Eilen meinasi napsahtaa, kun Valkeakosken Korkeakankaan maastotempo päättyi omalta osaltani jo verryttelykierrokselle. DH1:n ylähyppyri vähän pitkäksi ja vinoon, ja siitä kohti mäntyä, johon törmääminen oli Darimolle liikaa. Ja sen jälkeen olinkin sitten pelkkä matkustaja. Pyörästä hajosi ainakin tanko, satula ja lukitusvipu. Ukko näyttäisi alustavasti selvinneen pintaruhjeilla. Tommonen kevyt xc-kypäräkin vaimentaa kyllä tosi hienosti iskut kallioon. Ja korostettakoon nyt vielä, että vikaa oli vain ja ainoastaan kuskissa.