Itse näkisin tällä hetkellä tuon DFAa1 loggerin käytön lähinnä "laboratorio-olosuhteissa" tapahtuvaksi aerobisen kynnyksen määrittelyn apuvälineeksi laktaattimittauksen sijaan. Lenkillä pitää päästä ajamaan riittävän pitkä nousujohteinen pätkä, jossa siis tuo vähintään kahden minuutin - mielellään kuuden minuutin - pätkä tasaisella teholla jotta tuo mittaus onnistuisi hyvin. Siksi traineri. DFAa1 arvoa ei myöskään voi käyttää siten että vedetään kahden tunnin lenkki kubioksessa yhteen pötköön ja todetaan, että arvo pysyy haarukassa. Toistaiseksi en ole onnistunut verifioimaan tuota arvoa laktaattien kanssa oikeaan haarukkaan, mutta syy voi olla että mulla on kohta vanhentuvia mittausliuskoja, joiden vuoksi laktaatimittaus on epäluotettava. PK-lenkit olen tänä vuonna mennyt nyt noin 50/50 hiihtämällä/pyöräilemällä reilu 100 tuntia ja pyrkinyt pitämään sykkeen riittävän alhaisena, mieluummin liian hiljaa kuin liian kovaa.

Yks juttu jota olen miettinyt tuosta DFAa1 0,75 vs laktaattierosta, joka siis mulla on about 10-15 pykälää siten että DFA on korkeampi on, että voisiko tämä johtua nk. lihaskestävyyden ja sydän/verenkiertoelimistön kunnon erosta siten että "pumppu olis kunnossa mutta reidet ei" ja siksi laktaatit nousevat nopeammin kuin tuo DFAa1 ero?