Lainaus Alkujaan tämän lähetti IJa Katso viesti
Harvoin täällä saa lukea yhtä typeriä kirjoituksia kuin tämä

Länsimainen ihminen joka on saavuttanut 65 vuoden iässä sellaisen elämänviisuaden jonka avulla ihmiskunnalla on edes jotain toivoa pitäisi nyt syyllistyä väestöräjähdyksestä. Syy tähän taitaa olla siellä kehittyvissä maissa missä pienikin varallisuus menee sellaisten käsiin joilla tuollaista viisautta ei ole. Niillä joilla ei ole varallisuutta, ainoa mahdollisuus on lisääntyä kuin kanit ja toivoa että joku jälkikasvusta löytää tien mammonaan.
Ei suinkaan. Tuossa edellä kaivattiin luontoäitiä korjaamaan tilanne ja luontoäidin tapa on aina ollut poistaa ensin vanha ja raihnainen. Se on luonnon tapa ja siksi oli hyvä kuvata mitä oikeasti tarkottaisi se, että luontoäidin tyyliin asiaa korjataan, jotta sitten ymmärtää mitä tuli toivottua.

Ajatus iäkkäistä ihmisistä kokeneina elämänviisauden lähteinä on jalo, muttei käytännössä toteudu missään länsimaissa. Jossain latino-maissa rajallisesti ja Afrikan heimokulttuureissa vähän enemmän, niissä vanhuksilla on aktiivinen rooli. Mutta niin ei ole täällä meillä. Sen huomaa suoraan työmarkkinoilta: jos iäkkäitä pidettäisiin arvokkaina, meillä olisi huutava pula heistä työntekijöinä. Ei ole, pikemminkin päinvastoin. Varmin tapa joutua pysyvästi kortistoon on saada potkut yli 50v iässä. Työelämä toimii siksi hyvin pitkälle luonnon raaoin säännöin eli vanhat ulos, uudet sisään.

Eikä kyse ole siitä, että "työnantajat ei tajua kokemuksen arvoa". Kyllä tajuavat ja laskevat sen moneen kertaan läpi. Siitä osoituksena vaikka Puolustusvoimat: intissä eläkeikä on 10 vuotta alempi kuin muualla. Jos ihminen on liian vanha juoksemaan päin luotia, silloin ei ihmistä kannata enää laittaa edes juoksemaan päin luotia. Pahoittelen.

Korruptiolla ei ole juuri mitään korrelaatiota syntyvyyden kanssa. Kuten ei ole uskonnolla eikä muilla ns "kulttuurillisilla tekijöillä", nämä on kyllä tilastoitu ja laskettu läpi. Tärkeimmät syntyvyyttä rajoittavat tekijät ovat naisten koulutus ja kilpailtu työmarkkina. Kun koulutusta lisätään, jää vähemmän aikaa kasvattaa perhettä. Ja jos työelämä on kilpailtua, vanhemmat hankkivat mielellään vain yhden tai kaksi lasta ja panostavat näihin kaiken, jotta nämä menestyisivät kilpailussa mahdollisimman hyvin.

Jos siis toivotaan, että jälkikasvu pääsee kiinni mammonaan, silloin hankitaan vähemmän lapsia, ei enemmän. Tämä ilmiö on nykyään yksi voimakkaimpia syntyvyyttä vähentäviä tekijöitä Aasian maissa.

Vastaavasti isot tuloerot ja varallisuuden epätasainen jakautuminen näyttäisi olevan myös yksi syy lapsien vähyyteen. Isojen tuloerojen maissa moni kokee ettei ole varaa tehdä lapsia, kun jo itsensäkin elättämiseen joutuu ottamaan useamman päällekkäisen työn.