"Gravel Grinding" -fillarit

[pturunen]

”ATB history: In the beginning, God made 10-speeds and BMX bikes and that was plenty. But then the 1980's came and we discovered “lifestyle sports.” Modern adventure was born and a new kind of bike was needed and so a new kind of bike was marketed to your dad. Designed for the full spectrum of Earth's awe-inspiring topography, these new bikes were strong, rugged and knobby. But capitalist big bike greed created a schism and thus two opposing groups formed; MTB vs. ATB. Mountain bikers chased speed, comfort and lift access in the form of consumer driven technological imperatives. While All Terrain bikers focused on adventure, problem solving and life affirming experiences. Alas, Mountain Bikers and their insatiable thirst for full-face helmets won, and the art of All Terrain Bicycling was lost forever. Or was it?”

Tästä tulee mieleen Monthy Pytonin Life of Brian ja se kohta, missä Brian pudotti sandaalinsa...

[Qilty]

En ymmärrä mistä puhut.

Ei ymmärrä Stenukaan kun ei ole kerta sellaista ajanut.

Paskapuhetta on myös nykymaastureiden korkea paino, eikös ihan kaupasta saa 100mm joustavaa 10kg korvilla? Se on vähemmän kun mun gräveli

Sen ymmärrän jos halua ei ole edes kokeilla nyky geon pyörää, mutta sehän ei tee niistä huonoja tai vähemmän hauskoja. Itse taas en halua edes kokeilla mitään vannejarrullista, mutta ei sekään niistä vähemmän hauskoja tee

[Hower]

En oo koskaan ajanu maastopyörällä. Enkä aja.
https://www.youtube.com/watch?v=o0E6eyEfyZ0

[stenu]

^^ Puhe oli Trail ym. kategorian pitkistä ja loivakulmaisista pyöristä. Joku kymppikiloinen XC-maasturi olisi ihan kiva, jos sellaista johonkin tarvitsisin. Jos kisaisin jotenkin tavoitteellisesti, voisin ehkä motivoitua sellaisen hankkimiseen. Kun mun kisaaminenkin on ollut pääasiassa itseäni vastaan kisaamista, voi sitä tehdä muunkinlaisella kalustolla eikä se muutu kalustoa vaihtamalla yhtään kummemmaksi. Samasta syystä olen ajellut pari viimeistä Hel CX -kautta yksivaihteisella. Niin pääsee pesu- ja huoltohommista paaljon helpommalla ja kaiken lisäksi mutaisimmilla radoilla se on jopa osoittautunut tuloksenkin kannalta ihan hyväksi vaihtoehdoksi.

Modernin geon = tämänhetkisen muodin mukaisissa pyörissä on niin pystyt satulaputket, että putkelta ajaessa satula häiritsee ellei sitä tiputa alas. Tykkään ajaa suht paljon putkelta, koska a) se on teknisemmällä alustalla tehokasta ja b) sillä tapaa keski-ikäistyvä core saa enemmän jumppaa.

Ja juu, olen siis ajanut moderneilla pyörillä sen verran, että tiedän niillä etenemisen olevan äärettömän helppoa ja varmasti myös kivaa, jos tykkää ”kaikkea päin ja yli” -tyyppisestä ryskäämisestä. Se meillä oleva Chameleonkin toimii jotakuinkin hyvin sellaisessa ajossa, vaikka ei olekaan kovin moderni.

Ja nyt, jos te haluatte vielä lisää keskustella tästä aiheesta, voisi keskustelun ehkä siirtää johonkin mtb-lankaan.

[F. Kotlerburg]

Olen edelleen eri mieltä, mutta en jatka aiheesta.

Mitä mieltä tästä? https://www.cube.eu/en/2022/bikes/ro...zmblacknblack/

[Plus]

^ Jäätävän pitkä chainstay ja epäesteettinen wheelgap

[MAS]

...
Jos uskaltaisin tykittää reikä päässä bike parkkeja, niin voisin ehkä innostua, mutta mun parkkivauhdit on niin maltillisia, että en saa parkissa ajamisesta kiksejä. Siksi haastan mieluummin itseäni muilla keinoin, sellaisin joista saan kiksejä ilman, että tarvii kaahata sellaisia vauhteja, että ne eivät ole minusta järkeviä. Lisäksi olen sitä mieltä, että esim. Hesan keskupuisto ei kestä sellaista käyttöä, mitä seuraa MAS:n kuvailemasta (sähkö)pyöräkaahailusta ja se näkyy siellä paikkojen ylenpalttisena kulumisena. Ihan hyvistä vakuutuksista huolimatta yrittäjänä joudun hieman miettimään myös omaa työkykyäni ja tarpeettomien riskien karttaminen liittyy myös siihen.

Siksi GG-pyöräily, vaikka sitten välillä väärinpyöräiltynä, on motivoinut minua eniten viime vuosina. Siinä olin tosiaan ilmeisen väärässä, että luulin ”ATB-pyöräilyn” kiinnostavan useita muitakin. Tosin vaikkapa facen hiekkatiepyöräilyryhmän perusteella niitä kyllä on, mutta ilmeisesti he pysyttelevät poissa täältä. Voi myös olla, että aika ei vielä vaan ollut kypsä sen tyyppisen pyöräilyn hehkuttamiselle.

Edit: Mä myös viehätyn polkupyörissä tietynlaisesta yksinkertaisuudesta ja aikoinani joustopyörien kanssa kyllästyin jousitusten säätämiseen ja huoltamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään speksaamiseen. Enimmillään niitä huollettavia pyöriä oli nimittäin melkoinen määrä, johtuen edellä mainituista syistä. Nykymaastopyörien geometrioissa eniten ärsyttää ajamisen riippuvaisuus hissitolpasta. Kun ei aina kiinnosta vaihteiden kanssa renklaaminenkaan, ajatus siitä, että olisi jousitus, jota pitää olla lukitsemassa ja vapauttamassa ja vielä hissitolppakin, joka vaatii oman huomionsa, ei vaan ole mun juttu. Lisäksi nykymaasturit on niin painavia, että niiden kanssa ajamisesta katoaa iso osa sitä herkkyyttä ja leikkisyyttä, joista mä nautin eniten. Senkin takia yksinkertaisella gg-pyörällä on kivempaa tai täysjäykällä kaksysillä.

Tässäpä näen arvoa mielensä avoimena pitämiselle erilaiselle harrastamiselle ja sen syille. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta kun pikatuomion sijaan avoimen uteliaana kysyy niin aina joskus oppii jotain uutta itsellekin arvokasta. Ja koska kommunikaatio on lähtökohtaisesti virhealtista, niin kysymällä & pyrkimällä ymmärtämään on mahdollisuus nostaa sen laatua. Esim. "...tykittää reikä päässä bike parkkeja....MAS:n kuvailemasta sähköpyöräkaahailusta..." on minulla selvästikin varsin erilainen mielikuva päässä: minulle 150mm sähköavusteista täpäriä tarkoittaa mahdollisuutta ajaa pk-tehoilla sellaisia röllipolkuja (=juuria & kiviä jatkuvasti ja isosti) joita muuten ei juuri tulisi ajettua, koska graveli olisi trialia ja luomutäpärilläkin eteneminen tolkun vauhdilla eli vähintään 10kmh, mieluummin lähempänä 15kmh edellyttäisi vk- & mk-tehoilla ajamista. Tässä kontekstissa "vauhti" ei ole siis reikäpäistä & riskialtista kaahaamista, vaan normaalia tasamaan neulaspolku-pk-vauhtia mutta aivan erilaisella polulla, jonka väline tekee mielekkääksi. Hesan KePun tilanteeseen en ota kantaa kun en enää siellä aikaani vietä arkisin, mutta Tampereen seudulla riittää kelpo röllipolkuja joita ajetaan harvakseen ym. syistä - jos osa ajoista siirtyy sinne niin se pikemminkin parantaa alueen suosituimpien helppojen polkujen kuntoa kuin toistepäin.

Tuo ym. sähköfillarointi on toki ajallisesti pois mutta ei muuten mielenkiinnon osalta pois omasta "ATB"-ajelusta, sitä ajetaan gravelilla sitten vaan erilaisilla urilla ja helpommilla poluilla. Molemmissa on oma erilainen viehätyksensä, samalla tapaa kuin vaikka eri ruokalajeissa tai viini vs. olut pohdinnoissa.

Tuon preferenssin yksinkertaisuuteen ja huoltovapauteen ymmärrän hyvin. Olisiko silloin paikallaan korostaa niitä omien valintojen pohjana, sen sijaan että argumentoidaan kuinka Suomessa ei ole Alppien-alamäkiä. Ainakin itse kokisin silloin helpommaksi ymmärtää toisten valintoja ja perusteluita, jotta eestaas vääntämisen lisäksi täältä tarttuisi myös oppia ja ideoita siihen mitä itse voi kokeilla seuraavaksi.

[ONEFORALL25]

Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.

[JackOja]

Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja?

Ei.

Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.

Ei yletä mono renkaaseen.

[kaakku]

47 koon ajokenkä on aiemmin aiheuttanut ongelmia ja välillä voinut napata kiinni, mutta 56cm SuperX:ssä ei ongelmaa ole ollut. Uudesa pyörässä tulee olemaan vähän lyhyempi matka keskiöstä etuakseliin, katsotaan miten käy. Tähän asti ongelma on ollut läsnä lähinnä liikennevaloissa trackstandissa taiteillessa. Muuten on tarkoitus pitää senverran reippaasti vauhtia ettei tarvitsisi vääntää rattia aivan tolkuttomasti.

[F. Kotlerburg]

Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.

On mutta ajan huonolla pyörällä.

[paaton]

Kotlerburgi on taas vähän katkerana. Oisko lenkin aika välillä?

[F. Kotlerburg]

Hyvin on sullakin taas asiaa.

[Hower]

Tässä pähkäilen fillareiden geometrioita ja mielipiteitä niistä.
Sivulla 97 Stenu ihmetteli Feltin ominaisuuksia näin:

"Minkä vuoksi pitää olla noin julmettu emäputki, jos sitä pitää kompensoida -17 tms. asteisella stemmillä?"
- onhan se toki noinkin. Liekö ulkonäkökysymys?


Siitä sitten jatkoa Jokilalta ja vastaus Stenulta:

Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila
^nythän siinä on säätöalue kohdillaan aiottuun käyttötarkoitukseen. Kuvaa varten noin päin ja kun stemmin kääntää, niin voidaan oikeasti käyttää alaotettakin retkiajoon.

Entäs, jos haluaakin välillä laittaa sliksit alle ja ajella asfalttilenkkiä maastoajoasentoa aerodynaamisemmin? Noissa säädöissä taitaa kahvat olla aikalailla samassa tasossa satulan kanssa. Vaikea kuvitella, miksi kukaan haluaisi tanko enää yhtään ylemmäs, edes retkiajossa. Mutta mistäpä sitä muiden mieltymyksistä tietää...

Toisaalta Stenun oma fillari ajokunnossa näyttää tältä:



Tuossahan (Felttiä lievemmin sloupatussa fillarissa) droppia satulasta stongaan näyttää olevan 0...1cm cm eli tasan tarkkaan sama kuin tuossa Feltissä. Ilmeisesti harkittu ja mieluinen ajoasento kuitenkin? Mieltymyksiä on kaikenlaisia.

[Qilty]

Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.

Oli. Vaihdoin 650 kiekkoihin niin ei ole enää, samalla sai ilmatilaa lisää, winwin

[JohannesP]

Hyvä nosto kolmen vuoden takaa minkä jälkeen voinu tapahtua vaikka mitä kuskissa ja missä ajaa.

Mut onhan toi Feltti aivan jäätävän ruma tolla -17 asteen stemmillä ja korkealla emäputkella eikä toi slouppaus ainakaan paranna ulkonäköä. Onneksi näitä ei ole enää paljoa näkynyt markkinoilla. Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa ja tossa Feltissa tämä toteutuisi vain stemmi toisinpäin tässä kuvitteellisessa retkiajon droppiasennossa.

[stenu]

No kylläpä mä nyt olen silmätikkuna... Ei ole mitenkään täydellinen toi Stigu mulle. Lyhytjalkaisena ja pitkäselkäisenä runko on mulle liian lyhyt ja edestä korkea. Lyhyen ajoasennon takia tankoa on pakko pitää vielä vähän ylempänä kuin mitä emäputki antaisi myöten. Tämä pyörä oli siis "pakko-ostos", kun vanhasta pyörästä runko joutui telakalle ja piti saada joku vaihdepyörä tilalle. Valikoima oli mikä oli ja valinta päätyi tähän mm. bsa-keskiön takia ja koska arvelin, että tuosta pääsee tarvittaessa kohtuu järjellisellä hinnalla eroon. Tosin se toimii maastopoluilla ihan ok noinkin ja vaikka runko on lyhyt, ei toe overlappiakaan ole mun 43 kengän kanssa edes 42 mm Rene Herseläisten kanssa. Pitemmillä lenkeillä selkä väsähtää nopeammin kuin paremmalla geolla, joten en ole vielä päättänyt, että jääkö tuo mulle vai eikö.

Mun vanhassa pyörässä on reachia melkein pari senttiä enemmän ja stackia nelisen senttiä vähemmän, mutta pari senttiä speicereitä gravel-asennossa, jolloin satunnaisia asfalttiajoja varten saan tangon sen pari senttiä alemmas.

[velib]

Eikö teillä ole toe overlapin kanssa ongelmia kun ajaa gravelilla polkuja? Kaikki vähänki teknisemmät kohdat ihan perseest ajaa kun pitää varoa ettei mono oo renkaassa.

Toisessa pyörässä (On-One Space Chicken) 700c-kiekoilla on, 650b-kiekoilla ei. Sen takia isommilla kiekoilla on maantierenkaat vaikka joku 42mm rengas houkuttaisi kun sellainen kerran mahtuu runkoon. Pienemmillä kiekoilla on 47mm kumit ilman overlapia. Toisessa pyörässä (Kona Rove) ainakin 38mm kumi menee ilman overlapia, tai siis menisi ilman lokasuojia. Lokasuojiin kengät kyllä osuvat, mutta tuolla ajetaankin tällä hetkellä kaupungissa ja retkeillen. Eipä kyllä toisaalta Space Chickenilläkään tule polkuja ajettua, vaan maasturilla. Jos sillä ajaisi enemmän maastossa, olisi 700c-kiekkojen toe overlap aika lailla dealbreaker.

[FreeZ]

Overlap ja kiekkojen erot. Noh.. säteessä eroa alle sentti 47/650 ja 42/700 setupeilla.

[Qilty]

^ monella taitaa senttikin riittää siihen että tossu ei enään osu.

[velib]

Sentti on tuossa jo paljon. Kiekon säteessä ero on 19 mm, joka ei taida alle senttiin kutistua kasvattamalla rengasta 42->47, vaan ero on lähempänä 15 mm. Voi olla että tuo 47/650 osuu myös kenkään lähimmästä kohdasta, mutta 40/700 -yhdistelmällä overlap oli jo selkeä. Toki tuo 40 mm rengas (WTB Nano) taisi olla oikeasti 42 mm ja vielä harvinaisen korkea rengas.

[J_R]

+1

Tää on vähän sama tilanne kuin yrittäisi laittaa pitkätukkien särökitarabändiä johonkin genreen, toisen mielestä se on rokkia ja toisen mielestä poppia ja jonkun mielestä indietä ja neljännen mielestä heviä. Ja samalla se on kaikkia näitä. Täällä menee hyvä keskustelu nyt ihan plörinäksi kun väännetään saako gravel-pyörässä olla joustohaarukkaa tai hissitolppaa kun pitäisi puhua soratiepyöristä ja niiden ominaisuuksista ja niillä ajamisesta. Gravel-pyörä on jonkun markkinahemmon keksimä nimitys käppyräsarviselle pyörälle jossa on maantiepyörää leveämmät renkaat, ei näitä lokeroiden rajoja kannata yrittää piirtää yhtään sen tarkemmin muiden kuin markkinahemmojen jotka yrittävätä keksiä lisää syitä miksi sinun ja minun pitää ostaa taas vähän erilainen pyörä. Kukin saa itse valita missä ajaa gravelillaan ja toisaalta myös millä kalustolla haluaa ajaa sorateillä ja metsässä.

Joten jos keskitytään puhumaan pyöristä eikä kinata?

[stenu]

Tohon Howerin Felt vs Stigmata -pähkäilyyn liittyen sellainen huomio, että jos Feltissä satulan laittaisi mulle oikealle korkeudelle, olisi tanko jonkun sentin satulan yläpuolella jopa sillä -17 asteen stemmillä. Runkokoko taitaa kuitenkin olla noin sama tai Felt taitaa olla jopa vähän vielä lyhyempi, joten oli siinä kyllä todellakin jäätävän korkuinen emäputki.

Edit:
Felt Broam 54 2018 stack/reach -suhde 1,56
Stigmata 54 2021 stack/reach -suhde 1,48
Setämiespyörä 54 2015 stack/reach -suhde 1,38

Kiinnostaa vähän myös, että mistä ihmeestä sulle tuli mieleen kaivaa tommonen esiin?

[F. Kotlerburg]

Toisessa pyörässä (On-One Space Chicken) 700c-kiekoilla on, 650b-kiekoilla ei. Sen takia isommilla kiekoilla on maantierenkaat vaikka joku 42mm rengas houkuttaisi kun sellainen kerran mahtuu runkoon. Pienemmillä kiekoilla on 47mm kumit ilman overlapia. Toisessa pyörässä (Kona Rove) ainakin 38mm kumi menee ilman overlapia, tai siis menisi ilman lokasuojia. Lokasuojiin kengät kyllä osuvat, mutta tuolla ajetaankin tällä hetkellä kaupungissa ja retkeillen. Eipä kyllä toisaalta Space Chickenilläkään tule polkuja ajettua, vaan maasturilla. Jos sillä ajaisi enemmän maastossa, olisi 700c-kiekkojen toe overlap aika lailla dealbreaker.

Oma 46 ajotossu kyllä ottaa sen verran reilusti Space Chickenin eturenkaaseen, että ei taitais kiekkokoon pienennys auttaa.

Emmä tiedä, ei tuo ole nyt niin hirveästi häirinnyt poluillakaan. Toki mitään hirveätä rölliä ei tule kamalasti vellipyörällä ajettua.

Ihan hyvä pyörä muuten, mutta tuo vähän jurppii, mutta sama ongelma on melko monessa muussakin kyllä.

Vähän ehkä kiinnostais pikkasen korkeammalla stackilla oleva laite laittaa tilalle, mutta en tiiä. Grizl on periaatteessa työsuhdepyörätoimittajan kautta tilauksessa, mutta niitä tulee joskus.

Tuo Cube vähän kiinnosti, mutta ihmeellisen pitkä perä siinä kyllä on. Toisaalta vain 5mm pidempi kuin Grizlissä. No nää on näitä. Ehkä otan Rival-satsilla olevan Stigmatan. Tiiä tästä nyt.

[Hower]

^^Mistä päättelet, että joutuisit laskemaan satulaa Feltissä, kuvan perusteella? Ota huomioon, että Feltissä satulaputkea on pitkästi näkyvissä tuon jyrkän sloupin takia.
Edit, onhan sulla nuo stack/reach-suhteet tiedossa, eli perustelu ok.
edit uudelleen; lienee jo hiusten halkomista, mutta Stigmatan sivuilla tuo stack/reach 54-koossa olisi 1,51 eikä 1,48 ?https://www.santacruzbicycles.com/en-US/bikes/stigmata


Mistä tuli mieleen? ajankuluksi tulee selailtua näitä keskusteluja ja joskus ihmetystä herättää näkökulmat. Oppimista ja ymmärryksen lisäämistä...


No anyway:

Hyvä nosto kolmen vuoden takaa minkä jälkeen voinu tapahtua vaikka mitä kuskissa ja missä ajaa.

Mut onhan toi Feltti aivan jäätävän ruma tolla -17 asteen stemmillä ja korkealla emäputkella eikä toi slouppaus ainakaan paranna ulkonäköä. Onneksi näitä ei ole enää paljoa näkynyt markkinoilla. Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa ja tossa Feltissa tämä toteutuisi vain stemmi toisinpäin tässä kuvitteellisessa retkiajon droppiasennossa.

No näinhän se menee, mikä oli markkinamiesten tarjoamissa fillareissa kuuminta hottia 5 vuotta sitten on nykyään jäätävän rumaa (slouppaus). Sopii mihin tahansa, vaikkapa vaatemuotiin jos nyt fillareita pitää arvioida vastaavalla tavalla ulkonäön ja muodin mukaan.
"Paras kokonaisuus jos stemmi jatkaa edes suunnilleen top tuben linjaa"
- tämä on edelleen esteettinen arvovalinta, ei vaikutusta ajoasentoon.
Samaa rumuutta jäätävällä tasolla omassa fillarissa. Tosin rumuudessaankin droppia satulasta stongaan reilu 5 cm julmetun järkyttävästä emäputkesta (15cm) huolimatta... stack/reach 1,528




Ei tämä fillari viimeisen päälle harkittu ja tyylipoliisimaisella asenteella tehty tietämykseen perustuva valinta ollut, olipahan ostokuumeen keskelle sattunut kivijalasta samantien ostettavissa ollut Oikean Kokoinen (S) fillari. Hyvää tuuria, ihan kivalta ja vaivattomalta tuntunut ajaa katukäytössä ja kovapintaisilla hiekka-alustoilla 28mm renkailla ja mun ajotavalla. Sikäli onnistunut, vaikkakin ulkonäöllisesti nolo ostos tämän päivän mielipiteisiin peilattuna. Ajoasento (minulle) ja varsinkin väri on kumminkin hyvä

[FreeZ]

Sentti on tuossa jo paljon. Kiekon säteessä ero on 19 mm, joka ei taida alle senttiin kutistua kasvattamalla rengasta 42->47, vaan ero on lähempänä 15 mm. Voi olla että tuo 47/650 osuu myös kenkään lähimmästä kohdasta, mutta 40/700 -yhdistelmällä overlap oli jo selkeä. Toki tuo 40 mm rengas (WTB Nano) taisi olla oikeasti 42 mm ja vielä harvinaisen korkea rengas.

Säde vai halkaisija? 47/650 WTB ja 40/700 GK ero on 19mm halkaisijassa. Tuo WTB ei ole edes se pullein tuossa kokoluokassa.

[nure]

^Jos mitoitus ja ulkonäkö natsaa niin ehdottomasti tyylikäs kombinaatio kun stemmi tuollainen vähintään -12astetta, liki vaasuora eikä sojota kohti taivasta.
Täysjäykässä 100mm -17asteinen ja toimii hyvin saaden luonnikkaan matalan ajoasennon.

[JKO17]

Mm. tämän keskustelun innoittamana ajattelin yhdistää maantien ja gravelin (ajan sellaista kevyt gravellia) Scott Addict, Cervelo Aspero , 3T tyyppisellä ratkaisulla, jossa maantievanteina nykyiset semiaerokiekot ja graveliin pyörän mukana tulevat tai muut. Voimansiirto 2x11/12, sähköt, ajoasento täysin maantiegeometrialla

Onko ehdottaa muita pyöriä tuohon sapluunaan tai tahoja mistä voisi alkaa kyseleen pyörien saatavuutta.

[velib]

Säde vai halkaisija? 47/650 WTB ja 40/700 GK ero on 19mm halkaisijassa. Tuo WTB ei ole edes se pullein tuossa kokoluokassa.

Nopeasti laskien sain nimenomaan kehien säteiden eroksi (622-584)/2 = 19 mm. Renkaiden korkeudet voivat varmaan vaihdella jonkin verran mutta kyllä nekin melko lailla menevät käsi kädessä leveyden kanssa (korkeus yleensä pienempi kuin leveys mutta kasvaa samassa suhteessa leveyden kasvaessa). Vai eikö nuo 622 ja 584 ole oikeasti kehien halkaisijat? Mitannut en ole.

Täytyypä itsekin mitata kun sattuu olemaan 47mm Bywayt ja 40mm GK sliksit vanteilla. Tuo GK:han on oikeasti 38mm ja Byway ainakin noilla vanteilla tasan 47mm. Ja jos korkeudessa on sama 9mm eroa tuleekin säteen eroksi enää sentin verran.

[paaton]

Mm. tämän keskustelun innoittamana ajattelin yhdistää maantien ja gravelin (ajan sellaista kevyt gravellia) Scott Addict, Cervelo Aspero , 3T tyyppisellä ratkaisulla, jossa maantievanteina nykyiset semiaerokiekot ja graveliin pyörän mukana tulevat tai muut. Voimansiirto 2x11/12, sähköt, ajoasento täysin maantiegeometrialla

Onko ehdottaa muita pyöriä tuohon sapluunaan tai tahoja mistä voisi alkaa kyseleen pyörien saatavuutta.

Itse en kyllä näkisi scotille vaihtoehtoja. Asperon runkokin on tainnut tosin uudessa kokea pientä laihtumista, mutta siltikin scott taitaa olla noista eniten road henkinen?

The HMX frame is claimed to weigh 930g for a painted 54cm, while the matching fork is 395g

Noi on kovia lukuja maantiepyöräänkin.