Näytä tavallinen näkymä : Kestävyysurheilun perusteet
Sivut :
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
[
14]
15
16
17
Tuohan on ainoa syy nostaa aerokynnystä. Alempi kynnys pitää saada niin ylös, ettei lökäpöksyt tule ohi edes pk-lenkeillä :)
No tämä. Ja jos kovasti ahistaa niin kannattaa alkaa speksata TT-pyörää. Ei paljoa porukaa tule ohi kun kevyet PK-lenkit menee mukavasti yli 35km/h keskareilla
Pitäs olla ajopaita tai liivi, missä lukee selässä isolla, ”PK lenkillä, saa ohittaa...”. itselle ja muille pyöräilijöille viesti et muut menee menojaan nyt keskitytään vaan omaan suoritukseen. Työmatkatemmossa ei PK liiviläisestä saa pisteen pistettä ;)
Tollasta mäkin välillä kaipaisin. Mun PK-lenkillä on monesti peesiin iskenyt puuskuttaja roikkuu (cyclolla lenkillä) ja oon monesti jarruttanut ja pakottanut menemään ohi, mutta sit kohta taas omaa vauhtia ajaen kaveri tulee selkäedellä vastaan. Mä ymmärrän kuntotapahtumissa tapahtuvan peesaamisen, mutta minkä helvetin takia pitää tulla täysin tuntemattoman takarenkaaseen roikkumaan?
Mua itseäni ei kiinnosta keskinopeus yhtään ja treenilenkeillä katson vain sykettä, watteja ja aikaa. Mun treenimäärät on aikaan sidonnaisia, eikä matkaan sidonnaisia. Sanotaan nyt sen verran, että cyclolla PK:ta ajaessani keskinopeus on noin 30km/h ja nappularenkaat alla. Mä tykkään treenata yksin ja jos haluisin ajaa porukassa, niin kavereita löytyy. Ja jos haluaa ajaa porukassa kovaa, niin katso tuolta seuraa: https://www.fillarifoorumi.fi/forum/forumdisplay.php?62-Yhteislenkit-ja-ajoporukat
Hiihtoniilo
13.05.2021, 22.58
On täällä kyllä melko huikeeta porukkaa....
Yks vetelee PK-lenkit "mukavasti" 35 km/h keskarilla ja toinen cyclolla ja nappularenkailla kolmenkympin keskivauhtia?
En viitsi edes kysyä mikä mahtaa olla herrojen keskivauhti kun esimerkiksi puoli tuntia oikein isoa kovaa tuupataan....
Itellä pidemmät pk- lenkit menee (ihan oikealla maantiepyörällä) 24-25 km/h ja lyhyemmät 26-27 km/h noin suunnilleen. Maastot joissa ajan ovat tosin aika mäkisiä. Ja mä oonkin hiihtohousu....
juntikka
13.05.2021, 23.26
Minkähänlaisista vauhdeista/tehoista/sykkeistä tässä puhutaan.
Kestävyysurheilun perusteista....
. Ja mä oonkin hiihtohousu....
Niin se vähän menee. Fillarikunto vaatii fillarointia. Mun mielestä on oikeinkin sopivaa, että fillarifoorumilla on myös pyöräilijöitä mukana.
Tuo puolen tunnin temponopeus vaihtelee varmaan maantiepyörällä 39-45 välillä. Reittihän tuon nopeuden tekee.
tempokisu
14.05.2021, 04.57
^ on täällä hitaastikin lenkkeileviä :D minä. Yleensä käy niin että mitä pidempi lenkki, sitä isompi keskarikin, koska näköjään lähti kulkemaan hyvin joten ajaa pitempään ja/tai siinä on sitten aikaa nostaa keskaria. Lyhyt lenkki - eli en ole päässyt edes varsinaisesti maantielle - niin hitaastihan se menee. Lähtökohtana on 20km/h, varaudun siihen. 25km/h on jo kova keskari, maantiepyörällä siis.
Tosin en seuraile keskinopeuttani, ajan vaan kilometrejä. Aikoinaan lenkeistäkin tuli stressitekijä kun "piti" saada tietty keskari tai ainakin sitä yritti. Ja on ne lenkit edelleen hieman stressaavia; miten ehtii ennen töitä ajaa, toivottavasti ei tule rengasrikkoa, talvella miten pääsee etenemään...ja lähteminen on aina vaikeeta mutta onneksi kotiin tulo palkitsee.
Kahdenkympin tempoennätykseni on 27.10 ( Porintiellä, ja aina ajellessani Nakkilaan kyseinen tempopätkä tuo mieleen hyviä muistoja) ja viidenkympin 1.18 ( Huutijärven tempon mäkinen tie ), kympin tempo on mennyt joskus alle 14minuuttia ( viikkotempo, ja otolliset olosuhteet ).
Teidän keskinopeutenne on mun maksimi jossain alamäessä myötätuuleen nykyisin :D
13,5 kg gravelilla pk lenkit 24-25 km/h luokkaa ja optimiolosuhteissa voi joku 40 km peruslenkki ( mennään jo pk:n ulkopuolelle) mennä 28 km/h keskarilla. Kolmenkympin keskari alkaa jo sitten ollakin aika tiukassa, työmatkalla joskus tuulettomalla kelillä (13,5 km) onnistuu, mutta on jo aika puhaltelua. Itselläni kohtalainen alentuma keuhkoissa, niin tuohon nähden olen ihan tyytyväinen ja tämä on myös osasyy miksi fillarointia tulee tehtyä.
Teininä joskus ysärillä kympin tempo aavistuksen alle 16 minuuttia, nyt tuosta saanee enää haaveilla.
On täällä kyllä melko huikeeta porukkaa....
Yks vetelee PK-lenkit "mukavasti" 35 km/h keskarilla ja toinen cyclolla ja nappularenkailla kolmenkympin keskivauhtia?
En viitsi edes kysyä mikä mahtaa olla herrojen keskivauhti kun esimerkiksi puoli tuntia oikein isoa kovaa tuupataan....
Itellä pidemmät pk- lenkit menee (ihan oikealla maantiepyörällä) 24-25 km/h ja lyhyemmät 26-27 km/h noin suunnilleen. Maastot joissa ajan ovat tosin aika mäkisiä. Ja mä oonkin hiihtohousu....
No tuo 35km/h PK lenkki oli enemmänkin kieliposkella heitetty heitto ja pointtina lähinnä, että miten paljon kalusto (ja toki reitti) vaikuttaa vauhteihin.
Katsoin tuosta kuitenkin tarkistukseksi yhden reilun satkun PK-lenkin TT-pyörällä ja keskari 36.8km/h keskitehon ollessa PK:n alarajalla 210wattia.
Hiihtoniilo
14.05.2021, 08.28
"Niin se vähän menee. Fillarikunto vaatii fillarointia. Mun mielestä on oikeinkin sopivaa, että fillarifoorumilla on myös pyöräilijöitä mukana"
Joo en tosiaan ole koskaan itseäni pyöräilijänä pitänyt. Mutta ihan referenssinä on sanottava, että onpa siitäkin sivulajista kumminkin tullut sm-mitali.
Riippuu taas kerran jonkin verran siitä mitä haetaan, toinen hakee kisavirettä ja toisen tavoitteena on olla voittamaton pk-lenkkien ajaja. Mutta kestävyysurheilun perusteista puhuttaessa pk- (=aerk) vauhti on aika huono kunnon (ainakin kisakunnon) mittari. Kova pk vauhti ei tarkoita automaattisesti kovaa anakynnyksen vauhtia.
Pyöräilyn erityispiirteistä en tosiaan välttämättä niin hirveästi ymmärrä. Mutta yleisesti ottaen kestävyyslajeissa laajimman harjoitusvauhtiskaalan omaavat urheilijat jostain kumman syystä pärjäävät parhaiten kisoissa.
tempokisu
14.05.2021, 08.35
Äh, olen mä kympillä reippaammin ajanu, se oli etten ihan saanu 12-alkuista aikaa, 13 ja joku sadasosan pirulainen :D
Pitäs olla ajopaita tai liivi, missä lukee selässä isolla, ”PK lenkillä, saa ohittaa...”. itselle ja muille pyöräilijöille viesti et muut menee menojaan nyt keskitytään vaan omaan suoritukseen. Työmatkatemmossa ei PK liiviläisestä saa pisteen pistettä ;)
Kuuluu kyllä TMT-säikeeseen, muttei TMT:ssä mitään pisteitä saa.
"Niin se vähän menee. Fillarikunto vaatii fillarointia. Mun mielestä on oikeinkin sopivaa, että fillarifoorumilla on myös pyöräilijöitä mukana"
Joo en tosiaan ole koskaan itseäni pyöräilijänä pitänyt. Mutta ihan referenssinä on sanottava, että onpa siitäkin sivulajista kumminkin tullut sm-mitali.
Riippuu taas kerran jonkin verran siitä mitä haetaan, toinen hakee kisavirettä ja toisen tavoitteena on olla voittamaton pk-lenkkien ajaja. Mutta kestävyysurheilun perusteista puhuttaessa pk- (=aerk) vauhti on aika huono kunnon (ainakin kisakunnon) mittari. Kova pk vauhti ei tarkoita automaattisesti kovaa anakynnyksen vauhtia.
Pyöräilyn erityispiirteistä en tosiaan välttämättä niin hirveästi ymmärrä. Mutta yleisesti ottaen kestävyyslajeissa laajimman harjoitusvauhtiskaalan omaavat urheilijat jostain kumman syystä pärjäävät parhaiten kisoissa.
Minusta taas pelkkä kova anakynnyksen vauhti ei välttämättä takaa vielä yhtään mitään kisoissa menestymisen kannalta. Itselläni se siis on just noin. Suhteessa muihin samantasoisiin menen kovaa vaikka 30km tempon, mutta kisamaisessa ajossa noutaja tulee nopeasti.
Mutta joo, sinällään hyvä, että keskustelu siirtyy nopeuteen, eikä watteihin. Kyllä pk-lenkin ja 30km tempon vauhti jo paljon tasosta kertoo. Sinähän selkeästi puhut kevyestä pk-lenkistä, kuten duriskin tt-pyörällä. Ei aerokynnyksen vauhti ole enää mitään kevyttä pk-lenkkiä. Itse en noiden iisien pk-lenkkien nopeuksia edes katsele. Kai ne jossain 30 korvilla on maantiepyörällä.
Itse en noiden iisien pk-lenkkien nopeuksia edes katsele.
Onko ”iisi” tässä kohtaa nyt sitten se, että pystyy hengittämään suurin piirtein koko lenkin ajan nenän kautta? Itse ajattelin, että taidan näille iiseille lenkeille laittaa Polarin näyttöön vain pulssin, niin ei tule tarkkailtua vääriä mittareita.
Itse pidän kevyen pk:n ylärajana sykettä 130, mikä omalla maksimilla 190 on 68% maksimista. Myöskin hengitys on kevyttä. Tuohon olen päätynyt sillä että jaksaa ajaa kovat treenit laadukkaasti vaikka olisi 3 tunnin pk edellisenä päivänä.
Reilu 100km pk lenkki kulki viimeksi 30.5km/h.
villepolkee
14.05.2021, 14.46
Kävin tänään ajamassa tähän mennessä pisimmän lenkkini, 168km keskinopeudella 26.5km/h. Keskisyke 138, maksimisyke 165. Yritys on pitää syke pk-lenkillä välillä 130-140. Nyt oli vähän hankala pitää sykkeet alhaalla Teijon mäkisessä maastossa. Kotiinpäin tullessa oli kuitenkin hyvä fiilis ja oisin voinut polkea enemmänkin, joten ei kai liian raskasta ollut.
Olen tämän ketjun innoittamana venyttänyt sitä, miten pitkään poljen alkulenkistä ennen kuin syön jotain. Ekat kolme tuntia menee pelkällä vedellä, sen jälkeen alkaa homma tuntua vähän mälsältä. Yleensä siinä vaiheessa on kuitenkin pakko pysähtyä tyhjentämään rakkoa niin samalla voi sit syödä jotain.
Onko ”iisi” tässä kohtaa nyt sitten se, että pystyy hengittämään suurin piirtein koko lenkin ajan nenän kautta? Itse ajattelin, että taidan näille iiseille lenkeille laittaa Polarin näyttöön vain pulssin, niin ei tule tarkkailtua vääriä mittareita.
Enpä ole ajatellut. Yleensä nuo tulee ajettua kavereiden kanssa, jolloin mulla ainakin käy suu koko ajan.
Itse pidän kevyen pk:n ylärajana sykettä 130, mikä omalla maksimilla 190 on 68% maksimista. Myöskin hengitys on kevyttä. Tuohon olen päätynyt sillä että jaksaa ajaa kovat treenit laadukkaasti vaikka olisi 3 tunnin pk edellisenä päivänä.
Reilu 100km pk lenkki kulki viimeksi 30.5km/h.
Varmaan aika sama. 130hr jälkeen kampia pitää kuitenkin jo pyörittää. Sama max syke itsellänikin.
Mutta ajan kuitenkin paljon fiiliksen mukaan. Itselläni syke vaihtelee päiväkohtaisesti paljon. Välillä tuolla 130hr pääsisi uskomattoman kovaa ja välillä syke on 140 vaikkei tehoja ole oikein mitään.
Eli tuon perusteella pidän aika kyseenalaisena aerokynnyksen sitomista sykkeeseen. Tai tehoon. Fiilis toimii aika hyvänä mittarina.
Itsellä maksimipulssi mitattuna on 176 ja olen pitänyt PK:n ylärajana 125-130. Pulssi, jota nyt yritän pitää kevyillä PK lenkeillä on noin 110. Tosin, kuten Paaton tuossa totesikin, pulssi on varsin herkkä erilaisille muuttujille, joten fiilistä täytyy myös seurata. Paha, että näihin pyöräilymittareihin ei saa fiilismittaria :D
…Olen tämän ketjun innoittamana venyttänyt sitä, miten pitkään poljen alkulenkistä ennen kuin syön jotain. Ekat kolme tuntia menee pelkällä vedellä, sen jälkeen alkaa homma tuntua vähän mälsältä. Yleensä siinä vaiheessa on kuitenkin pakko pysähtyä tyhjentämään rakkoa niin samalla voi sit syödä jotain.
Tuohan on yksilöllistä ja riippuu myös paljon siitä, kuinka paljon on juuri ennen lenkkiä syönyt, mutta yleisesti näkemäni periaate on se, että pitkällä lenkillä energiaa on hyvä nauttia jo ensimmäisestä tunnista lähtien. Vaikka ajaessa silloin tällöin geelin tai patukan syökin, keho käyttää joka tapauksessa enimmäkseen omia energiavarastojaan.
Eikö tuo ventilaatiokynnys ole aika toimiva päivän pk-kunnon määrittämiseen?
Watit, syke ja fiilis. Noita kun katselee ja tunnustelee muutaman vuoden, niin kondiksen oppii kyllä arvioimaan.
No tuo 35km/h PK lenkki oli enemmänkin kieliposkella heitetty heitto ja pointtina lähinnä, että miten paljon kalusto (ja toki reitti) vaikuttaa vauhteihin.
Katsoin tuosta kuitenkin tarkistukseksi yhden reilun satkun PK-lenkin TT-pyörällä ja keskari 36.8km/h keskitehon ollessa PK:n alarajalla 210wattia.Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä alle 200w tehot on, jos 210w on pk alarajalla?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä alle 200w tehot on, jos 210w on pk alarajalla?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Palauttavaa.
Palauttavaa.Eli jos ajat vaikka 5 tuntia 190w, niin se on palauttavaa?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Eli jos ajat vaikka 5 tuntia 190w, niin se on palauttavaa?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Ei. Tästä taisi olla puhetta pari sivua sitten.
Mä en juurikaan kattele mittareita PK lenkillä ja fiiliksellä PK osuu aika hyvin sinne 200-220 watin ja 120-130 sykkeen haarukkaan. Keskinopeus on mitä on.
Eli jos ajat vaikka 5 tuntia 190w, niin se on palauttavaa?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Ei, tuo on munkkilenkki. Se on tärkeä osa-alue peekoon ja palauttavan välillä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä alle 200w tehot on, jos 210w on pk alarajalla?
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Riiippuu toki myös lenkin pituudesta. Itse mieltänyt tuollaisen 3 tunnin lenkin jossa tehot ~50w alle aerobisen kynnyksen kevyeksi PK-lenkiksi. Tuossa lenkissä oli oma keskisyke 126 joka sekin 12 lyöntiä alle mitatun aerobosen kynnyksen, eli selvästi sen alle.
Jos ajaa 7tuntia samalla teholla niin ei se sitten enää ole kevyt.
Samaa mieltä kun Paaton, että fiiliket on hyvä mittari, mutta kyllä se varmaan muutaman vuoden vaatii mittarien kanssa ajamista jotta oppii miltä mikäkin pitäisi tuntua.
Riiippuu toki myös lenkin pituudesta. Itse mieltänyt tuollaisen 3 tunnin lenkin jossa tehot ~50w alle aerobisen kynnyksen kevyeksi PK-lenkiksi. Tuossa lenkissä oli oma keskisyke 126 joka sekin 12 lyöntiä alle mitatun aerobosen kynnyksen, eli selvästi sen alle.
Jos ajaa 7tuntia samalla teholla niin ei se sitten enää ole kevyt.
Samaa mieltä kun Paaton, että fiiliket on hyvä mittari, mutta kyllä se varmaan muutaman vuoden vaatii mittarien kanssa ajamista jotta oppii miltä mikäkin pitäisi tuntua.Joo näin. Lenkin pituus täytyy ilman muuta ottaa huomioon myös. Minusta pklle ei ole varsinaisesti alarajaa. On se palauttava tehoalueella liikkuminenkin pkta.
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
Onko kukaan seuraillut miten pienillä tehoilla Dylan Johnson ajelee pk:ta, monesti lähellä 200w tai allekkin. FTP kuitenkin 370w pintaan. Mutta kovat päivät onkin sitten ihan käsittämättömiä. Noilla tuntimäärillä tietty pakko ajaa hiljaa.
https://www.strava.com/athletes/207526 (https://www.strava.com/athletes/207526)
https://www.researchgate.net/publication/334537825_Training_Characteristics_of_Male_and_Fem ale_Professional_Road_Cyclists_A_Four-Year_Retrospective_Analysis
Tässä on ihan mielenkiintoinen tutkimus, jossa on analysoitu Pro ja WT-kuskien harjoitustiedostoja 4-vuoden ajalta. Tuosta nyt kukin saa ottaa mitä eväitä tahtoo, itse vertailin omia av-hr ja av-tehoja. Tuossa tutkimuksessa miesammattilaisten kaikkien harjoitusten keskiteho oli 191w (max 20 min teho 389+-27w) ja keskisyke 65% max hr.
ja keskisyke 65% max hr.
Todella alhainen keskisyke. Ilmeisesti pitkät PK:T mennään sitten tosi rauhallisesti.
Todella alhainen keskisyke. Ilmeisesti pitkät PK:T mennään sitten tosi rauhallisesti.
Pro tasolla niitä ajetaan paljon. Tosin tuollainen kaikkien ajojen kesksyke on vähän turha. Tuossahan on mukana kaikki intervalli setitkin.
Melkein voisin väittää, että jos jostain näkisin omien ajojeni datan, niin keskisyke olisi varmasti samassa luokassa.
Edit: Löytyihän se 65.7% viimeisen vuoden ajalta ja nyt olen treenannut joulukuusta asti poikkeusellisen kovia settejä.
Mutta ajan kuitenkin paljon fiiliksen mukaan. Itselläni syke vaihtelee päiväkohtaisesti paljon. Välillä tuolla 130hr pääsisi uskomattoman kovaa ja välillä syke on 140 vaikkei tehoja ole oikein mitään.
Tätä tukee myös omakohtainen havainto siitä että leposyke hyvin ja huonosti nukutun yön välillä saattaa vaihdella jopa 15bpm ja HRV samoin. Tämän tietäen tuntuu järjenvastaiselta että huonojen yöunien jälkeen (a) lenkki kulkisi yhtä hyvin kuin hyvin nukutun yön jälkeen ja (b) treenivaste ja adaptaatio lenkin jälkeen olisi näillä sama. Silloin voi unohtaa sekä tehot että sykkeet ja ajaa pk-lenkit fiiliksen mukaan.
^Mites keskiteho?
En osaaa kyllä sanoa katsonko nuo oikein. Se näyttää nimittäin olevan 200w. Katsoin vaan wko5:sta power ja hr histogrammista sen keskikohdan.
Tätä tukee myös omakohtainen havainto siitä että leposyke hyvin ja huonosti nukutun yön välillä saattaa vaihdella jopa 15bpm ja HRV samoin. Tämän tietäen tuntuu järjenvastaiselta että huonojen yöunien jälkeen (a) lenkki kulkisi yhtä hyvin kuin hyvin nukutun yön jälkeen ja (b) treenivaste ja adaptaatio lenkin jälkeen olisi näillä sama. Silloin voi unohtaa sekä tehot että sykkeet ja ajaa pk-lenkit fiiliksen mukaan.
Jep. Tästä oli juurkin kaverin kanssa puhetta. Onneksi fiksummatkin ovat tuon tajunneet. Trainingpeaksiin ja moneen muuhunkin softaan on tullut aivan viime vuosina mukaan oma tuntemus kohta, johon voi lisäillä rukseja ajon jälkeen. Se tuntemus kertoo paljon kunnosta. Eli jos se 20min veto tuntuu helpolta, niin kunto on noussut, vaikka watit eivät sitä näytäkkään.
Tuon fiiliksen olen huomannut oikein toimiviksi pitkissä aerokynnyksen lenkeissä. Niitä on ihan suotta lähteä vääntämään jotain aiemmin katsottua wattia vasten. Toki niistä suuntia saa, mutta uskon vasteen olevan parempi, kun kuuntelee vaan kroppaa. Itse tosiaan ajelen ehkä puolisen tuntia fiiliksellä, jonka jälkeen tsekkaan sykkeen ja keskitehon. Tuon jälkeen pidän keskitehon samana ja ajan niin pitkään kuin tuntuu helpolta. Yleensä en siis aja edes mitään täsmällistä aikaa, koska aika/teho kulkeva suhteessa. Fiilis ja syke kyllä kertovat milloin ajoaika on täynnä ja ollaan jo vk:n puolella.
^Aika tiukkaa settiä siis verrattuna tuohon pro-miesten harjoitteluun jossa selkeästi suurin osa treenistä on Z1 ja Z2 -alueella, yli 50% Z1, mikä tarkoittaa näillä alle 55% FTP (alle 200 w). Määrällisesti taisi olla noin 850h/vuosi.
En ole ihan varma onko oikea lähestyminen se, että jos määrää lasketaan vaikka 400-500 tuntiin, joka varmaan aika monella vähänkin enemmän ajavalla tulee vuodessa, niin vastaavasti intensiteettiä nostetaan.
Tuossa tutkimuksessa naisten harjoittelua verrattin miesten harjoitteluun ja siitä tehtiin sellainen päätelmä, että naiset harjoittelevat vähemmän mutta kovemmalla intensiteetillä...
Super domestiquen pk-lenkki. Ko. proffaa pari vuotta seuranneena sanoisin että tämä on aika tyypillinen lenkki, keskitehot ehkä vähän tavallista korkeammat.
https://i.postimg.cc/2yq6n2DD/Screenshot-2021-05-14-at-21-05-08.png (https://postimg.cc/1VQsQ0XC)
^Aika tiukkaa settiä siis verrattuna tuohon pro-miesten harjoitteluun jossa selkeästi suurin osa treenistä on Z1 ja Z2 -alueella, yli 50% Z1, mikä tarkoittaa näillä alle 55% FTP (alle 200 w). Määrällisesti taisi olla noin 850h/vuosi.
En ole ihan varma onko oikea lähestyminen se, että jos määrää lasketaan vaikka 400-500 tuntiin, joka varmaan aika monella vähänkin enemmän ajavalla tulee vuodessa, niin vastaavasti intensiteettiä nostetaan.
Tuossa tutkimuksessa naisten harjoittelua verrattin miesten harjoitteluun ja siitä tehtiin sellainen päätelmä, että naiset harjoittelevat vähemmän mutta kovemmalla intensiteetillä...Pro-kuskeilla hurja kisapäivien määrä varmaan pakottaa myös pitämään suurimman osan harjoittelusta melko kevyenä. Muuten on lähtöviivalla jo ns. overcooked.
Sent from my SM-G960F using Tapatalk
^Aika tiukkaa settiä siis verrattuna tuohon pro-miesten harjoitteluun jossa selkeästi suurin osa treenistä on Z1 ja Z2 -alueella, yli 50% Z1, mikä tarkoittaa näillä alle 55% FTP (alle 200 w). Määrällisesti taisi olla noin 850h/vuosi.
En ole ihan varma onko oikea lähestyminen se, että jos määrää lasketaan vaikka 400-500 tuntiin, joka varmaan aika monella vähänkin enemmän ajavalla tulee vuodessa, niin vastaavasti intensiteettiä nostetaan.
Tuossa tutkimuksessa naisten harjoittelua verrattin miesten harjoitteluun ja siitä tehtiin sellainen päätelmä, että naiset harjoittelevat vähemmän mutta kovemmalla intensiteetillä...
Joo, niin se on. Pro-äijät vetävät selkeästi enemmän iisiä, koska niiden ei tarvitse käydä duunissa välillä. Kun määrää on paljon, niin prosentteina kovien treenien määrä laskee, vaikka niitäkin ajetaan selvästi enemmän.
Itse olen nimenomaan muuttanut tänä vuonna ajoja noin. Eli olen jättänyt ylipitkät setit pois ja pyrin ajamaan kehittävän pk:n aina lähellä aerokynnystä ja suht lyhyinä setteinä. Aiemmin tuli ajettua paljonkin brevet painotteista ajoa. Katsellaan miten käy. Ainakin ärsyke on erillaista.
Tutkimuksessa olevilla miehillä kisapäiviä 70-100 ja naisilla 45-60 per vuosi
Tuollainen pro-kuskin 6h ja 200-250W ap lenkki voi sisältönsä puolesta olla suht kaukana pk:sta. Näyttävät harvemmin olevan tasatehoista jynkytystä alusta loppuun, varoen nostamatta sykettä ja tehoa. Välillä saattaa olla monenmoista intervallia ja pitkän mäen (vuoren) kiipeämistä. Sitten lasketellaan mäkeä pitkään alas nollat taulussa ja muutenkin kevyitä jaksoja välissä. If voi hyvinkin olla vaikka 80% koko lenkin ajalta.
https://www.researchgate.net/publication/334537825_Training_Characteristics_of_Male_and_Fem ale_Professional_Road_Cyclists_A_Four-Year_Retrospective_Analysis
Tässä on ihan mielenkiintoinen tutkimus, jossa on analysoitu Pro ja WT-kuskien harjoitustiedostoja 4-vuoden ajalta. Tuosta nyt kukin saa ottaa mitä eväitä tahtoo, itse vertailin omia av-hr ja av-tehoja. Tuossa tutkimuksessa miesammattilaisten kaikkien harjoitusten keskiteho oli 191w (max 20 min teho 389+-27w) ja keskisyke 65% max hr.
Katsoin 5 viimeisen vuoden datat GoldenCheetahissa ja keskisyke 68% max (AeK 79% max) sekä kaikkien lenkkien keskiteho 53% suhteessa 20min max vetoon. Vähän korkeammat kuin ammattilaisilla. Harjoitustunteja pyörällä vuodessa keskimäärin n. 420h. Kaikki pyöräily suurin piirtein mt-pyöräilyä, muutama lenkki mtb.
Ammattilaiset harjoittelee paljon 3x enemmän ja sitten runsas kilpaileminen vaikuttaa myös harjoitusten intensiteetteihin kun tuossa 49% keskitehossa ei ole kai kilpailut mukana. Mulla kovien harjoituskertojen suhde pk-harjoitteluun on myös vähän isompi kuin 20:80 jakauma.
Mun pk-ajeluiden sykealueista sen verran että AeK alapuoli n. 10 napsua (PK2 yläosa) on mulle vähän sellainen "kielletty" alue eli tarkoituksella en oikeastaan aja pitempiä aikoja koskaan tuolla alueella. Normaalit pitemmät PK-lenkkien keskisykkeet 63-70% maksimista.
Tuollainen pro-kuskin 6h ja 200-250W ap lenkki voi sisältönsä puolesta olla suht kaukana pk:sta. Näyttävät harvemmin olevan tasatehoista jynkytystä alusta loppuun, varoen nostamatta sykettä ja tehoa. Välillä saattaa olla monenmoista intervallia ja pitkän mäen (vuoren) kiipeämistä. Sitten lasketellaan mäkeä pitkään alas nollat taulussa ja muutenkin kevyitä jaksoja välissä. If voi hyvinkin olla vaikka 80% koko lenkin ajalta.
Just noin. Siellä voi olla mukana harrastelijan viikon vedot yhdessä lauantain setissä ja lisänä vielä 5h kevyttä, jolloin sykkeen mukaan ollaan oltu kevyellä peekoolla.
Piti GC:sta katsoa oma statistiikka 2020 vuodelta noiden keskiarvojen suhteen. 185W ap 59,8% vs. 20min max. Keskisyke 145bpm 73% vs. max. (Tuo 145 on 15 lyöntiä alla laktaateista määritetyn aerk:n). Paino 66kg. Mutta tunnit jäi sentään alle puoleen tuosta 850h keskiarvosta. Se pelastaa :D
Just noin. Siellä voi olla mukana harrastelijan viikon vedot yhdessä lauantain setissä ja lisänä vielä 5h kevyttä, jolloin sykkeen mukaan ollaan oltu kevyellä peekoolla.
Nostaa ne kovat vedot kuitenkin sekä ka-tehoja että ka-sykettä ammattilaisellakin. Ymmärtääkseni tuossa tutkimuksessa laskettiin keskiarvoja neljän vuoden ajalta.
Nostaa ne kovat vedot kuitenkin sekä ka-tehoja että ka-sykettä ammattilaisellakin. Ymmärtääkseni tuossa tutkimuksessa laskettiin keskiarvoja neljän vuoden ajalta.
Joo, mutta erona on monasti juuri tuo, että pro kuskit ajavat vetojen lisäksi samana päivänä vielä paljon peekoota. Tuolla se määrä taiotaan. Ei ole mitään 3x15min+lyhyt siirtymä päivää.
Onkohan sillä oikeastaan sinänsä väliä, että vetääkö sitä rauhallista PK:ta samalla lenkillä kuin vetoja? Aikoinaan, kun juoksin kilpaa, niin juostiin joskus pitkän PK lenkin sisään kova intervallitreeni tai sitten aamulla hölköteltiin kymppi ja iltapäivällä intervallit tai toisinpäin. Mietin juuri tuossa, että mielekkäin harjoittelumuoto itselle onkin vauhtileikittely, jossa erilaiset harjoitteluelementit vedetään yhden harjoituksen sisään. Liekö tehokkainta sinänsä, mutta henkisesti se on kuitenkin sellaista, että sitä jaksaa veivata.
Kisaaminen ei kuitenkaan tod.näk. ihan älyttömästi muuta noita intensiteettijakaumia, varsinkin kun niissä on varmasti mukana pitkiä etappikisoja. Ei siellä kukaan vedä koko ajan täpöllä.
Viimeinen 9kk 510h ja keskisyke 67% maksimista eli reipas 20bbm aerokynnyksestä. Tässä kaikki liikunta punttia lukuun ottamatta. AIka linjassa :)
Viimeinen 9kk 510h ja keskisyke 67% maksimista eli reipas 20bbm aerokynnyksestä. Tässä kaikki liikunta punttia lukuun ottamatta. AIka linjassa :)
Itselläni on kanssa pyöräilyn keskisyke vuoden ajalta 67% maksimista, mutta kuitenkin alle aerokynnyksen.
Enemmän kuin ketkä? harrastelijat. Harrastelija ajaa 20 000km vuodessa, ammattilainen ei varmana aja 60t :D jos kilpailee ja meinaa kisoissa pärjätä niin ei sitä harjoittelua saa olla liikaakaan.
Maratoonari kun hölkkää maratonin viikossa niin ei se maraton ala kovempaa kulkemaan, ja pitää juosta niitä kovia vitosia ja kymppejä jotka onnistuu parhaiten vaikka ratakisoissa.
Arvioin tunteja, en kilometrejä. 25h/vko x 11kk = 1200h, yksi kevyempi lomakuukausi. Vertasin omiin tunteihin ja siitä 3-kertainen määrä. Tuntimäärät on eri lajien välillä vertailukelpoisia. Parhaat mieshiihtäjät harjoittelee vuosittain 1000-1100h, naiset 900-1000h. Sundbyn on sanottu harjoitelleen yli 1200h, mutta siitä ei ole varmuutta. Kestävyyslajien urheilijoista pyöräilijät ja uimarit pystyy harjoittelemaan eniten. Ajetuista km-määristä ei ole tietoa, mutta veikkaisin että reippaasti yli 30tkm ammattilaiset ajaa, 30-40tkm ? Jos harjoituslenkkien keskinopeus on 30kph niin 1200 x 30 = 36tkm. Osa harjoittelusta on myös muuta kuin pyörällä ajamista.
Totta on että ei sitä harjoittelua voi olla määräänsä enempää, liika on liikaa. Tosiasia on kuitenkin se että ahkeruus palkitaan, yleensä ne menestyjät harjoittelee myös eniten. Varsinkin kestävyyslajeissa se määrä joka koostuu PK-alueen harjoittelusta on vaan niin tärkeää.
Juu ainakaan noiden datojen perusteella ei ihan hirveetä määrää rykimistä ole. Voishan tuosta laskea vaikka keskiarvo tuntimäärän joka vietetään Z5 alueella. Edit: näköjään noin 3% oli treeniajasta sekä Z4 että Z5 alueella, joka tekee 25h kumpaakin. 1h viikossa. Z3 on noin 8% eli 68h.
Juu, itsellä intensiteettijakaumat sykkeen perusteella menee vuosittain Z1-Z2 88-90% (PK), Z3 7-8% (VK), Z4-Z5 3-4% (Intervalliharjoittelua: AnK,VO2Max vedot)
Tuossa tutkimus joka julkaistu viime kesänä: kilpailudataa tehon ja sykkeen osalta, eri duraatiot, keskiarvot yms.
20 World Tour ajajaa, kilpailudata 1-4 vuodelta, ajajilla yhteensä 100 UCI voittoa (joista 45 World Tour voittoa, sisältäen 29 Grand Tour voittoa), eli ihan maailman eliitistä kysymys.
Keskisykkeet kisaluokituksesta riippuen 70 %+-, mutta sykejakauma on suuruusluokkaa sellainen että 80-90 % max sykkeestä kokonaisajasta noin kolmannes ja yli 90 % sykkeillä noin kymmenesosa. Esimerkiksi monumenteissa keskisykkeet kovimmat noin 75 % max sykkeestä, mutta yli 90 % sykkeellä ollaan ajasta 12 %/47 minuuttia ja 80-90 % maksimisykkeestä ajasta 34%/2h12min
https://www.researchgate.net/publication/342458537_Demands_of_Professional_Cycling_Races_In fluence_of_Race_Category_and_Result
Nyt on peruskestävyydestä ollut jälleen juttua. Tämä on tällä hetkellä oma tutkimusaiheeni, ja siten itselleni hyvin ajankohtainen.
Tässä keväällä otin kokeeksi tehdä videota tutkimusaiheestani:https://www.youtube.com/watch?v=6DcijsvkWU0 .
Lyhyesti: tuntuu, että peruskestävyyden merkityksestä on olemassa enemmän hypoteeseja kuin varmaa tietoa. Siitä huolimatta se yleisesti tunnustetaan hyvin tärkeäksi osaksi kestävyysharjoittelua.
Kaipa tässä samalla voisin laittaa linkin tutkimusprojektini sivuille ja kysellä, josko joku Jyväskylän lähiseudulla asuva innostuisi osallistumaan tutkimukseeni: https://www.jyu.fi/sport/hitvslit . Lyhyesti: Laitan yhden ryhmän harjoittelemaan vain pk-vauhdeilla ja yhden ryhmän vain intervalleja ja tasaan harjoittelun kuormitukset laskennallisesti. Sitten katsotaan aika kokonaisvaltaisesti miten kävi.
^ nyt on kova! En muista tormänneeni tällaiseen tutkimukseen aikaisemmin.
Joku DDR-aikainen tutkimus taisi olla pelkästä intervallitreenistä olemassa mutta siinä ei tainnut olla kuorman tasausta mutta kylläkin ”vitamiineja”. Lähteet olis kiva, just nyt en muista missä kirjassa siihen viitattiin.
Mä oon laiskuuden ja ajanpuutteen vuoksi ajellut omat lenkit kovempaa tämän vuoden puolella, kun ei vaan kiinnosta ajella pitkiä pk-lenkkejä joka viikonloppu, on muutakin tekemistä. Ehkä sellanen 6-10 h keskimäärin tullut viikkoon, kun viime vuonna viikkotunnit olivat 12-25 h.
Intervals.icun perusteella keskiarvo on "Threshold" ja ajankäyttö menee seuraavasti:
Z1
29h36m
30.6%
Z2
36h1m
37.3%
Z3
16h16m
16.8%
Z4
9h40m
10.0%
Z5
3h12m
3.3%
Z6
1h19m
1.4%
Z7
29m23s
0.5%
SS
11h3m
11.4%
Tämä systeemi tuntuu yllättävää kyllä toimivan ihan hyvin. Näistä Z3-treeneistä joutuu tosin palauttelemaan aika paljon.
Sekä VO2/FTP-puoli ja peruskestävyys ovat parantuneet, ensiksi mainittujen osalta on tullut 4x4 ja 2x20 min vetojen keskitehoenkat ihan ylivoimaisesti. Peruskestävyyttä ei ole juuri tullut testattua, kun taitaa olla ennen viime viikkoa vain muutama yli 4 h lenkki tehty tämän vuoden puolella. Talvella meni 3 h 15 min 88 % FTP:stä. Mutta nyt on peruskestävyydenkin kehitys todettu: viime viikolla meni gravelilla IF 0.81 intensiteetillä / 70 % FTP:stä 7 h 15 min lenkki ja palautui jopa seuraavaksi päiväksi ihan hyvin. Tuon lenkin aikana tuli vielä tehtyä 2x10 min FTP-tehoilla, jotta sai jalkoja tyhjiksi.
FTP:tä olen testannut 2x20 min vedoilla. 95 % 20 min tehosta antaa yläkanttiin FTP:n ja tunnin testiä ei vaan kiinnosta ajaa. Ehkä mä sinne Unbound Graveliin tälläkin treenillä uskallan lähteä ensi vuonna jos koronatilanne on parempi...
Alla voisi olla suht helppo ja usein toistettava, vaikka lämmittelyn aikana, submaximaalinen VOmax kuntotesti ja vaatii vain 3+3min ajon. En ole kokeilut, mutta vanhan datan perusteella osuu mulla noin kohdilleen. Huomatkaa, että siellä lopussa linkki exel-tiedostoon, jolla laskeminen onnistuu. Oman max sykkeen voi laittaa itse, jos kaava antaa väärin. Comparison of the YMCA and a Custom Submaximal Exercise Test... : Medicine & Science in Sports & Exercise (lww.com) (https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2016/02000/Comparison_of_the_YMCA_and_a_Custom_Submaximal.10. aspx)
No tuo 35km/h PK lenkki oli enemmänkin kieliposkella heitetty heitto ja pointtina lähinnä, että miten paljon kalusto (ja toki reitti) vaikuttaa vauhteihin.
Katsoin tuosta kuitenkin tarkistukseksi yhden reilun satkun PK-lenkin TT-pyörällä ja keskari 36.8km/h keskitehon ollessa PK:n alarajalla 210wattia.
Tunnin ajohan on yhden sortin FTP-testi. Merenpinnan tasolla ajettuna max on ollut 54.5km. Tosta voi hyvin arvioida laskemalla PK-vauhteja ja suhteuttaa niitä vaikkapa omiin treenivauhteihin tai jopa aika-ajon suomenmestaruuskisojen nopeuksiin. Sit voi tehdä niitä johtopäätöksiä siitä mikä on kova treenivauhti.
Kalustolla on todellakin väliä ja tehoillahan noikin treenaa, tottakai.
Alla voisi olla suht helppo ja usein toistettava, vaikka lämmittelyn aikana, submaximaalinen VOmax kuntotesti ja vaatii vain 3+3min ajon. En ole kokeilut, mutta vanhan datan perusteella osuu mulla noin kohdilleen. Huomatkaa, että siellä lopussa linkki exel-tiedostoon, jolla laskeminen onnistuu. Oman max sykkeen voi laittaa itse, jos kaava antaa väärin. Comparison of the YMCA and a Custom Submaximal Exercise Test... : Medicine & Science in Sports & Exercise (lww.com) (https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2016/02000/Comparison_of_the_YMCA_and_a_Custom_Submaximal.10. aspx)
Toinen mielestäni hyvä submaksimaalinen testi jonka voi tehdä vaikka viikottain harjoitustilan tarkasteluun on LSCT testi (http://www.scienceandcycling.com/lsct/how-to-perform-lsct/). Periaatteellisesti nuo kaikki perustvat suht samaan ajatukseen ulkoisen työn ja sykkeen tarkastelusta suhteessa toisiin, tähän kun lisätään vielä koettu kuormittavuus niin ollaan oikein hyvin jäljillä. Tuo LSCT testi sopii aika hyvin käytettäväksi vaikkapa kovien harjoitusten alkulämmittelyyn, jos sen päälle ajaa vielä muutamia vähän lyhyempiä avaavia vetoja niin ollaan mielestäni jo aika lähellä suht optimia lämmittelyprotokollaa. Itse tosin olen tehnyt sellaisen modauksen tuohon, että syketasojen sijaan tähtään tehotasoihin (6min @ 60% FTP, 6min @75% FTP, 3min @100% FTP). Tämä siksi, että itselläni tuppasi käymään niin (silloin kun enemmän harjoittelin) että kovan jakson edetessä sykkeen nousu selvästi hidastui ja sain ajella tuon 3min osuuden aika lähellä VO2max tehoja jos halusin siinä sykkeen saada 90% tasolle maksimista. En myöskään kokenut kovin hyväksi ajatukseksi sitä, että väsymyksen kertyessä alkulämmittelyn intensiteetti kasvoi.
En tosin itse ollut tuossa niin kiinnostunut ennustamaan maksimitehoa tai VO2max:ia vaan enemmänkin tarkkailemaan päivän vireystilaa standardoidulla protokollalla. Hyvin myös havainnollistui se, että lyhyellä aikavälillä tapahtuvat (viikkojen sisällä) heilahtelut sykkeessä suhteessa tehoon kuvaavat enemmän muutoksia vireystilassa kuin kunnon kehitystä. Pitkän aikavälin trendiä tarkkailemalla sitten pystyi seuraamaan kunnnon kehitystä.
Jeppekoira
19.05.2021, 11.05
Toinen mielestäni hyvä submaksimaalinen testi jonka voi tehdä vaikka viikottain harjoitustilan tarkasteluun on LSCT testi (http://www.scienceandcycling.com/lsct/how-to-perform-lsct/). Periaatteellisesti nuo kaikki perustvat suht samaan ajatukseen ulkoisen työn ja sykkeen tarkastelusta suhteessa toisiin, tähän kun lisätään vielä koettu kuormittavuus niin ollaan oikein hyvin jäljillä. Tuo LSCT testi sopii aika hyvin käytettäväksi vaikkapa kovien harjoitusten alkulämmittelyyn, jos sen päälle ajaa vielä muutamia vähän lyhyempiä avaavia vetoja niin ollaan mielestäni jo aika lähellä suht optimia lämmittelyprotokollaa. Itse tosin olen tehnyt sellaisen modauksen tuohon, että syketasojen sijaan tähtään tehotasoihin (6min @ 60% FTP, 6min @75% FTP, 3min @100% FTP). Tämä siksi, että itselläni tuppasi käymään niin (silloin kun enemmän harjoittelin) että kovan jakson edetessä sykkeen nousu selvästi hidastui ja sain ajella tuon 3min osuuden aika lähellä VO2max tehoja jos halusin siinä sykkeen saada 90% tasolle maksimista. En myöskään kokenut kovin hyväksi ajatukseksi sitä, että väsymyksen kertyessä alkulämmittelyn intensiteetti kasvoi.
En tosin itse ollut tuossa niin kiinnostunut ennustamaan maksimitehoa tai VO2max:ia vaan enemmänkin tarkkailemaan päivän vireystilaa standardoidulla protokollalla. Hyvin myös havainnollistui se, että lyhyellä aikavälillä tapahtuvat (viikkojen sisällä) heilahtelut sykkeessä suhteessa tehoon kuvaavat enemmän muutoksia vireystilassa kuin kunnon kehitystä. Pitkän aikavälin trendiä tarkkailemalla sitten pystyi seuraamaan kunnnon kehitystä.
Myönnän, että en nyt vielä perehtynyt tuohon menetelmään, mutta eikös garminin "performance condition" jonka mittari kertoo aina noin 5-10 min treenin aloituksesta ja koko treenistä laskettu vo2max estimaatti ainakin yritä sanoa juuri näitä asioita? En tunne taustalla olevia algoritmeja enkä muutenkaan ota tämän tyyppisiä arvioita haudanvakavasti, mutta perimmäinen idea ja tavoite ovat ymmärtääkseni samat. Ja samoja tai samankaltaisia ovat varmaan myös "ongelmat" eli kuinka hyvin menetelmät kuvaavat päivän vireystilaa ja kuinka paljon ns. oikeaa kunnon kehittymistä tai huonontumista, sekä ylipäätään miten malli toimii ja osaa otta eri tekijät huomioon jne.
Syke/teho suhde PK-alueella on sisällä ja ulkona lähes sama, mutta jos tarkastellaan RPE kannalta niin PK2 on "selvästi" rankempaa sisällä kuin ulkona. Mitähän tästä pitää olla mieltä? Onko outoa? Tää on mulla talvella johtanu siihen, että ajelen mielummin kevyempää PK sisällä.
edit: On se RPE muillakin tehoilla korkeampi sisällä vaikka syke pysyisi samoissa lukemissa kuin ulkona. En tiiä oliko koko kysymyksessä mitää järkeä, voi olla ihan normaalia sisällä ajaessa.
Pulimonni
20.05.2021, 12.25
Syke/teho suhde PK-alueella on sisällä ja ulkona lähes sama, mutta jos tarkastellaan RPE kannalta niin PK2 on "selvästi" rankempaa sisällä kuin ulkona. Mitähän tästä pitää olla mieltä? Onko outoa? Tää on mulla talvella johtanu siihen, että ajelen mielummin kevyempää PK sisällä.
edit: On se RPE muillakin tehoilla korkeampi sisällä vaikka syke pysyisi samoissa lukemissa kuin ulkona. En tiiä oliko koko kysymyksessä mitää järkeä, voi olla ihan normaalia sisällä ajaessa.Sisällä ei ilma vaihdu, aina on kesä kun vastuksella polkee, pl ajoviima joka ulkona ihanasti viilentää. Muuta en keksi.
Ajaminen eroaa ulkona ja sisällä aika suuresti. Riippuen vastksesta ja omista jaloista eroa on joko paljon tai ei vähän.
Itse saan selkeästi kovemmat tehot ulkona, kun pyörällä ajetaan kovaa. Eli ilmeisesti omat jalat kaipaavat vauhdin tuomaa inertiaa.
Trainerilla ajaminen on shokki ulkona ajamisen jälkeen. Talven aikana siihen ehtii aina tottumaan ja tehot ovat kuitenkin suht samat.
Itselläni vähän sellaiset fiilikset, että trainerilla ajo kehittä omalla kohdallani jalkoihin voimaa ja kestävyyttä, joka kyllä kantaa kesälle. Ulkona saadaan sitten se vauhti jalkoihin ja nuo kun on yhdessä, niin pyörä kulkee.
En siis itse kykene ajamaan korkean kadenssin treenejä trainerilla, vaikka käyttäisinkin isoa välitystä. Tacx neo on hyvä, mutta siltikin kaukana ulkona ajamisesta.
Ja joo. Rullilla jalat pyörii, mutta sieltäkin puuttuu kokonaan se pyörän+kuskin liikevoimasta tuleva inertia takaa. Eli en täysin usko tuonkaan hyötyihin. En ole tosin kokeillutkaan :)
Summattuna en ymmärrä pätkääkään niitä, jotka ajavat kesälläkin sisällä trainerilla. Se nyt ei vaan ole sama.
Vastuksen vastus ei vastaa aitoa.
Jeppekoira
20.05.2021, 13.46
Summattuna en ymmärrä pätkääkään niitä, jotka ajavat kesälläkin sisällä trainerilla. Se nyt ei vaan ole sama.
Sori tähän puuttuminen kun tuskin oli viestin pääpointteja, mutta käytännön esimerkkinä tilanteessa jossa ihmisellä on vaikka tunti aikaa suorittaa (kova) treeni ja sattuu asumaan paikassa jossa on puolen tunnin matka sellaisille reiteille missä voi ajaa kovaa, on traineri käytännössä ainut sauma suorittaa kyseinen treeni. Ymmärtää ei tarvitse, mutta tämä on joillekin realiteetti jonka kanssa pitää tulla toimeen.
Omalla kohdalla tuo ero on täysin psykologinen. Samat tehot irtoaa sisällä ja ulkona, mutta ulkona on niin paljon muita virikkeitä: maisema vaihtuu, pyörää joutuu ohjaamaan, lisäksi porukkalenkeillä ja kisoissa unohtuu ne watit ja aika. Sisällä tulee tuijotettua vaan sitä hitaasti liikkuvaa kelloa/watteja ja ajatus pyöriii vaan siinä miten pahalta taas tuntuu.
Vastuksen vastus ei vastaa aitoa.
Nämä ovat kuitenkin kehittyneet aika paljon ja toivottavasti kehittyvät jatkossakin. Minua kiinnostaisi kyllä testata erillaisia trailereita. Joitakin ilmajarrullisia malleja on kehuttu. Muistaakseni myös saris oli saanut kehuja.
Se vauhtipyörän massa taitaa olla ratkaisevassa asemassa.
Minulla tosiaan näkyy sama ihan oikeassakin maailmassa, eli saan mäkeen vähemmän tehoa mitä tasamaalla. Tuon vuoksi trainerin ajokin varmasti tuntuu alkuun hankalalta.
anttipietila
20.05.2021, 14.10
Traineritreenillä valmistaudutaan vaikka Paris-Roubaixiin.
There’s a fine line between stupidity and dedication
(https://www.stickybottle.com/latest-news/photo-hayman-supported-broken-arm-with-ladder-on-turbo-trainer-pre-roubaix/)
Minun on vaikea saada aikaiseksi ulkona itsekseni ajaen samanlaista harjoitusvaikutusta kuin sisällä Zwiftin ääressä. Motivaatio SS/anakynnyksellä ja yli on helpompi kaivaa virtuaalikisassa kuin maantien laidassa.
Olisi kiva mennä ajamaan Skoda-cupiin Tampereelle ja olisi se kyllä erilaista treeniä kropalle kuin Zwiftissä, mutta ruudun äärellä saa kuitenkin samat tehot ja sykkeet, ja jää viiden tunnin matka-aika plus muu ajankäyttö muihin mieluisiin ja tarpeellisiin hommiin. Jos vaikka sitten seuraavana viikonloppuna jo pääsisi ajamaan oikeasti Hausjärvellä.
(taisi jo mennä aika ohi aiheesta, zorgen)
Minun on vaikea saada aikaiseksi ulkona itsekseni ajaen samanlaista harjoitusvaikutusta kuin sisällä Zwiftin ääressä. Motivaatio SS/anakynnyksellä ja yli on helpompi kaivaa virtuaalikisassa kuin maantien laidassa.
Olisi kiva mennä ajamaan Skoda-cupiin Tampereelle ja olisi se kyllä erilaista treeniä kropalle kuin Zwiftissä, mutta ruudun äärellä saa kuitenkin samat tehot ja sykkeet, ja jää viiden tunnin matka-aika plus muu ajankäyttö muihin mieluisiin ja tarpeellisiin hommiin. Jos vaikka sitten seuraavana viikonloppuna jo pääsisi ajamaan oikeasti Hausjärvellä.
(taisi jo mennä aika ohi aiheesta, zorgen)
Ei mun mielestä mennyt ohi aiheesta. Kyllä kai psyykkinen valmistautuminen/ valmentautuminen kuuluu myös käsitteen kestävyysurheilun perusteet? Näin ainakin itse psykologin peruskoulutuksen saaneena kuntoutumisen psykososiaalisista tekijöistä väitelleenä (vaikka jo lähes 16 vuotta ihan muuta työkseni tehneenä) ajattelen. Eli sanat ja ilmaisut "vaikea saada aikaiseksi", "motivaatio", "olisi kiva mennä...., mutta..." kuuluvat ihan hyvin kestävyysurheilusta keskusteluun samalla tapaan kuin "FTP", "Vo2max" jne. Eikö olisi aika keinotekoista, jos tästä puolesta pitäisi tehdä oma säie, kun puhutaan perusteista?
Ei mun mielestä mennyt ohi aiheesta. Kyllä kai psyykkinen valmistautuminen/ valmentautuminen kuuluu myös käsitteen kestävyysurheilun perusteet? Näin ainakin itse psykologin peruskoulutuksen saaneena kuntoutumisen psykososiaalisista tekijöistä väitelleenä (vaikka jo lähes 16 vuotta ihan muuta työkseni tehneenä) ajattelen. Eli sanat ja ilmaisut "vaikea saada aikaiseksi", "motivaatio", "olisi kiva mennä...., mutta..." kuuluvat ihan hyvin kestävyysurheilusta keskusteluun samalla tapaan kuin "FTP", "Vo2max" jne. Eikö olisi aika keinotekoista, jos tästä puolesta pitäisi tehdä oma säie, kun puhutaan perusteista?
Tästä täytyy olla PatilZ:n kanssa samaa mieltä. Meille voi olla fyysisesti optimaalinen harjoitusohjelma, joka ei kuitenkaan mitenkään voi toteutua ellei harjoittelijan psyyke taivu siihen. Jos psyykettä täytyy taivuttaa liikaa, ei liene enää syytä harrastaa pyöräilyäkään. Eiköhän kaikki harjoitusohjelmat ole enemmän tai vähemmän psykologisia kompromisseja. Tästä psyyken osuudesta pitäisi mielestäni puhua välillä vähän enemmänkin.
Kai sen tekemisen on hyvä olla hauskaa. Fiberille on miellyttävämpi vaihtoehto ajaa zwiftiä ja tehdä muuta mieluisaa. Jollekin toiselle reissaaminen, että pääsee Pyynikille kitumaan happohyokkäyksen kourissa, on se mieluisampi vaihtoehto.
Allekirjoittanut reissasi ennen koronaa 12-14 tuntia per sivu ajamaan pari 40-45min ja rahaa paloi tietty bensoihin, majoitukseen, ruokaan sun muuhun. Kotiinviemisiksi tuli hajonnutta kalustoa. Mulle toi kuitenkin on mieluisaa tekemistä ja auttaa harjoittelumotivaation kanssa.
Minusta on mahtava juttu, että on monenlaisia, uusiakin tapoja saada aikaan haluttu harjoitusärsyke / kilpailullinen kokemus. Jos ei ole maittia matkustaa kisoihin, niin tekee sen mitä pystyy kotikulmilla (tai peräti kotona) ja osallistuu sitten niihin pikkuisiin paikalliskisoihin. Pyöräilyn harrastamista (jopa jonkinlaisin kestävyysurheilutavoittein) on monenlaista. Psyykekin taipuu paremmin, kun saa aikaiseksi sopivia kompromisseja työn ja läheisten asettamien reunaehtojen osalta.
Eihän sisäpyöräilykisoissa mitään väärin ole - ne on vaan täysin eri laji kuin ulkokisat. Itsellä loppuisi treenaaminen heti, jos tavoitteena olisi ajaa sidotussa fillarissa tunti ruutua katsoen. Eiköhän se kuitenkin ole niin, että oikeissa kisoissa ovat paikan päällä ne, jotka kokevat omat mahdollisuudet realistisiksi eli en usko että Rosendahlin eri sarjojen podiumsuosikit ajavat mieluummin kotona.
Itse en ole zwift kisoista paljoa innostunut, tuntuvat olevan liian sekalaista treeniärsykettä. Paljon sweet spottia, vetoja siellä täällä + loppusprintti. Mutta silti saan tehot ajettua paremmin sisällä valmiissa treeneissä kun ympäristö on niin kontrolloitu.
Ja vielä suurempi syy kun ei ole vielä tehomittaria ulos, lähellä olevaan 4min mäkeen on tullut tehtyä jonkun verran all out vetoja onnistuuhan se niinkin.
Parin viikon päästä saan tehomittarin tilattua, odotan mielenkiinnolla nähdä minkälaisia watteja ulkona tulee poljettua.
En tosiaan ole mikään varsinainen urheilija, vaan kuntoilija joka tykkää myös kisaamisesta. Silti pistän välillä lusikkaa tähänkin ketjuun.
Ite oon kiertänyt kisoja noin 10v ja yksikään reissu ei ole ollut turha. Koko setti on aivan loistava irti arjesta ja vastaa minilomaa. Aina pitää jättää aikaa tavata kavereita ennen ja jälkeen kisan ja joka reissuun voi yhdistää muutakin. Mainittuun rosendahliinkin on menty emännän kanssa minilomalle ja yövytty ja syöty hienosti. Viimeksi Ulvilan tempoon jälkeen ajelin kokemäen -köyliön alueella palauttavan 2h lenkin uusia maisemia katsoen. Edellisellä kerralla saatiin natiivi Jyrki Lepistö paikallisoppaaksi ja kuultiin aluetta kiertäessä lyhyt oppitunti historiasta. Sitten tulee nuo varsinaiset kisat erikseen. Nyt on ruvettu mastereissakin ajelemaan joukkueena ja sieltäkin hienoja kirijuna-muistoja. Ja varmasti kaikki osallistuneet ovat saanet hyvät fiilikset kun onnistuttiin. Näitä et ruudulta koe.
Hienoa, että tykkäät kaikesta kisaamisen oheistapahtumasta myös! Minä olen aina ollut vähän ulkopuolinen, ja kun tuloksetkaan ei tue "piiriin" kuulumista, ei tuollaista kokonaisvaltaista syttymistä kisareissuihin ole syntynyt.
Pitkään ollut haaveena osallistua jonkunlaisiin kisoihin / kuntoajoihin aluksi edes kokemusmielessä. Varmaan pitemmät 100km+ olisi oma vahvuus. Ei vaan tiedä mistä alottaisi enkä edes tunne muita pyöräilijöitä niin yksin lähteminen on aina hankalampaa. Puruveden ympäripyöräilyä katellut se olisi kohtuu lähellä.
Hienoa, että tykkäät kaikesta kisaamisen oheistapahtumasta myös! Minä olen aina ollut vähän ulkopuolinen, ja kun tuloksetkaan ei tue "piiriin" kuulumista, ei tuollaista kokonaisvaltaista syttymistä kisareissuihin ole syntynyt.
Ei kisoissa ole mielestäni mitään järkeä ilman tiimiä. Yhdessä kisataan ja yhdessä treenataan. Kovat, suunnittelut porukkalenkit/treenit ovat parhautta.
Miettinyt minkähän verran kovaa treeniä on tarpeeksi kehityksen ylläpitämiseksi. Viikkotunnit nousseet 12 -> 15 tuntiin enkä ole lisännyt kovan treenin määrää, jopa hieman vähentynyt kun nautiskellut pk-lenkeistä ulkona. Intervals.icu näyttää jo 85% Z1+Z2 viimeiseltä kuukaudelta. Olisikohan järkevä lisätä kovaa treeniä Z4+Z5 vaiko tehdä kovempaa pk2 joinakin päivinä? Pitkillä lenkeillä olen välillä tehnyt 2x30min tempovetoja.
Minulla on Intervals.icu:ssa yllättävän iso ero Z1+Z2 riippuen siitä katsotaanko sykealueita (83,4 %) vai tehoalueita (68,4 %). Nehän ei välttämättä mene ihan käsi kädessä, mutta toki niiden määrittely voi olla ns. hihasta.
^Eikös nuo ole ihan itse määriteltävissä nuo alueet? Perus setämiehen PK-lenkkihän on just sellainen, että vedetään 50% lenkistä VK:ta ja välillä MK:ta niin että tuntuu ja toinen puoli rullaillaan 0-tehoilla alamäkiä, näin saadaan lenkin keskisykkeet/tehot sopivasti PK:n ylärajalle.
^Eikös nuo ole ihan itse määriteltävissä nuo alueet? Perus setämiehen PK-lenkkihän on just sellainen, että vedetään 50% lenkistä VK:ta ja välillä MK:ta niin että tuntuu ja toinen puoli rullaillaan 0-tehoilla alamäkiä, näin saadaan lenkin keskisykkeet/tehot sopivasti PK:n ylärajalle.
Tähän vielä yleensä kuuluu kesäisin kerran pari viikkoon työmatkat tempona(sitten matalasykkeiset työmatkat autolla)
^ hymiö
Ei ole pelkästään setämiesten treeniohjelma.
Ohessa kolmenkymmenen parikymppisen ammattipyöräilijämiehen (U23/UCI Continental development team jäsenen ) treenijakauma vuoden ajalta; tutkimuksen sivu 9
alle Vt 1 oltiin alle 20 % ajasta
Vt1 ja Vt2 välillä n.60 %
yli Vt 2 n. 10 %
vuosittainen treenimäärä tasolla 700-800 h
Tutkimus julkaistu joulukuussa 2020
https://www.researchgate.net/publication/347422984_Training_Characteristics_and_Power_Profi le_of_Professional_U23_Cyclists_throughout_a_Compe titive_Season
Minusta on mahtava juttu, että on monenlaisia, uusiakin tapoja saada aikaan haluttu harjoitusärsyke / kilpailullinen kokemus. Jos ei ole maittia matkustaa kisoihin, niin tekee sen mitä pystyy kotikulmilla (tai peräti kotona) ja osallistuu sitten niihin pikkuisiin paikalliskisoihin. Pyöräilyn harrastamista (jopa jonkinlaisin kestävyysurheilutavoittein) on monenlaista. Psyykekin taipuu paremmin, kun saa aikaiseksi sopivia kompromisseja työn ja läheisten asettamien reunaehtojen osalta.
Just näin. Pyöräilytietokoneiden, wattimittarien ja Stravan myötä saa aika hyviä haasteita aikaiseksi. On mukavaa treenailla omaksi ilokseen ja välillä mitata omaa kuntoaan tavalla toisella, oli se sitten 200 kilometrin soralenkki tai sitten parin kilometrin segmentti maantiellä. Työt vie omalta osaltani niin paljon energiaa ja aikaa, että olisi vähän kohtuuttoman itsekästä käyttää vielä viikonloput kisareissuihin tai valtavasti aikaa tasavauhtisten pk-lenkkien hinkkaamiseen. Tämän vuoksi olen etsinyt muitakin tapoja nostaa peruskuntoa kuin tavanomainen määrään ja melko alhaiseen intensiteettiin nojaava kestävyysharjoittelu. Mulla sweetspot on toiminut parhaiten. Se on myös aika hauskaa.
Nuorempana (no en ole kyllä edes kolmeakymmentä vielä) on tullut kisattua niin paljon muissa lajeissa, että ei oikein innosta enää lähteä viivalle muita vastaan. Oma kilpailuvietti on vielä sen verran korkea, että häviäminen tuntuu aina pahalta. Kisoista jäisi siksi aika usein vain paha mieli, kun ei mikään riitä :D Mieluummin ajelee yksikseen omia haasteita ja saa sitä kautta onnistumisen tunteita. Mulla on se periaate pyöräilyyn että koska se on harrastus, tulee sen antaa energiaa muuta elämää varten, eikä viedä voimia muulta elämältä.
Juu, junnut jaksaa riehua - tuossahan oli myös kisadatat mukana. ”Ko. Henkilöt joko noudattivat kynnysharjoitusohjelmaa tai eivät noudattaneet heille määrättyjä harjoitustehoja”. Mitäpä tuohon nyt sanoisi?
Uskottava se on, että PK hinkkaus on turhaa. Kävin eilen uberhinkkaa 400km brevetin ja Garmin tietää kertoa harjoittelusta, että tuottamaton :(.
Juha Lehtinen
23.05.2021, 11.55
Uskottava se on, että PK hinkkaus on turhaa. Kävin eilen uberhinkkaa 400km brevetin ja Garmin tietää kertoa harjoittelusta, että tuottamaton :(.
Eikä tuo vielä mitään. Itselläni on Garmin Edge 1030 Plus jossa on lisäominaisuutena päivittäinen harjoitusehdotus. Olen noita aina joskus tehnyt ja noissakin on lopputuloksena ollut että tuottamaton. Parhaimpaan lopputulokseen on päässyt kun on sopivan monipuolisesti kuormittanut itseään treenin/lenkin aikana niin siitä Garmin tykkää. Välillä ilmoittanut että lähestyn huippukuntoa, just joo.
Sent from my iPad using Tapatalk
Eikä tuo vielä mitään. Itselläni on Garmin Edge 1030 Plus jossa on lisäominaisuutena päivittäinen harjoitusehdotus. Olen noita aina joskus tehnyt ja noissakin on lopputuloksena ollut että tuottamaton. Parhaimpaan lopputulokseen on päässyt kun on sopivan monipuolisesti kuormittanut itseään treenin/lenkin aikana niin siitä Garmin tykkää. Välillä ilmoittanut että lähestyn huippukuntoa, just joo.
Sent from my iPad using Tapatalk
aika yksinkertainen on softa. sitten kun vähän ottaa itsestään irti ja garmin päättelee, että Vomax nousee niin statement on hyvä. ei siis tunnista mitään jaksotus jne juttuja. eli aikas 0 äppi.
Ei kisoissa ole mielestäni mitään järkeä ilman tiimiä. Yhdessä kisataan ja yhdessä treenataan. Kovat, suunnittelut porukkalenkit/treenit ovat parhautta.
tästä kans lähtisin liikkeelle. Tiedän Eskon tasamaan tehot ja vauhdin, niin moni tiimi ottaisi mielellään sen voiman itselleen. Minä voitan - joukkue voittaa - se kantsii monen ajatella uudelleen. Meillä ollut monesti IK mastereissa se plääni, että jos meikis irtiottotyyppinä ei pääse irti, niin tietyssä vaiheessa käyn sanomassa kirimiehelle, että palveluksessanne. Sitten mun tehtävä on ollut levätä vaikka vika tunti, jotta jalkaa riittää. Kirimieheltä on tullut se palaute, että säästää jalkaa kun voi seurata tuttua, jolla suht varmasti jalkaa riittää loppuun asti. Eli kuten paaton sanoi joukkuelaji, ja kaikille löytyy rooli.
Miten ajatte pk-lenkit kovalla helteellä, sykkeen vai tehon mukaan? Tehot kun tuntuu olevan alemmat kuin normaalisti pk-sykkeillä. Jännä kun leposyke laskenut yhtäkkiä muutaman pitkän helteisen lenkin jälkeen monella lyönnillä.
Mitä olen lukenut johtuu kai veren plasmatilavuuden kasvusta. Teettekö kovia treenejä ollenkaan näillä helteillä?
Mun mielestä sykkeiden ja fiiliksen mukaan. Ainakin kynnys voi laskea kovassa helteessä tosi paljon.
Niin ja kovat setit kannattaa tehdä aamulla. Samoin olen huomannut, ettei helteellä oikein pysty yhdistämään kovia pk lenkkeihin kuten normaalisti.
Itse olen nyt espanjassa ja täällä on onneksi aamulla sopivan viileää. Suomessa ei niin taida olla.
Miten ajatte pk-lenkit kovalla helteellä, sykkeen vai tehon mukaan? Tehot kun tuntuu olevan alemmat kuin normaalisti pk-sykkeillä. Jännä kun leposyke laskenut yhtäkkiä muutaman pitkän helteisen lenkin jälkeen monella lyönnillä. Mitä olen lukenut johtuu kai veren plasmatilavuuden kasvusta. Teettekö kovia treenejä ollenkaan näillä helteillä? Tuntemuksien mukaan menty, aamulla kovat vedot ja illalla rauhallista. Ei ainakaan itsellä onnistu näin ~30c lämmössä yhdistää kovia vetoja pitkään lenkkiin. Kelit kyllä loistavat jos haluaa testata mikä mahtaa olla maksimi syke.
Kaipa se vaikuttaa mikä on treenin tavoite. Yksi peruskestävyystreenin tehostusjuttuhan on ajaa se kuumassa. En tiedä osaako esim sydän päätellä tarvitaanko sitä enempi tehojen vai lämpötilan takia. Jos nyt pitäisi vetää jalkalihakseen kohdistuvia treenejä (Periphedal adptions) niin voisi olla vaikeaa.
Itse tein juuri eilen 2*20min tehoilla joka normaalisti on minulle perus VK suorittamista, sen sijaan eilen nuo setit tuntui pahemmalta kuin ikinä. Yleensä olen helteestä tykännyt mut nyt alkaa riittämään, toivoo vain että lämpötilat laskisi kymmenkunta astetta mutta ei toivoakaan kun katsoo sääennustetta.
Itse ajaisin sykkeen perusteella treenimielessä. Teho kertoo kuitenkin ”vain” ulkoisesta työstä. Syke sisäisestä vasteesta. Kun lämpötila nousee riittävästi vaikuttaa se mm. glykolyysiä kiihdyttävästi jolloin samalla teholla kertyy enemmän laktaattia ja happamuutta. Syke ja tuntemukset seuraavat tätä muutosta, tehot eivät. Lämpötila-adaptaatioiden haku sitten oma asiansa. Suht paljon saadaan aikaan jo kevyellä intensiteetillä, mutta myös kisaspesifillä teholla on merkityksensä.
Ja tosiaan plasmavolyymin kasvu ja sitä kautta iskutilavuuden kasvu ja esim. leposykkeen lasku (ja oletettavasti HRV:n kasvu) kertonevat hyvästä lämpöadaptaatiosta. Samalla vastaavasti hien eritys tehostuu, mutta samalla hiki laimenee (paitaan pitäisi kertyä vähemmän valkoisia rantuja). 2-3 viikkoa taitaa olla semmoinen oletettava adaptaatioaika, mutta jo hyvin nopeasti lähtee tapahtumaan merkittäviä adaptaatioita.
Hyvä artikkeli superkompensaatiosta Hesarissa. Valitettavasti vain taitaa olla tilaajille. Ei välttämättä mitään uutta aiheesta, mutta muistutus siitä, ettei joka päivä tarvitse (pidä) vetää lenkkiä. Eikä joka lenkkiä hullun kiilto silmissä. Itse olen yrittänyt panostaa pitkiin PK-lenkkeihin kesän aikana, vaikka hankalalta se aina välillä tuntuukin, jos pitää päästä johonkin ja on vielä vastatuuli.
Vähemmällä enemmänKun Outin Aution treenimäärä pudotettiin neljäsosaan, hän kehittyi nopeammin kuin koskaan aiemmin. Taustalla on ilmiö nimeltä superkompensaatio, joka jokaisen treenaajan tulisi ymmärtää.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008017614.html
Millä sykkeellä muuten kannattais mennä pidemmät/jyrkät mäet pk lenkillä?
Mäet nostaa keskisykettä jonkun verran jos vähän aerokynnyksen alapuolella meinaa lenkin vetää.
Pienimmät välitykset maantiepyörässä 38/23 ja sillä meinaa vaan mennä kohtuullisella kadenssilla sykkeet aika korkeelle.
Täällä idässä lenkeille sattuu useampi mäki jota kiivetä.
Sykkeiden pitäisi laskea hyvinkin nopeasti mäen jälkeen. Jos ne jää koholle, niin ei ole enään pk lenkki. Sopivat välitykset taas riippuu kuskin kunnosta, mäistä ja kaikesta mahdollisesta.
Lähetetty minun LYA-L09 laitteesta Tapatalkilla
Jos tuollaista tarvitsee miettiä, niin ehkä on jo tajunnut välityksien olevan aivan liian pitkät. Noille välityksille pitää olla jo paino matala ja kunto kohdillaan.
Todennäköisesti jokaisessa nyppylässä käydään anaerobisilla tehoilla. Ei se mitään peekoota ole, vaikka syke ei paljoa heilahtaisikaan.
Painoa vähän alle 70kg ja sykkeet kyllä putoaa nopeasti mäen päällä, mutta meneekö pk lenkin idea pilalle jos sykkeet käy ajoittain yli aero kynnyksen.
Mulla 80 luvun teräsrungossa 90 luvun campan 2x9 vaihteet ja en oo löytänyt paljoa isompaa takapakkaa.
No ei kai. Itse en tuollaisella tykkäisi ajaa, koska haluan pitää kadenssin hyvänä ja rasittaa jalkoja muulloin. Mutta tuohan kuuluu sun fillarin henkeen.
Niitä mäkiä väännetään kunnes polvet paukkuu.
Sillä ei ole mitään merkitystä jos suomen nyppylöissä syke karkaa 10 tai 20 sekunniksi joitain lyöntejä yli aerobisen kynnyksen jos se palaa kohtuu nopsaan takas vaaditulle alueelle, menee aivan ylianalysoimiseksi tommosella tyylillä tuo touhu. Saatikka että teho ei saisi nousta yli AERK tehon, ei taida olla edes mahdollista ajaa mäkiä tolla tavalla normaalin maantiepyörän välityksillä.
Lähtisin itse silti päivittämään takapakkaa, mulla on toisena pyöränä vanha 70 luvun peugeot johon vaihtanut 1x9 voimansiirron ja takapakassa kevyin välitys 34. Vai onko noissa campan pakoissa huonompi valikoima siitä en tiedä.
Campassa on vähän huono saatavuus ja korona ei näytä parantaneen tilannetta. Katselin että 13-28 olis välitykseltään kevein, mutta ei oikein löydy mistään.
Oli tarkoitus kasata tälle kesälle uusi pyörä, mutta saatavuusongelmat sotki senkin suunnitelman. Toisaalta vanha teräsrunko on verrattain mukava ajella 23mm renkailla vähän huonommallakin asfaltilla, niin mennään vielä tällä.
Maantiepyöräily ollut varsin kivaa tämän kesän helteillä kuntoilumielessä. Maastopyörällä yli 30 heltessä on lämpöstä touhua ja muutenkin maastossa vaikeampi peekoota ajaa.
Katselin että 13-28 olis välitykseltään kevein, mutta ei oikein löydy mistään.
Tuolta löytyy 13-26 ja 14-28 https://www.bike-components.de/en/Campagnolo/Veloce-9-speed-Cassette-p459/
Käsittääkseni ei mitään haittaa, jollei siirtymistä enempi hiilaripuolen energioihin katso sellaiseksi. Jos mulla olisi tuollainen lenkkimaasto, jossa voisi erityisesti pitkät mäet välillä tuupata täysiä, niin kyllä ne hyödyntäisin. Hyvä treenimäki edessä - nyt pitää ajaa mahdollisimman hiljaa se ylös - kuulostaa hassulta. Toki sitten miettii enempi kokonaisrasituksen kautta, pitääkö jotain keventää. Menee se hiihdossakin mäet punaiselle ja hyvin toimii. Liikaa nykyään hifistellään.
Tuolta löytyy 13-26 ja 14-28 https://www.bike-components.de/en/Campagnolo/Veloce-9-speed-Cassette-p459/
Jeps kiitos. Ei ole pitkä aika kun katsoin noi saksan kaupat ja eioota oli vain tarjolla.
Sitä kun koittaa ajaa peekoota ja paljon mäkiä lenkillä, niin ei meinaa malttaa olla tuuppamatta...Mutta sitä tuuppausta tulee väkisin maastolenkeillä, jossa ei yksinkertaisesti pääse juurakkomäistä polkematta täysillä. Tuntuu että väkisin pitää pk lenkillä "jarrutella" ettei karkaa sykkeet. Tähän kyllä vähän auttaa jos saa välitystä kevennettyä ja ei tarttee heti putkelle hypätä.
Jeps kiitos. Ei ole pitkä aika kun katsoin noi saksan kaupat ja eioota oli vain tarjolla.
Sitä kun koittaa ajaa peekoota ja paljon mäkiä lenkillä, niin ei meinaa malttaa olla tuuppamatta...Mutta sitä tuuppausta tulee väkisin maastolenkeillä, jossa ei yksinkertaisesti pääse juurakkomäistä polkematta täysillä. Tuntuu että väkisin pitää pk lenkillä "jarrutella" ettei karkaa sykkeet. Tähän kyllä vähän auttaa jos saa välitystä kevennettyä ja ei tarttee heti putkelle hypätä.
Kyllä kunnon karttuessa ne sykkeet pysyy niissä mäissäkin pk-alueella jollei nyt hullunlailla tykittele.
Tässä asiaa pohtiessani olen tällä hetkellä sillä mielellä, että syke ei ole yksinään riittävä mittari pk-lenkkiä määrittämään. Perustelen kantaani kuvalla.
http://www.kuntopolku.com/wp-content/uploads/2021/08/V2.jpg
Kuvassa siis "pk-lenkki". Alin vihreä katkoviiva on aerobinen kynnysteho. Ja ylempi vihreä katkoviiva on 5 min maksimiteho (~VO2max-teho). Punaisella katkoviivalla merkitty viiva on testattu aerobinen kynnyssyke. Tällä kevyellä lenkillä on menty rauhallisesti, kunnes vastaan tuli menohaluja yllyttävä pieni tömpäre. Tämä aikaansai ~30 sekunnin tehopurskeen (=Section #5), jossa keskiteho oli 110 % VO2max-tehosta. Haluan kiinnittää huomion samanaikaiseen sykkeeseen: Syke pysyy alle aerobisen kynnyksen. Eli jälkikäteen sykkeen perusteella tätä tehon karkaamista kevyeltä alueelta ei ole helppo löytää.
Kuulen vastalauseiden myrskyn: Mitä siitä, jos 3 h lenkistä yksi 30 sekunnin ylämäen hieman irrottelee? Vastaan: Yksi ei niin haittaisikaan, mutta useimmiten kyse on asenteesta. vastaavia 15 - 60 sekunnin mäkiä saattaa tuntiin tulla 10 kpl, ja 3 h lenkillä kumuloitunut >100 % VO2max-tehoalueella vietetty aika saattaa olla 15 - 20 min. Saman verran kuin täysmittaisessa intervallihajoituksessa. Ja lenkin sykekäyrää katsellessa voidaan jälkikäteen katsoa, että ei juurikaan aerobista kynnystä ylitetty.
Vaikka hapenkulutuksellisesti ei ollakaan käyty siis missään maksimilukemissa, tällaisen lenkin kumuloituneet intervallit nostavat happamuutta (laktaatteja), väsyttävät hermo-lihasjärjestelmää ja pidentävät huomattavasti palautumisaikaa lenkistä. Ja kun jokainen lenkki tehdään samalla tavalla, ei viikkoon tule yhtäkään helppoa päivää.
Siksi suosin "helpot päivät helppoina, kovat kovina" -periaatetta. Ilman kevyitä päiviä ei kehitystä tule eikä kovia päiviä jaksa tehdä niin kovaa.
Eikä ainoa keino huomata tätä ongelmaa ole mittareiden lisääminen sykemittarista tehomittariin. Se on yksi tapa. Toinen tapa voisi olla lainata kahdeksi viikoksi tehomittaria. Se, että tehomittarilla avaa silmänsä mitä "kevyillä" lenkeillä tapahtuu voi olla opettavaista. Viimeiseksi voi ihan kuunnella omia tuntemuksia rehellisesti. Jos päättää, että on helppo päivä, niin tekee siitä sellainen.
Justiinsa samaa mieltä montoren kanssa. Niillä lyhyillä mäillä nyt vaan on väliä, jos on tarkoitus kehittää aerobista kuntoa.
Olen tuota useammallekkin kaverille selittänyt. Sieltä tulee vastapalloon, mutkun sykkeet, mutkun ei tuntunut pahalta. Sitten katsotaan kadenssi ja tehodataa. Hirveää hakkausta. Ei mene vieläkään perille. Viimeisenä näytän stravasta tehopalkit, joiden mukaan pitkällä pk-lenkillä ollaan oltu 20min anaerobisen tehon alueella.
Kannattaa miettiä, miksi seuraavana päivänä on jalat hellänä. Onnistuuko se oikeasti kova tehotreeni? Oho, eikö?
Monteren selvitys tuntuu aivan järkeen käyvältä.
Toinen kysumus olis vielä että miten jos päivän pk lenkin jakaa kahteen osaan. Aamulla töihin tunnissa ja takas kahdessa. Onko vaikutus sama vai täysin eri, kuin ajaa illalla 3h pk lenkin?
Tuotakin on kai tutkittu ja käsittääkseni suositellaan ajamaan pk kerralla. Itse lähden tässäkin palautumisen kannalta. Palaudun töissä hyvin ja yritän jatkaa yön aikaista palautumista ajamalla aamulla mahdollisimman kevyesti duuniin.
Vaikka en noin muuten garminin datoihin hirveästi luota, niin minusta se kertoo hyvin milloin kroppa palautuu. Jos treenat illalla kovaa, niin palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamuyöllä. Jos ajat aamulla pari tuntia reipasta peekoota, niin olet todennäköisesti väsynyt kun lähdet töiden jälkeen ajamaan toista lenkkiä. Eli itse yritän maksimoida palautumisen.
hannupulkkinen
20.08.2021, 00.21
Campassa on vähän huono saatavuus ja korona ei näytä parantaneen tilannetta. Katselin että 13-28 olis välitykseltään kevein, mutta ei oikein löydy mistään.
Campalla on nykyisin 11-32 rataspakkoja, myös muissa kuin Potenzassa. https://www.bike24.com/p2175883.html
Minä en tiedä että yksikäsitteisesti olisi päädytty siihen, että tehotreeni ja PK treeni pitää tehdä erillisinä. Toki varmaan ne ihan kisaan valmistavan kauden kovimmat voi olla viisasta, mutta esim peruskuntokaudella ?. Miksei voi vaikka ajaa 3-4 lenkkiä viikkoon ja kahdessa näistä tekee PK ja VK/MK treenit. En omalla kokemuksella usko, että ihan pieleen menee. Kyllähän esim Allenin kirja on täynnä sekatreenejä.
Pk-kausi tietysti eri juttu. Aerobinen on aerobista. Ei siellä kynnysvedot haittaa mitään.
Itse tarkoitin tuolla avautumisella sitä, että ajetaan muka peekoota hyvällä keskarilla ja käydään jokaisessa lyhyessä mäessä anaerobisella puolella. Siis ihan normaalia sekulia. Joka siis sekin on ok joissain kohdissa, mutta ei pk ajoa niin miten sen itse ymmärrän.
Tuotakin on kai tutkittu ja käsittääkseni suositellaan ajamaan pk kerralla. Itse lähden tässäkin palautumisen kannalta. Palaudun töissä hyvin ja yritän jatkaa yön aikaista palautumista ajamalla aamulla mahdollisimman kevyesti duuniin.
Vaikka en noin muuten garminin datoihin hirveästi luota, niin minusta se kertoo hyvin milloin kroppa palautuu. Jos treenat illalla kovaa, niin palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamuyöllä. Jos ajat aamulla pari tuntia reipasta peekoota, niin olet todennäköisesti väsynyt kun lähdet töiden jälkeen ajamaan toista lenkkiä. Eli itse yritän maksimoida palautumisen.
Tämä on juuri näin, ainakin tällaisella ikurilla. Osittain OT, mutta eikö nyt 2020-luvulla olisi jo järkevää rytmittää treenit palautumisen mukaan kun suht. luotettavat palautumista seuraavat laitteet on kaikkien ulottuvilla (jos ei muuten osaa arvioida olotilaansa).
tempokisu
20.08.2021, 17.00
eikö nyt 2020-luvulla olisi jo järkevää rytmittää treenit palautumisen mukaan kun suht. luotettavat palautumista seuraavat laitteet on kaikkien ulottuvilla (jos ei muuten osaa arvioida olotilaansa).
:D ei mulla ole, eikä ole koskaan ollutkaan, mitään laitteita seuraamaan jotain palautumista. Mutta onneksi osaan ite arvioida olotilani, ja totuus on että ei mikään laite tms. osaa sitä palautumista ja tuntemusta seurata sillä tavalla kuin itse pystyy, vempain voi sanoa että joo palautunut olet mutta kun väsyttää eikä inspiroi niin eihän se sitten...ja nyt vanhempana osaan olla myös itselleni armollisempi.
Joo varmasti palautumisen kautta mietittävä.
Joskus jos vähän tuntuu nihkeältä lähteä lenkille, saataakin kulkea erinomaisesti...Ja sekin missä vaiheessa palautumista kannattaa lähteä uudelleen lenkille tuntuu olevan monemutkainen juttu.
kun suht. luotettavat palautumista seuraavat laitteet on kaikkien ulottuvilla (jos ei muuten osaa arvioida olotilaansa).
Mitä laitteita tarkoitat?
Mulla Apple Watch näyttää summittaisen sykevälivaihtelun, mutta siinä se. Lisäksi käytössäni on Garmin Edge 520, mutta siitä tai Connect Garmin -palvelusta en näe muuta kuin suorituksen jälkeisen arvonnan tarvittavasta palautumisajasta.
Onhan noita tosi monia laitteita jo useilla eri valmistajilla.
Itse olen kyllä jäänyt vähän koukkuun garminin ilmoittamaan body battery arvoon. Tuo siis vaatii garminin kellon tai rannekkeen. Itselläni vivosmart 4, josta odotan jo uutta versiota tarkemmalla sykeanturilla. Tuo on käsittääkseni uusimmissa kelloissa jo käytössä. Garmin käyttää firstbeatin algoritmeja laskennassa.
Missään nimessä näihin ei pidä luottaa liikaa. Eli oma fiilis ja ennenkaikkea unenlaatu ylittää kaikki mittarit. Mutta kun tuon tajuaa, niin garminista näkee kyllä kaikkea kivaa. Ajoin esimerkiksi pari viikkoa sitten lauantaina kovan treenin, jonka jälkeen retkeilykamat kasaan ja telttayö meikolla. Seuraavana päivänä reilu 10km kävelyä rinkan kanssa. Garminin mukaan olin varttia vaille kuollut. Se huonosti nukuttu yö teltassa ja painon kanssa kävely ei todellakaan ollut palauttavaa liikuntaa.
Sain myös vahvistuksen sille, että palaudun töissäni hyvin. Stressi puuttuu täysin. Duunarin elämä on kivaa. Suosittelen kaikille tämän testausta, jos on tarkoitus treenata kovaa.
Kuten kerroin yllä, niin garminin mukaan ilta ysiltä ajettu kova treeni jättää kropan kierroksille ja se oikea palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamulla. Miettikää miten käy, jos kello soi tuossa kohtaa kuudelta ja joudut painamaan pää punaisena toimistolle, jossa jäätävä stressi iskee saman tien naamalle. Itse veikkaan, että tuota ei tarvitse jatkaa kuin pari viikkoa. Oho, mitä taas tapahtui? En mä ole TSS:n mukaan treenannut liikaa...
Suhtaudun tämänkaltaiseen dataan kiinnostuneena, mutta aika suurella varauksella. Jos luottaisin TSS:n ja Stravan Relative Effortin käppyröihin, treenaisin itseni rikki parissa kuukaudessa.
Hassua (tai siis kaupallisesti ehkä valmistajalle järkevää), että tarvitaan Garminin kello/ranneke ja Edge ei riitä.
Hassua (tai siis kaupallisesti ehkä valmistajalle järkevää), että tarvitaan Garminin kello/ranneke ja Edge ei riitä.
Eihän se voi riittää. Sulla pitäisi olla se sykevyö 24/h rinnalla ja edge vieressä loggaamassa.
Onhan noita tosi monia laitteita jo useilla eri valmistajilla.
Itse olen kyllä jäänyt vähän koukkuun garminin ilmoittamaan body battery arvoon. Tuo siis vaatii garminin kellon tai rannekkeen. Itselläni vivosmart 4, josta odotan jo uutta versiota tarkemmalla sykeanturilla. Tuo on käsittääkseni uusimmissa kelloissa jo käytössä. Garmin käyttää firstbeatin algoritmeja laskennassa.
Missään nimessä näihin ei pidä luottaa liikaa. Eli oma fiilis ja ennenkaikkea unenlaatu ylittää kaikki mittarit. Mutta kun tuon tajuaa, niin garminista näkee kyllä kaikkea kivaa. Ajoin esimerkiksi pari viikkoa sitten lauantaina kovan treenin, jonka jälkeen retkeilykamat kasaan ja telttayö meikolla. Seuraavana päivänä reilu 10km kävelyä rinkan kanssa. Garminin mukaan olin varttia vaille kuollut. Se huonosti nukuttu yö teltassa ja painon kanssa kävely ei todellakaan ollut palauttavaa liikuntaa.
Sain myös vahvistuksen sille, että palaudun töissäni hyvin. Stressi puuttuu täysin. Duunarin elämä on kivaa. Suosittelen kaikille tämän testausta, jos on tarkoitus treenata kovaa.
Kuten kerroin yllä, niin garminin mukaan ilta ysiltä ajettu kova treeni jättää kropan kierroksille ja se oikea palautuminen alkaa vasta 4-5 aikaan aamulla. Miettikää miten käy, jos kello soi tuossa kohtaa kuudelta ja joudut painamaan pää punaisena toimistolle, jossa jäätävä stressi iskee saman tien naamalle. Itse veikkaan, että tuota ei tarvitse jatkaa kuin pari viikkoa. Oho, mitä taas tapahtui? En mä ole TSS:n mukaan treenannut liikaa...Ja jos käytät myös Garminin pyöräkonetta, niin palautusmisajan arvaukseen käytetään myös sitä (garmin)kellon mittaamaa sykevälivaihtelua. Jos edge kertoo illalla lenkin jälkeen että 72h on palautumisaika, niin se saattaa 12h kuluttua aamulla näyttää että onkin enää 52h jäljellä kun on saanut kellosta yön datan.
Ja jos käytät myös Garminin pyöräkonetta, niin palautusmisajan arvaukseen käytetään myös sitä (garmin)kellon mittaamaa sykevälivaihtelua. Jos edge kertoo illalla lenkin jälkeen että 72h on palautumisaika, niin se saattaa 12h kuluttua aamulla näyttää että onkin enää 52h jäljellä kun on saanut kellosta yön datan.
Tuota palautumisaikaa en ole seurannut oikeastaan lainkaan, mutta varmasti siinäkin jotain järkeä on takana.
Eli en todellakaan jätä treenejä tai lepoja väliin garminin ohjeiden mukaan. Tuosta vaan näkee kaikkea kivaa ja osaa ehkä suunnitella paremmin omaa tekemistä jatkossa.
Eihän se voi riittää. Sulla pitäisi olla se sykevyö 24/h rinnalla ja edge vieressä loggaamassa.
Mmjoo, tosiaan koska palautuminen on prosessi eikä harjoituksen päättymishetken tulos.
Mmjoo, tosiaan koska palautuminen on prosessi eikä harjoituksen päättymishetken tulos.
Niin ja ennenkaikkea tarttee tietää se muun elämän kuormitus. Olen kuullut, ettei kaikki makaa sohvalla vapaa-aikoja kuten itse.
Mitä laitteita tarkoitat?
Mulla Apple Watch näyttää summittaisen sykevälivaihtelun, mutta siinä se. Lisäksi käytössäni on Garmin Edge 520, mutta siitä tai Connect Garmin -palvelusta en näe muuta kuin suorituksen jälkeisen arvonnan tarvittavasta palautumisajasta.
Tarkoitin kaikkia erilaisia laitteita jotka mittaavat kehon palautumista, tärkeimpinä mittareina unenaikainen HR ja HRV. Näitä laitteitahan löytyy tuhat erilaista, jos joku tietty laite kiinnostaa ja sen hyödyllisyys tai luotettavuus mietityttää niin tältä YT-kanavalta löytyy tutkimustuloksia helposti sulatettavassa muodossa: https://www.youtube.com/c/TheQuantifiedScientist
Campassa on vähän huono saatavuus ja korona ei näytä parantaneen tilannetta. Katselin että 13-28 olis välitykseltään kevein, mutta ei oikein löydy mistään.
Oli tarkoitus kasata tälle kesälle uusi pyörä, mutta saatavuusongelmat sotki senkin suunnitelman. Toisaalta vanha teräsrunko on verrattain mukava ajella 23mm renkailla vähän huonommallakin asfaltilla, niin mennään vielä tällä.
Maantiepyöräily ollut varsin kivaa tämän kesän helteillä kuntoilumielessä. Maastopyörällä yli 30 heltessä on lämpöstä touhua ja muutenkin maastossa vaikeampi peekoota ajaa.
Tämä olikin kätevä kun micheltä löytyy erikokoisia rattaita ja kaikki campan rattaat ovat irtonaisia, niin saa tehtyä mieleisen kasetin.
Pari isompaa ylämäkivaihdetta ja loput pienellä väleillä tasamaalle.
Alkoi sykkeet kummasti tippua mäessä kun ei tarttee enää runtata.
Onko täällä ollut puhetta Anaerobiseen kynnykseen perustuvista sykealueista? Oliko se nyt sitte Joe Frielin kaava?
Pulimonni
13.09.2021, 16.22
Onko täällä ollut puhetta Anaerobiseen kynnykseen perustuvista sykealueista? Oliko se nyt sitte Joe Frielin kaava?Jossain vaiheessa on ollut, itsekin tuota olen käyttänyt. Foorumin haku on aivan pyllystä, niin en jaksa sitä kaivaa esille.
Lähetetty minun EB2103 laitteesta Tapatalkilla
Jossain vaiheessa on ollut, itsekin tuota olen käyttänyt. Foorumin haku on aivan pyllystä, niin en jaksa sitä kaivaa esille.
Lähetetty minun EB2103 laitteesta TapatalkillaKäytössä se on itelläkin kun garminista sen saa valita. Ja tunnin vedosta otettu keskisyke.
https://thesufferfest.com/blogs/training-resources/everything-you-think-you-know-about-lthr-is-wrong
Ite kans yritin joku aika sitten löytää sitä keskustelua tästä langasta, mut turhaan... Mua kiinnostais miten noi Frielin alueet toimii pidemmän päälle, ku mun rajallisen tietämyksen mukaan noi tuntuu aika korkeilta???? Frielin kaavalla mun Z1 loppuis lukemaan 145 ja Z2 160.
Loppupeleissä yksittäisen sykelukeman perusteella (esim. maksimisyke, kynnyssyke) kaikkien sykealueiden laskeminen on suht epätarkkaa.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?52707-Kest%C3%A4vyysurheilun-perusteet/page151&p=3042576#post3042576
Tosta eteenpäin ainakin jotain juttua Frielin kaavoista
Loppupeleissä yksittäisen sykelukeman perusteella (esim. maksimisyke, kynnyssyke) kaikkien sykealueiden laskeminen on suht epätarkkaa.
Ja tällä siis tarkoitan sitä, että esimerkiksi fysiologisten kynnysten (aerobinen ja anaerobinen), ja siten harjoitusalueiden, sijainti suhteessa maksimisykkeeseen tai anaerobiseen kynnyssykkeeseen, on hyvin vaihtelevaa jopa siinä määrin että standardisykealueilla harjoitellessa voi yksi henkilö hyvin olla peruskestävyysalueella, toinen vauhtikestävyys ja kolmas maksimikestävyys. Parin viime viikon sisään olen tullut
määrittäneeksi aerobisen kynnyksen sekä 48% tasolle maksimisykkeestä että 90% tasolle maksimisykkeestä. Eikä tarkastelu suhteessa anaerobiseen kynnyssykkeeseen olisi juuri kaventanut eroa. Nämä toki ääriesimerkkejä, mutta vaihtelu on suurta. Molemmissa vielä siis kyseessä ihan todellinen mitattu maksimisyke eli ei
sitäkään virhelähdettä.
Parempaan tulokseen päästään itse asiassa koetun rasittavuuden avulla, 6-20 asteikolla noin 13/20 aerobisella ja 17/20 anaerobisella kynnyksellä, 1-10 asteikolla 3-4/10 ja 7/10 vastaavasti.
Tuon uskon. Muutenkin suosittelen tuota koetun rasittavuuden oppimista, se kun on joka hetki juuri meille se oikea. En tiedä onko kovin tieteellinen, mutta sykkeen nopea lasku mielestäni kertoo aerobisesta alueesta. Kun mennään yli aerobisen kynnyksen alkaa hidastua. Toki matkan pitää olla maltillinen ja rasitustilan muutenkin normi. Pitäisi joskus oikein mitata sykkeen palutumisnopeus bbm/s erilaisten sykkeiden jälkeen.
Ite kans yritin joku aika sitten löytää sitä keskustelua tästä langasta, mut turhaan... Mua kiinnostais miten noi Frielin alueet toimii pidemmän päälle, ku mun rajallisen tietämyksen mukaan noi tuntuu aika korkeilta???? Frielin kaavalla mun Z1 loppuis lukemaan 145 ja Z2 160.Eli olet siis jollain testillä selvittänyt sun anakynnys sykkeen?
Kyllähän tuo muakin kummastutti että pk-alue nousi noin 8-10bpm ylemmäs verrattuna sykereserviin perustuvaan kaavaan. Mutta sitten taas fiilispohjalta toi anakynnykseen perustuva tuntuis olevan alueella, toki päiväkohtaisia eroja on.
Eli olet siis jollain testillä selvittänyt sun anakynnys sykkeen?
Jep, tunnin keskisyke 181. Tais olla kyllä hieman reipas tunti, tarkemmin ottaen. Ajoin sen mitä koneesta lähti, kovempaa en ois päässy
Onkos Anselmon iso kone kunnossa ja ajoitko tuon tasateholla tehomittarin kanssa?
Itse juuri katselin, että fillarointia aloitellessa sain hurjia tunnin maksimeita cyclokisoissa. Kuolin täysin. En todellakaan pidä tuota sykettä omana kynnyssykkeenäni.
Mä olen kyllä ymmärtänyt että testi pitäis ajaa kovaa, mutta niin että lopussa olis vara pikkasen nostaa? Kuitenkin kyseessä kynnys minkä alla pitäis pystyä toimimaan vähän pidempikin siivu, eikö?
Näin sen olen itsekkin käsittänyt. Jos kynnys on määritelty oikein, niin lopussa on vara nostaa vielä aika hyvin tehoa.
Onkos Anselmon iso kone kunnossa ja ajoitko tuon tasateholla tehomittarin kanssa?
Itse juuri katselin, että fillarointia aloitellessa sain hurjia tunnin maksimeita cyclokisoissa. Kuolin täysin. En todellakaan pidä tuota sykettä omana kynnyssykkeenäni.
Tää on kans itselläkin se miks pitäis hankkia tehomittari.
Esim maastopyörällä on helppo nostaa sykkeet mäessä lähelle maksimia ja ajella siten kiristäen tai löysäillen jotta syke pysyy "korkealla". Keskiteho ja rasittavuuden tunne on suht pieni verrattuna tasaiseen suoritukseen.
Niin ja toi on just se juttu, mikä kehittyy myös treenaamalla. Hyvä kuntoisella kaverilla syke vaan romahtaa kovien nyppäisyjen jälkeen. Alussa se jää seilaamaan sinne taivaisiin vaikka ajetaan pk-teholla.
Ja ei, en ole itse tuo hyväkuntoinen kaveri.
Onkos Anselmon iso kone kunnossa ja ajoitko tuon tasateholla tehomittarin kanssa?
Ei todellakaan ole, mut mukavaa nähdä että kone kiertää edelleen. Tasateholla ja wattimittarin kanssa. Maastossa parin tunnin avg kisasykkeet oli yhen lyönnin alempana.
Itelle toi lukema ei merkkaa mitään, edelleen polarissa on vuoden vanhat testiaseman sykealueet käytössä. Toi kenttäanakynnys on kyl aikabhyvin linjassa asemalla testattuun. Lähinnä ihmetyttää, miten erilaisia noi alueet on eri asiantuntijoilla.
Onhan ihmiset niin yksilöitä ettei absoluuttista totuutta pysty millään laskurilla kovinkaan tarkasti arvioimaan.
Esim. max sykeen laskemiseen käytetty 220-ikä on ainakin itselle mitä sattuu.
Ei todellakaan ole, mut mukavaa nähdä että kone kiertää edelleen. Tasateholla ja wattimittarin kanssa. Maastossa parin tunnin avg kisasykkeet oli yhen lyönnin alempana.
Itelle toi lukema ei merkkaa mitään, edelleen polarissa on vuoden vanhat testiaseman sykealueet käytössä. Toi kenttäanakynnys on kyl aikabhyvin linjassa asemalla testattuun. Lähinnä ihmetyttää, miten erilaisia noi alueet on eri asiantuntijoilla.
Noni, kyllä tuo sitten kuulostaa ihan luotettavalta.
Teemu Virtanen ja Mattias Reck (pyöräily ja hiihtovalmentaja) keskustelevat kestävyysharjoitelusta https://www.podomatic.com/podcasts/skiclassics/episodes/2021-09-04T01_04_35-07_00
Tuli ajettua eilen ensimmäinen CX-kisa melkein kahteen vuoteen. Jaksoi yllättävän hyvin koko tunnin kisan ja positiivista oli, että kahdesta punaiselle vetämisestä pystyi palautumaan normaaliin matkavauhtiin. Keskisyke oli 165, eli varmaan aika lähellä setämiehen anaerobisen kynnyksen sykettä. Tunnissa ehti tekemään 42 kappaletta 7-28 sekunnin "kiriä" yli 600 wattin teholla ja noita oli jaloissa vielä viimeiselläkin kierroksella. 25 astetta on kyllä raaka keli ajaa crossikisaa ja tänään on vähän rikkinäinen olo.
En ole tehnyt yhtään suunnitelmallista tehotreeniä koronan alun jälkeen, eli siihen nähden oli aika yllättävän mukava kokemus.
Nyt mietin, että taidan ottaa 4' vetoja arki-iltojen ohjelmaan jos saisi hilattua CX kuntoa vähän paremmaksi. Paikallinen "kisakausi" kestää lokakuun lopulle, eli ei tässä aasista ravihevosta ehdi tekemään, mutta jos tuntuu hyvältä, niin saattaa tulla kiusaus jatkaa kautta marraskuun lopulle.
EDIT: Jaa, en ole ihan varma mitä tekemistä tällä on kestävyysurheilun perusteiden kanssa.
Kertokaapas viisaat miten olette annostelleet tuota Tabataa omaan kauteenne.
Tuli ajettua eilen ensimmäinen CX-kisa melkein kahteen vuoteen. Jaksoi yllättävän hyvin koko tunnin kisan ja positiivista oli, että kahdesta punaiselle vetämisestä pystyi palautumaan normaaliin matkavauhtiin. Keskisyke oli 165, eli varmaan aika lähellä setämiehen anaerobisen kynnyksen sykettä. Tunnissa ehti tekemään 42 kappaletta 7-28 sekunnin "kiriä" yli 600 wattin teholla ja noita oli jaloissa vielä viimeiselläkin kierroksella. 25 astetta on kyllä raaka keli ajaa crossikisaa ja tänään on vähän rikkinäinen olo.
En ole tehnyt yhtään suunnitelmallista tehotreeniä koronan alun jälkeen, eli siihen nähden oli aika yllättävän mukava kokemus.
Nyt mietin, että taidan ottaa 4' vetoja arki-iltojen ohjelmaan jos saisi hilattua CX kuntoa vähän paremmaksi. Paikallinen "kisakausi" kestää lokakuun lopulle, eli ei tässä aasista ravihevosta ehdi tekemään, mutta jos tuntuu hyvältä, niin saattaa tulla kiusaus jatkaa kautta marraskuun lopulle.
EDIT: Jaa, en ole ihan varma mitä tekemistä tällä on kestävyysurheilun perusteiden kanssa.Kestävyyttä se on vauhtikestävyyskin
Kertokaapas viisaat miten olette annostelleet tuota Tabataa omaan kauteenne.
Jos se tarkoittaa yleisesti HIIT treeniä 2:1 työ-leposuhteella niin tuleehan noita aika paljon tehtyä. Varma valinta jos ei oikein tiedä mitä tekisi tai jalat on hieman väsyneet ja pitäisi silti saada kova treeni tehtyä. Teen juuri blokkia noita kun yritän totuttaa jalkoja taas sisätreeniin. Mutta pitkät VO2 vedot kyllä tuntuu kehittävän paremmin, varsinkin lihaskestävyyttä.
Minkälaisia pk-kauden suunnitelmia teillä on? Viime vuonna tein hieman liikaa sweet spottia, ajattelin tänä vuonna kokeilla vähän eritavalla. Enemmän tunteja ja vain tempoa kerran pari viikkoon ainakin aluksi. Pidättekö taukoa pyöräilystä ennen pk-kautta?
Tabata kuten 10min lämmittely, 8 x 20s/10s ja sen jälkeen yrität olla oksentamatta? Toi on sen verran hirveä treeni, että olen kokeillut, mutten aio ottaa ohjelmaan.
Peruskuntokauden treeni riippuu hiihtokeleistä. Jos pääsee hiihtämään, niin tulee melko varmasti hyvin volyymiä.
Kertokaapas viisaat miten olette annostelleet tuota Tabataa omaan kauteenne.
Tabata-tyylisenä olen ehkä itse tykästynyt enemmän 40/20 vetoihin. Karkeana nyrkkisääntönä voinee pitää sitä, että mitä korkeammalle intensiteetille mennään, sitä lyhyemmällä aikavälillä saavutetaan pääosa vasteista. Tuon tyyppisessä treenissä 4-6 viikkoa lienee jo aika riittävä aika. Toki itse seuraisin sitä, että miten kehityskäyrä etenee treeneissä ja viimeistään siinä vaiheessa kun kehityskäyrä selvästi loivenee vaihtaisin toisen tyyppiseen treeniin. Viikottaisena annoksena 1-2 treeniä viikkoon riittänee oikein hyvin enkä juuri muuta kovaa tuolloin tekisi. Jos aerobisia ominaisuuksia on tarkoitus kehittää niin pyrkisin yksittäisessä treenissä mieluiten hieman pidempään kokonaiskestoon (~15-30min sarjoja yhteensä), eli vaikka 2-4 sarjaa joiden kesto 6-10min luokkaa.
Kolme kertaa 10x40s/20s, kolmen minuutin palautuksilla on ollut ihan hyvän tuntuinen setti itselle. Syke pysyy korkealla sarjojen aikana, tehoja saa ulos kohtuu hyvin ja työsarjojen volyymia kertyy 20 minuuttia. Aika rankkoja settejä, mutta toisaalta tuntuvat purevankin aika hyvin.
Miten muuten talven treenikaudet kannattaisi jaksottaa? Nyt on pari viikkoa keventelyä takana ja tarkoitus olisi alkaa taas työstämään kuntoa ylöspäin. Kannattaisiko syksyn, talven ja kevään ajalle ottaa kaksi sykliä vaiko tehdä yksi todella pitkä sykli siten, että kuntohuippu olisi alkukesässä? Jotenkin tuntuu, että kaksi sykliä pitäisi paremmin mielenkiintoa yllä, kun vaihtelua tekemiseen tulisi useammin.
Ajattelin jotain tämän suuntaista:
- Loka - marraskuu: pk (6 vkoa)
- Marras - joulukuu: vo2 (4vkoa)
- 2 viikon kevennys
- Tammi - helmikuu: pk (8 vkoa)
- Maalis - huhtikuu: vo2 ja ank. (8 vkoa)
- Toukokuu: kisaspesifimmät treenit (3-4 vkoa)
Millaisia suunnitelmia muilla?
Voiko noita tehdä liian kovalla teholla? Eilen tein 2x12x+ 8x noita 40/20 settejä 130% teholla mikä menee anaerobisen puolelle mutta käsitykseni mukaan on pääasiassa aerobinen treeni. 13min / 20min 90%+ sykkeillä ihan hyvä hyötysuhde.
Pk-suunnitelmat vielä vähän auki, mutta luultavasti 2kk isompaa volyymia (tähtään 16-18h) nousevalla tempo / sweet spot määrällä. Siihen päälle kuukausi missä jo maltillisesti tehoja jonka jälkeen VO2 blokkiin ym.
Voiko noita tehdä liian kovalla teholla? Eilen tein 2x12x+ 8x noita 40/20 settejä 130% teholla mikä menee anaerobisen puolelle mutta käsitykseni mukaan on pääasiassa aerobinen treeni. 13min / 20min 90%+ sykkeillä ihan hyvä hyötysuhde.
Mä oon tehnyt vaan niin kovaa kuin lähtee, pyrkien kuitenkin pitämään tehon suht tasaisena vetojen välillä. Eli ei siis niin, että eka veto on 600+ wattia ja seuraava 150 wattia. Omissa treeneissä tehot on ollut suunnilleen 125% ftp:stä eli sikäli toi sun 130% on varmaan aika kohdillaan.
Voiko noita tehdä liian kovalla teholla? Eilen tein 2x12x+ 8x noita 40/20 settejä 130% teholla mikä menee anaerobisen puolelle mutta käsitykseni mukaan on pääasiassa aerobinen treeni. 13min / 20min 90%+ sykkeillä ihan hyvä hyötysuhde.
Pk-suunnitelmat vielä vähän auki, mutta luultavasti 2kk isompaa volyymia (tähtään 16-18h) nousevalla tempo / sweet spot määrällä. Siihen päälle kuukausi missä jo maltillisesti tehoja jonka jälkeen VO2 blokkiin ym.
Toki harjoitukset kannattaa tehdä sellaisella teholla, että niissä pysyy säännöllisyys yllä. Lähtökohtaisesti kuitenkin voi pyrkiä hyvin tekemään suunnilleen sellaisella teholla, jota pystyy ylläpitämään läpi kaikkien vetojen. Tuo anaerobinen/aerobinen viittaa varmaan noihin Cogganin alueisiin. Niitä nyt ei kannata ihan niin kirjaimellisesti ottaa. Kyllä tuolla tavalla toteutettuna noissa on nimenomaan hapenkulutus hyvin lähellä maksimiaan ja vaikka veren laktaattipitoisuus lähtee nousemaan, niin sekin yleensä jää selvästi huippulukemista. Esim. itselläni noissa vedoissa hapenkulutus 95-100% tasolla maksimista ja laktaatit noin 8mmol/l tasolla (maksimilaktaatti jossain 20mmol/l tasolla). Tuohon aineenvaihdunnalliseen vaikutukseen kun vaikuttaa tehojen lisäksi myös se, että minkä kestoisia vetoja tehdään, millä palautuksilla, jne. Lisäksi vaikuttaa myös se, että miten omat ominaisuudet painottuvat maksimaalisen aerobisen tehon ja kynnystehon suhteen. Nämä vedot on muutenkin mielestäni mielekkäämpää toteuttaa tuon maksimaalisen aerobisen tehon (ensisijainen harjoitettava ominaisuus näissä vedoissa) kuin kynnystehon perusteella. Kenttätesteissä tähän toimii hyvänä benchmarkina vaikka 6min maksimitehot.
Seuraavaksi kyllä suosittelisin progressiona ennemmin harjoituksen kokonaiskeston kasvattamista kuin intensiteetin lisäämistä.
Samoilla linjoilla on tuo: (PDF) Programming Interval Training to Optimize Time-Trial Performance: A Systematic Review and Meta-Analysis (researchgate.net) (https://www.researchgate.net/publication/350702899_Programming_Interval_Training_to_Optimiz e_Time-Trial_Performance_A_Systematic_Review_and_Meta-Analysis)
Samoilla linjoilla on tuo: (PDF) Programming Interval Training to Optimize Time-Trial Performance: A Systematic Review and Meta-Analysis (researchgate.net) (https://www.researchgate.net/publication/350702899_Programming_Interval_Training_to_Optimiz e_Time-Trial_Performance_A_Systematic_Review_and_Meta-Analysis)
Olipa mielenkiintoinen tutkimus, josta voi varmasti poimia monta asiaa käytäntöön. Taas ainakin hyvä osoitus siitä, että HIIT-treenin osalta pari kertaa viikkoon on täysin riittävä annos. Toisekseen taas hyvä muistutus siitä, että harjoittelun spesifisyyttä ei kannata ylianalysoida. Kunhan harjoitus osuu suunnilleen oikeaan fysiologiseen kohteeseen (eli HIIT-treenit MK-alueelle) niin ei kannata ylianalysoida sitä, että ollaanko 110% vai 115% tasolla kynnystehosta.
Noi meta-analysit on hyviä. Joo ihan samaa mieltä, että hifistellään wattimittareiden kanssa ihan turhaan. Ajaa 4-5x4-5min ilman wattimittaria ja sillä intensiteetillä mitä jaksaa muistaen vaan ettei ekalla ja tokalla tapa itseään. Voi vaikka jälkikäteen ks millä tehoilla ajoi ja aika hyvin ne osuu haarukkaan. Eikä tasainen voimantuottokaan ole niin tarkaa, kun nyt on todettu, että ns fast start tai epätasainen teho voi antaa paremman vaikutuksen: (PDF) Optimizing Interval Training Through Power-Output Variation Within the Work Intervals (researchgate.net) (https://www.researchgate.net/publication/336641479_Optimizing_Interval_Training_Through_Pow er-Output_Variation_Within_the_Work_Intervals) Palataan oikeasti siihen mikä jo vanhastaan tiedettiin: pari kovaa treeniä viikkoon ja ne voi olla kovinkin monimuotoisia ja loput sitten PK. Tärkeintä lienee vanhat opit eli säännöllisyys ja nousujohteisuus.
Tabata-tyylisenä olen ehkä itse tykästynyt enemmän 40/20 vetoihin. Karkeana nyrkkisääntönä voinee pitää sitä, että mitä korkeammalle intensiteetille mennään, sitä lyhyemmällä aikavälillä saavutetaan pääosa vasteista. Tuon tyyppisessä treenissä 4-6 viikkoa lienee jo aika riittävä aika. Toki itse seuraisin sitä, että miten kehityskäyrä etenee treeneissä ja viimeistään siinä vaiheessa kun kehityskäyrä selvästi loivenee vaihtaisin toisen tyyppiseen treeniin. Viikottaisena annoksena 1-2 treeniä viikkoon riittänee oikein hyvin enkä juuri muuta kovaa tuolloin tekisi. Jos aerobisia ominaisuuksia on tarkoitus kehittää niin pyrkisin yksittäisessä treenissä mieluiten hieman pidempään kokonaiskestoon (~15-30min sarjoja yhteensä), eli vaikka 2-4 sarjaa joiden kesto 6-10min luokkaa.
Olen tässä loppukesän ja syksyn aikana ottanut 30/15 vedot ohjelmaan kerran viikossa. Aluksi ulkona, nyt myös sisällä. Toisena kovana treeninä on ollut vauhtileikittely Strava-segmenteillä. Aluksi vedin 4x13, sitten vaihdoin 3x13. Vaikutus on ollut selkeä lyhyemmille testisegmenteille (alle 10 km), mutta pidemmillä matkoilla en huomaa mitään eroa. Toisaalta ominaisuuteni noin muutenkin painottuvat selkeästi lyhyempiin matkoihin. Nyt olen pohtinut, että tulisiko tätä harjoittelumuotoa jotenkin sisällyttää tulevaan talvikauteen.
Krampit. Olenkos tulkinnut tätä ketjua oikein, kun on jäänyt ajatus, että ovat lähinnä kunnon puutetta?
Viikonloppuna ensimmäinen vauhdikkaampi rykäisy hiekkatierallissa ja n. 50 kilometriin asti kaikki hyvin vähän reilu 28 keskarilla. Sitten ylämäessä ensimmäiset aavistukset krampeista etureisissä ja viimeiset 10 km jalat aivan tiltissä sai ihan tosissaan taistella, että pääsi edes perille. Loppumatkan söin jäljellä olevia eväitä ja ihan loppumetreillä alkoi vähän helpottaa. Ehkä eväät siinä vaiheessa imeytyivät?
Jäi fiilis, että enemmänkin olisi ollut irtiotettavaa. Seuraavana päivänä ei ollut erityisen rasittunut olo ja pyöränkin selkään nousi ihan mielellään. Millähän eväillä ensi vuonna olisi perillä 17 minuuttia aiemmin, eli 2,5 tunnissa, vai pitääkö reenatakin? :) Tehotreeniä en ole varsinkaan pyörällä tehnyt käytännössä ollenkaan.
Krampit. Olenkos tulkinnut tätä ketjua oikein, kun on jäänyt ajatus, että ovat lähinnä kunnon puutetta?
Ei tuo kyllä absoluuttisesti pidä paikkansa. On sitä XC SM-kisakuskeillakin ja mualimalla kramppeja. Mystisiä toki ovat. Magnesium, natrium ja vesi. Tähän tulisi _käsittääkseni_ löytää tasapaino.
Itsellekin tuli kunnon kramppeja kesän kisoissa. Välillä ja välillä taas ei.
Ovat yleensä seurausta ei niinkään kunnon puutteesta vaan siitä, ettet ole rasittanut lihas-hermojärjestelmää kuten eilen. Aja samalla lailla muutama treeni, niin kas kummaa ei kramppaa.
Jepulis. Täytyy ottaa vähän vauhdikkaampiakin lenkkejä ohjelmaan. Ehkä tuollaiset reippaammat 50+ km täytyy ajaa porukassa, ettei mukavuudenhalu mene edelle.
Ovat yleensä seurausta ei niinkään kunnon puutteesta vaan siitä, ettet ole rasittanut lihas-hermojärjestelmää kuten eilen. Aja samalla lailla muutama treeni, niin kas kummaa ei kramppaa.
Eipä tämäkään taida äärimmilleen vietynä pitää paikkansa. Kisaan ei valmistauduta kisalla. Perusajossa pitää jotakuinkin paikkansa.
Eipä tämäkään taida äärimmilleen vietynä pitää paikkansa. Kisaan ei valmistauduta kisalla. Perusajossa pitää jotakuinkin paikkansa.
No just noinhan sitä tehdään. Ihan pro tasollakin. Esimerkiksi kaikkia isoja klassikoita ennen ajetaan valmistava kisa.
Toki lepo ja avaavat kuuluvat asiaan, mutta ei niillä sitä kisaa voiteta.
No just noinhan sitä tehdään. Ihan pro tasollakin. Esimerkiksi kaikkia isoja klassikoita ennen ajetaan valmistava kisa.
Toki lepo ja avaavat kuuluvat asiaan, mutta ei niillä sitä kisaa voiteta.
Kisaa edeltävänä päivänä kisa? Vai paria päivää ennen ”kisasuoritus” ja siihen palautus ja avaava ennen varsinaista päätapahtumaa? Olen ollut siinä käsityksessä, että jälkimmäinen on ’oikea’.
Kp:n eilinen tarkoittaa eilistä kisaa. Ei sitä, että edellisenä päivänä tulisi aja toinen kisa.
Aivan. Ymmärsin väärin. Puhutaan siis nyt samaa kieltä.
Kuinka paljon, jos yhtään, vaikuttaa pakkanen tehon/sykkeen suhteeseen? Eli onko normaalia että pakkasella irtoaa kymmeniä watteja vähemmän mitä samalla sykkeellä nollakelin paremmalla puolella?
Edit. Googlehan sen kertoi että kyllä, lihaksesta ei irtoa samalla tavalla voimaa kylmässä
"Ne lämmittelee joita palelee" ei taidakaan pitää piakkaansa
Kuinka paljon, jos yhtään, vaikuttaa pakkanen tehon/sykkeen suhteeseen? Eli onko normaalia että pakkasella irtoaa kymmeniä watteja vähemmän mitä samalla sykkeellä nollakelin paremmalla puolella?
Edit. Googlehan sen kertoi että kyllä, lihaksesta ei irtoa samalla tavalla voimaa kylmässä
Sykemittari on minusta ihan ok apuväline pakkasella. Lisäksi ainakin minulla kuluu energiaa reilusti enemmän. Eli kaiketi hyötysuhde laskee selvästi.
Kyllä mulla ainakin syke nousee samoilla tehoilla mitä kylmempää ja kuivempaa keli on. Jonkun verran vähemmän fillaroidessa kuin juostessa.
Musta tuntuu että minulla isompi vaikutus on alustalla. Tämänpäiväinen pehmeähkö syvä lumi vaati kovemmat sykkeet kuin lauantain kova jää nastakengillä. Vastaavasti kesällä asfaltti vs hiekka, joskin niin harvoin tulee juostua pehmeällä hiekalla että sitä huomaisi.
Kyllä mäkin sanoisin että alustan aiheuttama tehon tarve on itselle suurin jarru. Tosin jähmeämmät rasvat paksummat vaatteen, ym heikentää vauhtia myös. Ja varmasti myös teho laskee kylmässä. Joskus jopa niin että miettii tartteeko käydä lääkärissä kun ei kulje yhtään.
Musta tuntuu että minulla isompi vaikutus on alustalla. Tämänpäiväinen pehmeähkö syvä lumi vaati kovemmat sykkeet kuin lauantain kova jää nastakengillä. Vastaavasti kesällä asfaltti vs hiekka, joskin niin harvoin tulee juostua pehmeällä hiekalla että sitä huomaisi.
Onko sinulla watit juoksemisessa? Noitahan alkaa jo olla.
Pyörällä tosiaan näkee wattimittarin kanssa tehon, eli se syvässä lumessa tuotettu 200w on sama mitä kesälläkin. Inertiathan tuossa tosiaan eroavat, eli enemmän kannattaa tosiaan verrata pehmeällä hiekalla ajamiseen. Osa erosta tulee kyllä takuulla tästäkin. Itseni on ainakin aina ollut helpompaa tuottaa tehoa kovassa vauhdissa.
Nimenomaan Wattien ja sykkeen suhdetta tarkoitin. Itellä oli tossa koronakin lievänä ja sen jälkeen ajanut muutaman lenkin, viimeisimmällä oli vasta tehomittaus mukana. Ihmettelin siinä vaan että z2 sykkeillä uupuu tehoja 20-30W verrattuna edellisiin tehoilla ajettuihin, toki myös pyörä ja mittari on vaihtunut.
Itsellä tuo on tiettyyn pisteeseen asti ainakin toisinpäin. Sanotaan vaikka +5 astetta niin on sykkeet tosi alhaalla watteihin verrattuna jos vertaa vaikka perinteiseen +20 asteen lämpöön. Pakkasista en tiedä kun sillon en ulkona aja.
Nyt kuitenkin kyseessä pakkanen, ite en aja sisällä.
Kuuma ilma myöskin nostaa sykettä koska verta ohjataan ihon jäähdytykseen.
Onko sinulla watit juoksemisessa? Noitahan alkaa jo olla.
Oispa! En nähtävästi ollut tarpeeksi kiltti viime(kään) vuonna. Luulen että tontut lukee tuota off-topiccia aika tarkkaan.
Lähinnä olen seurannut Garminin VO2maxia. Se kun mittaa käsittääkseni vauhdin ja sykkeen suhdetta eikä ymmärrä mitään alustasta. Niinpä lumisilla lenkeillä luku laskee ja kuivalla nousee. Äkkiseltään arvelisin että parhaat lukemat tulee +5- +15°C.
https://www.bicycling.com/training/g20047865/this-is-your-body-in-the-cold/
Oispa! En nähtävästi ollut tarpeeksi kiltti viime(kään) vuonna. Luulen että tontut lukee tuota off-topiccia aika tarkkaan.
Lähinnä olen seurannut Garminin VO2maxia. Se kun mittaa käsittääkseni vauhdin ja sykkeen suhdetta eikä ymmärrä mitään alustasta. Niinpä lumisilla lenkeillä luku laskee ja kuivalla nousee. Äkkiseltään arvelisin että parhaat lukemat tulee +5- +15°C.Jostain just luinkin että kuumassa syke nousee ja viileässä laskee, kunnes mennään nollan alapuolelle jolloin se taas nousee.
Nimenomaan Wattien ja sykkeen suhdetta tarkoitin. Itellä oli tossa koronakin lievänä ja sen jälkeen ajanut muutaman lenkin, viimeisimmällä oli vasta tehomittaus mukana. Ihmettelin siinä vaan että z2 sykkeillä uupuu tehoja 20-30W verrattuna edellisiin tehoilla ajettuihin, toki myös pyörä ja mittari on vaihtunut.
Nou hätä. Mulla teki just samoin ja nimenomaan pk2 ajossa kovemmilla pakkasilla.
Nou hätä. Mulla teki just samoin ja nimenomaan pk2 ajossa kovemmilla pakkasilla.Kumman mukaan ajat pakkasilla, tehon vai sykkeen vai fiiliksen? Vai ajatko vaan?
Äkkiseltään arvelisin että parhaat lukemat tulee +5- +15°C.
Juoksussa marathonin voittoaikoja tutkimalla on päätelty, että parhaat ajat syntyvät yllättävän kylmässä kelissä, muistaakseni juuri 10-15 astetta.
Kumman mukaan ajat pakkasilla, tehon vai sykkeen vai fiiliksen? Vai ajatko vaan?
Omasta mielestäni fiilis toimii parhaiten pk-lenkeillä pakkasella. Sykekkin voi vaihdella paljon.
Pakkasella en ajaisi minkään muun kun fiiliksen mukaan, ilma tekee omat tepposensa elimistölle ja kitka kasvaa sitten renkaiden alla, no se näkyy tietysti wattimittarissa.
Juu, fiilis on hyvä. Mulla ainakin syke tosiaan heittelee suht paljon. Riippuen vaatteen määrästä, pakkasesta ja päivästä.
Eikä se wattimittarikaan ehkä aivan todellista kuormitusta kerro. Tosiaan kropan hyötysuhde heikkenee pakkasessa. Jotain vaikutusta niillä eskimoiden ajokamoillakin on pakko olla. Eli vaikka polkimesta mitataan se 200w, niin polvien kohdalla oleva vaatekerros on syönyt tuosta jo osan.
Aiheeseen liittyen mielenkiintoinen podcasti areenassa: Ihminen on trooppinen laji — kylmä on vihollinen, jota vastaan kehomme suojautuu useilla mekanismeilla (https://areena.yle.fi/audio/1-50951631)
Mites hengitystahti? Ainakin garmin kertoo lenkin jälkeen, mahtaisko olla luotettava seurattava reaaliajassa jos edes voi?
Niin tai kokeile fattmaxerilla sykevälivaihteluun perustuvaa pk ajoa. Garminiin löytyi myös oma apsi, jos löytyy 1030 edge.
Dfa alpha ketjussa tuosta lisää.
Niin tai kokeile fattmaxerilla sykevälivaihteluun perustuvaa pk ajoa. Garminiin löytyi myös oma apsi, jos löytyy 1030 edge.
Dfa alpha ketjussa tuosta lisää.Kokeillut kerran. Ehkä napsun ärsyttävä se jatkuva ilmoitus garminissa. Täytyy kyllä muistaa sitäkin kokeilla uudestaan, ja sitä ennen kokeilin sitä toista, hrv4
Mites hengitystahti? Ainakin garmin kertoo lenkin jälkeen, mahtaisko olla luotettava seurattava reaaliajassa jos edes voi?
HRV vaihtelusta ottaa Garminin mukaan. Seurasin yhden Pk lenkin, missä hengitys oli alla 20 krt minuutissa koko lenkin (itselleni referenssiarvo PK lenkeille). Garmin kertoi, keskiarvo 27 ja max 33…
Niin tai kokeile fattmaxerilla sykevälivaihteluun perustuvaa pk ajoa. Garminiin löytyi myös oma apsi, jos löytyy 1030 edge.
Dfa alpha ketjussa tuosta lisää.
Aika raakile oli ainakin viime testissä tuo kyseinen appsi. Joka kerta kun vaihtaa välilehteä ja katsoo vaikka millä teholla ajaa niin tuo kyseinen appi nollaantuu. Ei jatkoon.
HRV vaihtelusta ottaa Garminin mukaan. Seurasin yhden Pk lenkin, missä hengitys oli alla 20 krt minuutissa koko lenkin (itselleni referenssiarvo PK lenkeille). Garmin kertoi, keskiarvo 27 ja max 33…Jaa, pitäsköhän tähän vähän perehtyä
Tällä videolla tehdään asioita eri tavalla kuin yleensä - nimittäin hiljempaa. Downshiftataan ihan kirjaimellisesti ja yritetään olla nostamatta sykettä. Ikävä kyllä akkukin ehti loppua jo lenkin puoliväliin, mutta kruisailu kotiinpäin myötätuulessa jäi mieleen yhtenä mukavimmista satulassa vietetyistä hetkistä. Toivottavasti kaikki tämä jurnuttaminen maksetaan takaisin sitten, kun kuiva sora pölisee tai musta asfaltti kiiltää!
https://youtu.be/nyBFzDeFkww
"Liikunta kehno keino laihduttaa"
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html
En nyt viitsi alkaa referoimaan artikkelia, mutta kyllä tuo tuntuu omien kokemusten kanssa menevän yksiin. Käytännössä rankemman liikuntaviikon (lenkkeily) jälkeen paino on käytännössä vain noussut.
...Käytännössä rankemman liikuntaviikon (lenkkeily) jälkeen paino on käytännössä vain noussut.
Eikös se ole nesteen kertymisestä lähinnä? Ja LIHAKSET toki kasvaa jos muistaa syödä protskuu :)
^ Ehkäpä nestettä tosiaan, lihaksista tiedä. sama s...tanan pallomaha vaan on ja pysyy tekipähän mitä vaan. Sinänsä ei ylipainoa 169cm/67..68 kg.
Pyrkimys olisi 65 kiloon. Siis pallomaha pois.
Se tuo ikääntyminen tahtoo myös kerryttää vatsanseutua. Ja onko jotain pysyväisyyslääkitystä? Noillakin on vaikutusmekanisminsa. Mites viskeraalirasvat?
Yleensä vatsanseutua turvottaa mitä suustaan alas laittaa. Ainakin meikäläisellä. Suuresti rakastamani ruisleipä ja valkosipuli saa sellaset turvotukset aikaan että huh huh. Tai yleensä nämä FODMAP aineet. Tissuttelu paisuttaa ihan helvetisti varsinkin jos sattuu olemaan geneettisesti taipuvainen.
Se tuo ikääntyminen tahtoo myös kerryttää vatsanseutua...
Missä iässä tuon pitäisi alkaa? Nimin. "kauhulla odotteleva"
tempokisu
22.03.2022, 11.09
Ikääntyessä hormonitoiminta hieman muuttuu, ja perusaineenvaihduntakin hidastuu. Mutta hormonitoiminnan takia se ylimääräinen kertyy masun seudulle - kunpa kertyisikin vaikka peppuun!
Laihduttaminen on kyllä helpompaa ruokavalion avulla ( tai jos on vaikea migreeni). Aikoinani kun ajoin sen 40t vuodessa, paino kyllä aleni ja olin ihan kauhuissani että kääk, 49kg. No nyt se lukema tuntuu isolta kun olen 44kg. Pari vuotta sitten nimenomaan usein toistuvat migreenikohtaukset alensi painoni 42kiloon, ja silloin näytin kyllä aika pahalta. ( tai siis näytän edelleen, mutta naama roikkui )
Nyt on löytynyt aika hyvä tasapaino, liikkuu sen mitä jaksaa ja syö hyvin, paljon vihanneksia ja kalaa.
Missä iässä tuon pitäisi alkaa? Nimin. "kauhulla odotteleva"
Ei kyllä kaikilla ala ikinä. Esimerkkinä oma isäni, joka oli hoikka koko ikänsä loppuun asti. Siinä edesauttoi varmaan loputon ja jokapäiväinen puuhastelu mm. mökillä ja marjametsissä.
Ikääntyminen joo, yli 60 on mittarissa. Ruislepää menee tolkuttomasti, ja viiniä ehkä 1-1,5 pulloa viikossa. Mitään lääkityksiä ei ole.
Vuonna 2017 paino tippui 6 kg kolmessa kuukaudessa, oman käsitykseni mukaan ihan stressin ja omakotitalon myyntipuuhan + siihen liittyvän roinan hävityksen avulla . Toki oli tilanne sekin, että aorttaläppä veteli ihan viimeisiään. Samana syksynä avoleikkauksella keinoläppä tilalle. Kyllä muuten helpotti, alkoi uusi nuoruus. Ja pallomahan kasvatus... :)
tempokisu
22.03.2022, 11.54
^ samoin mun isä juuri täytti 80v, ja syö vähintään 2 lämmintä ateriaa päivässä, pullapitko menee hetkessä tai suklaarasia. Laihana pysyy, eikä edes harrasta liikuntaa, joskus käy kävelylenkillä mutta tietokoneen edess istuskelee sen ajan kun ei nuku. Ja nukkuu 12 tuntia yössä, joskus päiväunetkin. Ja siis ei kun pää tyynyyn ja uni tulee.
Olen perinyt isäni luonteen ( kärttyisä ja heti hermostuva), mutta en tuota fysiologiaa. Veli taas on perinyt sen, ja äidiltä peruja rauhallinen luonne.
Missä iässä tuon pitäisi alkaa? Nimin. "kauhulla odotteleva"
Tahtoo olla vähä elintavoista riippuvaista mutta tuokin vaan osasyy. Ihmisen perimä, geenit jne. Epäilen ettet tule rumpua koskaan saamaan.
Ei kyllä kaikilla ala ikinä. Esimerkkinä oma isäni, joka oli hoikka koko ikänsä loppuun asti. Siinä edesauttoi varmaan loputon ja jokapäiväinen puuhastelu mm. mökillä ja marjametsissä.
Ikääntyminen joo, yli 60 on mittarissa. Ruislepää menee tolkuttomasti, ja viiniä ehkä 1-1,5 pulloa viikossa. Mitään lääkityksiä ei ole.
Vuonna 2017 paino tippui 6 kg kolmessa kuukaudessa, oman käsitykseni mukaan ihan stressin ja omakotitalon myyntipuuhan + siihen liittyvän roinan hävityksen avulla . Toki oli tilanne sekin, että aorttaläppä veteli ihan viimeisiään. Samana syksynä avoleikkauksella keinoläppä tilalle. Kyllä muuten helpotti, alkoi uusi nuoruus. Ja pallomahan kasvatus... :)
Eikö ole edes nesteenpoistolääkitystä? Rouvan velimies oli samankaltaisessa operaatiossa ja mielestäni mussuttaa lääkkeittä joista yksi ainakin oli nesteenpoisto. Tosin ei se kyllä hirveitä liikkuja enää teekään. Kuitenkin jollakin sorttia työelämässä mukana. Sai vaan tuon operaation myötä lisää pituutta köyteen ettei tule pää liian aikaisin vastaan.
imartika
22.03.2022, 14.48
Missä iässä tuon pitäisi alkaa? Nimin. "kauhulla odotteleva"
Kun vaimo aikanaan odotti vanhimmaista niin varttuneempi kollega totesi että isälle tulee 5 kg per mukelo. Pysyvää massaa.
Omalla kohdalla pitää varsin hyvin kutinsa. No ketjua kireämmälle vaan.
"Liikunta kehno keino laihduttaa"
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html
En nyt viitsi alkaa referoimaan artikkelia, mutta kyllä tuo tuntuu omien kokemusten kanssa menevän yksiin. Käytännössä rankemman liikuntaviikon (lenkkeily) jälkeen paino on käytännössä vain noussut.
Täytyy todeta että aivan päinvastaiset kokemukset kuin otsikossa. Nuorempana tuli futista pelattua ja oltua ns. normaalissa kondiksessa vartalon suhteen. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuo homma jäi ja alkoi muut asiat kiinnostamaan ja urheilu jäi kokonaan. 10-vuotta myöhemmin aloitin pyöräilyn ja olen alusta asti treenannut "vakavasti". Täten rasvaprosentti tippui reilussa kahdessa vuodessa 23,4 -> 8,7. Tätä pudostusta ei varmasti olisi tullut ilman että aloitti treenaamaan. Ja minä en edes treenaa loppupeleissä paljoa, 500-550h vuodessa.
Täytyy todeta että aivan päinvastaiset kokemukset kuin otsikossa. Nuorempana tuli futista pelattua ja oltua ns. normaalissa kondiksessa vartalon suhteen. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuo homma jäi ja alkoi muut asiat kiinnostamaan ja urheilu jäi kokonaan. 10-vuotta myöhemmin aloitin pyöräilyn ja olen alusta asti treenannut "vakavasti". Täten rasvaprosentti tippui reilussa kahdessa vuodessa 23,4 -> 8,7. Tätä pudostusta ei varmasti olisi tullut ilman että aloitti treenaamaan. Ja minä en edes treenaa loppupeleissä paljoa, 500-550h vuodessa.
550h tunnissa on 500h enemmän, kuin normaalilla sohvaperunalla. Komea saavutus!
Eikö ole edes nesteenpoistolääkitystä? Rouvan velimies oli samankaltaisessa operaatiossa ja mielestäni mussuttaa lääkkeittä joista yksi ainakin oli nesteenpoisto. Tosin ei se kyllä hirveitä liikkuja enää teekään. Kuitenkin jollakin sorttia työelämässä mukana. Sai vaan tuon operaation myötä lisää pituutta köyteen ettei tule pää liian aikaisin vastaan.
Joo ei mitään. Johtuu siitä, että kyseessä on biologinen läppä. Haittapuolena se, että läpän uusiminen tullee joskus ajankohtaiseksi. Mekaaninen hiilikuituläppä (joka on kestoltaan 150 vuotta) vaatii jatkuvaa verenohennuslääkkeiden (Marevan) syöntiä ja toistuvia verikokeita. Marevan aiheuttaa myös herkkyyttä verenvuotoihin yms. Tappelulajit kielletty jne. Olo on kertakaikkiaan mahtava tuon uuden läpän ansiosta, ihan kuin operoimaton terve sydän ja urheilla saa hullunlailla.
"Liikunta kehno keino laihduttaa"
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008435308.html
En nyt viitsi alkaa referoimaan artikkelia, mutta kyllä tuo tuntuu omien kokemusten kanssa menevän yksiin. Käytännössä rankemman liikuntaviikon (lenkkeily) jälkeen paino on käytännössä vain noussut.
Samat havainnot. Parhaiten on paino pudonnut, kun vaihdoin alkoholin suklaaseen. Suklaata ei jaksa syödä niin paljoa, että saisi samat kalorit kuin alkoholista (+ mitä syö siinä samalla).
Ja minä en edes treenaa loppupeleissä paljoa, 500-550h vuodessa.
550h on puolitoista tuntia per päivä. Tietysti on se vähemmin kuin mitä menee vaikka työntekoon, mutta en tuota kovin vähäisenä pitäisi. 10h/vko.
Johtuneeko iästä, mutta omalla kohdallani kropan saa kyllä tilapäisesti sekaisin ylimääräisellä treenaamisella.
Silloin tällöin käy niin, että viikonlopun juoksentelujen seurauksena paino pomppaa pari kiloa normaalia korkeammalle ja verenpaine nousee moneksi päiväksi hyvinkin korkealle (150-160/85). Normaalisti verenpaine mulla on 115-120/ 65-70. Tuohon se palautuu muutaman päivän lepäilyllä ja painokin taas laskee.
Luin koko ketjun (en yhdeltä istumalta). Paljon ansiokkaita kirjoituksia kiitos siitä. Uskon olevani kohtuudella otsikossa kun kysyn seuraavaa:
Pari päivää sitten ajelin trainerilla tasatehoisen n. 2h lenkin. Lenkki oli varsin kevyt. Teho oli varsin vaatimaton ja lenkin keskisyke vain noin 109. Kuitenkin viimeisten noin 15min aikana syke nousi selkeästi hieman korkeammalle, noin 115-120 tasolle, eikä enää pudonnut alaspäin. Eväänä lenkillä oli pelkkää vettä. Tämähän ei ole mikään dramaattinen nousu ja syke varmasti nousee itse kullakin lenkin loppua kohti, mutta onko niin että jos jatkan vastaavien lenkkien ajamista niin sykkeen nousu tapahtuukin jatkossa hitaammin tai myöhemmin, kun elimistö tottuu tällaiseen suoritukseen? Eli pystyn ajamaan jatkossa vastaavia lenkkejä pidemmälle..
Sitten tuo juoma/ravintopuoli. Jos päällimmäisenä tavoitteena on noin 3h MTB-kisa niin miten nuo pitkät peruskuntolenkit kannattaa tehdä? Pelkällä vedellä vai kohtuullisella lisäenergialla?
Kisassa (ja viikottaisissa tehoharjoituksissa) kun lisäenergiat (vähintään urheilujuoma) on kuitenkin säännöllisesti käytössä.
Entäpä lenkkivauhti / rasitustaso. Mahdollisimman kevyesti vai kuitenkin kenties kuitenkin hieman kovempina? Maksimisyke pyöräilyssä on noin 180 eli tuo edellä kuvattu lenkki oli todella varsin kevyt. Nämä erittäin kevyt pk-lenkit varmasti mahdollistaa sen, että ne viikon tehoharjoitukset (2 kpl) voi sitten tehdä varsin laadukkaasti. Mutta käykö sitten niin, että "liian kevyt" lenkki pidemmällä aikavälillä ei enää kehitä mitään...
No testaamalla sykerajat saat treenialueet.
Lämpötila ja sisällä hapen riittävyys kannattaa huomioida tuollaisissa ajoissa.
Minulla tulee negatiivinen pw/hr suhde sisällä, koska avaan ovea kun alan ajamaan. => huone viilenee koko ajan ja syke laskee.
Jos taas lähtee nyt kevät aurinkoon ulos heti aamusta, niin syke nousee lämmön mukaan.
Sisällä taas jos huone on pieni ja ikkuna vain vähän raollaan, niin co2 määrä kasvaa ja lämpö nousee. Taas sakkaa syke.
Eli ensin olosuhteet täysin vakioksi.
Eikös ne sykkeet ala nousta jo pelkästään sen takia että energiat vähenee?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Intervals.icu on kätevä tuon sykkeen nousun seurantaan lenkeillä (decoupling %). Noinhan se menee kun kunto nousee syke pysyy pitempään vakaana. Nyrkkisääntö taisi olla kun decoupling tietylle ajalle on alle 5% aerobinen kunto on riittävä sille ajalle.
Itse tähtään pk-lenkit noin 130 sykkeen tuntumaan (maksimi 190) Välillä reippaammin ja välillä hitaammin. Jos seuraavana päivänä on kova treeni tähtään pk:n usein 120 sykkeen tuntumaan.
Lisäenergiaa syön joka lenkillä mikä on yli 90min. Vatsaa on hyvä opettaa ottamaan hiilareita vastaan liikkuessa. Kovemmat lenkit ja eri lämpötilat saattaa vaatia myös erilaisen tankkaustyylin kokeilemalla selviää. Nämä toimii itsellä paljon on oppinut kantapään kautta.
Jeppekoira
24.03.2022, 07.09
Luin koko ketjun (en yhdeltä istumalta). Paljon ansiokkaita kirjoituksia kiitos siitä. Uskon olevani kohtuudella otsikossa kun kysyn seuraavaa:
Pari päivää sitten ajelin trainerilla tasatehoisen n. 2h lenkin. Lenkki oli varsin kevyt. Teho oli varsin vaatimaton ja lenkin keskisyke vain noin 109. Kuitenkin viimeisten noin 15min aikana syke nousi selkeästi hieman korkeammalle, noin 115-120 tasolle, eikä enää pudonnut alaspäin. Eväänä lenkillä oli pelkkää vettä. Tämähän ei ole mikään dramaattinen nousu ja syke varmasti nousee itse kullakin lenkin loppua kohti, mutta onko niin että jos jatkan vastaavien lenkkien ajamista niin sykkeen nousu tapahtuukin jatkossa hitaammin tai myöhemmin, kun elimistö tottuu tällaiseen suoritukseen? Eli pystyn ajamaan jatkossa vastaavia lenkkejä pidemmälle..
Sitten tuo juoma/ravintopuoli. Jos päällimmäisenä tavoitteena on noin 3h MTB-kisa niin miten nuo pitkät peruskuntolenkit kannattaa tehdä? Pelkällä vedellä vai kohtuullisella lisäenergialla?
Kisassa (ja viikottaisissa tehoharjoituksissa) kun lisäenergiat (vähintään urheilujuoma) on kuitenkin säännöllisesti käytössä.
Entäpä lenkkivauhti / rasitustaso. Mahdollisimman kevyesti vai kuitenkin kenties kuitenkin hieman kovempina? Maksimisyke pyöräilyssä on noin 180 eli tuo edellä kuvattu lenkki oli todella varsin kevyt. Nämä erittäin kevyt pk-lenkit varmasti mahdollistaa sen, että ne viikon tehoharjoitukset (2 kpl) voi sitten tehdä varsin laadukkaasti. Mutta käykö sitten niin, että "liian kevyt" lenkki pidemmällä aikavälillä ei enää kehitä mitään...
Tosi vaikea sanoa tarkemmin, oliko tuo 2h lenkki sopivan raskas, kun ei ole tietoa syke- ja tehorajoista. Toisaalta "PK-aluekin" on melko laaja ja eri lenkkien tehot olisi hyväkin vaihdella koko tällä skaalalla. 2 tuntia on vielä sen verran lyhyt treeni, että ainakin välillä koittaisin ajella noita siellä PK:n ylälaidassakin (esim. cogganin zone 2), eli noin 65-75 % FTP:stä tehoilla (syke ~70-80% anakynnyksestä). Tämänhän ei ole enää tarkoitus olla ihan naurettavan kevyttä, vaan vähän saa ja pitääkin jo alkaa tuntumaan jaloissa ja hengityksessä.
Ravintopuolesta. Kisoja varten kannattanee selvittää kokeilemalla, miten saa mahdollisimman paljon hiilaria imeytymään. Hyvä nyrkkisääntö on aloittaa noin 60 g hiilaria per tunti ja siitä säätää ylöspäin sen mukaan miten pakki kestää. Itselleni vaikuttaa sopivan parhaiten ottaa hiilarit pääosin nestemäisenä (maltodextriiniä, sokeria laimeaan mehuun sekoitettuna; urkkajuomaa) ja sopivasti geelejä. Mitä enemmän pystyy saamaan energiaa imeytymään, sen paremmin jaksaa pitkässä kisassa. Treenit on sitten vähän oma lukunsa ja eri koulukuntiakin varmaan olemassa. Kevyemmissä treeneissä ei varmaankaan tarvitse tankata koko ajan maksimimäärää hiilareita, mutta tasaisesti jonkin verran kuitenkin. Vaikka puolet siitä, mikä olisi se oma maksimäärä.. Toki täällä monet vannoo senkin nimeen, että pitkät kevyet lenkit minimienergialla (mieluiten pelkkä vesi)... Kovemmissa treeneissä kannattaakin sitten aina varmistaa se, että on kunnolla hiilaria käytössä, jotta treenistä saa mahdollisimman paljon irti.
Eikös ne sykkeet ala nousta jo pelkästään sen takia että energiat vähenee?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Lähinnä nestehukka aiheuttaa sykkeen nousua. Ainakin itselläni sykkeet mieluummin laskee energian vähetessä, jos siis ollaan ajettu pelkkää peekoota. Johtuu ehkä lämmöistä. Energiat vähenee ja tulee vilu.
Lähinnä nestehukka aiheuttaa sykkeen nousua. Ainakin itselläni sykkeet mieluummin laskee energian vähetessä, jos siis ollaan ajettu pelkkää peekoota. Johtuu ehkä lämmöistä. Energiat vähenee ja tulee vilu.Ja vilu nostaa sykettä kun verta tarvitaan pintaverenkiertoon, eikö?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^^Sama homma.
^Ei välttämättä. Jos ei riitä löpöä koneessa, jolla tuottaa ’ylimääräistä’ lämpöä.
Ja vilu nostaa sykettä kun verta tarvitaan pintaverenkiertoon, eikö?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
No kyllä mulla se kylmä on aina laskenut sykettä. Mutta sykkeeseen vaikuttaa tosi moni juttu. Näihin kannattaa suhtautua vähän varauksella varsinkin viileään aikaan.
Esimerkiksi tänään söin suht reippaan ruuan tuntia ennen ajoa. Tarkoitus oli ajaa 2h jossain aerokynnyksen tuntumassa fiiliksen mukaan. Syke oli vähän korkeahko heti paukusta, mutta fiilis tuntui hyvältä, joten jatkoin ajoa. Lopputuloksena -6.8 pw/hr ratio. Varmaan tuossa paitakin kastui ja kroppa viileni tuon vuoksi. Alussa oli hivenen kuuma.
Eli tosiaan ei kannata seurata noita niin orjallisesti, vaan ajaa fiiliksellä. Syke vaihtelee ja heittelee riippuen ihan mistä vaan. Se tunne kyllä kertoo tärkeimmän. Jos lenkki alkaa tuntumaan kovalta kahden tunnin jälkeen, niin sillon kondis sakkaa tuolla teholla.
https://dgtzuqphqg23d.cloudfront.net/yWgtDTpKwJkCV_X3mE6nZL0RhGuUqvhlqPuNFf9R7zo-2048x1003.jpg
Kuten monessa asiassa, tässä on ehkä paras seurata useampien treenien trendiä kuin tulkita liikaa yhden harjoituksen tuloksia. Jos säännöllisesti alkaa vaikka 2,5h syke selvästi nousemaan ja nesteytys sekä energiansaanti ovat kunnossa, voi tämä kertoa siitä, että työskentelevät lihassolut alkavat väsymään ja niiden väsymyksensietokykyä voisi pyrkiä kehittämään.
Tuo on varmasti totta. Itse en ole tuota huomannut pk-ajossa, mutta pidemmissä sweetspott sessioissa käy juurikin näin. Kun jalat alkavat väsymään, niin syke räjähtää käsiin.
Tuosta voisi äkkiä päätellä senkin, että sweetspotista on kyllä hyötyäkin verrattuna pelkän peekoon ajamiseen.
K.Kuronen
24.03.2022, 17.33
Ja vilu nostaa sykettä kun verta tarvitaan pintaverenkiertoon, eikö?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Pintaverenkierrolla haihdutetaan liikalämpöä. Pintaverenkierto supistuu jos kokee kylmää. Ainoat keinot vastata kylmään on joko lisätä eristystä tai tehdä enemmän työtä.
Tuo on varmasti totta. Itse en ole tuota huomannut pk-ajossa, mutta pidemmissä sweetspott sessioissa käy juurikin näin. Kun jalat alkavat väsymään, niin syke räjähtää käsiin.
Tuosta voisi äkkiä päätellä senkin, että sweetspotista on kyllä hyötyäkin verrattuna pelkän peekoon ajamiseen.
Sinänsä olennaista myös nimenomaan tuo sykkeen äkillinen nousu, joka viittaa vähän selvempään muutokseen. Vauhtikestävyysalueellahan esiintyy hapenkulutuksen osalta jo pieni hidas komponentti hapenkulutuksen osalta, jonka tulisi pikkuhiljaa hivuttaa sykettä korkeammalle.
Sinänsä olennaista myös nimenomaan tuo sykkeen äkillinen nousu, joka viittaa vähän selvempään muutokseen. Vauhtikestävyysalueellahan esiintyy hapenkulutuksen osalta jo pieni hidas komponentti hapenkulutuksen osalta, jonka tulisi pikkuhiljaa hivuttaa sykettä korkeammalle.
Juurkin noin. Syke tietysti nousee hissukseen ylös, jos ajetaan pitkiä +40min vetoja.
Tuo nopea sykkeen räjähdys tosiaan liittyy reisien loppumiseen. Minulla se taitaa tulla nyt jossain 4-5 20min sweetspot vedon kohdalla, mikä on mielestäni ihan ok tilanne. Alkuunhan se tapahtuu jo toisen vedon jälkeen.
Pintaverenkierrolla haihdutetaan liikalämpöä. Pintaverenkierto supistuu jos kokee kylmää. Ainoat keinot vastata kylmään on joko lisätä eristystä tai tehdä enemmän työtä.Niin olikin. Mutta syke ja verenpaine silti nousee kylmässä.
Low temperatures cause your blood vessels and arteries to narrow, restricting blood flow and reducing oxygen to the heart. Your heart must pump harder to circulate blood through the constricted blood vessels. As a result, your blood pressure and your heart rate increase.
Mut eiköhän nyt fiilis ja hengitys kerro, varsinkin aerkin alapuolella mentäessä.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Niin pakkasella tuo on tosiaan totta. Syke oli korkammalla ja ennankaikkea lenkki tuntui selkeästi raskaammalta, kun pakkasta oli alle -10c.
Mutta siis nyt plus asteilla syke kyllä laskee viileyden mukana.
Kun mulla on toi verenpaine ongelmana, niin ainoa vaihtoehto taitaa olla muuttaa jonnekin lämpimään.
Mutta vähän aihepiiristä. Mikähän on "vikana" kun sisäpyoräilyssä on viime aikoina tullut kovempia tehoja kuin koskaan aiemmin? Ikää on enemmän, treeniä on tullut heikonlaisesti Jouluna lusitun koronan jälkeen, mutta 5, 20 ja 60 min tehot korkeampia kuin aiemmin harjoitushistoriasta loytyvät lukemat. Tehot ovat toki matalia, varsinkin kiloa kohden, eli ei mitään maatajärisyttävää ole tapahtunut.
Kun mulla on toi verenpaine ongelmana, niin ainoa vaihtoehto taitaa olla muuttaa jonnekin lämpimään.
Mulla on ihan sama juttu ja tuo pitää oikeasti paikkaansa. Espanjassa ei tartte verenpainelääkkeitä ottaa. Käytössä ääreisverisuonia laajentavat lääkkeet, eli täsmälleen saman vaikutuksen saa helteestä. Tai ajamalla paljon. PK on lääkettä. Ai että :)
Mutta siis nyt plus asteilla syke kyllä laskee viileyden mukana.
Parhaat marathonin juoksuajat on tehty 10-15 asteessa. Voi tosin olla, että PK- vauhdissa optimilämpötila on hieman korkeampi.
Niin pakkasella tuo on tosiaan totta. Syke oli korkammalla ja ennankaikkea lenkki tuntui selkeästi raskaammalta, kun pakkasta oli alle -10c.
Mutta siis nyt plus asteilla syke kyllä laskee viileyden mukana.No tämä on mullakin sama, ja tutkimuksien mukaan suunnilleen kaikilla muillakin. Nyt ei ole vaan pannut merkille kun on ollu niin kiva ajella auringonpaisteessa vaikka nastat ropisee
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tossa alla suht uusi ftp arvio 20min testistä. Is the Functional Threshold Power a Valid Metric to Estimate the Maximal Lactate Steady State in Cyclists?
José Ramón Lillo-Beviá (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Lillo-Bevi%C3%A1+JR&cauthor_id=31714462) 1 (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31714462/#affiliation-1), Javier Courel-Ibáñez (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Courel-Ib%C3%A1%C3%B1ez+J&cauthor_id=31714462), Victor Cerezuela-Espejo (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Cerezuela-Espejo+V&cauthor_id=31714462), Ricardo Morán-Navarro (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Mor%C3%A1n-Navarro+R&cauthor_id=31714462), Alejandro Martínez-Cava (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Mart%C3%ADnez-Cava+A&cauthor_id=31714462), Jesús G Pallarés (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Pallar%C3%A9s+JG&cauthor_id=31714462) J Strength Cond Res 36(1): 167-173, 2022-
The aims of this study were to determine (a) the repeatability of a 20-minute time-trial (TT20), (b) the location of the TT20 in relation to the main physiological events of the aerobic-anaerobic transition, and (c) the predictive power of a list of correction factors and linear/multiple regression analysis applied to the TT20 result to estimate the individual maximal lactate steady state (MLSS). Under laboratory conditions, 11 trained male cyclists and triathletes (V?o2max 59.7 ± 3.0 ml·kg-1·min-1) completed a maximal graded exercise test to record the power output associated with the first and second ventilatory thresholds and V?o2max measured by indirect calorimetry, several 30 minutes constant tests to determine the MLSS, and 2 TT20 tests with a short warm-up. Very high repeatability of TT20 tests was confirmed (standard error of measurement of ±3 W and smallest detectable change of ±9 W). Validity results revealed that MLSS differed substantially from TT20 (bias = 26 ± 7 W). The maximal lactate steady state was then estimated from the traditional 95% factor (bias = 12 ± 7 W) and a novel individual correction factor (ICF% = MLSS/TT20), resulting in 91% (bias = 1 ± 6 W). Complementary linear (MLSS = 0.7488 × TT20 + 43.24; bias = 0 ± 5 W) and multiple regression analysis (bias = 0 ± 4 W) substantially improved the individual MLSS workload estimation. These findings suggest reconsidering the TT20 procedures and calculations to increase the effectiveness of the MLSS prediction.
Ohiampuja
28.03.2022, 20.30
Mites viskeraalirasvat? Yleensä vatsanseutua turvottaa mitä suustaan alas laittaa. Ainakin meikäläisellä.
Täällä kanssa 52 vee mies jolla kumpu tuppaa kasvamaan. Nuo viskeraalit alkoi huolestuttaa ja kävin talvella Varalan urheiluopistolla kehomittauksissa. Ja onneksi tulokset oli OK, viskeraalit matalat ja rasvaprosentti 17. Mutta jaloista löytyi iso puoliero lihaksista, 600 g. Ja syy siihen on vasemman jalat murtumat, yms vammat, minkä takia olen aina varonut tuota vasenta jalkaa.
Mutta nyt on menossa kuntoutus tuohon jalkaan ja tarkoitus tiputtaa painoa muutama kilo. Ja sitten syksyllä uudet mittaukset.
Sanoivat että se kumpu on nesteen kertymistä, tai ruokavalion aiheuttamaa turvotusta.
Jos käy jäällä työntämässä pari tuntia tasuria niin voisiko sen kuvitella olevan jaloille lepopäivä?
Kädet ja vatsalihat loppu mutta syke pysyi lähinnä palauttavan treenin puolella.
Kesällä olisi tarkoitus kisata pääasiassa lyhyissä tempoajoissa (10km) ja mäkikisoissa kestoltaan noin 15 minuuttia. Pitempiä mahdollisesti loppukesästä.
Onko anaerobisesta treenistä miten paljon hyötyä tuon pituisissa vedoissa? Vai kannattaako keskittyä vaan ftp:n kehitykseen?
Tein vasta 3vk VO2 treeniä ja seuraavaksi vuorossa olisi 3vk kynnysvetoja jonka jälkeen jäisi vielä muutama viikko ennen ekaa kisaa.
Anaerobinen kapasiteetti varmaan nousee kovilla treeneillä muutenkin mutta sille kokonaan suunnattuja treenejä en ole koskaan tehnyt.
Kesällä olisi tarkoitus kisata pääasiassa lyhyissä tempoajoissa (10km) ja mäkikisoissa kestoltaan noin 15 minuuttia. Pitempiä mahdollisesti loppukesästä.
Onko anaerobisesta treenistä miten paljon hyötyä tuon pituisissa vedoissa? Vai kannattaako keskittyä vaan ftp:n kehitykseen?
Tein vasta 3vk VO2 treeniä ja seuraavaksi vuorossa olisi 3vk kynnysvetoja jonka jälkeen jäisi vielä muutama viikko ennen ekaa kisaa.
Anaerobinen kapasiteetti varmaan nousee kovilla treeneillä muutenkin mutta sille kokonaan suunnattuja treenejä en ole koskaan tehnyt.
Mun mielestä anakapa vaikuttaa todella paljon 10km tempoon. Itselläni ei ole kynnys vaihdellut kovinkaan paljon, mutta joskus lyhyen tempon pystyy ajamaan aivan överi tehoilla, enkä oikein keksi tuolle muuta syytä kuin anakapsiteetin vaihtelun.
Ja joo, olen samaa mieltä tuosta, ettei välttämättä lyhyitä anaerobisia vetoja tarvita. Itse ajoin 8 ja 10min maksimeita ja uskon vahvasti noiden kehittävän myös anakapaa, kun viimeinen ajetaan oikeasti all-outina. Mutta tästähän ei sitten ole minulla mitään varmempaa tietoa. Pelkkää mutua.
No eipä vaikuta. Oisko suuruusluokkaa 5-7% anaerobisen energiantuotannon osuus. Siinä sitten 10% heitot ei loppuajassa paljoa vaikuta. Jos pitää ajaa 15min kovaa, niin tietty sen ympärille suurin osa täsmätreeneistä muuten ihan normitreeniä. Kyllä 40km tempon kovaa ajaneet ajavat myös 10tempon kovaa.
Jos käy jäällä työntämässä pari tuntia tasuria niin voisiko sen kuvitella olevan jaloille lepopäivä?
Kädet ja vatsalihat loppu mutta syke pysyi lähinnä palauttavan treenin puolella.
Lepopäivä tarkoittaa varmaan lepoa koko keholle, että palaudutaan ja kehitytään? Jos sykkeet ovat olleet alle aerobisen kynnyksen koko ajan, niin sinulla ei ole vain ollut lihaskestävyyttä/ tekniikkaa hiihtää kovempaa tasurilla.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Firlefanz
04.04.2022, 09.40
So what jos ei ole? Siitähän ei ollut kyse?
Tässä ei myöskään ollut tarkoitus kehittyä tasurihiihtäjäna.
Vaikkei sitä lepopäiväksi ole syytä nimittääkään, palauttava päivä se on ollut joka tapauksessa. Seuraavana päivänä voi ajaa fillarilla vaikka vetoja tai tehdä pitkän lenkin jos sellainen huvittaa ja palvelee harjoittelun kokonaisuutta,
PS Minäkin olen hintelä teknisesti osaamaton hiihtäjä, joka ei umpitasaisella pääse tasurilla VK-sykkeille millään. Mikä on kliffa juttu sikäli että voi hiihtää päivästä toiseen - kunhan ei eksy kovin mäkiselle lenkille - ja jos tai kun ei ole oikein sopivs keli, voi mainiosti tehdä jotain jalkapainotteista treeniä. Lepopäivät ja niiden tarve ja sijoittuminen riippuvat sitten siitä millaiseksi globaali meininki muodostuu.
PPS Olen ymmärtänyt kestävyysurheilun perusteet niin että olisi (yleisesti ottaen; joskushan halutaan nimenomaan kasata rasitusta perättäisinä päivinä) tarkoitus palautua ja kehittyä myös päivittäisten harjoitusten välillä eikä ainoastaan erillisinä lepopäivinä:cool:
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.