Seuraa mielipiteillä tähditetty esitelmä suomen tieliikennerikoslainsäädännöstä.

Tuo hovioikeuden neuvos ei teoriassa ollut väärässä, mutta en ihan heti keksi huonompaa tapaa kommunikoida tuota aihealuetta. Lähtökohtaisesti liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja sen törkeä tekomuoto eivät ole seurausrikoksia, eli rangaistavaa on huolimaton liikennesääntöjen rikkominen tavalla, joka voisi vaarantaa toisia. Liikenneturvallisuuden vaarantamisen ei siis tarvitse varsinaisesti vaarantaa ketään, eikä sen tarvitse aiheuttaa seurausta, kuten kolaria ym. Ylinopeus on tästä hyvä esimerkki.

Vastaavasti tuon kolikon kääntöpuolena on, ettei myöskään liikenneturvallisuuden vaarantamisen aiheuttamaa seurausta pitäisi ottaa huomioon teon moitittavuuden ja siten rangaistuksen arvioinnissa. Toki tämän säännön puhdas noudattaminen on vaikeaa, koska jotkin liikenneturvallisuuden vaarantamiset käytännössä vaativat vähintään konkreettisen vaarantamisen, jotta teko voisi tulla rangaistavaksi. Tästä esimerkkinä on suojatietä ylittävän jalankulkijan varpaiden ohi autolla ajaminen.

Mutta miten on mahdollista, ettei seuraus saa vaikuttaa arviointiin? Koska rikoslaissa on erikseen seurausrikokset eli vammantuottamus, kuolemantuottamus ja näiden törkeät tekomuodot. Liikennerikoksessa, jossa on aiheutettu ruumiinvamma tai kuolema, pitäisi liikennetekoa arvioida ilman uhria ja vastaavasti uhrille aiheutettua seurausta tulisi arvioida seurausrikosnimikkeiden kautta. Kuolemantuottamuksia toisaalta tulkitaan myös varsin kevyesti ja usein törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen liitetään perusmuotoinen kuolemantuottamus, vaikka sen ei pitäisi olla edes mahdollista. Yhtäkään pätevää perustetta tuollaiselle en ole koskaan nähnyt. Veemäisenä lisämausteena kuolemantuottamuksen jättäminen perustasolle törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen yhteydessä evää kuolleen omaisilta mahdollisuuden kärsimyskorvauksiin.

Tietenkin tämä koko höskä hajoaa käsiin sen takia, etteivät suomen tuomioistuimet osaa kunnolla tulkita liikennerikoksia. Tuomioistuimet antavat aivan liian löysiä tuomioita teoista, joilla olisi voitu aiheuttaa vakava ruumiinvamma tai kuolema, mutta kovia tuomioita tulee teoista, joissa vaara muille on korkeintaan vähäinen (maantie ja moottoritieylinopeudet). Tuomioistuimet erehtyvät myös toistuvasti ns. dramaattisuusharhaan, eli ankarampia tuomioita annetaan teoista, joissa on korkeaenerginen tapahtuma tai sen välitön mahdollisuus, kuten esimerkiksi korkeavauhtisesta kylkeen ajosta tai nippa nappa vältetystä keulakolarista. Toisaalta teot, jotka ovat vaarantavuudeltaan käytännössä samalla tasolla, mutta eivät ole energioiltaan tai draamaltaan läheskään samalla tasolla jäävät usein jopa tutkimatta. Kuinka usein kolmion takaa pyöräilijän eteen ajaminen on edennyt edes syyttäjälle, vaikka käytössä on videomateriaalia? Ei usein. Silti nuo kaksi rikosta pitäisi tuomita pitkälti samalla asteikolla vaaran vakavuuden perusteella. Toki muitakin arviointikriteereitä on, kuten huolimattomuuden taso ym.

Suomessa konkreettista vaaraa aiheuttamattomia liikenneturvallisuuden vaarantamisia ei pidetä juuri minään, ellet aja ylinopeutta ja tuomiot ovat siitä syystä hyvin lieviä. Kun jotain sitten tapahtuu, on käytäntö lievää, eikä seurausta muutenkaan saa liittää siihen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Huolimattomuutta arvioidaan myös jostain syystä käsittämättömän lievästi, vaikka jotain tapahtuisi. Ilmiselvät puusilmäilyt, joissa ei ole katsottu yliajettua päinkään kuitataan herkästi hetkellisenä herpaantumisena, eikä oteta kantaa siihen, että on ollut kuskin tehtävä katsoa myös ympärilleen. Lopputuloksena on kuvatun kaltaiset tuomiot, joissa tekijä pääsee usein kuin koira veräjästä.

Tolvanen tuossa MOT:ssa hyvin toi esille, että maksimiyhdistelmä oli hänen kuvaamassaan esimerkissä yhdeksän vuotta, mutta silti tuomio on vakavissakin tapauksissa alle kaksi vuotta ehdollista. Tosiasiassa ainoa tapa millä tuo korjaantuisi, olisi alkaa tuomita liikennerikoksista kuten ne on sanamuotonsa perusteella tarkoitettu. Hihaa hipovasta pyöräilijän ohituksesta tai kolmion takaa vauhdilla eteen ajosta nasahtaisi törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja kortti pois samalla tavoin kuin nippa nappa vältetystä ylinopeudella ryydistetystä ohitusnokkakolarista. Mutta lisämausteena tuomion pitäisi olla herkästi ehdollista vankeutta. Törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen sakot ovat mojovat, mutta yhdistelmärangaistus on myös mahdollinen. Ehdottomat vankeustuomiot olisi edelleen mahdollista varata tilanteisiin, joissa liikenneturvallisuuden vaarantaminen olisi aiheuttanut seurauksena henkilövamman tai kuoleman.

Kieliasu on mitä on. deal with it. Kirjoitin nopeasti junassa heikolla verkkoyhteydellä.