Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

[Hanki Haaveri]

Samoin käyrät osoittavat, että hiilidioksidi ja keskilämpötilat eivät enää korreloi, kun mennään ajassa riittävästi taaksepäin.
...
Toiseksi ärsyttää, että keräsin tuonne runsaasti ilmastouutisia, eikä niitäkään juuri kukaan kommentoinut.

Ymmärrän erittäin hyvin, että blankokuvasi eivät herättäneet keskustelua. Huomaan myös, ettet edes viitsinyt avata linkkiä lähettämääni kaavioon (http://www.searchanddiscovery.net/do...ages/fig01.htm), joka kertoo ilmastoon vaikuttavien prosessien mittakaavaeroista. Jos avasit sen, et ymmärtänyt siitä mitään. Ihmettelen siis miksi vastaan, mutta huomaa, että joku muukin voi lukea tämän viestin. Huomaa myös, että vastaan ensisijaisesti asiallisimpaan palautteeseen, eikä muuta palautetta ollut. Voisit myös ystävällisesti asettaa IHAN KOHTA viestisi rinnakkaiset kuvat päällekkäin, sillä nyt ne haittaavat tekstin lukemista, ainakin minun selaimessani.

Ilmastonmuutoksessa on oleellista tutkia sitä mekanismia, joka milloinkin on vastuussa. Tällä hetkellä tieteellisten tutkimusten mukaan vaikuttavin pakote on talousperäinen kasvihuonekaasupakote, jolle sopiva tarkasteluaika on joitakin kymmeniä tai jopa satoja vuosia, geologisesti ehkä silmänräpäyksen sadas- tai miljoonasosa. Jos talousperäiset hiilidioksidipitoisuudet ympätään aiempien satojen vuosituhansien taustaa kuvaaviin Vostokin jäätikkökairaussarjoihin, saadaan alla oleva kaavio.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koska vastaavaa ilmiötä ei löydy maapallon historiasta. Ilmakehän hiilidioksidin puskurikyky on osoittautunut riittämättömäksi, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee eksponentiaalisesti. Yleisen ennusteen mukaan lämpötila tulee nousemaan keskimäärin 2-5 astetta, josta puolisen astetta on jo toteutunut ja toinen puolisen astetta on ilmakehässä ladattuna. Lämpötilan nousua on rajoittanut ilmakehän tasapainoreaktioiden inertia, jonka vuoksi lämpötila nousee viiveellä. Inertiasta johtuen vakuuttavia todisteita lämpenemisestä saadaan vasta nyt, vaikka kasvihuoneilmiön teoreettinen perusta on tunnettu pitkään ja kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on noussut jo tovin. Länsimaat ovat tähän asti tunkeneet 'hitaasti palavaa ruutia' ilmastokanuunaan, mutta vähitellen suuren köyhän väestönosan hiputkin alkavat vaikuttaa yhä enemmän. Jos kaikki ihmiset maapallolla eläisivät amerikkalaisten tavoin, hiilidioksidipäästöt viisinkertaistuisivat 125 gigatonniin tämän vuosisadan puolivälissä.

Ilmastokanuunan lataamista kuvaavan kymmenen pakotteen kaavion (http://pubs.giss.nasa.gov/docs/2005/...sen_etal_1.pdf) lähetin jo aiemmin, kaavamaisesti ~ 3/4°C per W/m2, ja tässä kaavio uudelleen (kaaviossa GHGs = kasvihuonekaasut, Solar Irradiance = auringon säteily):

Kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on tiedeyhteisössä varsin laaja yksimielisyys. Sen sijaan käsitykset muutoksen suuruudesta ja nopeudesta sekä varautumisen keinoista, muutoksen ehkäisystä ja siihen sopeutumisesta, vaihtelevat suuresti. Ylisuureksi paisuneen talouden markkinahäiriöt tulevat olemaan voimakkaita, kuten riippumattoman GES:in Stern raportissaan varoittelee. Ovatko ne niin voimakkaita ja kumuloituvia kuin Stern kuvaa? Hansenin mukaan pohjoisten jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, ehkä sykäyksittäin jäätiköiden pirstoutuessa, millä on merkitystä varsinkin rannikkoviivan infrastruktuurille ja niille vajaalle 700 miljoonalle ihmiselle, jotka asuvat alle 10 metrin korkeudella merenpinnasta. Pohjoinen luonto on suurissa vaikeuksissa, sillä isotermit pakenevat ennennäkemätöntä vauhtia.

Mikä sitten on ilmastonmuutoksen tilanne juuri nyt? Lähetin aiemmassa viestissäni vertailun vuoden 1965 ja vuoden 2000 maailman keskilämpötilojen välillä. Vertailu on erittäin mielenkiintoinen ja jopa hykerryttävä, mutta en lähde spekuloimaan syitä Suomen ykkössijaan tässä vertailussa. Kokonaiskuvan kannalta asianmukaisin vertailu on tällä hetkellä NASA:n (Hansenin ryhmän) vertailu, jossa he vertaavat vuosijakson 1951-1980 keskimääräisiä lämpötiloja vuosijakson 2001-2005 vastaaviin (kuva alla). Jaksojen käyttö poistaa paikallista lyhytjaksoista vaihtelua. Erityisesti pohjoiset maa-alueet ovat lämpenemässä, joten pohjoiset 'ikijäät' ovat hupenemassa. Merien vesimassojen inertia vastustaa lämpötilan nousua.