Näytä tavallinen näkymä : Kestävyysurheilun perusteet
Sivut :
1
2
3
4
5
[
6]
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
keskinopeusmies
05.01.2017, 14.06
Onhan täällä sanottu varmaan useammankin kerran että treenaa, syö ja lepää. Kuuntele kehoasi!
Mutta kun KAIKKI tuon tietävät niin sen toistaminen ei välttämättä olisi topikin väärti.
Tämä keskustelu on ollut rakentavaa ja mielestäni hyvää infoa niille jotka haluavat oppia ja kehittyä.
Ellei asia kiinnosta niin voi olla lukematta tai ainakin kommentoimatta. Kehenkään viittaamatta ettei tahattomasti ala palkokasveja kasvamaan vääristä paikoista.
No hyvä että kaikilla on perusteet kunnossa ja toistojakin on tarpeeksi että on jäänyt muistiin. Perusteisiin on aina kaikkien hyvä välillä palata koska ei ne siitä miksikään muutu.
Ehkä uusi keskustelu voisi olla kestävyysurheilun perusteet 2 tai hifistelyn perusteet ctl,tss, ftp, ym ym
Sent from my iPad using Tapatalk
Lisätään vielä:
2. Ruoka
3. Lepo
Jos ei osaa kuunella omaa kehoa ja tunnistas väsymystä niin sitten voi yrittää leikkiä excelillä ja kaiken maailman kaavoilla.. ammattilaiset on sit erikseen.
Sent from my iPad using Tapatalk
Olen taas käsittänyt, etteivät ammattilaisetkaan osaa tätä aina. Nojalaiset hiihtäjätkin napsahtavat välillä yli, vaikka heillä on käytössä normaalia väkevämmät huulirasvat. Muistaakseni suomalainen huipputason hiihtäjätkin otti tälle kaudelle sykevälimittauksen käyttöön ja käyttää tätä apuna kropan kuunteluun.
Itse pähkäilen niin, että jos mittarit sekä tuntemukset näyttävät samaa, niin jotain muutoksia täytyy tehdä.
Voisin muotoilla vaikka niin että tässä etsitään konsensusta jonka voi sitten muotoilla yksinkertaiseksi ja vaikka laittaa joka sivun alkuun kertaukseksi :)
Epäilen tosin että ko. neuvotteluissa mennee jonkin aikaa.
Ei kai arkkitehtuurin perusteetkaan tarkoita talojen piirtelyä vaan lujuuslaskelmia ja ergonomiaa?
Kehon kuuntelu on kyllä töissä käyville perheellisille ainut oikea. Lasken kuunteluun apuvälineet eli sykevälit, aamusykkeet jne. Vain harjoitusten rasittavuutta simuloivat likikaavat eivät mittaa arkielämän raskautta tai keveyttä. Olen samaa mieltä, että kaupallisten tuotteiden likimenetelmien pohdinta kuuluu jonkun toisen tai uuden topicin alle.
Ehkä hyvä unohtaa huippu-urheilu tästä keskustelusta, siinä mennään aina niin pitkälle kuin mahdollista, juuri sinne ylikunnon huulille. Ja joskus sitten vaimo soittaakin kesken treenin ja harmitus vie tehot liian koviksi ja metsän mennnä kovalla.
Tärkein kai on se että juoskaa vaikka päin seinää, kunhan voitte juosta päin seinää loukkaantumatta. Lopullista teoriaahan kestävyysharjoittelun oikeasta toteutuksesta ei ole eikä varmaan tule. Joten siksi varmaan hyvä keskustelulla asioista kiihtymättä.
Varmistin nyt omaksikin ilokseni että Vättern todellakin oli 720 TSS.
Onko mahdollisesti FTP jäänyt liian alhaiseksi? TSS laskentakaava johtaa muuten siihen lopputulemaan, että mitä nopeammin tuon järven kiertää sitä korkeampi suhteellisen intensiteetin tulee olla suhteessa FTP:hen, jotta maksimoisi TSS:n ko. matkalla.
Mulla järvenkierrot ovat olleet 548-588 TSS; IF .76-.81. Route300 517-527; IF .70-78 (vaikka siis noin 10 km pitempi, niin ryhmäajo vaikuttaa). Styrkepröven 2015 edition (555km) 780 TSS.
Kehon kuuntelu on kyllä töissä käyville perheellisille ainut oikea. Lasken kuunteluun apuvälineet eli sykevälit, aamusykkeet jne. Vain harjoitusten rasittavuutta simuloivat likikaavat eivät mittaa arkielämän raskautta tai keveyttä. Olen samaa mieltä, että kaupallisten tuotteiden likimenetelmien pohdinta kuuluu jonkun toisen tai uuden topicin alle.
Viisaita sanoja. Ei tss tuijottamalla voi määritellä maksimeita. Kehityksen suunnan noista nyt kuitenkin näkee. Rajat tulevat vain harrastajakuntoilijalla aiemmin vastaan.
Omasta mielestäni kestävyysurheilun perusteisiin kyllä kuuluu vahvasti mittareiden, sekä ohjelmien käyttö ja sitä kautta kropan opiskelu, enkä haluaisi keskustelun loppuvan. Miten esimerkiksi keskustella treeneistä jos mitään dataa ei ole esittää? -"Väsyttää." -"Pidä välipäivä."
Lyhyt ketju kestävyysurheilun perusteista.
Esimerkiksi Golden Cheetah olisi ilmainen, mutta hyvin heikosti tuosta foorumilla keskustellaan.
Ehkä hyvä unohtaa huippu-urheilu tästä keskustelusta, siinä mennään aina niin pitkälle kuin mahdollista, juuri sinne ylikunnon huulille. Ja joskus sitten vaimo soittaakin kesken treenin ja harmitus vie tehot liian koviksi ja metsän mennnä kovalla.
Tärkein kai on se että juoskaa vaikka päin seinää, kunhan voitte juosta päin seinää loukkaantumatta. Lopullista teoriaahan kestävyysharjoittelun oikeasta toteutuksesta ei ole eikä varmaan tule. Joten siksi varmaan hyvä keskustelulla asioista kiihtymättä.
Kaveripiiristä olen huomannut, että ylikunnon voi saavuttaa Työssäkäyvä harrastajakin kohtuullisen helposti. Pientä työpainetta sopivassa kohtaa kautta vain päälle ja orjallinen valmennusohjelman seuraaminen.
Kaveripiiristä olen huomannut, että ylikunnon voi saavuttaa Työssäkäyvä harrastajakin kohtuullisen helposti. Pientä työpainetta sopivassa kohtaa kautta vain päälle ja orjallinen valmennusohjelman seuraaminen.
Näin on, on kokeiltu.
Voisin muotoilla vaikka niin että tässä etsitään konsensusta jonka voi sitten muotoilla yksinkertaiseksi ja vaikka laittaa joka sivun alkuun kertaukseksi :)
Epäilen tosin että ko. neuvotteluissa mennee jonkin aikaa.
Ei kai arkkitehtuurin perusteetkaan tarkoita talojen piirtelyä vaan lujuuslaskelmia ja ergonomiaa?
.
Ei välttämättä huono idea. Useamman tunnin käyttänyt jonkunlaisen kestävyysurheilun perustreeniohjelman löytämiseen, mutta ei ole vielä selvillä mikä sellainen olisi.. APUVA!
Voimapuolella on niin helppoa kun voi aina laittaa alottelijan tekemään kolmijakoista kuntosaliohjelmaa yhdellä pääliikkeellä ja parilla täydentävällä. lämpät+3 sarjaa ja toistot focusalueen mukaan. Jo tuollaisella perusohjelmalla päästään todella pitkälle voimaharjoittelussa muttä tämä kestävyysurheilu on vielä aika mystistä.
Mitkä on tavoitteesi?
Harjoittelu sitten siihen tavoitteeseen.
Jos kestävyysurheilukilpailun voittaminen olisi helppoa....
Kestävyysurheilu on monelle meistä eri asia määriteltynä, siksi tavoite on hyvä määrittää.
Mitä on lepo harjoittelun välissä? Totaalilepo. Venyttelyä. Joogaa. Pk lenkki (kuinka alas saa/pitää sykkeet jättää). Huoltavaharjoitus?
Väsyttää? Mitä väsyttää? Lihasta vai mieltä? Onko mielen väsymys tekosyy olla menemättä lenkille vai onko tosiaan hermosto ja lihakset niin väsyneet että pitää fyysisesti levätä?
Leirillä etelässä? Kaikki peliin kun sinne on menty? Voiko ajaa liikaa? Ajoinko liian vähän?
Mittarit auttaa kun tietää ja tajuaa mitä mittaa.
Kestävyysurheilu on hieno laji !
😀👍
Lähetetty minun SM-A700F laitteesta Tapatalkilla
Kaveripiiristä olen huomannut, että ylikunnon voi saavuttaa Työssäkäyvä harrastajakin kohtuullisen helposti. Pientä työpainetta sopivassa kohtaa kautta vain päälle ja orjallinen valmennusohjelman seuraaminen.
Mun kaveripiiristä löytyy enemmän esimerkkejä siitä, että "ei tänään voi lähteä hiihtämään/lenkille/tms. kun oli töissä niin hektinen päivä ja on veto pois". Meitä on tietty moneen lähtöön, mutta jos minä en kuntoile rankan työpäivän jälkeen, niin se seuraava päivä on helposti edellistä hektisempi. Mutta samaan aikaan mun mielestä on kyllä syytä pitää vähintään kaksi lepopäivää viikossa kun sovittaa kuntoilua duunin ja perheen sekaan.
Jos ei työn mittareista keskustelu kuulu tämän ketjun alle, niin tokkopa kuuluu elimistön vasteenkaan seuraaminen mutua monimutkaisemmilla systeemeillä.
Konsensusta ei tässä asiassa varmaan saada aikaan ikinä. Uusia teorioita tulee ja niitä tulkitaan sitten niin monella eri tavalla kuin on tulkitsijoita. Onneksi kestävyysliikunta on luonteeltaan sellaista, että samaan tai lähes samaan maaliin pääsee eri polkuja. Jos tämän ketjun jutut aiheuttavat ahdistusta, niin ei näitä varmaan kannata lukea eikä kukaan pakota lukemaan. Ei kenellekään erityisesti suunnattuna.
Markku Silvenius
05.01.2017, 17.01
Tämä Seilerin kahdeksan siivun Maslow-malli on ihan hyvä fundamentaali pitää siellä suunnittelun pohjalla:
https://www.researchgate.net/publication/310725768_Seiler's_Hierarchy_of_Endurance_Training _Needs
:)
Kommuutteri
05.01.2017, 23.18
Tämä Seilerin kahdeksan siivun Maslow-malli on ihan hyvä fundamentaali pitää siellä suunnittelun pohjalla:
https://www.researchgate.net/publication/310725768_Seiler's_Hierarchy_of_Endurance_Training _Needs
:)
Raakaa tutkimustietoa. Hyvä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Poimin rusinat tuolta Seilerin pyramidin pohjalta, mutta 700-800 vuosituntia jää toistaiseksi tekemättä.
Tosi hyvä artikkeli linkattu. Siis summa summarum, aika moni meistä kehittyy hyvin jos ajaa pk1-2 tosi paljon ja sitten kun tulee se hyvä ylämäki tahi kylttikiri niin all-out effortilla muutama minuutti sillon tällön. Sitten vähän vaihtelua välillä, esim hiihto talvella tosi hyvä variaatio treeniin. Joskus joku vanha maajoukkueäijä totesikin, että ennen kun ajaa 500 tuntia vuodessa on turha laatia sen kummempaa suunnitelmaa koska kunto kasvaa kyllä määrällä. Perusjuttuhan on, että jos ei ole porukkaa missä harjoitella niin kannattanee välttää liian kovavauhtista tasaisen tappavaa perusvauhtia, koska puolikova harjoittelu ei ole kovinkaan kehittävää.
No jaa, ehkä olen vain kateellinen kun en itse osaa näitä käppyröitä tutkia tarpeeksi tarkasti.. mutta kuuluuko palautumisseurantasoftat oikeasti "perusteisiin"... vai onko ne niitä viimeisiä sekunteja parantava apuväline...
Sent from my iPad using Tapatalk
Sepä se. Kuinka monta sivua tarvitaan, että fillarifoorumilla voidaan sanoa "ulkoile riittävästi"? :)
Tosi hyvä artikkeli linkattu. Siis summa summarum, aika moni meistä kehittyy hyvin jos ajaa pk1-2 tosi paljon ja sitten kun tulee se hyvä ylämäki tahi kylttikiri niin all-out effortilla muutama minuutti sillon tällön. Sitten vähän vaihtelua välillä, esim hiihto talvella tosi hyvä variaatio treeniin. Joskus joku vanha maajoukkueäijä totesikin, että ennen kun ajaa 500 tuntia vuodessa on turha laatia sen kummempaa suunnitelmaa koska kunto kasvaa kyllä määrällä. Perusjuttuhan on, että jos ei ole porukkaa missä harjoitella niin kannattanee välttää liian kovavauhtista tasaisen tappavaa perusvauhtia, koska puolikova harjoittelu ei ole kovinkaan kehittävää.
No jaa, ehkä olen vain kateellinen kun en itse osaa näitä käppyröitä tutkia tarpeeksi tarkasti.. mutta kuuluuko palautumisseurantasoftat oikeasti "perusteisiin"... vai onko ne niitä viimeisiä sekunteja parantava apuväline...
Sent from my iPad using Tapatalk
Minulla näytti tulleen viime vuonna 330h ajoa, mutta tänä vuonna tuo 500h täyttyy kyllä kohtuullisen varmasti, nyt kun traineri on hommattu ja motivaatio on kohdillaan.
Niin... Omasta mielestäni palautumisenseuranta tosiaan kuuluu kestävyysURHEILUN perusteisiin ja mittaussoftista on minusta paljonkin apua nimen omaan harrastajille, jotka tekevät paljon muutakin kuin pelkkää urheilua. Minusta tuntuu, että sen stressiä treenatessa purkavan raksan työnjohtajan on paljon helpompi vetää kisoihin treenaaminen överiksi, jos verrataan tilannetta täyspäiväiseen urheilijaan.
Ylikunto on hermostollinen tila, johon vaikuttaa vahvasti myös stressi. Tämän takia työssäkäyvän kannattaa mittailla tai ainakin kuunnella kroppaa, sillä pienemmillä treenitunneilla saa itsensä stressissä ylikuntoon helpommin.
Sepä se. Kuinka monta sivua tarvitaan, että fillarifoorumilla voidaan sanoa "ulkoile riittävästi"? :)
Kuinka monta sivua tarvitaan, että osataan valita läskiin oikeat renkaat?
Olen onneksi itse siinä onnellisessa asemassa, ettei töistä pääse stressiä kertymään, vaikka tunteja tulisi välillä paljonkin. Ei voi kuin ihmetellä porukkaa, jotka ovat kateellisia vaikkapa työnjohtajien tai IT-alan pomojen palkoille. Muutaman kerran olen katsellut kaverin käsiä, jotka tärisevät vielä saunassakin olutpulloa pidellessä.
On siinä hyvä harrastaa urheilua.
penyeach
06.01.2017, 12.05
Tämä Seilerin kahdeksan siivun Maslow-malli on ihan hyvä fundamentaali pitää siellä suunnittelun pohjalla:
https://www.researchgate.net/publication/310725768_Seiler's_Hierarchy_of_Endurance_Training _Needs
:)
Kiitos tästä. Tutkimustietoon perustuva iso kuva on aloittelijalle arvokasta, mutta usein vaikeasti löydettävää herkkua.
Tosi hyvä artikkeli linkattu. Siis summa summarum, aika moni meistä kehittyy hyvin jos ajaa pk1-2 tosi paljon ja sitten kun tulee se hyvä ylämäki tahi kylttikiri niin all-out effortilla muutama minuutti sillon tällön. Sitten vähän vaihtelua välillä, esim hiihto talvella tosi hyvä variaatio treeniin. Joskus joku vanha maajoukkueäijä totesikin, että ennen kun ajaa 500 tuntia vuodessa on turha laatia sen kummempaa suunnitelmaa koska kunto kasvaa kyllä määrällä. Perusjuttuhan on, että jos ei ole porukkaa missä harjoitella niin kannattanee välttää liian kovavauhtista tasaisen tappavaa perusvauhtia, koska puolikova harjoittelu ei ole kovinkaan kehittävää.
No jaa, ehkä olen vain kateellinen kun en itse osaa näitä käppyröitä tutkia tarpeeksi tarkasti.. mutta kuuluuko palautumisseurantasoftat oikeasti "perusteisiin"... vai onko ne niitä viimeisiä sekunteja parantava apuväline...
Sent from my iPad using Tapatalk
Maajoukkueäijä oli kyllä totaalisen väärässä...
Huoleton
06.01.2017, 12.37
Sepä se. Kuinka monta sivua tarvitaan, että fillarifoorumilla voidaan sanoa "ulkoile riittävästi"? :)
Tuohan ei ole peruste vaan toteutus. Peruste voisi olla vaikka tarina siitä mikä on riittävästi ja miksi nimenomaan ulkoilua. Tämmöset nettifoorumit tuppaa oleen tarkotettu enemmän keskusteluille kun artikkeleille. Artikkelin tasoa voisi olla mielekästä mitata vaikka niin että kuinka paljon teksitä tarvitaan asian esittämiseksi. Keskustelun tasoa voisi mitata vaikka sillä kuinka paljon pysytään asiassa ja kuinka vähän tulee metakeskustelua kuten tämä minun postaus, joka on jo keskustelua metakeskustelusta.
keskinopeusmies
06.01.2017, 13.12
Unfollaus on myös yksi tapa jolla vapauttaa käytettävissä olevaa aikaa muihin uusiin yhtä tyhjänpäiväisiin keskusteluihin..
Sent from my iPad using Tapatalk
Markku Silvenius
06.01.2017, 13.32
Tosi hyvä artikkeli linkattu. Siis summa summarum, aika moni meistä kehittyy hyvin jos ajaa pk1-2 tosi paljon ja sitten kun tulee se hyvä ylämäki tahi kylttikiri niin all-out effortilla muutama minuutti sillon tällön. Sitten vähän vaihtelua välillä, esim hiihto talvella tosi hyvä variaatio treeniin. Joskus joku vanha maajoukkueäijä totesikin, että ennen kun ajaa 500 tuntia vuodessa on turha laatia sen kummempaa suunnitelmaa koska kunto kasvaa kyllä määrällä. Perusjuttuhan on, että jos ei ole porukkaa missä harjoitella niin kannattanee välttää liian kovavauhtista tasaisen tappavaa perusvauhtia, koska puolikova harjoittelu ei ole kovinkaan kehittävää.
No jaa, ehkä olen vain kateellinen kun en itse osaa näitä käppyröitä tutkia tarpeeksi tarkasti.. mutta kuuluuko palautumisseurantasoftat oikeasti "perusteisiin"... vai onko ne niitä viimeisiä sekunteja parantava apuväline...
Sent from my iPad using Tapatalk
No harjoitusmäärää täytyy varmaan katsoa aina siihen oman kilpailuympäristön viitekehykseen. Jos kisailee cat3 porukoissa eikä henkilökohtaisista syistään aio edetä sen pidemmälle niin tokko tarvii +500h reenata, mutta siltikin kohtuullisesta suunnittelusta ja suunnitelmallisuudesta on hyötyä. Sitten mikäli aiotaan pidemmälle, täytyy tietysti objektiivisesti tutkia, vakoilla ja päätellä sitä ympäristöä missä tulee toimimaan. Tehdä siitä johtopäätöksiä.
Palautumisseurannasta: Tuo Seilerin 'tarvehierarkia' puhuu lähes pelkästään treenin aikaisesta toiminnasta ;) Mitä palautumiseen tulee, niin joku koutsihan taannoin totesi (olisiko ollut Alan Couzens..en muista), että ihan turha puhua suuremmista teknologia- ja ravinnesatsauksista, mikäli unta ei tule vähintään 8h yössä.
Kiitos tästä. Tutkimustietoon perustuva iso kuva on aloittelijalle arvokasta, mutta usein vaikeasti löydettävää herkkua.
Voisiko joku viisaampi selittää mitä "Exercise Intensity (%HRpeak)" tarkoittaa (sivu 25)... Kun näköjään Z6 alkaa sadasta? Eli miten %HRpeak määritellään jos se ei ole sama kun %HRmax?
Sent from my Pixel using Tapatalk
Minulla taitaa mennä uni muuten aika hyvin yksiin sopivan treenimäärän kanssa. Sopivasti urheilemalla nukun lähes saman verran, mitä 6v poika. 7-10h tulee nukuttua helposti, mutta jos riehuu liikaa, niin herää joskus aamuyöllä useaksi tunniksi ja liian vähällä treenillä unet jäävät 6h mittaiseksi. Ikää tasan 40v.
ikää noin 54 ja uni on yksi ainakin mulle niistä kuuntele itseäsi jutuista. kova treeni illalla tekee unesta pätkittäistä, mutta jos se on jatkuvaa niin pitää hellittää
Huoleton
06.01.2017, 15.00
Voisiko joku viisaampi selittää mitä "Exercise Intensity (%HRpeak)" tarkoittaa (sivu 25)... Kun näköjään Z6 alkaa sadasta? Eli miten %HRpeak määritellään jos se ei ole sama kun %HRmax?
Sent from my Pixel using Tapatalk
Varmaan niin että teho on kovempi kun se jolla hrmax jo saavutettaisiin. Esim sprintti tai voimanosto tms. Vähän vaikea tulkita esitystä pelkkien slidejen perusteella.
Voisiko joku viisaampi selittää mitä "Exercise Intensity (%HRpeak)" tarkoittaa (sivu 25)... Kun näköjään Z6 alkaa sadasta? Eli miten %HRpeak määritellään jos se ei ole sama kun %HRmax?
Sent from my Pixel using Tapatalk
En ole ihan varma tuosta, mutta todennäköisesti kyseisessä slaidissa Z6 on sellainen rasitustaso, jossa HR on mittaustapana merkityksetön. Eli puhutaan mm. "neuromuscular power" tehoista, eli muutaman sekunnin maksimi tai sitten 30s-2 min maksimitehoista, joissa HR ei ehdi kunnolla mukaan..
Sepä se. Kuinka monta sivua tarvitaan, että fillarifoorumilla voidaan sanoa "ulkoile riittävästi"? :)
Jos selailet noita aikaisempaa 42 sivua, niin sieltä taitaa löytyä tämäkin ohje.
"Pyöräily ei ole harjoittelua vaan laihduttamista ja etappiajot voitetaan nukkumalla" Harjoittelussakin uni on tärkeää.
Kestävyysharjoittelussa on tietenkin ne "best practice" tyyppiset ohjeet ja isot linjat, joita urheilijan polkua tallaavan, hiihtävän tai pyöräilevän olisi hyvä seurata ainakin suurinpiirtein. Sitten on olemassa kilpakuntoilijoita ja minun kaltaisia sunnuntaipyöräileviä perheenisiä, joiden harjoitteluun/kuntoiluun on vähän haastavampi soveltaa noita maailmanhuippujen case studyn malleja.
Ei nyt liity pyöräilyyn, mutta suomalaisen ultrajuoksun legenda kait on sanonut että kun ulkoilee riittävästi kisat menee ihan hyvin. Itse olen varsin skeptinen tehoharjoittelupohjaiselle reenille, mutta syy on varmasti hiihtotaustassa. Kuntoilijana ajattelin noudattaa ohjetta "ulkoile riittävästi" niin kunto paranee, tai ainakin kunnon huonontuminen hidastuu. Itse en ymmärtänyt mitään parista edelisestä sivusta, mutta kait niistä perehtyneet jotain tajuaa. 1-2 kertaa viikossa reippaammalla teholla kun ulkoilee ja muutoin hissuttelee PK-reeniä niin kait sillä jossain kunnossa pysyy. Näyttäisi siltä että pikkukovaa kokoajan vetävät sairastelee ihan hiton paljon.
Jami2003
06.01.2017, 19.37
Kuten eräs ultrajuoksua harrastava sm tason 40+ kaveri kehuu: Mukava harrastus kun riittää että tekee riittävästi.
54 hampainen
06.01.2017, 20.08
Ei se pelkkä ulkoilu kyllä riitä kuin ultramatkoille. Itse olen hyväksi havainnut sen tyylin että PK tehdään perinteiseen tyyliin niin että syke ei nouse VK puolelle. VK tehoperusteisesti niin että tehdään vedot tavoiteteholla tai yli, niin että tuntuu pahalta. Eli 80/20 mukaelma
Ei nyt liity pyöräilyyn, mutta suomalaisen ultrajuoksun legenda kait on sanonut että kun ulkoilee riittävästi kisat menee ihan hyvin. Itse olen varsin skeptinen tehoharjoittelupohjaiselle reenille, mutta syy on varmasti hiihtotaustassa. Kuntoilijana ajattelin noudattaa ohjetta "ulkoile riittävästi" niin kunto paranee, tai ainakin kunnon huonontuminen hidastuu. Itse en ymmärtänyt mitään parista edelisestä sivusta, mutta kait niistä perehtyneet jotain tajuaa. 1-2 kertaa viikossa reippaammalla teholla kun ulkoilee ja muutoin hissuttelee PK-reeniä niin kait sillä jossain kunnossa pysyy. Näyttäisi siltä että pikkukovaa kokoajan vetävät sairastelee ihan hiton paljon.
Tossa se koko totuus yksinkertaistettuna mielestäni on. 1-2 kovaa ja loput hissuttelua. Koviin ja hissutteluun vaihtelua fiiliksen ja kauden mukaan. Ja samaa mieltä, että alle 500h/v tää ohje riittää. Kovia vois olla 5-8s, 30-40s, 4-5min ja 8-12min vedot noin esimerkiksi. voi tehdä kaikki kerralla tai sitten jaotella.
54 hampainen
06.01.2017, 21.00
Ja näiden kovien sijoittelu viikkoon kannattaa varmaan tehdä niin että silloin ollaan tuntemuksen tai jonkun mittarin mukaan mahdollisimman palautuneessa tilassa. Ei siis orjallisesti mennä jonkun plänin mukaan.
Yleensä näin eli 2-3 lepopäivän jutulla kovat ensin. joskus voi vähän järkyttää eli vaihtaa järjestystä, kannatan shokkeja, mutta sitten kun >500h
Jos tekee 500h/v tolla 1-2 kovaa ja loput 2-3 hissumpaa, niin kyllä sillä pitkälle pötkii. 500 tuntia on kuitenkin keskimäärin yli 10h/treeniviikko ilman sairasteluja ja siinä ajassa ehtii tekemään joka viikko pitkän lenkin ja pari kehittävää. 350-400 tuntiakin voi rittää yllättävän pitkälle jos on taipumusta kestävyysurheiluun.
Itse reenaan niin, että Garmin kertoo 97% päivistä, että palautuminen on hyvää. 1-2 kertaa kovaa viikossa, ja uskon että tänä vuonna massahiihdoissa olen Pogostassa näillä, tuntuman mukaan pääosin hiljaa reeneillä 20 joukossa sunnuntain 58 kilsalla. Reeniä tuli viime vuonna noin 250 tuntia, enkä usko että paljoa enempää tulee nytkään, kun tulee jo 44 vuotta mittariin.
Oikeastaan luulen, että tehoperustainen reenaus vie ison osan reenaamaan liian kovilla tehoilla. No, minähän olen tälläinen ylipainoinen, vanha, ex-juoppo..... Tärkeintähän on pystyä tekemään pari hyvää reeniä viikossa jo lopuissa riittää ulkoilu....
Jos reenaa 400h vuodessa niin, ettei ole jumissa tai muuten telakalla, pitäisi olla ihan hiton korkealla, ainakin kuntotapahtumissa.
Tehomittareista olen kyllä sitä mieltä, että niiden suosiota vertaisin melkein digijärkkäreihin. Aikanaan kuvailin itse Mamiyan RZ67 järjestemillä, kun digijärkkärit tuli, eli kuvat sai dataksi, järjestelmäkameroiden suosio räjähti miesten keskuudessa. Samahan tässä on, tehot saa dataksi=> ukot ostaa tappi tanassa tehomittareita. Väitän että suurimman osan suorituskyvylle ei ole tapahtunut tämän myötä mitään....
Tehomittareista olen kyllä sitä mieltä, että niiden suosiota vertaisin melkein digijärkkäreihin. Aikanaan kuvailin itse Mamiyan RZ67 järjestemillä, kun digijärkkärit tuli, eli kuvat sai dataksi, järjestelmäkameroiden suosio räjähti miesten keskuudessa. Samahan tässä on, tehot saa dataksi=> ukot ostaa tappi tanassa tehomittareita. Väitän että suurimman osan suorituskyvylle ei ole tapahtunut tämän myötä mitään....
Mulla on suorituskyky pudonnut. Kahdeksas kausi tehomittarin kanssa menossa. Ei olisi kannattanut hankkia.
Sent from my iPad using Tapatalk
Jami2003
06.01.2017, 23.05
Tehomittareista olen kyllä sitä mieltä, että niiden suosiota vertaisin melkein digijärkkäreihin. Aikanaan kuvailin itse Mamiyan RZ67 järjestemillä, kun digijärkkärit tuli, eli kuvat sai dataksi, järjestelmäkameroiden suosio räjähti miesten keskuudessa. Samahan tässä on, tehot saa dataksi=> ukot ostaa tappi tanassa tehomittareita. Väitän että suurimman osan suorituskyvylle ei ole tapahtunut tämän myötä mitään....
Tämä on kyllä täysin totta.
Lasse Virenin aikoihin sykemittaus tapahtui Ladan ikkunasta.
http://uploads.tapatalk-cdn.com/20170106/67141bf0ec551b82ff78ecb6d1d7a58d.jpg
Eikä kestävyysjuoksu Suomessa ainakaan eteenpäin tuon jälkeen ole mennyt vaikka mittarit on kehittyneet :)
Huoleton
06.01.2017, 23.26
Tehomittareista olen kyllä sitä mieltä, että niiden suosiota vertaisin melkein digijärkkäreihin. Aikanaan kuvailin itse Mamiyan RZ67 järjestemillä, kun digijärkkärit tuli, eli kuvat sai dataksi, järjestelmäkameroiden suosio räjähti miesten keskuudessa. Samahan tässä on, tehot saa dataksi=> ukot ostaa tappi tanassa tehomittareita. Väitän että suurimman osan suorituskyvylle ei ole tapahtunut tämän myötä mitään....
Tämä on kyllä aika kova väite tehomittarin puolesta. Siis mun mielestä digikameroiden tulo paransi valokuvauksenharrastuksen mielekkyttä paljon radikaalimmin kun tehomittarin tulo fillarointiin. Onhan noissa vähän analogiaa kyllä tyyliin että kuntoa pystyy seuraamaan enemmän reaaliajassa teholla niinkun kuvat näkee heti ruudulla digillä. Ja samaan tapaan digi tai tehomittari ei tee laitteen käyttäjästä suoraan yhtään parempaa. Tuo dataksi-juttu kuulostaa vähän kaukaa haetulta kyllä koska kyllä filmejäkin skannattin sekä muuten arkistoitiin ja kaikenlasta dataa on kerätty fillaroinnista ilman tehoakin.
Tuosta että onko suurimman osan suorituskyvylle tapahtunut mitä on varmaan mahdoton saada mitään tarkkaa selvyyttä. Miten täällä palstalaisille on käynyt? Minulla itsellä suorituskyky on parantunut tehomittarin avulla.
Huoleton
06.01.2017, 23.32
Eikä kestävyysjuoksu Suomessa ainakaan eteenpäin tuon jälkeen ole mennyt vaikka mittarit on kehittyneet :)
Eikös tämä todista just toisinpäin? Juoksussa tehomittarit on vasta tulossa ja ladat meni loputkin venäjälle 90-luvulla joten sen takia ei pärjätä. Mutta fillarissa kun on tehomittarit niin nyt kauhotaan MM-kisoissakin jo mitaleja kaksin kappalein.:)
Mulla ei ole koskaan ollut niin hyvä kalusto kuin nyt, mutta pyörä ei edelleenkään kulje mihinkään. Eli hukkaan heitettyä rahaa nämä harrastushimmelit.
Mulla ei ole koskaan ollut niin hyvä kalusto kuin nyt, mutta pyörä ei edelleenkään kulje mihinkään. Eli hukkaan heitettyä rahaa nämä harrastushimmelit.
Ja pöh. Kateelliset vanhat jäärät voivat polkea minun puolestani vaikka 6-vaihteisella bianchilla hiekkatietä näkymättömiin.
Jos harrastushimmeleistä saa motivaatiota ja treeniin mielekkyyttä, niin raha ei todellakaan ole hukkaan heitettyä.
Kestävyysjuoksu ei ole sanut lahjakkuuksista pyydystettyä lajin pariin juuri ketään sitten sitten 80-luvun. Ei siinä, ei pyöräily tai hiihto ole onnistunut sen paremmin asiassa. Lahjakkuudet pelaavat joukkuepejä tai eivät edes urheile nykyisin. Eikä poikkeuksellisia kestävyyslahjakkuukksia tunnisteta nykyisessä koululiikunnassa, tämä on valitettava tosiasia. Tuttavien tyttö on 2x EM-mitalisti ja 9 on tiukassa liikunnassa.... jos et ole nopea, olet huono.....
Tässä muutosten maailmassa sentään yksi asia on ja pysyy. Nimittäin koululiikunta on pysyvästi vehkeestä.
Hyviä pyöräilijöitä putoaa junnulätkän kyydistä jatkuvasti...
Huoleton
07.01.2017, 00.01
Ja pöh. Kateelliset vanhat jäärät voivat polkea minun puolestani vaikka 6-vaihteisella bianchilla hiekkatietä näkymättömiin.
Jos harrastushimmeleistä saa motivaatiota ja treeniin mielekkyyttä, niin raha ei todellakaan ole hukkaan heitettyä.
Ehkä näissä keskusteluissa on vähän vaikea seurata kuka vetää ironialla, kuka satiirilla ja kuka tosissaan. Se voi olla myös koko jutun suola.
Kuitenkin jos joku ostaa kalliit vehkeet suorituskyvyn toivossa ja pettyy niin hukkaan heitettyä rahaa se oli. Joku toinen ehkä halus vaan ostella tai fiilistellä muuten ja rahat meni oikeaan paikkaan vaikkei suorituskyky nousiskaan.
Eli hukkaan heitettyä on jos heittäjästä siltä tuntuu, tai ei ole jos ei tunnu. Arvosteluparametrit on silti heittäjän omat.
En ole kuullut keltään tehomittarin omistajalta että hukkaan meni rahat. Suorituskyvyn noususta en tiedä niinkään. Aika vähän kyllä tunnen tehomittarien omistajia. Nyt on siis kuitenkin yksi datapiste PatilZ:lta että hukkaan meni ja laski. Minulla siis toisinpäin.
Mulla on suorituskyky pudonnut. Kahdeksas kausi tehomittarin kanssa menossa. Ei olisi kannattanut hankkia.
;)
Ja minä voin vannoa, että suorituskyky paranee ensikesänä roimasti tehomittarin hankittuani. Tai johtuukohan se kuitenkin noista uusista misukan powereista..?
Miten se on joillekin niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että pyöräily on etuoikeutetussa asemassa, kun siinä voidaan käyttää tehoa mittaamaan harjoituksen rasittavuutta? Suhteellisen halvalla voi treenata laadukkaasti, jos niin haluaa. Tehoperusteinen treeni EI tarkoita sitä, että vedetään koko ajan peräsuoli pitkällä.
Väittäisin, että yleisin synti johon tavoitteellisesti harjoitteleva harrastaja syyllistyy, on semikovaa harjoittelu. Eli vedetään liian kovaa hiljaiset lenkit ja aivan liian hiljaa kovat treenit. Tälläkin harjoittelulla kyllä kehittyy, mutta seinä tulee vastaan parissa kolmessa vuodessa..
Tämän lisäksi tehomittari antaa oikeata tietoa suorituskyvystä, ei tarvitse jossitella Tahkon 178 sijaa tai XX hiihdon 349 sijaa, etä jos olisi ollut erilaiset voiteet tai ralliranet alla, niin olisin ollut paljon kovempi jätkä.
Sen lisäksi toiset on aina lahjakkaampia kuin toiset. Kaikki tuntee sen yhden hullun, joka vetäisi koulun coopperissa 3500 farkut jalassa, mutta nyt ei puhuta siitä. Kysymyksessä on se, että kuinka juuri minä (tai sinä) voimme kehittää kestävyysurheiluominaisuuksiamme omassa lajissa lähtökohdista riippumatta. Mulle se merkitsee sitä, että haluan mitata. Fiilis ei riitä, eikä Pirkan pyöräilyn nn. tuntia xx. minuuttia tulos.
Välillä käyn kisoissa, mutta en oikeastaan kilpaile muita vastaan. Näillä kilsoilla (l. ikävuosilla) tuo sijoitus muita vastaan on ihan yhtä tyhjän kanssa, olen iloinen jos saan itsestäni kaiken irti ja tehot ovat paremmat kuin edellisellä kerralla (tai jos harjoittelussa on ollut ongelmia vaikka yhtä yhtä hyvät, kuin edellisellä kerralla) Voin olla jopa tosi tyytyväinen johonkin testisessioon, jossa saan hyvän "tuloksen". Miten ton hoitaisi ilman tehomittaria? Oksensin viimeisessä vedossa v... kun meni hyvin... Aika parempi, kuin viime kerralla, ainiin silloin oli vastatuuli ja 10 astetta kylmempää...Strava-segmentti EVVK.
En ole hirveästi tässä ketjussa neuvoja muille antanut, mikä johtuu siitää että yleismaailmalliset tsydeemit ei yleensä kovin hyvin toimi jos ei niitä osaa soveltaa.
A. Cogganin perusvastaus on treenineuvoja kyseleville, että "it depends". Toinen hyvä on "more is better until it isn´t"
Ja sitten vielä sokerina pohjalla Albertin vanha hokema "Insanity is doing the same thing over and over again and expecting different results."
Lähinnä itse kyseenalaistaisin sitä, että onko syke- vai wattiperustainen harjoittelu tarpeellisempaa. Syke kertoo sitä, miten kroppa reagoi tekemiseen. Watit kertoo minkä verran kroppa tekeen, vaikka sykkeen perusteella kuorma voi olla liikaakin. Itsehän en reenaa kummallakaan perusteella, reenin jälkeen katson mitä sykkeet oli ja seuraavaan reeniin sitten tuntemus kevyemmäksi tai kovemmaksi. Onko se laadukkaampaa reeenausta, että vedetään wattien mukaan, vaikka kroppa ei siihen kykenisikään juuri sen reenin aikana. No ei ole, todellisuudessahan reenaaja varmaan katsoo, sekä sykkeitä, että watteja ja säätää sen mukaan suunniteltuja tavoitteitaan. Jos niin ei tee, niin silloinhan vedellään kuntoilijoiden perusongelman mukaisesti pikkukovaa, tai muuten väärällä teholla. Itse näkisin niin, että kynnyssykkeet ovat enemmän vakiot, kuin kynnystehot, joihin päivittäinen vire vaikuttaa paljon enemmän. Toki tehomittarien myyjät ovat onnistuneet markkinoimaan tehopohjaistaharjoittelua hyvin ja onhan siihen saatavilla mukavan tarkat laitteet.... no samahan pätee sykepohjaiseenkin reeniin, mutta sykemitterit ovat olleet yleisessä käytössä kohta 30 vuotta...
Sykkeet ≠ tuntemus on se perustavanlaatuinen ongelma.
"Pientä" muutosvastarintaahan taisi olla sykemittarienkin kanssa. Taisin jopa itse nillittää kun joutui menemään joko liian hiljaa tai liian kovaa kun Polar PE3000 piippasi ranteessa/ohjaustangossa. Tehomittarit ovat yleistymässä 30-vuotta sykemittarien jälkeen...
Jos minä treenaisin fiiliksen mukaan, niin sykemittaria en käyttäisi siinä rinnalla.
Lähinnä itse kyseenalaistaisin sitä, että onko syke- vai wattiperustainen harjoittelu tarpeellisempaa. Syke kertoo sitä, miten kroppa reagoi tekemiseen. Watit kertoo minkä verran kroppa tekeen, vaikka sykkeen perusteella kuorma voi olla liikaakin. Itsehän en reenaa kummallakaan perusteella, reenin jälkeen katson mitä sykkeet oli ja seuraavaan reeniin sitten tuntemus kevyemmäksi tai kovemmaksi. Onko se laadukkaampaa reeenausta, että vedetään wattien mukaan, vaikka kroppa ei siihen kykenisikään juuri sen reenin aikana. No ei ole, todellisuudessahan reenaaja varmaan katsoo, sekä sykkeitä, että watteja ja säätää sen mukaan suunniteltuja tavoitteitaan. Jos niin ei tee, niin silloinhan vedellään kuntoilijoiden perusongelman mukaisesti pikkukovaa, tai muuten väärällä teholla. Itse näkisin niin, että kynnyssykkeet ovat enemmän vakiot, kuin kynnystehot, joihin päivittäinen vire vaikuttaa paljon enemmän. Toki tehomittarien myyjät ovat onnistuneet markkinoimaan tehopohjaistaharjoittelua hyvin ja onhan siihen saatavilla mukavan tarkat laitteet.... no samahan pätee sykepohjaiseenkin reeniin, mutta sykemitterit ovat olleet yleisessä käytössä kohta 30 vuotta...
No juuri tuohan siinä wattien mittauksessa onkin se yksi suurin mahtavuus. Ei tarvitse arpoa käyttäytyykö syke nyt normaalisti, kun näät ne watit siinä rinnalla.
noniinno
07.01.2017, 09.42
Tässä muutosten maailmassa sentään yksi asia on ja pysyy. Nimittäin koululiikunta on pysyvästi vehkeestä.
Hyviä pyöräilijöitä putoaa junnulätkän kyydistä jatkuvasti...
Koululiikunta ei ole kilpaurheilua, eikä sillä ole minkäänlaisia tavoitteita kilpaurheilussa ylipäätään eikä tehtävänä ole kykyjenetsintä. Eikä pidäkään olla.
Haastatelkaapa joskus liikunnan opettajia. Lätkäjoukkueet aloittavat rekrytoinnin heti ekasta luokasta lähtien. Järjestetään vierailuja, julkkispelaajat tulevat auttamaan tuntien pidossa, jaetaan nimmareita, kosiskellaan huoltajia, järkätään tapahtumia, kaikin tavoin lisätään lätkän kiinnostavuutta. Mitä tekevät pyöräilyseurat asian eteen?
Lopetan offtopicoinnin tähän, anteeksi häiriö.
54 hampainen
07.01.2017, 10.27
Aikaisempiin viitaten. PK harjoittelun saa ainakin pysymään riittävän kevyenä kun katsoo ettei alakynnyssyke ylitys. Mutta voihan sitä tehoa silti seurata suorituksen aikana/jälkeen... Lisäksi mitä lyhyempi PK, sitä lähempänä alakynnyssykettä tulee mentyä.
Aikaisempiin viitaten. PK harjoittelun saa ainakin pysymään riittävän kevyenä kun katsoo ettei alakynnyssyke ylitys. Mutta voihan sitä tehoa silti seurata suorituksen aikana/jälkeen... Lisäksi mitä lyhyempi PK, sitä lähempänä alakynnyssykettä tulee mentyä.
Ehkä se tasaisella maantiellä onnistuukin.
Ajelin viime kesänä lenkkjeä huomattavasti parempikuntoisen kaverin kanssa, joka ajaa tosi paljon oikeasti rauhallisia lenkkejä sykkeen mukaan. Huonommalla kunnolla tuli sitten huomattua, että lyhyiden mäkien kohdalla ne watit ovat kyllä jotain aivan muuta mitä PK-watteja. Edes vaihdetta ei tiputeta pienemmälle, vaan annetaan kadenssin laskea ja polkaistaan mäki reisillä ylös.
Toinen esimerkki sattui itselle alkutalven lumipöperössä ja tuiskussa. Noiduin upottavaa lumipintaa ja ihmettelin, kun pyörä ei liiku yhtään mihinkään. Rengas uppoaa varmaankin tuohon loskaan... Sykkeet näyttivät noin 120-130 pintaan olevia lukuja, eli menin kohtuu rauhallisesti, koska pidempi lenkki maasturilla alkoi jo väsyttämään. Jos olisin nähnyt tuossa kohtaa oikeat watit, niin todennäköisesti olisin soittanut puolison hakemaan minut kotiin. Syke ei käyttäytynytkään enää normaalisti. Seuraavana iltana kuumetta olikin jo yli 38.
Tuosta että onko suurimman osan suorituskyvylle tapahtunut mitä on varmaan mahdoton saada mitään tarkkaa selvyyttä. Miten täällä palstalaisille on käynyt? Minulla itsellä suorituskyky on parantunut tehomittarin avulla.
Työnantajani edellyttää että juoksen Cooper-testin vuosittain. Vuonna 2009 parin vuoden aktiivisen juoksuharrastamisen jälkeen juoksin 2950m. Seuraavana vuonna juoksin muistaakseni 2900m, ja totesin etten tule ikinä ylittämään kolmea tonnia, mielenkiinto ei riitä juoksuun harrastuksena eikä ominaisuudet sen takia riitä. Vuoden 2014 alussa hankin maantiepyörään tehomittarin. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 testeissä olen juossut yli 3000 metriä, vaikka vuosittaiset juoksukilometrit on olleet muutamien kymmenien luokkaa.
Tehomittari ei ole parantanut kuntoani, mutta se on selkeyttänyt tavoiteasettelua, mahdollistanut kuntotason/harjoittelun tarkan seuraamisen ja siten tehnyt harrastamisesta mielekkäämpää. Kun harrastaminen on mielekkäämpää, kuntotaso on noussut selkeästi.
Itse asiassa ihan samanlaisen analogian voisin heittää valokuvauksesta ja kuvien laadusta, kun ainakin omalla kohdalla parempi kalusto lisää mielenkiintoa harrastukseen ja ikään kuin mahdollistaa kehittymisen valokuvaajana. Ei se kamerakaan itsekseen niitä kuvia ota, vaan sitä pitää osata käyttää työkaluna.
Marsusram
07.01.2017, 12.57
Itse asiassa ihan samanlaisen analogian voisin heittää valokuvauksesta ja kuvien laadusta, kun ainakin omalla kohdalla parempi kalusto lisää mielenkiintoa harrastukseen ja ikään kuin mahdollistaa kehittymisen valokuvaajana. Ei se kamerakaan itsekseen niitä kuvia ota, vaan sitä pitää osata käyttää työkaluna.
Valokuvauksessakin kaluston pitää olla riittävän hyvä, ettei rajoita. Kun välineet toimivat silmän ja käden jatkeena auttaen suoritusta, voi keskittyä tekemiseen. Sitten jos välineiden raahaus ja rassaus häiritsee tekemistä, ollaan hakoteillä. Välineiden karsinta voi jopa auttaa.
Valokuvauksessa erikoistutaan johonkin aihepiiriin ja hankitaan siihen sopiva kalusto. Kestävyysurheilussa pitää määritellä oma genrensä samalla tavalla, välineet poikkeavat enemmän. Pro tasolla välineiden hinnat pomppaavat pilviin. Ammattilaisilta onkin lupa odottaa hyvää suoritustasoa.
Suorituskyky, "Kunto" on sitä mitä tavoitteilla mitataan, kilpaurheilijalla verrataan suoritustasoa kisassa muihin samalta viivalta lähtijöihin. Kuntoilija usein pyrkii vain olemaan riittävässä kunnossa jotta pystyy nauttimaan lajista ja saamaan elämyksiä.
Liikuntatieteellisen seuran 2017 Kuntotestauspäivien ohjelmasta poimittua:
Power Analysis To Model and Predict Performance in Cycling
Stephen S. Cheung, Ph.D., professor, Canada Research Chair in Environmental Ergonomics, Brock University, Department of Kinesiology, Canada. Näköjään kirjoitellut kirjankin Hunter Allenin kanssa http://www.humankinetics.com/products/all-products/cutting-edge-cycling.
54 hampainen
07.01.2017, 15.07
Ehkä se tasaisella maantiellä onnistuukin.
Ajelin viime kesänä lenkkjeä huomattavasti parempikuntoisen kaverin kanssa, joka ajaa tosi paljon oikeasti rauhallisia lenkkejä sykkeen mukaan. Huonommalla kunnolla tuli sitten huomattua, että lyhyiden mäkien kohdalla ne watit ovat kyllä jotain aivan muuta mitä PK-watteja. Edes vaihdetta ei tiputeta pienemmälle, vaan annetaan kadenssin laskea ja polkaistaan mäki reisillä ylös.
Toinen esimerkki sattui itselle alkutalven lumipöperössä ja tuiskussa. Noiduin upottavaa lumipintaa ja ihmettelin, kun pyörä ei liiku yhtään mihinkään. Rengas uppoaa varmaankin tuohon loskaan... Sykkeet näyttivät noin 120-130 pintaan olevia lukuja, eli menin kohtuu rauhallisesti, koska pidempi lenkki maasturilla alkoi jo väsyttämään. Jos olisin nähnyt tuossa kohtaa oikeat watit, niin todennäköisesti olisin soittanut puolison hakemaan minut kotiin. Syke ei käyttäytynytkään enää normaalisti. Seuraavana iltana kuumetta olikin jo yli 38.
54 hampainen
07.01.2017, 15.15
PK lenkillä tulee seurattua lähinnä keskiwatteja, piikkitehot on mitä on. Jos ei syke nouse kynnyksen yli se riittää. Kyllä sen pystyy pitämään kohtuullisen mäkisilläkin teillä aisoissa. Haastavassa maastoajossa ei tahdo onnistua. Tietenkin pohjakunto vaikuttaa myös tähän..
PK lenkillä tulee seurattua lähinnä keskiwatteja, piikkitehot on mitä on. Jos ei syke nouse kynnyksen yli se riittää. Kyllä sen pystyy pitämään kohtuullisen mäkisilläkin teillä aisoissa. Haastavassa maastoajossa ei tahdo onnistua. Tietenkin pohjakunto vaikuttaa myös tähän..
No mutta tuolla periaatteellahan ajo on mielestäni aika kaukana siitä aiemmin puhumastasi 20/80 treenaamisesta. Kovalla pohjakunnolla ne watit taitavat karata mäkien kohdalla todella ylös ja sykkeet pysyvät aisoissa, kun vaan vääntää voimalla eikä anna kadenssin kohota.
Eli siis väännetään nyt vielä rautalangasta. Hyvänä kestävyysharjoittelun nyrkkisääntönä voidaan pitää mallia, jossa:
1. Noin 8/10 harjoittelukerrasta on pk treeniä, jossa syke on 0,55-0,7*HRmax
2. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on VK treeniä jossa sykkeet on 0,7-0,8*HRmax
3. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on kovia vetoja esim 3x10min 0,85-0,9*HRmax
Menikö tää nyt ihan persiilleen vai edes jotenkin oikein?
Kauhean matalaltahan tuo esim 100-130 sykeraja tuonne PK:hen tuntuu. Olenkohan ikinä ajanut noin hiljaa.
Eli siis väännetään nyt vielä rautalangasta. Hyvänä kestävyysharjoittelun nyrkkisääntönä voidaan pitää mallia, jossa:
1. Noin 8/10 harjoittelukerrasta on pk treeniä, jossa syke on 0,55-0,7*HRmax
2. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on VK treeniä jossa sykkeet on 0,7-0,8*HRmax
3. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on kovia vetoja esim 3x10min 0,85-0,9*HRmax
Menikö tää nyt ihan persiilleen vai edes jotenkin oikein?
Kauhean matalaltahan tuo esim 100-130 sykeraja tuonne PK:hen tuntuu. Olenkohan ikinä ajanut noin hiljaa.
Eiköhän nuo rajat ole päteviä vasta sitten, kun kuntoa alkaa olemaan. Muistan itsekkin, ettei se pyörä edes liikkunut alle 120 sykkeillä, kun kunto oli huono ja ylipainoakin oli liki 10kg.
Mielestäni ne vanhojen kilpastarbojen ohjeet voi kyllä alkuun unehtaa ja vain polkea pyörää. Loppuu se harrastus, jos mummot menee ylämäissä potkukelkan kanssa ohi.
54 hampainen
07.01.2017, 18.06
Oletko koskaan ajanut ulkona tehomittarin kanssa? Hetkellisen tehot on kilowatissa kun risteyksestä lähtiessä vähän polkaisee. Et ymmärrä että 80/20 treeni mihin viittasin tarkoittaa että 80% ajoista mennä PK sykkeellä. Hyvin vaikea kyllä uskoa että joku voi oikeasti olla noin pihalla..
anttipietila
07.01.2017, 18.08
Eli siis väännetään nyt vielä rautalangasta. Hyvänä kestävyysharjoittelun nyrkkisääntönä voidaan pitää mallia, jossa:
1. Noin 8/10 harjoittelukerrasta on pk treeniä, jossa syke on 0,55-0,7*HRmax
2. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on VK treeniä jossa sykkeet on 0,7-0,8*HRmax
3. Noin 1/10 harjoittelukerrasta on kovia vetoja esim 3x10min 0,85-0,9*HRmax
Menikö tää nyt ihan persiilleen vai edes jotenkin oikein?
Kauhean matalaltahan tuo esim 100-130 sykeraja tuonne PK:hen tuntuu. Olenkohan ikinä ajanut noin hiljaa.
Kuka pitää kuka ei. Meinaat, että kerran viikossa voi ajaa vähän kovempaa ihan lyhyen aikaa? Varo nyt ihmeessä ettei mene ylirasituksen puolelle.
Markku Silvenius
07.01.2017, 18.09
Itse reenaan niin, että Garmin kertoo 97% päivistä, että palautuminen on hyvää. 1-2 kertaa kovaa viikossa, ja uskon että tänä vuonna massahiihdoissa olen Pogostassa näillä, tuntuman mukaan pääosin hiljaa reeneillä 20 joukossa sunnuntain 58 kilsalla. Reeniä tuli viime vuonna noin 250 tuntia, enkä usko että paljoa enempää tulee nytkään, kun tulee jo 44 vuotta mittariin.
Oikeastaan luulen, että tehoperustainen reenaus vie ison osan reenaamaan liian kovilla tehoilla
Reenataanko hiihdossakin nykyisin tehomittarilla vai mitenhän nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? :D
Markku Silvenius
07.01.2017, 18.11
Hyviä pyöräilijöitä putoaa junnulätkän kyydistä jatkuvasti...
Tämä!
+1
Markku Silvenius
07.01.2017, 18.31
Eiköhän nuo rajat ole päteviä vasta sitten, kun kuntoa alkaa olemaan. Muistan itsekkin, ettei se pyörä edes liikkunut alle 120 sykkeillä, kun kunto oli huono ja ylipainoakin oli liki 10kg.
Mielestäni ne vanhojen kilpastarbojen ohjeet voi kyllä alkuun unehtaa ja vain polkea pyörää. Loppuu se harrastus, jos mummot menee ylämäissä potkukelkan kanssa ohi.
Niin se on vähän kiinni siitä kondiksesta..Polarisoidun mallin LOW 2mmol tai alle, niin siinä rajalla vauhti voi olla jo aika kovaa kunnosta riippuen, tyyliin 250-300w. Mutta siinäpä se treenatun ja vähemmän treenatun ero pyöräilyssä tulee. Treenatulla tuo 2mmol taso on tehona todella korkea ja veekoo 3-5 mmol kapea ja yläkynnys korkealla..
Sit jos kunto tai itsetunto ei salli polkea pyörää riittävän hiljaa, niin eikös sitä kuntoa voi rakentaa vaikka kävelylenkeillä tms. ? Pitääkö olla just lajinomaista tuossa kohtaa?
Bempster
07.01.2017, 19.36
Ultrajuoksu ja (kilpa-) pyöräily ovat siitä hyviä lajeja että ovat niin samanlaisia, ja harjoittelu
Skickat från min iPhone med Tapatalk
Markku Silvenius
07.01.2017, 19.39
Ultrajuoksu ja (kilpa-) pyöräily ovat siitä hyviä lajeja että ovat niin samanlaisia, ja harjoittelu
Skickat från min iPhone med Tapatalk
Juu..voimantuottotapa ja lajille tyypilliset nivelkulmat ovat ihan precis! :)))
Sit jos kunto tai itsetunto ei salli polkea pyörää riittävän hiljaa, niin eikös sitä kuntoa voi rakentaa vaikka kävelylenkeillä tms. ? Pitääkö olla just lajinomaista tuossa kohtaa?
Entä jos haluaa pyöräillä? Korjatkaa ihmeessä, jos puhun täyttä palturia, mutta mielestäni se alle 120 syke on huonokuntoiselle aloittelijalle aivan turhaa. Tunteja on kuitenkin alkuun käytössä hyvinkin rajallinen määrä. Jos ne käyttää pk1 hinkkaamiseen, niin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Tai no, ruokahalu ehkä kasvaa ja paino vain nousee. Pyöräily alkaa tuntumaan typerältä touhulta ja kalusto menee myyntiin. Jos taas ajat vaikkapa 2kk reippaasti, niin kunto nousee alkuun tautista vauhtia ja harrastukseen jää koukkuun.
Minä olen ihan samaa mieltä. Pyörän talutus ei ole mielekästä. Minua ei paljon motivoi ajaa edes pitkää lenkkiä ihan hissutellen, tai ainakin sinne sekaan on syytä laittaa niitä "pilaavia" revittelyjä.
Taidankin tästä lähteä suksimaan pariksi tunniksi.
kaikki riippuu siitä mikä on lähtötila, tavoitila ja siihen tavoitetilan saavuttamista varten käytettävissä oleva aika. Realiteetit pitää hyväksyä ja nauttia siitä, mihin resurssit antaa myöten ja toki matkasta tavoitteeseen kannattaa nauttia myös.
tiedä tosta, mutta huomenna meen taas hinkkaamaan PK1 7h ja tavoitteena alle 120 keskisyke, mutta taitaa mennä hukkaan
tiedä tosta, mutta huomenna meen taas hinkkaamaan PK1 7h ja tavoitteena alle 120 keskisyke, mutta taitaa mennä hukkaan
Ja keskiwatit +200 :)
Tuon aiemmin r.a.i:n postauksen voisi linkittää säännöllisin väliajoin, tai ainakin nämä lopun yleispätevät ohjeet kaikille.
A. Cogganin perusvastaus on treenineuvoja kyseleville, että "it depends". Toinen hyvä on "more is better until it isn´t"
Ja sitten vielä sokerina pohjalla Albertin vanha hokema "Insanity is doing the same thing over and over again and expecting different results."
Huoleton
07.01.2017, 21.06
Entä jos haluaa pyöräillä? Korjatkaa ihmeessä, jos puhun täyttä palturia, mutta mielestäni se alle 120 syke on huonokuntoiselle aloittelijalle aivan turhaa. Tunteja on kuitenkin alkuun käytössä hyvinkin rajallinen määrä. Jos ne käyttää pk1 hinkkaamiseen, niin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Tai no, ruokahalu ehkä kasvaa ja paino vain nousee. Pyöräily alkaa tuntumaan typerältä touhulta ja kalusto menee myyntiin. Jos taas ajat vaikkapa 2kk reippaasti, niin kunto nousee alkuun tautista vauhtia ja harrastukseen jää koukkuun.
Olen tästä samaa mieltä. Etenkin alussa on aika turhauttavaa jos vaan koittaa olla jonkun rajan alla. Voi harrastus loppua siihen. Kunto nousee hitaammin kun mennään hitaasti. Enemmän treenaville tuo voi olla just se mitä halutaan. Vähemmän treenaavalle paras tapa nostaa kuntoa on treenata enemmän. Vaikka hissuttelu olisikin optimitapa nostaa kuntoa niin se ei ole välttämättä optimitapa nostaa motivaatiota. Motivaatio nousee kun tulokset nousee ja sitä kautta voi kiinnostua treenaaman enemmän ja optimoimaan harjotuksia sitten tarkemmin.
Itse pitäisin tärkeämpänä sitä että varoo yrittämästä joka lenkillä ulosmitata koko kuntoa eli mennä täysillä. Jos treenaa useita kertoja viikossa niin voi helposti käydä huonosti.
Itse en aja PK1 ollenkaan ainakaan tahallaan. Ei ole kyllä tarkkaa tietoa mitä se mulla edes tarkottaa mutta varmaan reippaasti alle aerobisen kynnyksen pitäisi mennä. Sellanenkin on joskus mitattu muttei siitä suurta iloa ole treenaamiseen mulla ollut. Ehkä kehitys loppuu tällä tyylillä parin vuoden päästä mutta siihen asti mennään pääosin kovempaa. Jos ajaisin 7h lenkkejä niin menisin kyllä tietoisesti tosi maltilla, mutta aikatauluista johtuen harvemmin pääsee 2h ylittämään.
Tuossa tulee mukaan myös tuon tason määrittely, joka voi olla eri piireissä eri. Eli joku mittaa tason niin että jotain rajaa (sykettä tai tehoa) ei saa ylittää ja toiselle se on keskiarvo. 7h lenkillä keskiarvot jää helposti aika alas jos ei ihan hampaat irvessä vedä. Rajat taas saattaa paukahdella etenkin alussa aika helposti.
54 hampainen
07.01.2017, 21.38
Eipä mullakaan ole aikaa 7 tunnin lenkkejä ajella. Silloin pk2 on paras pk. Mutta jonkun verran tulee kumminkin yli 3 tunnin pk1 lenkkejäkin tehtyä
Ensimmäisen kesän ajoin paljon tunnin lenkkejä sykkeet "tapissa" eli niin lujaa kuin jaksoin tunnin ajaa. Viime kesänä pystyi jo ajamaan nautittavaa pk lenkkiä ja 3-4 tunnin siivuja. Lisäksi paljon sekalaisia, eli lähtään pkoolla ja paluumatkalla pätkiä täysillä ja taas sykkeitä alas
Ja pöh....Jos harrastushimmeleistä saa motivaatiota ja treeniin mielekkyyttä, niin raha ei todellakaan ole hukkaan heitettyä.
Mutta vauhtia ei välttämättä saa, jos ei ole oikeasti konetta ja ymmärrystä mitä on tekemässä... 😊
Kivat rojut on kivoja rojuja ja hyvä, että jokainen tulee onnelliseksi omalla tavallaan, mutta vähän tuntuu olevan tuo konteksti hukassa välillä...
tiedä tosta, mutta huomenna meen taas hinkkaamaan PK1 7h ja tavoitteena alle 120 keskisyke, mutta taitaa mennä hukkaan
Tokkopa hukkaan menee. Mua ei vaan saa moiseen ihan normiviikonloppuna koska a) ei motivoi b) ei ole aikaa. En ole varma kumpi on se ydinsyy...
Meinasin jäätyä ladulle vaikka ei ollut kuin -20 pakkasta. 1,5 tuntia meni aika hyvin, sitten alko tulla kylmä ja viimeinen 15 minuuttia oli varsin ikävää. Olisi sauna tehnyt poikaa ton jälkeen.
Mutta vauhtia ei välttämättä saa, jos ei ole oikeasti konetta ja ymmärrystä mitä on tekemässä...
Kivat rojut on kivoja rojuja ja hyvä, että jokainen tulee onnelliseksi omalla tavallaan, mutta vähän tuntuu olevan tuo konteksti hukassa välillä...
Koneettomallekin on hyvä, että on motivaatiota kuntoilla, oli se motivaation lähde mikä hyvänsä.
Harvemmin näkee samanlaista kyseenalaistamista kun vanhat ukot speksaa monen tonnin pyöriä vaikka vauhtia ei varmasti tule sen enempää verrattuna johonkin parin tonnin marketti-Gianttiin.
tehomittari on mun kokemuksen mukaan ihan ykkönen sisäpyöräilyn kaverina. Mun kohdalla tehomittari ja kovempitehoinen harjoittelu on sekä numeroiden valossa, että motivaation kannalta, ollut todella hyvä sijoitus viimeisen yhdeksän vuoden aikana.
Entä jos haluaa pyöräillä? Korjatkaa ihmeessä, jos puhun täyttä palturia, mutta mielestäni se alle 120 syke on huonokuntoiselle aloittelijalle aivan turhaa. Tunteja on kuitenkin alkuun käytössä hyvinkin rajallinen määrä. Jos ne käyttää pk1 hinkkaamiseen, niin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Tai no, ruokahalu ehkä kasvaa ja paino vain nousee. Pyöräily alkaa tuntumaan typerältä touhulta ja kalusto menee myyntiin. Jos taas ajat vaikkapa 2kk reippaasti, niin kunto nousee alkuun tautista vauhtia ja harrastukseen jää koukkuun.
Ymmärrän kyllä täysin, ihan rakentavassa mielessä heitin. Kyllähän sopivan matalatehoisesta hinkkaamisesta on kaikille hyötyä jossain muodossa, säätyyn katsomatta, mutta ongelma tosiaan on jos ei ole aikaa siihen ja haluaa samaan aikaan nopeaa edistystä suorituskyvyssä.
Kommuutteri
08.01.2017, 10.39
My 5 cents. Otsikkohan tässä on kestävyysurheilun perusteet, ei polkupyöräilyharrastuksen. Siinä mielessä pitkälle päässeiden kestävyysurheilijoiden metodit ja niistä tihkuneet tutkimustiedot ovat arvokkaita tietää ja omaksua jossakin vaiheessa, jos haluaa edetä kestävyysurheilussa.
Oma historiani tässä urheilussa on lyhyt mutta vaatimaton, ehkä kuitenkin kuvaava. Muutama vuosi sitten aloin ajella arkipyöräilyä enemmän. Pari vuotta sotkin omin päin niin reippaasti kuin hyvältä tuntui, kilometrejä kertyi muutamia tuhansia ja ajo tuntui aina vaan paremmalta. Porukkalenkit tulivat kuvaan pikkuhiljaa ja niissä oli hauskaa vedellä ja kokea vauhdin hurmaa. En analysoinut enkä suunnitellut.
Viime vuonna otin sitten tähtäimeen isomman haasteen, Ötzin. Tuumailin että siitä ei selvitä ilman tarkempaa tietoa suorituskyvystä ja fokusoitua harjoittelua. Siispä testiin ja siltä pohjin sopivan ohjelman hakuun. Tulos testistä oli yllättävän hyvä, kehittämisalueena nousi esiin aerobinen teho ja kynnys. Kesäksi valittu ohjelma kiinnitti huomiota niihin, mikä tarkoitti että mukaan tuli aidosti kevyitä pitkiä lenkkejä ja tuota polarisaatiota. Harmillisesti porukkalenkit jäivät vähiin, kun eivät sopineet ohjelmaan. Tulos oli hyvä: Ötzistä selvittiin kunnialla ja syksyn testissä kaikki arvot olivat kehittyneet noin 10 prosenttia, ollen nyt varsin hyvää ikämiesten kilpatasoa. Kilsoja tuli n 13 k.
Mun ymmärrys on, että tästä mennään nyt eteenpäin kesän viitoittamaa tietä: entistä enemmän polarisaatiota painottaen. Keinona rajalliseen ajankäyttöön se, että joka päivä ajetaan työmatkat 1-1.5 h pk1:stä millä kerätään ajotunteja. Väliin joskus joku piristävä kiri, mäkispurttisarja tms. Sitten lisäksi pari kolme suunnitelmallista viikottaista harjoitetta, joista pari aidosti kuormittavaa anakynnyksellä ja yli ja yksi pidempi pk-siivu, mikäli mahdollista.
Katsotaan taas keväällä mihin on päästy, ja syksyllä uudestaan. Tai sitten laitetaan numero rintaan ja testataan ihan kisaillen...
PS: wattimittari ollut toistaiseksi käytössä vain trainerissa. Koska vahvasti epäilyttää, että intensiiviset intervallit, varsinkin lyhyet, menee tehoissa helposti yli aiotun, joku tehomittain maantiepyörään tullee jossain välissä hankittavaksi. Pk-lenkit menee hyvin sykkeellä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Hyvää tarinaa kommuutterilta. Olen itse tällähetkellä juurikin tuossa kolmannen kappaleen kohdalla, eli nyt olisi korkea aika alkaa tekemään jotain järkevääkin, eikä vaan soheltaa päämäärättömästi eteenpäin.
Olen tässä yrittänyt opetella golden cheetahin ja WKO4 kokeilujakson aikana hardcore käppyröiden lukemista :) Voiko tehokäyrästä päätellä, mitä alueita treenissä kannattaisi painottaa? Siis tämä käppyrä, jossa näkyy 1s-1h tehot käyränä. Tällä hetkellä itselläni näyttää olevan 5-20min teho good alueella wko4:ssa, mutta lyhyemmät tehot ovat fair alueella. Minkähän mukaan wko4 laskee tuon vertailukäyrän... Sprinttereillä ja endurace kuskeilla alueet tietenkin eroavat paljon.
Testiin täytyisi kyllä päästä, mutta se tosiaan taitaa jäädä ensi kesän viron reissulle.
Sitä dataa pitää olla aika paljon ja erilaisista tilanteista, ennen kuin siitä voi tehdä johtopäätöksiä. Traineriajossa nuo muutaman sekunnin tehot jää yleensä alhaisiksi, jos niitä ei varta vasten tee. Itse en ainakaan viitsi runtata 1-10 s maksimeja..mitä testiä meinaat? Mikset tee MAP-testiä himassa, kun kerran vehkeet on?
Sitä dataa pitää olla aika paljon ja erilaisista tilanteista, ennen kuin siitä voi tehdä johtopäätöksiä. Traineriajossa nuo muutaman sekunnin tehot jää yleensä alhaisiksi, jos niitä ei varta vasten tee. Itse en ainakaan viitsi runtata 1-10 s maksimeja..mitä testiä meinaat? Mikset tee MAP-testiä himassa, kun kerran vehkeet on?
Totta, etten ole alempia tehoja yrittänyt erikseen ajaa ja nämä tosiaan täytyykin tehdä. Tässä olikin tarinaa teho profiilista, eli tuon mukaan tosiaan voidaan suunnitella ohjelmaa.
http://home.trainingpeaks.com/blog/article/power-profilin
Entä tämä MAP testi? Tässä selkein löytämäni kirjoitus testistä.
http://alex-cycle.blogspot.fi/2006/12/map-testing-where-failure-is-success.html
Antaako tämä jotain tietoa enemmän, kuin pelkkä 20min ftp testi?
Huoleton
08.01.2017, 12.01
Voiko tehokäyrästä päätellä, mitä alueita treenissä kannattaisi painottaa?
Ei voi suoraan päätellä. Niinkun r.a.i. tuossa jo totesikin käyrän oikeellisuus vaatii sitä että ensinnäkin vedät niitä maksimeja myös nillä lyhyemmillä ajoilla. Sittenkin käyrä vaan kertoo missä olet suhteellisesti hyvä tai huono, ei niinkään siitä mitä kannattaisi treenata. Sitä voi sovelta vaikka niin että jos haluaa pärjätä vaikka maantiekisoissa niin ei riitä että tehoa on pitkillä ajoilla kun myös irtiottoihin pitäisi pystyä vastaamaan ja mäissä pysyä kyydissä. Toisaalta taas aika-ajossa lyhyempien aikojen tehoilla ei ole niin merkitystä. Siitä voi siis tavotteen mukaan vaikka katsoa minkälaisissa kisoissa vois pärjätä paremmin tai että jos haluaa tietynlaisiin kisoihin niin mitä pitäisi kehittää. Toisaalta taas moni ajoittaa eri tehoalueita eri aikaan kautta, esim että nyt keskitalvella kehitetään pitkää tehoa ja sitten keväämmällä lyhyttä. Semmosta ominaisuutta se malli kuitenkin mallintaa huonosti että kuinka paljon on paukkuja jäljellä väsyneenä, siis kuinka monta kertaa peräkkäin voit vetää kovempaa tai kuinka paljon joutuu palautumaan välillä. Ne käyrän datapisteet on kuitenkin yksittäisiä suorituksia ja usein eri harjotuksista.
WKO:n hyvä puoli on se että ne on tuottanut tosi paljon laadukasta matskua siitä kuinka sitä käytännössä käytetään harjotteluun. Huono puoli mun mielestä on se että se niiden malli perustuu enemmän nyrkkisääntöihin ja oletuksiin kun jotkut muut mallit.
Kuitenkin jos vaikka haluat nostaa vaikka 1min tehoa niin selvät ohjeet löytyy miten sitä pitäisi tehdä (optimized intervals ja siihen liittyvä video). Niistä asia selviää sekä helposti (annetaan se setti mitä treenata) että vaikemmin (kerrotaan koko teoria). WKO tai mikään muukaan systeemi ei siis kuitenkaan yritä kertoa että mitä nimenomaista ominaisuutta haluat kehittää.
No en mää sitä tiedä, mutta jos testaaminen innostaa :)
Eiku saat siitä tuon MAP-tehon jota voi sitten pyöritellä FTP:n kanssa, ett oisko parantamisen varaa esim jos MAP on hyvinkin korkea, ja FTP on vaikka vain 0.65 prosenttia MAP-tehosta, niin selkeesti kehityspotentiaalia on. Jos taas päinvastoin, niin pitäisikö yrittää VoMAx:lle tehdä jotain jne...
Google tietää paremmin...
WKO tai mikään muukaan systeemi ei siis kuitenkaan yritä kertoa että mitä nimenomaista ominaisuutta haluat kehittää.
Noinhan se tietenkin on. Mietiseklin vaan, että minkä mukaan ne oletuskäyrät on softiin laitettu. Siis vaikkapa WKO:ssa tämä good käyrä.
No en mää sitä tiedä, mutta jos testaaminen innostaa :)
Eiku saat siitä tuon MAP-tehon jota voi sitten pyöritellä FTP:n kanssa, ett oisko parantamisen varaa esim jos MAP on hyvinkin korkea, ja FTP on vaikka vain 0.65 prosenttia MAP-tehosta, niin selkeesti kehityspotentiaalia on. Jos taas päinvastoin, niin pitäisikö yrittää VoMAx:lle tehdä jotain jne...
Google tietää paremmin...
Eli tämä MAP- testi mittaa enemmän maksimaalista lyhyen ajan suorituskykyä ja tuosta saa vo2max arvon tarkemmin...
Juu, tämäkin täytyy ehdottomasti ajaa :)
Huoleton
08.01.2017, 13.53
Good-tasota en tiedä mutta se ylin käyrä taitaa olla joka ajalle kaikkien kuskien maksimisuorituksia. Eli siis lyhyemmät ajat parhaalta sprintteriltä ja pidemmät sitten vaikka parhaalta TT-kuskilta. Eli kukaan ei käytännössä saa kaikista maksimia yhtä aikaa. Good voi hyvinkin olla samaan tapaan tehty. Eli jos treeni on siinä vaiheessa että vahvuudet ja heikkoudet on tullut esiin niin tuppaat nosemaan kaikissa kategorioissa yhtä aikaa ellet erikseen keskity johonkin. Jos taas keskityt niin voi suorituskyky helpommin laskea niissä muissa. Näin siis selitetään niissä ohjeissa. Siellä sanotaan toisaalta myös että lyhyemmän ajan treenaus ei sinänsä laske pidemmän ajan tehoa muuten kun että lyhyen ajan treeni on pois pidemmän ajan treenistä ja toisinpäin.
Tässäkin keskustelussa puhutaan pajon pk:sta, vk:sta ja mk:sta. Mitenkäs nämä suhtautuvat Cogganin tehoalueisiin? Pk, vk ja mk ovat tutumpia sykepohjaisesta harjoittelusta.
Voidaanko esim pk määrittää tehoalueena prosentteina ftp:stä, kuten Cogganin tehoalueet?
Tässäkin keskustelussa puhutaan pajon pk:sta, vk:sta ja mk:sta. Mitenkäs nämä suhtautuvat Cogganin tehoalueisiin? Pk, vk ja mk ovat tutumpia sykepohjaisesta harjoittelusta.
Voidaanko esim pk määrittää tehoalueena prosentteina ftp:stä, kuten Cogganin tehoalueet?
Noinhan sitä juurikin wateilla tehdään. Tällä laskurilla näkee helposti miten sykealueet ja watit suhteutuvat toisiinsa.
http://www.datacranker.com/cycling-power-zones/
Huoleton
08.01.2017, 16.57
Varmaan käytännössä voi hyvinkin. Usein noista PK/VK/MK:ista puhutaan kuitenkin yhteydessä laktaattitestistä saatuihin syke/teho/vauhti-kynnyksiin.
Varmaan voisi sanoa vaikka että Z1 ja Z2 on sitä peekoota. Sitten jos otetaan joku tietty henkilö niin tuo sitten osuu laktaattikynnyksiin paremmin tai huonommin. Etenkin kovakuntosilla se aerobinen kynnys voi olla tosi korkea suhteessa normipulliaisiin.
Toinen ero on myös miten määritellään vaikka VK tai Z3 harjoitus. Onko se huipputeho/syke vai keskiarvo vai jotain muuta?
Toi PK tuntuu noista olevan se yleiskäyttösin termi joka suomalaisessa keskustelussa ei ole niin tiukasti aina sidottu mihinkään rajoihin tai mittareihin vaan tarkotetaan vaan sellasta harjottelua jossa mennään pääsääntösesti aika kevyesti, yleensä myös pitkään.
Eli ilmeisesti pk, vk, ja maksimikestävyysalueet tehoina (watteina) eivät ole määriteltävissä ftp:n perusteella vaan niiden selville saaminen edellyttää laktaattitestiä.
Nuo Cogganin tehoalueet esiintyvät keskusteluissa ihmeen vähän. Monilla on jo tehomittari ja ftp arvio tiedossa mutta harvempi on käynyt laktaattitestissä.
Toki pk, vk, ja mk käsitteet ovat tutumpia suuremmalla joukolle sykemittarin käytön myötä.
Eli ilmeisesti pk, vk, ja maksimikestävyysalueet tehoina (watteina) eivät ole määriteltävissä ftp:n perusteella vaan niiden selville saaminen edellyttää laktaattitestiä.
Voihan niitä määritellä niin paljon kuin sielu sietää, määritelläänhän sykealueetkin usein mitatun (tai arvioidun) maksimisykkeen perusteella.
Jos syke- ja tehoaluemäärittelyistä haluaa etsiä jotain filosofista eroa, näkisin että sykealueet ovat ennen kaikkea energia-aineenvaihdunnallisia hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia raja-arvoja. Tehoalueissakin perustana on energia-aineenvaihdunnan kuvaaminen, mutta mukana on myös hermolihasjärjestelmän suorituskyky kun puhutaan konkreettisesti tehon tuottamisesta ja sen intensiteetistä. Ei tietenkään ole perusteltua erotella kokonaisuuden eri osia, mutta ne perusteet juontuu tuolta.
Ja niitä testiaseman tehoja ei voi verrata mihinkään muuhun kuin siinä samassa testiasemassa tehtyihin saman protokollan testeihin. Tai voihan niitä verrata ja soveltaa lenkkeilyyn, jokaisen oma asiahan se on.
Huoleton
08.01.2017, 19.41
Niin just niinkun CamoN:kin sanoi että määritellä voi mitä vaan miksi vaan. Minä vaan viittasin siihen että usein noissa PK/VK/MK puhutaan just laktaattitestiperusteisesta hommista joten se ei ole sama asia kun prosentteja kynnyswateista, jota FTP koittaa mallintaa.
Toisaalta jos haluaa määrittää itselleen PK/VK/MK jonkun tehon prosentteina niin ei sitä kukaan estä eikä varmaan vaikuta paljoa lopputuloksiin.
Kuitenkin yleisessä keskustelussa menee helposti termit ristiin jos noita eri systeemejä koittaa suoraan rinnastaa toisiinsa liian tarkasti.
Nythän Cogganillakin on uusi iZone systeemi jotein nekään ei osu enää vanhojen kanssa samoihin.
Ymmärrän kyllä täysin, ihan rakentavassa mielessä heitin. Kyllähän sopivan matalatehoisesta hinkkaamisesta on kaikille hyötyä jossain muodossa, säätyyn katsomatta, mutta ongelma tosiaan on jos ei ole aikaa siihen ja haluaa samaan aikaan nopeaa edistystä suorituskyvyssä.
Jos jengi lopettas täällä roikkumisen, niin kerkeis treenaamaan. Täällä on ihme käsitys vallalla, että ihmisessä olis mittareiden ja muiden nyky härpäkkeiden tulon jälkeen tapahtunut joku muutos. EI ole vaan kestävyyskone rakennetaan edelleen matalatehoisella hinkkaamisella. Jos urasuunnitelma on vuoden tai kahden mittainen, niin sitten vaan tehoja tuuppaamaan ja käppyröiden muotoja ja nousukulmia tutkimaan. Perusteita ei kannata opiskella.
Jos jengi lopettas täällä roikkumisen, niin kerkeis treenaamaan. Täällä on ihme käsitys vallalla, että ihmisessä olis mittareiden ja muiden nyky härpäkkeiden tulon jälkeen tapahtunut joku muutos. EI ole vaan kestävyyskone rakennetaan edelleen matalatehoisella hinkkaamisella. Jos urasuunnitelma on vuoden tai kahden mittainen, niin sitten vaan tehoja tuuppaamaan ja käppyröiden muotoja ja nousukulmia tutkimaan. Perusteita ei kannata opiskella.
Miten se oli, 150 000km matalatehoista hinkkaamista on riittävä "pohja"? Kun pitää tämän mielessä, niin 200 km lenkit menevät paljon paremmalla motivaatiolla.
pikkupoika
08.01.2017, 20.51
Jos jengi lopettas täällä roikkumisen, niin kerkeis treenaamaan. Täällä on ihme käsitys vallalla, että ihmisessä olis mittareiden ja muiden nyky härpäkkeiden tulon jälkeen tapahtunut joku muutos. EI ole vaan kestävyyskone rakennetaan edelleen matalatehoisella hinkkaamisella. Jos urasuunnitelma on vuoden tai kahden mittainen, niin sitten vaan tehoja tuuppaamaan ja käppyröiden muotoja ja nousukulmia tutkimaan. Perusteita ei kannata opiskella.
Nyt ollaan otsikon mukaisessa asian ytimessä. Monipuolinen perus hinkkaaminnon ainut tie tuloksiin kestävyysurheilussa. Sitten kun on tehnyt tuota tympeää perustyötä 10-20 vuotta niin sitten voi hullutella (jos haluaa) ja treenata kovaa. No vi... han se menee siinä vaiheessa, mut sen yleensä kestää kun on jo pitkä harjoitustausta takana. Seuraavana vuonna kun taas malttaa treenata omalla tasolla niin tulokset paranee.
Minusta suurin haaste pitkä kestoisessa kestävyysurheilun harjoittelussa on löytää uusia harjoitusmuotoja tuohon perus hinkaamiseen. Saman junnaaminen loputtomiin kun ei kehitä kuin tiettyyn pisteeseen ja se tappaa motivaation, eli pitäis pystyä uudistamaan tuota perus pohjaa joka vuosi. Siinä sitä on haastetta jos treenaa 20-30v. ja samoja lajeja koko ajan.
No täähän lähti nyt ihan totaalisen käsistä tää homma.... 45 kaveri kun aloittaa treenaamisen, niin sit 65:na voi vähän hullutella?
Juu taidan jättää tän tähän....
No täähän lähti nyt ihan totaalisen käsistä tää homma.... 45 kaveri kun aloittaa treenaamisen, niin sit 65:na voi vähän hullutella?
Juu taidan jättää tän tähän....
Joka lajissahan näitä vanhoja jääriä on. Se tieto pitää vain osata suodattaa sieltä minätiedänkaikenjaolenparas tarinan seasta. Nyt on muuten vielä sunnuntaikin. Trolleilla pitäisi olla jo palauttava krapula. Eikun juu... Eläkelläisillähän ei ole töitä.
Joka lajissahan näitä vanhoja jääriä on. Se tieto pitää vain osata suodattaa sieltä minätiedänkaikenjaolenparas tarinan seasta. Nyt on muuten vielä sunnuntaikin. Trolleilla pitäisi olla jo palauttava krapula. Eikun juu... Eläkelläisillähän ei ole töitä.
Juu meinasin vielä jatkaa, että parempi mennä vaikka tuonne Autojen Berberi -ketjuun, kun se on niin tärkeä fillaristeille et siellä on jo neljäs versio menossa :)
"Et voi jakaa Auton berberia, jos et oo jo nähny 500 000 berberiä luonnossa ja mitään sähköautojen berbereitä ei ainakaan jaeta!"
Ottamatta kantaa kenenkään ikään tai PK-kilometreihin, niin joku jo aikaisemmin sanoi, että se paras testi on siellä kisassa. Osalla tämän ketjun kirjoittajista meriittejä ja suurimmalla osalla ei eikä koskaan tulekaan olemaan. Periaatteessa ihan sama millä metodilla treenaa, jos ollaan kuntoilijoita ja jos vaan itsestä tuntuu hyvältä ja mielekkäältä ja että jopa vielä tulisi kehitystäkin. Tuntuu vaan, että osalla tuo FTP spekulointi on SM-tasoa ja sitten muuten tulosten puolesta liikutaan korkeintaan piirikunnallisissa tai ei missään. Tätä keskustelua seuratessa tulee aina mieleen, että pitäisiköhän pistää pystyyn "kisaa" siitä, kuka on saanut vähimmillä treeneillä parhaat tulokset, että tiedettäisiin mikä on se "oikea" tapa...😁
Kyllä ne kaiken muotoiset treenit täytyy sinne kehoon leipoa - sitten vaan painotusta oman lajin mukaan ja sen mukaan mitä oppii omasta kropastaan.
Ottamatta kantaa kenenkään ikään tai PK-kilometreihin, niin joku jo aikaisemmin sanoi, että se paras testi on siellä kisassa. Osalla tämän ketjun kirjoittajista meriittejä ja suurimmalla osalla ei eikä koskaan tulekaan olemaan. Periaatteessa ihan sama millä metodilla treenaa, jos ollaan kuntoilijoita ja jos vaan itsestä tuntuu hyvältä ja mielekkäältä ja että jopa vielä tulisi kehitystäkin. Tuntuu vaan, että osalla tuo FTP spekulointi on SM-tasoa ja sitten muuten tulosten puolesta liikutaan korkeintaan piirikunnallisissa tai ei sitäkään. Tätä keskustelua seuratessa tulee aina mieleen, että pitäisiköhän pistää pystyyn "kisaa" siitä, kuka on saanut vähimmillä treeneillä parhaat tulokset, että tiedettäisiin mikä on se "oikea" tapa...
Kyllä ne kaiken muotoiset treenit täytyy sinne kehoon leipoa - sitten vaan painotusta oman lajin mukaan ja sen mukaan mitä oppii omasta kropastaan.
Omasta mielestäni tämä asenne tappaa hienosti kaiken keskustelun ja halun oppia treenaamisesta.
Jos ne vanhatstarbat kertovat, että ainut tapa harjoitella on hinkata 10v peekoota ja tulla sitten kyselemään varovaisesti uudelleen, niin ei ole mikään ihme, ettei ketjussa ole paljoakaan asiaa ja väännetään mieluummin fatbiken sähköistämisestä.
En liputtanut kenenkään tai minkään tavan puolesta, joten... Nimenomaan sitä miettimistä joutuukin tekemään, mutta asiahan sisältää valtavasti muutakin kuin loputonta spekulointia esim. tuon FTP:n kanssa. Eli vaikka konkreettinen juttu tähän väliin: paljonko kulkee se tunnin tempo siellä maantiellä?
En liputtanut kenenkään tai minkään tavan puolesta, joten... Nimenomaan sitä miettimistä joutuukin tekemään, mutta asiahan sisältää valtavasti muutakin kuin loputonta spekulointia esim. tuon FTP:n kanssa. Eli vaikka konkreettinen juttu tähän väliin: paljonko kulkee se tunnin tempo siellä maantiellä?
Tästähän päästäänkiin näppärästi miettimään FTP:tä, olen tosiaan aika vahvasti sitä mieltä, etten itse kykene ajamaan tuntia mittaamallani FTP:llä, joka on ajettu 2x8 tai 20min testillä. Mutten tuosta kamalasti välitäkkään, trainerisoftaa vartenhan tuo onkin vain mitattu. Ei kai täällä nyt ftp:stä ole enemmälti spekuloitu?
Ensi kesänä on kyllä ajettava tunnin tempoja eteläsuomessa ja mittailtava kehitystä polkimilla. Vaikuttaa juurikin sopivan järjettömältä touhulta ja sopii hyvin syksyn cyclokisoihin.
Jami2003
08.01.2017, 22.56
Tunnin tempolla tulee kunnon mittaaminen kalliiksi kun seuraavaksi pitää olla hankkimassa tempo kalustoa :)
Tunnin tempolla tulee kunnon mittaaminen kalliiksi kun seuraavaksi pitää olla hankkimassa tempo kalustoa :)
Siksipä kirjoitinkin, että mittaan sen kunnon wattopolkimilla. Tulee paljon halvemmaksi, eikä rata vaikuta tulokseen.
Se kilpailujännitys maksimoi kuitenkin tuloksen tehokkaasti.
Eli ilmeisesti pk, vk, ja maksimikestävyysalueet tehoina (watteina) eivät ole määriteltävissä ftp:n perusteella vaan niiden selville saaminen edellyttää laktaattitestiä.
Nuo Cogganin tehoalueet esiintyvät keskusteluissa ihmeen vähän. Monilla on jo tehomittari ja ftp arvio tiedossa mutta harvempi on käynyt laktaattitestissä.
Toki pk, vk, ja mk käsitteet ovat tutumpia suuremmalla joukolle sykemittarin käytön myötä.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta tuo PK/VK/MK/NK -terminologia tulee aina vastaan sykepohjaisissa ohjeissa. Vastaavasti tehopohjaisissa käytetään usein englanninkielisiä endurance/tempo/(sweetspot)/threshold/vo2max/anaerobic -asteikkoa. Samaa asiaahan ne kuvaa, mutta tehomittarilla tuo jälkimmäinen on omasta mielestä helpompi kun tietää millä kymmenprosentilla FTP:stä harjoitus/intervalli on tarkoitus tehdä eikä tarvitse arpoa onko joku "ala-VK:ta vai ylä-VK:ta". Sykkeiden kanssa suhatessa pieni epätäsmällisyys on tarpeen kun sykkeet menee miten menee olosuhteista riippuen.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta tuo PK/VK/MK/NK -terminologia tulee aina vastaan sykepohjaisissa ohjeissa. Vastaavasti tehopohjaisissa käytetään usein englanninkielisiä endurance/tempo/(sweetspot)/threshold/vo2max/anaerobic -asteikkoa. Samaa asiaahan ne kuvaa, mutta tehomittarilla tuo jälkimmäinen on omasta mielestä helpompi kun tietää millä kymmenprosentilla FTP:stä harjoitus/intervalli on tarkoitus tehdä eikä tarvitse arpoa onko joku "ala-VK:ta vai ylä-VK:ta". Sykkeiden kanssa suhatessa pieni epätäsmällisyys on tarpeen kun sykkeet menee miten menee olosuhteista riippuen.
Onko paljon puhuttu PK1 sitten active recoveryä, niin ainakin itse olen tuon käsittänyt?
Edit: Tässä aiemmin linkkaamassa laskurissa ei kyllä ole alueet oikein sykkeiden osalta. Minulle tarjoaisi active recoveryä 136Hr asti.
http://www.datacranker.com/cycling-power-zones/
Ihan 1:1 noi ei kai mene, mutta PK1 vastaa about active recoverya. Pyöristettynä 60% FTP:stä tai alle sanoisin. Eniten eroa noissa asteikoissa tulee siellä yläpäässä.
Tuo vauhti-/maksimi-/nopeuskestävyys on vissiin lajiriippumaton? Muistan joskus nyypiönä lukeneeni ison litanjan eri *nopeuksia joista viimeisistä mainittiin että näitä pyöräilijä tarvitsee harvoin jos koskaan. Ehkä eri juttu sitten jos on futaaja, mutten kyllä tiedä treenaako ne sitten noilla käsitteillä.
Tehopohjaiset asteikot on toistaiseksi pyöräilijöiden monopoli, kun muille ei ole vielä tehomittareita. Juoksijoille tosin ennustetaan sellaisia muutaman vuoden sisään.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Huoleton
08.01.2017, 23.55
Englanninkielisessä termistössä on usein noi samat recovery/endurance/tempo/threshold jne käytössä yleensä myös sykepojaisissa taulukoissa, joskin sykkeellä ei saa mitattua intensiteettiä niin ylös kun tehoilla, joten voi olla 1 tai 2 porrasta vähemmän. Tämä PK/VK/MK näyttää olevan Suomessa suosiossa, en tiedä miten on muissa maissa. Jossain juoksuhommissa näkyy viitteitä tuohon kolmiportaiseen systeemiin kyllä englanninkielisissäkin matskuissa.
Yleisimmin sykkeisiin nimenomaan viitataan PK/VK/MK vaikka kyllä sieltä laktaattitestistä tehotkin saa samaan tapaan.
Samaa mieltä että toi enemmän portaita sisältävä systeemi on käyttökelposempi etenkin tehojen kanssa, mutta PK-termi pelkiltään on kyllä hyvä etenkin niinkun sitä yleensä käytetään tyyliin "pari tuntia peekoota". Ehkä lähin englanninkielinen termi on LSD, mutta siihenkin sisältyy jo että nimenomaan pitkään.
Huoleton
09.01.2017, 00.05
Tehopohjaiset asteikot on toistaiseksi pyöräilijöiden monopoli, kun muille ei ole vielä tehomittareita. Juoksijoille tosin ennustetaan sellaisia muutaman vuoden sisään.
Kyllähän tuo Stryd on ollut kaupan varmaan jo vuoden verran. Ei tietty ole juoksun tehomittaus vielä niin yleistä että siihen olis kauheesti omia asteikkoja omaksuttu. Ratajuoksu on kyllä jo sellasta hommaa että väliajoista saa aika lähelle saman tarkuuden kun tehoista. En tiedä mitä siellä käytetään. Halliuinnissa myös väliaikoja voi mitata samaan tapaan kun tehoa ja siellä on 5-portainen asteikko. Portaiden nimet on mielikuvituksellisesti I,II,II,IV ja V. Sitä en osaa sanoa onko noi sykepohjaisia vai vauhtipohjaisia. Halliuintiseteissä usein käytetään myös lisäportaina "löysää" ja "täysiä", eli yhteensä siis 7 porrasta. Noitten kahden teoriapohjasta en myöskään osaa sanoa mutta niitä on ainakin helppo soveltaa :)
Trainerroadin podcastissa oli juttua useamman satasen mittaisesta everestauksesta (pitää polkea 8.x km ylös lenkin aikana) joka muistaakseni kesti 26 tuntia. Tehoista puhuivat että 50% FTP:stä on sellainen jota jaksaa hinkata ikuisesti - tai ainakin kunnes tulee uni tai satula hiertää liikaa. Ilmeisesti ruoansulatuskin toimii niin hyvin tuollaisella teholla että voi syödä oikeaa ruokaa.
Active recovery kuulostaa sellaiselta ei-harjoittelulta, mutta kyllä ne englanninkielisetkin painottaa että se ei ole palautumisen muoto, niin termi on varmaan vähän harhaanjohtava. Ehkä se tulee siitä että harjoitus on niin kevyttä että siitä ei yleensä kuormitu lisää (jollei sitten tee sitä 7h). Itse kun en treenaa 30h/viikko niin tuo 60% FTP:stä/PK2 on aika pitkälti alaraja millä teen.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
54 hampainen
09.01.2017, 10.44
Laktaattitestillä selville "oikeat" sykerajat sellaisiin pyöräilyihin missä ei ole wattimittausta saatavilla. Tehopohjaiset harjoitustasot voi määrittää omalla wattimittarilla FTP testin avulla. Nämä perusasiat kun on tehty voi alkaa treenaamaan
Eikö trainerroadista pysty mistään säätämään helposti koko planin kuormaa? Nyt reilun viikon jälkeen alkaa kyllä tuntumaan, että sweetspot phase ohjelmassa on liian vähän päivittäistä ja viikottaista kuormaa suhteessa aiempiin ajoihin. FTP:tä en aio huijata ylemmäs, koska tuolloinhan intervallit eivät toimi suunnitellulla tavalla.
Noissa build workouteissa pelkkä FTP perusteinen ohjelma toimii varmastikkin paremmin kaikille, mutta peruskuntoakin kehittävä sweetspot ei kyllä taida pelkän FTPn mukaan toimia välttämättä halutusti. Taidan ajaa loppuviikon trainerroadin päälle puolisen tuntia zwiftiä ja katson miten sykevälimittaus ja omat tuntemukset tuohon reagoi. Helpompi olisi tietenkin slideri, joka skaalaisi kaikki workoutit automaattisesti hivenen pidemmiksi.
Yritin skannailla myöhempiä kirjoituksia, mutta en saanut selvää onko järki löytänyt pimeään.
Yksinkertaistettuna: Usko Base(1&2), Build, Specialty progressioon Trainerroadissa. Toi on yhteensä 6+6+8+8 viikoa = 28 viikkoa. Ensimmäisen viikon pitääkin tuntua helpolta, että on tilaa progressiolle, eikö?
Olen itse tehnyt nyt Sweetspot base low volume 1 ja 2 ja ensimmäisen viikon General Build ohjelmasta. FTP on noussut 315->325->337 ja kun samalla treenien haastellisuus on noussut, niin progressio tuntuu kyllä. Sweetspot base 1 oli kyllä korostuneen helppo, mutta niinpä sen taitaa kuulua ollakin.
Olen ajanut lisäksi pk:ta ulkona,työmatkaa ja vähän punttia. Viikkotunnit yhteensä 10-15h välissä.
Usko niihin ohjelmiin :)
Yritin skannailla myöhempiä kirjoituksia, mutta en saanut selvää onko järki löytänyt pimeään.
Yksinkertaistettuna: Usko Base(1&2), Build, Specialty progressioon Trainerroadissa. Toi on yhteensä 6+6+8+8 viikoa = 28 viikkoa. Ensimmäisen viikon pitääkin tuntua helpolta, että on tilaa progressiolle, eikö?
Olen itse tehnyt nyt Sweetspot base low volume 1 ja 2 ja ensimmäisen viikon General Build ohjelmasta. FTP on noussut 315->325->337 ja kun samalla treenien haastellisuus on noussut, niin progressio tuntuu kyllä. Sweetspot base 1 oli kyllä korostuneen helppo, mutta niinpä sen taitaa kuulua ollakin.
Olen ajanut lisäksi pk:ta ulkona,työmatkaa ja vähän punttia. Viikkotunnit yhteensä 10-15h välissä.
Usko niihin ohjelmiin :)
Itse tein traditional base high volumen viime talvena ja Base 1:n ajan oli jatkuvasti se olo ettei tää näin helppoa voi/saa olla. Base 3:n viimeisellä viikolla tuo tunne on vain kaukainen muisto ja kun ohjelma etenee, on vaan kiitollinen että välissä oli vähän helpommalta tuntuva kausi. Sekin kehittää, mutta muita ominaisuuksia.
Yritin skannailla myöhempiä kirjoituksia, mutta en saanut selvää onko järki löytänyt pimeään.
Yksinkertaistettuna: Usko Base(1&2), Build, Specialty progressioon Trainerroadissa. Toi on yhteensä 6+6+8+8 viikoa = 28 viikkoa. Ensimmäisen viikon pitääkin tuntua helpolta, että on tilaa progressiolle, eikö?
Olen itse tehnyt nyt Sweetspot base low volume 1 ja 2 ja ensimmäisen viikon General Build ohjelmasta. FTP on noussut 315->325->337 ja kun samalla treenien haastellisuus on noussut, niin progressio tuntuu kyllä. Sweetspot base 1 oli kyllä korostuneen helppo, mutta niinpä sen taitaa kuulua ollakin.
Olen ajanut lisäksi pk:ta ulkona,työmatkaa ja vähän punttia. Viikkotunnit yhteensä 10-15h välissä.
Usko niihin ohjelmiin :)
Joo :)
En minä alunperinkään epäillyt noita tehoja, vaan viikkokuormitusta. Ja kyllä tuo eilinen 3h maclure alkoi jo tuntumaan muutaman sprintin kanssa pohkeissa.
Jos tuntuu, että virtaa on liikaa ja olo on freshi, niin olen ajanut toisena palautumispäivänä pk1 n.120 sykkeillä. Näyttää toimivan hyvin. 10.5h tuli viime viikolla.
Satuin muuten vilkaisemaan trainerroadin sweetspot high kakkosta ja tuosahan olikin suurimpana muutoksena juurikin perjantain lepopäivän muuttaminen PK-ajoksi. Ja esittelyssä suositeltiin tarkkailemaan kuormitusta, jos ajo käy liian rasittavaksi, niin perjantai kannattaa pyhittää kokonaan levolle.
Eli olen edelleen sitä mieltä, ettei trainerroad tosiaan voi tietää pelkän FTP arvon perusteella aiemmin ajettuja tunteja. Kolmesta vaihtoehdosta voi valita itselleen passelin viikkokuormituksen ja/tai tehdä samalla tavalla, kuten nikib, eli ajaa ulkona lisäksi peekoota tai urheilla muuten. Minulla nyt vain rajoittuu ajot tällä hetkellä pelkästään trainerille.
Tehot ovat kyllä nyt kolmannella viikolla kohdillaan. Nämä matalan kadenssin treenitkin ovat itselleni aivan uusia. Hienosti softa opastaa ja varoittelee jatkuvasti, ettei pienintäkään polvikipua sallita.
Tämä SweetSpot treeni sotii varmastikkin vahvasti kestävyysurheilun perusteita vastaan. Onneksi tuossa high versiossa tulee kuitenkin 3-4h viikkoon pelkkää peekootakin, tosin sekin on sieltä yläpäästä.
54 hampainen
12.01.2017, 21.21
Kuulostaa siltä että treeniesi sisältö alkaa olemaan järkevällä mallilla. Saat noin nostettua varmasti peruskuntoa ainakin nopeammin kuin pk1 hinkkauksella.
Onko sweetspot harjoittelun ideana juurikin se, että saadaan riittävillä tehoilla mahdollisimman paljon tunteja alle? Ajot tosiaan tuntuvat kovilta, mutta ihmeekseni noista tosiaan palautuu hienosti, eli jo nukutun yön jälkeen jalat tuntuvat tuoreilta. Kyllähän esimerkiksi nämä matalan kadenssin treenit kehittävät myöskin sitä puuttuvaa voimaa kohtuullisesti. Muscular enduracestahan tuo ajo-opas jatkuvasti myöskin toitottaa.
54 hampainen
12.01.2017, 21.55
Minun käsityksen mukaan se on eräänlainen kompromissi. Jos ei vaan ole aikaa treenata yli 15 tuntia viikossa. Pitäisi siis saada käytettävissä olevalle ajalle mahdollisimman hyvä vastine.
54 hampainen
12.01.2017, 21.58
Matalan kadenssin treenien hyödyllisyydestä ollaan monta mieltä. Mutta ei niistä varmaan haittaakaan ole
Minun käsityksen mukaan se on eräänlainen kompromissi. Jos ei vaan ole aikaa treenata yli 15 tuntia viikossa. Pitäisi siis saada käytettävissä olevalle ajalle mahdollisimman hyvä vastine.
Mjoo-o... Trainerilla tuo on kyllä varmastikkin se oikea kompromissi. Saa olla melkoinen masokisti, jos ajaa yli 3h settejä sisällä.
Huoleton
12.01.2017, 23.01
Tämä SweetSpot treeni sotii varmastikkin vahvasti kestävyysurheilun perusteita vastaan. Onneksi tuossa high versiossa tulee kuitenkin 3-4h viikkoon pelkkää peekootakin, tosin sekin on sieltä yläpäästä.
Sweet spot treeni on ihan kestävyysurheilun perusteiden mukaista. On myös muita tapoja treenata kestävyysurheilun perusteiden mukaisesti. Tai tottakai riippuu siitä mitä kestävyysurheilun perusteilla tarkotetaan. Fysiologisessa mielessä varmaan hyvä "peruste" olisi että parannetaan kestävyysurheilussa tarvittavia ominaisuuksia tehokkaasti, mutta kuitenkin sillain maltilla että vältetään loppunpalaminen ja ylikunto.
Sweet spot treeni on ihan kestävyysurheilun perusteiden mukaista. On myös muita tapoja treenata kestävyysurheilun perusteiden mukaisesti. Tai tottakai riippuu siitä mitä kestävyysurheilun perusteilla tarkotetaan. Fysiologisessa mielessä varmaan hyvä "peruste" olisi että parannetaan kestävyysurheilussa tarvittavia ominaisuuksia tehokkaasti, mutta kuitenkin sillain maltilla että vältetään loppunpalaminen ja ylikunto.
Aika hyvä.
Kun tiedostan jo itse mopon lähtevän helposti käsistä, niin yritän kyllä kaikin keinoin pysyä poissa väärältä puolelta.
Nuoruudessa hankittuja pohjia ei ole, enkä todellakaan osaa sitä paljon puhuttua kropan kuuntelua => Ylimeno on enemmän kuin todennäköistä. Liukuva ja stressitön työ taitaa onneksi pelastaa paljolta.
Ehdin näemmä ajaa sweetspotin toisenkin 6vk osion ennen espanjan lomaa. 3 viikkoa mäkien ääressä. Vähän hirvittää jo valmiiksi, mutta pidän varmaankin ajomäärät aika maltillisina noin pitkällä reissulla.
Huoleton
12.01.2017, 23.47
Sillä noi trainerroadin ohjelmat onkin hyviä kun siinä ohjataan niin että ylimenon vaaraa minimoidaan mutta kutoa nostetaan rivakasti. Eihän ne tietty voi olla just se optimi jokaiselle, mutta varmaan monelle riittävän hyvä ja parempi kun omakeksimä ohjelma.
Esim. se nyanssi että kuormitus lähtee aika alhaalta ja sitä sitten nostetaan viikottain perustuu ihan tutkittuun tietoon että noin se kunto nousee paremmin kun kuormitusta asteittain lisätään. Siis pelkästään se että lähedetään alempaa voi olla tehokkaampi vaikkei päästäiskään keskiarvokuormassa niin ylös kun tasakuormalla. Tämä ei varmaan ole enää "peruste" eikä välttämättä pidä kaikissa tapauksissa paikkaansa niinkun ei muukaan hienosäätö. Nousujohteista treenaamista vois varmaan kuitenkin pitää ihan perusjuttuna.
Tottakai kokenut treenaaja kropan kuuntelija tai hyvä valmentaja sais tehtyä vielä paremman henkiökohtaisen ohjelman ja määriteltyä parhaat trenit ja lähtötason tarkemmin kun pelkkä FTP-arvio lyhyestä testistä.
Trainerroad itse suosittelee Traditional basea vain high volumena jollei kyseessä ole loukkaantumisesta parantuminen tms. Sweet spot basen pisimmät viikotkin sisältää alle 10 tuntia harjoittelua, niin kroppa ehtii palautua vaikka intensiteettiä on enemmän.
Taidan itse tehdä Sweet spotilla tänä talvena ja keväänä kunhan tästä 8+ viikkoa kestäneestä flunssasta toipuu. Parempi saada tehot takaisin ylös kuin kasvattaa kestävyyttä matalammilla tehoilla.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Kisoissa ei valitettavasti ole sarjoja eri tuntimäärällä treenaaville esim. 5-10h/w, 10-20h/w ja +20h/w. Isoilla tuntimäärillä saadaan absoluuttisesti paras tulos, mutta tunnin rajahyöty heikkenee.
Se on vähän mitä hakee ja haluaa. Viineissä voi olla vaikka 5/-1 ja 3/2 (laatu/hintansa väärti). 5/-1 voittaa sokkotestissä, mutta jos rahasta on tiukkaa niin 3/2 on parempi.
Minimitekijä (rajoittava) harjoittelussa minulla on aika ja jollain muulla se voi olla kroppa.
Kisoissa ei valitettavasti ole sarjoja eri tuntimäärällä treenaaville esim. 5-10h/w, 10-20h/w ja +20h/w. Isoilla tuntimäärillä saadaan absoluuttisesti paras tulos, mutta tunnin rajahyöty heikkenee.
Se on vähän mitä hakee ja haluaa. Viineissä voi olla vaikka 5/-1 ja 3/2 (laatu/hintansa väärti). 5/-1 voittaa sokkotestissä, mutta jos rahasta on tiukkaa niin 3/2 on parempi.
Minimitekijä (rajoittava) harjoittelussa minulla on aika ja jollain muulla se voi olla kroppa.
Niin se on, että panostus ja tulos pitää tajuta suhteuttaa. Toisaalta kiitän onneani, etten löytänyt pyöräilyä (kestävyysurheilua) 10v aikaisemmin kun miten nyt kävi. Olisin saattanut uskoa, että tästä voi tehdä ammatin, laittaa all-in ja todennäköisesti silti hävitä loppupeleissä.
Nyt on 32v ikää, mahtava vaimo, maisterintutkinto, asiantuntijatyö ja mukava harrastus kansallisella tasolla jossa pärjäilee jotenkin. En valita :)
EDIT: NIIN ja paras DS tietenkin. Ei saa suuttua Ramu!!
Isommilla maarilla saadaan pienempia maaria parempi tulos kunhan harjoitus kehittaa tarvittavia ominaisuuksia ja harjoituksesta pystyy palautumaan seka hyotymaan superkompensaatiosta.
Mina loysin kestavyysurheilun jo pikkunatiaisena ja sita tuli touhuttua monta monta vuotta enka vielakaan ole paassyt riesasta eroon. Muuten sama kuin nikilla, tosin ikaa on enemman, ei ole tutkintoa, ei ole asiantuntijatyota, eika edelleenkaan ole taipumusta parjata kestavyysurheilussa edes piirinmestaruustasolla ja taidan valittaa vahan liian usein.
Onko täällä muita sykevälivaihtelun mittaajia? Taisin löytää syyn kahteen surkeaan mittaustulokseen, tai siis puoliso arvioi tämän käyrää vilkaisemalla. Respiratorinen arytmia.Hengityksen tahdissa muuttuva syke. Tuota ei osaa ainakaan elite hrv:n softa ottaa huomioon.
Kuvittelisin että on normaalia, tiedä siis en. Itsellä syke tippuu helposti kymmenen pykälää henkeä pidättämällä. Vapaasukeltajien syke voi pudota suorituksen aikanaan kolmeenkymmeneen lyöntiin minuutissa.
Kuvittelisin että on normaalia, tiedä siis en. Itsellä syke tippuu helposti kymmenen pykälää henkeä pidättämällä. Vapaasukeltajien syke voi pudota suorituksen aikanaan kolmeenkymmeneen lyöntiin minuutissa.
Niin se onkin.
Hengityshän tuossa mittauksessa on säännöllistä. Lopputulos näkyy tosiaan laskevan käyrän puolivälissä piikkinä. Äkkinäinen, kuten minä säikähdin ja luulin tuota normaaliksi rytmihäiriöksi. Seuraavalla kerralla kannattaakin kuulemma liikkua hieman, jolloin sykkeen kuuluisi palautua normaaliksi.
https://flic.kr/p/QzE7AY
Onko täällä muita sykevälivaihtelun mittaajia? Taisin löytää syyn kahteen surkeaan mittaustulokseen, tai siis puoliso arvioi tämän käyrää vilkaisemalla. Respiratorinen arytmia.Hengityksen tahdissa muuttuva syke. Tuota ei osaa ainakaan elite hrv:n softa ottaa huomioon.
Syke nousee sisäänhengityksen aikana ja laskee uloshengittäessä. Jäät henkiin.
e: lisätään linkki http://www.hrv4training.com/blog/hrv-measurements-paced-breathing
Olen mitannut nyt jonkun 20-30pv. Tiedän että pystyn normaalissa vireystilassa (siis ei siinä aamu-unipöhnässä jossa teen mittauksen) vaikuttamaan hengitysrytmillä sykkeeseen ehkä viitisen lyöntiä. Sen takia en mittauksessa ajattele koko hengitysasiaa, vaan yritän "jatkaa nukkumista" sormi kameran linssillä.
Tähän mennessä mittaukset ovat seurailleet yleistä tuntemusta paria aamua lukuunottamatta. Joululomalta sai hyvän pohjan siihen, miten sykevälivaihtelu heilahtelee ilman arkistressiä erilaisten harjoitusten jälkeen. Kun tämän vuoden puolella pääsi taas työrytmiin, alkaa arkistressi pikkuhiljaa näkyä.
Minulla meni joululoma tasan toisinpäin. Käyrät olivat viikonlopun huonoja ja palautuivat normaaliksi töihin ja arkeen siirryttäessä. Tuon oli pakko johtua savolaisesta jouluruuasta.
Hengitysrytmihän on tosiaan tärkeä. Elite hrv ohjaa hengitystä mittauksen aikana. Ei minulla siis syke vaihtele, vaan paine, kuten linkissä yllä kerrotaan. Ctrl+F ja RSA.
Syke nousee sisäänhengityksen aikana ja laskee uloshengittäessä. Jäät henkiin.
e: lisätään linkki http://www.hrv4training.com/blog/hrv-measurements-paced-breathing
Kiitokset linkistä. Hrv4 softa osaa ilmeisesti ottaa tämänkin huomioon. Muutin myös heti hengityksen takaisin 6/min, olin aiemmin säätänyt tuon 7/min.
Huoleton
13.01.2017, 12.28
Juuri tuota se se HRV yrittää mitata. Siis paljonko syke vaihtelee hengityksen mukaan.
Tuossa linkissä selitettiin just että jos kontrolloi hengitysnopeutta niin pitäisi aina hengittää samalla nopeudella. Eli nyt HRV voi nousta kun hidastat hengitystä. Siis hengityksen takia ei sen takia että olisit paremmin palautunut.
HRV4training on sittemmin poistanut tuon hengitysnopeusavun softasta ja suosittelee että hengitä luonnollisesti (eli älä yritä kontrolloida).
http://www.hrv4training.com/blog/to-pace-or-not-to-pace-that-is-the-question
Juuri tuota se se HRV yrittää mitata. Siis paljonko syke vaihtelee hengityksen mukaan.
Tuossa linkissä selitettiin just että jos kontrolloi hengitysnopeutta niin pitäisi aina hengittää samalla nopeudella. Eli nyt HRV voi nousta kun hidastat hengitystä. Siis hengityksen takia ei sen takia että olisit paremmin palautunut.
HRV4training on sittemmin poistanut tuon hengitysnopeusavun softasta ja suosittelee että hengitä luonnollisesti (eli älä yritä kontrolloida).
http://www.hrv4training.com/blog/to-pace-or-not-to-pace-that-is-the-question
Juu, mutta rsa esiintyy linkin mukaan useammin 8/min tuntumassa.
Se hrv on mielestäni vain yksi mitattava suure. Ainakaan elite hrvn kanssa pelkästä hrv arvosta ei voi yleensä päätellä softan antamaa lopputulosta.
Taitaa trainerroadin sweetspot treeni toimia aika hyvin. Samalla 170w tasawatti lenkillä on keskisyke laskenut liki 10 pykälää kuukaudessa.
Huoleton
14.01.2017, 13.56
Varmaan toimii mutta tuollainen tulos ehkä kertoo enemmän mittauksen epäluotettavuudesta kun treenin toimivuudesta. Tai jos ihan sohvalta lähtee ja on elämän eka treenikuukausi niin voishan tollanen olla ihan relevanttikin tulos kunnon nousun kannalta.
Helppohan se on testata niin että vetää toisen kuukauden ja kattoo laskiko taas 10 pykälää.
Varmaan toimii mutta tuollainen tulos ehkä kertoo enemmän mittauksen epäluotettavuudesta kun treenin toimivuudesta. Tai jos ihan sohvalta lähtee ja on elämän eka treenikuukausi niin voishan tollanen olla ihan relevanttikin tulos kunnon nousun kannalta.
Helppohan se on testata niin että vetää toisen kuukauden ja kattoo laskiko taas 10 pykälää.
No eihän se varmasti laske, nyt kun pk syke alkaa olla jollain tapaa järkevällä tasolla. Todennäköisesti FTP on myös noussut kuukauden aikana kohtuullisesti. Ensimmäinen jollain tapaa ohjattu kuukausihan tämä oli.
Mittaus ei kyllä mielestäni ole muuttunut mihinkään.
54 hampainen
14.01.2017, 15.27
Kyllä se kunto varmaan on vaan noussut. Ei mulla ainakaan syke noin paljoa heittele eri päivinä. Mutta kun tuon tekee vielä toistuvasti niin asia vaan varmistuu
Mittaustapahan on aika vakioitu trainerilla erg moodissa. No, tärkeintähän on että itse uskoo kehitykseen. Motivaatio säilyy hyvänä jatkossakin.
Olisihan se sairaan hienoa, jos oikeasti pystyisi ajamaan ensi kesänä niitä pk-lenkkejä jo reippaammallakin vauhdilla. Muistaakseni luin jostain ketjusta, että 200w teholla pyörä kulkisi jo 30 keskarilla. Viime kesänä tuohon keskariin sai yksinään tehdä jo töitä kunnolla.
Mulla ainakin sykkeet laskee kun ajaa enemmän ja kroppa sen johdosta adaptoituu ajamiseen ja lisäksi rasittuneisuus/palautumattomuus edellisistä lenkeistä saa pk-sykkeet pysymään hyvinkin alhaalla, ei tapahdu mitään karkailemisia. Kun pitää pari päivää taukoa niin sykkeet on sen jälkeen taas hetken ylempänä, ja sama homma uusiksi. Näin jännästi minulla, muilla voi olla eri tavalla, varsin henkilökohtaisista jutuista kun on kyse.
Mulla ihan sama kuin LJL:llä
Sent from my iPhone using Tapatalk
Hys.. Älkää nyt tuollaisia kertoko :)
Mutta joo, kuulostaa aika selkeältä. Vertailinkin nyt enemmän noita sykekäyriä ja ihmettelin nimenomaan sitä, että tällä viimeisellä setillä sykekäyrä oli ihmeen tasainen. Mitän nyppyjä ylöspäin ei ollut.
Ylhäällä uusin ja alhaalla kuukauden takainen. Uudessa on näemmä hieman korkeamat watitkin ftp:n noston jälkeen.
https://c1.staticflickr.com/1/602/31925244780_6c4636db32_b.jpg
^ Joo just samalta efektiltä vaikuttaisi, mun mielestä se on ihan hyvä efekti kun pystyy paremmin kontrolloimaan sykkeitä, sikäli kun ylipäätään tuijottelee ajon aikana sykkeitä eli lähinnä pk-lenkeillä.
54 hampainen
14.01.2017, 17.04
Jos treenit noudattaa jotain tiettyä viikkorytmiä kannattaa varmaan verrata samojen viikonpäivien ajoja. Mulla oli ennen enemmän päiväkohtaista sykevaihtelua. Mutta nykyään ei kovin paljoa.
Sanoisin että tuossa näkyy harjoitusvaikutus. Joko akuutti rasitus, suorituskyvyn nousu tai ihan vaan se, että jälkimmäinen on osattu ajaa rennommin kun harjoitus on ennalta tuttu. Todennäköisesti kaikki kolme.
Yö-vuorot ja siitä johtuva univelka tiputtaa sykkeitä reilusti. Onko täällä muita vuorotyöläisiä? jotka ois huomannu samaa.
Huoleton
14.01.2017, 18.07
Varmaan kunto nousee kun ajaa kuukauden sweetspottia ja varmaan se näkyy sykkeissäkin. Sitä vaan koitin kommentoida että jos kuukaudessa laskee syke kymmenellä niin siinä kymmenessä on varmaan muutakin mukana kun kunnon nousua. Eli jos kuukauden päästä samalla treenillä samalla testillä onkin syke sama tai vaikka korkeempi niin ei kannata vetää sitä johtopäätöstä että kunto laski. Oletettavasti noitten testien keskisyke kyllä laskee silti pidemmällä aikavälillä. Toisaalta helpompi kunto on mitata suoraan wateilla.
Itsellä tuntuu käyvän niin että jos ajaa paljon tasawattia niin tasawattisykkeet tuppaa laskeen. Etenkin treenin ekan tunnin aikaset sykkeet.
Sykkeen nousemattomuus = väsymys, yksi kuuntele itseäsi perusjuttuja. ilman käppyröitä ja watteja ajelin la-lenkin 5h ja ihan vaan nousevalla sykkeellä PK1-VK1. jalat 3 vkon tehopläjäyksen (25 treeniä) ja tän lenkin jälkeen ihan muussina, ei tarvi sen enempää pohtia...lepoa ja olutta.
Strava on jostain syystä smoothannut tämän uudemman ajon sykekäyrän, oikeasti syke kyllä vaihtelee. Ihmettelin tätä aika paljon, koska katsoin eilen leffaa koko ajon ajan. Kadenssi ei todellakaan ollut tasaista.
Trainingpeaksista katsottuna käyrä on aivan oikean näköinen, eli elän siinä uskossa, että kunnossa on tapahtunut kehitystä :)
Vanha (https://c1.staticflickr.com/1/570/31492843563_aa9f445dac_o.jpg)
Uusi (https://c1.staticflickr.com/1/376/31926842590_f9188ce138_o.jpg)
Varmaan kunto nousee kun ajaa kuukauden sweetspottia ja varmaan se näkyy sykkeissäkin. Sitä vaan koitin kommentoida että jos kuukaudessa laskee syke kymmenellä niin siinä kymmenessä on varmaan muutakin mukana kun kunnon nousua. Eli jos kuukauden päästä samalla treenillä samalla testillä onkin syke sama tai vaikka korkeempi niin ei kannata vetää sitä johtopäätöstä että kunto laski. Oletettavasti noitten testien keskisyke kyllä laskee silti pidemmällä aikavälillä. Toisaalta helpompi kunto on mitata suoraan wateilla.
Itsellä tuntuu käyvän niin että jos ajaa paljon tasawattia niin tasawattisykkeet tuppaa laskeen. Etenkin treenin ekan tunnin aikaset sykkeet.
En ole ajanut tasawatteja ollenkaan sitten joulukuun alun. Nyt perjantain TR:n lepopäivänä ajoin kokeeksi sellaisen uudelleen. Mutta juu, olin kyllä ennen joulukuuta myöskin sairaana, eli noiden joulukuun ajojen syke voi olla hivenen korkeampi. Sama keskisyke kyllä toistui kolmessa peräkkäisessä ajossa.
Huoleton
14.01.2017, 18.15
Vertailinkin nyt enemmän noita sykekäyriä ja ihmettelin nimenomaan sitä, että tällä viimeisellä setillä sykekäyrä oli ihmeen tasainen. Mitän nyppyjä ylöspäin ei ollut.
Jos nimenomaan noita käyriä vertailit niin syy on varmaan siinä että toinen on skaalattu niin että 0 on minimi ja toisessa on 93 minimi. Kadenssissa näemmä päinvastoin.
54 hampainen
14.01.2017, 18.22
Saahan täällä arvailla onko jollakin kunto noussut ja miten paljon. Varmaan sen kyseinen henkilö itse tietää parhaiten
Jos nimenomaan noita käyriä vertailit niin syy on varmaan siinä että toinen on skaalattu niin että 0 on minimi ja toisessa on 93 minimi. Kadenssissa näemmä päinvastoin.
No näinpä tietenkin. Strava näköjään skaalailee noita mielivaltaisesti. Typerää.
Saahan täällä arvailla onko jollakin kunto noussut ja miten paljon. Varmaan sen kyseinen henkilö itse tietää parhaiten
Minä mitään tiedä, kunhan arvuuttelen. Kyseenalaistaminen on minusta täysin oikein kaikessa, jotta oppii tulkitsemaan mitä on tapahtunut.
Esimerkiksi tuo LJL:n huomio sykkeen laskusta väsyneenä on takuulla enemmän kuin totta.
54 hampainen
14.01.2017, 19.58
Tee 20min FTP testi. Ei tarvi arvailla
54 hampainen
14.01.2017, 20.00
Ja tottakai se syke saattaa olla matalampi noin matalilla wateilla väsyneenä
Tee 20min FTP testi. Ei tarvi arvailla
Teen sen uudelleen tämän 6vk:n session jälkeen, eli noin 2vkn päästä.
Ei kannata ylianalysoida noita sykekäppyröitä, liikaa muuttujia.
Ei kannata ylianalysoida noita sykekäppyröitä, liikaa muuttujia.
Laskenutta keskisykettähän minä vain katselinkin. Tuo stravan typerä skaalaustapa vain sotki päätä.
Yö-vuorot ja siitä johtuva univelka tiputtaa sykkeitä reilusti. Onko täällä muita vuorotyöläisiä? jotka ois huomannu samaa.
Ite oon huomannu reilun eron jos ajaa levänneenä aamulla vs. työpäivän jälkeen väsyneenä iltapäivällä/illalla.
Aamulla levänneenä sykkeet lähtee nousuun paljon nopeammin ja esim. max syke on helpompi saavuttaa.
Jos teen eliten softan training testin niin sama kellonaika ja sama päivärasitus takana niin on jonkinlaista vertailupohjaa edellisiin testeihin.
Väsymys edelleen, mutta PAATON on vielä niin uran alkutaipaleella ja Watit alhaisia, että kehitys on nopeaa vähän sama kuin puntissa, kun hermotus alkaa toimia. Stoppi tulee sitten aikanaan. Valitan. Jos tuo Sweetpot on vielä sama kuin Coccanin alkuperäinen (olikos jotain 90%ftp), niin aikas jännää kun se on vähän alue, jota Polarized painotteisessa vältetään. Monta on siis tapaa edetä, pitää vaan löytää se joka puree itelle.
Väsymys edelleen, mutta PAATON on vielä niin uran alkutaipaleella ja Watit alhaisia, että kehitys on nopeaa vähän sama kuin puntissa, kun hermotus alkaa toimia. Stoppi tulee sitten aikanaan. Valitan. Jos tuo Sweetpot on vielä sama kuin Coccanin alkuperäinen (olikos jotain 90%ftp), niin aikas jännää kun se on vähän alue, jota Polarized painotteisessa vältetään. Monta on siis tapaa edetä, pitää vaan löytää se joka puree itelle.
Mun ymmärtääkseni se vältettävä alue on vähän alempana, 80% tuntumassa, jota amerikaksi kutsutaan tempoksi. Sweet spot on näissä jaoissa mitä nähnyt 85-95%.
Väsymys edelleen, mutta PAATON on vielä niin uran alkutaipaleella ja Watit alhaisia, että kehitys on nopeaa vähän sama kuin puntissa, kun hermotus alkaa toimia. Stoppi tulee sitten aikanaan. Valitan. Jos tuo Sweetpot on vielä sama kuin Coccanin alkuperäinen (olikos jotain 90%ftp), niin aikas jännää kun se on vähän alue, jota Polarized painotteisessa vältetään. Monta on siis tapaa edetä, pitää vaan löytää se joka puree itelle.
Juu, tämän nimenomaan tiedostankin ja sen vuoksi uskonkin noin nopeaan kehitykseen. Kyllä se siitä hidastuu, mutta tuossa vaiheessa ollaankin jo niin koukussa kehitykseen ettei ajamista enää ainakaan vähennetä.
Minäkin olen kyllä ollut siinä uskossa, että sweetspot olisi juurikin se välteltävä alue.
Eilen ajoin 3x20@90% (https://www.strava.com/activities/831890780/analysis) tehoilla ja syke oli kahdessa viimeisesssä vedossa 160, kun max on 190.
Mulla ainakin sykkeet laskee kun ajaa enemmän ja kroppa sen johdosta adaptoituu ajamiseen ja lisäksi rasittuneisuus/palautumattomuus edellisistä lenkeistä saa pk-sykkeet pysymään hyvinkin alhaalla, ei tapahdu mitään karkailemisia. Kun pitää pari päivää taukoa niin sykkeet on sen jälkeen taas hetken ylempänä, ja sama homma uusiksi. Näin jännästi minulla, muilla voi olla eri tavalla, varsin henkilökohtaisista jutuista kun on kyse.
Näin myös täällä.
Yö-vuorot ja siitä johtuva univelka tiputtaa sykkeitä reilusti. Onko täällä muita vuorotyöläisiä? jotka ois huomannu samaa.
Jep ja tämän lisäksi tulee vielä kaikenlaisia muita ihmeellisiä olotiloja:D.
Sitä kutsutaan Sweet spotiksi juuri sen takia että sitä ei ole tarkoitus välttää. PK-alue loppuu johonkin 70-75% tuntumaan ja juuri tuo 75-80% on se joka väsyttää, mutta ei ole tarpeeksi intensiivinen jotta kroppa joutuisi haasteen eteen. Se on myös teho jolla useimmat jotka ei seuraa sykettä/tehoa polkee, koska se tuntuu pitkään jokseenkin PK:lta. Sykkeissä se on siinä aerobisen kynnyksen tuntumassa.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Sitä kutsutaan Sweet spotiksi juuri sen takia että sitä ei ole tarkoitus välttää. PK-alue loppuu johonkin 70-75% tuntumaan ja juuri tuo 75-80% on se joka väsyttää, mutta ei ole tarpeeksi intensiivinen jotta kroppa joutuisi haasteen eteen. Se on myös teho jolla useimmat jotka ei seuraa sykettä/tehoa polkee, koska se tuntuu pitkään jokseenkin PK:lta. Sykkeissä se on siinä aerobisen kynnyksen tuntumassa.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Minulla näyttäisi loppuvan 270w ftp:llä pk 200w, eli tuo 200-240w olisi sitten se vähän turha alue. Sykkeillähän tätä sweetspottia on aika turha edes lähteä haarukoimaan.
Huoleton
15.01.2017, 16.45
Aluperäisessä Coggan-jaossa sweet spot osuu Z3 ja Z4 taitteeseen. Uudessa jaossa sille on tehty ihan oma zone siihen väliin ja sen nimi on 4a.
http://home.trainingpeaks.com/blog/article/an-introduction-to-the-new-ilevels-in-wko4
Välttelyteoriossa varmaan yleisin vältettävä zone on Z3 eli "tempo". Jos haluaa välttää zone kolmosta ja silti tehdä sweetspottia niin voi vetää siinä ylälaidalla :)
Noi zonejen rajathan ei osu just noilla main kovin hyvin laktaattimittauksen aerobisen kynnyksen kanssa eli jollekkin voi olla VK ja jollekkin ainakin osittain PK. Vielä riippuu siitäkin mihin sen sweetspotin alarajan laittaa. Jossain on 83%, tossakin linkissä 88%.
Jos peruskuntokaudella, johon tuota sweetspottia siis trainerroadissa tarjotaan, saa samat adaptaatiot sillä kun jollain muulla niin aika vaikea mennä sanomaan että moista pitäisi vältellä.
Trainerroadi taitaa suositella tuota kaikille paitse kaikkein kovakuntoisimmille.
Aika yleisestikkin tuota nykyään suositellaan nimenomaan jos treeniaika on rajoitettua, niinkun se varmaan melkein kaikilla harrastajilla on.
Mun oma mielipide on että tuon sweetspotilla treenaamisen on mahdollistanut tehomittauksen yleistyminen. Siksi siis nykyään suositumpaa vaikka ihmisen fysiologia ei olekkaan mihinkään muuttunut. Toinen syy voi olla että nykyään kuntoaan optimoi enemmän myös aikarajoitteelliset harrastajat eikä pelkästään huippu-urheilijat tiimeineen.
270/200 kertoo jo omasta mielestä sen, että aerobinen perusta ei ole kunnossa. old school höbinöitä.
270/200 kertoo jo omasta mielestä sen, että aerobinen perusta ei ole kunnossa. old school höbinöitä.
Mitä tuo kertoo? Matalasta ftp:stä? Tuo 200w pk rajahan on vain softan arpoma pk raja, todellisesta minulla ei ole mitään hajua.
old school höbinöitä
No mutta kuuntelen noitakin oikein mielelläni. Softa näyttää laskeneen minulla pk rajan 75% mukaan maksimista.
keskinopeusmies
15.01.2017, 17.14
old school höbinöitä
Turhaa höbinää kestävyyskunnon perusteista.
Sent from my iPad using Tapatalk
keskinopeusmies
15.01.2017, 17.21
No mutta kuuntelen noitakin oikein mielelläni. Softa näyttää laskeneen minulla pk rajan 75% mukaan maksimista.
Vois sanoo että softa on hyvä renki mutta huono isäntä mitä treenaamiseen tulee. Pk rajat saat selville laktaattitestillä ei sen muutoksia mikään softa kerro, muutaman kuukausen treenin perusteella.
Sent from my iPad using Tapatalk
Turhaa höbinää kestävyyskunnon perusteista.
näin on. tän ketjun alku oli hyvä, mutta nyt keskustelu mennyt ihan vikaraiteille. perusteet on ihan muuta kuin viimeiset noin nx100 postausta. mutta jatkakaa, omalta osaltani tässä.
Sent from my iPad using Tapatalk
näin on. tän ketjun alku oli hyvä, mutta nyt keskustelu mennyt ihan vikaraiteille. perusteet on ihan muuta kuin viimeiset noin nx100 postausta. mutta jatkakaa, omalta osaltani tässä.
Sent from my iPad using Tapatalk
No mutta jatketaan vääntämistä fattbiken renkaista.
54 hampainen
15.01.2017, 18.16
Se vasta turhaa vääntämistä onkin. Itsellä yksi hyvä pari käytössä. Niitä ajan loppuun kesät talvet
Huoleton
15.01.2017, 18.36
Minulla näyttäisi loppuvan 270w ftp:llä pk 200w, eli tuo 200-240w olisi sitten se vähän turha alue. Sykkeillähän tätä sweetspottia on aika turha edes lähteä haarukoimaan.
Mitä tarkemmin tarkoitat tällä? Siis mikä kertoo että PK loppuu tuohon ja millä termeillä?
Toisena asiana tuosta välialueen turhuudesta tai vältettävyydestä ei varmaan ole mitään ihan yhteneväistä mielipidettä, mutta on hyviä perusteluja sille miksi sitä ei ainakaan kannata tehdä pelkästään. Esim Friel on kirjoittanut tästä.
http://www.joefrielsblog.com/2010/05/should-you-train-in-zone-3.html
Kun meni taas juupasepäistelyksi, tässä on kevennykseksi vinkki miten treenata siihen tyyliin kun miehet oli puuta ja pyörät terästä, tai jotain: https://www.youtube.com/watch?v=T-U5RqfASes
Ei kannata tehdä harjoittelusta liian hankalaa säätämistä.
Sweet spotista...tota keskialuetta voi ehkä välttää siinä tapauksessa, että aikaa on niin rajoitetusti, ettei ehdi tekemään riittävästi elimistöä riittävästi järkyttääkseen. Ja tosiaan jos ei seuraa missä menee, niin sinne "kivaa kovaa" alueelle saattaa karata vahingossa ja harjoittelu menee yksipuoliseksi. Pikkuisen lisää kuormaa ja aikaa tarvitsee käyttää vähemmän, elimistö saa paremman ärsykkeen ja palautuminenkin saattaa onnistua paremmin.
https://coresites-cdn.factorymedia.com/rcuk/wp-content/uploads/2014/11/sweetspot-training.jpg
Ja nämä treenijututhan ovat ihan parhautta. Kun Shimano vs. Campagnolo vääntöjä ei enää oikein saa aikaan, niin treenijutuista saa helposti lihavan sijaisriidan. Toki voi valittaa, että ollaan offarin puolella kun puhutaan mistään muusta kuin loputtomasta PK:sta, mutta ei olisi ensimmäinen ketju missä parin ensimmäisen viestin jälkeen väritetään reippaasti viivojen yli.
Kun meni taas juupasepäistelyksi, tässä on kevennykseksi vinkki miten treenata siihen tyyliin kun miehet oli puuta ja pyörät terästä, tai jotain
Tuossahan juodaan ihan liikaa. Olen kuullut urheilijoilta joiden aktiiviura on jo päätetty, että silloin tuli kovaa tulosta kun malttoi heikkoinakin hetkinä vain pirskotella vähän vettä käsivarsille. Tarpeellinen imeytyy sitä kautta. Ei vettä ole tarve juoda eikä nestehukka tartu, kun on riittävän kova luu.
Ei kannata tehdä harjoittelusta liian hankalaa säätämistä.
Sweet spotista graafi.
Kerrankin tolkullinen taulukko. Se ominaisuus kehittyy jota harjoitetaan. Jos haluaa kynnystehon kasvavan, kannattaa viettää aikaa kynnyksellä.
Markku Silvenius
15.01.2017, 21.14
Sweet Spot training on periaatteessa Arthur Lydiardin oppeja. Best aerobic pace.
Lydiardin oppejakin on ilmeisesti usein sovellettu sopimaan paremmin omaan mieltymykseen...
Huoleton
15.01.2017, 22.29
Eihän tuo sweet spot-intensiteetti ole sinänsä kaukana myöskään Maffetonen opista jossa mennään about 180-ikä sykeellä. Hyvinkin 20v kaverilla 160 sykkeellä voidaan olla samalla tehoalueella.
Eli ei sinänsä uutta ettei treenata pelkästään tai edes pääasiassa erityisen matalilla tehoilla/sykkeillä. Tuo nimenomainen metodi josta tässä on kyse on kuitenkin erityisesti tehoalue suhteessa FTP:hen ja siihen liittyvä volyymi.
Jos tuo Sweetpot on vielä sama kuin Coccanin alkuperäinen (olikos jotain 90%ftp), niin aikas jännää kun se on vähän alue, jota Polarized painotteisessa vältetään. Monta on siis tapaa edetä, pitää vaan löytää se joka puree itelle.
Vaikka tämä ehkä onkin kestävyysurheilun campa-simpa-vääntöä, palaan tähän vältettävien treenialueiden tematiikkaan. A. Coggan ja Trainerrroadin ohjelmien takana olevat valmentajat edustavat yhtä ja samalla varsin perinteistä valmennusfilosofista suuntausta, jossa perinteet voivat merkitä enemmän kuin tutkimuksellinen evidenssi. Toki hyvä tunnustaa, että ollaan tutkimuksellisenkin tiedon osalta vielä aika epävarmalta pohjalla, koska tämän alan tutkimusten otannat ovat varsin pieniä.
Vältettävä treeni-intensiteetti ei sekään ole aivan yksiulotteinen ilmiö; tarkoitetaanko yksittäistä harjoitusta, harjoitusviikkoa, -vuotta vai koko uraa. On kuitenkin ainakin alustavaa evidenssiä, että Cogganilaisittain intensiteettiä jaotetellen z3 ja osin z4 (siis sis Sweet Spot intensiteetin) ovat alueita, joiden tuottama hyöty ei ole tätä kovemman intensiteetin veroista. Eivät järkytä tarpeeksi homeostaasia, jotta tulisi sopeutumista jota voitaisiin kutsua kunnon kohentumiseksi. Polarisoitunut treeni on sitä, jossa suurin osa harjoittelusta sijoittuu z1 ja z2 alueille ja loput z4 ylärekisteristä ylöspäin (nähdäkseni 100% FTP:stä on jo Seilerin jaottelussa z3 intensiteettiä).
http://www.cerism.it/wordpress/wp-content/uploads/2015/12/Seiler_MSH_november_12_2015.pdf
Hyvä yhteenveto polarsoituneesta, osa dioista ehkä avautuu huonosti ilman selitysosaa tai alkuperäisten artikkelien lukemista.
Tästäkin huolimatta itse painotan omassa harrastamisessa aika paljon Sweet Sportia, koska se on mukavaa ja se on psykologisesti helpompaa vetää kuin inasen kovempaa. Helppous näkyy mulla myös HRV (rMSSD) arvoissa seuraavana aamuna. Sweet spot treeni alentaa keskimäärin arvoa noin 7 yksikköä edellisestä aamusta, kun taas FTP ja sen yli menevien tehojen painottaminen pudottaa 30 yksikköä. Näin siis talvella trainerilla, jolloin aika vähille jää yksittäisessä intensiivisessä treenissä pois palauttavampi ajo. Jos tuon kovan intensiteetin jälkeen ujuttaa tunninkin leppoisaa pk-ajelua, buustaa se ainakin mulla palautumista niin, että on valmiimpi seuraavana päivänä uuteen kovaan treeniin.
Jos tähtäisin kilvanajoon, en ehkä tutkimusevidenssin valossa painottaisi treenissä Sweet spottia. Toki urheilijat on yksilöitä ja valmentaja tekee yhdessä urheilijan kanssa päätökset.
Sent from my iPad using Tapatalk
Tästäkin huolimatta itse painotan omassa harrastamisessa aika paljon Sweet Sportia, koska se on mukavaa ja se on psykologisesti helpompaa vetää kuin inasen kovempaa. Helppous näkyy mulla myös HRV (rMSSD) arvoissa seuraavana aamuna. Sweet spot treeni alentaa keskimäärin arvoa noin 7 yksikköä edellisestä aamusta, kun taas FTP ja sen yli menevien tehojen painottaminen pudottaa 30 yksikköä. Näin siis talvella trainerilla, jolloin aika vähille jää yksittäisessä intensiivisessä treenissä pois palauttavampi ajo. Jos tuon kovan intensiteetin jälkeen ujuttaa tunninkin leppoisaa pk-ajelua, buustaa se ainakin mulla palautumista niin, että on valmiimpi seuraavana päivänä uuteen kovaan treeniin.
Tasan näin se näyttää toimivan minullakin. Lauantain 3x20 jälkeen rMSSD laski vain 6 yksikköä. Jaloissa painoi kuitenkin eilen normaalia enemmän, josta syystä ajoin sunnuntaina kevyemmän ja lyhemmän PK:n. Nyt mittari näyttääkin sitten 10 ja rMSSD nousi lauantaita korkeammalle.
keskinopeusmies
16.01.2017, 10.59
Tasan näin se näyttää toimivan minullakin. Lauantain 3x20 jälkeen rMSSD laski vain 6 yksikköä. Jaloissa painoi kuitenkin eilen normaalia enemmän, josta syystä ajoin sunnuntaina kevyemmän ja lyhemmän PK:n. Nyt mittari näyttääkin sitten 10 ja rMSSD nousi lauantaita korkeammalle.
Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.
Sent from my iPad using Tapatalk
Katsoin aivan äsken softan arvot. Eilen lyhennin ja kevennin treeniä koska väsytti.
En kyllä taas oikein ymmärrä. Ensin paasataan kropan kuuntelun tärkeydestä, sen jälkeen kun niin tehdään, niin moititaan ettei ohjelmaa noudateta orjallisesti.
Ei pitäisi kyllä trolli nickien trolleihin langeta.
Taitaa moni eläkelläinen alkaneen harrastamaan polvien pettämisen jälkeen valmentamista, jonka jälkeen kaikki treenisoftat ovatkin vihollisia ja pois omista muroista.
Hyvää settiä PastilZilta. Lisäisin sen, että kannattaa ottaa huomioon omat srn hetkiset limitterit. Usein treeniohjeet lähtee siitä oletuksesta, että on jo aika kovassa kunnossa ja kyse on vain ohjelman säätämisestä. Itsestä tuntuu että nyt 2-3 vuoden pyöräilyn jälkeen on tilanteessa jossa tuo yläskaala (> 105% FTP) hyödyttää ja viime kesänä sen jälkeen kun tein Trainerroadin hyvin vo2max -painotteista, max 5 minuutin rynnistykset meni paremmin, mutta vaikutuksia peruslenkkivauhtiin ei käytännössä ollut.
Taidan tehdä aika Sweet spot ja threshold-painotteista tänä vuonna ja lypsän sitä lehmää kunnes kunnon kasvu tyssää. Jostain lukasin että jos FTP on alle 4W/kg, se on toimivin tehoalue ja omalla kohdalla tuntuu pitävän paikkansa. Siihen mukaan sitten niin paljon PK:ta kuin suinkin, olen huomannut hyötyväni paljon volyymistäkin.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
En kyllä taas oikein ymmärrä. Ensin paasataan kropan kuuntelun tärkeydestä, sen jälkeen kun niin tehdään, niin moititaan ettei ohjelmaa noudateta orjallisesti.
Omasta mielestäni teit juuri oikein kun hienosäädit harjoitusta kevyemmäksi oman KROPAN tuntemuksien perusteella, et esim. vaan fiiliksen tai käppyröiden. Itse ajattelen niin että ennemmin kevyt palauttava tjsp. rehdisti pk-alueella kuin semi-rasittavaa.
Mistä syystä olenkin nyt yrittänyt pitää kevyet lenkit kevyinä ja kovat kovin, kehittymisen kannalta. Omalla kohdalla ainakin huomannut miten jalan tuntuma "turtuu" pikkuhiljaa kun ajelee semikovaa pidempään. Yleisfiilis ja kintut voi yön levon jälkeen äkkiseltään tuntua ihan hyvältä, mutta palautuminen saattaakin välillä vaatia toisenkin huili/kevyemmän päivän että se kunnolla lähtee käyntiin.
Vaikuttaa siltä että liikaa katotaan exceliä ja numeroita ja sen perusteella tehdään päätöksiä treenin suhteen siinä hetkessä +- 2pvä. Tätä samas ilmiötä näkee myös liikemaailmassa kun kaikki päätöset tehdään kylmästi sen mukaan mitä taulukot näyttää. Osaamista ja näkemystä ei ole pitkässä juoksussa.
Toisaalta näyttäisi siltä, että numeroiden katsominen ja treeniä koskeva välitön päätöksenteko johtaa parempaan tulokseen kuin valmis ohjelma, joka perustuu toki osaamiseen ja näkemykseen.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26909534 (Lähde löytyy myös eripainoksena Ville Vesterisen väitöskirjan liiteistä)
Valmennuksen osalta uusi tieto haastaa perinteet. Näkemys ja osaaminen sekä etenkin näiden soveltaminen käytäntöön ei ole enää samaa kuin esim. minun nuoruudessani. Silloin oli paljon valmentajia, joilla oli "pitkässä juoksussa" hankittua näkemystä, jota sitten sovellettiin lähes orjallisesti urheilijan taipumuksista ja fysiologista vasteista riippumatta. Silloin riitti, kun oli perehtynyt valmennusmetodiin. Vasta vamma tai sairaus pakotti pysähtymään.
Nyt valmentajan asiantuntijuus lähtee hyvin pitkälle yksilöön soveltamisesta, joita ilmiöitä on sekä lyhyellä että pitkällä syklillä: tavoitteet, vahvuudet+heikkoudet, rersurssit, runkosuunnitelma, soveltaminen, seuranta, muutokset. Asiantuntijuus on muuttunut vaativammaksi ja haasteellisemmaksi ja korostaa oikeastaan niitä samoja elementtejä, mitä silloin aikoinaankin oli valmentaja-persoonilla: kykyä kuunnella urheilijaa ja rohkeutta tehdä muutoksia, jos joku asia ei toimi. Yksityiskohdista on tullut tärkeämpiä, koska menestymisen todennäköisyys punnitaan niiden huomioimisella. Jopa doping-kulttuurin mureneminen korostaa yksityiskohtien merkitystä. Ennen ei ollut niin väliä palautuuko vai ei, koska sitä pystyi tarvittaessa laittomilla keinoilla buustaamaan tai korjaamaan jo syntyneitä vahinkoja. Mulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kaipuuta näihin vanhoihin hyviin aikoihin.
Mittarit ja Excelit ovat tuoneet sekä valmentajalle että itseään valmentavalle urheilijalle / kuntoilijalle uusia mahdollisuuksia. Yhtäläistä on kuitenkin se, että mittarit toimivat kuvailevina tekijöinä, jotka eivät määrää tai määritä sitä, mitä tehdään (descriptive vs prescriptive). Samalla vaaditaan siis kykyä tehdä päivittäisestä tilasta johtopäätöksiä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Päätöksen tekee kuitenkin urheilija tai valmentaja+urheilija.
Eli mun mielestä on ihan hyvä, että katsotaan [liikaa] exceliä ja numeroita jasen perusteella tehdään päätöksiä treenien suhteen siinä hetkessä.
Miten olette mitanneet tuota FTP:tä? https://stagescycling.com/us/news/how-to-ftp-test/ tässä ainakin ideana vaan 20min max tehoa ja siitä keskiarvoteho, joka kerrotaan 0.95:llä ja näin saadaan ftp. Onko tämä se yleisin tapa vai joku toinen metodi?
"the seven deadly sins....
...er, ways of determining your functional threshold power (roughly in order of increasing certainty):
1) from inspection of a ride file.
2) from power distribution profile from multiple rides.
3) from blood lactate measurements (better or worse, depending on how it is done).
4) based on normalized power from a hard ~1 h race.
5) using critical power testing and analysis.
6) from the power that you can routinely generate during long intervals done in training.
7) from the average power during a ~1 h tt (the best predictor of performance is performance itself).
note the key words "hard", "routinely", and "average" in methods 4, 6 and 7..."
Näillä kun menee, niin saa FTP arvion melko kohdalleen.
Miten olette mitanneet tuota FTP:tä? https://stagescycling.com/us/news/how-to-ftp-test/ tässä ainakin ideana vaan 20min max tehoa ja siitä keskiarvoteho, joka kerrotaan 0.95:llä ja näin saadaan ftp. Onko tämä se yleisin tapa vai joku toinen metodi?
Kyllä, tuo on varsin yleinen tapa. Onko se aivan absoluuttisen oikea on toinen juttu, mutta ainakin ollaan oikeassa mittakaavassa. Tärkeintä lienee että keskenään vertaillaan samalla tavalla mitattuja arvoja (esim 20 minuutin testejä keskenään vs kisawatteja keskenään).
Vähän jää sivulauseeseen tuo "merkittävä lämmittely" tuossa Stagesin kuvauksessa. Alunperin 20min testi on suunniteltu kuvaavaksi siten, että ennen testivetoa ajetaan esim. 5min siivu tavoitetehon yläpuolella siten leikaten kärkeä pois anaerobisesta suorituskyvystä, joka ei tunnin suorituksessa riittäisi kuitenkaan. Kunnollinen lämmittely on useisiin valmiisiin testiprokolliin sisäleivottuna, mutta silloin se tietysti jää pois jos runttaa vaan kylmiltään 20min.
Empiirisesti testattuna en ole saanut tunnin aika-ajossa ikinä samoja watteja kuin 20 min ftp testissä. Jos ajaa 2x20min ja laskee niistä keskiwateista kertoimella 0,95 niin ollaan lähempänä totuutta
Sent from my iPhone using Tapatalk
Kaikille ei sovi sama testiprotokolla samalla tavalla. Esimerkiksi, jos mina teen 5 min + 20 min testin ja haarukoin keskiwateista FTP:n 0,95 kertoimella, niin saan tulokseksi tehon, jolla mennaan pitkalle toista tuntia, eli talla tulee todennakoisesti liian matala arvio.
noniinno
17.01.2017, 17.25
^ Aika harvinaista noin päin..lienet hitaasti lämpiävää sorttia. Sitä 5 min. vetoa ei ole tarkoitus ottaa mukaan laskentaan, mutta tässä tapauksessa ei taida silläkään olla väliä.
keskinopeusmies
18.01.2017, 01.13
^ Aika harvinaista noin päin..lienet hitaasti lämpiävää sorttia. Sitä 5 min. vetoa ei ole tarkoitus ottaa mukaan laskentaan, mutta tässä tapauksessa ei taida silläkään olla väliä.
hitaasti lämpenee ja hitaasti jäähtyy..
Sent from my iPad using Tapatalk
Markku Silvenius
18.01.2017, 09.37
Tuo viiden minuutin whatever on mitä on siinä 20 min testin edellä.. Lähinnä tässä taas se periaate että pitää siinä omassa testiformaatissaan saman kaavan mielellään useamman vuoden kerrallaan niin saa jotain vertailukelpoista.
Ensinhän puhuttiin että viiden minuutin tasotesti siihen 20 tason edelle. Sitten puhuttiin että 5 min maksimiveto siihen edelle (106-120% FTP) jne jne. Nämäkin kaksi 'melko erilaiset'.
Jos tekee irrallisen 20 min enkan niin se tietty on mitä on, mutta jos tekee 20-30-60sen määrittääkseen harjoitustasot niin sen on parasta olla paras tasavauhtinen koska muuten ampuu vain itseään jalkaan ja siitä näkökulmasta mitään esivitosta ei tarvita.
Jos tekee 5 tasotestin niin pitääkö siihen alle tehdä 1 min 'täysiiiiii' ettei ole 'liikaa' anaerobista komponenttia maksimaalisen aerobisen tehon kartoituksessa? :D
Sain FTP-testissä sisätrainerilla samat watit kuin aiemmin, mutta syke oli korkeammalla ja Trainerroad ehdotti FTP-sykkeen alentamista muutamalla täpällä. Kannattaako kellaritestien sykkeiden mukaan lähteä FTP-sykkeitä muuttamaan?
Sain FTP-testissä sisätrainerilla samat watit kuin aiemmin, mutta syke oli korkeammalla ja Trainerroad ehdotti FTP-sykkeen alentamista muutamalla täpällä. Kannattaako kellaritestien sykkeiden mukaan lähteä FTP-sykkeitä muuttamaan?
Lyhyt vastaus: ei
Pidempi vastaus: Trainerroadin kehittäjät sanovat että se luku on merkityksetön ja poistavat sen todennäköisesti jossain vaiheessa koska ihmiset (ei syyttä) olettaa että se on hyödyllinen. Vissiin laittoivat sen siihen ensimmäisessä versiossa koska miksei ja on jäänyt siihen. Itsellä luku voi vaihdella melkein 10 testistä testiin eikä sitä käytetä harjoituksissa.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Huoleton
19.01.2017, 12.56
Ei kannata.
Trainerroadin LTHR-syke on 0.95x vedon aikanen syke eli siis vaan jonkinlainen arvio joka saadaan sivutuotteena tehotestistä.
Tulokseen vaikuttaa esim se kuinka nopeasti sillä kertaa syke sattui nouseemaan.
Tietty jos ainoa edellinen arvio on samasta testistä niin ei se edellinenkään arvio ole sen parempi.
Jos on vaikka laktaattitestistä saatu lukema niin ei kannata trainerroadin testin mukaan sitä lähteä muuttamaan.
Jos on vaikka laktaattitestistä saatu lukema niin ei kannata trainerroadin testin mukaan sitä lähteä muuttamaan.
Tällaisessa testissä saatu sykelukema on vertailukelpoinen vastaaviin tilanteisiin - varauksin. Itselläni suoran hapenottokyvyn testeissä idenfifioiutu syke @ anarobinen kynnys / laktaattikynnys on pysynyt samana sykkeiden osalta (165-167 bpm) 80-luvun lopusta tähän päivään. Toisaalta valmistautuminen testeihin on pysynyt esim. kahvin osalta pysynyt aika samana.
Keskisyke taas FTP-testissä tai maksimaalisessa tunnin vedossa on sitten ollut taas ihan mitä sattuu. Taustaksi omia kokemuksia. Löysin hyvän pätkän vuodelta 2010, jossa on kahden ja puolen viikon sisällä on sisällä tasalämpöisessä tilassa samalla trainerilla suurin piirtein samaan kellonaikaan samanlaisen vireys- ja ravitsemustilassa suoritetut FTP-testi, 60 minuutin maksmiveto, 30 minuutin maksimiveto ja 2*20 min treeni, joka vapaaseen kenttään kirjoitetun huomion perusteella on aika lailla maksimisuoritus. Tässä kuitenkin vähän heikentää vertailua ehkä se, että jälkimmäisessä vedossa viimeiset 4 minuuttia on otettua aika all-out.
Maksimiefortti 60 minuuttia noin viikko 20 minuutin testin (sis sen 5 minuutin vedon alkuun) jälkeen tuotti keskitehoksi 88% 20 min keskitehosta. Sen jälkeen samalla viikolla 2*20 min verrattuna tunnin veto jo 94 %. Samoihin aikoihin löytyy 30 minuutin maksimiveto ilman mitän 5 minuutin alkuvetoa ja se osuu samoihin testissä tehtyyn 20 minuutin keskitehoon. Sykkeiden osalta nämä kahden ja puolen viikon aikaikkunan aikana tehdyt suoritukset (intervalleissa; 2*20 min osalta yhteensä eli 40 minuutin keskisyke) tuottivat keskiarvot väliltä 161 - 179. Korkein arvo saavutettiin "formaalissa" FTP-testissä.
Huoleton
19.01.2017, 17.34
Aika yleisesti ollaan sitä mieltä ettei anakynnyssyke juuri muutu. Itse olen kerran käynyt laktaattitestissä ja sieltä sanottiin 166. Se oli kyllä juoksumatolla jos sillä on merkitystä.
Vertailin myös noihin 20min testilukemiin joita nyt löyty 3: 171, 174 ja 167. Noista x0.95 antaa 162, 165 ja 158. Viimenen oli kyllä ilman sitä 5min tyhjennystä mutta muuten hyvin lämmitelty.
Niinkun Teltta jo totesikin niin aika turhalta luvulta vaikuttaa.
Sellanen tuli kyllä samalla huomattua että tossa viimesessä testissä tuo 166 ylitettiin puolessa välissä vetoa. Eli jos sykkeen perusteella olisi kohtuuhankalaa koittaa mennä anakynnyksellä kun tässäkin sai vetää 10min yli kynnyksen ennenkun edes kynnyslukema saavutettiin.
Vertailun vuoksi mulla laktaattitestillä kynnys 169, joskus TR ehdottanut alle 160 20 minsan testin perusteella. Ei ole koskaan tainnut olla yli 165.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Vertailun vuoksi mulla laktaattitestillä kynnys 169, joskus TR ehdottanut alle 160 20 minsan testin perusteella. Ei ole koskaan tainnut olla yli 165.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Menemättä liikaa anaerobisen kynnyksen määritelmään, Trainerroad varmaan yrittää haarukoida "turvallisen" sykkeen jonka ylläpitämällä saisi ajettua tasaisen tunnin. Repivän kisavauhtisen tunnin keskisyke voi tietysti olla selvästi anakynnyksenkin ylikin, jos sattuu kylmä kyyti.
Minulle Trainerroadin 20 min testi arpoi lthr:ksi 164. Olen ajanut ulkona 3 tuntia 163 keskisykkeellä parikin kertaa viime kesänä. Yli 160 keskisykkeellä ajettuja pitkiä lenkkejä on useita. Pari vuotta sitten juoksin puolimaratonin 169 keskisykkeellä. Maksimi pyöräilyssä on noin 189.
Siinä, miten kovalta mikäkin syketaso tuntuu ulkona ja sisällä polkiessa on ainakin minun kohdalla melkoinen ero. Esim. 150 keskisykkeellä poljettu harjoitus sisällä tuntuu jo kovalta oli se sitten tasaista menoa tai intervalleja. Ulkona ajaessa tuo sen sijaan on vielä aikalailla mukavuusalueella.
Aika yleisesti ollaan sitä mieltä ettei anakynnyssyke juuri muutu.
Olen käynyt suorassa laktaattitestissä parinkymmen vuoden aikana lukuisia kertoja (testikaniinina peruskuolevaisen roolissa verrokkiosastolla). Kuntotasoni on vaihdellut umpisurkeasta, semihyvään. Kynnyssykkeissä ei ole koskaan ollut juurikaan heittoa. Vauhdit ovat muuttuneet senkin edestä. Ikäkään ei ole kynnyksiin minun kohdallani vaikuttanut.
Mä olen käynyt muutaman kerran laktaattitestissä parin vuoden aikana. Lähtötaso oli huono ja mulla on kynnyswatit ja kynnyssykkeet nousseet koko ajan. Kohta aletaan olla anasykkeen kanssa sillä tasolla ettei se enää juuri nouse kun alkaa tulla maksimi liian lähelle. Eli tasokin vaikuttanee siihen mikä nousee/laskee, watit vaiko watit ja syke.
Kiitos kommenteista. Pidän vanhan laktaattitestillä saadun kynnyssykkeen kunnes toisin vastaavalla testillä todistetaan. Vaikka testi täyttääkin vuoden ennen kesää.
Markku Silvenius
26.01.2017, 23.21
Mielenkiintoinen tämäkin vai oliko jo tuolla aiemmin linkattuna:
http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fphys.2016.00642/full
Nyt on tuo FTP testi poljettu ekan kerran, 20min keskitehoksi tuli 259W, eli ilmeisestikkin FTP on 245W. Mites tästä nyt lähdetään kehittämään eteenpäin :rolleyes: ja voiko tästä nyt päätellä jotain?
Perinteisesti jaat FTP:n painollasi ja vertailet tähän taulukkoon (http://d4nuk0dd6nrma.cloudfront.net/wp-content/uploads/2009/07/powerprofiling.jpg). Sitten tunnet jotain tunteita.
Perinteisesti jaat FTP:n painollasi ja vertailet tähän taulukkoon (http://d4nuk0dd6nrma.cloudfront.net/wp-content/uploads/2009/07/powerprofiling.jpg). Sitten tunnet jotain tunteita.
Onko jossain joku selitys, mitä nuo eri "luokat" tarkoittaa? (cat 1,2,3,4,5)
Ainakaan ne eivät päde Suomen kategorioihin.
Onko jossain joku selitys, mitä nuo eri "luokat" tarkoittaa? (cat 1,2,3,4,5)
Villinä veikkauksena arvaisin että ne täsmää ainakin yhdysvaltalaiseen ja mahdollisesti myös brittiläiseen kilpaluokkajärjestelmään. Kansallisten lajiliittojen sivuilta löytynee selvennys tai sekaannus.
Suomen kilpaluokkiin vertaisin erittäin karkeasti siten, että taulukon 1 = puoliammattilaiset ulkomailla, 2-3 = Elite, 3-4 = 2. luokka ja 4-5 = 3. luokka.
Omalla kokemuksella sanoisin, että Suomen Elite osuu ennemminkin cat1 ja cat2 paikkeille. Perustan tämän siihen, että tuppaan kisakaudella olemaan noin 5.3w/kg ja ylämäessä porukan kärkipäätä.
Sitten on tietysti he kuten Sasu (noin 6w/kg), joiden kuuluisi ajaa (puoli)ammattilaisina ulkomailla ja ovat selkeästi vielä ylempänä.
keskinopeusmies
01.02.2017, 17.50
Omalla kokemuksella sanoisin, että Suomen Elite osuu ennemminkin cat1 ja cat2 paikkeille. Perustan tämän siihen, että tuppaan kisakaudella olemaan noin 5.3w/kg ja ylämäessä porukan kärkipäätä.
Sitten on tietysti he kuten Sasu (noin 6w/kg), joiden kuuluisi ajaa (puoli)ammattilaisina ulkomailla ja ovat selkeästi vielä ylempänä.
Äijät on selvästi treenaillu "sweet potissa" ku tuollaisia lukemia pystyy esittään [emoji106]toki tänne voi postailla ed niitä kestävyysurheilun perusteet juttuja, perässä tullaan.
Sent from my iPad using Tapatalk
Ei noita power profiling kategorioita voi lukea kuin piru raamattua. Mutta voi olla, etta Suomen eliten karki osuu varmaan jonnekin Cat 3 ylapuolelle ja Suomen eliten jonon jatkeet jonnekin Cat 3 puolelle.
6 w/kg pitaisi kylla piisata aika pirun pitkalle proffaympyroissakin.
keskinopeusmies
01.02.2017, 19.16
Ei noita power profiling kategorioita voi lukea kuin piru raamattua. Mutta voi olla, etta Suomen eliten karki osuu varmaan jonnekin Cat 3 ylapuolelle ja Suomen eliten jonon jatkeet jonnekin Cat 3 puolelle.
6 w/kg pitaisi kylla piisata aika pirun pitkalle proffaympyroissakin.
Riippuu tietysti kuinka kauan pystyy tuollaista tehoa ylläpitämään..
Hiihtäjät ja hemohessaajat ovat sitten omalukunsa..
Sent from my iPad using Tapatalk
Vaikea uskoa että Sasulla olisi 6w/kg tunnin kynnysteho. Sillä oltaisiin jo protallissa sopimus kourassa. 5,6-5,7 varmaankin lähempänä mitä noita treenejä stravasta vilkuillut.
Sent from my iPhone using Tapatalk
6 w/kg pitaisi kylla piisata aika pirun pitkalle proffaympyroissakin.
Noita proffien labratuloksia on aika vähän saatavilla, mutta tuossa on yksi.
http://www.cyclingweekly.co.uk/news/latest-news/chris-froome-described-as-close-to-human-peak-after-physiological-data-release-202644
Kuvittelin puheena olleen FTP tehon. Mun kirjoissa >5w/kg FTP teho tai ehka joillain tosi kevyilla kuskeilla pitaa olla lahemmas 5,5w/kg. Mina en ole ollut koskaan lahellakaan 5 w/kg tasoa, eli ehka se vaan kumitossusta vaikuttaa kovalta ja oikeille kuskeille toi ei ole yhtaan mitaan.
kolistelija
01.02.2017, 20.35
Ei 6W/kg vielä proffaympyröissä mikään maaginen luku ole, ainakaan mäkimiehillä. Tässä ehkä nyt mietitään kisasuorituskykyä jossain grand tourin mäkiviikon maalimäessä?
Eiköhän Suomessa pyöri kisoissa aika paljonkin 5W/kg porukkaa, mutta siitä ylöspäin harvenee äkkiä. Itselläni on vielä ihan testitestissä puhkaisematta tuo raja, mut desimaaleja puuttui parhaimmassa tuloksessa 0,06... :D
Ilmankos mulla ei pyora koskaan liikkunutkaan. Liikaa painoa ja liian vahan watteja on huono yhdistelma pyorailijalle. Kun 20 minuutin tehot ovat vahemman kuin toisen kuskin FTP, niin on ihan sama miten kovasti on paattanyt antaa kaikkensa, noutajaa tulee ennemmin tai myohemmin, yleensa ennemmin.
Luulisin kuitenkin 6w/kg olevan melko maaginen luku jos Froomen teho on 6,2w/kg.
Ja tasaisella se paino ei ole niin justiinsa, jos vastapainona on enemmän tehoa vaikka w/kg kärsisi. Froome on aika kukkakeppi pyöräilijäksikin ja paras ominaisuus taitaa olla palautumiskyky jota tarvitaan Grand toureilla.
Kevätklassikoissa tasaisella ja tuulisessa pärjää vähän erityyppiset pyöräilijät, joilla ei ehkä ole ihan yhtä kova w/kg, mutta ehkä saattaa olla parempi w/ilmanvastus.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Jos tuon Froome-jutun oikein ymmärrän, niin FTP on alle 6:n. Siinä puhutaan 20 min. Tehosta 6,2 per kilo. Siitä kun nappaa 5 % pois, niin FTP jää kuuden alle.
Ja tasaisella se paino ei ole niin justiinsa, jos vastapainona on enemmän tehoa vaikka w/kg kärsisi. Froome on aika kukkakeppi pyöräilijäksikin ja paras ominaisuus taitaa olla palautumiskyky jota tarvitaan Grand toureilla.
Kevätklassikoissa tasaisella ja tuulisessa pärjää vähän erityyppiset pyöräilijät, joilla ei ehkä ole ihan yhtä kova w/kg, mutta ehkä saattaa olla parempi w/ilmanvastus.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Et oo tainnu paljon kattoo noita Froomen kisoja?
Kuinka paljon sillä tehopainosuhteella on väliä Suomessa kun nousumetrejä ei tule nimeksikään? Eikö vain raaka teho toimi paremmin tasaisella
Jos tuon Froome-jutun oikein ymmärrän, niin FTP on alle 6:n. Siinä puhutaan 20 min. Tehosta 6,2 per kilo. Siitä kun nappaa 5 % pois, niin FTP jää kuuden alle.
Niiden testien ja artikkelien tarkoituksena lieni osaltaan halventaa Froomen suorituskyvyn aiheuttamia epailyksia. Taisivat myos sanoa, etta 6 watilla menee yli 40 minuuttia...Wanha wiisaushan on, etta 6,7 w/kg voittaa Tourin.
Suomessa ei tosiaan ole ihan hirveasti makea missa w/kg paasisi jyllaamaan, mutta vaittaisin w/kg ja w/CdA tuppaavan korreloimaan ainakin isommilla otoksilla.
Jos tehoharjoittelu lipsuu offarin puolelle, niin tama on kylla jo selkeasti siella propellihattualueella.
...Wanha wiisaushan on, etta 6,7 w/kg voittaa Tourin.
Lancen dokkarista bongasin tämän.
Eli froomen testissä ei välttämättä haluttu näyttää mitään älyttömiä w/kg tuloksia vaan todistaa huimaa hapenottokykyä?
6.0w/kg saattaa riittää näinä päivinä jos on pihviä vähän enemmän kuin 6+w/kg kaverilla, ja reitillä ajetaan tempoa riittävästi. Mutta varmasti 6w/kg kaiffarit saa kunnollista korvausta lenkkeilystä. http://www.chronoswatts.com/cyclistes/1/ http://www.chronoswatts.com/cyclistes/13/NairoQuintana
Markku Silvenius
02.02.2017, 10.52
FTP on vähän eri juttu myöskin irrallisena testinä 'optimiolosuhteissa' harjoituskaudella, ehkä muutaman kevyen päivän jälkeen tempaista. Kuin vaikkapa pitkän päiväkisan loppupuolen tuotoksena. Tai etappikisan..suomalaisen jopa kolmipäiväisen. Tai viikon UCI-kalenterikisan loppupuolella. Tai suojeltuna ajajana. Tai apuajajana missatun hatkan kiinniajajana jne jne.
Ainakin muutamia talleja proffissa jotka tekevät kynnysten testaamista MLSS-periaatteella tyyliin 10 min/taso aika isoilla portailla jolloin saadaan realistinen kuva siitä mitä suorituskyky saattaisi olla siellä 200-250 km siivun lopuilla. Toiminnallisen kynnyksen määritelmä siis periaatteessa samanlaista, mutta käytännön tasolla..
Ja kokonaisuuttahan se kuitenkin vaatii riippuen roolituksesta ja vahvuuksilleen ajamisesta. Voi olla hyvä FTP, mutta ne 40-50-60-70 anaerobista nyppäisyä kisan aikana saattaa hajoittaa paletin ellei sitä puolta löydy. Kanaa kynitään omasta aloitteesta tai toisten aloitteesta monella tapaa. Tässä iso ero täysin amatöörien harrastepyöräilijöiden, organisoidun joukkueamatööripyöräilyn ja puhtaan ammattipyöräilyn välillä; toisessa ääripäässä kaikki ampuu lonkalta tuhlaillen moneen suuntaan ja toisessa mennään hötkyilemättä esikunnan ohjauksessa kenttäjohdon komennuksessa. Täysin eri planeetat.
Okei 6w/kg oli Sasulle liikaa, vaikka 12min Wattbike menikin 460w. Hattuvakiolla muista treeneistä bongattu FTP olisi noin 400w, joka tietääkseni 72kg painolla tekee 5.55w/kg.
OJ nyt oikeasti, mille perustat tämän?
Mutta voi olla, etta Suomen eliten karki osuu varmaan jonnekin Cat 3 ylapuolelle
Kyllä se kärki on siellä powerprofiling.jpg:n "Cat1" yläpäässä ja "Domestic pro" alapäässä, kun puhutaan FTP/kg.
Enpä ole ihan varma miten tota taulukkoa luurasin. Eli 400 wattia 70-75 kiloisella kuskilla osuu just sinne cat 1 yläpäähän tai pron alapäähän. Ja niitä 400 watin kuskeja on kuulema useampia Suomen elitessä.
FTP taitaa määritelmällisesti perustua sille parhaalle tulokselle ja ne kisojen loppuratkaisujen tehot ovat asia erikseen.
Niin missään ei ole sanottu, että FTP-testi pitää tehdä viiden tunnin kilpailun päätteeksi.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.