Jousituksen pienet kysymykset

[DjZorlag]

yleensä herkkyys ei katoa öljyn takia vaan siksi että liukupuslat keulan sisällä ovat kuluneet ja "kanittavat" jonka takia kitka on niin suuri ettei herkkyyttä ole.
noita liukupuslia saat kyllä esim laakerikaupoista ja voit saada sen tehtyä itsekkin mutta suosittelen että viet osaavaan korjaamoon niin he hoitavat helpommin tuon.

Jousitus on sellainen epäherkkä ja keula tuntuu "rutisevan" pikkumöykyissä kun liukuputki nitkahtaa usean kerran peräkkäin liikkeelle. Aluksi luulin että epäherkkyys johtuu pölysuojakumista, joka jarruttaa liukuputkea ainakin neljän sentin matkalta, mutta kun vielä senkin irroituksen jälkeen tuntui pientä tahmausta, niin ajattelin että alkaa olla keulan huollon paikka.

Pyöränkorjaukseen suht. paljon perehtyneenä ajattelin hoitaa homman itse. Korjaamotkin on kaukana ja hinnat sekä mahdollinen työn huono jälki hirvittää. Juuri tuosta keulasta vaan ei ole löytynyt mitään valmistajan tietoa. Ei edes oikeaa öljyn viskositeettia tai määrää. Muuten olisin aukonut tuon jo useampaankin otteeseen.
Onkohan normaalia että puslat voisivat kulua jo noin 2000km semi-rauhallisen (ainakin jousitusta ajatellen) ajon jälkeen? Ei ole ajettu huomattavan pölyisissä olosuhteissa ja liukuputket on pidetty puhtaana ja tarvittaessa voideltu. Noh, avaamalla pitäisi ainakin se asia selvitä että onko siellä puslat poikettain. Vaihdan kuitenkin öljytkin sitten samalla, olipa niissä vikaa tai ei.

E: Ja kiitokset vastauksesta. Ja öljytiedoista. Yksiasteista synteettistä moottoripyörän keulaöljyä lähtee siis ostoon. Olisiko 7,5w tai 10w hyvä kompromissi voitelun ja herkkyyden välillä. Paksumpi öljy ilmeisesti tekee haarukasta hieman pintakovemman ja mahdollisesti tehostaisi reboundia? (mutu) samalla voidellen paremmin. Joku 5w -litku sitten muodostaa ohuemman voitelukalvon ja valuu alas herkemmin samalla herkistäen haarukkaa ja ehkä vähentäen reboundia.

[William]

Nyt maastopyöräilyyn "hurahtaneena" kysymyksiä pulpahtaa esiin milloin mistäkin aiheesta..

Tässäpä seuraava;

Onko jotain ohjenuoraa minkälaista ryskystystä iskareiden on/ei ole, oletettavaa kestää. Oma ajo on ollut pääsääntöisesti juurakko, kivikko ja muta ajoa. Nyt kuitenkin isojen poikien ajoa seuranneena on nälkä alkanut kasvaa.

Olen maantieltä kotoisin ja maastossa kuskin taidot vielä hyvin rajalliset, mutta niitä on tarkoitus kehittää jatkossa. XC ajo ollut lähempänä omaa ajatusmaailmaa, mutta myös enduro henkisemmät reitit ovat alkaneet kovasti kiinnostamaan. Niihin kuulunee enemmän myös dropit jne.

Parisen viikkoa takaperin sain oikealta maastokuskilta erinomaisia vihjeitä kun hetken aikaa yhdessä ajoimme Espoon keskuspuistossa. Hän näytti esim. keskuspuiston laidalla, yhdellä Latokasken hiekka fudiskentistä sopivan n. 0.5m korkuisen dropin jossa on hyvä treenata alastuloa. Kävin sitä yksikseni sitten perjantaina treenaamassa ja hyvin meni. Ajoin samaisen kaverin kanssa radiomaston viertä kulkevaa reittiä jossa n. 1.5m? korkuinen droppi. Hän veti sen kepeästi jäykkiksellään ja itse talutin fillarin siitä alas.

Kysymys kuuluu, että kuinka isoja droppeja voin huoletta vedellä 29" täysjoustollani jossa edessä 100mm/120mm joustoa ja takana 100 vai 120mm ja nyt n. 80kg painon kanssa?

Laitan mukaan pari kuvaa mihin asentoon iskareiden iskun pituutta näyttävä kumilenksu on sijoittunut noiden 0.5m droppien jälkeen. Myös juurakossa ajo saa kumilenksun siirtymään samaan kohtaan. Tämä mielestäni kertoo sen, että iskareissa on sopivasti ilmaa kun pääsee hyödyntämään koko jouston matkan, oikein?

Jos tuo joustomatka on optimoitu ja niin juurakossa kuin tälläisessa pienemmässä dropissa saa jouston menemään "äärirajalle" niin missä lienee se raja, että iskareiden vastaanottokyky heikkenee ja voima suuntautuu liiaksi runkoon ja muihin osiin?

Miten havainnoilistan helpointen milloin iskarit ovat toimintakykynsä rajoilla ennenkuin on koko paketti palasina? Etuiskarin joustomatka on säädettävissä, tekeekö iskarille pahaa jos ajaa pienemmällä joustomatkalla samat dropit ja juurakot?

Onko mitään hyötyä laittaa esim. kovempia paineita tälläisia ajo kertoja varten?

Linkki kuviin:

http://www.flickr.com/photos/95582958@N06/8927291849/

[fsol77m]

Parisen viikkoa takaperin sain oikealta maastokuskilta erinomaisia vihjeitä kun hetken aikaa yhdessä ajoimme Espoon keskuspuistossa. Hän näytti esim. keskuspuiston laidalla, yhdellä Latokasken hiekka fudiskentistä sopivan n. 0.5m korkuisen dropin jossa on hyvä treenata alastuloa. Kävin sitä yksikseni sitten perjantaina treenaamassa ja hyvin meni. Ajoin samaisen kaverin kanssa radiomaston viertä kulkevaa reittiä jossa n. 1.5m? korkuinen droppi. Hän veti sen kepeästi jäykkiksellään ja itse talutin fillarin siitä alas.

Kysymys kuuluu, että kuinka isoja droppeja voin huoletta vedellä 29" täysjoustollani jossa edessä 100mm/120mm joustoa ja takana 100 vai 120mm ja nyt n. 80kg painon kanssa?

tuohon ei ole oikeaa vastausta sillä oikeastaan ajotekniikka on ratkaisevampi kuin fillarin joustomatkat.
esim trial pyöräilijät tekevät täysjäykällä samanlaisia hyppyjä/droppeja joihin useimmat meistä tarvitsisivat täysjoustoa.
kuitenkin jos haluat lähteä kokeilemaan droppeja niin ensimmäinen vaatimus on mielestäni jousi iskari molemmissa päissä jotta iskussa pysyisi hallittu progressio pohjaamiseen saakka. ilma iskarit ovat kyllä hyviä muuten mutta äkillinen droppi saattaa tehdä liian ison paineiskun iskariin sisälle hajoittaen sen (esim tiivisteitä tai itse runko)

Laitan mukaan pari kuvaa mihin asentoon iskareiden iskun pituutta näyttävä kumilenksu on sijoittunut noiden 0.5m droppien jälkeen. Myös juurakossa ajo saa kumilenksun siirtymään samaan kohtaan. Tämä mielestäni kertoo sen, että iskareissa on sopivasti ilmaa kun pääsee hyödyntämään koko jouston matkan, oikein?

Jos tuo joustomatka on optimoitu ja niin juurakossa kuin tälläisessa pienemmässä dropissa saa jouston menemään "äärirajalle" niin missä lienee se raja, että iskareiden vastaanottokyky heikkenee ja voima suuntautuu liiaksi runkoon ja muihin osiin?

niin kauan kun on joustoa on kaikki hyvin. heti kun iskarit menevät pohjaanlyöntikumeihin saakka, alkavat ongelmat (vääntyneet korvakkeet, akselitapit, runko jne).

Miten havainnoilistan helpointen milloin iskarit ovat toimintakykynsä rajoilla ennenkuin on koko paketti palasina? Etuiskarin joustomatka on säädettävissä, tekeekö iskarille pahaa jos ajaa pienemmällä joustomatkalla samat dropit ja juurakot?

Onko mitään hyötyä laittaa esim. kovempia paineita tälläisia ajo kertoja varten?

mieluummin liikaa joustoa kuin liian vähän.
ei.. ylempänä jo kerrottu ilmaiskarin ongelmat.

[fsol77m]

Jousitus on sellainen epäherkkä ja keula tuntuu "rutisevan" pikkumöykyissä kun liukuputki nitkahtaa usean kerran peräkkäin liikkeelle. Aluksi luulin että epäherkkyys johtuu pölysuojakumista, joka jarruttaa liukuputkea ainakin neljän sentin matkalta, mutta kun vielä senkin irroituksen jälkeen tuntui pientä tahmausta, niin ajattelin että alkaa olla keulan huollon paikka.

kuulostaa vahvasti juurikin tuolta liukupusla ongelmalta.

Pyöränkorjaukseen suht. paljon perehtyneenä ajattelin hoitaa homman itse. Korjaamotkin on kaukana ja hinnat sekä mahdollinen työn huono jälki hirvittää. Juuri tuosta keulasta vaan ei ole löytynyt mitään valmistajan tietoa. Ei edes oikeaa öljyn viskositeettia tai määrää. Muuten olisin aukonut tuon jo useampaankin otteeseen.

sitten kun otat keulan auki niin valuta keulan öljyt mitta astiaan ja näet määrän jonka tarvitset tilalle. yleensä määrä on joitan desejä tyyliin 1-3dl

Onkohan normaalia että puslat voisivat kulua jo noin 2000km semi-rauhallisen (ainakin jousitusta ajatellen) ajon jälkeen? Ei ole ajettu huomattavan pölyisissä olosuhteissa ja liukuputket on pidetty puhtaana ja tarvittaessa voideltu. Noh, avaamalla pitäisi ainakin se asia selvitä että onko siellä puslat poikettain. Vaihdan kuitenkin öljytkin sitten samalla, olipa niissä vikaa tai ei.

ei pitäisi olla normaalia mutta vikana voi toki olla jokin sekunda laatuinen pusla tai liukuputki tai jopa väärään paikkaan eksynyt hiekka tai valmistuksessa jäänyttä alumiini purua tms

E: Ja kiitokset vastauksesta. Ja öljytiedoista. Yksiasteista synteettistä moottoripyörän keulaöljyä lähtee siis ostoon. Olisiko 7,5w tai 10w hyvä kompromissi voitelun ja herkkyyden välillä. Paksumpi öljy ilmeisesti tekee haarukasta hieman pintakovemman ja mahdollisesti tehostaisi reboundia? (mutu) samalla voidellen paremmin. Joku 5w -litku sitten muodostaa ohuemman voitelukalvon ja valuu alas herkemmin samalla herkistäen haarukkaa ja ehkä vähentäen reboundia.

itse suosittelisin ensin 7,5:sta sillä se on juurikin hyvä kesät talvet.
paksumpi esim 15 voi kesälläkin toimia ihan hyvin mutta talvella keula voi olla jo todella jäykkä

[DjZorlag]

Noniin löysinpähän edes jotain. http://www.spoke-n-word-cycles.com/T...e%20Manual.pdf

Tuolla sanotaan että sliver superiin minimissään 110mm ja max 125mm öljyä sisään. Ihmetellään sitten myöhemmin että minne tuo 110-125mm laitetaan (veikkaisin yläkorkin kautta sisään) ja miten se saadaan mitattua.
Ja muka ihan Service packkejakin olisi saatavissa kyseiseen haakuraan. Eli periaatteessa jostain alan liikkeestä saattaisi löytyä liukupuslia jopa ihan hyllytavarana.

En ole muuten koskaan käyttänyt pyörää ylösalaisin jarrujen epä-ilmaantumisen pelossa. Pitäisiköhän joskus kokeilla josko auttaisi ylempien puslien ja jopa pölynpyyhkimen voitelussa. Eihän sillä tietenkään puslia korjata jos ovat jo kulahtaneet, mutta varmasti ainakin väliaikaisesti saattaisi haarukka toimia herkemmin. Ja jos pyörän kääntely tehoaa oireisiin niin pitänee alkaa harrastamaan sitä useamminkin sitten mahd. uusien puslien kanssa.

[kuokka]

tuohon ei ole oikeaa vastausta sillä oikeastaan ajotekniikka on ratkaisevampi kuin fillarin joustomatkat.
esim trial pyöräilijät tekevät täysjäykällä samanlaisia hyppyjä/droppeja joihin useimmat meistä tarvitsisivat täysjoustoa.
kuitenkin jos haluat lähteä kokeilemaan droppeja niin ensimmäinen vaatimus on mielestäni jousi iskari molemmissa päissä jotta iskussa pysyisi hallittu progressio pohjaamiseen saakka. ilma iskarit ovat kyllä hyviä muuten mutta äkillinen droppi saattaa tehdä liian ison paineiskun iskariin sisälle hajoittaen sen (esim tiivisteitä tai itse runko)


niin kauan kun on joustoa on kaikki hyvin. heti kun iskarit menevät pohjaanlyöntikumeihin saakka, alkavat ongelmat (vääntyneet korvakkeet, akselitapit, runko jne).


mieluummin liikaa joustoa kuin liian vähän.
ei.. ylempänä jo kerrottu ilmaiskarin ongelmat.

Ensinnäkin, eiköhän valtaosa pyörissä käytettävistä kierrejousista ole lineaarisia.
Itse en ole vielä ainakaan kuullut yhdestäkään progressiivisesta kierrejousesta fillareihin.
Joten jos sitä progressiota haluaa jousen osalta, niin ilma sen tarjoaa, ei kierrejousi.

Toisekseen, olisiko jotain lähdettä tälle ilmajousien "paineiskuille"?
Kaikissa järkevissä keuloissa tai takaiskareissa, on a) jousi ja b) vaimennin.
Voisiko olla niin, että se vaimennin ottaa sen iskun vastaan ja rajoittaa
männänvarren nopeutta. Ilmajousessa se paine kasvaa progressiivisesti sitä
mukaa kun ilmakammion tilavuus pienenee. Onko sillä siis väliä tapahtuuko
ilmakammion tilavuuden pieneneminen ja paineen nousu 1 vai 0.01 sekunnissa,
vrt. esim keulan painaminen kasaan käsin tai ajaminen esteeseen?

Jos ilmajousen kanssa olisi ongelmia tuollaisissa pienissä dropeissa,
niin tuskin niitä käytettäisiin DH:n maailmancupissa tai Rampagessa.

Ihan yleisesti myös jos ajatellaan droppailua, on se huomattavasti mukavampaa
kunnolliseen alastuloon. Isommilla flättidropeilla hajoittaa vain pyörän ja itsensä,
mutta siinäkin on runko varmaan kärjessä hajoamislistalla, ei iskarit.

[Verska-Vesa]

Melkoisen hauskaa luettavaa nuo fsol77m:n asiantuntijalausunnot

Kuokka puhuu onneksi asiaa, mutta niistä öljylaaduista vielä, jostain syystä jotkin liukupuslat (ainakin Rock Shox Boxxerin) ei tykkää synteettisistä esteripohjaisista öljyistä (Silkolene, Red Line jne.), mutta mineraaliöljypohjaisilla "synteettisillä" öljyillä toimii hyvin. Ilmeisesti puslien pinnoite (onko se nyt teflonia vai mitä?) turpoaa niin että keula liikkuu aika tökkivästi (stick-slip-ilmiö).

[sakuvaan]

Kysymys kuuluu, että kuinka isoja droppeja voin huoletta vedellä 29" täysjoustollani jossa edessä 100mm/120mm joustoa ja takana 100 vai 120mm ja nyt n. 80kg painon kanssa?

Riippuu alastulosta ja ajotekniikasta..

Omilla nurkilla on sellanen alamäkeen viettävä droppi jossa on hyvä alaspäin menevä laskeutuminen ja siihen saa kelattua hyvin vauhtia (30-40kmh) ja sellasen kivan hypyn alaspäin, iskari ei käy lähelläkään pohjausta, kun taas hyppää ~metrin portaat alas tasaiselle, iskari käy pohjassa.

[fsol77m]

Ensinnäkin, eiköhän valtaosa pyörissä käytettävistä kierrejousista ole lineaarisia.
Itse en ole vielä ainakaan kuullut yhdestäkään progressiivisesta kierrejousesta fillareihin.
Joten jos sitä progressiota haluaa jousen osalta, niin ilma sen tarjoaa, ei kierrejousi.

Toisekseen, olisiko jotain lähdettä tälle ilmajousien "paineiskuille"?
Kaikissa järkevissä keuloissa tai takaiskareissa, on a) jousi ja b) vaimennin.
Voisiko olla niin, että se vaimennin ottaa sen iskun vastaan ja rajoittaa
männänvarren nopeutta. Ilmajousessa se paine kasvaa progressiivisesti sitä
mukaa kun ilmakammion tilavuus pienenee. Onko sillä siis väliä tapahtuuko
ilmakammion tilavuuden pieneneminen ja paineen nousu 1 vai 0.01 sekunnissa,
vrt. esim keulan painaminen kasaan käsin tai ajaminen esteeseen?

progressiolla tarkoitan sitä että jousi iskari hillitsee paremmin äkillisen iskun kuin ilmaiskari jossa ilma antaa alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä ja ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa. jos taas lisää painetta ilma iskariin niin menettää alku herkkyyden ja samalla dropin jälkeisessä osumassa taas kannun sisällä oleva paine kasvaa erittäin suureksi (kokeile itse laittaa painemittari kiinni takaiskariin ja sitten ihan vain pumpata takapäätä niin helposti saa painemittarin pyörähtämään ympäri kerran tai kaksikin kierrosta) ja se siten voi purkautua väärää reittiä ulos.

Jos ilmajousen kanssa olisi ongelmia tuollaisissa pienissä dropeissa,
niin tuskin niitä käytettäisiin DH:n maailmancupissa tai Rampagessa.

mutta dh kisoissa ei myöskään käytetä normi ilmaiskareita joten vertaus ei onnistu.
ilmaiskarit dh:ssa ovat enemmän suuri tilavuuksisia kannuja tai ns piggyback rakenteellisia tai muuten erikoisia tonnin iskareita.
silti 95% dh kuskeista käyttää jousi iskaria (titaani jousin).

Ihan yleisesti myös jos ajatellaan droppailua, on se huomattavasti mukavampaa
kunnolliseen alastuloon. Isommilla flättidropeilla hajoittaa vain pyörän ja itsensä,
mutta siinäkin on runko varmaan kärjessä hajoamislistalla, ei iskarit.

jep

[fsol77m]

Melkoisen hauskaa luettavaa nuo fsol77m:n asiantuntijalausunnot

koitan vain auttaa kun kukaan muu ei näköjään vaivaudu... voithan toki itsekkin kertoa enemmän jos tietoa löytyy.

Kuokka puhuu onneksi asiaa, mutta niistä öljylaaduista vielä, jostain syystä jotkin liukupuslat (ainakin Rock Shox Boxxerin) ei tykkää synteettisistä esteripohjaisista öljyistä (Silkolene, Red Line jne.), mutta mineraaliöljypohjaisilla "synteettisillä" öljyillä toimii hyvin. Ilmeisesti puslien pinnoite (onko se nyt teflonia vai mitä?) turpoaa niin että keula liikkuu aika tökkivästi (stick-slip-ilmiö).

teflon/ptfe ei reagoi ainakaan minkään öljyn kanssa. (yleensä keltaisella pinnoitteella oleva pusla)
muut puslat (punainen ja musta pom]) saattavatkin toimia juuri näin.
itse en löytänyt skf:än puslista kyllä dokumenttia jossa olisi kielletty mikään öljytyyppi.
http://www.skf.com/files/898581.pdf

[kuokka]

progressiolla tarkoitan sitä että jousi iskari hillitsee paremmin äkillisen iskun kuin ilmaiskari jossa ilma antaa alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä ja ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa. jos taas lisää painetta ilma iskariin niin menettää alku herkkyyden ja samalla dropin jälkeisessä osumassa taas kannun sisällä oleva paine kasvaa erittäin suureksi (kokeile itse laittaa painemittari kiinni takaiskariin ja sitten ihan vain pumpata takapäätä niin helposti saa painemittarin pyörähtämään ympäri kerran tai kaksikin kierrosta) ja se siten voi purkautua väärää reittiä ulos.


mutta dh kisoissa ei myöskään käytetä normi ilmaiskareita joten vertaus ei onnistu.
ilmaiskarit dh:ssa ovat enemmän suuri tilavuuksisia kannuja tai ns piggyback rakenteellisia tai muuten erikoisia tonnin iskareita.
silti 95% dh kuskeista käyttää jousi iskaria (titaani jousin).

Kokeillaan vielä uudestaan. Jousi, oli se sitten ilmaa tai metallia, ei ole keulassa tai iskarissa
hidastamassa liikettä. Sitä varten siellä on jonkinlainen vaimennus.

Kas tästä vähän propagandaa Foxin sivuilta, josta näkyy ilmajousen progressio verrattuna lineaariseen kierrejouseen.
Sanotaan nyt vielä, että ei se "ilma anna alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä".
Kuten kuvasta näkyy on Float 2013-malleissa tarvittavat voimat jousen osalta hyvin lähellä toisiaan. Vanhoisssakin
Floateissa voi kasvattaa ilmakammion tilaa ja näin ollen saada ilmajousen lineaarisemmaksi.

"ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa"
Niin, voihan se ilma puristua kasaan, mutta voima joka siihen tarvitaan alkaa sitten jossain vaiheessa
lisääntymään aika jyrkästi. Edelleen samasta kuvasta voidaan katsoa kuinka paljon enemmän voimaa
tarvittaisiin vanhemmissa Floateissa täyden joustomatkan käyttämiseen suhteessa kierrejouselliseen
vastaavaan versioon.


"All FLOAT forks from 130 mm to 180 mm of travel are upgraded with new travel-specific, optimized air springs to provide the most coil-like feel possible."


Sanotaan nyt vielä, että esim. tuossa dh:ssa on niitä isompia ilmakannuja juuri tuon lineaarisuuden vuoksi.
Runkojen linkustot lienevät suunnitellut kierrejousen ympärille, joten liiallisen progressiivisuuden
välttämiseksi myös mahdollisen ilmajousen pitää yrittää jäljitellä kierrejousta.

Hyvä, että yrität auttaa, mutta nyt ei vaan osunut ihan nappiin.

Tästä voi hieman lueskella asiaa ilmajousista.
http://www.pinkbike.com/news/Pinkbik...wnhilling.html
http://www.pinkbike.com/news/Tech-Tu...ocks-2012.html

[Verska-Vesa]

koitan vain auttaa kun kukaan muu ei näköjään vaivaudu... voithan toki itsekkin kertoa enemmän jos tietoa löytyy.

Kuokka tuossa jo korjasi pahimmat mokat niin ei tarvi enää kauheasti kirjoitella.
Noista DH-ilmaiskareista, se piggyback on ainoastaan iskarin männänvarren syrjäyttämää öljyä varten, ei varsinaisesti liity ilmajousen toimintaan mitenkään, vaikka pieni jousivaikutus sillä piggybackin kokoonpuristuvalla kaasulla (typpi tai ilma) myös on. "Normaaleissa" iskareissa on myös vastaavanlainen paisuntasäiliö mutta se on sijoitettu iskarin rungon sisälle.
Kuten Kuokka sanoi, se on ilmajousen paineen kannalta käytännössä aivan sama, painatko sen hitaasti vai nopeasti pohjaan. Paine on kova, mutta kyllä ehjä iskari sen kestää.

teflon/ptfe ei reagoi ainakaan minkään öljyn kanssa. (yleensä keltaisella pinnoitteella oleva pusla)
muut puslat (punainen ja musta pom]) saattavatkin toimia juuri näin.
itse en löytänyt skf:än puslista kyllä dokumenttia jossa olisi kielletty mikään öljytyyppi.
http://www.skf.com/files/898581.pdf

Teflonin tosiaan pitäisi olla melko reagoimatonta, mutta en tiedä onko Rock Shox sotkenut siihen sekaan jotain muutakin ainetta. Kellertävän väriset ne on.

[Verska-Vesa]

ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa.

Tähän vielä pakko puuttua, eikös kierrejousen tehtävä ole myös puristua kasaan?
Kierrejousesta tulee kokoonpuristumaton vasta kun jousen kierteet koskettavat toisiaan, mitä ei pääse koskaan tapahtumaan, koska iskari pohjaa ennen jousta. Paitsi jos on valittu jousi jossa on liian lyhyt iskunpituus, mutta siinä tapauksessa saa syyttää tyhmää käyttäjää/asentajaa.

[Vertti83]

progressiolla tarkoitan sitä että jousi iskari hillitsee paremmin äkillisen iskun kuin ilmaiskari jossa ilma antaa alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä ja ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa. jos taas lisää painetta ilma iskariin niin menettää alku herkkyyden ja samalla dropin jälkeisessä osumassa taas kannun sisällä oleva paine kasvaa erittäin suureksi (kokeile itse laittaa painemittari kiinni takaiskariin ja sitten ihan vain pumpata takapäätä niin helposti saa painemittarin pyörähtämään ympäri kerran tai kaksikin kierrosta) ja se siten voi purkautua väärää reittiä ulos.

Ilma/kaasu iskunvaimentimessa toki puristuu kasaan ja paine kasvaa, siihenhän sen koko toiminta perustuu, mutta iskarit on suunniteltu kestämään tämä kokoonpuristuksesta johtuva paineen kasvaminen. Sillä taasen ei ole mitään väliä puristuuko iskari kasaan millisekunnissa vai minuutissa, pohjassa olevan iskarin sisällä vallitseva paine on sama, se kaasun käyttäytyminen ei mitenkään maagisesti muutu kun ajat siitä dropista. Toki jos ilmaiskari on jotenkin suunniteltu päin ...... niin että esim jokin kanava on liian ahdas ja siten ahdistaa ilman kulkua nopeassa iskussa niin se toki vaikuttaisi, mutta tällaisia lapsuksia ei taida juuri olla nykyiskareissa(?).

Jousi on jousi, riippumatta onko se ilmaa, terästä, titaania tai hiilikuitua ja se siis vastustaa kokoonpuristavaa liikettä aina samalla tavalla, riippumatta liikkeen nopeudesta. Jousen "jousivakio" voi olla sitten joko lineaarinen tai progressiivinen, mutta jousi siis ei välitä mitään siitä iskun nopeudesta. Se vain vastustaa iskaria kokoonpuristavaa liikettä.
Vaimentimen toiminta taasen riippuu hyvin olennaisesti siitä liikkeen nopeudesta ja se vaimentimen toiminta määrää mitenkä iskunvaimennin vastustaa liikettä hitaissa ja nopeissa iskuissa. Jos vaimennukset on säädetty mukavan löysiksi ja pehmeiksi leppoisaan trailiajoon, niin kovissa vauhdeissa ja iskuissa iskari todennäköisesti tulee pohjaamaan enemmän tai vähemmän karkeasti. Tästä heikosta vaimennuksesta johtuvaa pohjailua jos sitten koittaa kompensoida kasvattamalla painetta saa tosiaan aikaan vain sen pintakovan ja muutenkin huomattavan epämiellyttävän ajokokemuksen, joka ei välttämättä sekään estä pohjaamista kovemmissa iskuissa. Tähän auttaa käytännössä siis vain (kompressio)vaimennuksen lisääminen ja tasan samat lainalaisuudet liittyy myös siihen kierrejouselliseen iskariin, olkoonkin että joustokäyrä on hieman erilainen...

mutta dh kisoissa ei myöskään käytetä normi ilmaiskareita joten vertaus ei onnistu.
ilmaiskarit dh:ssa ovat enemmän suuri tilavuuksisia kannuja tai ns piggyback rakenteellisia tai muuten erikoisia tonnin iskareita.
silti 95% dh kuskeista käyttää jousi iskaria (titaani jousin).

Kyllä useammassakin kisassa taisi viimevuonna näkyä Vivid aireja, ihan kärkipäänkin kuskeilla. Se miksi kierrejousta käytetään pääosin, liittyy iskarin lämpenemiseen ja kun ilmaiskari lämpenee(lähinnä vaimennusöljyn puristuessa simmien läpi) niin ilma laajenee lämmetessään ja tällöin iskarin jousivakio muuttuu, eli voit kuvitella asian niin että DH radan loppuosassa sulla onkin iskarissa 200psi painetta, siinä missä lähtiessä oli 150psi, ja tämä vaikuttaa varsin oleellisesti siihen iskarin tuntumaan. Lämmetessä toki vaimennuksetkin muuttuvat, mutta niitä pystytään kompensoimaan jossakin määrin erinäisillä kikoilla. Kierrejousi kärsii huomattavan paljon vähemmän tästä lämpenemisestä, jousivakio merkittävästi muutu ja rakenteen ollessa muutenkin avoin ei vastaavaa lämpenemistä pääse edes syntymään.

Toinen uskoakseni tähän olennaisesti liittyvä asia on se että useimmat DH pyörät on suunniteltu kierrejousille ja niiden hyvin lineaarisille joustokäyrille, siinä missä ilmaiskarit on progressiivisempia ja vaativat täten myös rungon linkustoilta hieman erilaisen joustokäyrän...


Alkuperäiseen kysymykseen senverran, että jos dropissa(tai hyppyrissä) on kunnollinen ländi niin se on jousitukselle hyvin helppo "rasite" ja siten ei ole niin väliä vaikka sitä jousitusta ei olisi ollenkaan. Jos taasen ländi on täysin tasainen tai muuten epämääräinen, niin saattaa hyvinkin riittää se puolenkin metrin droppi pohjaamaan ja tuhoamaan iskarin/rungon/kiekot/kuskin. Yleisestiottaen hyvin tehdyt hypyt ja dropit, isotkin, ovat hyvin smuutteja eikä vaadi joustolta paljonkaan. Kovimman rasituksen jousitukselle tuo kovissa vauhdeissa vastaan tulevat "square edge bumpit", jolloin syntyy suurimmat voimat ja rasitukset... Toki vajaaksi tai yli vedetty, tai muuten huono ländääminen hyppyristä saattaa aiheuttaa kovempaa iskua, ja harjoitellessa hommaa sitä joustoa on ihan mukava olla "varalla". Myöskin sellaisen olen huomannut että kun on järeempää kalustoa alla niin homma tuntuu turvallisemmalta, mikä on enemmän psyykkinen kuin fyysinen efekti...


Edit: kuokka ja vesa näemmä kerkesivät jo tarkentamaan myöskin...

[fsol77m]

Kokeillaan vielä uudestaan. Jousi, oli se sitten ilmaa tai metallia, ei ole keulassa tai iskarissa
hidastamassa liikettä. Sitä varten siellä on jonkinlainen vaimennus.

ja jos saivarrellaan niin kaikki jouset hidastavat liikettä (yhteen suuntaan) vaikka iskarissa olisi erikseen vaimennuskin

Kas tästä vähän propagandaa Foxin sivuilta, josta näkyy ilmajousen progressio verrattuna lineaariseen kierrejouseen.
Sanotaan nyt vielä, että ei se "ilma anna alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä".
Kuten kuvasta näkyy on Float 2013-malleissa tarvittavat voimat jousen osalta hyvin lähellä toisiaan. Vanhoisssakin
Floateissa voi kasvattaa ilmakammion tilaa ja näin ollen saada ilmajousen lineaarisemmaksi.

ai.. mikäs sitten tuo graafissasi näkyvä alku hyppäys ilmajousissa sitten on (valkoinen ja sininen käyrä)?

"ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa"
Niin, voihan se ilma puristua kasaan, mutta voima joka siihen tarvitaan alkaa sitten jossain vaiheessa
lisääntymään aika jyrkästi. Edelleen samasta kuvasta voidaan katsoa kuinka paljon enemmän voimaa
tarvittaisiin vanhemmissa Floateissa täyden joustomatkan käyttämiseen suhteessa kierrejouselliseen
vastaavaan versioon.

kyllä. juuri näin. ilmajousellisissa myös iskarin sisäinen paine kasvaa samassa suhteessa. jousi iskarissa taas ei.

"All FLOAT forks from 130 mm to 180 mm of travel are upgraded with new travel-specific, optimized air springs to provide the most coil-like feel possible."

Sanotaan nyt vielä, että esim. tuossa dh:ssa on niitä isompia ilmakannuja juuri tuon lineaarisuuden vuoksi.
Runkojen linkustot lienevät suunnitellut kierrejousen ympärille, joten liiallisen progressiivisuuden
välttämiseksi myös mahdollisen ilmajousen pitää yrittää jäljitellä kierrejousta.
Hyvä, että yrität auttaa, mutta nyt ei vaan osunut ihan nappiin.
Tästä voi hieman lueskella asiaa ilmajousista.
http://www.pinkbike.com/news/Pinkbik...wnhilling.html
http://www.pinkbike.com/news/Tech-Tu...ocks-2012.html

hyviä linkkejä... niistä löytyi seuraavaa:
KTM's Ryan Dungey even used a air-sprung rear shock for a few supercross rounds before a seal failure

[fsol77m]

.......

juuri näin... artikulaationi vain ei joskus ole sitä mitä ajattelen ja tulee väärin käsityksiä.

[kuokka]

ai.. mikäs sitten tuo graafissasi näkyvä alku hyppäys ilmajousissa sitten on (valkoinen ja sininen käyrä)?

No siinähän ilmajousi on jäykempi kuin kierrejousi, ei toisinpäin kuten ilmeisesti luulit.
Ja tuo pykälä johtuu siitä miten ilmajousi on "jännityksessä" keula täysin pitkänä,
kun kierrejouseen ei taasen ole lainkaan jännityksessä.
Tuota ilmajousen "jännitystä" vastaan on sitten olemassa negatiivijousi
joko ilmalla tai kierteellä. Tämä siis siksi, että keulan tai iskarin liikkeelle
saamiseen ei tarvittaisi tarpeettoman suurta voimaa, joka käytännössä
tulisi ilmi aikamoisena kovuutena. Negatiivijousen tehtävä on siis yrittää
nollata varsinaisen jousen ja negatiivijousen väliset voimat vaimentimen
ollessa täydessä pituudessa. Kas siksi siinä on hyppäys.

[sakuvaan]

progressiolla tarkoitan sitä että jousi iskari hillitsee paremmin äkillisen iskun kuin ilmaiskari jossa ilma antaa alussa todella paljon joustoa ennenkuin rupeaa hidastamaan liikettä ja ilma kun voi aina puristua kasaan niin iskari voi pohjata siten helpommin kuin jousellinen kumppaninsa.

Yksi asia mitä ilmaiskareissa ei ole on pohjaanlyöntikumi tai no, se on sellanen säälittävä pieni O rengas siellä jossain, jouski-iskareissa on iso kartio joka antaa siihen loppuun vielä aika paljon pehmikettä jos vaimennus ei riitä syömään liikettä pois, mulla esmes elkassa jos ajo hiljalleen pikkudroppeja vaimennus meni LSC puolelle -> pohjaanlyöntikumi söi sen pois, ilmaiskarilla kuuluu kolahdus kun vastaavassa tilanteessa.

TF tuned tai mojohan tarjoaa 'big hit' kittiä jossa lisätään samanlainen pohjaanlyöntikumi iskarin sisään.

[William]

Kiitos kaikille tähänastisista vastauksista ja pohdinnoista asin tiimoilta.

Riippuu alastulosta ja ajotekniikasta..

Näin olen itsekin ajatellut. Teini-iän skeittaus vuosista on opittu se, että alastulolla on iso vaikutus siihen miten saa dekin kestämään. Skeittilaudan trukit ei kuitenkaan kaikkia portaiden hyppyjä suodata ilman joustavaa alastuloa ja tietenkin isoimmat hypyt yleensä vaativat alaspäin viettävän alastulon jo pelkästään sen takia, ettei kroppa ota hellää pidemmän päälle jatkuvista tärskyistä.

Ehkä yksi perinmäisistä kysymyksistä olisi voinutkin olla, että saako tälläiset dropit taluttaa jos meinaa aidoksi maastokuskiksi ? Vai hakeeko kokeneemmat kuskit "väkisin" reitille droppeja jne. jotta ajo tuntuu tarpeeksi haastelliselta ja niitä pitäisi olla joka lenkillä mukana.. Pohdintoja on edesauttanut se fakta, että joskus olisi kiva vetää enemmän porukkalenkkejä maastossa, mutta en tahtoisi olla peränpitäjänä jos harjoittelu jäänyt liian yksipuoleiseksi.

OT kyssärinä voisin kysyä, että minkälainen sitten on oikeanlainen alastulo tekniikka ja ajotyyli vastaavissa paikoissa. Esim. jos droppi on suht jyrkkä, mutta juuri ja juuri ajettavissa alas ilman hyppäämistä esim. keventämällä keulaa ennen alastuloa jottei vedä tangon yli niin kumpikohan lienee yleisempi tapa? Varmaan mielipiteitä tästä yhtä monta kuin vastaajia..

Itseäni vielä tässä vaiheessa kuumottaisi enemmän rauhallinen alaspäin meno takarenkaan päällä otb välttämiseksi. Syynä liian hidas vauhtini näissä paikoissa.

Hyvä kuitenkin tietää se, että tälläisen xc henkisen fillarin iskarit ei kuitenkaan suoranaisesti ole tehty pelkkään dropeista vetämiseen. Toisaalta noita mahtuu ehkä 0.1% omille reiteille joten eipä se suuri haitta ole vaikka ne kohdat taluttaisikin. Ymmärrettävästi myös vanteet kärsii kun puolestatoista metristä paukuttaa matalilla paineilla dropista suoraan esim. juurakkoon joka sattuu sitten osumaan suoraan vanteen keskelle. Monissa paikoissa alastulo onkin pehmeää maastoa tai kaltevaa alamäkeä.

[Vertti83]

Internetsin syövereistä löytynee videoita erinäisten tekniikoitten opettelemiseen ja niitä pitää sitten vain koittaa opetella ja soveltaa omaan käyttöön ja kuhunkin tilanteeseen ja ympäristöön sopivaksi. Droppaamis tekniikan opettelu kannattaa kuitenkin suorittaa jossakin helpossa paikassa ja tehdä riittävästi toistoja jotta saa vähän tuntumaa... Katse on tässäkin tärkeä, eli pitäisi aina katsoa riittävästi eteenpäin, eikä siihen mitä on juuri etupyörän edessä. Jos tuijottaa sitä etupyörää, niin melko varmasti pääsee etuoven kautta ulos pyöränkyydistä...


Tässä yksi esimerkki, mistä käy myös varsin hyvin ilmi miten pehmeä tuo oikein tehty ländi on:

http://www.youtube.com/watch?v=rBnarkUPxuo


Tässä toinen jossa mainintaa myös miten ajaa jos "dropin" haluaa ajaa hitaasti rullaamalla. Tärkeä pointti tuossa myös se että jos meinaa ajaa dropin droppaamalla, niin vauhtia pitää olla kuitenkin sopivasti, ettei kippaa etuoven kautta ympäri...

http://www.youtube.com/watch?v=KmqtzIhRCv4

[sakuvaan]

Kiitos kaikille tähänastisista vastauksista ja pohdinnoista asin tiimoilta.



Näin olen itsekin ajatellut. Teini-iän skeittaus vuosista on opittu se, että alastulolla on iso vaikutus siihen miten saa dekin kestämään. Skeittilaudan trukit ei kuitenkaan kaikkia portaiden hyppyjä suodata ilman joustavaa alastuloa ja tietenkin isoimmat hypyt yleensä vaativat alaspäin viettävän alastulon jo pelkästään sen takia, ettei kroppa ota hellää pidemmän päälle jatkuvista tärskyistä.

Ehkä yksi perinmäisistä kysymyksistä olisi voinutkin olla, että saako tälläiset dropit taluttaa jos meinaa aidoksi maastokuskiksi ? Vai hakeeko kokeneemmat kuskit "väkisin" reitille droppeja jne. jotta ajo tuntuu tarpeeksi haastelliselta ja niitä pitäisi olla joka lenkillä mukana.. Pohdintoja on edesauttanut se fakta, että joskus olisi kiva vetää enemmän porukkalenkkejä maastossa, mutta en tahtoisi olla peränpitäjänä jos harjoittelu jäänyt liian yksipuoleiseksi.

OT kyssärinä voisin kysyä, että minkälainen sitten on oikeanlainen alastulo tekniikka ja ajotyyli vastaavissa paikoissa. Esim. jos droppi on suht jyrkkä, mutta juuri ja juuri ajettavissa alas ilman hyppäämistä esim. keventämällä keulaa ennen alastuloa jottei vedä tangon yli niin kumpikohan lienee yleisempi tapa? Varmaan mielipiteitä tästä yhtä monta kuin vastaajia..

Itseäni vielä tässä vaiheessa kuumottaisi enemmän rauhallinen alaspäin meno takarenkaan päällä otb välttämiseksi. Syynä liian hidas vauhtini näissä paikoissa.

Hyvä kuitenkin tietää se, että tälläisen xc henkisen fillarin iskarit ei kuitenkaan suoranaisesti ole tehty pelkkään dropeista vetämiseen. Toisaalta noita mahtuu ehkä 0.1% omille reiteille joten eipä se suuri haitta ole vaikka ne kohdat taluttaisikin. Ymmärrettävästi myös vanteet kärsii kun puolestatoista metristä paukuttaa matalilla paineilla dropista suoraan esim. juurakkoon joka sattuu sitten osumaan suoraan vanteen keskelle. Monissa paikoissa alastulo onkin pehmeää maastoa tai kaltevaa alamäkeä.

Tekniikka auttaa, tässä esmes Fabienin video antaa hyviä tipsejä, tuon Vertin video-kollaasin lisäksi:

http://www.youtube.com/watch?v=o6mKqihL_Xo

Tuossa näkyy miten pystyy erilailla noukkimaan droppeja, pyörähän oli Foxy jossa taisi olla jopa 140mm? joustoja.

[William]

Tekniikka auttaa, tässä esmes Fabienin video antaa hyviä tipsejä, tuon Vertin video-kollaasin lisäksi:

http://www.youtube.com/watch?v=o6mKqihL_Xo

Tuossa näkyy miten pystyy erilailla noukkimaan droppeja, pyörähän oli Foxy jossa taisi olla jopa 140mm? joustoja.

kiitosta, videoista on apua. Heti huomasin, että mun droppailu treenit on menneet niin, että just siinä reunalla oikein hyppään ilmaan.

Videoissa näkyvä tekniikka on varmasti parempi sillä turha niitä droppeja on korkeuttaa hyppäämällä vielä korkeammalle ja sieltä alas. Oon kyllä koittanut tuota alas ajamista, mutta vauhti on ollut niin löysä, että eka keula vetää jouston loppuun, sitten joustaa takaata kun siellä paino ja kun keula kevenee niin meinaa kaatua taakse..

Ja jotta ei tuu avokkaasta kun niin OT höpinöitä tullut puhuttua, että lienee paikallaan jatkaa treenaamista ja sitten kysellä joustojen limiiteistä kun ne oikealla ajamisella ja tekniikalla saa rajoille

MTBCF saanee lähiviikkoina uuden jäsenen jotta alkaa ajo petraantumaan. Pitää hankkia polvi- ja kyynärsuojat sekä reppu joka suojaa selkää. En tiedä onko full face kypärä liioittelua, mutta tuo ainakin henkistä turvaa ja varmuutta kun yksin lenkillä. Viime perjantaina tuli vedettyä sellaset pannut Espoon keskuspuiston kalliobaanaöla, että hetkeen ei tiennyt pääseekö omin voimin poies sieltä.

Kiitos vastauksista!

[KnuutV]

Onko normaalia, että Dual Air Reba alkaa painua kasaan, kun laitan -painetta saman tai enemmän kuin +painetta? Muuten keula tuntuu toimivan normaalisti. Vuoden kohta tuota pumppaillut, ja nyt vasta huomasin moisen ominaisuuden keulassa. Kyseessä siis Rock Shox Reba RL 29er vm.2012.

[miku80]

on normaalia.. negatiivi puoli imee keulaa kasaan jos siellä on suurempi paine kun plus puolella...

[Mika A]

Tekniikka auttaa, tässä esmes Fabienin video antaa hyviä tipsejä, tuon Vertin video-kollaasin lisäksi:

http://www.youtube.com/watch?v=o6mKqihL_Xo

Tuossa näkyy miten pystyy erilailla noukkimaan droppeja, pyörähän oli Foxy jossa taisi olla jopa 140mm? joustoja.

Fabien-sedän Foxyhan ei tainnut olla ihan massatuotantoversio:
http://www.vitalmtb.com/photos/featu...ow,0/sspomer,2

160mm keula, 64 asteen keulakulma.

[sakuvaan]

Fabien-sedän Foxyhan ei tainnut olla ihan massatuotantoversio:
http://www.vitalmtb.com/photos/featu...ow,0/sspomer,2

160mm keula, 64 asteen keulakulma.

Tuskin, tuo keula on F32, näkee jo akselista.

[PaH]

Tuskin, tuo keula on F32, näkee jo akselista.

Öö. Missä 32ssa Foxissa on lukot akselille molemmissa jaloissa?

[sakuvaan]

Videossa, ei siinä vitalmtb höpinässä.

[Itsok]

Keulan tarrassa lukee 36...
Ja alajalkojen kaari enempi isomman keulan.

edit. videossa eri keula tosissaan.

[kolistelija]

Mutta sehän voi olla vaikka millainen sekoitus jos se on kustomimallinen...