Jarrut, vaihteet, vanteet... pikakysymykset

[vee]

No jos haluat nostaa luotettavuutta ja toistettavuutta niin wattipolkimet tai hyvä keskiömittari. Linkitin sulle aikasemmin ne Favero Assioma Duo polkimet. Itse käytän niitä ja varsin luotettavaa dataa pukkaa ulos. Garminilta löytyy hieman hinnakkaammaat myös. Nämä vaatii sitten sen ajotietokoneen parikseen. Se on aparaatti josta näkee reaaliajassa ilman ranteen vilkuiluja ollaanko treenin puitteissa. Ei ne halpoja nämä laitteet ole mutta eivät ihan konkurssiin vieviäkään. Ajoja pääsee vielä analysoimaan verkkopalveluun josta löytyy vielä enemmän tietoa. Nämä kaikki vaatii hiukan paneutumista niin asetusten kuin muidenkin ajodatan määreiden ja suureiden kanssa. Ei vaikeaa, varsin helppotajuista ja käytännödssä käyttäjän itsensä räätälöitävissä.

Varmasti joo.
Mutta mulla ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa värkkäillä ja tutkia dataa.
Se pitäs olla sitten niin idioottivarma ja yksinkertainen.
Mä olen harrastamassa kaiket mahdolliset vapaa-ajat.
Sillon kun Mun Polar kello vielä oli aktiivikäytössä niin suurin ongelma oli se etten millään meinannut ehtiä lataamaan sitä.
En vaan ole niin pitkään tekemättä mitään.
Toi nykyinen tehonmittaus on onneksi toiminut mitään tekemättä. Ja se on mulle suurin positiivinen plussa-asia.
Vaikka se nyt onkin noin onnetonta dataa. Mutta toistaiseksi se riittää mulle. Ehkä.
Arvostan että hommat toimii.
En mä ehdi pyöriänikaan itse huoltamaan. Paitsi ykspyöräset.
Muut olen ulkoistanut ajanpuutteen takia.

[Föhn]

Varmasti joo.
Mutta mulla ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa värkkäillä ja tutkia dataa.
Se pitäs olla sitten niin idioottivarma ja yksinkertainen.
Mä olen harrastamassa kaiket mahdolliset vapaa-ajat.
Sillon kun Mun Polar kello vielä oli aktiivikäytössä niin suurin ongelma oli se etten millään meinannut ehtiä lataamaan sitä.
En vaan ole niin pitkään tekemättä mitään.
Toi nykyinen tehonmittaus on onneksi toiminut mitään tekemättä. Ja se on mulle suurin positiivinen plussa-asia.
Vaikka se nyt onkin noin onnetonta dataa. Mutta toistaiseksi se riittää mulle. Ehkä.
Arvostan että hommat toimii.
En mä ehdi pyöriänikaan itse huoltamaan. Paitsi ykspyöräset.
Muut olen ulkoistanut ajanpuutteen takia.

Joo näin mä olen ymmärtänyt. Kuvittelin kyllä että halusit tietää.

Sellanen wattimittari olis makee joka näyttäs joka kierroksen kohdalla käytetyn teho.
Ja tottakai molemmille jaloille erikseen.
Sitten olisi taulukko josta näkisi mikä olisi optimiteho kussakin kierroksen kohdassa.
Siitä sitten hiomaan tekniikkaa yöunien menetykseen asti. Hih hii

[vee]

Joo tottakai. Hienoa että kerroit.
Mä oon nyt taas hitusen viisaampi.
Eli prosentuaalisesti aika isosti

[nure]

Muistilappu itselle: SRAM:n jarru adapteri EI sovi Shimanon satulaan vaikka sopiikin TRP:n!

[vee]

Minäpä valaisen pikkusen maasto yksipyöräilyn, (eli ykkösen saloja). Niinkuin harrastajat pyöräänsä kutsuu.Tämän jälkeen voitte tehdä johtopäätöksiä miksi se maantiepyörä kulkee aloittelijalla
Tavallisen maastopyöräilyn sanotaan olevan koko kehon laji. Olen eri mieltä vahvasti.
Etenkin jos sitä verrataan ykköseen.
Mielestäni normi maastopyöräily on todella tylsää ja yksitoikkoisen helppoa. Kädet puutuu kun ei mitään tarvi tehdä
Kerran pidin reilu viikon tauon ykkösestä, ja ajoin sen ajan vain tavallisella luomufätillä maastossa 0.25bar paineilla.
Suunnilleen 60-100 km päivässä vaikeassa maastossa.
Sen jälkeen kun hyppäsin ykkösen kyytiin niin tajusin että, nyt on tullut tehtyä virhe.
Kunto ei riittänytkään enää siihen ajotyyliin mihin ykkösellä olin tottunut.
Joten vannotin itselle että enää en ikinä tee näin.
Ajan siis normi kaksipyörä fätillä enää korkeintaan lepopäivinä ja palautuslenkkejä (30-60km).
Niin kun aina ennenkin. No, puoleen vuoteen en ajanut metriäkään.
Noniin..
Ykkösessä kahvaa vedetään ja käännellään maastossa tavallisesti 30-45 kilon voimalla. Hetkellisesti enemmänkin.
Voitte kuvitella mitä se tekee käsille ja keskivartalolle.
Puhun nyt koko ajan itsestäni ja 65 kilon nakkepainosta.
Ajokamat päällä painoa on reilut 75 kiloa. Ja pyörä päälle 5 kiloa.
Kahvasta kiskominen on pakollista jos haluaa voiman välittyvän renkaaseen ja että pysyy yleensä pystyssä maastossa.
Ja välittyyhän sitä voimaa kun kahva on suoraan voimalinjalla jalkojen välissä.
Vähän kuin maastavetoa punttisalilla.
Paitsi että kahvaa samalla liikutellaan sivusuunnassa ja sinne tänne ohjauksen takia. Liikuttaminen on elinehto ajamiselle.
Kääntäminen on raskasta koska siinä koko ajan taistellaan omaa kroppaa vastaan. Voima tarvitsee aina vastavoiman.
Kun ei ole kuin yksi piste joka ottaa maahan vastavoimaa ei voi ottaa pyörästä. Se on tehtävä keholla.Vartalo tekee jatkuvaa kiertoliikettä. Sekä liikettä eteen ja taaksepäin.
Toista kättä heilutetaan ilmassa että se helpottaa kiertoliikettä, ja auttaa tasapainoon.
Ja samalla kahvakäsi repii n.40 kilon voimalla kahvaa.
Ajaminen on kuin rodeoratsastusta.


Ykkösellä painopiste on aina niin että pito on maksimaalinen.
Voimantuottoa voi siten antaa aina täysillä.
Kun taas kaksipyöräinen aina joko sutii tai keulii.
Ykkösellä todella harvoin pito on ongelma. Ellei ole todella liukasta mutaa. Se on aina voimanpuute se joka tökkii.


Pito on kaiken AA ja OO. Pyörää ei voi hallita ja pitää pystyssä jos hetkeksikin pito häviää.
Silloin aina tasapaino menetetään jossakin suunnassa. Joskus hetkellisiä luisuja voi onnistua hallitsemaan.
Mutta vain hetkellisiä. Ja ne vaatii todella nopeita refleksejä. Tai tuuria.



Tasapaino ei juuri koskaan ole ongelma. Vaikka niin yleisesti aina ajatellaan. Ei. Ei pidä olla erityisen hyvä tasapaino.
Tavallisen ihmisen tasapaino riittää. Ongelma on aina se että, ei ole voimaa pitää sitä tasapainoa. Joko voimaa vaan ei ole, tai on liian väsynyt.
Ja se on lähes aina kaatumisen syy.
Jos paino ei ole just maksimit renkaalla, se ei yleensä haittaa kun olet jo muutenkin kaatumassa
Ja kaatumiseen tässä lajissa kyllä tottuu. Ja oppii. Jos ei jalat kanna kaatuessa niin sitten kannattaa osata lähteä pyörimään kuperkeikkaa.
Joskus kaatuminen tapahtuu niin nopeasti ettei ehdi edes tajuta. Et vaan huomannut maassa sitä juttua johon kumi osui ja sitten mentiin.
Näissä tilanteissa yleensä sattuu sitten kipeemmin.
Leukasuojallinen kypärä on pelastanut itseni monesti varmasta koko naaman pirstaloitumisesta.
Mutta solisluita se ei pelasta


Ykkönen ei rullaa minkäänlaisen epätasaisuuden yli ilman voimaa. Joko eteenpäin polkevaa voimaa, tai "taakseppäin" vievää voimaa, eli
pidetään polkimilla vastaan ettei vauhti kiihdy liikaa. Vapaaratasta kun ei ole.
Vastaan pitävään polkemiseen normi pyörässä ei ole tottunut ja se tekee siitä todella raskasta.
Siksi alamäkeenkin ajaminen on uskomattoman raskasta. Ei voi vain antaa pyörän rullata alas.
Nopeutta on pakko hidastaa koska ei voi ajaa kovempaa kuin mitä pystyy polkemaan.


Itsellä maksimi kadenssi on noin 230. (100mm kammilla).
Tällä kampipituudella ajamisen raskaus tuntuu kuin normi luomumaasturilla ajaisi jatkuvasti isoimmalla vaihteella.
Sitä voi jokainen kokeilla itse mille se tuntuu. Ja muistaa että ei ole olemassa alamäkiä
Minulle se ei ole mikään ongelma. On testattu monesti. Ongelmana on silloin vain voimansiirron kesto.


Toki ykkösessä kadenssi on suurempi. Mutta se ei ainakaan helpota tilannetta.
Tilanne on samalla raskas ja iso kadenssi.
Ihan maksimia ei voi koskaan pyörittää kun aina pitää olla se viimeinen rutistus varalla jos tasapaino horjahtaa liikaa eteen.
Sillon on löydyttävä se viimeinen polkaisu, tai useampi. Ja vedettävä kahvasta nopeasti että rengas tulee eteen joutuisammin.
Se on 30 nopeudessa vaarallista ja pelottavaa
Etenkin jossain kivikossa. Mutta toki kivikko antaa supervoimia kun siihen ei tosiaankaan halua kaatua.
On vaan pakko keksiä voimaa jostain.


Mäkeäkin alas tullessa polkuvoimaa epätasaisuuksien takia pitää jatkuvasti säädellä.
Joten en oikein osaa sanoa kumpi on raskaampaa.. ylä, vai alamäki. Vai tasainen.
Sanonkin aina ettei ykköselle ole olemassa ylä tai alamäkeä. On vain raskas tai vieläkin raskaampi tasainen


On tottakai olemassa jarru. Ja se pitääkin olla hyvä, ja sen kanssa on oltava sinut että siihen uskaltaa yleensä edes koskea.
Jarrulla hidastetaan silloin kun jaloilla ei enää jaksa. Yleensä aina vaikeassa maastossa haluaa ajaa ilman jarrua, koska
jarrun käyttäminen muuttaa pyörän käyttäytymistä hieman arvaamattomaksi.
Mutta jyrkässä mäessä jarru on pakollinen. Kenenkään reidet ei kestä ikuisesti mitä tahansa mäkeä.
Jos vauhti kiihtyy kovemmaksi kun ehtii polkea.. ollaan ikävässä tilanteessa.
Ei uskalla hypätä pois kyydistä, mutta samalla ei uskalla eikä pysty olla enää kyydissä.
Eikä tosiaankaan uskalla koskea jarruun, koska silloin lähdetään kuin katapultista.
Ja voin sanoa että 30kmh nopeudesta alamäessä se ei ole kivaa.
Ykkösessä kun istutaan melko korkealla.


Pyörää käytännössä ajetaan koko ajan seisaaltaan. Silloin voimantuotto on maksimaalinen ja jaloilla joustaminen helpompaa.
Reiteillä on helpompia osuuksia silloin tällöin jossa voi muutaman sekunnin istua. Se on tässä lajissa se ihana lepohetki ajossa.
Muuten jos pitää levätä, täytyy hypätä pois kyydistä.
Itse ajan aina täysillä niin pitkään kun jaksan. Aina viimeiseen polkaisuun asti. Yleensä siinä vaiheessa sitten onkin jalat niin löysänä..
että on vaikeaa pysyä pystyssä kun hyppää/lentää pois kyydistä. Jalat ei vaan kanna.
Maastosta riippuen ajomatka ilman pakollista pysähtymistä vaihtelee. Joskus se on 10 metriä tai 50m tai kilometri.
Tai ihan mitä tahansa. Ehkä metri Koska lyhyt kampi ja iso rengas tekee lähdöstä vähän kuin autolla yrittäisi lähteä liian isolla vaihteella.
Ekat polkaisut täytyy antaa kaikki voimat mitä löytyy että pääsee vauhtiin.
Ounasvaaralla täytyy ottaa melko usein lepotaukoja. Maasto on mäkistä ja epätasaista. Mutta se se vasta onkin jännää


Minun lepotauot ovat noin 30 sekuntia. Sen jälkeen jaksan taas ajaa kuin uusilla jaloilla.
Joskus pidän maksimissaan minuutin tauon.
Sen jälkeen joka sekunti on liikaa, koska syke ja hengitys laskee liian alas ja lihakset jäähtyy liikaa..
ja silloin liikkeellelähtö on kankeaa ja vaikeampaa. Pelkkä kyytiin nouseminen maastossa kuluttaa uskomattoman paljon energiaa.Ja siksi sitä toivoo että onnistuu kerralla.
Kylmillä lihaksilla ajaminen on yllättävän vaarallista.
Keho ei ehdi reagoida maastoon ja kaatumiset lisääntyy. Kunnes taas lämpenee ajossa.
Ja lämmintä ykkösellä ajaminen on.
Käytän lähes samoja ajovarusteita kesät talvet. Koskaan ei ole kylmä tullut. Oli sitte +30 tai -30.
Aina takaisin tullessa on niin märkä että sama olisi käydä kamat päällä uimassa.


Talvella tämän takia pysähtyä ei vaan voi. Varmasti siksi oppinut lyhyisiin lepotaukoihin.
Läpimärillä vähillä vaatteilla ei todellakaan voi pysähtyä moneksi sekunniksi.
Muuten paleltuu saman tien. Ja lämmön uudelleen nostaminen on aika kova homma.
Lisävaatetta ei halua talvella laittaa kun jatkuva liikkuminen pyörän päällä tulee sitten liian kankeaksi.
Energiankulutus sitten taas kasvaa ja hiki lisääntyy.

[vee]

Ajan lähes joka päivä vuoden ympäri. Yhtään reissua kelin takia ei jätetä ikinä.
Aamulla kun herään ja valmistaudun reeniin, en edes katso mikä keli on. Sen kyllä näkee sitten ulkonakin
Mottona on että, jos tulee kylmä, on ajanut liian hitaasti. Ei ole menty täysiä.


Minimi reissu mulla on tunti. Maksimit jossain 5-6 tunnin nurkilla. Sitten on pakko syödä välillä.
Ajan yleensä 1000 kalorin tuntivauhtia.
Sykkeet anaerobisen kynnyksen yläpuolella lähes koko ajan. Etenkin 1-2 tunnin lenkeillä.
Keskinopeudet maastosta riippuen 7-14 kmh. Talvella yleensä pääsee kovempaa kun reitit on tasaisia.
Mutta talvella ongelmana on kourulla olevat reitit.
Fat yksipyöräiselle se on oikea arkkivihollinen. Eikä niitä moni pysty ajamaan. Ehkä oikeasti ajamaan pystyy yksi minun lisäksi.
Pyörä ei suostu milliäkään menemään sinne mihin sitä ohjaa. Se pomppaa rännin sivulta toiselle sivulle kuin flipperikuula.
Ja rännin pohjalla ei voi ajaa koska pystyssä pysyminen vaatii jatkuvan pikku mutkittelun ja kahvasta kääntämisen.
Kaksipyöräiselläkin tätä tehdään hieman,
mutta ykkösellä kaksi kertaa renkaan kierroksen aikana. Ja aika näkyvästi.


Tässä tullaankin rengaspaineen merkitykseen. Läskiykkönen on uskomattoman tarkka rengaspaineesta.
Jumbo Jimillä optimaalinen paine on 0,35 - 0,37bar.
Jos se on vähänkin yli 0,37bar, pyörä ei suostu edes asfaltilla kääntymään vapaaehtoisesti. Ei vaikka kuinka kääntää ja kallistaa.




Eikä jaksa enää metriäkään. Kyllä jaksaa. Ja sen rajan kun ylittää jatkuvasti, huomaa jotain ihmeellistä.
Hyvä olo tulee sitten kun pääsee kotiin ja on taas voittanut itsensä ja tietää tehneensä kaikkensa.
Tähän asti minun filosofia on minulla toiminut jo vuosia. En usko että muuten ensi yrittämällä ajaisin aeropyörää 44 keskinopeudella.


Ja täytyy muistaa että minä aloitin jokin vuosi sitten täysin nollasta. Minulla ei ollut yhtään lihasta missään jäljellä.
Kuolemaa pyörätuolissa odottelin. Kunnes.. diagnoosi ja lääkkeet löytyi, sain aloittaa elämäni alusta.
Siitä tähän päivään täysiä-mentaliteetillä on menty, ja tässä ollaan.
Alkuvaiheessa välillä joku on ambulanssin tilannut kun olen ojassa maannut liikkumatta tai tajuttomana pyörän kanssa.
Mutta olen kertonut heille vain että, mä lepään hetken ja jatkan sitten matkaa


Matka jatkuu...

[nure]

Mikäs on paras konsti saada kireät gripit paikoilleen? Silikonia ei viitsi käyttää ;-))

[Benny]

Mikäs on paras konsti saada kireät gripit paikoilleen? Silikonia ei viitsi käyttää ;-))

Paineilma. Jos ei ole sitä, niin itse olen laittanut 5mm kuusikulma avaimen pitkän pään tangon ja gripin väliin ja pyöritellyt sen avulla paikalleen ja sitten avain pois välistä. Tekee kyllä naarmuja tankoon, jos häiritsee.

[nure]

^Pitäisi saada kerrallaan paikoilleen, ikkunanpesuaineella oon joskus ja hiuskiinne toinen vaihtoehto jos vaimolta löytyy.

[Benny]

Ja Brake cleaneri toimii myös. Se haihtuu aikanaan pois sieltä välistä.

[zort]

Tai mieto käsitiskiliuos. Kuivuttuaan gripit pysyy hyvin paikallaan. Hiuskiinnettä kokeilin joskus myös kun kauan sitten vielä lukottomia grippejä käytin mutta se oli ehkä huonoin vaihtoehto.
Voisin kuvitella että sinol tai ipa toimisi hyvin myös.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Moska]

Nippusiteitä voi käyttää kanssa. Vaikka puolenkymmentä nipparia tupen sisään ja pukkaa paikoilleen, sitten nykkii nipparit pois välistä. Ei tule edes naarmuja.

[marco1]

Sinoli tai sellainen desinfiointiaine jossa ei ole rasvaa. Ja pitää antaa kuivua kunnolla ennen käyttöä.
Hiuskiinne oli paskin ikinä, ekalla sadelenkillä pyörähti irti.

[usko juntunen]

Remmivaha, hienommin kitkaspray. Laittaa vaan molemmille pinnoille eli tankoon ja grippiin. Irrotus saattaa olla työläs ilman puukkohoitoa.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/6000...SABEgKVBPD_BwE

[nure]

^Jotkut laitoin sprayliiman kanssa ja puukolla irtosi.

^^Hiuslakka kyllä toiminut ja nyt ei ole oikeastaan irtoamisen riskiä kun tulee barendzin pätkät päihin.

^^^Nippusiteiden kanssa voi tehdä vielä tiukempaa kuin ilman. Toisaaltaan ainahan nuo saanut paikoilleen mutta kun nyt ei lukolliset sovi niin näillä mennään.

[Moska]

^^^Nippusiteiden kanssa voi tehdä vielä tiukempaa kuin ilman. Toisaaltaan ainahan nuo saanut paikoilleen mutta kun nyt ei lukolliset sovi niin näillä mennään.

Viimeksi laitoin jälkikasvun yhteen pyörään nippareilla, mutta pitää varmasti olla siihen sopivat tupet. Nuo meni kyllä tosi helposti.

[Kuminauha]

Ite ESI:n grippejä laittanu IPA:n kanssa, toiminu hyvin. Suihkepullosta vaan tankoon ja grippien sisään reilusti ennen paikalleen laittoa. Irroitus vaati irti leikkaamisen.

[nure]

^Edelliset oli ESIn, nyt Supacazin vastaavat. ESIn irroitus oli haastavaa mutta ehjinä tulivat.

[vee]

Minä alan nyt innostumaan yhden rattaan etupäästä.
Se alkaa kuulostaa koko ajan paremmalta idealta.
Kävin tänään kokeilemassa niin että poljen koko ajan isommalla eturattaalla.
Ei ongelmaa. Aiemmin en ole kokeillut koska halunnut pitää ketjulinjan suorana.
En mä näe mitään tarvetta kahdelle rattaalle.
Kävin just varta vasten kokeilemassa nousta kovempia mäkiä ja vastatuuleen.
En tarvinnut keveintä vaihdetta vaikka olin viikonloppuna ajanut itseni ihan loppuun

Lisäksi kokeilin ajella n. 6 km suoran lenkin joka oli mennessä koko matka ylämäkeä ja melkoinen vastatuuli.
Takaisin sitten alamäki ja myötäinen.

Mennessä vastamäkeen watit oli selvästi suuremmat kun sain itse valita itselle sopivan vaihteen. Koska nopeus oli "hidas".
Tullessa ajoin koko matkan raskaimmalla välityksellä kasvavan nopeuden takia ja kadenssi oli hieman korkeampi kuin vastamäkeen.

Minua koko ajan ahdisti kun lisää pykäliä ei löytynyt. Välillä kokeilin painella nappia jos jostain löytyis vielä edes yksi pykälä
Watit oli selvästi pienemmät kun en saanut pyörittää haluttua nopeutta. Nopeus toki nousi selvästi takaisin tullessa.
Mutta tuli selkeästi tunne että nopeus olisi noussut enemmänkin myötämäkeen suuremmalla välityksellä.
Koska olisin varmasti pystynyt käyttämään enemmän watteja pienemmällä kadenssilla.

Nyt katselinkin nuota annettuja linkkejä yhden rattaan vaihtoehdoista..
No tottakai törmäsin ovaaleihin rattaisiin.
Mikäs se juttu olis tässä tapauksessa?

[nure]

^https://r2-bike.com/Chainrings_1 Tuolta niitä sitten löytyy ja lienee netti kertoo ominaisuuksista, jotakin jokaiseen makuun ja mihin uskoo...

[moukari]

Minä alan nyt innostumaan yhden rattaan etupäästä.
Se alkaa kuulostaa koko ajan paremmalta idealta.
Kävin tänään kokeilemassa niin että poljen koko ajan isommalla eturattaalla.
Ei ongelmaa. Aiemmin en ole kokeillut koska halunnut pitää ketjulinjan suorana.
En mä näe mitään tarvetta kahdelle rattaalle.
Kävin just varta vasten kokeilemassa nousta kovempia mäkiä ja vastatuuleen.
En tarvinnut keveintä vaihdetta vaikka olin viikonloppuna ajanut itseni ihan loppuun

Lisäksi kokeilin ajella n. 6 km suoran lenkin joka oli mennessä koko matka ylämäkeä ja melkoinen vastatuuli.
Takaisin sitten alamäki ja myötäinen.

Mennessä vastamäkeen watit oli selvästi suuremmat kun sain itse valita itselle sopivan vaihteen. Koska nopeus oli "hidas".
Tullessa ajoin koko matkan raskaimmalla välityksellä kasvavan nopeuden takia ja kadenssi oli hieman korkeampi kuin vastamäkeen.

Minua koko ajan ahdisti kun lisää pykäliä ei löytynyt. Välillä kokeilin painella nappia jos jostain löytyis vielä edes yksi pykälä
Watit oli selvästi pienemmät kun en saanut pyörittää haluttua nopeutta. Nopeus toki nousi selvästi takaisin tullessa.
Mutta tuli selkeästi tunne että nopeus olisi noussut enemmänkin myötämäkeen suuremmalla välityksellä.
Koska olisin varmasti pystynyt käyttämään enemmän watteja pienemmällä kadenssilla.

Nyt katselinkin nuota annettuja linkkejä yhden rattaan vaihtoehdoista..
No tottakai törmäsin ovaaleihin rattaisiin.
Mikäs se juttu olis tässä tapauksessa?

Ovaalit on kyllä ihan kivat, mulla on gravelissa Wolftooth ja ei ainakaan tunnu pyöreää huonommalta. Ei ollut just samoilla spekseillä pyöreätä tarjolla silloin, kun oli tarvetta niin tuli tämä hankittua. Reidet ehkä selviää vähän helpommalla tällä. Mulla on 1x edessä ja takana 10-52, ei ole liian isot hypyt vaihteiden välillä. Oikeastaan sama kuin Shimanon 11-34 pakassa.

[Olli L]

Jarrut, vaihteet, vanteet... pikakysymykset

[vee]

Jarrut, vaihteet, vanteet... pikakysymykset

Lue nopeesti.
itseasiassa viestisi ei ollut kysymys.
Tänne vain kysymykset.
Vai mitä tarkoitit?

[izmo]

Jeesuksen vanhassa vuoden 2009 titaani Van Nicholas 29" maastopyörässä on Rotorin kammissa kiinni soikee 38 ratas ja takapakka 11-30 ja semmonen diagnoosi jos ei soikee ratas auta menoa niin ehkä se ei myöskään hidasta menoa... välitys kyllä toimii maantiellä mutta maastossa saa kyllä vähän vääntää ylämäkeen

[vee]

Jaahas jaahas.
Mielenkiintoista.
Jos kuvitellaan että hemmolla on täydellinen välitys itselleen..
Sitten muuttuu vain eturatas soikkeliksi.
Tuleeko hänellä tunne että välitystä voisi muuttaa?
Vai onko hän vain onnesta ovaalina?

[miz]

Ovaalit on kyllä ihan kivat, mulla on gravelissa Wolftooth ja ei ainakaan tunnu pyöreää huonommalta. Ei ollut just samoilla spekseillä pyöreätä tarjolla silloin, kun oli tarvetta niin tuli tämä hankittua. Reidet ehkä selviää vähän helpommalla tällä. Mulla on 1x edessä ja takana 10-52, ei ole liian isot hypyt vaihteiden välillä. Oikeastaan sama kuin Shimanon 11-34 pakassa.

Itsekin käytän absolute blackin ja garbarukin ovaaleita. Garbaruk tuntuisi olevan hiljaisempi (ja halvempi) jostain syystä, muuta eroa noissa en ole huomannut.
Pyöreään rattaaseen ei ole haluja palata, nuo toimii hyvin.

Miten noi pakat voi tuntua samalta hyppyjen osalta? Mulla on soralla ajossa 11-32 ja 11-36, en kyllä laittaisi oman maastopyörän 11-51 pakkaa tuohon ajoon.

[moukari]

Itsekin käytän absolute blackin ja garbarukin ovaaleita. Garbaruk tuntuisi olevan hiljaisempi (ja halvempi) jostain syystä, muuta eroa noissa en ole huomannut.
Pyöreään rattaaseen ei ole haluja palata, nuo toimii hyvin.

Miten noi pakat voi tuntua samalta hyppyjen osalta? Mulla on soralla ajossa 11-32 ja 11-36, en kyllä laittaisi oman maastopyörän 11-51 pakkaa tuohon ajoon.

Siis ne pienimmät rattaat ovat suunnilleen samoilla hypyillä, kevyemmät rattaat ovat sitten huomattavasti isommilla. On mukavan yksinkertainen ja löytyy sitten ryömintävaihdetta teknisiin ja hitaisiin paikkoihin.

[nure]

Itse samassa pyörässä käyttänyt normaalia ja ovaalia ja eipä tuota eroa käytännössä kyllä huomaa.

[Kuminauha]

Joo en maasturissakaan huomaa etenemiskyvyssä mitään eroa onko ovaali vai pyöreä...ehkä joku huomaa.

[nure]

Asiasta kolmanteen, oli tiukimmat gripit asentaa, WD-40:llä just ja just sai paikalleen ja nyt istuu kuin tauti...