Stigmata vs. Grava. Pikkutärinöissä kuituhaarukka voi olla jopa aavistuksen mukavampi, mutta isommissa töyssyissä, dropeissa, metsäpoluilla ja nimismiehenkiharassa hakkaa käsille huomattavasti enemmän.
Ennen myytiin maastureihin paljon viistoputkiin lokareita. Ei ole paljon tarvetta nykyrungoilla ml. gravel. Vaikka oma silmä on 95% kuituun ja 5% teräs-runkoihin orientoitunut, niin kyllä nuo kaikkein leveimmät putket on siinä ja siinä omaankin estetiikkaan.
Jos Stigmatan takapää on pehmeäkulkuinen niin käys kokeileen URSia, isosti taipuvaa tolppaa näkyvissä + 10mm softtail . Mutta tuolla on itselle ainakin suurempi merkitys gravelissa kuin etupäällä, herkkä alaselkä kiittää ja polkeminen on tasaista kunnon rölligravelissakin, kun taas kädet kestää paremmin etupään liikkeitä.
Mites paljon tuo teräskeula oikeasti tarjoaa joustoa? Oma kuitukeula kun ei joustele ja ajetut alustat kuitenkin usein varsin roheita, niin etugummin paineiden kanssa touhuilu on tullut tutuksi - tutuille reiteille on parin psi:n tarkkuudella pohdittu optimipaine, joka on n. 5psi alempi kuin takana ja useimmiten tietoista riskinottoa vanteelle lyömisen kanssa. Hienoahan se olisi jos keulakin osallistuisi kyydin pehmentämiseen...
Kiekkojen aerohyödyt ovat ilmeisen pieniä gravelissa ja myös maantiellä jos nopeudet maltillisia 30 tasolla....
Asia ei liity graveliin, vaan ihan yleisellä tasolla: ei kannata väheksyä aerohyötyjä hitaammassakaan ajossa.
Cervelon vanha tiivistelmä aiheesta:
https://www.cervelo.com/en/slow-vs-fast-riders
Zipp/Sram on lanseerannut omille vanteilleen käsitteen total system efficiency. Ideana siinä on, että tt-maantie-endurance-gravelissa "vauhdin vihollisia" ovat vähän eri painolla ja alustasta myös riippuen, tuuli/aero, painovoima, vierintävastus ja vibration losses. Gravelissa tuo viiimeksi mainittu on tärkeämpi kuin noissa muissa, ja sen merkitys korostuu mitä epätasaisempi alusta. Teräksinen etuhaarukka varmaan tuo omat etunsa siihen.
Jep, Heine käyttää termiä suspension losses, mutta tarkoittaa samaa asiaa. Sitä ei heti tulisi ajatelleeksi, että a) kaikki kuskin täristämiseen menevä energia on pois pyörää eteenpäin vievästä energiasta. Ja b) kaikki vaimennettu jousto on myös pois pyörää eteenpäin vievästä energiasta, koska vaimennus muuttaa vaimentamanansa energian lämmöksi. Lisäksi, kun kuski joutuu käyttämään lihasemergiaa tärinän vaimentamiseen, kuluttaa tärinä energiaa kahdella tapaa.
Jos Stigmatan takapää on pehmeäkulkuinen niin käys kokeileen URSia, isosti taipuvaa tolppaa näkyvissä + 10mm softtail . Mutta tuolla on itselle ainakin suurempi merkitys gravelissa kuin etupäällä, herkkä alaselkä kiittää ja polkeminen on tasaista kunnon rölligravelissakin, kun taas kädet kestää paremmin etupään liikkeitä.
Mites paljon tuo teräskeula oikeasti tarjoaa joustoa? Oma kuitukeula kun ei joustele ja ajetut alustat kuitenkin usein varsin roheita, niin etugummin paineiden kanssa touhuilu on tullut tutuksi - tutuille reiteille on parin psi:n tarkkuudella pohdittu optimipaine, joka on n. 5psi alempi kuin takana ja useimmiten tietoista riskinottoa vanteelle lyömisen kanssa. Hienoahan se olisi jos keulakin osallistuisi kyydin pehmentämiseen...
Suspension/vibration losses -teorian mukaan se 10 mm softail taitaa vaan olla sitä energiaa hukkaavaa joustoa, koska elastomeeri vaimentaa. Kuski toki säilyy virkeämpänä. Mulle riittää hyvin sen verran joustoa takapäässä kuin, mitä ohutputkinen teräsrunkokin antaa, joten en varsinaisesti kaipaa enempää. Stigmatan kanssa on jo aavistuksen sellainen olo kuin ajaisi täysjoustolla keula lukossa, mutta takajousitus auki.
Stigmata kuitukeula vs. mun Gravan Columbus SL-haarukka ero voisi ehkä olla niinkuin 0,5 baria rengaspaineilla mitattuna juurakkopoluilla ajellessa. Mutta on ihan karkea heitto, kun Garava ei ole vielä ajokunnossa, enkä pääse vertaamaan rinnan. Mulla alkaa olla vuosikausien jäykkäkeulamaasturoinnin seurauksena jotain kulumaa toisessa kyynärpäässä ja se tahtoo kipeytyä tärinästä ja nyt Stigmatan kanssa se on taas vähän oireillut.
Rene Hersen Kaisei Toei Special -haarukanjalat on vielä ohuempaa putkea kuin Columbuksen SL-jalat ja niissä on se kavennettu osa selvästi pitempi, joten niitten kanssa ero lienee vielä suurempi, mutta en ehkä esim. cyclocrossia uskaltaisi Hersen haarukanjaloilla ajaa, ainakaan näin kokeilematta arvioituna. Sachsin/Pegorettin ÜOS-jalat on samaa luokkaa SL-jalkojen kanssa ja niillä ajetaan UCI cat. 2 krossikisoja.
Asia ei liity graveliin, vaan ihan yleisellä tasolla: ei kannata väheksyä aerohyötyjä hitaammassakaan ajossa.
Cervelon vanha tiivistelmä aiheesta:
https://www.cervelo.com/en/slow-vs-fast-riders
Kuskin aerodynamiikan parantaminen on yksiselitteisesti tehokkainta. Heinen mukaan stemmin tiputtaminen 20 millillä vähentää hukattuja watteja n. 5% ja gravel-muodikas löysä takki voi kasvattaa ilmanvastusta yli 10%. Aerokiekkojen hyöty all road -ajossa on 2-3%.
30 ja aerohyödyt tuli siitä mieleen kun olin just ostamassa uusia aero-semiaerokiekkoja maantiepyörään 37- 50 (60 mm) kehillä.
Tour Magazin testeistä ja valmistajien omien vanteiden vertailusta päädyin sellaiseen suuruusluokkaan, että aeroerot ovat 45 km/h nopeuksissa on luokkaa max 4 w (uusi zipp 303 40 mm kehällä vs DT swiss 50/Roval Rapide 51/60), tyypilllisemmin vähemmän. Omissa kolmenkympin vauhdeissa wattiero puolittunee, ja oltaisiin 0,1-0,2 kmh nopeuseroissa max.
Eri maantierenkailla vierintävastuksen ero on monesti suurempi kuin tuo em. aeroero, ja gravelrenkailla vielä suurempi.
Vertailukiekot oli tuossa kuitenkin aika samankaltaisia, eli erot luonnollisesti suurenee kun otetaan kiekkojen ääripäät
lisäys:
laitetaan nyt vielä ne kiekot, joita katselin ja joista sai jotakuinkin luotettavaa dataa:
-dt swiss arc 50 ja 62 sekä erc 47
-swisside hadron 50 ja 625
roval rapide
-zipp 303
-enve 45
-bora wto 45
- bontrager rsl ja pro (lähinnä vertailu 37 vs 51)
...
Suspension/vibration losses -teorian mukaan se 10 mm softail taitaa vaan olla sitä energiaa hukkaavaa joustoa, koska elastomeeri vaimentaa. Kuski toki säilyy virkeämpänä. Mulle riittää hyvin sen verran joustoa takapäässä kuin, mitä ohutputkinen teräsrunkokin antaa, joten en varsinaisesti kaipaa enempää. Stigmatan kanssa on jo aavistuksen sellainen olo kuin ajaisi täysjoustolla keula lukossa, mutta takajousitus auki.
Stigmata kuitukeula vs. mun Gravan Columbus SL-haarukka ero voisi ehkä olla niinkuin 0,5 baria rengaspaineilla mitattuna juurakkopoluilla ajellessa. Mutta on ihan karkea heitto, kun Garava ei ole vielä ajokunnossa, enkä pääse vertaamaan rinnan. Mulla alkaa olla vuosikausien jäykkäkeulamaasturoinnin seurauksena jotain kulumaa toisessa kyynärpäässä ja se tahtoo kipeytyä tärinästä ja nyt Stigmatan kanssa se on taas vähän oireillut.
Rene Hersen Kaisei Toei Special -haarukanjalat on vielä ohuempaa putkea kuin Columbuksen SL-jalat ja niissä on se kavennettu osa selvästi pitempi, joten niitten kanssa ero lienee vielä suurempi, mutta en ehkä esim. cyclocrossia uskaltaisi Hersen haarukanjaloilla ajaa, ainakaan näin kokeilematta arvioituna. Sachsin/Pegorettin ÜOS-jalat on samaa luokkaa SL-jalkojen kanssa ja niillä ajetaan UCI cat. 2 krossikisoja.
(URS perän softtail) tuo on kieltämättä totta vaikka elastomeerin vaimennus ei järkyttävän tehokas olekaan. Tässä huomasi olevansa sen verran hyvin täysjoustomaasturiensa (Spark 130/120mm ja Levo SL 150mm) ehdollistama että ajatteli vain jouston ilman vaimennusta olevan 90-luvun pogo-stick menoa silloisilla joustokeulilla. Tästä vaimentamattomasta jousituksesta muuten mielenkiintoinen artikkeli: https://bikerumor.com/2018/03/07/suspension-tech-how-does-undamped-suspension-work-say-in-a-fork/. Mielenkiintoista nähdä tuoko gravelin globaali suosio uusia innovaatiota lajiin optimoituun jousitukseen. Tai sitten pitää aloittaa kärsivällinen siedätyshoito esteettiselle maulle että voisi jonain päivänä kuvitella ajavansa teräsfiloa sopivalla keulalla :)
Kuminauha
10.08.2021, 07.53
Trek caliberin tapainen mukavuusjousitus voisi olla graveleissakin esteettisesti hyväksytty
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/inside_trek/isospeed/
Trek caliberin tapainen mukavuusjousitus voisi olla graveleissakin esteettisesti hyväksytty
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/inside_trek/isospeed/
Tai sitten noilla ei ole enää mitään merkitystä, kun rengaskoko kasvaa +40mm. Kapeilla renkailla uskon toimintaan kyllä täysin.
hllaakso
10.08.2021, 09.15
Terve!
Itselläni olisi uusi pyörä hakusessa ja katseet on vähän kohdistunut Masonin Bokehiin. Löytyisköhän keltään PK-seudulta sitä missään koossa, että voisi vähän mallailla? 54 tai 56 olisi hyvä lähtökohta! Heittäkääs yksityisviestiä, jos löytyy! :)
https://www.canyon.com/fi-fi/gravel-bikes/adventure/grizl-suspension/
Tai sitten noilla ei ole enää mitään merkitystä, kun rengaskoko kasvaa +40mm. Kapeilla renkailla uskon toimintaan kyllä täysin.
Riippuu millaisella alustalla ajaa. 45 mm rengas joustaa turvallisesti maksimissaan noin 30 mm ja sen jousto on hyvin progressiivinen. Muiden joustavien elementtien merkitys korostuu sitä enemmän, mitä isommasta joustotarpeesta on kyse.
Energian säilymisen kannalta notkeakylkisen renkaan jousto on kaikkein tehokkainta, koska jousittamaton massa on pienin ja energiaa katoaa vähiten renkaan muodon muuttamiseen eli renkaisiin panostaminen on kyllä halvin ja helpoin tapa sekä lisätä mukavuutta että vähentää suspension lossia.
Juu, ja nämä isospeedit on suunniteltu enemmän tärinän poistoon, jonka tuollainen 40mm rengas jo poistaa.
Itse olen myös aika skeptinen kaikkiin ylimääräisiin niveliin ja liitoksiin gravellissa, jolla ajetaan loskapskahiekassa. Kaikki raot ovat jo nytkin täynnä hiekkaa ja huollettavia kohteita riittää muutenkin.
https://www.canyon.com/fi-fi/gravel-bikes/adventure/grizl-suspension/Mitähän toi 30mm rudy painaa ja maksaa?
Aina välillä miettiny josko kokeilis jostain halvasta suntourin ilmakeulasta lyhentää graveliin, noin niinku kokeilumielessä. Ne "oikeat" gravel keulat kun maksaa ihan paperirahaa enkä kuitenkaan usko että hirveää etua saa
Itse olen myös aika skeptinen kaikkiin ylimääräisiin niveliin ja liitoksiin gravellissa, jolla ajetaan loskapskahiekassa. Kaikki raot ovat jo nytkin täynnä hiekkaa ja huollettavia kohteita riittää muutenkin.
Mistä päästään siihen, että se luddiitti vannejarruteräskeula on renkaiden jälkeen edelleen yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää tärinöitä :).
Lauf tosin toimii vielä tehokkaammin ja on toimintaperiaatteltaan aika pomminvarma. Se ei myöskään hukkaa energiaa vaimennukseen, kuten perinteiset joustohaarukat tekee.
Teknisesti kai kuitukeulastakin varmaan voisi tehdä joustavan ilman, että tarvitsee pelätä keulan elämisen aiheuttamaa delaminoitumista, mutta onko maanantaikappaleiden riski sitten liian iso vai mikä, kun on katsottu, että direktiivein pitää vaikuttaa siihen, että kuinka jäykkiä etuhaarukoista tehdään.
https://www.canyon.com/fi-fi/gravel-bikes/adventure/grizl-suspension/
Jousitusta mielenkiintoisempi juttu on tuo tänään julkistettu SRAM AXS XPLR -osasarjaperhe: sähköinen 1x12 10-44 -kasetilla.
Sutattuja kuvia tuosta levisi jo viime viikolla, mutta tänään oli se virallinen ilmestymispäivä.
Niin ja gravellin keula saa kestää ne kivikot, satunnaiset ojaan ajot sun muut kovassa vauhdissa kaatumiset.
Ei paljoa kiinnostele joustava keula, joka kaadon jälkeen hajoaakin. Taitaa esimerkiksi crossareiden kuitukeulat olla kevyempiä ja heikompia.
Jousitusta mielenkiintoisempi juttu on tuo tänään julkistettu SRAM AXS XPLR -osasarjaperhe: sähköinen 1x12 10-44 -kasetilla.
Saako mitään hillitympää kasettia? Joku 10-38 tai 10-40 olis sopiva.
Saako mitään hillitympää kasettia? Joku 10-38 tai 10-40 olis sopiva.
Detaljeja hiukan heikosti saatavilla, esim.SRAMin sivuilla ei vielä mitään. Näyttää siltä, että toistaiseksi tuo 10-44 on asennettu aika moneen pyörään (Canyon, Cube, Ribble).
F. Kotlerburg
10.08.2021, 13.48
Näyttää samalla Grizlien hinnat nousseen kautta linjan.
Niin ja gravellin keula saa kestää ne kivikot, satunnaiset ojaan ajot sun muut kovassa vauhdissa kaatumiset.
Ei paljoa kiinnostele joustava keula, joka kaadon jälkeen hajoaakin. Taitaa esimerkiksi crossareiden kuitukeulat olla kevyempiä ja heikompia.
Eipä kai joustavuus ole heikkouden synonyymi edes kuidusta puhuttaessa. Tietyissä tapauksissa, esimerkiksi vaikkapa ojaanajotilanteessa, luulisi kestävän paremmin, jos joustaa ennemmin kuin sanoo räks.
Siis eikö aiemmat AXS-versiot ole olleet kuin 2x yhteensopivia?
Siis eikö aiemmat AXS-versiot ole olleet kuin 2x yhteensopivia?
Kyllä etap/AXS saa 1x. Onko tuossa sitten uutta vain takapakka, joka on jossain Eaglen ja Force/Red välillä..?
Kyllä etap/AXS saa 1x. Onko tuossa sitten uutta vain takapakka, joka on jossain Eaglen ja Force/Red välillä..?
No tätä mieltä minäkin olen, toki ainakin Rival AXS yhteensopivat takapakat ovat olleet 12s 10-30t ja 10-36t, jotka ovat pienempiä mitä itse olen tottunut gräveleissä näkemään.
Saako mitään hillitympää kasettia? Joku 10-38 tai 10-40 olis sopiva.
Ihan perus Forcen 12-rattaista kasettia saa 10-36 asti ainakin.
Toimisikohan tuo pakka Eagle AXS -vaihtajalla, hieman tiheämmät vaihdevälit kelpaisi vaikka toisiin kiekkoihin.
Kyllä etap/AXS saa 1x. Onko tuossa sitten uutta vain takapakka, joka on jossain Eaglen ja Force/Red välillä..?
Uutta on myös pitkähäkkiset Rival, Force ja Red -takavaihtajat. Näiden maantieversio syö enintään 36t pakkaa, jos on halunnut kevyempää välitystä niin Eagle mullet pakka ja vaihtaja on ollut ratkaisu. XPLR tulee täyttämään aukon mallistossa.
https://bikerumor.com/2021/08/09/gravaa-kaps-teases-lightweight-on-the-fly-tire-pressure-adjustment-for-gravel-xc/
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/08/09134535/Gravaa-KAPS-lightweight-on-the-fly-tire-pressure-adjustment_wireless-TPMS_hub-erendering-inside.jpg
Sram/Rock Shox/Zipp XPLR -speksejä. Jousitettu hissitolppa ja single wall -joustovanteet.
https://bikerumor.com/2021/08/10/sram-xplr-gravel-group-debuts-rockshox-fork-dropper-wide-gearing-moto-wheels/
https://s3.amazonaws.com/www.bikerumor.com/wp-content/uploads/2021/08/10093823/sram-xplr-gravel-bike-fully-equipped-with-suspension-fork-and-dropper.jpg
XPLR
https://youtu.be/fL3Kct5wtkU
Läjä tuotteita, joita nähtäneen isoilla alennusprosenteilla vuoden päästä.
No nyt on tekniikkaa, laitteita ja liikkuvia osia. Jos olisin niitä janttereita ketkä kiertää kuukausi tolkulla jotain Mongolian aavikoita pyörällä niin jättäisin nuo vehkeet kotiin.
Ohiampuja
10.08.2021, 19.37
Läjä tuotteita, joita nähtäneen isoilla alennusprosenteilla vuoden päästä.
Epäilen että ei nähdä… tuntuu että kaikki viedään nyt käsistä.
^^ Joo ja todennäköisesti kokoteräksinen setämiespyöräkin alkaa tuntumaan suorastaan kevyeltä moderniin ”all must-haves” -pyörään verrattuna, vaikka olisi kuinka kuiturunkoa ja -kiekkoa siinä.
https://theradavist.com/2021/08/the-rockshox-rudy-xplr-gravel-fork-and-sram-axs-xplr-on-johns-sklar-gravel-bike/
Läjä tuotteita, joita nähtäneen isoilla alennusprosenteilla vuoden päästä.
SRAMin AXS-sarjojen hinnat eivät ole juurikaan laskeneet, vaikka ovat markkinoilla olleet jo pidemmän aikaa. Mitään dramaattista tuskin tapahtuu näiden gravel-versioidenkaan kanssa.
Toimisikohan tuo pakka Eagle AXS -vaihtajalla, hieman tiheämmät vaihdevälit kelpaisi vaikka toisiin kiekkoihin.
Mielestäni jossain esittelyssä oli kerrottu, että 10-44 pakkaa ei ole tehty toimimaan eagle-osien kanssa. Myös ketju on erilainen (flat top vs. eagle).
F. Kotlerburg
11.08.2021, 07.52
Niin ja siinä kun Eagle ja 11spd 10-42 kasetit menee XD vapariin niin tää xplr vaatii XDR-vaparin kuten 12spd maantiepakatkin on vaatineet.
SamiMerilohi
11.08.2021, 11.58
Canyonin alumiininen Grail oli hetken aikaa taas tilattavissa (aiemmin sold out), toimitusaika syys-lokakuun vaihteessa. Ehdin laittaa tilauksen sisään ja heti seuraavana päivänä näytti taas sold out. Toimitusaika-arvio lokakuun alussa, saas nähdä kuinka käy...
Lyhyeksi jäi odotus: maksulinkki kolahti tänään sähköpostiin ja arvioitu toimitus ensi viikolla.
Lyhyeksi jäi odotus: maksulinkki kolahti tänään sähköpostiin ja arvioitu toimitus ensi viikolla.
Mikäs versio? 3 viikkoa takaperin laitoin 7 1by:n tilaukseen - arvioitu toimitus syyskuun puolivälissä. Pariin kertaan oman tilauksen jälkeen saatavuus on ollut niin, että toimituksen olisi saanut heinäkuun loppuun - elokuun alkuun, mutta oman tilauksen päivämäärä pysynyt kokoajan tuossa samassa. Pitkiä viikkoja :)
SamiMerilohi
11.08.2021, 13.22
Mikäs versio? 3 viikkoa takaperin laitoin 7 1by:n tilaukseen - arvioitu toimitus syyskuun puolivälissä. Pariin kertaan oman tilauksen jälkeen saatavuus on ollut niin, että toimituksen olisi saanut heinäkuun loppuun - elokuun alkuun, mutta oman tilauksen päivämäärä pysynyt kokoajan tuossa samassa. Pitkiä viikkoja :)
Sama versio L-koko.
Mielestäni jossain esittelyssä oli kerrottu, että 10-44 pakkaa ei ole tehty toimimaan eagle-osien kanssa. Myös ketju on erilainen (flat top vs. eagle).
Joo, ei varmasti toimikaan jos SRAM:lta kysytään. Selviää vasta kun joku kokeilee.
Läjä tuotteita, joita nähtäneen isoilla alennusprosenteilla vuoden päästä.
Nyt kyllä pitää tarkentaa omaa kommenttia sillä, että koski yleisesti useampaa peräkkäistä tekniikkalinkkiä, joissa siis napa, joka säätelee rengaspainetta ja sitten nämä joustokeulat, hissitolpat, single wall kehät ym joilla on hintaa niin reippaasti, että tuskin pelkkinä erilliskomponentteina ihmiset lähtevät noilla hinnoilla himokkaasti päivittelemään pyöriään. Toki noita kyllä nähtäneen jonkin verran kompliiteissa pyörissä. Käsittääkseni tässäkin langassa arvostus on ihan huipussaan joustokeuloja ja hissitolppia kohtaan gravel-pyörissä. Joo... mutta varmaan ihan kivoja juttuja silloin kun ne toimii. :rolleyes:
Tuosta single wall vanteesta paha sanoa mitään muutakuin mahdolliset katastrofin ainekset siinäkin miltei kasassa. Varmaan kaarteessa tuntuu kivalta, kun vanne ja rengas muljuaa yhtä aikaa ja mitä vielä. Tai sitten tuo toimii mutta käytännössä marginaalinen hyöty.
Eri asia sitten noitten vaihtajien ja rataspakkojen kanssa. Ne nyt myy aina, oli tarvetta uudelle mallille tai ei.
Näiden jälkeenhän tietysti markkinamiesten toimesta gravel-pyöriin tulee 29" renkaat miniminä, boost navat (ovatkin jo olemassa), suora "gravel"-tanko ja spesifiset liipaisimet, lyhytjoustoinen takaiskari niin saadaan nämä ysärihenkiset "maastopyörät" päivitettyä tähän päivään.
Kaikki tämähän oli luettavissa rivien välistä postauksessani ;) Ei mulla oo kehitystä vastaan mitään mutta nyt jää kaupan hyllylle omalta osaltani joka ikinen lanseeraus.
^ Mun mielestä olisivat voineet siihen joustokeulaankin laittaa jonkun sähköisen lukituksen tai vähintään kännykkäapilla säädettävän vaimennuksen. Vähän jäi jotenkin vaisuksi nyt :D
Joustokeulan suhteen jo se, että se tulee jälkiasennusmarkkinoille vain 45 mm rakella, kertoo siitä, että eivät usko sen potentiaaliin itsekään. Vaikka jossain esittelytekstissä sanottiin, että se nostaa etupäätä suunnilleen saman verran kuin vaihtaisi xc-pyörään 100-millisen keulan tilalle 120-millisen, niin käyrätankoisen geometriassa kulmien loiveneminen ja keskiön nouseminen on vähän eri asia.
Muutenkin olisi ollut järkevämpää laittaa irtokeulana myytäväksi 50 mm rakella oleva versio, kun olisi toiminut paremmin kulmien loivetessa. Lisäksi isossa osassa rouheampaan menoon tarkoitetuista gg-pyöristä rake alkaa originaalistikin olla 47-50 mm ellei enemmänkin jo alunperinkin ja kun sellaiseen vaihtaa pidemmän mutta pienemmällä rakella olevan keulan, tulee vaan sutta ja sekundaa. No kaipa noitakin tulee mutkien kautta OEM-osina myyntiin.
Käytännössä voi olla niin, että pikkuhiljaa maasto-gg-pyörien jäykkien etuhaarukoiden ”standardipituudeksi” muuttuu joku 410-415 mm, jolloin geosta tulee sellainen, että jäykän haarukan voi halutessaan korvata ac 425-435 mm joustohaarukalla. URS:ssa tais vähän normaalia pitempi etuhaarukka jo ollakin, joten siinä Rudy varmaan toimisi.
TheMiklu
12.08.2021, 08.43
Ei mulla oo kehitystä vastaan mitään mutta nyt jää kaupan hyllylle omalta osaltani joka ikinen lanseeraus.
Hyvin kyllä summasit meikäläisenkin ajatukset. Onko etätöissä ollut tylsää kun täydellinen hybridin osasarjapaketti saat kasattua. Oisko vielä joku flatbar innovaation tuohon voinut täräyttää niin olispa perfect!
Jos puhutaan 12-lehtisistä pakoista, joissa isoin ratas välillä 38-42, niin tuleeko kellekään muuta mieleen kuin Rotorin 11-39 (https://r2-bike.com/ROTOR-Cassette-12-speed)? Toihan toki toimisi Eagle- tai XPLR-vaihtajalla?
Voisi kiinnostaa langattomat sähkövaihteet (toki mekaaniset olis parempi), mutta en välttämättä haluaisi noita isoja pakkoja. 11-36 on riittänyt hyvin, joskin äskeisellä kesäretkellä kiipeillessä ajattelin, että pari hammasta takana voisi olla reservissä pelastusrenkaana.
^ Haluisitko siis sen kahdennentoista vaihteen joka tapauksessa?
11-vaihteisena et tarvi muuta kuin pitkähäkkisen CX1-vaihtajan ja 10-42-pakan, niin saat retkivälitykset.
^ Haluisitko siis sen kahdennentoista vaihteen joka tapauksessa?
En oikeasti tietenkään, enkä ajele parilla kolmella pienimmällä rattaalla käytännössä koskaan :)
11-vaihteisena et tarvi muuta kuin pitkähäkkisen CX1-vaihtajan ja 10-42-pakan, niin saat retkivälitykset.
Joo fillarissa on Force CX1 jo ajateltuna tuota varten ja esim. XTR-pakkaa saisi muistaakseni 40-hampaiseen päättyvänä (EDIT: ja SLX sekä XT, mutta painavia). Ja E13 tarjoaa 11-lehtisen 9-39.
Mutta pikaisesti tsekattuna 12-lehtisenä vaihtoehdot toistaiseksi(?) vähäiset ilmeisesti.
Katoin jonku videon näistä XPLR osista. Rokkarin keula maksaa 770£ ja painaa noin 1.5kg
^ Mun mielestä olisivat voineet siihen joustokeulaankin laittaa jonkun sähköisen lukituksen tai vähintään kännykkäapilla säädettävän vaimennuksen. Vähän jäi jotenkin vaisuksi nyt :D
Joustokeulan suhteen jo se, että se tulee jälkiasennusmarkkinoille vain 45 mm rakella, kertoo siitä, että eivät usko sen potentiaaliin itsekään. Vaikka jossain esittelytekstissä sanottiin, että se nostaa etupäätä suunnilleen saman verran kuin vaihtaisi xc-pyörään 100-millisen keulan tilalle 120-millisen, niin käyrätankoisen geometriassa kulmien loiveneminen ja keskiön nouseminen on vähän eri asia.
Muutenkin olisi ollut järkevämpää laittaa irtokeulana myytäväksi 50 mm rakella oleva versio, kun olisi toiminut paremmin kulmien loivetessa. Lisäksi isossa osassa rouheampaan menoon tarkoitetuista gg-pyöristä rake alkaa originaalistikin olla 47-50 mm ellei enemmänkin jo alunperinkin ja kun sellaiseen vaihtaa pidemmän mutta pienemmällä rakella olevan keulan, tulee vaan sutta ja sekundaa. No kaipa noitakin tulee mutkien kautta OEM-osina myyntiin.
Käytännössä voi olla niin, että pikkuhiljaa maasto-gg-pyörien jäykkien etuhaarukoiden ”standardipituudeksi” muuttuu joku 410-415 mm, jolloin geosta tulee sellainen, että jäykän haarukan voi halutessaan korvata ac 425-435 mm joustohaarukalla. URS:ssa tais vähän normaalia pitempi etuhaarukka jo ollakin, joten siinä Rudy varmaan toimisi.Eikö loivempaan emäputkeen laiteta keula pienemmällä rakella? Vai muistanko ihan väärin että esim maastopuolella on tullut pienemmän raken keuloja koska kulmat on loiventunu vuosien aikana
Katoin jonku videon näistä XPLR osista. Rokkarin keula maksaa 770£ ja painaa noin 1.5kg
Ai että. Tuo on juuri sitä, mitä gravelliin kaivataan. Kilo lisää keulalle. On herkkää.
Eikö loivempaan emäputkeen laiteta keula pienemmällä rakella? Vai muistanko ihan väärin että esim maastopuolella on tullut pienemmän raken keuloja koska kulmat on loiventunu vuosien aikana
Riippuu kai, mitä tavoitellaan. Jos on tarkoitus pitää trail-mitta ja ohjaustuma jollain tapaa ”normaalina”, pitää rakea kasvattaa loivemman keulan kanssa.
Ai että. Tuo on juuri sitä, mitä gravelliin kaivataan. Kilo lisää keulalle. On herkkää.
Jep, keula 1,25kg + hissitolppa 560g eli reilu 1kg hyvää vrt. perinteiset keula ja tolppa. Herkkua. Kyllä noille tietty löytyy omat käyttötapauksensa Unboundissa tai vastaavassa ympäristössä, mutta ei meikäläisen käytössä.
Juuri niin, miksei samantien siirry maastopyörään... Olihan niitä joustokeuloja aikoinaan Roubaix pyörässäkin mutta onkohan nykyään?
HarryDunne
12.08.2021, 18.06
Ai että. Tuo on juuri sitä, mitä gravelliin kaivataan. Kilo lisää keulalle. On herkkää.
Mutta lompakosta lähtee useampi kilo, niin eikös se sillä kompensoidu. :)
F. Kotlerburg
12.08.2021, 19.39
Minäkin tulin vain kertomaan, että en aio ostaa joustokeulaa tai tuota rengaspaineensäätöhässäkkää.
StevieRayVehkakoski
13.08.2021, 08.16
Äkkiä kävi mielessä että jos laittaa käppyräsarveen joustokeulan niin pyörä saisi olla vähän pitempi ja loivempi kuin jäykällä keulalla ettei joka montussa lyö keula pohjaan ja poistu stongan yli naamalleen sammaleeseen? Toisaalta ei tuo 3 senttiä joustoa ole kovin kummallinen matka joten eiköhän tuo ole suunniteltu niin että ottaa vaan kovimmat töyssyt pois eikä yritäkään toimia kovin herkästi ja aktiivisesti?
BB Holland
13.08.2021, 09.13
Järkeilin, että kiekkokoon tai rengaskoon kasvaessa keulakulmalla on varaa jyrkentyä jos haluaa pitää saman trailin. En tiedä miten paljon jos pitää paikkansa.
Juurikin näin ja siksi ensimmäisissä 29-maastureissa oli 26-tuumaisia jyrkemmät keulakulmat, kun pelättiin, että niistä tulee liian junia muuten. Sitten Gary Fisher lanseerasi ”G2”-geometriansa, jossa rakea kasvatettiin keulan jyrkentämisen sijaan.
Kiva pyörä toi Stigmata on. Maasturimiehen graveli. Luontevampi ajaa tanko vähän ylempänä kuin, mihin olen setämiespyörässä tottunut ja parhaimmillaan niin, että alla on niin paksua rengasta kuin mahtuu ja drop bar dirt riding -tyyppisessä ajossa, missä tiet on siirtymää ja hauskuus on poluilla. Pelkässä hiekkatieajelussa jää turhan paljon kapasiteettia käyttämättä. Jos pidän ton, niin saattaisin jopa olla kiinnostunut niistä Zippin moto-kiekoista. Käyrätanko-Tahko-MTB kangastelee mielessä.
Hurricane Ridget oottaa noutoa postissa nyt, mutta tämän Ornot:n tuoreen IG-postauksen (https://www.instagram.com/p/CSn82aZrNiT/?utm_source=ig_web_copy_link) mukaan 48-millisetkin olisi saattanut mahtua. Mutatilaa ei silloin voi kyllä juuri jäädä. Mites paljon olisi järkevää jättää varmuusvaraa, kun kuiturunko ei varmaan tykkää, jos raparengas kihnuttaa maalipinnan puhki?
Hurricane Ridget oottaa noutoa postissa nyt, mutta tämän Ornot:n tuoreen IG-postauksen (https://www.instagram.com/p/CSn82aZrNiT/?utm_source=ig_web_copy_link) mukaan 48-millisetkin olisi saattanut mahtua. Mutatilaa ei silloin voi kyllä juuri jäädä. Mites paljon olisi järkevää jättää varmuusvaraa, kun kuiturunko ei varmaan tykkää, jos raparengas kihnuttaa maalipinnan puhki?Eipä se pienestä hankaamisesta ole moksiskaan. Enemmän miettisin paljonko omat solisluut kestää, ite menny kerran tangon yli kun haarukka meni mudasta tukkoon.
Eräästä kuituläskipyörästä oli takakumi syöny useemman millin chainstaysta, eikä katkennut.
Fairlight päivitti Secanin painokseen 2.5: https://www.instagram.com/p/CSoqSZ7Mdhq/?utm_source=ig_web_copy_link
https://fairlightcycles.com/wp-content/uploads/2021/08/Fairlight-Secan-2.5-Preview.pdf?v=79cba1185463
Takahaarukkaan tehty muutoksia, 2.4" kumit (27.5") mahtuu ja vaihtajan korvake muuttui kiinteästä vaihdettavaksi + ilmeisesti jotain muita pieniä muutoksia dropoutteihin.
61R ja 61T -runkoihin tehty muutoksia "for bigger, stronger riders"
Keula oli raw carbon, nyt maalattu rungon väriseksi.
Saatavuus: tilauskirjat avataan seuraavan kerran 24.8.2021.
edit: aiemmin luki että ensi maaliskuussa olisi vasta ollut tilattavana.
Rivien välistä luettavissa että tuotanto saattanut muuttaa EU-alueelta Taiwaniin?
edit: ei tarvitse lukea rivien välistä vaan IG-kommenteissa asia vahvistettiin.
Oma tilaus muuttui nyt siis 2.0 -> 2.5. Harkitsen vielä että haluanko maalatun vai maalaamattoman keken. Täytyy toivoa että tuotannon siirto Taiwaniin aikaistaisi toimitusaikaa.
pturunen
17.08.2021, 09.43
Huomaa muuten, että tuo muutos tarkoittaa tullien astumista voimaan. Tullin sivuilta opin, että UK:ssa kokonaan valmistettu tulisi tulleitta.
pturunen
17.08.2021, 09.46
Juurikin näin ja siksi ensimmäisissä 29-maastureissa oli 26-tuumaisia jyrkemmät keulakulmat, kun pelättiin, että niistä tulee liian junia muuten.
Tämä myös syy siihen, miksi ensimmäiset 29" olivat kamalia ajaa ja koko skene oli aiheesta skeptinen 29" kohtaan. "Markkinat" säätelivät hyvin tarkasti tuolloin, mitä valmistajat uskalsivat edes kokeilla iteroidessaan isopyöräistä maasturia.
Eilen asioin Larunpyörässä ja siinä oli sopivasti esillä sellainen Stigmata kuin stenullakin. Hienon ja siistin oloinen vehje.
(vieläköhän F-torin vihreä iskemätön runko olisi myynnissä Oulussa :o)
^ joo siellä olis se yksi pikkurunkoinen jollekin lyhyemmälle kuskille.
Tämä myös syy siihen, miksi ensimmäiset 29" olivat kamalia ajaa ja koko skene oli aiheesta skeptinen 29" kohtaan. "Markkinat" säätelivät hyvin tarkasti tuolloin, mitä valmistajat uskalsivat edes kokeilla iteroidessaan isopyöräistä maasturia.
Mä olen eri mieltä tuosta kamaluudesta ja eikös se ollut UCI, joka oli eniten ja pisimpään skeptinen, ei skene. Mun mielestä ne olivat perus polkuajossa paljon kivempia kuin nykymuodin mukaiset maastopyörät, jotka on melkolailla kamalia ajaa suunnilleen kaikilla muilla mittapuilla paitsi otb-herkkyydellä mitattuna.
Mun mielestä hyvä osoitus nykymaastureiden vinoutuneesta evoluutiosta on se, että yhtäkkiä niin monet haikailee maastokelpoisia droppitankopyöriä, kun huomaavat löytävänsä taas sen ajamisen hauskuuden sitä kautta.
Nimimerkillä: ”Yksi tallin keepereistä on täysjäykkä 29-tuumainen 71,5 asteen keulakulmalla.”
pturunen
17.08.2021, 11.54
Itse sanoisin, että balansoitu ajotuntuma ja ajomukavuus löytyy jostain 67.5 asteen tienoilta keulakulmasta. Kävin ajamassa omalla vanhalla ja nyt juniorin käytössä olevalla täpärillä. Pyörä oli nykymuodin mukaan minulle ihan liian pieni (reach 450), keulakulma jyrkkä 67 astetta ja satulaputki loiva (73 astetta). Olipas hauska pyörä ajaa. Ja tähän loppukoon mtb-aiheinen offtopiikki.
Huomaa muuten, että tuo muutos tarkoittaa tullien astumista voimaan. Tullin sivuilta opin, että UK:ssa kokonaan valmistettu tulisi tulleitta.
Niin, tuotanto siirtyi siis Taiwaniin, joten katsotaan miten käy. Nopeasti katsoen en löytänyt ainakaan polkumyyntitullia, kuten Kiinasta tuleville pyörille on. Ja tässä taisi olla jotain eroa että onko pelkkä runko vai kokonainen polkupyörä?
Aiemmin tuotanto oli siis EU-alueella (en nyt muista missä maassa, kyllä senkin oli joku jo selvittänyt) ja kokoonpano sekä käsittääkseni maalaus Englannissa.
edit: ilmeisesti 4% tulli. Fairlight kommentoi IG:ssä että mikäli tilannut aiemmin, niin he hyvittävät tuon tullin osuuden. Kommenttien rivien välistä voi lukea että siellä päässä hieman harmittaa Brexit. Enkä kyllä ihmettele.
bike futurist
17.08.2021, 12.55
aika nopeasti nyky-trailipyörien 65° keulakulma ja 470mm reachi L koossa alkaa tuntua neutraalilta, jos tykkää tykitellä alamäet. Stenun jutut kuulostaa nyt vähän trollailulta :)
F. Kotlerburg
17.08.2021, 13.00
Eilen asioin Larunpyörässä ja siinä oli sopivasti esillä sellainen Stigmata kuin stenullakin. Hienon ja siistin oloinen vehje.
(vieläköhän F-torin vihreä iskemätön runko olisi myynnissä Oulussa :o)Hei seis. Se on minun kun lompakko toipuu tuosta maasturin voimansiirron tuhosta.
Hei seis. Se on minun kun lompakko toipuu tuosta maasturin voimansiirron tuhosta.
Jaa... minähän olin jo näin >|................ |< lähellä ottaa yhteyttä myyjään heinäkuussa Lapista poispäin ajellessa.
Nyt jos myyjä seuraa tätä keskustelua niin hinta ei liene enempää laske, kun huomaa että kiinnostusta kytee pinnan alla.
aika nopeasti nyky-trailipyörien 65° keulakulma ja 470mm reachi L koossa alkaa tuntua neutraalilta, jos tykkää tykitellä alamäet. Stenun jutut kuulostaa nyt vähän trollailulta :)
Juu ei ole trollaamista. Pointti on, että mitkä alamäet. Kun niitä siis ei noissa lähimetsissä juuri ole. Meidän junnun Chameleon on ihan kiva Ylläksen rinteitä lasketellessa, mutta aikamoinen juna kepun peruspoluille, vaikka ei ole edes mitenkään äärimmäinen geo. Eri juttu sitten, jos kepu-pyöräily on sitä, että haetaan sieltä vaan niitä pahimpia hc-spotteja ja peruspolut on lähinnä siirtymää. Keskimääräistä nykymaailman kepu-täysjoustoilijaa kun katsoo, niin maastopyöräily on mennyt vähän hassun näköiseksi penkistä pienellä vaihteella kihnuttamiseksi, kun geot on sellaisia, että putkelta ajaminen tolppaa laskematta on hankalaa ja kukaan ei jaksa jatkuvasti hissitolpan kanssa säätämistäkään, joten persaus jämähtää penkkiin, ajamisesta tulee hankalan näköistä ja flow katoaa. Mutta tää on nyt vaan tälläinen wanhuksen mielipide.
Aiheeseen kuuluen: Sunnuntaina kun kävin Stiggyllä ajelemassa sitä merkattua kepureittiä, niin kotiin päin polkiessa koukkasin Paloheinän mäen kautta ja sieltä jotain niistä alamäkireiteistä alas tullessa oli joku pitkähkö ja loivahko täysjousto tyystin tien tukkeena, kun se taipui niistä mutkista niin kankeasti, että Stiggyllä pääsi kovempaa :)
F. Kotlerburg
17.08.2021, 13.31
Joo näin sen täytyy olla.
Jaa... minähän olin jo näin >|................ |< lähellä ottaa yhteyttä myyjään heinäkuussa Lapista poispäin ajellessa.
Nyt jos myyjä seuraa tätä keskustelua niin hinta ei liene enempää laske, kun huomaa että kiinnostusta kytee pinnan alla.
Mä en ehkä ihan hirveästi näkisi Stigmatassa lisäarvoa sun nykyiseen nähden, joten meinasin ehdottaa sulle visiittiä Pyöräkuumeisten tukiryhmään, mutta se onkin tainnut kadota bittiavaruuteen.
F. Kotlerburg
17.08.2021, 13.44
Jaa... minähän olin jo näin >|................ |< lähellä ottaa yhteyttä myyjään heinäkuussa Lapista poispäin ajellessa.
Nyt jos myyjä seuraa tätä keskustelua niin hinta ei liene enempää laske, kun huomaa että kiinnostusta kytee pinnan alla.No oikeasti niin osta pois jos tekee mieli. Mun ei pidä ostaa mitään pyöräkamaa vähään aikaan.
Mä en ehkä ihan hirveästi näkisi Stigmatassa lisäarvoa sun nykyiseen nähden...
Näin yritän asiaa ihan järjellä ajatella.
joten meinasin ehdottaa sulle visiittiä Pyöräkuumeisten tukiryhmään, mutta se onkin tainnut kadota bittiavaruuteen.
Ai niin, on se vielä (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?59665-Py%C3%B6r%C3%A4kuumetta-potevien-tukiryhm%C3%A4).
No oikeasti niin osta pois jos tekee mieli. Mun ei pidä ostaa mitään pyöräkamaa vähään aikaan.
Ei munkaan pidä ja kun en tarvitse enempiä fillareita. Viime syksynä kasatulla täpärilläkään en ole ajanut kuin 3-4 lenkkiä, turha laitos.
bike futurist
17.08.2021, 14.34
Pointti on, että mitkä alamäet. Kun niitä siis ei noissa lähimetsissä juuri ole.
tokihan kepussa on niitä lyhyitä (10-20s) osuuksia mitkä voi tykitellä alasmäkeen.
Meidän junnun Chameleon on ihan kiva Ylläksen rinteitä lasketellessa, mutta aikamoinen juna kepun peruspoluille, vaikka ei ole edes mitenkään äärimmäinen geo.
tätä en oikeen hiffaa. Chameleonhan on aika konservatiivisen/perinteisen mallin traili ht. Siis missä mielessä juna?
Eri juttu sitten, jos kepu-pyöräily on sitä, että haetaan sieltä vaan niitä pahimpia hc-spotteja ja peruspolut on lähinnä siirtymää.
tämä on toki aivan yhtä hyvä tapa ajaa kepua kuin gravelpyörällä; mennään ne omat suosikki mäet / kuumotuspaikat ja muuten social pace :-)
Keskimääräistä nykymaailman kepu-täysjoustoilijaa kun katsoo, niin maastopyöräily on mennyt vähän hassun näköiseksi penkistä pienellä vaihteella kihnuttamiseksi, kun geot on sellaisia, että putkelta ajaminen tolppaa laskematta on hankalaa ja kukaan ei jaksa jatkuvasti hissitolpan kanssa säätämistäkään, joten persaus jämähtää penkkiin, ajamisesta tulee hankalan näköistä ja flow katoaa. Mutta tää on nyt vaan tälläinen wanhuksen mielipide.
pitäisikö ehkä vähemmän katsella ja arvostella muiden etenemistä? Ei kaikki ole ajaneet maastossa koko ikäänsä ja ovat siellä ihan yhtä lailla hauskaa pitämässä.
Aiheeseen kuuluen: Sunnuntaina kun kävin Stiggyllä ajelemassa sitä merkattua kepureittiä, niin kotiin päin polkiessa koukkasin Paloheinän mäen kautta ja sieltä jotain niistä alamäkireiteistä alas tullessa oli joku pitkähkö ja loivahko täysjousto tyystin tien tukkeena, kun se taipui niistä mutkista niin kankeasti, että Stiggyllä pääsi kovempaa :)
öö okei. Hieno homma :littipeuccu:
^ Juu enpä ole arvostellut kenenkään tekemisiä ja minun puolestani kaikki saa ajaa just sellaisilla pyörillä, kun tykkäävät. Ainoa asia, mitä kritisoin, on sen sorttiset kommentit, että nykyMUODIN, mukaiset mtb-pyörät ovat ainoita oikeita ja ainoastaan loistavia ja evoluutio on tehnyt niistä yksinomaan parempia. Näin ei nimittäin ole ja se ”paremmuus” on käytöstä, kuskista ja preferensseistä riippuvaista, vaikka markkinamiehet tekevätkin kaikkensa todistellakseen, että kaikki muut lähestymistavat on vääriä tai vähintään epäkelpoja.
Keskustelu lähti liikkeelle väitteestä, että ensimmäiset kaksysit oli kamalia ajaa. Meillä oli sellainen ekan sukupolven Nishiki Bigfoot aikoinaan. Se ei ollut ollenkaan kamala ja huomattavasti parempi ajaa kuin sen aikuiset 26-tuumaiset maasturit. Jo ensimmäisetkin kaksysit oli itseasiassa suunniteltuun käyttöönsä niin hyviä, että UCI bannasi ne aika monen vuoden ajaksi.
Case closed mun osalta.
F. Kotlerburg
17.08.2021, 14.55
No se on tietenkin just näin.
^ Kuuntelen mielelläni, jos Kotler tai joku muu keksii paremman syyn sille, että miksi miksi esim. Sram katsoo olevan kysyntää XPLR:n kaltaisille drop bar trail riding -spesifeille osille ja pyörille ja miksi jo nyt moni ajelee lähipolutkin mielummin graveleillaan kuin slackeillä maastureillaan.
Tommoseen modernimpaan graveliin kun korjaa geon 40 mm joustolle sopivaksi ja laittaa Rudyn keulille, on lopputulos hyvin lähellä niitä ekoja kaksysimaastureita sillä erotuksella, että suoran tangon sijaan graveleissa on droppitanko. Kuinka moni on sitä mieltä, että modernit gravelit on ”kamalia ajaa”?
bike futurist
17.08.2021, 16.20
^ Kuuntelen mielelläni, jos Kotler tai joku muu keksii paremman syyn sille, että miksi miksi esim. Sram katsoo olevan kysyntää XPLR:n kaltaisille drop bar trail riding -spesifeille osille
Siis varmasti on kysyntää tuon kaltaisille gravel uutuuksille. Etenkin amerikoissa kisataan monessa osavaltiossa gravelissa, kuten kaikki alaa seuraavat tietävät.
miksi jo nyt moni ajelee lähipolutkin mielummin graveleillaan kuin slackeillä maastureillaan.
ajelen monta kertaa viikossa eri puolella pk seutua ja en muista milloin olisin nähnyt polulla gravelpyörän. Siis toki on joitakin ihmisiä, jotka tätä harrastavat, mutta tämä on melkoista liiottelua. Voisin esittää näin: jos isket satunnaisesti valituille sadalle pyöräilijälle / tavan ihmiselle / maantiekuskille / maastokuskille alle joko A stigmatan tai B tallboyn ja laitat heidät ajelemaan pk seudulle polkuajoa, niin veikkaampa että alle kymmenen tuosta neljän sadan porukasta ajelee siellä mielummin stigulla.
Kuinka moni on sitä mieltä, että modernit gravelit on ”kamalia ajaa”?
ei ollenkaan. Itse tosin olen hlökohtaisesti sitä mieltä, että 10-20v päästä ihmettelemme näitä vuosia, kun annoimme markkinamiesten myydä meille xc ajoon isorenkaisisia maantiepyöriä. Paras trail upgrade siihen etujousitettuun gravelpyörään on riseri / suora tanko :-)
Tämän säikeen keskusteluihin osallistuvista aika monikin tuntuu ajelevansa graveleillansa ties missä ainakin puheidensa mukaan. Ja kyllä esim. tuolla Reitti 2000 -polkupätkillä näkee nykyään käyrätankoisia vähintään yhtä taajaan kuin maastureita.
Itse tosin olen hlökohtaisesti sitä mieltä, että 10-20v päästä ihmettelemme näitä vuosia, kun annoimme markkinamiesten myydä meille xc ajoon ylipitkiä ja -loivia DH-pyöriä
Korjasin ja lopetan tähän :)
bike futurist
17.08.2021, 16.59
Ja kyllä esim. tuolla Reitti 2000 -polkupätkillä näkee nykyään käyrätankoisia vähintään yhtä taajaan kuin maastureita.
reitti 2k (etenkin ilman rinnekodin polkuosuutta) on lähestulkoon kokonaan hyväkuntoista hiekkatietä. Eikö tässä ollut kyse trail eli polkuajosta + "lähellä" eli esimerkiksi keskuspuistossa, espoon kepussa, veräjämäessä, mustavuoressa, yms? En ihan totta puhuen muista nähneeni vuosiin ketään tuolla traileilla kippurasarvisella.
K.Kuronen
17.08.2021, 17.10
...
...että 10-20v päästä ihmettelemme näitä vuosia, kun annoimme markkinamiesten myydä meille xc ajoon isorenkaisisia maantiepyöriä. Paras trail upgrade siihen etujousitettuun gravelpyörään on riseri / suora tanko :-)
Samalla kun polkukelpoisuutta kasvatetaan taitaa ajamisen hauskuus vähetä tiellä. Erikoistumisella on hintansa, niin tekniikassa, kuin luonnossakin.
Omalla kohdalla on siten, että ajamaan lähtiessäni matkalle osuu pidempiä asfalttipätkiä, soraa, metsäteitä ja toisinaan polkua. Mulle pyöräily ei ole suorituspaikkaurheilua, vaan väline olla ulkona ja liikkua. Sellaiseen isorenkainen graveli on hyvä.
^^ Juu puhuinkin polkupätkistä. Ehkä gravelilla "lähellä" on kauempana kuin maasturilla, reviiri on isompi. Kepu on nyt monta vuotta ollut jo niin raiskattu, että voi hyvinkin olla niin, että sinne ei ole kiinnostanut mennä, jos alla on ollut sellainen pyörä, jolla on kiva polkea kauemmaksikin. Ja voi se toki olla niinkin, että jotkut ajelee graveleillaan poluilla vaan internetissä.
Kuitenkin ihan hyvää argumentointia sieltä päin, kuten yleensäkin :):). Kiitos keskustelusta!
reitti 2k (etenkin ilman rinnekodin polkuosuutta) on lähestulkoon kokonaan hyväkuntoista hiekkatietä. Eikö tässä ollut kyse trail eli polkuajosta + "lähellä" eli esimerkiksi keskuspuistossa, espoon kepussa, veräjämäessä, mustavuoressa, yms? En ihan totta puhuen muista nähneeni vuosiin ketään tuolla traileilla kippurasarvisella.
Ei se kokonaan ole. Juurikin ne muutamat lyhyet polkupätkät luovat gravelliin sen hauskuuden. Koko pyörää ei kannata noiden vuoksi speksata. Vähän rouheampaa ja isompaa rengasta vaan.
Ainakin itse suunnittelen paljon reittejä, joihin speksataan sopivin välein pieniä polkupätkiä väliin.
pturunen
17.08.2021, 20.26
Minusta Stiggyllä on hauska ajella polkuja silloin tällöin haasteena, mutta en missään nimessä ajattele korvaavani sillä maastopyörää. Sen verran tervanjuontia se oikeasti on. Erilaisuus siinä viehättää hetken, mutta Gravel metsäpoluilla on yhtä ankeaa kuin 160 mm täpäri matka-ajossa. Mutta yleispyöränä gräveli on aika kova, kuten on järkeväti rengastettu ja konservatiivinen jäykkäperäkin. Tässä taannoin olin aivan liekeissä gravelointiin, mutta jostain syystä kasaan taas jäykkäperää talliin... mikä lie hellevaurio.
Kaikkia tarttee. Ei gravelli ole maastopyörä.
Joo, itelläkin tullut tänäkin kesänä ajettua kepun polkuja sekä uusimman muodin mukaisella 150mm joustavalla täpärillä että 10v vanhalla vannejarrucrosscheckillä. Kyllä siellä täpärillä mieluummin ajaa, vaikka välistä ihan hauska treenata tekniikkaa toisenlaisellakin pyörällä.
Ja äkempää ne rajat tulee vastaan crosscheckin kanssa :)
Nyt jos myyjä seuraa tätä keskustelua niin hinta ei liene enempää laske, kun huomaa että kiinnostusta kytee pinnan alla.
No hö, oon sitä kuikuillut välillä ja huvikseen speksannut jo eTappeja siihen samalla kun odottelen että hinta putoaa. Vaan ei putoa enää [emoji2]
2016 ostettu (olisko 2014 mallia) vannejarrullinen Bianchi Zurigo ei oikein miellytä enää ja pyöräkuumetta on ilmassa. Ajot vaan tulee oleen lähivuosina vähissä niin kamalasti järkeä tuossa ei liene.
Jos tuota Stigmatan runkoa kaupasta saisi niin kaippa se parin tonnin arvoinen olisi.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
F. Kotlerburg
17.08.2021, 21.59
En edes muista milloin olisin nähnyt poluilla kippurasarven siis jonkun muun kuin omani. En ihan purematta niele väittämää, että porukka lähtee isoin joukoin graveleilla ajamaan polkuja kun se on hauskempaa kun maasturilla. Ei ole ainakaan nuo omat lähipolut.
Gravelilla tulee ajettua polkua silloin kun se mahdollistaa kahden paremmin ko. pyörälle sopivan reitin yhdistämisen kätevästi. Ajatus siitä, että lähtisin ajelemaan gravelilla polkuja kuten maastopyörällä on kyllä todella kaukainen.
Toisaalta ymmärrän miksi gravelit on menneet siihen suuntaan kuin ovat. Taitaa tuolla valtameren takanakin olla paljon sorateitä, jotka on aika paljon karkeampaa kuin ne Sipoon siloiset. Ehkäpä on todettu, että niille teille se maantiepyörästä adaptoitu geo ei olekaan paras. Samaten noilla pikku teillä on Suomessakin sen verran jyrkkää pätkää jota ei voi irtotavaran takia välttämättä runtata ylös samaan tapaan kuin assulla niin kevyempiä välityksiäkin tarvitaan. Toisaalta koko ajan tulee myös lähellä maantiepyörää olevia graveleita markkinoille. Scott nyt tulee ekana mieleen. Skene on selkeästi eriytymässä nopeisiin ja sitten adventure-henkisiin pyöriin.
pyöräsimo
17.08.2021, 22.32
Mitenkäs tuollainen Kona LTD, entinen ULTD, onko sellainen tuon uuden suuntauksen gräveli, vai onko se vaan täysjäykkä 29 droppitangolla?
Minusta siinä on vähän kummallista se, että kevyin välitys (36 edessä, 42 takana) ei ole erityisen kevyt, varsinkin, jos on kuormaa päällä. Riippuu toki ihan vaan lihastolpista, jotka ovat kuskin selkään kiinnittyneet...
JohannesP
17.08.2021, 22.41
Komea vihreä väri tuossa fillaritorin Stigmatassa jos kuvat antaa oikeutta. Eri vihreän sävyjä eri valaistuksessa. Googlen mukaan päälle pari tonnia uutena niin ihan ok pyynti tuo 1590 €. Hyvä projekti jos osat saa toisesta pyörästä.
https://cdn.shopify.com/s/files/1/0483/9040/6312/files/Santa-Cruz-Stigmata-Force-AXS-1x-Midnight-Green-hero_1024x1024.jpg?v=1614814146
Minusta Stiggyllä on hauska ajella polkuja silloin tällöin haasteena, mutta en missään nimessä ajattele korvaavani sillä maastopyörää. Sen verran tervanjuontia se oikeasti on. Erilaisuus siinä viehättää hetken, mutta Gravel metsäpoluilla on yhtä ankeaa kuin 160 mm täpäri matka-ajossa. Mutta yleispyöränä gräveli on aika kova, kuten on järkeväti rengastettu ja konservatiivinen jäykkäperäkin. Tässä taannoin olin aivan liekeissä gravelointiin, mutta jostain syystä kasaan taas jäykkäperää talliin... mikä lie hellevaurio.
Jos nyt niistä Kepu-poluista puhutaan, niin mun mielestä joku perus xc-maasturi maun mukaan joko täysjoustona, etujoustona tai täysjäykkänä on mielekkäin väline sinne noin 90-prosenttisesti. Sitten siellä on se jäljelle jäävä 10 prosenttia, johon tarvii isompia reservejä, ainakin jos haluaa ajamalla päästä joka paikasta.
Mielenkiintoinen kysymys on se, että miksi silloin, kun pitää valita jompi kumpi, on overgearing joillekin mielekkäämpää kuin undergearing ja toisille päin vastoin. Ja sitten vielä ne, joille jompi kumpi on tavoiteltavin tapa harrastaa.
Mä en jaksa uskoa, että Rockpox Rudyt ja XPLR-hissitolpat yleistyy gravelkisakuskien pyörissä, koska paino jne. mutta en ihmettelisi, vaikka ne löytäisivätkin markkinaraon grinduro-tyyppistä gg-väärinpyöräilyä harrastavien pyörissä, enkä ihmettelisi, että sen tyyppisen pyöräilyn suosio tulevaisuudessa kasvaisi. Niin ennustin muuten tän gravel-buuminkin silloin joskus kauan sitten, kun sen ketjun (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47833-Gravel-Grinding-ja-Gravel-Racing) avasin. Epäilijät dumas homman silloinkin. :)
Jos nyt niistä Kepu-poluista puhutaan, niin mun mielestä joku perus xc-maasturi maun mukaan joko täysjoustona, etujoustona tai täysjäykkänä on mielekkäin väline sinne noin 90-prosenttisesti. Sitten siellä on se jäljelle jäävä 10 prosenttia, johon tarvii isompia reservejä, ainakin jos haluaa ajamalla päästä joka paikasta.
Mielenkiintoinen kysymys on se, että miksi silloin, kun pitää valita jompi kumpi, on overgearing joillekin mielekkäämpää kuin undergearing ja toisille päin vastoin. Ja sitten vielä ne, joille jompi kumpi on tavoiteltavin tapa harrastaa.
Mä en jaksa uskoa, että Rockpox Rudyt ja XPLR-hissitolpat yleistyy gravelkisakuskien pyörissä, koska paino jne. mutta en ihmettelisi, vaikka ne löytäisivätkin markkinaraon grinduro-tyyppistä gg-väärinpyöräilyä harrastavien pyörissä, enkä ihmettelisi, että sen tyyppisen pyöräilyn suosio tulevaisuudessa kasvaisi. Niin ennustin muuten tän gravel-buuminkin silloin joskus kauan sitten, kun sen ketjun (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47833-Gravel-Grinding-ja-Gravel-Racing) avasin. Epäilijät dumas homman silloinkin. :)Kyllä niitä joustokeuloja näkyy paljonkin maailmalla pitkissä gravel kisoissa.
bike futurist
18.08.2021, 08.09
Kyllä niitä joustokeuloja näkyy paljonkin maailmalla pitkissä gravel kisoissa.
mjoo, ihan vaan yhtenä esimerkkinä:
https://bikepacking.com/wp-content/uploads/2019/08/Jakub-Sliacan-silk-road-mountain-race_6-2000x1332.jpg
Kotlerin kanssa (kerrankin) samaa mieltä noista poluilla ajelevista gravel kuskeista, suuri osa tulee vastaan hiekkateillä millä pärjää maantiepyörällä. Muoti-ilmiö pitkälti, bikepacking porukka tietenkin erikseen mutta gravel lähinnä maantietankoinen hybridi... Ei tuo Stigmatakaan kummasti maantiepyörästä eroa jos noita vajaakokoisia kiekkoja ei lasketa.
Ensin tuli endurance, sitten cyclocross ja gravel, mikäs seuraava trendin minkä markkinointi keksii...?
pturunen
18.08.2021, 09.24
^Kaitpa se oivallus gravelissä onkin pohjimmiltaan ollut levittää runkoa rengastilan luomiseksi. Minusta ainakin mukavampi ajaa, kun on kumeissa enemmän ilmaa, varsinkin kun oma ajonopeus on luokkaa maltillisen hidas. Lisäksi viehättää se, että reittisuunnittelussa ei tarvitse ottaa huomioon tien pintaa juurikaan. Mutta ihan sama kuin jossain mtb.langassa toisaalla: kompromissista on kyse, jolloin kaikkeen löytyy parempi spesifinen pyörä - maantiepyörä maantielle ja vaikkapa jäkäri poluille. Tämä on vaan tila- ja kustannustehokkaampaa, kun harrastustavoitteet eivät ole korkealla. Ihmeen hyvin olen pärjännyt gravelin ja 150/140 joustavalla täpärin yhdistelmällä pari vuotta. Tuo mainitsemani jäykkäperäprojekti on puhtaasti kasaamisharrastusta ja näpertelynhalua.
^Taas herää kysymys että onko gravelin ja maastopyörän ainoa ero tangon malli?
F. Kotlerburg
18.08.2021, 09.44
Mä en kyllä osta tuotakaan väitettä, että modernin gravelin ja 29erin ainoa ero olisi tanko.
pturunen
18.08.2021, 09.52
^Taas herää kysymys että onko gravelin ja maastopyörän ainoa ero tangon malli?
Ei kyllä ole, kun ajoasento on tuollainen makaava ainakin Stiggyssa ja painopiste on ihan erilainen. Kyllä niissä vaan eroja on, kaikki ei ole pelkkää markkinamielikuvaa (vaikka just tämä tuntuu olevan monille se punainen vaate).
mjoo, ihan vaan yhtenä esimerkkinä:
Mä en ihan miellä bike packing -seikkailukisaa gravelkisaksi, mutta eipä kai ole mitään virallista määritelmää olemassa. Ja kyse oli joustokeuloista gg-pyörissä. Maastopyörissä joustokeulat on tosiaankin varsin yleisiä nykyään.
Wilcox ajoi Unboundin pisimmän reitin joustokeulan kanssa, mutta hänelläkin on maasturi alla, tosin droppitangolla eli raja hämärtyy ja tulevaisuudessa varmaan vielä enemmän. 200:lla ei kovin montaa joustokeppiä netin kuvien perusteella ollut, mutta jännä nähdä ensi vuonna, onko enemmän, kun on yksi #gravelspecific joustokeppi enemmän markkinoilla.
Nyt on Stigussa Hurricane Ridget (700x42c) alla. Tilaa jää vielä sentti joka suuntaan sekä edessä että takana. Nappulan koko näyttäisi Hurricanessa olevan sama kuin Steilassa, mutta ne on harvemmassa. Saattaa rullata vähän huonommin, mutta pitää tulevissa mutakeleissä paremmin. Pelkkään soratieajeluun noi on kyllä ihan turhan mtb-renkaat.
Vanhan pyörän uus emäputki on jo Suomessa ja odottelee ohuemmaksi sorvaamista tällä hetkellä eli eiköhän sekin ole vielä jossain vaiheessa ajossa.
Nyt lähden likaamaan noi renkulat.
https://live.staticflickr.com/65535/51385715756_3033bf158b_h.jpg
^Taas herää kysymys että onko gravelin ja maastopyörän ainoa ero tangon malli?
Mees nure ajamaan ja kokeilemaan. Se 4seasoneilla varustettu maantiepyörä ei ole gravelli ja gravelli ei ole maasturi.
Komea vihreä väri tuossa fillaritorin Stigmatassa jos kuvat antaa oikeutta. Eri vihreän sävyjä eri valaistuksessa. Googlen mukaan päälle pari tonnia uutena niin ihan ok pyynti tuo 1590 €. Hyvä projekti jos osat saa toisesta pyörästä.
Kiitti vinkistä, tästä tulee hyvä projekti. Osat siirtyy Revolt Advanced 0:sta ja sen mattamusta L-kokoinen runkosetti tulee lähiaikoina myyntiin. ;)
Roverin jälkeen ajettuna Revolt tuntuu turhan laiskalta, ja Stigmatan geometria vaikuttaa enemmän omien mieltymysten mukaiselta.
Kiitti vinkistä, tästä tulee hyvä projekti.
Hyvä jos nappaat sen pois kuleksimasta niin ei tarvi turhaan mietiskellä kun todellinen tarve moiselle olisi oikeasti muutaman vuoden päästä ehkä [emoji2] Itsellä osat ei olisi siirtynyt kun vanha cyclo jäisi kaupunkipyöräksi ja ajatus olisi kasailla se loppuvuoden tai talven aikana ilman kiirettä.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
TheMiklu
18.08.2021, 11.01
Meikä ei niinkään ole kiinnostunut mitä markkinamies tekee tai yrittää markkinoida mutta meikällä oli hakusessa pyörä, jolla pystyy ajamaan huoletta ne tiet mitä 23mm renkaisella maantiepyörällä ei hirvennyt ja toisaalta pyörä jolla assulla ajo on mukavan jouhevaa vrt. 29er maasturi.
GG on ollut aivan täydellinen ratkaisu sekakäyttöön. Tämä Grizl menee helpoilla poluillakin hauskasti ja 45mm renkailla vähän kelluttaa hiekkatiellä ja toisaalta nyrkin kokoinen murkula tuulimyllyteillä menee ookoo.
Lokareilla vielä niin jopa sujuu kivasti arkiajotkin.https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210818/e2e8358574b2ce8ef5bf9da42dd84f24.jpg
^ Grizli olis kyllä tervetullut tännekin, mutta kun saatavuus yllättäin heikonlainen.
Onko lokarit canyonilta vai joku muu ?
TheMiklu
18.08.2021, 12.05
Onko lokarit canyonilta vai joku muu ?
Joo Kanjonin oma setti. On kyllä helppo asentaa ja todella kevyen oloinen setti.
Mä en ihan miellä bike packing -seikkailukisaa gravelkisaksi, mutta eipä kai ole mitään virallista määritelmää olemassa. Ja kyse oli joustokeuloista gg-pyörissä. Maastopyörissä joustokeulat on tosiaankin varsin yleisiä nykyään.
Wilcox ajoi Unboundin pisimmän reitin joustokeulan kanssa, mutta hänelläkin on maasturi alla, tosin droppitangolla eli raja hämärtyy ja tulevaisuudessa varmaan vielä enemmän. 200:lla ei kovin montaa joustokeppiä netin kuvien perusteella ollut, mutta jännä nähdä ensi vuonna, onko enemmän, kun on yksi #gravelspecific joustokeppi enemmän markkinoilla.
Nyt on Stigussa Hurricane Ridget (700x42c) alla. Tilaa jää vielä sentti joka suuntaan sekä edessä että takana. Nappulan koko näyttäisi Hurricanessa olevan sama kuin Steilassa, mutta ne on harvemmassa. Saattaa rullata vähän huonommin, mutta pitää tulevissa mutakeleissä paremmin. Pelkkään soratieajeluun noi on kyllä ihan turhan mtb-renkaat.
Vanhan pyörän uus emäputki on jo Suomessa ja odottelee ohuemmaksi sorvaamista tällä hetkellä eli eiköhän sekin ole vielä jossain vaiheessa ajossa.
Nyt lähden likaamaan noi renkulat.
https://live.staticflickr.com/65535/51385715756_3033bf158b_h.jpgNo on niitä joustokeuloja vaikka dirty kanzassa vähintään saman verran kun kippurasarvia keskuspuiston poluilla
bike futurist
18.08.2021, 14.17
No on niitä joustokeuloja vaikka dirty kanzassa vähintään saman verran kun kippurasarvia keskuspuiston poluilla
lähipolut ja kepuhan muuttui kuin lennossa "polkupätkiksi" ja ties miksi nuuksion järviylängön hiekkateiksi (sillä kepu on "raiskattu" eli vissiinkin liian raffia ajaa sillä greivailla jolla siis ajetaan mielummin lähipoluilla), jos et huomannut :rolleyes:
Marsusram
18.08.2021, 15.26
Kuinkahan paljon täytyy gg speksausta muuttaa, jotta markkinamiehet saavat uudet Ice Grinder -pyörät myyntiin.
Täytyykö olla rengastilaa ISPeille?
Mitä kävi beach racereille? Koga Beach Racer (https://www.youtube.com/watch?v=8lTbHXTrrJA&ab_channel=road.cc)
Olisivat olleet edellä aikaansa jos olisivat tajunneet nimetä tuon gravel raceriksi vuonna 2013... Myös monstercross on vähän menettänyt merkityksensä kun gg-pyöriin speksaillaan jo yli 2" kumeja.
Edit: Muistan itsekin kuinka tuo Koga näytti kummalliselta aikanaan noin leveillä renkailla. Kaikki yli 35 mm renkaat vaikuttivat kummallisilta cyclocrossareissa.
No on niitä joustokeuloja vaikka dirty kanzassa vähintään saman verran kun kippurasarvia keskuspuiston poluilla
lähipolut ja kepuhan muuttui kuin lennossa "polkupätkiksi" ja ties miksi nuuksion järviylängön hiekkateiksi (sillä kepu on "raiskattu" eli vissiinkin liian raffia ajaa sillä greivailla jolla siis ajetaan mielummin lähipoluilla), jos et huomannut :rolleyes:
Joo mä ymmärsin jo, että olenkin varmaan jotenkin poikkeuksellinen yksilö suomalaisessa pyöräilyskenessä, kun mulle kepugravelointi ei ole tervanjuontia ja musta itseasiassa parasta gg-pyörissä on se, että voin yhdistellä lähipolkupätkiä Hesan kepusta ja Espoon kepusta muutamiin Nuuksio-polkuihin ja niitten välissä kulkevilla hiekkateilläkin on ihan kivaa, jopa ajoittaisilla asfalttiosuuksilla, kunhan niitä ei ole liikaa. Saatanpa jopa mennä ihan varta vasten kippuralla ajelemaan kepupolkuja. Kaikkein hulluinta taitaa olla se, että saatan tehdä sitä jopa pyörällä, jossa ei ole levyjarruja - joskus jopa sellaisella, missä ei ole jarruja ollenkaan.
Toki parempi olisi pitää tiukasti kiinni siitä, että maastossa vaan vituttaa, jos ei ole vähintään 140 milliä joustoa joka päässä ja sorapyörän paikka on sorateillä niin kuin nimikin sanoo, mutta minkäs teet, jos sen tyyppinen harrastaminen kiinnostaa vähemmän. Ja pakko muuten myöntää, että on vähän ikävä VPCX-aikoja. Sekin oli jotenkin kivempaa kuin cyclocrossin harrastaminen oikein.
Tosin Sram/Rock Shox/Zipp XPLR antaa jo vähän osviittaa siitä, että tulevaisuudessa voi joku toinenkin hoksata, että mahdollisimman pitkät joustot ja loivat kulmat ei aina välttämättä olekaan ainoa tapa oikeinharrastaa. Muodit tulee ja menee ja preferenssit sitä mukaa.
Ps. Dirty Kanza -otannan perusteella (http://1d8piv1xedxt3k9gin22z4pqb30-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018/07/roy-kraz.jpg) läskirenkaat näyttää olevan yhtä yleisiä gravelpyörissä kuin joustokeulat.
Pps. Kepu tosiaan on niin raiskattu, että muutaman viimeisen vuoden aikana ei juurikaan ole kiinnostanut mennä sinne vartavasten oikeinmaastopyöräilemään saatikka juoksemaan (pl. lumiaika). Kyse ei ole siitä, että olisi liian raffia vaan siitä, että siellä niin ruokottoman näköistä. Saattaisin ehkä olla jopa sitä mieltä, että olisi ihan ok, jos maastopyöräily kiellettäisiin siellä muualla kuin sillä nyt rakenteilla olevalla reitillä.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/blob:https://www.fillarifoorumi.fi/f212b5ba-cd43-4652-9fa5-ba9036e1b1c7
Joo mä ymmärsin jo, että olenkin varmaan jotenkin poikkeuksellinen yksilö suomalaisessa pyöräilyskenessä, kun mulle kepugravelointi ei ole tervanjuontia ja musta itseasiassa parasta gg-pyörissä on se, että voin yhdistellä lähipolkupätkiä Hesan kepusta ja Espoon kepusta muutamiin Nuuksio-polkuihin ja niitten välissä kulkevilla hiekkateilläkin on ihan kivaa, jopa ajoittaisilla asfalttiosuuksilla, kunhan niitä ei ole liikaa. Saatanpa jopa mennä ihan varta vasten kippuralla ajelemaan kepupolkuja. Kaikkein hulluinta taitaa olla se, että saatan tehdä sitä jopa pyörällä, jossa ei ole levyjarruja - joskus jopa sellaisella, missä ei ole jarruja ollenkaan.
Toki parempi olisi pitää tiukasti kiinni siitä, että maastossa vaan vituttaa, jos ei ole vähintään 140 milliä joustoa joka päässä ja sorapyörän paikka on sorateillä niin kuin nimikin sanoo, mutta minkäs teet, jos sen tyyppinen harrastaminen kiinnostaa vähemmän. Ja pakko muuten myöntää, että on vähän ikävä VPCX-aikoja. Sekin oli jotenkin kivempaa kuin cyclocrossin harrastaminen oikein.
Tosin Sram/Rock Shox/Zipp XPLR antaa jo vähän osviittaa siitä, että tulevaisuudessa voi joku toinenkin hoksata, että mahdollisimman pitkät joustot ja loivat kulmat ei aina välttämättä olekaan ainoa tapa oikeinharrastaa. Muodit tulee ja menee ja preferenssit sitä mukaa.
Ps. Dirty Kanza -otannan perusteella (http://1d8piv1xedxt3k9gin22z4pqb30-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018/07/roy-kraz.jpg) läskirenkaat näyttää olevan yhtä yleisiä gravelpyörissä kuin joustokeulat.
Pps. Kepu tosiaan on niin raiskattu, että muutaman viimeisen vuoden aikana ei juurikaan ole kiinnostanut mennä sinne vartavasten oikeinmaastopyöräilemään saatikka juoksemaan (pl. lumiaika). Kyse ei ole siitä, että olisi liian raffia vaan siitä, että siellä niin ruokottoman näköistä. Saattaisin ehkä olla jopa sitä mieltä, että olisi ihan ok, jos maastopyöräily kiellettäisiin siellä muualla kuin sillä nyt rakenteilla olevalla reitillä.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/blob:https://www.fillarifoorumi.fi/f212b5ba-cd43-4652-9fa5-ba9036e1b1c7Tossa DK otannassa näkyy muuten heti kaksi joustokeulaa ainakin. Läskin takana on heti Lauffia ja vähän taaempana joku perus teleskooppi.
Kivahan grävelillä on polkujakin ajella, mutta on se vaan todella paljon kivempaa täpärillä. Ihan niinku täpärillä voi ajaa soraa, mutta kyllä se gravelilla maistuu vähän paremmalta.
Ehkä grävelissä on just se mitä joku mainitsi että kun lähtee lenkille niin ei tarvii miettiä millasta alustaa on tarjolla, vauhti vaan muuttuu.
Gravel on muuten varmaan voimansiirto valmistajien keksimä laji, tuskin missään muussa syö niin paljoa voimansiirtoa kun sorapyöräilyn jatkuva hiekkapöly.
Paaton, ajoin, en innostunut. Täysjäykkä reilu kymmenkiloinen teräsrunkoinen RalliKunkuilla hoitaa graveloinnin ja on monipuolisempikin, IMO. 28mm. renkailla pärjään suurimmalla osista niillä hiekkateillä kuin ns. näkemäni gravel kuskit ajelee...
Turunen, täysjäykän ajoasennon saa hyvinkin matalaksi eikä mielestäni tuo Stigmatan asentokaan niin sporttinen kuvan perusteella...
Eilisen ja tämän päivän keskustelut huomioiden sattui muuten osumaan aivan täydelliseen ajankohtaan tämä.
All Terrain Bicycle Challenge by Crust/Enve/Ultradynamico/Sram - https://atb.life/
Pitänee perustaa ATB-ketju, niin ei tarvi kinata täällä GG:n väärinkäytöstä… :D
F. Kotlerburg
18.08.2021, 19.13
Toki parempi olisi pitää tiukasti kiinni siitä, että maastossa vaan vituttaa, jos ei ole vähintään 140 milliä joustoa joka päässä ja sorapyörän paikka on sorateillä niin kuin nimikin sanoo, mutta minkäs teet, jos sen tyyppinen harrastaminen kiinnostaa vähemmän. Ja pakko muuten myöntää, että on vähän ikävä VPCX-aikoja. Sekin oli jotenkin kivempaa kuin cyclocrossin harrastaminen oikein.
No ei minulla ole maastopyörässäkään kuin 130/110 joustoa, että ehkä siksi lähipoluilla ajaminen ei tunnu tylsältä.
Ehkä sunkin pitäisi vähemmän huolehtia muiden harrastamisesta?
Saan noista nuren jutuista näppylöitä. Se joka oikeasti ajaa sillä gravellilla, hiffaa kyllä sen idean. Saa ajaa vauhdikkasti ja kauas kovalla alustalla, mutta ne polkupätkät reitillä tuovat mukaan vaihtelua ja hauskuutta. On ihan suotta selittää, että sillä teräsrunkoisella maasturilla pääsee edes lähelle samaa.
Olen itse ajellut paljonkin sellaista "polku" pätkää gravellilla, jonne moni ei menisi edes maasturila. Ne on hauskoja pitkän lenkin keskellä. Kaikki ei noista tykkää, mutta minä kyllä. Noiden lyhyiden pätkien vuoksi ajan kaikki ajot syksystä eteenpäin noilla stenullekkin tulleilla 42mm hurricane ridgeillä. Vähän ne ehkä ovat hitaampia kovalla alustalla, mutta pehmeällä alustalla on hauskempaa ajaa. Normi gravell renkailla noissa kohdissa jotuu tunkkaamaan ja hauskuus katoaa.
Eli fillari valitaan niin, että sillä on HAUSKA ajaa. Nuren on ihan suotta selitellä, että 28mm 4seasonilla on hiekalla hauskaa. Ei vaan ole. Eteenpäin ehkä pääsee, mutta mutkissa saa olla kieli keskellä suuta.
No ei minulla ole maastopyörässäkään kuin 130/110 joustoa, että ehkä siksi lähipoluilla ajaminen ei tunnu tylsältä.
Ehkä sunkin pitäisi vähemmän huolehtia muiden harrastamisesta?
Joo joo, tässä on tosiaan kahdenlaista näkökantaa. Itse olen inttänyt moneen kertaan yhden kaverin kanssa asiasta. Hän ei meinaa millään tajuta, miksi gravellilla pitää mennä metsään. Pitää tuota täysin typeränä touhuna :)
Ehkä sunkin pitäisi vähemmän huolehtia muiden harrastamisesta?
Mulla on muuten ennemmin sellainen fiilis, että mun harrastamisesta huolehtii useampikin henkilö tällä hetkellä.
Ei mua häiritse lainkaan, jos teillä on kivempaa täysjoustojenne kanssa tai millä nyt kukin sitten mieluiten ajaakin, mutta se näyttää häiritsevän eräitä, että minusta muillakin tavoilla harrastaminen voi olla kivempaa.
Mutta toi ATB-pyörän uudelleenlanseeraaminen on ihan paras juttu. GG oli 2010-luvun juttu. Vähän se alkoikin jo maistua tunkkaiselta. Samoin Trail/All Mountain/Enduro/Park ja joka touhuun oma spesifi pyörä jne.
”Enve just announced the first-ever ATB Challenge. Five challengers will be selected to participate in the ATB-themed reality TV Gameshow that will tackle a yet-to-be-announced course that’s being aptly named the World’s Most Challenging ATB Route. The chosen contestants will have a bike built to their specs, then be flown to a secret, rugged and remote location somewhere in the United States where they’ll be given the opportunity to complete the route. The episodic series will introduce the selected contestants, their story, bike setup, and finally, their day on the World’s most Challenging ATB Route. On the popular show Alone, contestants choose the gear they believe will give them the best chance of outlasting the other participants when they can rely on nothing but their own survival instincts and the limited gear available. The ATB Challenge isn’t all that different, but rather than receiving fishing line or a saw, the participants will choose between 650b or 700c wheels, flat, riser, or drop bar, and gearing selections in order to create what they believe is the best All Terrain Bicycle to conquer the route. Big watts and a high Vo2 Max won’t be enough to find success on the route – choosing wisely with equipment and being ready for any course challenge that comes their way will more than level the playing field.”
(https://theradavist.com/2021/08/enves-all-terrain-bicycle-challenge/)
K.Kuronen
18.08.2021, 19.23
Eilisen ja tämän päivän keskustelut huomioiden sattui muuten osumaan aivan täydelliseen ajankohtaan tämä.
All Terrain Bicycle Challenge by Crust/Enve/Ultradynamico/Sram - https://atb.life/
Pitänee perustaa ATB-ketju, niin ei tarvi kinata täällä GG:n väärinkäytöstä… :D
Mä saan ajaa Kinesiksellä missä lystään, sillä se lukee pyörässä ja jos joku vastaan tuleva valittaa, niin tökkään tekstiä etu(keski)sormella:
https://live.staticflickr.com/65535/51386516426_1db1d86e27_m.jpg
Mä saan ajaa Kinesiksellä missä lystään, sillä se lukee pyörässä ja jos joku vastaan tuleva valittaa, niin tökkään tekstiä etu(keski)sormella:
https://live.staticflickr.com/65535/51386516426_1db1d86e27_m.jpg
Jos tarkkoja ollaa, niin terrain tarkoittaa maastoa. Tuolla ei ole asiaa maantielle.
”ATB history: In the beginning, God made 10-speeds and BMX bikes and that was plenty. But then the 1980's came and we discovered “lifestyle sports.” Modern adventure was born and a new kind of bike was needed and so a new kind of bike was marketed to your dad. Designed for the full spectrum of Earth's awe-inspiring topography, these new bikes were strong, rugged and knobby. But capitalist big bike greed created a schism and thus two opposing groups formed; MTB vs. ATB. Mountain bikers chased speed, comfort and lift access in the form of consumer driven technological imperatives. While All Terrain bikers focused on adventure, problem solving and life affirming experiences. Alas, Mountain Bikers and their insatiable thirst for full-face helmets won, and the art of All Terrain Bicycling was lost forever. Or was it?”
K.Kuronen on early adopter.
Ohiampuja
18.08.2021, 19.37
Puolustan Stenua. ;)
Minusta on ihan hyvä välillä kyseenalaistaa niitä ”normistoja” mitä tähänkin harrastukseen liittyy. Eihän tässä höpötellä kenenkään harrastamisesta henkilökohtaisella tasolla.
tchegge_
18.08.2021, 19.56
Mun Tunturi All Terrain Biken jäänteet on varmaan jossain vielä tallessa. Ois kohta kuuminta hottia ajalta jolloin long and slack viittasi satulaputkeen.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Paaton, näppylöihin löytynyt lääkkeitä jo vuosia ja tuskin olet paras määrittämään mikä kenestä on hauskaa...
F. Kotlerburg
18.08.2021, 20.16
Kuinka paljon sä oot stenu ajanut tuollaisella modernilla trailipyörällä polkuajoa?
Nyt on tunnetta pelissä :)
Asiaan, päädyin vaihtamaan URSsin Topstone Leftyyn, mielenkiinnolla odotan ensimmäistä koeajoa. Aftermarket kiekkoja löytyy huonosti, onko kokemusta/suositusta 650B gg kiekkojen hankintaan? Lefty aiheuttaa oman haasteensa.
^ Todellinen high tech-ATB siis tulossa :)
Kuinka paljon sä oot stenu ajanut tuollaisella modernilla trailipyörällä polkuajoa?
Todella vähän. Ei juurikaan kiinnosta, kun ei ole Alppeja takapihalla. Mulla on ollut pari ei-modernia täysjoustoa ja kyllästyin jo niidenkin kanssa ajamiseen alle puolessa vuodessa, kun Kepu, Maracupit, Tahkot ja Bianchi-cupin XC:t ym. muuttui tylsäksi. Palasin vaihteellisiin etujoustoihin, joiden kanssa viihdyin useamman vuoden, kunnes kyllästyin niilläkin ja nakkasin ensin vaihteet sillalta ja sitten etujoustotkin. Sillä tiellä olen nyt vissiin yhdeksättä tai kymmenenettä vuotta.
Elämäni nopeimman (ja nopeimmaksi jäävän) Tahko-kiekan olen ajanut 26-tuumaisella etujoustolla, mutta sinä kesänä ajoin myös mm. Black Forest Ultra Maratonin, joten Tahkon mäet ei tuntuneet missään. Yksivaihteisella täysjäykällä kaksysillä pääsin lähelle. Enää en pääsisi luultavasti edes sillä modernilla trailipyörällä ja vaikka pääsisin, niin ei ajatus innosta. Kun en kisaa, niin hauskuus merkitsee enemmän kuin mahdollisimman helppo tai mahdollisimman nopea. Parkkitouhuihin tai hissienskaan en ole tarpeeksi reikäpäinen.
Lasketteleminenkin on kivempaa skinnaten ja hoitamattomassa rinteessä. Nuorena kloppina kilpapurjehtiminen kevytveneillä oli kivaa, vähän aikaa köliveneilläkin, mutta sitten kun ne kasvoivat isommiksi hauskuus hävisi.
Siinä pähkinänkuoressa mun pyöräily”ura” ja vähän muutkin kiinnostukset. Oman harrastamisen lomassa olen jotenkin onnistunut sparraamaan jälkikasvunkin harrastamaan niin, että molemmat tyttäret ovat haalineet aika läjän SM-mitaleita kaikesta mahdollisesta ratapyöräilyn ja XCO:n väliltä ja nuorempi haalii niitä edelleen sen lisäksi, että aloitti juuri työkseen vastaamaan Trekin Suomen markkinoinnista. Nuorimmainen, poika 16 v., ei harmikseni innostunut niin paljoa, että saisin hänestä enää lenkkiseuraa, vaikka nuorempana käytiin läpi MTB:t, BMX racing ja ajoipa hän muutamat VPCX- ja HEL CX-kisatkin, mutta Ylläksen Bike Parkissa hän kyllä edelleen viihtyy ja joskus Solvallassakin.
Jos Tahkolle vielä joku vuosi lähden fiilistelyn vuoksi, lähden sinne ATB:llä :)
F. Kotlerburg
18.08.2021, 21.10
Näin arvelinkin.
Juu ja unohdin, että vaimollakin on yksi SM-mitsku, pyöräsuunnistuksesta. Eli me miehet ollaan ainoita meidän perheessä, joiden touhuissa ei juur ole kehumista.
F. Kotlerburg
18.08.2021, 21.33
Juu ja köyhä hevosellaan jne.
^ Sorry toi hevosjuttu meni multa ohi.
Ja nyt voidaankin jatkaa seuraavaan keskustelunaiheeseen ja samalla alkaa jännittämään sitä, että meneekö vuosi vai viisi ennenkuin puolet tämänkin ketjun lukijoista kuolaa uuden uutukaisia All Terrain Bikeja ja fillaritori on täynnä pilkkahintaisia graveleita ja trailipyöriä :)
Jos ennustaa pitää aiheeseen liittyen, niin maantiepyörämäiset gravelit tulevat viemään markkinaa/markkinat endurance pyöriltä, tai endurance pyörät muuttuvat ainakin rengastilaltaan nykyisiksi graveleiksi sekä maasto-orientoituneet gravelit jäävät kuitenkin pienemmän joukon kulkineiksi.
Eli maantiepyörän ja gravelin päällekkäisyys lisääntyy (monen kuluttajan kannalta ehkä kysymys maantiepyörämäisen pyörän monikäyttöisyydestä), ja raja maastopyörään on selkeämpi.
Suhteellisen uutena harrastajana näen tuollaisen maantiehenkisen Scott Addictin Gravelin tavallaan peruspyöränä, ja olen miettinyt että mitä etua esim. perinteisellä endurance pyörällä on siihen verrattuna, jos rengastus on sama. Tätä voi laajentaa myös muihinkin maantiepyöriin.
Jos ennustaa pitää aiheeseen liittyen, niin maantiepyörämäiset gravelit tulevat viemään markkinaa/markkinat endurance pyöriltä, tai endurance pyörät muuttuvat ainakin rengastilaltaan nykyisiksi graveleiksi sekä maasto-orientoituneet gravelit jäävät kuitenkin pienemmän joukon kulkineiksi.
Eli maantiepyörän ja gravelin päällekkäisyys lisääntyy (monen kuluttajan kannalta ehkä kysymys maantiepyörämäisen pyörän monikäyttöisyydestä), ja raja maastopyörään on selkeämpi.
Suhteellisen uutena harrastajana näen tuollaisen maantiehenkisen Scott Addictin Gravelin tavallaan peruspyöränä, ja olen miettinyt että mitä etua esim. perinteisellä endurance pyörällä on siihen verrattuna, jos rengastus on sama. Tätä voi laajentaa myös muihinkin maantiepyöriin.
Totta. Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt näitä endurance pyöriä. Esimerkiksi trekki, onko se malli nyt domane. Hirveä kehuminen isolla rengastilalla, mutta pyörä painaa kuitenkin samat, mitä laadukas gravelli ja renkaaksi menee kai ihan maksimissaan 35mm. Tuo uusi addict ei ole varmastikkaan trekkiä painavampi ja tuonne mahtuu 45c renkaat.
^ Samansorttinen suuntaus kuin maastopyörissä, joissa nykyään on oma kategoriansa suunnilleen joka joustosenttimäärälle. Pyörä on käyttöliittymä pyöräilyyn. Nykyään niitä käyttöliittymiä tarvitaan jostain syystä järjetön määrä ja ne limittyy toistensa päälle niin, että rajanveto alkaa olla vaikeata, jos puhutaan aiotusta käyttötarkoituksesta, eikä siitä, että millä nimellä se käyttöliittymä markkinoidaan.
Vaikka se Enven ATB-skaba onkin ainakin puoliksi vähän provokatiivinen vitsi (ja aika hyvä sellainen), en lainkaan ihmettelisi, että graveleiden ja maastopyörien väliin keksitään vielä joku kategoria, vaikka sitten se ATB siinä vaiheessa, kun gravelikaivo alkaa olla tyhjä.
Pps. Kepu tosiaan on niin raiskattu, että muutaman viimeisen vuoden aikana ei juurikaan ole kiinnostanut mennä sinne vartavasten oikeinmaastopyöräilemään saatikka juoksemaan (pl. lumiaika). Kyse ei ole siitä, että olisi liian raffia vaan siitä, että siellä niin ruokottoman näköistä. Saattaisin ehkä olla jopa sitä mieltä, että olisi ihan ok, jos maastopyöräily kiellettäisiin siellä muualla kuin sillä nyt rakenteilla olevalla reitillä.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/blob:https://www.fillarifoorumi.fi/f212b5ba-cd43-4652-9fa5-ba9036e1b1c7
Melkein samaa mieltä, en ole itsekään talven jälkeen käynyt maastopyörällä. En tosin ole talven jälkeen käynyt muutenkaan missään maastopyörällä kuin retkellä lasten kanssa.
Huomasin sivusilmällä noita sorapätkiä poluilla, täytynee käydä cyclolla poikkeamassa pikatestillä joku päivä kun menee ohi.
No minulla on juurikin endurance ja gravel (Eddy Merckx Mourenx69 ja 3T Exploro), ja monesti mietin heivaavani Eddyn menemään. Sitten maantielenkillä huomaan sen olevan herran jeeveli niin nopea Exploroon verrattuna, että ihmettelen. Nyt olen ajatellut hankkia kunnon sliksit graveliinkin ja todella koittaa löytää erot.
Eddy Merckx on endurance-pyörien vanhempaa laatua vannejarruilla ja max 25mm kumeilla, mutta painaa vain 7,3 kiloa hiilikuitukiekoilla Garmin Vectorien kanssa. Exploro Team on 9 kg 48mm paksuilla kumeilla ja vakiokiekoilla. Mourenxin emäputki on 148mm, Explorossa 125mm, eli gravelin ajoasennon ei pitäisi olla hullumpi, kai.
Mutta kyllä minun pitää poluille päästä, 650B-kumit ovat siihen hyvät. Jan Heinen mielestä sellaiset pitäisi olla maantielläkin, ja meinasinkin Exploroon testata Rene Hersen Switchback Hill 48mm.
Jos nuo kaksi saisin yhdistettyä yhteen pyörään, niin tarvitsisin vain jonkun maastopyörän lisäksi.
Suhteellisen uutena harrastajana näen tuollaisen maantiehenkisen Scott Addictin Gravelin tavallaan peruspyöränä, ja olen miettinyt että mitä etua esim. perinteisellä endurance pyörällä on siihen verrattuna, jos rengastus on sama. Tätä voi laajentaa myös muihinkin maantiepyöriin.
Tuota itsekin katselin että tuon tyyppinen olisi hyvä.
Jos maantiepyörä ja/tai nykyinen Addict cx rc poistuu syystä tai toisesta niin voisin hyvin siirtyä yhden pyörän taktiikkaan ja ajaa maantiet vaan kiekot vaihtamalla taas.
Tosin aiempi muutaman vuoden takainen ajofiilis (Ridley) cyclolla ja maantiekiekoilla/rengastuksella parani suuresti maantiepyörän myötä. Ja niin parani myös sorafiilikset Scottin myötä..
Vahva kutina että tuon tyyppisellä menisi ihan hyvillä fiiliksin kaikki setämies -ajot samalla pyörällä.
Omasta näkövinkkelistä en näe konsistenttia (aina ja kaikkialla) underbikingia kovinkaan paljoa mielekkäämpänä kuin toisten samalla tavalla konsistenttia overbikingia. Toki underbiking antaa harrastajalleen isommat kehuskeluoikeudet. Lenkkeilyyn tulee kummasti vaihtelua kun ajelee rightbikingin lisäksi kummallakin puolella optimia (jos sen arvottaa vaikka mukavuus, etenemiskyky, turvallisuus arvoilla kulloisellekin alustalle). Gravel ATB-henkiseen ajoon, polkuja ja tunkkausta kaihtamatta on hienoa. Mutta niin on hienoa myös viedä modernin geon 150mm sähkötäpäriä röllipoluilla vauhdeissa jotka eivät luomumaasturille olisi arkilenkeillä järkeviä ja gravelille ei mitenkään sinnepäinkään edes mahdollisia. Ja lukemattomat asiat noitten väliltä ja ympäriltä. Jos joku haluaa rajoittaa ajokokemuksensa joihinkin tiettyihin, mahdollisesti harvoihin lokeroihin niin se on toki jokaisen oma valinta, eikä minua häiritse - korkeintaan herättää hieman huvittuneisuutta jos sitä perustellaan omien preferenssien sijaan markkinamiesten metkuilla, isojen mäkien puuttumisella Suomesta tai "ennen oli parempi" tms. argumentaatiolinjoilla.
StevieRayVehkakoski
19.08.2021, 09.26
Tää on vähän sama tilanne kuin yrittäisi laittaa pitkätukkien särökitarabändiä johonkin genreen, toisen mielestä se on rokkia ja toisen mielestä poppia ja jonkun mielestä indietä ja neljännen mielestä heviä. Ja samalla se on kaikkia näitä. Täällä menee hyvä keskustelu nyt ihan plörinäksi kun väännetään saako gravel-pyörässä olla joustohaarukkaa tai hissitolppaa kun pitäisi puhua soratiepyöristä ja niiden ominaisuuksista ja niillä ajamisesta. Gravel-pyörä on jonkun markkinahemmon keksimä nimitys käppyräsarviselle pyörälle jossa on maantiepyörää leveämmät renkaat, ei näitä lokeroiden rajoja kannata yrittää piirtää yhtään sen tarkemmin muiden kuin markkinahemmojen jotka yrittävätä keksiä lisää syitä miksi sinun ja minun pitää ostaa taas vähän erilainen pyörä. Kukin saa itse valita missä ajaa gravelillaan ja toisaalta myös millä kalustolla haluaa ajaa sorateillä ja metsässä.
Joten jos keskitytään puhumaan pyöristä eikä kinata?
F. Kotlerburg
19.08.2021, 10.05
Minusta nyt vain on huvittavaa, että omalla harrastamisella aletaan määrittelemään mikä on hauskaa ja mikä ei. Sitten dumataan nykyaikaiset trailipyörät, vaikka niistä ei ole mitään kokemusta ja käytetään perusteluna tälle mielipiteelle vielä jotain ihan asiaan liittymätöntä.
Mulla on nyt kohta ollut neljä kesää pitkä ja loiva tralipyörä ja se on minun mielestä edelleen helvetin hauska laite poluilla. Paljon hauskempi kuin sitä edeltäneet vanhan geon 29er täpäri ja sitä edeltänyt vanhan geon 29er jäykkäperä.
Erittäin hyvä ehdotus. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä mieltä arvostelijat ovat kun markkinoille alkaa tulla joustokeulalla olevia (gravel)pyöriä.
Minusta nyt vain on huvittavaa, että omalla harrastamisella aletaan määrittelemään mikä on hauskaa ja mikä ei. Sitten dumataan nykyaikaiset trailipyörät, vaikka niistä ei ole mitään kokemusta ja käytetään perusteluna tälle mielipiteelle vielä jotain ihan asiaan liittymätöntä.
Mulla on nyt kohta ollut neljä kesää pitkä ja loiva tralipyörä ja se on minun mielestä edelleen helvetin hauska laite poluilla. Paljon hauskempi kuin sitä edeltäneet vanhan geon 29er täpäri ja sitä edeltänyt vanhan geon 29er jäykkäperä.
Mä en ihan enää ymmärrä tämän keskustelun luonnetta. Mainiota, että trailipyöräpyöräily on sinusta kivaa. Sitä en ymmärrä, että miksi sinulle ja muutamalle muulle on niin karvas pala se, että minun - ja ehkä joidenkin muidenkin, mutta varmaan harvempien kuin kuvittelin - mielestä sellainen pyöräily ei ole kivaa. Eiköhän minulla ole ihan yhtäläinen vapaus määrittää, millainen harrastaminen minun mielestäni on kivaa, vaikka se olisikin ”väärin”harrastamista.
Jos uskaltaisin tykittää reikä päässä bike parkkeja, niin voisin ehkä innostua, mutta mun parkkivauhdit on niin maltillisia, että en saa parkissa ajamisesta kiksejä. Siksi haastan mieluummin itseäni muilla keinoin, sellaisin joista saan kiksejä ilman, että tarvii kaahata sellaisia vauhteja, että ne eivät ole minusta järkeviä. Lisäksi olen sitä mieltä, että esim. Hesan keskupuisto ei kestä sellaista käyttöä, mitä seuraa MAS:n kuvailemasta (sähkö)pyöräkaahailusta ja se näkyy siellä paikkojen ylenpalttisena kulumisena. Ihan hyvistä vakuutuksista huolimatta yrittäjänä joudun hieman miettimään myös omaa työkykyäni ja tarpeettomien riskien karttaminen liittyy myös siihen.
Siksi GG-pyöräily, vaikka sitten välillä väärinpyöräiltynä, on motivoinut minua eniten viime vuosina. Siinä olin tosiaan ilmeisen väärässä, että luulin ”ATB-pyöräilyn” kiinnostavan useita muitakin. Tosin vaikkapa facen hiekkatiepyöräilyryhmän perusteella niitä kyllä on, mutta ilmeisesti he pysyttelevät poissa täältä. Voi myös olla, että aika ei vielä vaan ollut kypsä sen tyyppisen pyöräilyn hehkuttamiselle.
Edit: Mä myös viehätyn polkupyörissä tietynlaisesta yksinkertaisuudesta ja aikoinani joustopyörien kanssa kyllästyin jousitusten säätämiseen ja huoltamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään speksaamiseen. Enimmillään niitä huollettavia pyöriä oli nimittäin melkoinen määrä, johtuen edellä mainituista syistä. Nykymaastopyörien geometrioissa eniten ärsyttää ajamisen riippuvaisuus hissitolpasta. Kun ei aina kiinnosta vaihteiden kanssa renklaaminenkaan, ajatus siitä, että olisi jousitus, jota pitää olla lukitsemassa ja vapauttamassa ja vielä hissitolppakin, joka vaatii oman huomionsa, ei vaan ole mun juttu. Lisäksi nykymaasturit on niin painavia, että niiden kanssa ajamisesta katoaa iso osa sitä herkkyyttä ja leikkisyyttä, joista mä nautin eniten. Senkin takia yksinkertaisella gg-pyörällä on kivempaa tai täysjäykällä kaksysillä.
K.Kuronen
19.08.2021, 10.44
Erittäin hyvä ehdotus. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä mieltä arvostelijat ovat kun markkinoille alkaa tulla joustokeulalla olevia (gravel)pyöriä.
Jotenkin ei innosta ajatus yhdestä huollettavasta kohteesta lisää, siksi kuluttavaa hiekkateiden pöly ja kura on. Nytkin on huollettavaa omilla ajotunneilla aivan tarpeeksi. Mutta jos olisi jokin yksittäinen suoritus, joku eeppinen, niin sitten.
F. Kotlerburg
19.08.2021, 11.25
Nykymaastopyörien geometrioissa eniten ärsyttää ajamisen riippuvaisuus hissitolpasta. Kun ei aina kiinnosta vaihteiden kanssa renklaaminenkaan, ajatus siitä, että olisi jousitus, jota pitää olla lukitsemassa ja vapauttamassa ja vielä hissitolppakin, joka vaatii oman huomionsa, ei vaan ole mun juttu.
En ymmärrä mistä puhut.
pturunen
19.08.2021, 11.33
”ATB history: In the beginning, God made 10-speeds and BMX bikes and that was plenty. But then the 1980's came and we discovered “lifestyle sports.” Modern adventure was born and a new kind of bike was needed and so a new kind of bike was marketed to your dad. Designed for the full spectrum of Earth's awe-inspiring topography, these new bikes were strong, rugged and knobby. But capitalist big bike greed created a schism and thus two opposing groups formed; MTB vs. ATB. Mountain bikers chased speed, comfort and lift access in the form of consumer driven technological imperatives. While All Terrain bikers focused on adventure, problem solving and life affirming experiences. Alas, Mountain Bikers and their insatiable thirst for full-face helmets won, and the art of All Terrain Bicycling was lost forever. Or was it?”
Tästä tulee mieleen Monthy Pytonin Life of Brian ja se kohta, missä Brian pudotti sandaalinsa...
En ymmärrä mistä puhut.Ei ymmärrä Stenukaan kun ei ole kerta sellaista ajanut.
Paskapuhetta on myös nykymaastureiden korkea paino, eikös ihan kaupasta saa 100mm joustavaa 10kg korvilla? Se on vähemmän kun mun gräveli
Sen ymmärrän jos halua ei ole edes kokeilla nyky geon pyörää, mutta sehän ei tee niistä huonoja tai vähemmän hauskoja. Itse taas en halua edes kokeilla mitään vannejarrullista, mutta ei sekään niistä vähemmän hauskoja tee
En oo koskaan ajanu maastopyörällä. Enkä aja.
https://www.youtube.com/watch?v=o0E6eyEfyZ0
^^ Puhe oli Trail ym. kategorian pitkistä ja loivakulmaisista pyöristä. Joku kymppikiloinen XC-maasturi olisi ihan kiva, jos sellaista johonkin tarvitsisin. Jos kisaisin jotenkin tavoitteellisesti, voisin ehkä motivoitua sellaisen hankkimiseen. Kun mun kisaaminenkin on ollut pääasiassa itseäni vastaan kisaamista, voi sitä tehdä muunkinlaisella kalustolla eikä se muutu kalustoa vaihtamalla yhtään kummemmaksi. Samasta syystä olen ajellut pari viimeistä Hel CX -kautta yksivaihteisella. Niin pääsee pesu- ja huoltohommista paaljon helpommalla ja kaiken lisäksi mutaisimmilla radoilla se on jopa osoittautunut tuloksenkin kannalta ihan hyväksi vaihtoehdoksi.
Modernin geon = tämänhetkisen muodin mukaisissa pyörissä on niin pystyt satulaputket, että putkelta ajaessa satula häiritsee ellei sitä tiputa alas. Tykkään ajaa suht paljon putkelta, koska a) se on teknisemmällä alustalla tehokasta ja b) sillä tapaa keski-ikäistyvä core saa enemmän jumppaa.
Ja juu, olen siis ajanut moderneilla pyörillä sen verran, että tiedän niillä etenemisen olevan äärettömän helppoa ja varmasti myös kivaa, jos tykkää ”kaikkea päin ja yli” -tyyppisestä ryskäämisestä. Se meillä oleva Chameleonkin toimii jotakuinkin hyvin sellaisessa ajossa, vaikka ei olekaan kovin moderni.
Ja nyt, jos te haluatte vielä lisää keskustella tästä aiheesta, voisi keskustelun ehkä siirtää johonkin mtb-lankaan.
F. Kotlerburg
19.08.2021, 13.11
Olen edelleen eri mieltä, mutta en jatka aiheesta.
Mitä mieltä tästä? https://www.cube.eu/en/2022/bikes/road/gravel/nuroad/cube-nuroad-c62-slt-flatprizmblacknblack/
^ Jäätävän pitkä chainstay ja epäesteettinen wheelgap
...
Jos uskaltaisin tykittää reikä päässä bike parkkeja, niin voisin ehkä innostua, mutta mun parkkivauhdit on niin maltillisia, että en saa parkissa ajamisesta kiksejä. Siksi haastan mieluummin itseäni muilla keinoin, sellaisin joista saan kiksejä ilman, että tarvii kaahata sellaisia vauhteja, että ne eivät ole minusta järkeviä. Lisäksi olen sitä mieltä, että esim. Hesan keskupuisto ei kestä sellaista käyttöä, mitä seuraa MAS:n kuvailemasta (sähkö)pyöräkaahailusta ja se näkyy siellä paikkojen ylenpalttisena kulumisena. Ihan hyvistä vakuutuksista huolimatta yrittäjänä joudun hieman miettimään myös omaa työkykyäni ja tarpeettomien riskien karttaminen liittyy myös siihen.
Siksi GG-pyöräily, vaikka sitten välillä väärinpyöräiltynä, on motivoinut minua eniten viime vuosina. Siinä olin tosiaan ilmeisen väärässä, että luulin ”ATB-pyöräilyn” kiinnostavan useita muitakin. Tosin vaikkapa facen hiekkatiepyöräilyryhmän perusteella niitä kyllä on, mutta ilmeisesti he pysyttelevät poissa täältä. Voi myös olla, että aika ei vielä vaan ollut kypsä sen tyyppisen pyöräilyn hehkuttamiselle.
Edit: Mä myös viehätyn polkupyörissä tietynlaisesta yksinkertaisuudesta ja aikoinani joustopyörien kanssa kyllästyin jousitusten säätämiseen ja huoltamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään speksaamiseen. Enimmillään niitä huollettavia pyöriä oli nimittäin melkoinen määrä, johtuen edellä mainituista syistä. Nykymaastopyörien geometrioissa eniten ärsyttää ajamisen riippuvaisuus hissitolpasta. Kun ei aina kiinnosta vaihteiden kanssa renklaaminenkaan, ajatus siitä, että olisi jousitus, jota pitää olla lukitsemassa ja vapauttamassa ja vielä hissitolppakin, joka vaatii oman huomionsa, ei vaan ole mun juttu. Lisäksi nykymaasturit on niin painavia, että niiden kanssa ajamisesta katoaa iso osa sitä herkkyyttä ja leikkisyyttä, joista mä nautin eniten. Senkin takia yksinkertaisella gg-pyörällä on kivempaa tai täysjäykällä kaksysillä.
Tässäpä näen arvoa mielensä avoimena pitämiselle erilaiselle harrastamiselle ja sen syille. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta kun pikatuomion sijaan avoimen uteliaana kysyy niin aina joskus oppii jotain uutta itsellekin arvokasta. Ja koska kommunikaatio on lähtökohtaisesti virhealtista, niin kysymällä & pyrkimällä ymmärtämään on mahdollisuus nostaa sen laatua. Esim. "...tykittää reikä päässä bike parkkeja....MAS:n kuvailemasta sähköpyöräkaahailusta..." on minulla selvästikin varsin erilainen mielikuva päässä: minulle 150mm sähköavusteista täpäriä tarkoittaa mahdollisuutta ajaa pk-tehoilla sellaisia röllipolkuja (=juuria & kiviä jatkuvasti ja isosti) joita muuten ei juuri tulisi ajettua, koska graveli olisi trialia ja luomutäpärilläkin eteneminen tolkun vauhdilla eli vähintään 10kmh, mieluummin lähempänä 15kmh edellyttäisi vk- & mk-tehoilla ajamista. Tässä kontekstissa "vauhti" ei ole siis reikäpäistä & riskialtista kaahaamista, vaan normaalia tasamaan neulaspolku-pk-vauhtia mutta aivan erilaisella polulla, jonka väline tekee mielekkääksi. Hesan KePun tilanteeseen en ota kantaa kun en enää siellä aikaani vietä arkisin, mutta Tampereen seudulla riittää kelpo röllipolkuja joita ajetaan harvakseen ym. syistä - jos osa ajoista siirtyy sinne niin se pikemminkin parantaa alueen suosituimpien helppojen polkujen kuntoa kuin toistepäin.
Tuo ym. sähköfillarointi on toki ajallisesti pois mutta ei muuten mielenkiinnon osalta pois omasta "ATB"-ajelusta, sitä ajetaan gravelilla sitten vaan erilaisilla urilla ja helpommilla poluilla. Molemmissa on oma erilainen viehätyksensä, samalla tapaa kuin vaikka eri ruokalajeissa tai viini vs. olut pohdinnoissa.
Tuon preferenssin yksinkertaisuuteen ja huoltovapauteen ymmärrän hyvin. Olisiko silloin paikallaan korostaa niitä omien valintojen pohjana, sen sijaan että argumentoidaan kuinka Suomessa ei ole Alppien-alamäkiä. Ainakin itse kokisin silloin helpommaksi ymmärtää toisten valintoja ja perusteluita, jotta eestaas vääntämisen lisäksi täältä tarttuisi myös oppia ja ideoita siihen mitä itse voi kokeilla seuraavaksi.
ONEFORALL25
19.08.2021, 16.00
Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.
Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja?
Ei.
Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.
Ei yletä mono renkaaseen.
47 koon ajokenkä on aiemmin aiheuttanut ongelmia ja välillä voinut napata kiinni, mutta 56cm SuperX:ssä ei ongelmaa ole ollut. Uudesa pyörässä tulee olemaan vähän lyhyempi matka keskiöstä etuakseliin, katsotaan miten käy. Tähän asti ongelma on ollut läsnä lähinnä liikennevaloissa trackstandissa taiteillessa. Muuten on tarkoitus pitää senverran reippaasti vauhtia ettei tarvitsisi vääntää rattia aivan tolkuttomasti.
F. Kotlerburg
19.08.2021, 16.20
Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.On mutta ajan huonolla pyörällä.
Kotlerburgi on taas vähän katkerana. Oisko lenkin aika välillä?
F. Kotlerburg
19.08.2021, 16.43
Hyvin on sullakin taas asiaa.
Tässä pähkäilen fillareiden geometrioita ja mielipiteitä niistä.
Sivulla 97 Stenu ihmetteli Feltin ominaisuuksia näin:
"Minkä vuoksi pitää olla noin julmettu emäputki, jos sitä pitää kompensoida -17 tms. asteisella stemmillä?"
- onhan se toki noinkin. Liekö ulkonäkökysymys?
https://imagizer.imageshack.com/v2/220x154q90/r/924/Cbp9xD.jpg
Siitä sitten jatkoa Jokilalta ja vastaus Stenulta:
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/misc/quote_icon.png Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila https://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/buttons/viewpost-right.png (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?p=2820607#post2820607)
^nythän siinä on säätöalue kohdillaan aiottuun käyttötarkoitukseen. Kuvaa varten noin päin ja kun stemmin kääntää, niin voidaan oikeasti käyttää alaotettakin retkiajoon.
Entäs, jos haluaakin välillä laittaa sliksit alle ja ajella asfalttilenkkiä maastoajoasentoa aerodynaamisemmin? Noissa säädöissä taitaa kahvat olla aikalailla samassa tasossa satulan kanssa. Vaikea kuvitella, miksi kukaan haluaisi tanko enää yhtään ylemmäs, edes retkiajossa. Mutta mistäpä sitä muiden mieltymyksistä tietää...
Toisaalta Stenun oma fillari ajokunnossa näyttää tältä:
https://imagizer.imageshack.com/v2/231x154q90/r/923/ZXbpGF.jpg
Tuossahan (Felttiä lievemmin sloupatussa fillarissa) droppia satulasta stongaan näyttää olevan 0...1cm cm eli tasan tarkkaan sama kuin tuossa Feltissä. Ilmeisesti harkittu ja mieluinen ajoasento kuitenkin? Mieltymyksiä on kaikenlaisia.
Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.Oli. Vaihdoin 650 kiekkoihin niin ei ole enää, samalla sai ilmatilaa lisää, winwin
JohannesP
19.08.2021, 17.23
Hyvä nosto kolmen vuoden takaa minkä jälkeen voinu tapahtua vaikka mitä kuskissa ja missä ajaa. :rolleyes:
Mut onhan toi Feltti aivan jäätävän ruma tolla -17 asteen stemmillä ja korkealla emäputkella eikä toi slouppaus ainakaan paranna ulkonäköä. Onneksi näitä ei ole enää paljoa näkynyt markkinoilla. Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa ja tossa Feltissa tämä toteutuisi vain stemmi toisinpäin tässä kuvitteellisessa retkiajon droppiasennossa.
No kylläpä mä nyt olen silmätikkuna... Ei ole mitenkään täydellinen toi Stigu mulle. Lyhytjalkaisena ja pitkäselkäisenä runko on mulle liian lyhyt ja edestä korkea. Lyhyen ajoasennon takia tankoa on pakko pitää vielä vähän ylempänä kuin mitä emäputki antaisi myöten. Tämä pyörä oli siis "pakko-ostos", kun vanhasta pyörästä runko joutui telakalle ja piti saada joku vaihdepyörä tilalle. Valikoima oli mikä oli ja valinta päätyi tähän mm. bsa-keskiön takia ja koska arvelin, että tuosta pääsee tarvittaessa kohtuu järjellisellä hinnalla eroon. Tosin se toimii maastopoluilla ihan ok noinkin ja vaikka runko on lyhyt, ei toe overlappiakaan ole mun 43 kengän kanssa edes 42 mm Rene Herseläisten kanssa. Pitemmillä lenkeillä selkä väsähtää nopeammin kuin paremmalla geolla, joten en ole vielä päättänyt, että jääkö tuo mulle vai eikö.
Mun vanhassa pyörässä on reachia melkein pari senttiä enemmän ja stackia nelisen senttiä vähemmän, mutta pari senttiä speicereitä gravel-asennossa, jolloin satunnaisia asfalttiajoja varten saan tangon sen pari senttiä alemmas.
Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.
Toisessa pyörässä (On-One Space Chicken) 700c-kiekoilla on, 650b-kiekoilla ei. Sen takia isommilla kiekoilla on maantierenkaat vaikka joku 42mm rengas houkuttaisi kun sellainen kerran mahtuu runkoon. Pienemmillä kiekoilla on 47mm kumit ilman overlapia. Toisessa pyörässä (Kona Rove) ainakin 38mm kumi menee ilman overlapia, tai siis menisi ilman lokasuojia. Lokasuojiin kengät kyllä osuvat, mutta tuolla ajetaankin tällä hetkellä kaupungissa ja retkeillen. Eipä kyllä toisaalta Space Chickenilläkään tule polkuja ajettua, vaan maasturilla. Jos sillä ajaisi enemmän maastossa, olisi 700c-kiekkojen toe overlap aika lailla dealbreaker.
Overlap ja kiekkojen erot. Noh.. säteessä eroa alle sentti 47/650 ja 42/700 setupeilla.
^ monella taitaa senttikin riittää siihen että tossu ei enään osu.
Sentti on tuossa jo paljon. Kiekon säteessä ero on 19 mm, joka ei taida alle senttiin kutistua kasvattamalla rengasta 42->47, vaan ero on lähempänä 15 mm. Voi olla että tuo 47/650 osuu myös kenkään lähimmästä kohdasta, mutta 40/700 -yhdistelmällä overlap oli jo selkeä. Toki tuo 40 mm rengas (WTB Nano) taisi olla oikeasti 42 mm ja vielä harvinaisen korkea rengas.
+1
Tää on vähän sama tilanne kuin yrittäisi laittaa pitkätukkien särökitarabändiä johonkin genreen, toisen mielestä se on rokkia ja toisen mielestä poppia ja jonkun mielestä indietä ja neljännen mielestä heviä. Ja samalla se on kaikkia näitä. Täällä menee hyvä keskustelu nyt ihan plörinäksi kun väännetään saako gravel-pyörässä olla joustohaarukkaa tai hissitolppaa kun pitäisi puhua soratiepyöristä ja niiden ominaisuuksista ja niillä ajamisesta. Gravel-pyörä on jonkun markkinahemmon keksimä nimitys käppyräsarviselle pyörälle jossa on maantiepyörää leveämmät renkaat, ei näitä lokeroiden rajoja kannata yrittää piirtää yhtään sen tarkemmin muiden kuin markkinahemmojen jotka yrittävätä keksiä lisää syitä miksi sinun ja minun pitää ostaa taas vähän erilainen pyörä. Kukin saa itse valita missä ajaa gravelillaan ja toisaalta myös millä kalustolla haluaa ajaa sorateillä ja metsässä.
Joten jos keskitytään puhumaan pyöristä eikä kinata?
Tohon Howerin Felt vs Stigmata -pähkäilyyn liittyen sellainen huomio, että jos Feltissä satulan laittaisi mulle oikealle korkeudelle, olisi tanko jonkun sentin satulan yläpuolella jopa sillä -17 asteen stemmillä. Runkokoko taitaa kuitenkin olla noin sama tai Felt taitaa olla jopa vähän vielä lyhyempi, joten oli siinä kyllä todellakin jäätävän korkuinen emäputki.
Edit:
Felt Broam 54 2018 stack/reach -suhde 1,56
Stigmata 54 2021 stack/reach -suhde 1,48
Setämiespyörä 54 2015 stack/reach -suhde 1,38
Kiinnostaa vähän myös, että mistä ihmeestä sulle tuli mieleen kaivaa tommonen esiin?
F. Kotlerburg
19.08.2021, 20.07
Toisessa pyörässä (On-One Space Chicken) 700c-kiekoilla on, 650b-kiekoilla ei. Sen takia isommilla kiekoilla on maantierenkaat vaikka joku 42mm rengas houkuttaisi kun sellainen kerran mahtuu runkoon. Pienemmillä kiekoilla on 47mm kumit ilman overlapia. Toisessa pyörässä (Kona Rove) ainakin 38mm kumi menee ilman overlapia, tai siis menisi ilman lokasuojia. Lokasuojiin kengät kyllä osuvat, mutta tuolla ajetaankin tällä hetkellä kaupungissa ja retkeillen. Eipä kyllä toisaalta Space Chickenilläkään tule polkuja ajettua, vaan maasturilla. Jos sillä ajaisi enemmän maastossa, olisi 700c-kiekkojen toe overlap aika lailla dealbreaker.
Oma 46 ajotossu kyllä ottaa sen verran reilusti Space Chickenin eturenkaaseen, että ei taitais kiekkokoon pienennys auttaa.
Emmä tiedä, ei tuo ole nyt niin hirveästi häirinnyt poluillakaan. Toki mitään hirveätä rölliä ei tule kamalasti vellipyörällä ajettua.
Ihan hyvä pyörä muuten, mutta tuo vähän jurppii, mutta sama ongelma on melko monessa muussakin kyllä.
Vähän ehkä kiinnostais pikkasen korkeammalla stackilla oleva laite laittaa tilalle, mutta en tiiä. Grizl on periaatteessa työsuhdepyörätoimittajan kautta tilauksessa, mutta niitä tulee joskus.
Tuo Cube vähän kiinnosti, mutta ihmeellisen pitkä perä siinä kyllä on. Toisaalta vain 5mm pidempi kuin Grizlissä. No nää on näitä. Ehkä otan Rival-satsilla olevan Stigmatan. Tiiä tästä nyt.
^^Mistä päättelet, että joutuisit laskemaan satulaa Feltissä, kuvan perusteella? Ota huomioon, että Feltissä satulaputkea on pitkästi näkyvissä tuon jyrkän sloupin takia.
Edit, onhan sulla nuo stack/reach-suhteet tiedossa, eli perustelu ok.
edit uudelleen; lienee jo hiusten halkomista, mutta Stigmatan sivuilla tuo stack/reach 54-koossa olisi 1,51 eikä 1,48 ?https://www.santacruzbicycles.com/en-US/bikes/stigmata
Mistä tuli mieleen? ajankuluksi tulee selailtua näitä keskusteluja ja joskus ihmetystä herättää näkökulmat. Oppimista ja ymmärryksen lisäämistä...
No anyway:
Hyvä nosto kolmen vuoden takaa minkä jälkeen voinu tapahtua vaikka mitä kuskissa ja missä ajaa. :rolleyes:
Mut onhan toi Feltti aivan jäätävän ruma tolla -17 asteen stemmillä ja korkealla emäputkella eikä toi slouppaus ainakaan paranna ulkonäköä. Onneksi näitä ei ole enää paljoa näkynyt markkinoilla. Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa ja tossa Feltissa tämä toteutuisi vain stemmi toisinpäin tässä kuvitteellisessa retkiajon droppiasennossa.
No näinhän se menee, mikä oli markkinamiesten tarjoamissa fillareissa kuuminta hottia 5 vuotta sitten on nykyään jäätävän rumaa (slouppaus). Sopii mihin tahansa, vaikkapa vaatemuotiin jos nyt fillareita pitää arvioida vastaavalla tavalla ulkonäön ja muodin mukaan.
"Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa"
- tämä on edelleen esteettinen arvovalinta, ei vaikutusta ajoasentoon.
Samaa rumuutta jäätävällä tasolla omassa fillarissa. Tosin rumuudessaankin droppia satulasta stongaan reilu 5 cm julmetun järkyttävästä emäputkesta (15cm) huolimatta... stack/reach 1,528
https://imagizer.imageshack.com/v2/179x200q90/r/924/slAI36.jpg
Ei tämä fillari viimeisen päälle harkittu ja tyylipoliisimaisella asenteella tehty tietämykseen perustuva valinta ollut, olipahan ostokuumeen keskelle sattunut kivijalasta samantien ostettavissa ollut Oikean Kokoinen (S) fillari. Hyvää tuuria, ihan kivalta ja vaivattomalta tuntunut ajaa katukäytössä ja kovapintaisilla hiekka-alustoilla 28mm renkailla ja mun ajotavalla. Sikäli onnistunut, vaikkakin ulkonäöllisesti nolo ostos tämän päivän mielipiteisiin peilattuna. Ajoasento (minulle) ja varsinkin väri on kumminkin hyvä :D
Sentti on tuossa jo paljon. Kiekon säteessä ero on 19 mm, joka ei taida alle senttiin kutistua kasvattamalla rengasta 42->47, vaan ero on lähempänä 15 mm. Voi olla että tuo 47/650 osuu myös kenkään lähimmästä kohdasta, mutta 40/700 -yhdistelmällä overlap oli jo selkeä. Toki tuo 40 mm rengas (WTB Nano) taisi olla oikeasti 42 mm ja vielä harvinaisen korkea rengas.
Säde vai halkaisija? 47/650 WTB ja 40/700 GK ero on 19mm halkaisijassa. Tuo WTB ei ole edes se pullein tuossa kokoluokassa.
^Jos mitoitus ja ulkonäkö natsaa niin ehdottomasti tyylikäs kombinaatio kun stemmi tuollainen vähintään -12astetta, liki vaasuora eikä sojota kohti taivasta.
Täysjäykässä 100mm -17asteinen ja toimii hyvin saaden luonnikkaan matalan ajoasennon.
Mm. tämän keskustelun innoittamana ajattelin yhdistää maantien ja gravelin (ajan sellaista kevyt gravellia) Scott Addict, Cervelo Aspero , 3T tyyppisellä ratkaisulla, jossa maantievanteina nykyiset semiaerokiekot ja graveliin pyörän mukana tulevat tai muut. Voimansiirto 2x11/12, sähköt, ajoasento täysin maantiegeometrialla
Onko ehdottaa muita pyöriä tuohon sapluunaan tai tahoja mistä voisi alkaa kyseleen pyörien saatavuutta.
Säde vai halkaisija? 47/650 WTB ja 40/700 GK ero on 19mm halkaisijassa. Tuo WTB ei ole edes se pullein tuossa kokoluokassa.
Nopeasti laskien sain nimenomaan kehien säteiden eroksi (622-584)/2 = 19 mm. Renkaiden korkeudet voivat varmaan vaihdella jonkin verran mutta kyllä nekin melko lailla menevät käsi kädessä leveyden kanssa (korkeus yleensä pienempi kuin leveys mutta kasvaa samassa suhteessa leveyden kasvaessa). Vai eikö nuo 622 ja 584 ole oikeasti kehien halkaisijat? Mitannut en ole.
Täytyypä itsekin mitata kun sattuu olemaan 47mm Bywayt ja 40mm GK sliksit vanteilla. Tuo GK:han on oikeasti 38mm ja Byway ainakin noilla vanteilla tasan 47mm. Ja jos korkeudessa on sama 9mm eroa tuleekin säteen eroksi enää sentin verran.
Mm. tämän keskustelun innoittamana ajattelin yhdistää maantien ja gravelin (ajan sellaista kevyt gravellia) Scott Addict, Cervelo Aspero , 3T tyyppisellä ratkaisulla, jossa maantievanteina nykyiset semiaerokiekot ja graveliin pyörän mukana tulevat tai muut. Voimansiirto 2x11/12, sähköt, ajoasento täysin maantiegeometrialla
Onko ehdottaa muita pyöriä tuohon sapluunaan tai tahoja mistä voisi alkaa kyseleen pyörien saatavuutta.
Itse en kyllä näkisi scotille vaihtoehtoja. Asperon runkokin on tainnut tosin uudessa kokea pientä laihtumista, mutta siltikin scott taitaa olla noista eniten road henkinen?
The HMX frame is claimed to weigh 930g for a painted 54cm, while the matching fork is 395g
Noi on kovia lukuja maantiepyöräänkin.
Mm. tämän keskustelun innoittamana ajattelin yhdistää maantien ja gravelin (ajan sellaista kevyt gravellia) Scott Addict, Cervelo Aspero , 3T tyyppisellä ratkaisulla, jossa maantievanteina nykyiset semiaerokiekot ja graveliin pyörän mukana tulevat tai muut. Voimansiirto 2x11/12, sähköt, ajoasento täysin maantiegeometrialla
Onko ehdottaa muita pyöriä tuohon sapluunaan tai tahoja mistä voisi alkaa kyseleen pyörien saatavuutta.
Tuo on hyvä lista, lisätään siihen vielä Factor LS ja Ridley Kanzo.
https://factorbikes.com/wp-content/uploads/2020/07/Factor-LS-Gravel-Bike.jpg
Jos Suomen kivijaloista ei löydy pyöriä niin Eat Sleep Cyclella (https://shop.eatsleepcycle.com/product-category/bikes/gravel-bikes/) näyttää olevan joitain pyöriä varastossa.
Listalle lisäyksenä vielä Open Up. Addictin poistaisin listalta, sillä ainakin paperilla vaikuttaa turhan vakaalta (laiskalta?) maantielle loivan keulakulman ja pitkän akselivälin vuoksi. Lisäksi omakohtaisen kokemuksen pohjalta lisäisin listaan täälläkin keskustelua herättäneen Stigmatan. Itse hankin Stiggyn keväällä Canyon Grailin korvaajaksi, hakusessa oli nimenomaan maantiemaisemmat ajo-ominaisuudet. Vaatimuksena oli lisäksi kierteellinen keskiö ja lokarikiinnikkeet. Sentin-puolitoista matallaman ohjaamon olisin voinut ottaa, mutta toisaalta nyt on tullut ajeltua enemmän dropeilla kun ne ovat mukavammalla etäisyydellä ja vähän korkeammasta ohjaamosta tuskin on haittaa karkeammalla alustalla. Vaikka Stiggy onkin vähän korkeampi kuin entinen Grail, niin paljon paljon mukavampi etenkin asfaltilla ja hyväkuntoisella soratiellä.
Jos Suomen kivijaloista ei löydy pyöriä niin Eat Sleep Cyclella (https://shop.eatsleepcycle.com/product-category/bikes/gravel-bikes/) näyttää olevan joitain pyöriä varastossa.
Eat Sleepissä (tai Espanjan maahantuojan varastossa) saattaa tosiaan olla noita tämänvuotisia Stigmatojakin vielä muutama, jos -21 värit houkuttelee -22 värejä enemmän. Speksit ovat pysyneet samoja. Stigmatoihin saa tai ainakin sai, kun omani ostin, SC-brändätyn Evocin pyörälaukun kaupan päälle. Ja toimituskulut pyörissä 0 €. Cyclo Bicyclesin Bernat on siellä töissä nykyään ja jos hänelle viestittelee ja kertoo minulta (Mikko) terveisiä, voi hyvällä tuurilla saada joistain pyöristä vähän tingittyäkin.
Jos Stigmataa miettii maantiepyörän korvikkeeksi, niin siinähän on melkein sellanen brittien rataformulan levyinen aerokeula :)
Jos tulisi uusi pyöräkuume niin lähinnä se suuntautuisi roadhenkiseen graveliin. Suurin osa ajoistani on selkeästi asfaltilla ja jonkin verran kovapohjaisilla pääkaupungin ulkoilureiteillä. Moderni gravel siksi, että stadin asfaltit ovat täynnä kuoppia, railoja ja kanttikiviä, varsinaisia Raatteen teitä. Keskuspuiston hiekkabaanoilla on sileämpää. Saahan siellä tosin varovasti mutkiin ajaa, ettei eturengas luista alta pois. Nykyiseen fillariin menisi max 35mm rengas, mutta ei siihen lokareita sen jälkeen mahtuisi. Eli paksumpaa röpelömpää rengasta...
Vaihtoehdoista Addict olisi houkuttelevin sporttisuutensa takia. Stigmata ei geometriansa puolesta eroasi juuri mitenkään nykyisestä setämiesfocuksestani. Stigmatan 52-kokoa suositellaan valmistajan puolelta 160-168cm. Olen 169 mutta en todellakaan menisi 54-kokoon. Stigmata 52:ssa stack on 555mm Focuksessa 564mm, eroa 9mm, reachissä eroa on 3mm (=next to nothing).
... varsinaisia Raatteen teitä...
Tiedoksi, että Raatteentie (sikäli kun viittaat maineikkaiseen taistelutantereeseen) on erinomaisen kiva ajettava.
Tiedoksi, että Raatteentie on erinomaisen kiva ajettava.
Hyvä kuulla, että sitä on siistitty v:n 40-jälkeen :)
Marsusram
20.08.2021, 10.54
Keskuspuiston hiekkabaanoilla on sileämpää. Saahan siellä tosin varovasti mutkiin ajaa, ettei eturengas luista alta
Nämä viime päivien massiiviset sateet ovat saaneet sorat liikkeelle mäistä, tulee pahoja vesivaurioita jos jatkuu.
Rose Backroad kuuluu joukkoon myös
Stenuko tämän https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47833-Gravel-Grinding-ja-Gravel-Racing linkkasi johonkin taannoiseen postaukseensa? Olin avannut selaimen tabiin, mutta unohtui toviksi. Nyt huomasin viimein vilkaista.
Olipa mukavia heijastumia menneisyydestä kun kaivoin ekan sivun kommenttien perusteella vanhojen Tour de Tampere cycloryhmien reitit ja omaan päiväkirjaan tallennetut höpinät esille. Eka oli 2011, ennen sitä olin ajanut TdT maastoryhmissä eli toi cx-homma oli varmaan ainakin joitakin vuosia aiemmin jo alkanut. Cycloilla eli 33mm renkailla ajettiin, mutta reitti oli kyllä ihan ehtaa (seikkailu)gravelia / ATB meininkiä: soraa eri raekoko-luokissa ja suhteellisen paljon varsin teknisiäkin polkuja. Itse taisin jo silloin ajaa tuubeilla, mutta suurin osa porukkaa avoilla ja niinpä sisureita vaihdettiin monta kertaa 8h aikana ja avot niiden vaatimilla kovemmilla paineilla johtivat myös runsaampaan tunkkaukseen teknisillä poluilla - porukka oli kyllä sinänsä varsin ajotaitoista eli joko maastotaustaa tai sitten cx:ää oli ulkoilutettu runsaasti muillakin kuin maantienjengin rospuuttokauden soralenkeillä. Mutta ei tajuttu kyllä silloin mitään suuren maailman meiningistä ja kutsuttiin tuota cycloiluksi vaikka kisaformaatin (eikä maantiejengin perinteisen rospuuttoajelun) kanssa sillä ei ollut kyllä yhtään mitään tekemistä muuta kuin väline. No, kivaa oli silloin ja näköjään yhtä kivaa on edelleen, eikä se välinekään nyt loppujen lopuksi ole niin paljon vuosien eli muuttunut (silloin Scott Addict CX Tufon eri tuubeilla, vanteita säälimättömillä paineilla kolistellen).
^ Aika hupaisaa luettavaa on muuten ton ketjun alku. Epäilijät epäili silloinkin. Mutta kuinkas ollakkaan, GG:stä syntyi suurin buumi pyöräilyssä sitten ysärin MTB-buumin. Mun mielestä hyvä osoitus siitä, että suhteellisen yksinkertaiselle joka paikassa ajettavalle pyörälle on kysyntää - vaikkakin koronan aiheuttama ulkoliikuntainnostus avittikin gg-buumin viimeistä jytkyä. Ysärillä alkanut MTB-buumi lopahti siihen, kun loppumaton evoluutio teki maastureista liian spesifejä ollakseen hyviä yleispyöriä. Aika näyttää, mihin gravel-buumi lopahtaa. Johonkin todennäköisesti kuitenkin.
Huvikseni laitoin noita äskettäin mainittuja maantiepyörämäisiksi sanottuja pyöriä omassa koossani vertailuun oman Ergeschossin kanssa. Bonusvieraana vertailussa GT Grade Expert Alloy, jollainen on yhdellä kaverilla ja joka ainakin meikäläisen makuun oli melko kamalan tuntuinen pyörä: Tuntui, että ohjaamo on niin korkealla, että hartiat nousevat korviin, eikä pääse samalla tavalla rennosti ohjaamon päälle kuin omassa Standertissa. Kyllähän se GT näistä muista sitten kohtuu selvästi erottuukin. Eli varmaankin tästä voisi vetää johtopäätöksen, että minulle parhaiten sopii tuollainen road-henkisempi pyörä.
https://geometrygeeks.bike/compare/gt-grade-expert-alloy-2020-51,standert-erdgeschoss-2020-52pctm,santa-cruz-stigmata-2020-52,scott-addict-gravel-2021-s-52,factor-ls-2020-52/
Erdgeschoss toki poikkeaa noista muista siinä, että siinä on suht cyclocrossinen 65 mm bb-droppi luultavimmin johtuen siitä, että se on piirretty 650b kiekoille. Jos taulukkoon lisäisi vaikka kuituisen Focus Mares CX:n, olisi se luultavimmin lähinnä Erdgescossin mittoja. Mutta se tosiaan sopii monia muita graveleina myytäviä pyöriä paremmin lyhytjalkaisemmille kuskeille. Pitkäjalkaiset kaivannee lisää stackia.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 14.13
^ Aika hupaisaa luettavaa on muuten ton ketjun alku. Epäilijät epäili silloinkin. Mutta kuinkas ollakkaan, GG:stä syntyi suurin buumi pyöräilyssä sitten ysärin MTB-buumin. Mun mielestä hyvä osoitus siitä, että suhteellisen yksinkertaiselle joka paikassa ajettavalle pyörälle on kysyntää - vaikkakin koronan aiheuttama ulkoliikuntainnostus avittikin gg-buumin viimeistä jytkyä. Ysärillä alkanut MTB-buumi lopahti siihen, kun loppumaton evoluutio teki maastureista liian spesifejä ollakseen hyviä yleispyöriä. Aika näyttää, mihin gravel-buumi lopahtaa. Johonkin todennäköisesti kuitenkin.
Sinänsä ois kiva tietää kuinka tää hirveä "GG-buumi" on noissa varsinaisissa GG-tapahtumissa näkynyt. Ainakin kovin hissua on ollut monen suhteen, mutta onko siellä oikeasti ollut pöhinää.
Kuulin että Syötteellä oli varsin hiljaista...
Pyörittelin itsekin muutamia mittoja geometrygeeksissä
https://geometrygeeks.bike/compare/orbea-orca-aero-m20-team-d-2020-55,factor-ls-2020-54,3t-cycling-exploro-pro-team-ltd-2020-l,scott-addict-gravel-tuned-2022-m-54,cervelo-aspero-5-2021-56/
Kait sitä voisi sanoa, että hakusessa taitaa olla "maantiepyörä" johon toisinaan saa laitettua alle sorarenkaat. 3T tai Factory LS ?
En osaa oikein hahmottaa mikä tuon Factory BB dropin 76 mm merkitys on ajossa
GG-buumi on uutta. Sellaista rentoa rahastusta. Uusilla di2 laitteilla ajetaan auringonlaskuun parta suorana. Syödään saksalaista makkaraa ja nappaillaan bisseä. Ei siellä paljoa junnuja näy.
^ Mahtaa tuntua kotoisalta senkin vuoksi, että käyräsarvihistoriastani ihan valtaosan olen ajanut krossarilla. (muoks: tämä siis stenulle)
Varvas-overlapista tuli mieleen, että eikös kammen pituus ole siinä yksi muuttuja? Itselläni kyllä overlappaa, varsinkin talvikengillä ja kammen pituus 175 mm. Olen muutenkin miettinyt, pitäisikö kokeilla lyhyempää. Olenko ymmärtänyt oikein, että tuo 175 olisi pidemmästä päästä? Millä perusteilla sopivaa kammen pituutta ylipäätään haarukoidaan?
76mm droppi on hyvä. Mulla nyt 75mm, enkä haluaisi yhtään korkeampaa keskiöitä 40mm renkaiden kaveriksi. Alkuun tuo vaati totuttelua. Kampi kolisi aika ahkerasti Cyclon jälkeen kiviin poluilla ajaessa.
^ Mahtaa tuntua kotoisalta senkin vuoksi, että käyräsarvihistoriastani ihan valtaosan olen ajanut krossarilla. (muoks: tämä siis stenulle)
Varvas-overlapista tuli mieleen, että eikös kammen pituus ole siinä yksi muuttuja? Itselläni kyllä overlappaa, varsinkin talvikengillä ja kammen pituus 175 mm. Olen muutenkin miettinyt, pitäisikö kokeilla lyhyempää. Olenko ymmärtänyt oikein, että tuo 175 olisi pidemmästä päästä? Millä perusteilla sopivaa kammen pituutta ylipäätään haarukoidaan?
Kokeilemall
No tokkiisa. Eikö tähän muka löydy mitään (pseudo-) tieteellistä kaavaa, jossa mukana vaikkapa sääri- ja reisiluun pituuksia yms. muuttujia? :)
F. Kotlerburg
20.08.2021, 14.43
No joo yleensähän pidemmät henkilöt ajaa pidemmillä kammilla.
Sinänsä ois kiva tietää kuinka tää hirveä "GG-buumi" on noissa varsinaisissa GG-tapahtumissa näkynyt. Ainakin kovin hissua on ollut monen suhteen, mutta onko siellä oikeasti ollut pöhinää.
Kuulin että Syötteellä oli varsin hiljaista...
Juu korona on varmasti tehnyt hallojaan niihinkin. Kemiössä oli kai toistasataa kuskia. Mun mielestä Nordic Gravel Seriesin ongelma on se, että ne ovat tapahtumia eivätkä ole kilpailuja. Järjestäjille taas on ongelmallista se, että turvallisesti kilpailuina niiden järjestäminen menee liian työlääksi ja vaikeaksi.
Kupin kääntöpuoli on varmaan se, että aika monelle gg-pyöräily on enemmän maisemien fiilistelyä ja uusien reittien löytämistä itsekseen tai pienellä porukalla ja siihen ei liitetä kilpailullisuutta, jota NGS-tapahtumat sitten kuitenkin jollain tapaa edustavat.
Hyvää gg-boomissa on se, että se on tuonut uusia harrastajia pyöräilyn pariin.
Graeme Obree method: crank length = 0.95 * height
“Machine” method: crank length = 1.25 * inseam + 65
Lennard Zinn method, upper end: crank length = 2.16 * inseam
Lennard Zinn method, lower end: crank length = 2.10 * inseam
Bill Boston method: crank length = 1.85 * femur height
?
No joo yleensähän pidemmät henkilöt ajaa pidemmillä kammilla.
Hahha :) tää oli hyvä kaava.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 14.55
Juu korona on varmasti tehnyt hallojaan niihinkin. Kemiössä oli kai toistasataa kuskia. Mun mielestä Nordic Gravel Seriesin ongelma on se, että ne ovat tapahtumia eivätkä ole kilpailuja. Järjestäjille taas on ongelmallista se, että turvallisesti kilpailuina niiden järjestäminen menee liian työlääksi ja vaikeaksi.
Njoo ja sitten kun nuo on tosiaan sellaisia, että osallistumismaksuun kuuluu GPX jälki jonka saat laittaa omaan koneeseen ja seurata sitä eikä reittiä ole merkitty mitenkään, pari huoltopistettä joilta saa banaanin, näkkäriä ja vettä, lopuksi tuurilla sauna. Hintaa on kuitenkin useita kymppejä niin monia ei varmaan innosta. Jälkiä ja reittejä löytyy internetistäkin. Mitään nopeusryhmiä ei taida olla niin sakki leviää tehokkaasti reitille ja tuurilla saa ajella yksin tai kaksin kaverin kans.
Mä en vieläkään ole ihan varma koko GG-buumista. GG-pyöriä menee kyllä paljon, mutta uusien kuskien pyöristä aika moni taitaa mennä ympärivuotiseen yleiskäyttöön mihin ennen ostettiin cyclocrossaria. Ainakin mitä meidän firman työsuhdepyöräpöhinää olen seurannut.
Mä otin uudet kammet 170 millisinä 172.5mm sijaan. Ideana että auttaisi kankeahkoa kuskia kun jalka ei lyhyemmällä kammella nouse niin ylös.
Mun mielestä toi ”Made to lose” on hyvä slogan. More experiences, less efectiness. Nothing is necessary, everything is possible. Tuo kuvaa erinomaisen hyvin sitä, että miksi siellä kepussakin on kivaa gg-pyörällä. Lainaukset tästä markkinatrendikatsauksesta: https://design-innovation-award.com/gravel-2021-trends/. Ja varuiksi lisään heti perään, että jos jollekin toiselle gravel tarkoittaa watteja ja keskinopeuksia, niin se ei ole yhtään sen väärempää gravelia, mikä myös on mainittu tossa artikkelissa.
Anti performance – Gravel bikes for antiheroes and adventurers
Even if gravel bikes are edging ever close to performance-oriented XC bikes, there are still some significant differences: namely the spirit. For years, the performance-focused drop bar market was all about marginal gains, watts, efficiency and unfair advantages. “Made to lose” is the slogan of the current gravel campaign of a well-known bike brand and is a symbol of the gravel spirit as an antihero with nothing to prove.
A majority of the gravel bike movement is on the search for freedom, digital detox and slowing down. The choice for all-rounder bikes that can do a bit of everything but nothing perfectly is a conscious one. A solid bike for exploration, experiences and sometimes even to be pushed rather than ridden. Nothing is necessary, everything is possible. With this kind of bike you can escape the everyday pressure to perform because, in contrast to classic road bikes or XC mountain bikes, nobody expects you to floor it on a gravel bike.
This might be abstract, but it’s one of the biggest trends of 2021 and simultaneously a counter-trend to an all too often stressful and hectic world.
Ei kai noita kympeillä ajeta? Osallistumismaksut tapahtumaan, joka ei ole edes kisa, ovat moninkertaisia maantielähtöihin verrattuna.
Kotlermakkara on oikeassa, ihan älyttömiä noi tapahtumien osallistumismaksut. Mielummin kerään oman porukan ja käyn ajamassa jonkun makoisan reitin, oli se sitten itse speksattu tai muiden stravatileiltä pöllitty.
76mm droppi on hyvä. Mulla nyt 75mm, enkä haluaisi yhtään korkeampaa keskiöitä 40mm renkaiden kaveriksi. Alkuun tuo vaati totuttelua. Kampi kolisi aika ahkerasti Cyclon jälkeen kiviin poluilla ajaessa.
Tämä. Omassa pyörässäni on myös 76mm droppi ja ero edeltävän pyörän 64mm droppiin on selkeä. Matalampi on mieluisampi, paitsi crossiradalla. Addict Gravelissa on muuten yllättävän korkea droppi, 68mm. Ei tuo itselleni olisi hankinnan este, mutta rikka rokassa kuitenkin.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 15.04
Ei kai noita kympeillä ajeta? Osallistumismaksut tapahtumaan, joka ei ole edes kisa, ovat moninkertaisia maantielähtöihin verrattuna.
40 euroa oli Levin Nightless Night. Nordic Series joka on kaupallista paskaa eikä sovi partajengin metsurihabitukseen oli Syötteellä jotain 70-80e. Siellä etelämpänä on varmaan kovemmat maksut.
Oho, eikö addictista olekkaan laskettu crossarin keskiöitä alemmaksi?
N 40 euroa oli Levin Nightless Night. Nordic Series joka on kaupallista paskaa eikä sovi partajengin metsurihabitukseen oli Syötteellä jotain 70-80e.
Lahti 90e
Mä otin uudet kammet 170 millisinä 172.5mm sijaan. Ideana että auttaisi kankeahkoa kuskia kun jalka ei lyhyemmällä kammella nouse niin ylös.
Mä harkitsen kanssa 170 mm kampia, kun fiksi-Dirtrollerissa sellaiset tuntuu hyvältä ja poluilla matalahkon keskiön kanssa ei kammet kolisi ihan niin herkästi. Lisäksi, jos Stigmata jää talliin, saisin lyhyemmillä kammilla satulan pari milliä ylemmäs suhteessa tankoon.
Oho, eikö addictista olekkaan laskettu crossarin keskiöitä alemmaksi?
Katsoin 68mm dropin geometrygeeksistä. Tarkistus Scottin omilta sivuilta kertoo dropiksi 71mm. Huh.
Edit: onpa hieno pyörä tuo Addict Gravel. Saako näitä ostaa jostain kivijalasta?
F. Kotlerburg
20.08.2021, 15.09
Lahti 90eTosiaan varmaan nuo vaihtelee. Mulla ei ole mitään käsitystä mitä maantielähtö maksaa, mutta moneen MTB-tapahtumaan nähden, jossa 50-60 euron maksu sisältää alusta loppuun merkatun reitin, monta huoltoa ja kisan jälkeen pesutilat ja sapuskat niin noiden vellitapahtumien vastine rahalle on todella huono. Eikä siinä tosiaan oo ees sitä kisaa tai muutakaan pöhinää mikä erottaisi sen siitä kun menee ittekseen tuonne kaveriporukalla ajelemaan.
Mä en vieläkään ole ihan varma koko GG-buumista. GG-pyöriä menee kyllä paljon, mutta uusien kuskien pyöristä aika moni taitaa mennä ympärivuotiseen yleiskäyttöön mihin ennen ostettiin cyclocrossaria. Ainakin mitä meidän firman työsuhdepyöräpöhinää olen seurannut.
Juu mä tarkoitin buumilla kaupallista buumia. Samaan tapaan kuin ysärin mtb-buumi. Yleislenkkipyöriksi ja hyötypyöriksi niitä silloinkin myytiin eniten. Maastopyöräily oli todella sekä extreme- että marginaalilaji silloin, mutta pyöräkauppa kävi. Eikä niillä kasarin ”retkipyörilläkään” kovin moni retkeillyt. Silti mielikuvat myy. Jopa ns. tavispyöräilijälle.
Mutta toisaalta facen hiekkatiepyöräilyryhmän jäsenmäärä on aika nopeasti kasvanut jo reiluun 5000 henkilöön. Lähentelee jo MTB Suomi -ryhmän 6000:tta.
Tosiaan varmaan nuo vaihtelee. Mulla ei ole mitään käsitystä mitä maantielähtö maksaa, mutta moneen MTB-tapahtumaan nähden jossa 50-60 euron maksu sisältää alusta loppuun merkatun reitin, monta huoltoa ja kisan jälkeen pesutilat ja sapuskat niin noiden vellitapahtumien vastine rahalle on todella huono. Eikä siinä tosiaan oo ees sitä kisaa tai muutakaan pöhinää mikä erottaisi sen siitä kun menee ittekseen tuonne kaveriporukalla ajelemaan.
Tuo kisa se suurin ero minusta on. Kyllä sellaisen fantsun ja kivan lenkin voi suunnitella itsekkin. Niin ja esimerkiksi nyt sunnuntaina oleva syysetappien sunnuntain maantiekisa maksaa 40e. Jos ajaa useamman startin, niin pääse halvemmalla.
Katsoin 68mm dropin geometrygeeksistä. Tarkistus Scottin omilta sivuilta kertoo dropiksi 71mm. Huh.
Edit: onpa hieno pyörä tuo Addict Gravel. Saako näitä ostaa jostain kivijalasta?
Itselleki ei niin kamalasti ole niillä mitoilla ja kulmilla väliä. Kunhan pyörään saa saman asennon kuin maantiellä ja se on hieno. Ja tuo uusi addict on todella hieno.
En esimerkiksi oikein tykkää 3t:n akkukotelosta.
No on ne NGS:t kuitenkin hienoja tapahtumia ja hyvin järjestettyjä. Järjestelemisessä kaikkine yksityisteiden omistajien selvittelyineen ja teiden käyttölupien hakemisineen on kuitenkin julmettu duuni ja tiedän, että ei niillä osallistumismaksuilla kukaan rikastu. ”Pääpromoottorin” motivaationa lienee intohimo tekemiseen eikä todellakaan raha, jota on tainnut mennä jonkun verran omasta pussistakin homman käynnistämiseen. Duunia niissä on sen verran, että NGS työllistää yhden henkilön ympärivuotisesti. Muuten niitä väännetään kasaan pääasiassa talkoovoimin ja osa tuotoista menee järjestäville pyöräseuroille eli niiden toiminnan tukemiseen. Siihen nähden maksut ovat ihan linjassa ja paljon parempi minusta, että joku järjestää jotain kuin että ei olisi minkäänlaisia tapahtumia ja hienoa on myös se, että se pyörii suomalaisin (tai suomalaishollantilaisin) voimin ja kansainvälistyy.
Nyt kun on käynnyt kesällä muutaman kerran Solvallan hiekkatiemäkiä ajamassa täysiä cyclolla jossa 65mm bb droppi ja 40mm Terra Speedit niin kyllä tuo alamäissä erittäin kiikkerältä tuntuu.
Olisi ihan kiva testata paljon tuntuma muuttuisi ja menisikö kovempaa jos vaihtaisi vaikka Asperoon jossa 10mm enemmän droppia. Noh ei näillä saatavuuksilla tarvi edes haaveilla...
Tuo kisa se suurin ero minusta on. Kyllä sellaisen fantsun ja kivan lenkin voi suunnitella itsekkin. Niin ja esimerkiksi nyt sunnuntaina oleva syysetappien sunnuntain maantiekisa maksaa 40e. Jos ajaa useamman startin, niin pääse halvemmalla.
OT, mutta sitä voi miettiä että mitä tuolla 40 eurolla saa vrt. Bianchi cupin 10 euron osallistumismaksuun. Virallisen sarjan statuksen ja puolilämpimän pukukopin jossain kansakoululla? NGS:n järjestelyt on mun mielestä paljon kehittyneemmät kuin maantiepuolella, kai silläkin joku hinta on.
Graeme Obree method: crank length = 0.95 * height
“Machine” method: crank length = 1.25 * inseam + 65
Lennard Zinn method, upper end: crank length = 2.16 * inseam
Lennard Zinn method, lower end: crank length = 2.10 * inseam
Bill Boston method: crank length = 1.85 * femur height
?
No niin sieltähän niitä tuli, kiitos näistä!
Mä en vieläkään ole ihan varma koko GG-buumista.
En minäkään. Aika harvoin Sipoon hiekkateillä tapaa toisen GG pyöräilijän. N kuukausi sitten tuli yksi vastaan niin piti jäädä juttelemaan. Tänään ei ketään. Kepussa ja Vantaan joen varressa kyllä näkee kun siellä tulee palauttavia lenkkejä ajettua.
Täälläkin kova pöhinä aiheen ympärillä ja kai noita myydäänkin mutta missä kaikki ovat?
K.Kuronen
20.08.2021, 19.28
^Turussa ja ympäristökunnissa useamman vuoden aikana on kait soralla vastaan tullut noin yksi toinen touhun harrastaja: moikattiin etäältä.
^ Joo, habitukseen sopivaa porukkaa tullut vastaan jonkin verran asvaltilla, mut hiekkateiltä en kyl kohtaamisia muista.
^ Joo, habitukseen sopivaa porukkaa...
Eli on olemassa joku lajityypillinen habitus? Entä jos ei vastaa habitusta, pitääkö sellaiseen pyrkiä?
El-Carpaso
20.08.2021, 19.53
No niin sieltähän niitä tuli, kiitos näistä!
Joskus aikoinaan tuotakin selvittelin, niin mikään noista kaavoista ei lähtökohtaisesti perustu mihinkään. Kammen pituutta tutkittaessa on lähinnä todettu, että äärimmäisen pitkästä ja äärimmäisen lyhyestä alkaa olla haittaa. Muuten aivan sama, jos liikkuvuus riittää.
Toisaalta liikkuvuusvaatimusten, nivelkuormituksen ja aerodynamiikan kannalta lyhyempi on parempi. Eli jopa pitkä voi ihan hyvin käyttää lyhyitä kampia.
Jos tuohon jonkun havainnollistavan vertauksen haluaa, niin kammen pituutta voi miettiä portaikon portaan korkeutena. Pitkä voisin kiivetä korkeampia portaita lyhyttä helpommin, mutta en mä silti sellaisia kotiini haluaisi. Nivelet olisivat kovemmalla rasituksella, portaiden kiipeäminen vaatisi enemmän liikkuvuutta ja loppujen lopuksi korkeammista portaista ei olisi hyötyä, koska kovempi ponnistus veisi enemmän aikaa, ainakin pitkässä kivunnassa.
Tuosta kaikesta johtuen olen vakavasti alkanut harkita 170mm kampia. Pituutta mulla on 195cm ja sisäjalkaa 96.5cm
Eli on olemassa joku lajityypillinen habitus? Entä jos ei vastaa habitusta, pitääkö sellaiseen pyrkiä?
On. Tämmöseen olisi syytä pyrkiä
https://imagizer.imageshack.com/v2/300x200q90/r/922/m9SzvS.jpg
^ahaa. Oli mulla ruutupaita ja Raphan lökäsortsit äsken lenkillä eli yritystä on. En tosin ollut noin iloinen vaan totista runttausta oli koko lenkki.
Eli on olemassa joku lajityypillinen habitus? Entä jos ei vastaa habitusta, pitääkö sellaiseen pyrkiä?
Kadun sanavalintaani, mut kyl mä luulen tunnistavani ihan hyvällä prosentilla ne ketkä on ajamassa ajamisen vuoksi ja ketkä on matkalla naapuritaloon lainaamaan päivän sanomalehteä.
Tuo kuva ilmentää hyvin suomalaisen keski-ikäisen kestävyysurheilua harrastavan henkilön ulkoista olemusta, varsinkin lenkillä ja Varsinais-Suomessa
BMC tuonut alumiiniset URS:t, ja kun katsoo muitakin julkaisuja niin kaikilla on kiire olla mukana tässä touhussa uusilla jutuilla
https://bikerumor.com/2021/08/20/bmc-offers-urs-gravel-plus-experience-at-lower-price-point-with-urs-al-aluminum-frames/
näissä mahdollisuus myös 2 x setupiin ja uusi Gravel + geometria mitä se sitten tarkoittaakin
Joskus aikoinaan tuotakin selvittelin, niin mikään noista kaavoista ei lähtökohtaisesti perustu mihinkään. Kammen pituutta tutkittaessa on lähinnä todettu, että äärimmäisen pitkästä ja äärimmäisen lyhyestä alkaa olla haittaa. Muuten aivan sama, jos liikkuvuus riittää.
Toisaalta liikkuvuusvaatimusten, nivelkuormituksen ja aerodynamiikan kannalta lyhyempi on parempi. Eli jopa pitkä voi ihan hyvin käyttää lyhyitä kampia.
Jos tuohon jonkun havainnollistavan vertauksen haluaa, niin kammen pituutta voi miettiä portaikon portaan korkeutena. Pitkä voisin kiivetä korkeampia portaita lyhyttä helpommin, mutta en mä silti sellaisia kotiini haluaisi. Nivelet olisivat kovemmalla rasituksella, portaiden kiipeäminen vaatisi enemmän liikkuvuutta ja loppujen lopuksi korkeammista portaista ei olisi hyötyä, koska kovempi ponnistus veisi enemmän aikaa, ainakin pitkässä kivunnassa.
Tuosta kaikesta johtuen olen vakavasti alkanut harkita 170mm kampia. Pituutta mulla on 195cm ja sisäjalkaa 96.5cm
Niin just. Saa noita laskureita naputella, mutta vain kokeilemalla selviää totuus. Itse vaihdoin 172.5mm => 170mm. Testailin noita vuorotellen trainereissa ja 170mm tuntui paremmalta. 178cm pitkä.
Kadun sanavalintaani, mut kyl mä luulen tunnistavani ihan hyvällä prosentilla ne ketkä on ajamassa ajamisen vuoksi ja ketkä on matkalla naapuritaloon lainaamaan päivän sanomalehteä.
Ymmärsin kommenttisi tosiaan niin, että sua vastaan on assulla tullut grävel-pyöräilijöitä (habituksen perusteella), mutta hiekkateillä ei.
Mutta mitäpä siitäkään tulis jos ihmiset aina ymmärtäisivät toisiaan ja sanomisensa oikein.
BMC tuonut alumiiniset URS:t, ja kun katsoo muitakin julkaisuja niin kaikilla on kiire olla mukana tässä touhussa uusilla jutuilla
Suoraan sanottuna tuo tuli vähän mieleen tm:n artikkelista gravell keulasta ja sähkötolpasta, jossa vaimennin ahterille tulevia iskuja varten. Äkkiä rahat pois kun uutta rahakasta porukkaa on liikkeellä ja paljon.
Sähköpyörä on luonut myös paljon uutta asiakaskuntaa. Moni joka ei aiemmin edes ajatellut ostavansa pyörää ajelee nyt mielellään esimerkiksi orbea gainin tapaisella fillarilla. Eikä tuossa tosiaankaan ole mitään väärää.
Ymmärsin kommenttisi tosiaan niin, että sua vastaan on assulla tullut grävel-pyöräilijöitä (habituksen perusteella), mutta hiekkateillä ei.
No niin no, kyllä tääkin totta on. Mut kyse on ehkä tuurista. Sorateitä on kilometreissä enempi kuin asvalttia, joten kohtaaminen on epätodennäköistä ja ne soratielenkkeilijät käyttää kuitenkin siirtymiin niitä asvaltoituja pääväyliä.
Ja tän huomion pointti oli kai vaan omalta kohdalta vahvistaa, että ei gravel-buumi ei ole mitenkään konkretisoitunut ruuhkana Lounais-Suomen hiekkateillä.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 20.37
Emmä ees muista koska ois hiekkateillä tullut vastaan joku muu kuin joku jonka tunnen.
Firlefanz
20.08.2021, 20.43
En minäkään. Aika harvoin Sipoon hiekkateillä tapaa toisen GG pyöräilijän. N kuukausi sitten tuli yksi vastaan niin piti jäädä juttelemaan. Tänään ei ketään.
Fillareiden ohi puhutaan, mutta en muista milloin olisin onnistunut ajamaan Knutersintien-Länsitien tai -Mosabackantien ilman ainuttakaan kohtaamista. Sama pätee Svartböle-Keinukallio -pätkään tai Lahdentien ja Keravanjoen väliseen pätkään. Eivätkä tapaamiset ole olleet harvinaisia Nikkilän takanakaan.
Mutta muutenhan kyse on varmasti siitäkin että maantiefillaristeilla on Uusi Porvoontie, Kuninkaantie, Jokivarrentie, Paippistentie ja Pornaistentie joita kaikki ajavat ja joita kaikkien on ajettava jonnekin päästäkseen. Gravelfillaristit hajaantuvat tehokkaammin eikä yhdellä hiekkatiepätkällä ajava kohtaa samaan aikaan miltei viereisellä ajavaa kanssapyöräilijää, joten käsitys siitä ettei muita voi juurikaan olla liikkeellä syntyy ymmärrettävästi helpommin.
Se lienee kyllä totta että varsin monella gravelfillarilla ajetaan voittopuolisesti asfalttilenkkejä. Eli on sekä haluttu mukavammaksi koettu (ja mukavampana markkinoitu) fillari että aina silloin tällöin toteutuva mahdollisuus ajaa hiekkateillä ja nauttia reitinvalinnan suuremmasta vapaudesta. Eikä siinä olisi mitään pahaa, vaikkei tosiasiallisesti ikinä ajettaisi kuin kelvilenkkejä ja olisi vain ostettu illuusio.
K.Kuronen
20.08.2021, 20.43
Kyllä Turun ympäristössä maantiepyöräilijöitä selvällä maantiekulkimella vastaan tulee, siis sellaisia, jotka habituksen perusteella luulee tunnistavansa. Gravelilla ajavia näkee aika usein, mutta kelveillä.
Sorateillä on hiljaista.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 20.46
Joo siis maantielenkeillä nyt tulee solkenaan sakkia vastaan ja samaten muilla lenkeillä näkee assusiirtymillä.
...
Sähköpyörä on luonut myös paljon uutta asiakaskuntaa. Moni joka ei aiemmin edes ajatellut ostavansa pyörää ajelee nyt mielellään esimerkiksi orbea gainin tapaisella fillarilla. Eikä tuossa tosiaankaan ole mitään väärää.
Sähköavusteisia arkipyöriä kyllä näkee huiman paljon ja myös sähkömaasturien kohtaamiset huomattavan yleisiä, mutta noihin e-road tahi e-graveleihin en ole törmännyt. Toki niitä ei vauhdissa ole ihan helppo edes tunnistaa vaikka jossain määrin silmä onkin harjaantunut sekä tunnistamaan ne keskiön alueesta että havainnoimaan e-fillaristeille tyypillistä vauhdin ja kadenssin "epäsuhtaa". Mahtaakohan noita olla paljonkin myyty? Niissä se 25kmh EU-rajoitus (vs. US 32kmh) tekee niistä hieman epäoptimaalisia vs. suoratankoinen sähkis.
No niin no, kyllä tääkin totta on. Mut kyse on ehkä tuurista. Sorateitä on kilometreissä enempi kuin asvalttia, joten kohtaaminen on epätodennäköistä ja ne soratielenkkeilijät käyttää kuitenkin siirtymiin niitä asvaltoituja pääväyliä.
Ja tän huomion pointti oli kai vaan omalta kohdalta vahvistaa, että ei gravel-buumi ei ole mitenkään konkretisoitunut ruuhkana Lounais-Suomen hiekkateillä.
Buumia vai ei arvailu riippuu paljon siitä mitä oletetaan gravelistien ajoista. Maantiefillarit pakkautuu muutamille hyviksi todetuille väylille. "Maantieajoa sorateillä" gravelistit hajautuu sitten jo pykälää tehokkaammin. ATB-gravelistit sitten räjäyttää pakan kun ajellaan kaikilla urilla: asfaltti- ja isojen sorateiden laidat, kelvit, pihakadut, kuntopolut, metsäautotiet (myös päättyvät sellaiset), (metsä)polut, rautateiden huoltotiet, tunkaten umpimetsä jne. Viime syksynä tuli tuota hyvin kuvaava kohtaaminen: kaukana lähimmästä taajamasta, kaukana lähimmistä asfalttiteistä, alueella muutamia mökkejä vaikka yhtään ihmistä en nähnyt lähes tuntiin, järvien välisellä metsäkannaksella tulee sitten vastaan toinen gravelisti fillari olkapäällä :) Eikä kyseessä ollut mikään Strava, Komoot, FB tms. piireissä julkaistu hip-gravelreitti vaan omalla reittisuunnittelulla keskellä päättyvien metsäautoteiden verkostoa viritetty lenkki.
Siismitä, ajatteko te muka niillä greivelpyörillänne!? Ei tulis mieleenkään lähteä tuonne pölyisille ja kuoppaisille teille herra ties miten kauas lähimmältä ykkösen pysäkiltä. Ihan kreisiä. Itse tykkään katsella mun takan yläpuolelle ripustettua greiveliä aina kun kypsennän näitä eettisesti tuotettuja raakamakkaroita tässä Lacorilla (ihan mielettömän hyvä pannu, btw). Sitä mä vaan oon miettinyt että pitäiskö munkin palkita itseni Ceramicspeedin rissoilla, mitä ootte hei mieltä? Sillä aikaa kun mietitte sitä niin mä haen Smegistä yhden käsityöläisoluen, haluuks kukaan muu hei?
Aika vähän näkyy Tampereen seudun hiekkateillä gravelisteja, poislukien Niihaman latupohja tai Lamminpää/Ylöjärvi pääväylä. Noissakin paikoissa näkyy kyllä pääosin maastopyöräilijöitä. Mutta tässä varmasti pätee se, että reittejä on aika paljon mihin kadota ja omat lenkit sisältävät usein senverran paljon seikkailuelementtejä ettei ihan kaikki kuskit viitsi lähteä niille gravelilla. Lisäksi tuntuu että suuri osa lähtee lenkille aikaisin aamulla jolloin itse vielä kääntää kylkeä peiton alla..
Kevään sohjokeleillä kävi tosin niin jännästi että ajoin kanssagravelistin kiinni Pirkkalassa, jäätiin sitten siinä ajaessa rupattelemaan ja tämän lenkin jälkeen on pääsääntöisesti ajettu yhdessä soratielenkit ja yön yli bikepackkailut. Voi siis hieman alta nelikymppisenäkin saada vielä uusia ystäviä, vaikka se hieman epätodennäköisempää onkin kuin ala-asteen välitunnilla.
Länsi-Hesalassa on noi muutamat soraiset ulosmeno- ja sisääntuloväylät, joilla kyllä törmää toisiin sorastelijoihin useinkin. Niitten jälkeen, käytännössä Kehä 3:sen ulkopuolella, mahdollisia suuntia ja reittejä alkaa olla niin paljon, että todennäköisyys pienenee. Suosituimmilla pitstop-paikoilla törmää sitten taas kyllä, kun hajallaan kulkeneet reitit taas yhtyy niissä kohdin. Todistettavasti huotah:kin on ottanut pyörän alas seinältä ainakin kerran, koska törmättiin Degerby Delissä silloin.
Eiks koko grävelin suola ole siinä ettei tarvii nähdä ketään jos ei halua? Enpä muista maastossakaan jatkuvasti muihin törmänneeni, paitsi poronpolulla. Ja kerran tuli soratiellä vastaan maantiepyöräilijä, näytti nauttivan niillä sirkkelinterillä
Ja mun mielestä NGS Lahti oli kyllä huntin, ainakin se kokonainen matka. Kuulostaa kyllä paljolta, mutta harkinnassa on silti. Kun taas Salpalinjan Pyörämarssi maksoi tasan sen että tuli paikalle ja oli hieno reitti alusta loppuun
Edit. Tarkastin ja 90€ se 146km on. Onko hinta laskenu vai muistinko vaan väärin?
K.Kuronen
21.08.2021, 09.53
Mun mielestä toi ”Made to lose” on hyvä slogan. More experiences, less efectiness. Nothing is necessary, everything is possible. Tuo kuvaa erinomaisen hyvin sitä, että miksi siellä kepussakin on kivaa gg-pyörällä. Lainaukset tästä markkinatrendikatsauksesta: https://design-innovation-award.com/gravel-2021-trends/. Ja varuiksi lisään heti perään, että jos jollekin toiselle gravel tarkoittaa watteja ja keskinopeuksia, niin se ei ole yhtään sen väärempää gravelia, mikä myös on mainittu tossa artikkelissa.
...
Katsauksessa taidettiin myös pyrkiä vaikuttamaan tuleviin trendeihin (lainaus kappaleesta, jossa pohditaan jarruja): "...been specced with undersized disc rotors...". Omaan korvaani tuo särähtää vahvasti ohjailulta, sillä kukapa haluaisi ajaa pyörällä, jossa jarrulevyt ovat alimitoitetut?
Myös renkaista puhuttaessa isompi arvotetaan automaattisesti paremmaksi, vaikka lähtökohtana pitäisi mielestäni olla sopivuus ajoalustaan ja tapaan harrastaa.
K.Kuronen
21.08.2021, 09.56
Eiks koko grävelin suola ole siinä ettei tarvii nähdä ketään jos ei halua? Enpä muista maastossakaan jatkuvasti muihin törmänneeni, paitsi poronpolulla. Ja kerran tuli soratiellä vastaan maantiepyöräilijä, näytti nauttivan niillä sirkkelinterillä
...
Näen jokaisella soralenkilläni peuroja, toisinaan useita samalla kertaa. En haluaisi nähdä, mutta näen, sillä peurakanta on ajoalueillani varsin runsas.
Näen jokaisella soralenkilläni peuroja, toisinaan useita samalla kertaa. En haluaisi nähdä, mutta näen, sillä peurakanta on ajoalueillani varsin runsas.Ei kai ne kuitenkaan pyörällä liiku? Niitä mäkin olen nähnyt, ilman pyörää.
”The ideal Grinduro course should mean that whatever bike you take is perfect for one stage, good for two and unsuitable for one.”
https://singletrackworld.com/gritcx/2021/07/30/grinduro-wales-pushing-the-limits-of-gravel/
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.