Näytä tavallinen näkymä : Uusi maantiepyörä hakusessa
Sivut :
1
2
3
[
4]
5
6
7
8
9
alkaen hinnat kuiduistakin on varoiteltu.
Onko yleinen mielipide että Canyon Endurace on alkaen hinnat -kuiturunko?
Kollinjoki
17.08.2021, 12.46
Onko yleinen mielipide että Canyon Endurace on alkaen hinnat -kuiturunko?
Canyonin malliston sisällä se on sitä, paremmissa kuituisissa Enduraceissa on CF SL (superlight). Sen päälle on vielä CF SLX (extreme). En ole havainnut että CF olisi mitenkään huonon rungon maineessa, mutta enpä ole asiaa seurannut. Enduracea ei taida olla kuin kaksi mallia "pelkällä" CF:llä, molemmat vannejarruilla. Vähänkin kun mennään hinnassa ylöspäin on vähintään SL runkona.
---
Tässä on monta kertaa tänne postaamani linkki, jossa kahta osiltaan samanlaista Enduracea (AL ja CF SL) vertaillaan keskenään: https://granfondo-cycling.com/carbon-or-aluminium/ Laitan sen nyt vielä varmuudeksi, kun runkomateriaalin valinta näyttää mietityttävän pyörän ostajia. Se ei vastauksia anna siihen millainen perus-CF on mutta jotain osviittaa voi antaa runkomateriaalin valinnan miettimiselle.
^Aivan juu. En ole itsekään aivan vakuuttunut kuiturunkojen tuomasta lisähyödystä vs. alurunko ja laittaisin (ja laitoinkin) rungosta säästyneet rahat ennemmin vaikka laadukkaisiin kiekkoihin.
Tässä GNC:n pohdintaa aiheesta: https://youtu.be/e4oUAH4UWVQ
Tuossa olisi Canyonilta heti saatavissa Ultimate. Löytyy vielä koossa M ja L
Kuitu ja levyt, erikoisuutena maalaus berliiniläisen taiteilijan suunnittelemana, käsin teipatut ja maalatut rungot
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bikes/race-bikes/ultimate/cf-slx/ultimate-cf-slx-8-disc-ltd-ii/2766.html?dwvar_2766_pv_rahmenfarbe=BK%2FMC
ei ihan hinnat alkaen malli muttei myöskään loppuen
lisäys: ylitti uutiskynnyksen myös omalta osaltani tuon värityksen johdosta, Ultimate mallina lienee uusiutumassa lähitulevaisuudessa
Henkkoht en missään tapauksessa enää ostaisi vannejarrullista maantiepyörää v.2021, jos levarimalli on saatavilla samaan hintaan. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa levyjarruista omassa käytössä maantiellä. En toki ostaisi myöskään alumiinista maantiepyörää, jos muutaman satasen lisäinvestoinnilla saa kuiturungolla varustetun mallin :)
JohannesP
18.08.2021, 08.58
Levarit ja kuiturunko pop jos jälleenmyyntiarvoa arvostaa.
HarryDunne
18.08.2021, 10.14
Henkkoht en missään tapauksessa enää ostaisi vannejarrullista maantiepyörää v.2021, jos levarimalli on saatavilla samaan hintaan. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa levyjarruista omassa käytössä maantiellä. En toki ostaisi myöskään alumiinista maantiepyörää, jos muutaman satasen lisäinvestoinnilla saa kuiturungolla varustetun mallin :)
No vaikkapa tuossa yllä olevassa Canyonissahan se negatiivinen puoli konkretisoituu, kun 7 tonnin kuitupyörä painaa ajokunnossa 8 kiloa.
No vaikkapa tuossa yllä olevassa Canyonissahan se negatiivinen puoli konkretisoituu, kun 7 tonnin kuitupyörä painaa ajokunnossa 8 kiloa.
Ja tällä on tarkalleen ottaen vaikutusta mihin?
Canyonin nyt myynnissä olevat ltd mallit on speksattu aika mielenkiintoisesti; näyttäisi olevan "aeroadin " vanteet ja vastaava osasarja.
Da di2 + dt swissin 62 vanne, paino 7,00 kg. Vanne on tasolla 1.650 g ?. Eli alle 7 kilon mennään myös muilla osasarjoilla, jos vanne ehkäpä pyörään luonteeseen paremmin sopiva
Force+zipp 404 /edellinen malli), paino 7,56 kg. Vanne yli 1.800 g ja forcekaan ei vissiin ihan keveyin
Juu, en minäkään enää uutena vannejarrua ostaisi. Perustuu ihan fiilikseen ja siihen mihin markkinat menee/ovat jo oikeastaan menneet.
itte en maantiepyörästä ymmärrä mitään mutta jos innostuis niin kyllä se varmaan kuitu ja levyjarrut ois ja tilaa haarukoissa 30 mm kumille mutta en sitä sähköistä vaihtajaa osais tässä vaiheessa arvostaa mutta voihan sekin hyvä käytössä
mulla on sähköinen täysjousto pyörä ja siinä painaa kiekot sen 1380 g niin eikö tommonen 1800 g oo jo paljon painoo ?
Henkkoht en missään tapauksessa enää ostaisi vannejarrullista maantiepyörää v.2021, jos levarimalli on saatavilla samaan hintaan. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa levyjarruista omassa käytössä maantiellä. En toki ostaisi myöskään alumiinista maantiepyörää, jos muutaman satasen lisäinvestoinnilla saa kuiturungolla varustetun mallin :)
Tuossapa se mun dilemma onkin. Levyjarruilla oleva alu ja vannejarruilla oleva kuitu samanhintaisia. Mutta sitten levyjarruilla oleva kuitu onkin jo 800€ enemmän.
Tosta hinnat alkaen kuidusta ei ole levyjarrullista mallia.
JohannesP
18.08.2021, 11.23
Canyonin nyt myynnissä olevat ltd mallit on speksattu aika mielenkiintoisesti; näyttäisi olevan "aeroadin " vanteet ja vastaava osasarja.
Da di2 + dt swissin 62 vanne, paino 7,00 kg. Vanne on tasolla 1.650 g ?. Eli alle 7 kilon mennään myös muilla osasarjoilla, jos vanne ehkäpä pyörään luonteeseen paremmin sopiva
Force+zipp 404 /edellinen malli), paino 7,56 kg. Vanne yli 1.800 g ja forcekaan ei vissiin ihan keveyin
Juu, en minäkään enää uutena vannejarrua ostaisi. Perustuu ihan fiilikseen ja siihen mihin markkinat menee/ovat jo oikeastaan menneet.
Weighweeniesissä oltiin arvailtu jotakin sen kaltaista, että ovat Canyonilla alkaneet Aeroadin varatuista komponenteista kasaamaan näitä paketteja ja laittaa tavaraa eteenpäin. Aeroadeja ei vissiin hetkeen ole tulossa myyntiin ja vähän ikävä varastoida vanhentunutta osaa tämän takia. 12sp DA on aika lähellä myyntiä.
Ainakin itseäni saattaisi kyrsiä pitää Aeroadia vuoden tilauksessa ja saada se vanhentuneella osasarjalla ja viime vuoden kiekoilla täyteen rahaan, mutta niin siinä taitaa kuitenkin käydä. Sama tilanne tosin monen muunkin valmistajan kohdalla, että toimitusvaiheessa saat jo valmiiksi vanhentunutta tavaraa.
JohannesP
18.08.2021, 11.27
Tuossapa se mun dilemma onkin. Levyjarruilla oleva alu ja vannejarruilla oleva kuitu samanhintaisia. Mutta sitten levyjarruilla oleva kuitu onkin jo 800€ enemmän.
Tosta hinnat alkaen kuidusta ei ole levyjarrullista mallia.
Kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan. Jos haluat leveetä rengasta ja mahdollisesti harrastaa kevyttä gg:tä niin levyt. Jos puhdas maantiekäyttöä niin vannejarrut ja ketteryys olisi oma vaihtoehto.
Ei jaksa kaivaa Canyonin sivuilta, mutta oliko näissä muuten samat osasarjat? Ne jotkut hinnat alkaen massiiviset levyjarrukahvat (105?) oli joskus ainakin itselleni käteen sopimattomat mitä en ottaisi omaan pyörään, mutta saatto nekin päivittyä sirommaksi.
F. Kotlerburg
18.08.2021, 11.39
Kannattaa myös huomioida, että Canyonin malleissa on pieniä geometria eroja levy- ja vannejarruversioiden välillä, vaikka kuinka olisi Ultimatesta tai Enduracesta kyse.
Itse ostin laikkajarrullisen syistä, että maastokuskina olen niihin tottunut ja laikkajarruversion geo vaikutti niiden pienien eroavaisuuksien takia itselleni sopivammalta, vaikka todennäköisesti se vannejarruversiokin olisi ollut ok.
Kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan. Jos haluat leveetä rengasta ja mahdollisesti harrastaa kevyttä gg:tä niin levyt. Jos puhdas maantiekäyttöä niin vannejarrut ja ketteryys olisi oma vaihtoehto.
Ei jaksa kaivaa Canyonin sivuilta, mutta oliko näissä muuten samat osasarjat? Ne jotkut hinnat alkaen massiiviset levyjarrukahvat (105?) oli joskus ainakin itselleni käteen sopimattomat mitä en ottaisi omaan pyörään, mutta saatto nekin päivittyä sirommaksi.
Joo aikalailla samat, 105 R7000 sarjaa.
Kiekot on eri. Kuidullisessa on Fulcrum racing 900 ja aluissa DT Swiss E 1850 Spline
Kollinjoki
18.08.2021, 12.58
Kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan. Jos haluat leveetä rengasta ja mahdollisesti harrastaa kevyttä gg:tä niin levyt. Jos puhdas maantiekäyttöä niin vannejarrut ja ketteryys olisi oma vaihtoehto.
Ei jaksa kaivaa Canyonin sivuilta, mutta oliko näissä muuten samat osasarjat? Ne jotkut hinnat alkaen massiiviset levyjarrukahvat (105?) oli joskus ainakin itselleni käteen sopimattomat mitä en ottaisi omaan pyörään, mutta saatto nekin päivittyä sirommaksi.
Päivittyivät sirommiksi kun 105 R5800 korvautui nykyisellä R7000. Nykyinen kahva on sirompi ja säädettävämpi, samanlainen kuin nykyisessä Ultegrassa.
HarryDunne
18.08.2021, 12.59
Ja tällä on tarkalleen ottaen vaikutusta mihin?
Nousuaikoihin, nousuaikoihin... ;)
..ja kevyempää pyörää nyt vaan on hauskempaa ajaa.
Jokainen toki painottakoon niitä asioita joita tahtoo, ja varmasti riippuu paljon ajoista/reiteistä, mutta mun on kyllä vaikeaa nähdä itselleni oleellisia hyötyjä levyjarruista. Siis hyötyjä jotka kompensoisi painavammat osat, painavamman rungon, korkeamman hinnan ja hankalamman huollettavuuden, jne. Joo, onhan ne levyjarrut vähän paremmat tuntumaltaan/teholtaan (varsinkin märällä), mutta maantiepyörällä se itse renkaan pito rajoittaa niin paljon (varsinkin märällä) että tuo hyöty on kovin marginaalinen ainakin suomen maastoissa.
Mutta kuten sanottua, tämä on vain minun mielipide, ja ymmärrän olevani hyvinkin "old-scool" -osastoa. Siltikin tuntuu mielipuoliselta, että vaikkapa mun 10v sitten "hinnat-alkaen" osista ~tonnin budjetilla kasaama kiinakuitupyörä ei ole yhtään painavampi kuin tuo 7 tonnin canyon. Ja jos vaihdan Borat alle niin se on jo kevyempi ja varmaan lähes yhtä aerokin.
Kollinjoki
18.08.2021, 13.15
Mulla ei ihan valtavasti ole vertailukohtia erilaisiin jarrutyyppeihin, mutta siltä ainakin tuntuu ja näyttää, että vaikka hydraulisen jarrun huoltaminen vaikeampaa onkin mekaaniseen verrattuna, ei niitä kovin paljoa tarvitse huoltaa mm. itsesäätyvyyden takia. Mekaanista levyjarrua sai rassata vähän väliä ja liekö vannejarrukaan immuuni säädön tarpeille ym.?
Joskus tulee nestejarruissa nesteiden vaihto eteen ja sen sellaista, mutta ne hommat ajattelin teettää ammattilaisella. Suomessa jarrutellaan niin vähän ja kevyesti että luotan nesteiden kestävän pitkään. Ainakin mineraaliöljyn jota Shimano käyttää. Shimanon mineraaliöljyssä on valtava kiehumispiste eikä se absorboi vettä. Ajattelin että 3-4 v tuolla mahtaa mennä ennen vaihtoa ja sekin vaihtoväli saattaa olla ylitiheä.
Muox. Cxmagazinen haastatteleman Shimanomiehen mielestä näitä ei maantiepyöräilijän tarvi paljon vaihdella
https://www.cxmagazine.com/disc-brake-bleeding-mechanical-monday-gravel-bike-cyclocross-magazine
Tässä kun kattelee jatkuvasti tota Canyonin tarjontaa niin huomaa selvästi että levyjarrulliset mallit menee alle 5 minuutin kaupaksi ja vannejarrulliset saattaa olla tunninkin. Mutta yhtäkaikki, jokainen sieltä menee kyllä kaupaksi aika nopeasti.
^ Onko sillä jälleenmyyntihinnalla loppujen lopuksi merkitystä? Ei se vannejarrullisen hinta nollaan romahda ja jos se on pari pari kolme sataa suhteessa vähemmän kuin levariversiolla jonkun vuoden päästä, niin mitä väliä?
Eri asia sitten on, jos levyt sopii paremmin omaan ajoympäristöön / -tottumukseen. Tai jos sitten vain haluaa levyt, niin käden voi aina laittaa syvemmälle taskuun.
Levyjarrut ovat tosiaan nyt pop, ja levarirunkoihin saa lähitulevaisuudessa oletettavasti paremmin premium-kiekkoja kuin vannejarrullisiin. Toisaalta vanneversioita saa vähän käytettynä suht halvalla - itsekin ostin Enve SES 3.4 setin varsin huokealla viime vuonna.
Olen vakaasti vannejarrujen kannattaja. Kirjoitin pari päivää sitten aiheesta ja omista syistäni vähän enemmänkin blogiini (https://fillari.blogspot.com/2021/08/im-not-luddite-but-let-me-stick-with.html).
Nousuaikoihin, nousuaikoihin... ;)
..ja kevyempää pyörää nyt vaan on hauskempaa ajaa.
Jokainen toki painottakoon niitä asioita joita tahtoo, ja varmasti riippuu paljon ajoista/reiteistä, mutta mun on kyllä vaikeaa nähdä itselleni oleellisia hyötyjä levyjarruista. Siis hyötyjä jotka kompensoisi painavammat osat, painavamman rungon, korkeamman hinnan ja hankalamman huollettavuuden, jne. Joo, onhan ne levyjarrut vähän paremmat tuntumaltaan/teholtaan (varsinkin märällä), mutta maantiepyörällä se itse renkaan pito rajoittaa niin paljon (varsinkin märällä) että tuo hyöty on kovin marginaalinen ainakin suomen maastoissa.
Mutta kuten sanottua, tämä on vain minun mielipide, ja ymmärrän olevani hyvinkin "old-scool" -osastoa. Siltikin tuntuu mielipuoliselta, että vaikkapa mun 10v sitten "hinnat-alkaen" osista ~tonnin budjetilla kasaama kiinakuitupyörä ei ole yhtään painavampi kuin tuo 7 tonnin canyon. Ja jos vaihdan Borat alle niin se on jo kevyempi ja varmaan lähes yhtä aerokin.
Joo, en varmaan itsekään lähtisi pyörää pelkästään jarrupäivityksen takia uusimaan jos käyttökelpoinen vannejarrupyörä olisi jo olemassa, mutta tässä ollaan hankkimassa uutta pyörää nyt. Rakensin nyt keväällä uuden levyjarruilla varustetun maantiepyörän, painoa tuli 7,5 kg ajokunnossa (50mm kiekot 28mm GP5000TL kumeilla ja Ultegran polkimilla). Runko painoi jotain 943g enkä nyt hankalammasta huollettavuudesta oikein tiedä: vaihtaa jarrupalat kun tarve on ja siinäpä se? Joutuu niitä vannejarrujenkin vanteita putsaamaan, vaijereita vaihtamaan ja paloja säätämään. Gravelin etujarrun ilmasin tuossa parin vuoden ajon jälkeen paloja vaihtaessa, ja siihen meni 30 min kokonaisuudessaan. Etuja on isompi rengastila ja jarrujen toiminta säästä riippumatta.
Mulla on menossa kauhia päänsisäinen paini millä jatkossa ajan. Toisaalta kiinnostaisi modernisoida ja keventää nykyinen wanha sotaratsu (Cicli B) ja se voisi toimia hiekkatiepelinä ja toisilla kiekoilla/rengastuksella maantielläkin. Jäätyvä takajarruvaijeri ei tietty sillä korjaannu eikä takajarrun suunnittelufiba.
Toisaalta uusi ja endurance-pyörä houkuttaa. Mutta sitten taas toisaalta gräveli voisi olla käytännöllisempi kaksin kiekoin.
Valintoja, valintoja...
Kollinjoki
18.08.2021, 15.41
Onhan kuitu tietenkin monessa mielessä hyvä runkomateriaali. Mutta on siinäkin omistajan kannalta omat puolensa, että ei tule mieleen käydä tuolla toisessa ketjussa keskusteluja, että mitäs nyt kun ketju tipahti ja raapaisi keskiön / takahaarukan tienoilta, tai pitääkö olla huolissaan, kun rungosta muuten löytyi naarmu. En ole nuukuuttani muovipyörää omistanut niin valaiskaapa kokeneemmat minua, mitä etua siinä on vs. alumiininen, ja etenkin mitä etua jos ei ole painoeroa? Entä jos alumiinisessa on hiilikuituhaarukka, hiilikuituinen satulatolppa ja leveähköt renkaat (esim. 28mm) jolloin enimmät tärinätkin on saatu kuriin, jos niitä nykyisissä alupyörissä muutenkaan liiaksi on?
Onhan kuitu tietenkin monessa mielessä hyvä runkomateriaali. Mutta on siinäkin omistajan kannalta omat puolensa, että ei tule mieleen käydä tuolla toisessa ketjussa keskusteluja, että mitäs nyt kun ketju tipahti ja raapaisi keskiön / takahaarukan tienoilta, tai pitääkö olla huolissaan, kun rungosta muuten löytyi naarmu. En ole nuukuuttani muovipyörää omistanut niin valaiskaapa kokeneemmat minua, mitä etua siinä on vs. alumiininen, ja etenkin mitä etua jos ei ole painoeroa? Entä jos alumiinisessa on hiilikuituhaarukka, hiilikuituinen satulatolppa ja leveähköt renkaat (esim. 28mm) jolloin enimmät tärinätkin on saatu kuriin, jos niitä nykyisissä alupyörissä muutenkaan liiaksi on?
Totta ihmeessä kuiturungossakin ketjut tippuu, pyörä kaatuu maantiekisojen kasoissa jne... naarmuja riittää. Juuri viime viikolla jäi ketjut tosi hankalasti jumiin valkoisessa Cervelo P2 kuiturungossa. Koska oli kisatilanne, niin koitin jos olisi pientä voimaa käyttäen noussut ajossa pyörittäen. Ei onnistunut, mutta tuli kyllä jokunen muisto. Se kuuluu asiaan, että uutena kalliin pyörän naarmuja murehtii ja pikku hiljaa tottuu siihen, että ajon merkkejä on.
Ei alumiini ole muuttunut yhtään sen huonommaksi runkomateriaaliksi kuin se oli ennen (tai oikeastaan sekin on kehittynyt hydroformauksen myötä). Kaiken lisäksi se on paljon paremmin kierrätettävä kuin hiilikuitu.
Minä en osaa vastata siihen onko jompi kumpi materiaali yksiselitteisesti parempi. Omassa käytössä on ollut ja on alumiinipyöriä, jotka ovat joko painavampia, löysempiä tai kovempia kuin kuiturunkoiset pyöräni. Kuiturungot tuntuvat hyvältä ajaa: koen että ne ovat samaan aikaan jäykkiä ja niissä on silti sopivaa joustoa.
Niin ja jos siitä alumiinista yritetään tehdä kevyttä, niin se ei ole takuulla kuituarunkoa parempi kestävyydeltään. Kuitua voi korjata, alumiinia ei.
Weighweeniesissä oltiin arvailtu jotakin sen kaltaista, että ovat Canyonilla alkaneet Aeroadin varatuista komponenteista kasaamaan näitä paketteja ja laittaa tavaraa eteenpäin. Aeroadeja ei vissiin hetkeen ole tulossa myyntiin ja vähän ikävä varastoida vanhentunutta osaa tämän takia. 12sp DA on aika lähellä myyntiä.
Ainakin itseäni saattaisi kyrsiä pitää Aeroadia vuoden tilauksessa ja saada se vanhentuneella osasarjalla ja viime vuoden kiekoilla täyteen rahaan, mutta niin siinä taitaa kuitenkin käydä. Sama tilanne tosin monen muunkin valmistajan kohdalla, että toimitusvaiheessa saat jo valmiiksi vanhentunutta tavaraa.
Tuo voi selittää asiaa. Tai ainakin minusta nuo dt 62:t ja zipp 404:t aika ihmeellisiä vanteita pyörän luonteeseen -ei aero mutta kevyt- ja ulkonäköön nähden. Makuasioita tietenkin.
F. Kotlerburg
18.08.2021, 21.53
Omassa käytössä on ollut ja on alumiinipyöriä, jotka ovat joko painavampia, löysempiä tai kovempia kuin kuiturunkoiset pyöräni. Kuiturungot tuntuvat hyvältä ajaa: koen että ne ovat samaan aikaan jäykkiä ja niissä on silti sopivaa joustoa.Oma vähäinen kokemukseni tukee tätä. Kuiturungoista osataan tehdä nykyään joustavia yhdessä suunnassa ja jäykkiä vastaavasti toisessa suunnassa.
Itse ostin tänä kesänä ekan oikean maantiepyörän ja vaikka se on tuollainen Canyonin halpismalli ja vielä muka kisaisa sellainen niin olen varsin hämmästynyt kuinka mukava se on ajaa, mutta ei myöskään elä alla, kun annetaan watteja kampiin. Mulla on ollut pari alumiinista crossaria ja toinen oli kamala kanki, toinen oli mukavampi, mutta kyllä se notkui eri tavalla kuin tuo Canyon. Painavampia ne varmasti oli molemmat.
Kylläpä on hienoa yrittää tilata pyörää Canyonilta. Kaksi kertaa ollut jo tuote ostoskorissa ja maksaessa ilmoittaa ettei tuotetta ole enää saatavana.
Nyt on vihdoin Canyoneja myytävänä joten jos täällä oli joku muukin havittelemassa niin kannattaa olla nopea.
Huoleton
24.08.2021, 22.08
Levyjarruja pahempi vitsaus uusissa pyörissä tuntuu olevan integroitu ohjaamo.
Kyllähän noi näkyvät vaijerit näyttää jo nolon vanhanaikaselta, mutta aika jännää lukita tanko ja stemmi samaan valmistajan päättämään pakettiin.
Koska tulee integroitu satula?
Kollinjoki
10.09.2021, 23.46
Vieläkö maantiepyörien saatavuus on huonoa ja vieläkö joku haluaa vuoden tässä vaiheessa ostaa sellaisen?
Stadiumissa olisi ihan fiksun oloisia Feltin fillareita monessa koossa tarjoushintaan:
https://www.stadium.fi/urheilu/pyoraily/pyorat/320079101/felt.fr-advanced-105.june-grey
https://www.stadium.fi/urheilu/pyoraily/pyorat/320081101/felt.vr-performance-105.black-glitter?gclid=CjwKCAjwhOyJBhA4EiwAEcJdcdEeNb8cvy9G wpQDdPnXjMo4eG3C5nymp_l3qOdloF3DWZySzEAlIxoCpmIQAv D_BwE&gclsrc=aw.ds
edit. ennemmin saisi olla täyttä Shimanoa osasarja mutta jostain syystä Felt tykkää tuosta BB386 keskiöstä vuodesta toiseen ja kammet sitten siihen käypäiset.
Olisi hakusessa ensimmäinen maantiefillari. Kyllästyin tuohon Meridan cyclocrossiini joka taitaa olla kaiken lisäksi liian iso, alaselkä väsyy kovasti jo 20 ajamisen jälkeen. Vaihdoin tilalle lyhyemmän stemmin, se hieman auttoi mutta tuntuu vieläkin että olen kauhean venyneessä asennossa.
Olen aika pitkälti päätynyt tuohon Canyonin Endurace Al 7.0 Disciin hinta-laatu suhteensa ansiosta. Tutullani on myynnissä Scottin Addict 20 Disc, lähestulkoon käyttämätön ja pyyntihinta on sama kuin tuolla uudella Canyonilla. Mietityttää tuo Enduracen geometria, siinä on Meridaan verrattuna sama stack ja reachia on vain 14mm vähemmän, Canyon toimitetaan 110mm stemmillä joten taitaapi olla että tuo effektiivinen reach on jopa hiukan pitempi kuin Meridassani. Scottia kävin koeajamassa noin 10min lenkin ja siinä sarvet oli selkeästi lähempänä, ajoasento tuntui mukavalta mutta olisi pitänyt testata pidempi lenkki sitä.
Jos jätetään geometriat sivuun niin olisiko Scott Addict parempaa laatua samaan rahaan verrattuna Canyoniin? Scotti on siis 2020 malli ja siinä on hiilikuiturunko.
Scottiin loisin pitkän katseen, vaikka onkin jo korkattu, kunhan yksilö olisi sopiva kooltaan.
Jossain kohtaa 14 mm on suuri muuttuja.
^^ Jos ei jätetä geometrioita sivuun niin Canyoneissa on selkeästi omat mittansa kokotaulukoissa muihin merkkeihin verrattuna. Tällä hetkellä ei-Canyon-fillarini on kokoa S ja se on hyvä. Canyonissa oikea koko olisi XS.
Kollinjoki
27.09.2021, 23.19
Olisi hakusessa ensimmäinen maantiefillari. Kyllästyin tuohon Meridan cyclocrossiini joka taitaa olla kaiken lisäksi liian iso, alaselkä väsyy kovasti jo 20 ajamisen jälkeen. Vaihdoin tilalle lyhyemmän stemmin, se hieman auttoi mutta tuntuu vieläkin että olen kauhean venyneessä asennossa.
Olen aika pitkälti päätynyt tuohon Canyonin Endurace Al 7.0 Disciin hinta-laatu suhteensa ansiosta. Tutullani on myynnissä Scottin Addict 20 Disc, lähestulkoon käyttämätön ja pyyntihinta on sama kuin tuolla uudella Canyonilla. Mietityttää tuo Enduracen geometria, siinä on Meridaan verrattuna sama stack ja reachia on vain 14mm vähemmän, Canyon toimitetaan 110mm stemmillä joten taitaapi olla että tuo effektiivinen reach on jopa hiukan pitempi kuin Meridassani. Scottia kävin koeajamassa noin 10min lenkin ja siinä sarvet oli selkeästi lähempänä, ajoasento tuntui mukavalta mutta olisi pitänyt testata pidempi lenkki sitä.
Jos jätetään geometriat sivuun niin olisiko Scott Addict parempaa laatua samaan rahaan verrattuna Canyoniin? Scotti on siis 2020 malli ja siinä on hiilikuiturunko.
Mikä Meridan cyclo sulla on? Eihän noi kovin pitkärunkoisia yleensä ole olleet niin tuo 14 mm ero reachissa vastaavaan Enduraceen verrattuna kuulostaa aika suurelta. Ilmeisesti Canyonin koon olet valinnut nettisivujen kokorobotin perusteella, muuten kai luonteva olisi Meridasta saatujen kokemusten perusteella valita vähän pienempi.
Scott ja Canyon stack ja reach kokoluokassa L - XL ovat kyllä todella lähellä toisiaan. Oletan siis että jommastakummasta koosta kyse, koska Canyonissa on 110 mm stemmi tuossa kokoluokassa, pienemmissä lyhyempi ja isoimmassa koossa pitempi. Vaakaputki Scottissa on vähän lyhyempi. Stemmi varmaan sama 110 mm Scottissakin ainakin niin väittävät netissä tuossa kokoluokassa olevan. Satulaputken kulma sama jne. Eli jos Canyonin pitäisi olla liian suuri, ei Scottinkaan paljon kompaktimpi luulisi olevan, ellei ole ollut eri kokoinen pyörä ajossa kuin mihin sitä verrataan tai sitten siihen on esim. vaihdettu lyhyempi stemmi.
Näistä kokotaulukoista asiaa olen äimistellyt:
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bikes/endurance-bikes/endurace/al/endurace-7-disc/2946.html?dwvar_2946_pv_rahmenfarbe=BU%2FBK#detail ed-geometry-section
https://www.scott-sports.com/us/en/product/scott-addict-20-disc-stellar-blue-bike
Vai enkö vaan nyt hahmota jotain oleellista, mikä sekin on ihan mahdollista?
Tietysti Scott on turvallinen ostos, jos se tuntuu hyvältä ja kohtuulliseen hintaan saisi ostettua.
Mikä Meridan cyclo sulla on? Eihän noi kovin pitkärunkoisia yleensä ole olleet niin tuo 14 mm ero reachissa vastaavaan Enduraceen verrattuna kuulostaa aika suurelta. Ilmeisesti Canyonin koon olet valinnut nettisivujen kokorobotin perusteella, muuten kai luonteva olisi Meridasta saatujen kokemusten perusteella valita vähän pienempi.
Scott ja Canyon stack ja reach kokoluokassa L - XL ovat kyllä todella lähellä toisiaan. Oletan siis että jommastakummasta koosta kyse, koska Canyonissa on 110 mm stemmi tuossa kokoluokassa, pienemmissä lyhyempi ja isoimmassa koossa pitempi. Vaakaputki Scottissa on vähän lyhyempi. Stemmi varmaan sama 110 mm Scottissakin ainakin niin väittävät netissä tuossa kokoluokassa olevan. Satulaputken kulma sama jne. Eli jos Canyonin pitäisi olla liian suuri, ei Scottinkaan paljon kompaktimpi luulisi olevan, ellei ole ollut eri kokoinen pyörä ajossa kuin mihin sitä verrataan tai sitten siihen on esim. vaihdettu lyhyempi stemmi.
Tietysti Scott on turvallinen ostos, jos se tuntuu hyvältä ja kohtuulliseen hintaan saisi ostettua.
Pahoittelut tiedonpuutteesta, on siis Merida Cyclocross 300 koossa XL. Juuri tätä aloin miettimään että sopisiko M koon Canyon itselleni paremmin. Hankalaa vain kun on kokemusta tuosta yhdestä ainoasta Meridasta, koitan päästä koeajamaan Scottia uudestaan. Scotti on L, ja nettisivujen mukaan Canyon tarjoaa L kokoa myös.
Sen nopean koeajon yhteydessä huomasin että Scotissa on hiukan toe overlappia, se ei ilmeisesti meinaa suoraan että on liian pieni runkokoko kyseessä?
Onko parempi ostaa M koon pyörä mihin mahdollisesti laittaa pidemmän stemmin, vai L koon pyörä mihin laittaa pienemmän stemmin?
Tietysti Scott on turvallinen ostos, jos se tuntuu hyvältä ja kohtuulliseen hintaan saisi ostettua.
Mikä on mielestäsi kohtuullinen hinta? Kuinka nopeasti pyörässä arvo laskee? Ajettu noin 500 km.
Kollinjoki
28.09.2021, 19.24
^ Scott lienee ollut vähän yli parin tonnin pyörä. Jos sen nyt vuoden vanhana ja vähän ajettuna saa suunnilleen samalla hinnalla kuin Canyonin uutena, on hinnoittelussa mielestäni järki ja maltti ollut mukana. Jos menee kovasti kalliimmaksi, niin hieman jo itseäni mietityttäisi. Toe overlap on maantiekalustossa normaalia. Ei varmasti olisi huono ajatus viedä Scott vähän pitemmälle lenkille, jos sen saa lainaan vaikka tunniksi.
Katselin vielä että Canyonissa on parisen senttiä korkeampi stack verrattuna Scottiin reachin ollessa vain 5 mm pitempi. Canyonin pitäisi olla hieman vähemmän aggressiivinen Scottiin verrattuna. Meridassa on muuten vielä puoli astetta loivempi satulakulma Canyoniin ja Scottiin verrattuna, mikä himpun verran pidentää ajoasentoa vaikka muut mitat olisivatkin samat. Tietysti yksilölliset vartalon ulottuvuudet vaikuttavat nekin pyörän sopivuuteen, jos on lyhyehköt jalat, ei korkean stackin pyörää välttämättä saa sopivaksi, käsien pituus vaikuttaa myös ulottuvuuteen jne. Eli ihan yksinkertaista oikean koon valinta ei todellakaan ole.
Itse olen lähestynyt asiaa niin, että jos on aivan kahden koon rajalla, voi tulla harkittavaksi ottaako pienemmän vai suuremman fillarin, ja tarvittaessa tekee hienosäätöä stemmillä. Mutta jos on valmistajan robotin suosittelemassa koossa selvästi jossain kokoluokassa, niin pysyisin siinä koossa ja sitten hienosäädöt stemmillä, jos se vielä näyttää tarpeelliselta. Sekään ei ole kiva jos on metri satulatolppaa näkyvillä ja ylipitkä stemmi. Mutta joku kokeneempi tai fiksumpi voi ajatella asiaa toisinkin.
Rohkenisitko kertomaan oman kokonaispituutesi ja haaramittasi?
Hurjan iso haarukka vielä kun ämmästä äxällään...
Kollinjoki
28.09.2021, 19.57
Meridan XL ehkä lähempänä sitä mitä moni muu kutsuu älläksi mutta nuo mitat tosiaan olisivat valaisevia.
Ei varmasti olisi huono ajatus viedä Scott vähän pitemmälle lenkille, jos sen saa lainaan vaikka tunniksi.
Näin se täytyy tehdä, varmasti avaa silmiä enemmän ajoasennon suhteen.
Rohkenisitko kertomaan oman kokonaispituutesi ja haaramittasi?
Hurjan iso haarukka vielä kun ämmästä äxällään...
Pituuta 187 ja jalan inseam on n. 90 cm. Scotti on siis ilmeisesti jopa hiukkasen pieni valmistajan taulukon mukaan.
Suuret kiitokset teille kaikille avusta!
Kollinjoki
29.09.2021, 00.04
Pituuta 187 ja jalan inseam on n. 90 cm. Scotti on siis ilmeisesti jopa hiukkasen pieni valmistajan taulukon mukaan.
Suuret kiitokset teille kaikille avusta!
Mulle Endurace L-koossa on istunut hyvin, vaikka olen hieman lyhyempi mutta jalat yhtä pitkät. Käsien pituudesta en osaa sanoa, ei nää mulla ainakaan lyhyet ole mutta tuskin mitkään superpitkätkään. M-kokoista en kyllä lähtisi ostamaan.
Ei ole selkävaivojakaan ollut. Kauden alussa saattaa hieman alaselkä väsyä, mutta se korjaantuu kevään / kesän mittaan tottumuksen kautta.
Kollinjoki
29.09.2021, 00.11
Noihan on Scott XL ja Canyon L itse asiassa lähes täysin saman mittaiset stack, reach eikä vaakaputkessakaan kuin 5 mm eroa.
Hyvä juttu kun bear löysi lähelle saman kokoisen vertaistukea tarjoavan kuskin, minä taas olen paljon lyhempi, joten pelkkiin arvailuihin jää avustusyritykseni.
Mutta tuon Meridan aiheuttamasta alaselän kivusta, onko kaikki tehty satulan osalta, kun stemmi jo vaihtui lyhyemmäksi? Muutama milli satulan etäisyydessä vaikuttaa, Meridan satulakulma ainakin ja tolppakin oletettavasti vie satulaa (paljon) taakse päin, olisko kiskoissa varaa siirtää satulaa eteen päin, tai jopa vaihtaa tolppa lyhyemmällä jätöllä? Samoin satulaa vois kokella senttiä matalammalla, jos on suosituksessa.
Merida vaikuttaa silmääni hyvin maantiepyörämäiseltä, johon vaan saa tuhdimmat renkaat, takahaarukan pituuskin ihan hyvä juttu, kun jos ei kisapyörää tavoittele...akselivälin pituus vakauttaa...
Alaselän kipu viittaa satulan olevan hitusen kaukana?
Ps. Lisäsin satulan korkeutta koskevan mietteen.
Nostetaan tämä aihe ylös. Endurance-henkinen maantiepyörä hakusessa. Kesän ajojen varmistamiseksi Plan B:nä on laitettu perustason Radon tilaukseen mutta toimitusta (joka ehkä tapahtuu parin viikon päästä) odotellessa mietin, että parempikin vaihtoehto voisi tulla kyseeseen. Onko kukkaan törmänny nopealla toimituksella saataviin pyöriin? Kuski 180cm / 88cm, eli koko n. 55. Nestelevarit, hiiikuiturunko, 105/Ultegra tai Sramin vastaava, alle sais mahtua väh. 32mm gummit. Ultrakevyt ei tartte olla mutta jos olis 8.xx kg. Hintalappu maks 2xxx €.
Ja miksei maantiehenkinen gravelikin. Varastosta löytyy E1850 DT Swissit, niin ne vois laittaa tarvittaessa alle.
Jos Radonissa on kaikki nuo jutut sopivasti, niin ei helppo juttu parempaakaan, saman tasoisia voi löytää, mutta ruudulta kuvien katseluksi monet ehdokkaat jää...
Jos Radonissa on kaikki nuo jutut sopivasti, niin ei helppo juttu parempaakaan, saman tasoisia voi löytää, mutta ruudulta kuvien katseluksi monet ehdokkaat jää...
Radonista puuttuu hiilikuiturunko ja paino ei täytä tavoitteita. Tosin, em. DT Swissit alle, uusi stemmi + hiilikuitua satulatolppaan, niin paino pitäis mennä niukalla marginaalilla tavoitteeseen. Kylse mun ajoihin pitäisi välttää mutta nyt kun olisi saumat + jonkinmoinen tahtotilakin panostaa enempi...
Pulimonni
27.04.2022, 20.50
Tossa olis yks:
https://www.bike24.com/p2531993.html
Painoa ei kerrottu, karvan alle kolme tonttua.
Pulimonni
27.04.2022, 20.57
Täsä viel toine:
https://www.bike24.com/p2470057.html
Vähän yli kolme tonnia.
Tossa olis yks:
https://www.bike24.com/p2531993.html
Painoa ei kerrottu, karvan alle kolme tonttua.
Ääni Bianchille aina kun pääsee äänestämään.
Ruma on kuvassa mutta hyvä mitoitukseltaan pitkäjalkaisellekin.
Kokoon en osaa ottaa kantaa mutta muuten
https://larunpyora.com/tuote/2021-focus-izalco-max-disc-8-6-grey/
ei varmaankaan mahdu 32:t, eli ei osunutkaan kovin hyvin specseihin
Kiitos kandidaateista. Hiilikuitulisää olisi reilu 1200-1500e...
Nyt vain vaan miettimään omia ruumiin mittojani, kun koipea on keskimääräistä enemmän.
Tällä koitin haarukoida: https://www.jensonusa.com/bike-fit-calculator
Mutta en tullut hullua hurskaammaksi, antaa ihan hämäriä mittoja. Olikohan hyväksi havaittuja kalkulaattoreita?
Olen antanut itselleni ymmärtää, että n. 550mm efektiivinen top tube, reach 38xmm ja stack siinä 560mm olis asiallinen lähtökohta mitoitukselle. Satula tulee n. 77cm korkeuteen ja tanko sais tulla siinä 10-12cm alemmaksi. Mutta voiko noilla pituusmitoilla mennä jo pitkän puolelle, jota kompaktilla tangolla ja 90mm stemmillä ei paikkaa?
Normaali jalka sinulla on. Itse olen 178 pitkä ja satulankorkeus 765mm.
Nykyinen pyörä 550stack, 385reach. 130mm/10deg stemmi. Justiinsa tuo 550 yläputki.
Koipea pitää olla tuollaiseen satulakorkeuteen...tuo Bianchi näyttää mitoiltaan tuonne suuntaan. Nuo laskurit ovat tavallisen mitoituksen kuskeillekin vain jotain sinne päin tyyppisiä, hyviä ymmärrettynä sellaisenaan.
Tuosta mittoja jalkkikselle, koko 55 olis vähän niinku:
https://geometrygeeks.bike/bike/bianchi-infinito-xe-2020/
Täytyy muistaa, että hieman vaihtelee satulankorkeus myös tottumuksesta, ajohousuista, polkimista, kampien pituudesta ja kengistä riippuen. Itse pidän satulaa vähän alempana kuin laskurit suosittaa eli polvi ei suoristu aivan yhtä paljon kuin jollain toisella. Oma maantiepyörän satulankorkeus on 74,5 cm ja mitat 185 cm ja sisäsauma 85 cm.
Reach 39 cm tienoilla, stemmi -6 ja 10,5 cm. Tanko compacti eli alaotteen mutka jyrkähkö ja kahvatkin vähän lähempänä kuin joissain toisissa tangoissa. Iso vaikutus muuten kahvoilla ajoon silläkin onko Shimanot vai Campat. Yllätyin kuin vaihdoin vanhoista Campa recordeista Shimanon Ultegraan. Luulin tarvitsevani muita mittoja pyöränvaihdossa katsellessani uuden erimittaisen stemmin mutta kahvojen ero tasoitti muutoksen.
Edit. Osun kuitenkin näköjään aika hyvin alemmas linkitetyn Lemondin taulukon lukuihin)
Samoin alle suositusmitan asettelen satulan, haaramitta 83 tienoilla, satula jopa 71 talvella vielä sentin alempana. Vähän vanhaa akillesvaivaa toisessa nilkassa ja vähän pitkäkoipisuuttakin, suositukset kuitenkin hyviä nollakohtia, joista sitten omat hakee.
Pitkäkoipisuutta voi kompensoida satulan paikalla, mielestäni alle suosituksen ja lähempänäkin, pieniä liikkeitä.
Ps. Korjasin tuota haaramittaa, kun muistista tuli sentti liikaa...
Koipea pitää olla tuollaiseen satulakorkeuteen...
No sitä on 88cm...
Muistin tuon, siksipä korkeakeulainen ehdotus tuossa ylempänä. Tuon tyyppiseen koivet vois ahtaa.
Firlefanz
28.04.2022, 10.48
Samoin alle suositusmitan asettelen satulan, haaramitta 84 tienoilla, satula jopa 71 talvella vielä sentin alempana.
Koska tiedän että TERU kestää hyvin - hymyillen tai hymähtäen - kommenttini, en epäröi laittaa tähän näitä usemmankin :seko::seko::seko:
Ensinnäkin: miten haaramitta (eli inseam kuten me lajinmukaisesti oikein harrastajat mielellämme sen ilmoitamme) voi olla "tienoilla"?! Voi olla että jos mittaa puolen tusinaa kertaa. ei ehkä joka kerta saa millilleen samaa tulosta, mutta parempaan kuin puolen sentin tarkkuuten pitäisi kai päästä?
Toiseksi: onhan 71 cm satulakokorkeus (keskiöstä satulatolpan suunnassa satulan yläosaan mitattuna) ihan järkyttävän alhaalla!
Kolmanneksi: miksi satulan voi tai se pitää laskea talvella alemmaksi? Eikö talvikenkä ole yleensä paksumpipuhjainen ja "stack height" suurempi? (Voivathan talvihousutkin olla paksummat, mutta eiväthän ne silti satulan efektiivistä korkeutta juurikaan muuta.)
PS Lemond fomulaksi kutsuttua kaavaa (0.883 x inseam) käytetään kai vieläkin ja suurempaakin satulakorkeutta ehdottavia laskutapoja on ymmärtääkseni olemassa. Laitan tähän vielä taulukon jota silmäilemällä saa nopeasti jonkinlaisen kuvan ilman enempiä laskutoimituksia:
http://1.bp.blogspot.com/-jhx3a27dUIY/T0WiA5k8ZxI/AAAAAAAAAlU/ck0bckWCuGw/s640/Lemond+sizing+chart.jpg
Hymähtelin muutaman kerran ja kestänkin kommentoinnin matalasta satulasta, noin ajan ajoni jatkossakin, rima on matalalla.
Lakeja, asetuksia ja suosituksiakin on, noista jotkut velvoittavampia kuin jotkut toiset, minun juttuni eivät velvoita juuri lainkaan juuri ketään, takki kääntyy itsellänikin usein...
Sen myös huomannut, että nykyaikaisiin maastopyöriin sama korkeus ei välttämättä päde, kun satulaputkien kulma on jyrkempi. Eli kun kuski istuukin polkimiin nähden vähän edempänä. Toisaalta maastossa pidän korkeimmillaankin satulaa vähän alempana kuin maantiellä. Mutta ei tää nyt tähän otsikkoon sinällään kuulu, kun maantiepyöristä on tarkoitus puhua. Ja kun maantiellä satulan paikka eteen-taakse suunnassa on vähän tarkempi mielestäni ja se luotilinja polvilumpion edestä tai sentti sen takaa alas poljinakseliin on aika optimi lähes kaikille (kammen ollessa eteenpäin vaakatasossa).
Firlefanz
28.04.2022, 14.46
Tunnustan että TERU olisi valottanut mieltymyksiään vähän tarkemmin ja kuvannut meille millaisten tuntemusten ja huomioiden kautta hän on nykyiseen satulakorkeuteensa päätynyt. (Uskoin hänen siihen kykenevänkin.)
Mutta ehkä se kuuluisi jo toiseen ellei peräti omaan ketjuunsa. Laitan kuitenkin tähän erään bike fit gurun listan syistä miksi mitään yleistä kaikille sopivan tuloksen antavaa laskukaavaa ei voi olla olemassa (ja joku tai jotkut syistä varmasti selittävät miksi TERUlle sopii reilusti alempana oleva satula):
https://pic.useful.fi/CFMiKctc_.png
Noin on, läheltä suosituksia sopivat asettelut löytyvät.
En ihmeemmin pysty erottelemaan noita omia mieltymyksiäni ja tuon talvikorkeuden osalta olin epätarkka, tuota sentin laskua ei ole enää vuosiin tullut tehdyksi talveksi, vielä selityksenä että pidän copactista mitoituksesta muiltakin osin pyörissäni.
Muidenkin kokemuksia on tullut vastaan suositusta alemmaks satulan asettelusta, onko täällä muita, joilla satula on sentin pari kolmekin alempana tuota haaramitta×0,883 ohjetta?
Noin on, läheltä suosituksia sopivat asettelut löytyvät.
En ihmeemmin pysty erottelemaan noita omia mieltymyksiäni ja tuon talvikorkeuden osalta olin epätarkka, tuota sentin laskua ei ole enää vuosiin tullut tehdyksi talveksi, vielä selityksenä että pidän copactista mitoituksesta muiltakin osin pyörissäni.
Muidenkin kokemuksia on tullut vastaan suositusta alemmaks satulan asettelusta, onko täällä muita, joilla satula on sentin pari kolmekin alempana tuota haaramitta×0,883 ohjetta?
Mulla oli aiemmin ja en suosittele. Tuolla jättää käyttämättä paljon voimaa ja etureidet kipeytyvät siitä polvien yläpuolelta tosi herkästi.
Mutta satulan paikka pituussunnassa ehkä vielä tärkeämpi. Moni vetää sen aivan liian taakse, jotta painoa ei tule käsille eikä ylävartalolle.
Veikkaan, että sinullakin satula on tosi takana. Tuolloinhan se korkeus voi ollakkin matalmmalla.
Mulla oli aiemmin ja en suosittele. Tuolla jättää käyttämättä paljon voimaa ja etureidet kipeytyvät siitä polvien yläpuolelta tosi herkästi.
Mutta satulan paikka pituussunnassa ehkä vielä tärkeämpi. Moni vetää sen aivan liian taakse, jotta painoa ei tule käsille eikä ylävartalolle.
Veikkaan, että sinullakin satula on tosi takana. Tuolloinhan se korkeus voi ollakkin matalmmalla.
Mistäs sen tietää milloin se on oikein? Itsekin sitä lenkkipyörässä säädellyt ja ei mitään hajua missä sen pitäis olla
Matalammalla on ollut ns. aina, jo monia kymmeniä vuosia ja suositusta lähempänä, melkoisen tiivistä ajoasentoa tavoitellen.
Siksi täällä palstallakin on tullut suositelluksi usein rungon koon valintaa "pienemmältä puolelta", kun on etsitty sopivaa kisatonta maantiepyörää.
Ps. Pitää korjata muistista otettua omaa haaramittaa, oikea mitta on 83 cm ja satula 71 cm keskiön keskeltä, siis ei ihan järkyttävän matala olekaan!
Pulimonni
28.04.2022, 18.45
Ihan mielenkiinnosta mittasin oman satjlan korkeuden. Se oli n 78cm. 0,883 metodilla oikea olisi ollut 75,76cm. Eli aika huttua koko systeemi mun osalta. Satula aikalailla keskellä kiskoja.
Mistäs sen tietää milloin se on oikein? Itsekin sitä lenkkipyörässä säädellyt ja ei mitään hajua missä sen pitäis olla
En osaa sanoa :) Minulla se on niin edessä kuin saa. Monessa uudemmassa (aero)pyörässä satulatuolpan pystyy jo kääntämään toisinpäin, ettei mitään rajoitteita satulan eteen viemiselle ole. Lonkan kulmat pysyvät parempina satulan ollessa edessä. Samaa tekee myös lyhyet kammet.
Nyt käytössäni on pro stealth, jolla satulan kärki jää 80mm päähän keskiöstä, vaikka sen vetää jo reippaasti merkkien ohi. Tämähän on lyhytnokkainen malli, eli olisiko 5-6cm normisatulan mitta keskiöön. Haluaisin kyllä tuota ainakin sentin vielä eteenpäin.
Satulan paikka ja hytin pituushan ovat sidottuja toisiinsa. Kun satula vedetään eteen, niin ohjaamo pitää tietystikkin myös viedä kauemmaksi. Tuossa tulee äkkiä rajoitteeksi uci-säännöt, eli droppien etureuna ei saisi mennä 50mm edemmäs eturenkaan keskiöstä. Onneksi bh on suht loivalla keulalla, eli tuo raja ei ole minulla edes lähellä.
Ihan mielenkiinnosta mittasin oman satjlan korkeuden. Se oli n 78cm. 0,883 metodilla oikea olisi ollut 75,76cm. Eli aika huttua koko systeemi mun osalta. Satula aikalailla keskellä kiskoja.
Kannattaa tarkistaa se inseami uudelleen. Tuossa se itselläni sakkasi aikoinaan. Kirja täytyy survoa haaroihin suht tiukkaan. En oikein usko, että voit ajaa 2cm liian korkealla satulalla.
Matalammalla on ollut ns. aina, jo monia kymmeniä vuosia ja suositusta lähempänä, melkoisen tiivistä ajoasentoa tavoitellen.
Siksi täällä palstallakin on tullut suositelluksi usein rungon koon valintaa "pienemmältä puolelta", kun on etsitty sopivaa kisatonta maantiepyörää.
Itse olen kyllä käsittänyt, että pienempi runkokoko on nimenomaan enemmän race day malli. Satulan korkeus pitäisi kuitenkin pysyä samana, jolloin tanko jää matalammalla rungolla alemmaksi.
Hyvin harvoin pystyy ostamaan niin paljon liian isoa runkoa, että ohjaamo tulisi liian kauas. Jos siis puhutaan taas perinteisestä maantiepyörästä.
Pulimonni
28.04.2022, 19.05
Kannattaa tarkistaa se inseami uudelleen. Tuossa se itselläni sakkasi aikoinaan. Kirja täytyy survoa haaroihin suht tiukkaan. En oikein usko, että voit ajaa 2cm liian korkealla satulalla.Oli pakko mitata heti ja survoin kirjan melkein persiiseen. Olihan siinä tarkalleen 2cm eroa. Ehkä viimeksi mitstessa olen kattonut luvun väärin, koska ero tasan 2cm. Hyvä homma! Olenkin aina ihmetellyt, miten voi olla täysin eri paikassa satula :D kiitos avustasi.
Oli pakko mitata heti ja survoin kirjan melkein persiiseen. Olihan siinä tarkalleen 2cm eroa. Ehkä viimeksi mitstessa olen kattonut luvun väärin, koska ero tasan 2cm. Hyvä homma! Olenkin aina ihmetellyt, miten voi olla täysin eri paikassa satula :D kiitos avustasi.
Helppo leikkiä viisasta, kun itse olin niin idiotti, että ajoin vuosia liian matalalla satulalla :) Sähän sentään olet ollut fiksu ja säätänyt satulan tuntuman mukaan kohdilleen. Sehän se oikea tapa muutenkin on.
Välillä kun joku kertoo ajavansa 2 cm tai yli suositusten olevalla korkeudella niin "syyksi" on paljastunut etukenossa eli nokka selvästi alempana oleva satula. Kun satulan laittaa about vaateriin, voi/pitää satulaa laskea.
Mä mittasin joskus inseamini 6cm pieleen...
Mutta satulan paikka. Nyt olen säätänyt sen luotinarulla se sentti kaks tms lumpion etureunasta taaksepäin. Mutta jotenkin välillä on fiilis, että ei ole tarpeeksi "kampien päällä." Auttaskohan tuohon satulan siirto eteenpäin?
Lähetetty minun MI 9 laitteesta Tapatalkilla
Mulla oli aiemmin ja en suosittele. Tuolla jättää käyttämättä paljon voimaa ja etureidet kipeytyvät siitä polvien yläpuolelta tosi herkästi.
.
Mulla muuten ajoittain vaivaa oikean polven yläpuolelta sisäsyrjältä polven kipeytyminen. Siinä on kai etureiden yksi komesta kiinnityspisteestä. Ilmenee erityisesti kylmällä ja kostealla säällä ja just maantieajossa, ei maastossa jossa asennot vaihtelee. Ehkä voisin koittaa nostaa satulaa muutamalla millillä. Olen myös korjannut asiaa holvikaarta tukevalla pohjallisella ja varpaiden alla olevalla säätökiilalla joka korottaa aavistuksen isovarpaan puolta. Jotta jalka polven seudulta ei petä sisäänpäin väsyneenä.
Korjata pitää omaa muistista repästyä haaramittaa, se on 83 cm ja satula 71 cm keskiön keskeltä, matala mutta ei niin "järkyttävän" mata kuitenkaan. Muisti se Muisti.
Korjasin mitan tuonne aiempaankin tekstiin etten johtaisi harhaan ketään.
Pulimonni
28.04.2022, 20.32
Välillä kun joku kertoo ajavansa 2 cm tai yli suositusten olevalla korkeudella niin "syyksi" on paljastunut etukenossa eli nokka selvästi alempana oleva satula. Kun satulan laittaa about vaateriin, voi/pitää satulaa laskea.Just eilen laitoin vaateriin, kyllä se oli vain täysin väärä inseam :) no onneksi olen pitänyt satulan tuolla korkeudella, kun tuntunut kuitenkin juuri oikealta.
Mulla muuten ajoittain vaivaa oikean polven yläpuolelta sisäsyrjältä polven kipeytyminen. Siinä on kai etureiden yksi komesta kiinnityspisteestä. Ilmenee erityisesti kylmällä ja kostealla säällä ja just maantieajossa, ei maastossa jossa asennot vaihtelee. Ehkä voisin koittaa nostaa satulaa muutamalla millillä. Olen myös korjannut asiaa holvikaarta tukevalla pohjallisella ja varpaiden alla olevalla säätökiilalla joka korottaa aavistuksen isovarpaan puolta. Jotta jalka polven seudulta ei petä sisäänpäin väsyneenä.
Mulla tuo on ollut ihan selkeää lihasjumia, eli varmaan pientä ylikuormitusta. Väheni selkeästi oikealla satulan korkeudella.
Polvikipua on ollut ehkä vain kerran ja sekin typerästä klossikokeilusta johtuvaa. Koetin nollaklosseja ja nuo aiheuttivat viileällä ilmalla vihlovaa kipua kirisettien jälkeen. Eli ehkä tuosta voisi päätellä, ettei jalka päässyt olemaan suorassa kun pyörää heitettiin sivuille.
Välillä kun joku kertoo ajavansa 2 cm tai yli suositusten olevalla korkeudella niin "syyksi" on paljastunut etukenossa eli nokka selvästi alempana oleva satula. Kun satulan laittaa about vaateriin, voi/pitää satulaa laskea.
Ei se kaikilla satuloilla ja asennoilla noin mene. Arionella oli vain pakko ajaa satula alaspäin tiltattua omalla ajoasennolla. Jos satula oli vaaterissa, niin ajaminen loppui hyvin lyhyeen. Nämä uudet lyhytnokkaiset satulat ovat loistavia.
Mulla oli Arione vaaterissa. Myin kyllä sen pois kun en muutoin niin paljoa tykännyt.
Oma suosikki on Selle Italian Flite. Erityisesti tää vanha malli joka lopulta harmi kyllä hajosi ja uusi ei ole yhtä täydellinen. On toi pyöräkin jo kyllä tuhoutunut (viitisen vuotta sitten auton katolla parkkihalliin ajettaessa).
https://ep1.pinkbike.org/p4pb12205661/p4pb12205661.jpg
Juu, luulen että lantion ja alaselän asento vaikuttaa tuohon paljon. Jos taittuu matalaksi jo lantiosta, niin pidempiä satuloita on vaan pakko tiltata alaspäin.
Todella komea pyörä muuten.
Itse laskin vuosien mittaa satulaa hiljalleen. Kun alkoi tuntua olevan kohdillaan, muistin tuon 0,883:n kertoimen. Satula oli tarkalleen sen määrittämällä korkeudella. Itsellä millit sinne tänne, mutta tuo kerroin on kyllä hyvä instrumentti tosiaan, vaikkei alkuun uskoisi.
veloveivari
29.04.2022, 18.27
Minä olen mitannut omaksi inseamiksi 82cm ja 0,883x82=72,4 cm. Spessun pyöriä olen katsellut ja siellä on aivan erillainen kokolaskuri, joka antaa satulankorkeudeksi 68cm! Onkohan muut kokeilleet spessun laskuria?
En ole kokeillut, kun ei ole tuohon ajankohtaista mielessä, mutta vuosia ammattikisoja seuranneena, tuota ajoasentoa noilta ajajilta paljon tullut katselluksi, pitkiä hujoppeja noissa paljon, nuoria taipuisia kuskeja. Pyörien rungot kutistuneet mutta ei korkealta satula näyttäisi kenelläkään, vaikka satulaputkea pisimmillä pitkästi näkyy, pyörittelevät mukavan oloisesti tuollaista neljänkympin matkavauhtia viis-kuus tuntia päivässä.
Noilla valmentajat, huoltajatkin, mikä lienee heillä optimikorkeussuositus, kuskeilla tietty omakin mielipide?
Ps. No pitänee jatkaa vielä tästä.
Maantiepyörä roikkunut talven seinällä ja tuosta kävin mittaa satulakorkeuden, sentin oli tuossakin alle suosituksen, saa jäädä tuohon samoin kuin arkipyörissäkin, joissa parisen senttiä alle, toinen näistäkin kippuratankoinen.
Pitäähän satulankorkeusyhtälöön lisätä mahdollinen jalkojen pituusero, kampien mitta sekä kengät millä ajetaan.
TERU kun ajelee paljain jaloin ja pitkillä kammilla niin siinähän se.
Lähetetty minun MI 9 laitteesta Tapatalkilla
Täällää päin ajetaan AVOJALOIN!
Oikeat oululaiset eivät ole paljasjalkaisia.
Oatmeal Stout
30.04.2022, 18.49
Pitäähän satulankorkeusyhtälöön lisätä mahdollinen jalkojen pituusero, kampien mitta sekä kengät millä ajetaan.
Saman pituiset jalat, mutta vinossa oleva lantio antaa saman ulkoisen efektin, tarvitaan röntgenkuvat, joissa on jalat kokonaan. Uusia välineitä bikefittingiin.
Kun markkina on ainakin toistaiseksi mikä se on, niin 2023 kesäksi pitäisi ehkä alkaa katselemaan jo nyt pyörää.
Kun itsellä on pyörä, jossa on hyvät komponentit niin runkosetin ostaminen olisi yksi vaihtoehto, vähän kyllä pyörämerkistäkin riippuen.
Olen alustavasti katsellut Trekin Emondaa , Spessun Allez Sprintiä ja Tarmac SL 7 :aa sekä Canyonin Ultimatea.
Emonda SL on aika painava rungoltaan 1140 g ja haarukka vajaa 400 g, maalaamattomana. Vaikka paino ei minulle ihan tärkein asia olekaan, niin kuitenkin.
Runkosetin hinta on n. 3 teur ja tämä olisi malli joka kannattanee ostaa kompliiittiina.
Allez Sprintin runkosetin hinta on 1.900 eur, mutta niitä ei toistaiseksi ole saatavilla. Kävin Bikeplanetissa ohikulkumatkalla katsomassa kompliittia ja se miellytti oikein kovastikin. Hinta vaan on turhan kova 3.500 eur. Itselle tuosta jäisi vain runko ja 105 voimansiirto (toistaiseksi) , ja kaikki muut on käytännössä minulle arvottomia. Runko painaa jotain 1400 g ja etuhaarukka on sama kuin Tarmacissa vajaa 400 g.
Toisaalta Bikeplanetissa vuoden 2021 Tarmacin runkosetin hinta olisi 3.500 eur. Kun tätä vertaa Alleziin ja varsinkin mainittuun Emondaan niin noin periaatteessa tämä tuntuisi ihan ok:lta kaupalta.
Canyonilta vaihtoehtona olisi Ultimate kompliitti tai sitten cfr runkosetti. Tämä runkosetti menisi sitten osittain keventelyn puolelle.
Nyt tätä kirjoitellessa sellaisia tuli mieleen näistä:
- Trekissä ei mitään sellaista joka nostaisi sen noiden muiden yli (SL versio), tykkään kyllä ulkonäöstä
- Canyon vaatisi myös uudet vanteet, ehkä en ole valmis maksamaan rungon keveydestä kun en kuitenkaan tulisi rakentamaan kovin kevyttä pyörää
- Allez ja Tarmac olisi sellaisia johon voisi suoraan laittaa nykyisen pyörän osat kiinni
Kallistuiko tämä nyt näin helpolla noihin viimeksi mainittuihin ?
^Se Tarmac on kyllä kiva pyörä, jopa tuona halpisversiona vaikka senkin hinta aika suolainen oli. Vaikka sitä aeromallina esiteltiinkin, niin loppujen lopuksi toimii myös tällaisen pappaosaston kruisailupyöränä myös. Jos olisin nyt ostamassa, voi olla että harkinnassa olisi myös Spessun Aethos.
Loppupeleissä ratkaisu oli sitten kuitenkin Emonda SL 7.
Kait sen valinnan sitten ratkaisi ulkonäkö ja lähikauppa.
Pyörän saa vasta ensi kesäksi/arvioitu toimitusaika, eli nyt pystyy taas keskittymään pyörällä ajamiseen
Juma, ensi kesä. Ei kyllä pystyisi. Mallithan ehtivät muuttua jo moneen kertaan.
Jeps. Arvioitu toimitusaika + 390 päivää, eli tilaa ja unohda tapaus
Osaisko joku auttaa. Mitä mittoja pitää katsoa geometriassa, kun tarkastelee rentoa ajoasentoa? Lähinnä, että kummassa näissä on rennompi/pystympi ajoasento. Canyon Endurace CF SL 8 (M) vai Domane SL 5 (56).
Loppupeleissä ratkaisu oli sitten kuitenkin Emonda SL 7.
Kait sen valinnan sitten ratkaisi ulkonäkö ja lähikauppa.
Pyörän saa vasta ensi kesäksi/arvioitu toimitusaika, eli nyt pystyy taas keskittymään pyörällä ajamiseen
No sehän ratkesi sukkelaan. Mä taas arvon ja pelaan entiiä peliä. Sormi syyhyää kovasti
https://www.pro-mstore.com/en/specialized-sworks-aethos-frame-11433793
hyvä hinta, koko löytyisi, väri, no hirveä. Varsinkin tuo datsun hopea tuossa haarukassa. Yök. Mut kun pääsen tuon yrjötyksen tunteen yli saatan painaa nappulaa. Löytyisi kaikki voimansiirron osat Alpinistin stonga myöten tuohon paitsi keskiö. Sen joutuis tilaamaan.
Osaisko joku auttaa. Mitä mittoja pitää katsoa geometriassa, kun tarkastelee rentoa ajoasentoa? Lähinnä, että kummassa näissä on rennompi/pystympi ajoasento. Canyon Endurace CF SL 8 (M) vai Domane SL 5 (56).
https://geometrygeeks.bike/compare/trek-domane-sl-5-2022-56-cm,canyon-endurace-cf-sl-8-disc-2022-m/
Canyonissa on stack 13mm pienempi eli ohjaamon saa sen verran matalemalla. Muuten aika samanlaiset mitat. Canyonniin jos laittaa stemmni alle yhden 10mm spacerin niin hyvin lähellä noi on toisiaan
^^ no olin minä tuota jo pohjustanut jonkin aikaa. Oli jopa helpompi tehdä päätös kun pyörä tulee vasta vuoden päästä ja nykyinen saa lisää aikaa ja ajokilometrejä.
Tuossa toinen kuva aethosin väristä, itse tykkään
lisäys: oma tilaus sisältää mm. valkoista ja datsun hopeaa, eli hienommin quicksilveriä
https://i.imgur.com/pvFjjsN.jpg
Osaisko joku auttaa. Mitä mittoja pitää katsoa geometriassa, kun tarkastelee rentoa ajoasentoa? Lähinnä, että kummassa näissä on rennompi/pystympi ajoasento. Canyon Endurace CF SL 8 (M) vai Domane SL 5 (56).
Domanessa on rennompi ajoasento. Stack ja reach mitat on ne tärkeimmät tietää. Sit toki stemmin pituus ja tangon reach vaikuttaa myös.
^^ kyllä kai tuohon nyt silmä tottuisi. Siis siihen hopeaan. Tuossa mitä nyt olen Googlea kiusannut niin ihan siedettävä tuo hopea. Tuohan saattaisi jopa mätsätä Sramin redin datsunkromauksen kanssa. Muutenhan tuo kivan värinen. Mutta se täytyy myöntää että hinta kyllä ratkaisee sama sille värille loppupeleissä.
Koko Trekin ja spessun maantiepyörämallistosta tämä väri olisi ainoa, jonka johdosta kaupat jäisi tekemättä.
Väri oli nyt helppo valinta kun valko-hopea oli ainoa tilattavissa oleva vaihtoehto po. mallille.https://trek.scene7.com/is/image/TrekBicycleProducts/EmondaSLR9eTap_22_33140_F_Primary?$responsive-pjpg$&cache=on,on&wid=1920&hei=1440
Loppupeleissä ratkaisu oli sitten kuitenkin Emonda SL 7.
Kait sen valinnan sitten ratkaisi ulkonäkö ja lähikauppa.
Pyörän saa vasta ensi kesäksi/arvioitu toimitusaika, eli nyt pystyy taas keskittymään pyörällä ajamiseen
Emonda on hieno pyörä ja saa lisäpisteet asiallisista kiekoista. Onko SL:n ja SLR:n välillä muuta eroa kuin ohjaamo ja runkojen paino? Hintaero noiden välillä on melkoinen...
Peruseroja juuri nuo. SLR rungon ja SL rungon välinen ero tasolla 400 g. SL:n runko hieman yli 1.100 g maalaamattomana. Emondan rungon painossa on huomioitava myös että se sisältää osan "satulatolpasta", eli tuohon lisätään vain satulatolpan pää
Runkojen hintaero taitaa olla noin 2 teur runkosettinä. Kaikissa SLR malleissa myös tuo erilainen ohjaamo, ja sitten mallista riippuen muissa komponenteissa eroja
Oma valinta perustui siihen, että tuossa 7:ssa kaikki pääkomponentit on hyvää "second tier" tasoa, SL:n runko ,uusi ultegran di2 ja bontragerin pro 37 vanteet. Lisäksi minulta löytyy tuohon jo uusi ohjaamo kun tarvin vähän lisää pituutta siihen.
Trekin hinnoittelu näissä malleissa on myös minusta ihan ok, jos tuota haluaa purkaa osiksi ja komponettien osahinnoiksi, tai verrata muihin vastaaviin tuotteisiin.
Tässä taas alkaa vähän maantiepyörä kuumetta tulla ja piti tutkailla tarkemmin uusien pyörien geometrioita. Nämähän alkavat oikeasti olla tärkeitä integroitujen hyttien kanssa.
Nykyisessä BH:ssa on M-koon mitat 384/549, joka alkaa olla aika vakio monissa uusissa pyörissä. Eli se endurance mitoitus on vallannut maantiepyöriäkin. Tämähän ei siis ole millään tavalla ongelma normi stemmien kanssa. Kulmaa voi muuttaa ja pitutta kasvattaa.
Kovin moni merkki ei taida enää tehdä pitkiä ja matalia runkoja. Alaa tajuta Spessun SL7 suosiota. 387/534 ovat kovia mittoja M-koon rungossa.
Esimerkiksi uusi BMC:n roadmachine integroidulla hytillä 386/562, tai uusi aeroad 393/560. Aeroadiin on saatavalla pro kuskeille jyrkempää hyttiä, mutta normi kuolevaisille tuota ei ole vieläkään tarjolla. Spessulle taas on tarjolla tosi hienosti erillaisia stemmejä.
Siis meinaan tuota, että spessu on kyllä tehnyt työnsä hyvin mitoitusta suunnitellessa. Runko, eikä uudet ohjaamot rajoita geometrian säätämistä, kuten on monella muulla merkillä.
Juha Lehtinen
30.05.2022, 13.35
Spessu oli itsellenikin helppo valinta kun aikoinaan omistamani De Rosa King Xlightin geometria oli riittävän lähellä Tarmac SL7:n geometriaa. Oli helppo saada säädöt kohdalleen. Sen verran kuitenkin Tarmacissa eroa että omassa fillarissani on 10mm pidempi stemmi kuin mitä normaalisti on ollut. Eilen tuli testattua 3D-printattua satulaa ja mukavalta tuntui.
Spessu oli itsellenikin helppo valinta kun aikoinaan omistamani De Rosa King Xlightin geometria oli riittävän lähellä Tarmac SL7:n geometriaa. Oli helppo saada säädöt kohdalleen. Sen verran kuitenkin Tarmacissa eroa että omassa fillarissani on 10mm pidempi stemmi kuin mitä normaalisti on ollut. Eilen tuli testattua 3D-printattua satulaa ja mukavalta tuntui.
Satulaputkien kulmat ovat tulleet +2ast jyrkemmiksi nykyään. Eli ajetaan tosiaan edempää kuin aiemmin. Tuo tietysti näkyy sitten ohjaamon pituudessa.
Juha Lehtinen
30.05.2022, 13.57
Satulaputkien kulmat ovat tulleet +2ast jyrkemmiksi nykyään. Eli ajetaan tosiaan edempää kuin aiemmin. Tuo tietysti näkyy sitten ohjaamon pituudessa.
De Rosassa ja Tarmacissa satulaputken kulmat ovat samat 74°. Ainoastaan horisonttaalisen vaakaputken pituus oli De Rosassa ainoastaan 0,4cm pidempi eli ei juurikaan meikäläiselle mitenkään ongelma. De Rosan ostin 2005 loppuvuodesta.
edit. löytyi netin syövereistä kuva omasta De Rosasta vuodelta 2012. En enää tuota omista mutta omalta paikkakunnaltani tuo vielä löytyy.
https://www.roadbikereview.com/cdn-cgi/image/format=auto,onerror=redirect,width=1920,height=192 0,fit=scale-down//media/de-rosa-king-xlight-2006.388611/full
Focus Izalco max on muistaakseni myös aika pitkä ja matala.
Oma "ajetaan rauhassa ensi kevääseen kun uusi pyörä saapuu"-suunnitelma koki lauantaina kovan kolauksen kun nykyisen pyörän etuhaarukassa ilmeni ongelma ja enkä usko että tehtaalta ihan heti uusi tulee.'
Löysin kuitenkin vähän käytetyn Emonda SL 5:n Tampereen suunnalta ja hain sen eilen illalla.
Oli muuten aika tymäkät Bontragerin Affinity vanteet alla, jotain 26 mm korkeat aluvanteet, vittorian rubino pro+sisurit, 105:n pakka ja jarrulevyt = 3.600 kg.
Jossain oli tieto että vanteiden paino olisi 2.200 g ilman tubelessteippiä.
Oli hienoa kevennellä 1750 g painavilla aerovanteilla
Focus Izalco max on muistaakseni myös aika pitkä ja matala.
Oma "ajetaan rauhassa ensi kevääseen kun uusi pyörä saapuu"-suunnitelma koki lauantaina kovan kolauksen kun nykyisen pyörän etuhaarukassa ilmeni ongelma ja enkä usko että tehtaalta ihan heti uusi tulee.'
Löysin kuitenkin vähän käytetyn Emonda SL 5:n Tampereen suunnalta ja hain sen eilen illalla.
Oli muuten aika tymäkät Bontragerin Affinity vanteet alla, jotain 26 mm korkeat aluvanteet, vittorian rubino pro+sisurit, 105:n pakka ja jarrulevyt = 3.600 kg.
Jossain oli tieto että vanteiden paino olisi 2.200 g ilman tubelessteippiä.
Oli hienoa kevennellä 1750 g painavilla aerovanteilla
Ainakin se vanha oli loistavalla geolla. Uudempaa taidettiin muuttaa vähän laiskemmaksi ajaa, mutta en tiedä muuttuiko ohjaamon mitat.
Emonda on hyvillä mitoilla. 178 mittaisena kun ottaa 54 koon, niin se on nappi valinta.
Ja juu, mulla oli varmaan juuri samanlaiset kiekot kerran rospuuttoa varten, mutta en laittanut noita kertaakaan edes alle. Siinä ja siinä jaksoiko yhdellä kädellä nostaa seinältä pois.
Tarmac taitaa olla 56:ssa myös vajaan sentin pidempi kuin "muut".
Oletteko huomanneet/tienneet että 105:n kahvat on sekä rotevammat kuin esim. da:n mutta myös selkeästi pidemmät. Yritin googletella dimensioita, mutta tarkkaa eroa en löytänyt. Mittailin omista ja minun mittaustavalla ollaan tasolla 1,5-2 cm, lisää tai vähemmän tosiasiallista reachia hoodsilenkkeilijälle. Minun käteen 105:t sopivat ainakin yhtä hyvin kuin da:t.
Tarmac taitaa olla 56:ssa myös vajaan sentin pidempi kuin "muut".
Oletteko huomanneet/tienneet että 105:n kahvat on sekä rotevammat kuin esim. da:n mutta myös selkeästi pidemmät. Yritin googletella dimensioita, mutta tarkkaa eroa en löytänyt. Mittailin omista ja minun mittaustavalla ollaan tasolla 1,5-2 cm, lisää tai vähemmän tosiasiallista reachia hoodsilenkkeilijälle. Minun käteen 105:t sopivat ainakin yhtä hyvin kuin da:t.
Mitä malleja vertailet? Noita on niin pirun paljon erillaisia.
Mekaanisissa en ole huomannut juurikaan eroa.
Gravelliin tilasin grx600 kahvat, jotka ovat käsittäkseni 105 hydroja vastaavat mudoltaan.
Ja noiden muotoilusta olen samaa mieltä. Se pidempi hoodi on kyllä mieleinen.
Uudet 12sp ulgtegra ja d-a näyttävät muotoilultaan aivan mahtavilta. Todella ohuet otekohdalta ja riittävän pitkä hoodi.
grx di2 kahvoja olisi myös kiva kokeilla maantiepyörässä.
^ unohdin ihan tuon, kun minulla vaan on yhdet molempia
da di2 9150 ja uusin 105 R7000 ?
Piti tarkistaa ja ottaa kuvakin, hoodsien tyveen näköjään sama matka
https://i.postimg.cc/SQ35BKzR/da105.jpg
Niin ne mekaanisilla jarruilla olevat kahvat ovat pienempiä. Koko on tullut jatkuvasti alaspäin ja just noi di2 taitavat olla kaikkein siroimmat. Mulla samanlaiset vaijeriversiot. En ole varma onko noissa eroa. Ja tosiaan samaa mieltä, että tuo hoodi on jo vähän liiankin pieni.
Duran ja Ultegran hydro kahvat ovat kyllä selkeästi isompia.
Kyllä tuo R9100 di2 kahva on juurikin se huipentuma kahvojen pienuudessa. Selvästi huonommin muotoiltu hoodeilta ajoa varten, mitä omat vaijeriversiot.
https://dgtzuqphqg23d.cloudfront.net/hKHZf184mZWKFW14J2Ii0x6Iwew3r0TUA3EJnnkZgUY-2048x545.jpg
Juha Lehtinen
31.05.2022, 23.12
Campagnolon mekaaniset kahvat ovat olleet sirot mutta hydraulisissa sarjoissa kahvat eivät taida paljoakaan poiketa Shimanon kahvoista koon puolesta, jotain muotoilullista eroa toki on.
Tässä vielä uudet 12sp kahvat. Noiden muotoilu näyttää aivan loistavalta. Kapeat ja korkeat.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com/wp-content/uploads/2021/06/2022-Shimano-Dura-Ace-Di2-R9270-Dual-Control-lever-5.jpg
Itsellä maantiepyörässä hydrauliset ultegra di2 kahvat (8000-sarjaa) ja ovat kieltämättä liian pienet omaan handuun. Verrokkina gravelin Force AXS -kahvat, jotka ovat taas aikamoiset möhkäleet. Vähän jopa liian isot mielestäni. Shimanon 12-vaihteiset vaikuttavat aika hyvältä välimuodolta.
Jep. Nämä uudet kahvat on kuulemma kehitetty wt kuskien toiveiden mukaan aerona ajamiseen. Noiden kanssa saa varmaan suht tukevan otteen, vaikka sormet eivät menisikään kahvojen alapuolelle.
Itse vieroiksuin hydraulisten kahvoja mutta on tuossa kyllä pointtinsa ja kahvan koko täysin suhteessa käden kokoon, kun hanska kokoa 11 niin ei tunnu lainkaan isolta mutta naiselle tai pieni käteisellä voi.
Tämä ei ollut minulle mikään ongelma, mutta nyt kun tiedän niin siitä saattaa muodostua sellainen.
Toinen asia jonka huomasin, oli että on aika paljon helpompi ostaa pyörä kun itsellä on valmiiksi jo hyvä ohjaamo, satula ja kiekot joilla ei ole käyttöä muuhun. Oikeastaan myös , että kun käytettyjen markkinat ei minusta ainakaan kalliimmissa pyörissä ja komponenteissa ole seuranneet uusien myyntihintoja, niin tuollainen hinnat alkaen malli halutulla rungolla tai pelkkä runkosetti onkin aika hyvä valinta. Siihen sitten kiinnittämään jo olemassa olevia osia
Tämä ei ollut minulle mikään ongelma, mutta nyt kun tiedän niin siitä saattaa muodostua sellainen.
Toinen asia jonka huomasin, oli että on aika paljon helpompi ostaa pyörä kun itsellä on valmiiksi jo hyvä ohjaamo, satula ja kiekot joilla ei ole käyttöä muuhun. Oikeastaan myös , että kun käytettyjen markkinat ei minusta ainakaan kalliimmissa pyörissä ja komponenteissa ole seuranneet uusien myyntihintoja, niin tuollainen hinnat alkaen malli halutulla rungolla tai pelkkä runkosetti onkin aika hyvä valinta. Siihen sitten kiinnittämään jo olemassa olevia osia
Juu, aina löytyy hyviä syitä osta se uusin osasarja.
Ja tosiaan se hyvä puoli on näissä hintojen nousussa, että nyt sen vanhan päivittäminen tuntuu suorastaan järkevältä.
Pitäisikö sitä alkaa miettimään että ei olisikaan ostamassa uutta pyörää vaan uuden rungon ja/tai pultattavat osat ja/tai voimansiirron.
Uusi aerorunko vannejarruilla kelpaisi. Taitaa olla vaan vähän nihkeästi tarjontaa. Pinarellot paukkuu yli budjetin.
Ei taida monikaan tehdä enää. Toisaalta miksi kannattaisi ostaa uutta kun kaikki kuitenkin ajaa käytetyillä, vanha vitsi käytettyjen autojen myyjältä
Fillaritorin kautta -ostetaan- osastolle suhtkoht tarkoilla spekseillä niin voi löytyä ihan mielenkiintoista, uinuvia myyjiä ja pyöriä varmaan on koska suuntaus on kuitenkin levyt.
Onko täällä kellään kokemusta Votecin (maantie/endurance/gravel) pyöristä? Onko Bikesterin oma merkki? Muutama revikka netistä löytyy ja ne ovat ihan positiivisia.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
^Eikös ole laadukas saksalainen merkki https://www.votec.de/ .
^Eikös ole laadukas saksalainen merkki https://www.votec.de/ .Voi olla ihan laadukaskin. Em. sivuston copyright on Internetstores GmbH:lla ja se on yhtäkuin mm. Bikester.
Mutta onhan Roset, Radonit, yms. nekin ihan jees pyöriä, joten miksei tämäkin.
Ja ilman ostohousuja asiaa ihmettelen. Keväämmällä toki ihmettelin Votecin VRC Comppia, kun olis ollu sähkö-Rivalia tarjolla kohtuuhintaan. Muistaakseni ei vaan ollut sopivia kokoja tjsp.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Firlefanz
09.07.2022, 16.45
Votecilla on Saksassa pitkä historia, joka ulottuu 1990-luvun alusta tähän päivään. Aluksi tehtiin joustohaarukoita, sitten maastopyöriä, jotka varmaan tekivät merkin tunnetuksi nuren kaltaisille harrastajille jo 1990-luvulla. Perustaja sittemmin myi firmansa ja Votecista tuli saksalaiseen tapaan postimyyntimerkki ja valikoima laajeni - ja sitten isompi firma eli aikaisemmin mainittu Internetstores Gmbh osti tämäm pienemmän postimyyjän ja Votec on siis vuodesta 2012 ollut "house brand".
https://de.wikipedia.org/wiki/Internetstores
https://bikerumor.com/profile-online-retailer-bikester-explains-house-brands-internet-stores-supply-chain-issues/
Pitkästä aikaa herännyt orastavaa kiinnostusta maantiepyörää kohtaan. Haussa olisi seuraavilla kriteereiilä:
- Helppo huollettavuus eli ei liian integroitu ohjaamon osalta.
- Satulatolppakin voisi olla semmoinen, että sen saa muualta kuin pyörän valmistajalta.
- Vannejarrut, tykkään kyllä hydraulisista levyjarruista, mutta maantielenkeillä en näe niistä suurempaa etua.
- Ihanteellisessa mailmassa keskiössä olisi perinteiset kierteet. En ole siis juurikaan seuraillut, missä nykyään mennään, mutta taitaa muut standardit olla käytössä.
- Hiilikuitu, vaikka hintaluokassani olisi myös vielä alumiinisiakin tarjolla.
Lähin mitä äkikseltään löysin:
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bikes/race-bikes/ultimate/cf-sl/ultimate-cf-sl-7/2751.html?dwvar_2751_pv_rahmenfarbe=BK%2FBK
Max budjetti ehkä joku 2500 €, pyörä olisi tarkoitus hommata työsuhdepyöränä.
Yllättävän vähän näyttääkin löytyvän mitään järkeviä vaihtoehtoja, mitä eilen tuli tutkailtua. Käytetyistä voisi löytyä paremmin vähän perinteisimmillä ratkaisuilla, mutta silloin ei pääse hyödyntämään pyöräetua.
Eipä siinä, markkinat tietää paremmin kuluttajan tarpeet, joten vähästä valikoimasta valinta on helppo.
Marsusram
13.07.2022, 16.37
Merlinillä on hajakokoja, mutta Brexit..
https://www.merlincycles.com/road-bikes-75267/
Asiasta kolmanteen: Bikester alkanut myymään Vituksen pyöriä, sieltäkin löytyy ilman brexittiä...
^^ Kiitokset, täytyy tsekata Merlinin mallit läpi ja katsoa olisiko niissä joku, jonka voisi saada työsuhdepyöränä. Käsittääkseni osa saksalaisista putiikeista on ihan mahdollisia hyödyntää, jos olen oikein kuulostellut työkavereiden hankintapohdintoja.
Yksi mikä herätti Canyonin lisäksi huomioni oli Giantin TCR. Jotenkin jäänyt Giantista hyvä mielikuva merkkinä, mutta eihän noissa välttämättä suuria eroja ole.
https://www.giant-bicycles.com/fi/tcr-advanced-2-pro-compact
Pitkästä aikaa herännyt orastavaa kiinnostusta maantiepyörää kohtaan. Haussa olisi seuraavilla kriteereiilä:
- Helppo huollettavuus eli ei liian integroitu ohjaamon osalta.
- Satulatolppakin voisi olla semmoinen, että sen saa muualta kuin pyörän valmistajalta.
- Vannejarrut, tykkään kyllä hydraulisista levyjarruista, mutta maantielenkeillä en näe niistä suurempaa etua.
- Ihanteellisessa mailmassa keskiössä olisi perinteiset kierteet. En ole siis juurikaan seuraillut, missä nykyään mennään, mutta taitaa muut standardit olla käytössä.
- Hiilikuitu, vaikka hintaluokassani olisi myös vielä alumiinisiakin tarjolla.
Lähin mitä äkikseltään löysin:
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bikes/race-bikes/ultimate/cf-sl/ultimate-cf-sl-7/2751.html?dwvar_2751_pv_rahmenfarbe=BK%2FBK
Max budjetti ehkä joku 2500 €, pyörä olisi tarkoitus hommata työsuhdepyöränä.
Entäs tämä, jos ei nyt pakko ole olla vannejarruja: https://www.xxl.fi/ridley-fenix-slic-105-disc-22-unisex-maantiepyora-harmaa/p/1181477_1_style?page=1
^Aihetta tai ei, hieman vieroksun noita täysin kätkettyjä vaijereita ja letkuja. Onhan ne tyylikkäät mutta jos/kun haluaa vaihtaa tangon tai stemmin niin ei taida olla hetken homma?
^Aihetta tai ei, hieman vieroksun noita täysin kätkettyjä vaijereita ja letkuja. Onhan ne tyylikkäät mutta jos/kun haluaa vaihtaa tangon tai stemmin niin ei taida olla hetken homma?
https://www.ridley-bikes.com/en_US/bikes/SBIFSDRID731
Puuttuukohan vaan vaijerit XXL:n kuvista.
Edit: Ei puutu, jos lukee tuotekuvauksen :) Onhan se kieltämättä ärsyttävä puljata. Oli niin ohkaisen näköiset putket.
Asiasta kolmanteen: Bikester alkanut myymään Vituksen pyöriä, sieltäkin löytyy ilman brexittiä...
Tuohan on hyvä. Useamman vuoden vituksen ainakin traili-pyöriä (off topic) on kehuttu tosi hyviksi.
edit. No eihän siellä mitään saatavilla tietenkään ole. Lisäksi tällaiset asiat pistää kyllä ketuttamaan, kun etu- ja takajouston kerrotaan olevan Rockshox ja renkaiden kerrotaan olevan 29x2.4.
Ei siis mitään tarkempaa mallia. Jotkut osat kyllä taas kerrottu yksityiskohtaisesti.
https://www.bikester.fi/vitus-sommet-29-cr-M1257901.html?vgid=G1852807&cgid=36897
edit2. Jaa on niillä myös toista crc:n merkkiä Nukeprooffia. Olin unohtanut. Tää Nukeproof Giga olis aivan huippu enduropyörä. Tästä mallista vain xxl-kokoa jäljellä ja hintakaan ei nykyisellään toki ihan edullinen. Pari vuotta sitten olin tätä ostamassa n. 3400 eurolla, vastaava kuituinen oli tarjouksessa 3890 euroa. Mutta aivan parhautta pitäis kyllä pyörän olla ominaisuuksiltaan mitä esim enduro mtb:n testejä olen lukenut. https://www.bikester.fi/nukeproof-mega-290-pro-alloy-M1260250.html?vgid=G1856119&cgid=37175
^Aihetta tai ei, hieman vieroksun noita täysin kätkettyjä vaijereita ja letkuja. Onhan ne tyylikkäät mutta jos/kun haluaa vaihtaa tangon tai stemmin niin ei taida olla hetken homma?
Tästä syystä myös itseäni epäilyttää liian hyvin paketoidut ratkaisut.
Noin yleisesti ottaen mulla ei ole levareita vastaan mitään, mutta en tosiaan omassa käytössä näe maantipyörään noista suurta hyötyä. Perinteiset vannejarrut ovat kuitenkin helppohoitoiset, riittävän tehokkaat ja toisaalta ne jotenkin mielestäni kuuluu tähän kategoriaan ihan jo esteettisistäkin syistä.
No mutta eihän tuon mukaan kannata enää pyörää valita. Kaikki uudet ovat levyjarruilla. Vannejarruilla saat vanhoja malleja, jotka ei tietysti nekään ole huonoja jos tiedostat mitä olet ostamassa ja saat pyörän järkevään hintaan. Muuten siis itsekkin samaa mieltä levy/vannejarruista.
Esimerkiksi tuo canyon on jo 2016? mallin fillari. Hinnan pitääkin olla jo suht halpa. Hyvä pyörähän se on, mutta uudet ovat selvästi nopeampia.
Ehkä levyjarrut maantiepyörässä ainoastaan kiekkojen kulumisen vuoksi mutta toisaaltaan nekin vain kulutustavaraa joten jos mieleisen saa vannejarruilla niin mikäs siinä...
Esimerkiksi tuo canyon on jo 2016? mallin fillari. Hinnan pitääkin olla jo suht halpa. Hyvä pyörähän se on, mutta uudet ovat selvästi nopeampia.
Uteliaisuudesta, mikä tekee uudemmasta vastaavanpainoisesta pyörästä nopeamman?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Aero. Se on tullut mukaan jo "normi" pyöriinkin.
Tuosta ultimatesta on muuten viimein tulossa uusi versio.
Levy/vannejarru keskustelu on oikeasti vähän turhaa jo, jos on uutta pyörää ostamassa. Kannattaa valita se fillari muilla perusteilla. Hinta on ihan ok valintakriteeri tuon vanhan ultimaten kohdalla.
Eiks aero ole edelleenkin oma alalajinsa?
Onko aerossa muutakin kuin matala ajoasento ja rungon virtaviivainen muotoilu?
Jossain on varmaan laskettu paljonko aero(muotoilun) hyöty on esim. 30-35km/h keskareilla?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Aero.
Nää aero-kekeilyt voi jättää ihan omaan arvoonsa. En tahdo aliarvioida ketään tai muutenkaan tiedä jäsen jalkkiksen tasoa mutta tommosessa perus lenkkeilyssä missä avg nopeus pyörii 30km/h tienoolla ni näillä aerohommilla ei ole p*skankaan virkaa.
Nää aero-kekeilyt voi jättää ihan omaan arvoonsa. En tahdo aliarvioida ketään tai muutenkaan tiedä jäsen jalkkiksen tasoa mutta tommosessa perus lenkkeilyssä missä avg nopeus pyörii 30km/h tienoolla ni näillä aerohommilla ei ole p*skankaan virkaa.No tätä siis minäkin. Kuskin aerodynamiikka on se mistä vois aloittaa. Rungon aerohyödyt tulevat sitten joskus kovemmissa vauhdeissa.
Kait joku on jo väsännyt aeron endurance-pyörän? Siinä on kaksi toisensa poissulkevaa elementtiä ainakin tavis-harrastajalla...
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Vanhemmat pyörät suunniteltu 23mm renkaille. Uudempiin menee 28mm joka tuo perusharrastajalle mukavuutta lisää ihan kivasti
Mutta on nuo levyjarrut oikeasti loistavat jos joutuu sateessa ajamaan porukassa kovaa. Viikonloppuna oli kortteliajon SM-kisat jotka ajettiin kaatosateessa ja kovavauhtisen alamäen jälkeen tiukka mutka jossa maalattu suojatie, kyllä siinä huomasi hyvin ne jolla vannejarrut. Toki jos ajelee vain aurinkoisellä säällä niin vannejarrut toimii myös hienosti
^Seuraavaksi tulevat markiinoille Aero BikePacking fillarit integroiduilla laukuilla.
Vahvasti yleistäen (Tour Magazin aerotestit/watit po. protokolllan mukaan, alaraajadummy ja 45 kmh, keskimääräisillä yaw kulmilla)
- ei aerorunkoa ei- aero kiekot 230 W
- aerorunko ja aerokiekot 205 W
- rungon ero n. 10 W
ero 30 kmh:n vauhdissa laskennallisesti noin 1/3 osa
ero 35 kmh:n vauhdissa laskennallisesti noin puolet
-netistä löytyvillä laskureilla ero voi katsoa mitä se suunnilleen voisi olla kmh:ssa , jotain 0,muutama kymmenys max 30:ssä
- sivutuulella erot voivat olla suurempia ja havaittavissa
Merkittävyys sitten jokaisen pään sisällä.
Vanhemmat pyörät suunniteltu 23mm renkaille. Uudempiin menee 28mm joka tuo perusharrastajalle mukavuutta lisää ihan kivasti
Mutta on nuo levyjarrut oikeasti loistavat jos joutuu sateessa ajamaan porukassa kovaa. Viikonloppuna oli kortteliajon SM-kisat jotka ajettiin kaatosateessa ja kovavauhtisen alamäen jälkeen tiukka mutka jossa maalattu suojatie, kyllä siinä huomasi hyvin ne jolla vannejarrut. Toki jos ajelee vain aurinkoisellä säällä niin vannejarrut toimii myös hienosti
Tuo 28mm (leveillä kiekoilla todellinen 30mm), tuo kuulemma myös kivasti pitoa sateella ajaessa. Minä itse en haluaisi enää rajoittaa uuden pyörän rengastilaa max 28mm kokoon.
Ja tuosta aerosta. Ero on todellakin olemassa ja täysin todellinen. Jos tuolla ei ole itselle merkitystä, sen voi helposti sivuuttaa valinnassa. Aika monelle sillä kuitenkin toivottavasti on vielä täälläkin merkitystä. Facebookin lökäpöksyille ei varmastikkaan.
Tarkoitin, että 30:ssäkin tuo ero on havaittavissa selkeästikin, ainakin sivutuulessa.
Tarkoitin, että 30:ssäkin tuo ero on havaittavissa selkeästikin, ainakin sivutuulessa.
Juu, ymmärsin kyllä, enkä sinun kommenttia tarkoittanutkaan.
Ja jos ajaa 30 keskarilla pk-lenkkejä, niin ryhmässä mennäänkin vuorovetoa jo kovaa. Moni ei hiffaa aerouden vaikutusta vuorovedossa. Peesissä ollessa palaudutaan, jos tuo ei onnistu loppuu ajo lyhyeen. Eli kroppaa alas. Se fillarin+kiekkojen vaikutus tulee sitten juuri siitä reippaasta sivutuulesta. Ero wateissa voi olla luokattoman iso jossain 50km/h vauhdissa.
Eikä tartte aloittaa, ettei aja ikinä 50km/h. Se menee helposti ryhmässä. Tai sitten ei mene ja tippuu ajamaan yksin.
Suurimmalla osalla se kovassakaan ryhmässä mukana pysyminen ei oikeasti tule huonosta kunnosta, vaan just siitä aerosta. Jo jollain 230ftp:llä ajaa 70kg kaveri helposti 40km/h keskarilla tunnin porukkalenkin.
Tässähän tulikin paljon mielenkiintoista keskustelua ja muutamia pointteja, jotka täytyy vielä itse mietiskellä tulevan hankinnan suhteen. Aikaahan tässä on, kun pyörä on kuitenkin ensi kesälle tarkoitus hommata. Myös mielenkiinnolla odotan paraneeko saatavuudet, kun pahin boomi taitaa olla ohi, mitä yhdessä pyöräliikkeessä aiheesta keskusteltiin.
Joskus tulee pestyä fillarit ropaustelineessä ulkona niin nuo aerokiekot ei kummoistakaan tuulta tarvitse kun ne alkaa itsestään pyörimään. Ei niinkään takarengas mutta eturengas. Varsinkin jos vielä oikein kääntää sopivaan kulmaan. Ja kunnon takasivutuulessa pyörä menee kuin itsestään eteenpäin. Ja sopivassa kulmassa vastatuulikin sujuu kivasti. Puuskainen, pyörivä sivutuuli taas aiheuttaa sydämentykytyksiä toisinaan ja usein tuntuu siltä että voi nojata tuulta vasten. Ei puhettakaan että voisi nokkaa kaivaa.
Joskus tulee pestyä fillarit ropaustelineessä ulkona niin nuo aerokiekot ei kummoistakaan tuulta tarvitse kun ne alkaa itsestään pyörimään. Ei niinkään takarengas mutta eturengas. Varsinkin jos vielä oikein kääntää sopivaan kulmaan. Ja kunnon takasivutuulessa pyörä menee kuin itsestään eteenpäin. Ja sopivassa kulmassa vastatuulikin sujuu kivasti. Puuskainen, pyörivä sivutuuli taas aiheuttaa sydämentykytyksiä toisinaan ja usein tuntuu siltä että voi nojata tuulta vasten. Ei puhettakaan että voisi nokkaa kaivaa.Noni hyvä, nyt ymmärtää aerosta enempi. Porukka-ajo ei ole mun juttu, joten ne hyödyt eivät pure mutta näistä yllä olevista olisi hyötyä meikäläisellekin.
Onko aeroissa millainen droppi noin keskimäärin?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Joskus tulee pestyä fillarit ropaustelineessä ulkona niin nuo aerokiekot ei kummoistakaan tuulta tarvitse kun ne alkaa itsestään pyörimään. Ei niinkään takarengas mutta eturengas. Varsinkin jos vielä oikein kääntää sopivaan kulmaan. Ja kunnon takasivutuulessa pyörä menee kuin itsestään eteenpäin. Ja sopivassa kulmassa vastatuulikin sujuu kivasti. Puuskainen, pyörivä sivutuuli taas aiheuttaa sydämentykytyksiä toisinaan ja usein tuntuu siltä että voi nojata tuulta vasten. Ei puhettakaan että voisi nokkaa kaivaa.
Eiks periaatteessa airokiekon pitäisi pyöriä tuulen voimasta vähemmän herkästi, kun epäairon kiekon? Ja epäairoilla kiekoilla saada vieläkin paremmat vauhdit kunnon sivumyötäisessä? Mistä luontevasti seuraa jatkokysymys siitä, että häviääkö airolla myötätuulessa sen, mitä vastatuulessa voittaa? Ihan noin vaan niinkuin kuriositeettina.. :)
Noni hyvä, nyt ymmärtää aerosta enempi. Porukka-ajo ei ole mun juttu, joten ne hyödyt eivät pure mutta näistä yllä olevista olisi hyötyä meikäläisellekin.
Onko aeroissa millainen droppi noin keskimäärin?
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Ei se droppi muutu. Nyt on vielä monissa uusissa malleissa paljon pidempiä emäputkia, mitä muutaman vuoden vanhemmissa maantiepyörissä. Monella on väärä käsitys dropin tärkeydestä. Pituus on tärkempää. Kyynärvarsien kulmalla hoidetaan matala asento.
Esimerkiksi justiinsa tuo linkattu ultimate on takuulla matalampi mitä useampi uusi aeropyörä. Perinteiset feltit, izalco maxit yms olivat paljon radikaalimpia asennoltaan, mitä uudet fillarit.
Eiks periaatteessa airokiekon pitäisi pyöriä tuulen voimasta vähemmän herkästi, kun epäairon kiekon? Ja epäairoilla kiekoilla saada vieläkin paremmat vauhdit kunnon sivumyötäisessä? Mistä luontevasti seuraa jatkokysymys siitä, että häviääkö airolla myötätuulessa sen, mitä vastatuulessa voittaa? Ihan noin vaan niinkuin kuriositeettina.. :)
Eihän se tietysti tuosta pyörimisestä etu tule, vaan purjeesta. Siksi rungon putkiakin kasvatetaan jatkuvasti, nyt kun uci taas muutti sääntöjä.
Jep ja vielä, kun joku keksisi keinon säätää niiden ”purjeiden” kulmaa pyörän kulkusuuntaan nähden. (Vrt. purjevene, jossa purje on skuutattu veneen keskilinjaan. Ihan sama mistä suunnasta tulee, niin se purjehtii todella huonosti tai ei ollenkaan.)
Hambininin ajatukset Yaw-kulmista ja tuulitunneli-wateista kannattaa lukea myös.
https://www.hambini.com/modern-real-world-cycling-aerodynamics/
tchegge_
14.07.2022, 22.53
Kroppaa vaan liikoon ja hartiota sopivaan kulmaan.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Juu tehokkainta olisi pukea mahdollisimman iso tuulitakki ja levittää se purjeeksi. Tarpeeksi kun tuulisi, niin ei tarttisi polkea ollenkaan ja kun renkaat ei sorra samaan tapaan kuin köli, niin sillä tapaa pääsisi aika vastaiseenkin. DN:llä pääsee suunnilleen 10 asteen nousukulmaan (suhteellinen tuulen suunta, todellinen riippuu tuulen ja purren nopeudesta). Sitä ylemmäksi ei purjeilla pääse oikein millään vehkeellä.
Uci vois olla hanakka kieltämään automaattisesti säätyvän tuulitakin :)
Oikeastihhan kaikki asusteiden tuuliohjaimet on kielletty. Oliko rata kisoissa viimeksi, missä alusasussa oli aerogainseja ja meinasi tulla hylky.
Niin ja sen tuulitakin kanssa pitäisi kääntää kroppaa lantiosta.90 astetta, eli saada hartilinja pituussuuntaan. Menisiköhän tehontuotto jo vähän hankalaksi :)
F. Kotlerburg
15.07.2022, 10.00
Ei se droppi muutu. Nyt on vielä monissa uusissa malleissa paljon pidempiä emäputkia, mitä muutaman vuoden vanhemmissa maantiepyörissä. Monella on väärä käsitys dropin tärkeydestä. Pituus on tärkempää. Kyynärvarsien kulmalla hoidetaan matala asento.
Esimerkiksi justiinsa tuo linkattu ultimate on takuulla matalampi mitä useampi uusi aeropyörä. Perinteiset feltit, izalco maxit yms olivat paljon radikaalimpia asennoltaan, mitä uudet fillarit.Joo näin on.
Kun vertaa tuota ikivanhaa ja umpipaskaa Ultimatea vastaavan valmistajan kohtuu uuteen aeropyörään niin
Aeropyörässä on 1mm eli yhden millimetrin pidempi vaakaputki, 7mm matalampi emäputki, 2mm pidempi reach, 12mm matalampi stack. Kyllä tästä täytyy tulkita, että Ultimate on ihan pirun matala ja lyhyt eikä tee mitään.
https://ibb.co/4RJYxPg / https://ibb.co/brxYF70
Ultimate 224w vs Aeroad 202w
Vaikka ois sama asento aeropyörässä ja endurance pyörässä, niin kyllä mulle "ilmaset" 10w kelpaa, jos pyörä on muuten mukava ajaa. Sit jos ei ota aerorunkoa, niin kunnon kiekot on kuitenkin kivat ja niissä on mielestäni sama ottaa korkeat kehät.
Itse ajattelen tuota aerodynamiikkaa niin, että ei siitä haittaakaan ole paitsi ehkä pieni painonlisäys.
Oikeastaan tärkein " aerodynaaminen "ominaisuus pyörässä on minulle ulkonäkö. Omaan silmään viehättää eniten semi-aero ja aeropyörät 50-60 mm kiekoilla (näppisvirhe korjattu), ja kun pyöriäni katsoo niin näköjään vielä harmaan värisenä.
Nämä uudet aeropyörät ja värikkäät esim. EF:n cannondalet on minusta myös hienoja, mutta ehkä ne ovat vähän liikaa omaan makuuni.
Tätä nyt joutuu tosissaan pohtimaan kun tuossa tietsikalla on esitys josko vaihtaisin tilaamani Emondan uuteen Madoneen
Aeropyöristä: viime kesänä paukuttelin strava-pätkiä 3t stradalla hyväkuntoisena, ja mielestäni kovia aikoja. Nyt huonokuntoisempana ajellut samoja pätkiä aeroadilla paljon kovempaa. N. 4sek nopeampia aikoja n. 2km pätkillä.
Tämä ei ole mitenkään tieteellistä.
Aeropyöristä: viime kesänä paukuttelin strava-pätkiä 3t stradalla hyväkuntoisena, ja mielestäni kovia aikoja. Nyt huonokuntoisempana ajellut samoja pätkiä aeroadilla paljon kovempaa. N. 4sek nopeampia aikoja n. 2km pätkillä.
Tämä ei ole mitenkään tieteellistä.
Myötätuuleen saa parempia aikoja, totta! :)
Myötätuuleen saa parempia aikoja, totta! :)
Tieto lisää tuskaa ja rahanmenoa.
KalleHermanni
16.07.2022, 17.12
Omaan silmään viehättää eniten semi-aero ja aeropyörät 50-60 mm kiekoilla (näppisvirhe korjattu), ja kun pyöriäni katsoo niin näköjään vielä harmaan värisenä.
Kieltämättä nuo ovat omaankin silmään niitä parhaimman näköisiä. Väristä voidaan olla montaakin mieltä, omat maantiefillarini ovat aina olleet sinisiä :-) Liekö sitten niin, että mitä enemmän tuollaisia (semi-)aeroja näkee liikenteessä, sitä vanhanaikaisemmalta oma fillari perinteisine stemmeineen ja matalaprofiilisine kiekkoineen tuntuu.
Sadepäivän ratoksi googlaten: integroitu aero stemmi+stonga 400 eur, korkeaprofiiliset kiekot 1000+ eur... pitäisköhän panna tilaten.. Sittenhän toi vanha sotaratsu olisi ainakin kaukaa katsoen moderni ja menevä. Ja kulkisi ainakin omassa mielessä hemmetin paljon kovempaa.
^ Samoissa hommissa. Satula, vanteet, renkaat ja ohjaamo on hyvä päivityskohde, vaikuttaa todennäköisesti fiiliksiin aika paljon kun on kysymyksessä kuitenkin kosketuspinnat ajajasta pyörään ja pyörästä maapalloon. No vanteet ei nyt kuulu ihan tuohon joukkoon mutta kuitenkin.
Täällä fillarifoorumissa olen oppinut ajatuksen siitä, että vaikka pyörä muuten vaihtuisi niin nuo seuraavat yleensä mukana uuteen pyörään. Tällä tavalla olen myös perustellut tekemiäni hankintoja :)
Joo jos pyörä vaihtuu niin jakkara ei. Kyllä ainakin itse valkkaan kiekot mukaan kosketuspintaan.
Töissä muuten kuulin työkaverilta syyn miksi ei kannata laittaa korkealaippaisia. Maksaa ja kuulemma helevetin painavia. Uteliaana tietenkin kysyin että miksi ne painaa. Sanoi että kun tietysti kun korkeampi kun niin matskua enempi. Sanoi 1600+ grammaa painavat 25mm kiekot olevan keveämpiä markkinoilla jota tietenkin pikkuisenkaan kauppoja ja valmistajia seuraavana tiesin heti huuhaaksi. Antaa hepun olla luulossaan. :)
Minullakin kiekot ja renkaat kuuluu samaan pakettiin ja seuraavat todennäköisesti satulan kera seuraavaan pyörään. Ohjaamot alkavat olla siinä ja siinä kun aika monessa uudemmassa pyörässä integrointi, kaapelien veto tms. seikat on aika painava peruste pitäytyä pyörävalmistajan omassa ratkaisussa.
Soveltuuko heikko-keskikuntoiselle harrastelijalle, muotoilultaan aika alleviivaava aeropyörä team- värityksellä. Tuollaisena naisten WT teamin sinisenä tai miesten punaisena
https://images.immediate.co.uk/production/volatile/sites/21/2022/06/Trek-Madone-Norway-Tayler-Wiles-254Crop-9bbe243.jpg?quality=45&resize=768,574
Oma näkemykseni , juu mutta ei minulle.
KalleHermanni
17.07.2022, 18.44
Miksei soveltuisi? Turha ujostelu pois, ei kukaan sulle tule sanomaan, että noin huonokuntoisella ei saa olla noin hienoa pyörää.
On muuten ensimmäinen Trekin pyörä, jonka ostaisin ulkonäön puolesta. Juurikin tuolla värillä (vaikka ns naisten väri onkin).
Kiitos. Eli sinisellä mennään (luonnossa tuo sininen on vissiin aika paljon sähkönsinisempi kuin kuvassa). Tästä käytiin kyllä myös keskustelu perhepiirissä ja järjestys on sininen, punainen, musta, vaalea ja sitten se viides tarjolla ollut väri smoke red carbon tjsp.
Pyörän hankinnassa meni lähes kaikki aiemmat asiat uusiksi
- uuden mallinen aeropyörä, joka vielä vähän aikaa sitten oli ajatuksena että ihan hieno, mutta ei minulle kun liian "aero- /nopeusstatementti"
- koko yhtä pykälää suurempi kuin aiemmat pyörät
- väri jokin muu kuin harmaa
Jonkinlaisena näppituntumana voi pitää, että modernin ei-aero ja aeropyörän välinen ero normaaleissa tai keskimääräisissä tuuliolosuhteissa on jotakuinkin 20 w, (45 kmh) ja se tarkoittaa hieman yli sekuntia per kilometri 30-45 kmh:n vauhdeissa. Joskus olosuhteista johtuen ero voi olla vähän pienempi tai suurempi.
Trek Segafredon Toms Skujinsilta kysyttiin haastattelussa että onko uusi Madone nopea. Vastaus oli aika tyhjentävä "Faster you ride, faster it goes" eli vapaasti "mitä kovempaa poljet sitä kovemmin se kulkee"
KalleHermanni
20.07.2022, 09.15
Ei pidä väheksyä fiilistä, joka tuo hyötyä varmaan 10 sekkaa kilometrille. Sama asia kuin perusinsinööri ostaa perusmallin Skodan sijasta RS-mallin, jossa on tarra takaluukussa ja erilaiset penkit, niin se tuntuu melkein kuin ajaisi paremmallakin urheiluautolla ykköskehän ruuhkissa madellessa.
F. Kotlerburg
20.07.2022, 09.20
Foorumin juttujen mukaan eron olisi odottanut olevän vähintään puoli tuntia satasella.
^^ Juu, en väheksy tunnetta, kuten jo omissa päätöksissäni osoitan
^ etu voi olla jossain tilanteissa suurempikin, loppukiriskenaariot jos ne merkittäviä jne.
Kuitenkin tuo 20 w on sen vähän yli sek per km., ja edustaa realismia ja kohtuullisen modernien pyörien eroa esim. ultimate/emonda vs aeroad/madone, toki tässä pitänee mm. vanteiden olla jotakuinkin samalla hoodilla. Eli ei verrata ihan ääripäitä 60 mm rovalilla ja 20 mm ksyriumilla
Tuossa vuodelta 2018 Tourin juttu, jossa maksimierot siellä 2 sek per km, kun nuo kaikki pyörät verrattu
https://www.tour-magazin.de/rennraeder/aktuelles/rad-test-aero-gegen-leichtbau-20-top-renner-im-grossen-vergleichstest/
KalleHermanni
20.07.2022, 11.39
Tosta Tourin jutun taulukosta päätellen, jos mä vaihtaisin mun Canyon Ultimateen vakiokiekkojen tilalle Zipp 404:t, niin olisin 100 km tasamaalenkillä minuuttia aikaisemmin kotona. Melkein kannattaisi.. Kuinkahan paljon ennemmin olisin kotona, jos pitäisin ne vakiokiekot ja ankaralla dieetillä vetäisin tosta keskivartalosta 5-10 kiloa pois (jolloin alkaisin olla anorektisen kestyvyysurheilijan BMI-tasoilla)?
Riippuu reitin mäkisyydestä ja kiihdytysten määrästä. Jos tasaista ja tasavauhtia niin et hyödy omasta painonpudotuksesta varmaan juuri mitään.
Fiksu laittaisi varmaan kiekkojen hinnan bikefittiin ja valmennukseen, mutta onhan niissä oma fiiliksensä :)
Juttelin tänään myyjän kanssa tuosta Madonesta. Ensimmäinen tuotantoerä on loppuunmyyty, ja nyt toimitusaika menisi todella pitkälle, mahdollisesti ensi vuoden loppupuolelle ja ajoon kesällä 2024 ? Varmaan tuosta myydystä erästä on osa asiakastilauksia, osa jälleenmyyjätilauksia lattiapyöriksi ja osa menee Trekin omiin myymälöihin.
Oli niin tai näin, niin yksittäisen asiakkaan osalta, jolla on aikomus ostaa pyörä paikallisen liikkeen kautta, ja joka liike ei itse tilaa omaan varastoon vastaavia pyöriä, niin odotusajat on näköjään todella pitkiä.
Tähän nyt ei allekirjoittanutkaan pysty, eli tilausta ei tehty. Kattelin samalla vähän Trekin kotisivuja, niin jo nyt on sellaista 5-10 % hinnannousua tarjolla ensi vuodeksi
Pyörävarikolle noita olisi kuulemma tulossa tälle syksylle. Kannattaa ainakin kysäistä sieltä
Mattia-Leonardo
23.07.2022, 17.18
Hei, lainaan tätä ketjua.
Olen täysin aloittelija pyöräilyn saralla. Poljen kesäisin työmatkat fillarilla. (4x40km / viikko). Nyt olen hankkimassa maantiepyörää ja minun pitäisi valita, että ostaisinko 10v vanhan Trek madonen, jolla on poljettu vain n. 200km, eli pyörä on todella hyvässä kunnossa. Tämä pyörä on ollut kai aikansa huippu. Vai olisiko minun fiksumpaa ostaa samalla rahalla esimerkiksi uusi Canyon Endurance CF 7? Tai jokin muu n. 2000-2500e hintaluokan pyörä.
^Paljon kiinni siitä mitä Trekistä pyydetään?
Mattia-Leonardo
23.07.2022, 18.30
^Paljon kiinni siitä mitä Trekistä pyydetään?
3000e pyynti, mutta 2500e on minulle maksimi.
F. Kotlerburg
23.07.2022, 18.54
Ei se ole hullu joka pyytää.
Kiitos vinkistä VIP. Tämä mun pyörähankinta on mennyt vähän sellaiseksi säätämiseksi että taitaa alkuperäinen tilaus pysyä voimassa.
^^ Mikään 10 vuotta vanha pyörä ei maksa 3000 tai 2500 euroa. Ja kun puhutaan normaaleista kaupasta ostettavista pyöristä.
^^^Vaikka olisi kuinka hyvässä kunnossa ja vähän ajettu huippu niin se 10v vanha. 1000-1500€ vois olla lähempänä totuutta.
Kiitos vinkistä VIP. Tämä mun pyörähankinta on mennyt vähän sellaiseksi säätämiseksi että taitaa alkuperäinen tilaus pysyä voimassa.
^^ Mikään 10 vuotta vanha pyörä ei maksa 3000 tai 2500 euroa. Ja kun puhutaan normaaleista kaupasta ostettavista pyöristä.
Tämä. Itse myin just 2017 vm pyörän joka uutena maksoi about 4500 euroa 1600 eurolla ja mielestäni sekin oli pyöräpulasta johtuva onnenkantamoinen. Eri asia toki jos kyseessä on joku harvinainen teräsunelmakeräilypyörä. Monella myyjällä ei ole mitään tajua sopivasta myyntihinnasta ja se 10v vanha pyörä voi myyjän päässä tuntua siltä että "eihän siitä kauaa ole kun ostin ton kalliilla" vaikka todellisuudessa vuodet on vierineet.
Mattia-Leonardo
25.07.2022, 15.24
Hei, lainaan tätä ketjua.
Olen täysin aloittelija pyöräilyn saralla. Poljen kesäisin työmatkat fillarilla. (4x40km / viikko). Nyt olen hankkimassa maantiepyörää ja minun pitäisi valita, että ostaisinko 10v vanhan Trek madonen, jolla on poljettu vain n. 200km, eli pyörä on todella hyvässä kunnossa. Tämä pyörä on ollut kai aikansa huippu. Vai olisiko minun fiksumpaa ostaa samalla rahalla esimerkiksi uusi Canyon Endurance CF 7? Tai jokin muu n. 2000-2500e hintaluokan pyörä.
Kiitos vastauksista yo. Kysymykseen. Ne auttoivat paljon.
Noista pyöristä ja noilla hinnoilla tosiaan uusi Endurace. Eri asia jos haluaisi halvemmalla ja Madonen tällä selvästi edullisemmalla hinnalla saisi. Vaikka just 1600 hujakoilla. (Tietämättä mitkä osat madonessa oli mutta jos hyvät mukaan lukien vähintään ok kiekot myös).
Saisiko olla vielä pyörää puolisolle? Mihin käyttöön tuo tulisi? Entä millaista työmatkaa?
Kun tätä omaa maantiepyörän hankintaa olen täällä käynyt läpi, niin kerrottakoon lopputuleman olevan sellainen että hankin sitten kaiken muun valmiiksi uuteen semiaero/aeropyörään paitsi rungon. Eli olen siis hankkinut jotakuinkin 2/3 osaa uudesta maantiepyörästä.
Rungon ostan jos sopiva tulee vastaan tai koen muuten tarvetta päivitykselle. Kaikki osat on kiinni nykyisessä Trek Emondassa SL5:ssa, josta on oikeasti jäljellä vain runko,
https://www.yoeleoeurope.com/products/disc-brake-carbon-frame-r12?ref=5otij8wk8ry
Oliskohan tommosesta talven projektiksi? Jos siihen 105 di2. Tässä muutamaan vuoteen on projektit kariutunut osasarjojen saatavuuteen, mutta josko nyt helpottaisi?
Huhuja on taas liikeellä uudesta Aeroadista (päivitety versio) ja Tarmacista. Spessulta on myös bongattu uusi yksiosainen aerotanko, jonka epäillään kehitettyn uuden tarmacin/tai aeropyörän ohjaamoksi. Tarkemmin noista esim. bikeradar.com.
Mielenkiintoinen juttu pyörien "jäykkyydestä ja joustavuudesta/mukavuudesta" löytyy oheisessa cyclistin jutussa
https://www.cyclist.co.uk/in-depth/11046/bike-frame-stiffness
muutamia sekalaisia poimintoja jutusta:
- lateral (sivulta sivulle) and torsional stiffness (twisting= "miten etu ja takapyörä käyttäytyy suhteessa toisiin esim. käännöksissä ja kaartaessa)
- miten näihin päästään ja mitkä yleiset tavoitteet valmistajilla, kommentteja mm. Trekiltä, BMC:ltä ja Factorilta
- hiilikuitu paras materiaali muokattavuuden suhteen, pystytään tekemään eri tavalla ja eri suuntiin erillä lailla joustavia komponentteja
- periaatteessa pyörän sivuttainen jäykkyys olisi optimi silloin kun se on mahdollisimman jäykkä kuitenkin tukien polkuliikettä/joustaen riittävässä määrin
- eli asia on selkeästi monimutkaisempi kuin että mitä jäykempi niin sen parempi
- vaikea juttu myös sen vuoksi että eri ihmiset kokee nämä eri tavalla
Sellainen mielenkiintoinen kommentti noista "kiinanrungoista" oli Chris Milleriltä, joka oli sitä mieltä että noiden laadukkaampien runkojen aikaisempi ongelma on ollut oikeastaan se, että mm. UCI hyväksynnän johdosta niissä on tavallaan pelattu varman päälle runkovahvuuksissa jolloin pyöristä on tullut vähän huonompia ajaa (liian jäykkiä?). Hänen mukaansa tämä on kuitenkin poistunut ja nykyiset rungot olisivat suunnittelultaan parin vuoden takaista sukupolvea vs "highend länsipyörät" (koskisi runkovahvuus, jäykkyys ja joustavuusasiaa). Jotenkin näin jostain olin ymmärtäväni. Ei ollut tässä cyclistin jutussa
Omasta mielestä myös hiilikuidun muokattavuus muodon puolesta on ehkä johtanut siihen, että hiilarirunkoihin on haettu viime vuosina koko ajan uusia muotoja ja pyöristä on osin tullut ulkonäöllisesti oman aikansa tuotteita eli ne ulkonäöllisesti vanhenevat aika nopeasti, koskee erityisesti aeropyöriä. Titaani, teräs-, alumiinipyörät ovat ainakin toistaiseksi säilyneet ajattomampina, ja toki osa hiilaripyöristä esim. aethos
...hiilikuitu paras materiaali muokattavuuden suhteen, pystytään tekemään eri tavalla ja eri suuntiin erillä lailla joustavia komponentteja
Parin vuoden aikana olen tutustunut hiilikuidun laminointiin. Jo tällaisen aloittelevan harrastajan ja yhden käytössä ole kuidun perusteella ymmärtää paremmin miten jonkun rungon ominaisuuksia voi muuttaa jos on tieto taitoa ja käytössä tarkoitukseen sopivia eri kuituja.
Hakusessa olis Canyonin Aero tai Cube c62 , koko on S tai Cubelta 53, mutta eihän tämmösiä mistään löydä,mistä kaikki ostaa pyöränsä????
Ei mistään. Canyonin Aeroadta jonottanu keväästä asti mutta eipä ole tullut myyntiin asti.
Minulle tuli Canyon Ultimate juuri. Jos Canyonilta jonkun mallin haluaa ostaa, niin joka maanantaita vasten yöllä noin kolmen aikaan niitä tulee myyntiin. Monesti ne on jo myyty ennen aamua. Omani ostin neljän aikaan aamusta ja kuudelta oli jo myyty se koko loppuun. Aika monta maanantaita tuli sitä kytättyä, että pääsin tilauksen tekemään.
Arosusi, toistakymmentä vuotta noiden kanssa touhunnut niin jotain oppii lujuuksista ja jäykkyyksistä.
Minulle tuli Canyon Ultimate juuri. Jos Canyonilta jonkun mallin haluaa ostaa, niin joka maanantaita vasten yöllä noin kolmen aikaan niitä tulee myyntiin. Monesti ne on jo myyty ennen aamua. Omani ostin neljän aikaan aamusta ja kuudelta oli jo myyty se koko loppuun. Aika monta maanantaita tuli sitä kytättyä, että pääsin tilauksen tekemään. Siis mahtava tieto oli,menin juurikin nyt illalla sivuille ja siellä oli juurikin se pyörä mitä olin hakenut, oli kyllä mahtava homma,kiitooooossss!!!! Saman tien tilattu!!!!????
Goomikko
13.01.2023, 16.33
Mitä vaihtoehtoja on maantiepyöräksi hinnaston alapäässä? Hydrauliset levyjarrut ja sähköiset vaihteet pitää löytyä ja ajoasento saisi olla sieltä rennommasta päästä. Useampi vuosi on tullut 50-120km lenkkejä ajeltua canyon roadlitellä kun jääräpäisesti kammoksuin kipparasarvisia pyöriä. Nyt ollaan tultu siihen että siirtyminen oikeaan maantiepyörään olisi ajankohtainen. Käytettyjä pyöriä olen katsellut mutta tosi huonosti ainakin näin talvella on pyöriä myynnissä. Laittakaas ehdotuksia.
F. Kotlerburg
13.01.2023, 16.43
No kyllä noihin vaatimuksiin saa nykyään sen kolmisen tonnia laittaa. Eikä olla enää hinnaston alapäässä. Se Canyon Endurace on varmaan hyvä.
^^Canyon Endurance CF7 (https://www.canyon.com/fi-fi/road-bikes/endurance-bikes/endurace/cf/endurace-cf-7-di2/3478.html?dwvar_3478_pv_rahmenfarbe=BK%2FBU)? Näyttäisi olevan kaikkia kokoja S-2XL hyllyssä.
Goomikko
13.01.2023, 16.57
No kyllä noihin vaatimuksiin saa nykyään sen kolmisen tonnia laittaa. Eikä olla enää hinnaston alapäässä. Se Canyon Endurace on varmaan hyvä.
Jostain hinnat lähtevät noilla vaatimuksilla ja se on silloin hinnaston alapäässä noilla vaatimuksilla. Toki jos ominaisuuksia karsitaan saa pyörän halvemmalla mutta ei karsita ominaisuuksista.
Taitaa tosiaan olla parempi puhua high-end segmentistä silloin kun puhutaan sähkövaihteista.
Tuolle Canyonille ei varmastikaan löydy hintavoittajaa, mutta avarretaan keskustelua kysymyksellä:
105 di2 2x12 vai Ultegra di2 2x11?
Mitä syitä voisi olla valita nimenomaan toinen tai toinen - vai onko niissä sittenkään eroa (kuin takarattaiden lukumäärässä) eli voiko valinnan tehdä hinta edellä?
Onko odotettavissa että tämän vuoden malleja olisi keväällä tulossa jo sellaisia määriä että viime vuoden malleista voisi etsivä löytää tarjouksia? Vai jatkuuko tilanne, jossa tarjonta vastaa kysyntään pienellä viipeellä ja kaikki menee mitä ehditään valmistaa ja toimittaa?
Ääni myös Canyonille. Noilla spekseillä en oikeastaan tekisi muuta kuin laittaisin tilauksen eteenpäin.
Uusi pyörä, runkotakuu, 35 mm rengastila, ja palautusoikeus jos koko näyttää väärältä.
Markkina on varmasti laskussa ja saattaa olla aika jyrkässäkin tänä vuonna, mutta ei se minun mielestä tuohon pyörään tai sen ostamiseen kovinkaan paljoa vaikuta. Uskon että joillain vähittäiskauppiailla voi näkyä suuriakin alennuksia.
Minulle suurin ero 105 di2 vs ultegra on se, että 105:n hoodsien päihin ei voi ohjelmoida mitään kun siellä ei ole tarvittavia nappeja. Itsellä hoodsien päissä on vaihteenvalitsimet
^Jos sähköisiä harkitsee niin miksi ei langattomia?
Sramit on myös hyvät. Mitä pyörää ehdotat ?
Privileged
13.01.2023, 18.10
Jos ne on jo pyörässä valmiiksi niin ei mitään väliä. Parempi akunkestokin ja kahvat uudessa 105 on kyllä langattomat. Jos itse kasaa pyörän niin langattomat tietty helpommat. Itselle tuli graveliin pari kuukautta sitten noi uudet 105 sähköt ja hyvin on toiminu näin talvellakin. Kahvojen muotoilu tosi hyvä.
Itsellä pyörässä Ultegra Di2, on todella hyvä joskin itselle olisi kyllä 11vaihdetta riittänyt . En ole kokeillut 105Di2:sta mutta arvostelujen perusteella erot ovat hinnan lisäksi, imagossa, painossa, etu-vaihtajan nopeudessa (joka kai sekin on yhtä hyvä kuin edellinen Di2 eli varmaankin riittävä) ja kahvojen satellittivaihtajien tuessa (ymmärtääkseni puuttuvat 105:sta). Eli on niissä eroa, mutta onko se itselle merkittävä on jokaisen itse arvioitava.
Monesti Ultegralle rakennetun pyörän muut komponentit ovat parempia (tai ainkin kalliimpia!) eli nekin vaikuttavat sitten sen koko pyörän hintaan ja painoon. Shimanon tehomittarit kannattaa jättää suosiolla hyllyyn, eli niistä en maksaisi.
Itsellä pyörässä Ultegra Di2, on todella hyvä joskin itselle olisi kyllä 11vaihdetta riittänyt . En ole kokeillut 105Di2:sta mutta arvostelujen perusteella erot ovat hinnan lisäksi, imagossa, painossa, etu-vaihtajan nopeudessa (joka kai sekin on yhtä hyvä kuin edellinen Di2 eli varmaankin riittävä) ja kahvojen satellittivaihtajien tuessa (ymmärtääkseni puuttuvat 105:sta). Eli on niissä eroa, mutta onko se itselle merkittävä on jokaisen itse arvioitava.
Monesti Ultegralle rakennetun pyörän muut komponentit ovat parempia (tai ainkin kalliimpia!) eli nekin vaikuttavat sitten sen koko pyörän hintaan ja painoon. Shimanon tehomittarit kannattaa jättää suosiolla hyllyyn, eli niistä en maksaisi.
Lisätään, että erona myös Ultegran servo wave (https://bike.shimano.com/en-EU/technologies/component/details/servo-wave-action.html) -jarrut.
Privileged
13.01.2023, 18.59
https://bike.shimano.com/en-EU/product/component/shimano105-r7100-di2/BR-R7170.html uusissa 105 jarrusatuloissa ei aiva servo wavea, mutta tilaa enemmän kuitenkin :) Itsellä oli gravelissa edellinen osasarja 105 R7020 ja eroa on hieman. Vanhemmat rahisi helpommin kunnon kurahiekkakeleillä. Jarrutuntuma ja pitokin parempi uudessa.
Maantiepyörässä Ultegran R8050 11sp. Toiminnassa ei huomattavaa eroa uuteen 105, 105 voi olla jopa hiljaisempikin.. kahvojen muotoilu ainakin miellyttää itseäni enemmän.
^ Pyöräilijät jotka aloittaneet ennen levy aikoja niin tietävät että muillakin jarruilla riittävästi tehoja.
Älkää ihmeessä takertuko noihin Shimanoihin, usealla on käsitys että ne on ainoa ja oikea mutta ehkä joskus aikoinaan olivatkin... SRAM!
Ei mikään kiellä kyseenalaistamasta niitä vaatimuksia, jotka kysyjä jo on asettanut, mutta fiksumpaa on yrittää löytää ne täyttäviä ehdotuksia uudeksi maantiepyöräksi.
Shimanoihin en ole huomannut kenenkään takertuneen, ne vain sattuivat tulemaan ensiksi esille.
Oletko muuten itse sitä mieltä että langattomuus on lisähinnan arvoinen sillekin, joka ei aio kasata eikä kasauttaa pyöräänsä vaan ostaa ajovalmiin fillarin?
Onko eTapissa jokin muu ominaisuus minkä vuoksi se kannattaa valita ohi kummankaan di2:n?
Goomikko
13.01.2023, 21.09
Ei mikään kiellä kyseenalaistamasta niitä vaatimuksia, jotka kysyjä jo on asettanut, mutta fiksumpaa on yrittää löytää ne täyttäviä ehdotuksia uudeksi maantiepyöräksi.
Pitää muistaa että vaatimuksia oli ainoastaan hydrauliset levyjarrut ja sähköiset vaihteet. Keskustelu lähti mukavasti käyntiin ja tuli jo yksi pyörä ehdotuskin. Suurin syy sille miksei tätä ja miksei tätä on raha. Jo noilla kahdella vaatimuksella hinta nousee jo liki 3000€
F. Kotlerburg
13.01.2023, 21.59
Sillä Sramin langattomuudella ei oikeastaan ole merkitystä kokonaisen pyörän ostajalle. Kokoajallehan se helpottaa asennusurakkaa, kun ei tarvitse vetää piuhoja. Onhan siinä Shimanon konseptissa etunsakin kuten että tarvitsee huolehtia vain yhden akun varauksesta, vaihtajat on sirot jne.
Minä en tiedä näistä sähkövermeistä juuri mitään, mutta Sramin langaton mulla on maasturissa. Siinähän se ei ole ongelma kun ei ole kuin yksi vaihtaja.
^En kyllä pidä SRAM:n akun latausta ongelmana vaikka olisi kaksikin, naps ja irti, lataukseen ja takaisiin.
JohannesP
14.01.2023, 11.23
Sramin langattomat on ihan hyvä vaihtoehto siihen saakka kunnes julkaisevat uuden malliston ja tuki loppuu lähes kokonaan vanhoilta. Sen jälkeen ei kannata hajottaa osia tai vaihtoehtona maksaa käytetyistä enemmän kuin mitä maksaneet uusina tai koko osasarja uusiksi. 11sp eTap kanssa on ainakin näin käynyt pian AXS julkaisun jälkeen.
Sramista oon itsekkin enemmän tykännyt, mutta syljettää Sramin bisnesmalli mikä ei palvele nykysiä asiakkaita. Lähtee ihan yksinkertaisten varaosien saatavuudesta.
Pitää muistaa että vaatimuksia oli ainoastaan hydrauliset levyjarrut ja sähköiset vaihteet. Keskustelu lähti mukavasti käyntiin ja tuli jo yksi pyörä ehdotuskin. Suurin syy sille miksei tätä ja miksei tätä on raha. Jo noilla kahdella vaatimuksella hinta nousee jo liki 3000€
Sramilta tulossa tänä vuonna uudet osasarjat maantielle ja maastoon, jos huhuihin on uskomista.
Muutoin kysyjälle, niin tuossa hintaluokassa ei taida olla oikein kilpailua, ja sen johdosta canyon on oikein hyvä (ainoa?) vaihtoehto. Kiekot sekä 105:ssa että rivalissa on aika painavat ja ehkä heikoin lenkki, mutta niitä on myöhemmin helppo päivittää jos kokee siihen tarvetta.
Halvin kippurasarvinen ja sähkövaihteinen pyörä minkä minä tiedän on itse ostamani alumiininen Grail 7 gravel, hinta viime syksynä oli 2300 eur.
Tämä vertailuna siihen että endurace cf 7 on kilpailukyisesti hinnoiteltu myös canyonin "sisällä"
Goomikko
14.01.2023, 13.08
Itse olen ajatellut polkupyörän eri komponenteista tulevan painon lisäyksen niin ettei niillä grammoilla ole mitään merkitystä niin pitkään aikaan kun kantaa omana ylipainona joka lenkillä kahden kokonaisen pyörän painon mukana. Siinä vaiheessa kun kropassa ei ole grammaakaan ylimääräistä voi miettiä voisiko pyörän painosta nipistää grammoja pois. Tuollaista tilannetta tuskin koskaan tulee joten ei tarvitse miettiä paljon takavaihtaja tai kiekot painaa.
Juu, on noissa kiekoissa muutenkin eroja tai sitten placebo on vain niin kova.
Oatmeal Stout
14.01.2023, 16.36
Juu, on noissa kiekoissa muutenkin eroja tai sitten placebo on vain niin kova.
Minulla kiekkojen plasebo vaikuttaa jopa nopeusmittariin, sama pyörä ja sama mäki, mutta eri kiekot, niin tuloksena on vuosia eri maksiminopeus.
Tämä vertailuna siihen että endurace cf 7 on kilpailukyisesti hinnoiteltu myös canyonin "sisällä"
Vahvasti alkaa ajatus kallistua uuden maantiepyörän hankintaan. 3.000 € hintaluokassa ei oikein haastajaa löydy Canyon Endurace CF 7 Di2 105. Kiekot ehkä heikoin lenkki. Gravel pyörässä (Focus Atlas 6.8) on GRX600, joten lienee turvallista pysytellä saman valmistajan logiikassa. Nykyisessä maantiepyörässä mekaaninen 105.
Goomikko, joskus helpompi ottaa pyörän painosta kuin kuskista. Itse en kyllä koskisi missään nimessä yli 9kilon maantiepyörään vaikka kuinka edullinen olisi.
Pro tip nurelle.
Se painokin voi tippua jos koskee siihen pyörään enemmän.
^Taasko luulet että trolli kirjoittaa? Sinultako Pro ohjeita??? Otetaan ensin turhat pois pyörästä ja katsotaan mitä miehestä lähtee.
Goomikko, joskus helpompi ottaa pyörän painosta kuin kuskista. Itse en kyllä koskisi missään nimessä yli 9kilon maantiepyörään vaikka kuinka edullinen olisi.
Mikäli oikein muistan niin nurella ilmoituksensa mukaan on painoa 100 tai jotain yli kiloa.
Siinä tilanteessa on kyllä yks pskan hailee painaako fillari kilon enemmän vai vähemmän kuin joku tasaluku.
Kuljetettavaa massaa jos on 108 kiloa tai 109 kiloa niin missäköhän se tuntuu? Normi-ihmisen painokin vaihtelee viikon mittaan helposti kilolla tai kahdella.
Jokainen painaa mitä painaa, ei muille kuulu, mutta loputon narina ja ohjeiden anto harrasteljapyöräilijöiden välineiden grammoista on jo todella goomista.
^Harrastelijoida kaikki tyynni joten sinäkin mielipiteesi (Taas) samasta ilmaissut. En narise, ei ole valittamista ja kaiken mitä sanon on vain omia mielipiteitä mutta kai kaikilla oikeus siihen ettei tarvi valtavirtaa myötäillä kuin usea toinenkin...
Goomikko
19.01.2023, 12.58
Ainakin minä mielellään luen mielipiteitä ja ohjeita. Minulla on myös omat mielipiteet joten en pyörää osta toisten mielipiteiden perusteella. Aikomukseni ei ole ostaa yli 9kg maantiepyörää kun nykyinen roadlitekin painaa alle 9kg. Ilmeiseti muita vaihtoehtoja ei ole kuin Canyon. Ainakaan kukaan ei ole muuta ehdottanut.
Oatmeal Stout
19.01.2023, 13.37
Itse olen ajatellut polkupyörän eri komponenteista tulevan painon lisäyksen niin ettei niillä grammoilla ole mitään merkitystä niin pitkään aikaan kun kantaa omana ylipainona joka lenkillä kahden kokonaisen pyörän painon mukana.
Suosittelen kokeilemaan kiekkoja, joiden kehät painaa yli kilon, kevyisiin kiekkoihin kuitenkin pyörän kokonaispainon säilyessä ennallaan.
Tuossa on esim. bike24:n sähkövaihteiset maantiepyörät. Cube olisi myös 3000 eur hintaluokassa.
Tarjontaa alkaa löytyä hieman enemmän 4.000 eur + hinnoissa
https://www.bike24.com/road-bikes.html?dynamicAttributes%5B59%5D%5B0%5D=437&searchTerm=&sort=price_asc
jones mäkinen
19.01.2023, 15.09
Onko Orbean M30I 10.9kg?
https://www.bikester.fi/orbea-orca-m30i-M1325215.html?vgid=G1984828#cgid=36901
Bikeplanetin myymälässä olisi, ja tähän menee 35mm renkaat,ja on sähkövaihteet, mutta paino on kyllä liikaa jos pitää paikkansa.
Veikkaan että 8,9 kg plusmiinus, vähän noista kiekoista riippuen.
^Ja jos pyörä miellyttää niin saa helposti kevennettyä tuonne kasin pintaankin.
Ainakin minä mielellään luen mielipiteitä ja ohjeita. Minulla on myös omat mielipiteet joten en pyörää osta toisten mielipiteiden perusteella. Aikomukseni ei ole ostaa yli 9kg maantiepyörää kun nykyinen roadlitekin painaa alle 9kg. Ilmeiseti muita vaihtoehtoja ei ole kuin Canyon. Ainakaan kukaan ei ole muuta ehdottanut.Jos "hinnat alkaen" päästä haluaa löytää sähkövaihteisen, hydraulisilla levyillä ja alle 9kg maantiepyörän, niin Kanjonin lisäksi tsekkaisin Cuben, Rosen, Radonin ja Cotecin.
Kanjonin kanssa tuskin menee pieleen.
Canyon on varma valinta kategoriassaan, hajuton, mauton mutta laadukas hintaisekseen.
Luulisin että sen 3000 euron Kanjonin saa hyvillä(kalliilla) kiekoilla omamassaa pois 300-500g ja vaikka on mitätön painomäärän pudotus niin kyllä se ajossa tuntee
Tiistaina tein tilauksen Canyon Endurace CF 7 Di2 105, toimitusaika arvio 20.2-3.3.2023. Toivottavasti aikataulu pitää. Tänään näytti olevan toimitusaika arvio kesä-syyskuu.
^Canyonin kiekot kyllä paremmissa versioissa laadukkaita muttei välttämättä keveitä. Useissa pyörissä tingitään jostain, usein kiekoista mikä mielestäni huono kohde moiseen.
^Halvoilla kiekoilla pyörän hankintahinta saadaan alas, ja jokainen voi sitten ripustaa siihen sellaiset kiekot mitkä omiin ajoihin parhaiten sopii. Kyllähän Canyonkin myy kallimpia mallejaan kunnon kuitukiekoilla.
^Totta ja ja kun edullisemman kastin pyörien hintaa fiilataan niin jostain tingitään, usein keikoista ja putkiosista ja aikoinaan vaikka osasarja oli laadukas niin kammet bulkkitavaraa. Toisaaltaan ymmärrettävää ettei alle 3tonnin pyörässä ei ole tonnin kiekkoja.
Luulisin että sen 3000 euron Kanjonin saa hyvillä(kalliilla) kiekoilla omamassaa pois 300-500g ja vaikka on mitätön painomäärän pudotus niin kyllä se ajossa tuntee
Pikaisella googlauksella löytyy tieto että tuon kiekot painavat noin 2kg. Alle tonnilla irtoaa laadukkaat esim Farsports kiekot jotka painavat 1300-1500g riippuen kehän korkeudesta ja keskiöstä. Eli helposti tuosta vähintään se puoli kiloa lähtee. Ja tuollaisen kiekkojen painoeron kyllä huomaa pyörän tuntumassa.
^ Tonnilla löytyy paljon valikoimaa ja aikoinaan CRC:ltä löytyi Primen kiekkoja moneen lähtöön suht edullisestikin. Toinen mistä tiputtaa tuossa samalla on renkaat ja sisurit jos ilman litkuja ajaa.
^ Tonnilla löytyy paljon valikoimaa ja aikoinaan CRC:ltä löytyi Primen kiekkoja moneen lähtöön suht edullisestikin. Toinen mistä tiputtaa tuossa samalla on renkaat ja sisurit jos ilman litkuja ajaa.
Tuossa edullinen, laadukas ja kevyt https://r2-bike.com/Wheelset-28-Disc-RR-DT-Swiss-240-EXP-Road-Straightpull-Center-Lock-Hubs-DT-Swiss-Aluminium-Rims
^Rahansa saa toki laittaa mihin haluaa, mutta mä en upottaisi 7-800€ johonkin kapeisiin alukiekkoihin. Ihan asialliset kuitukiekot saa muutaman satasen lisäinvestoinnilla.
^Aakko, tuo vain esimerkki ja jos rahasta ja painosta kyse niin monasti halvat kuitukiekot suht painavia. Toisaaltaan mitä vikaa kapeissa kiekoissa maantiellä on, ihan uteliaisuuttaan jos käyttää max. 28 millistä renkaita?
Jaa, yleensä kuitukiekot on kevyemmät, kestävämmät ja aerommat. En tiedä miten R2 saa noista kiekoista leivottua noin kevyet, kun pelkistä kehistä ja navoista tulee 1200-1300g.
En tiedä mutta noin yleisesti ottaen r2 on se kauppa joka ilmoittaa vähän osan kuin osan painon ja kuvattuna suoraan vaa'an päällä eli luotettavasti ja oikein. Tarvittaessa voi heiltä kysyä ja varmistaa painon.
Niin tolla kepeimmällä kokoonpanolla setille tulee hintaa 780e. Ainoastaan nure ostaa tuollaiset maantiepyörään, jos reilun satkun lisäyksellä saa zipin 303s setin.
Tosin nure ei aja maantiepyörällä, niin ainoa mikä merkkaa on se nallekarkkikaupan kalavaaka.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.