^Aika pahassa paikassa näyttäisi olevan nuo lisätangot -omat kämmenet lepäävät usein tangon sivuilla (isot kämmenet ja ulottuvat sormet).
^Aika pahassa paikassa näyttäisi olevan nuo lisätangot -omat kämmenet lepäävät usein tangon sivuilla (isot kämmenet ja ulottuvat sormet).
Veteraani
Ritchey WCS Venturemax Road 31.8 Handlebar -
Compversio jo on ja tää oottaa asennustaan. Ja sori taas huonosta linkistä mutta asia kuiten selvisi?
I väntan på ännu dåligare tidet
Veteraani
Sekaannun taas
https://eu.ritcheylogic.com/eu_en/wc...emax-handlebar
Veteraani
Spassiiba Teru. Muutaman tuhannen kilsaa rahtiruunalla tolla ajanut ja kovasti tykkään.
I väntan på ännu dåligare tidet
Veteraani
Joo enkä mä tohon viritykseen usko mutenkaan, mutta kenties toi on se ensimmäinen epäonnistunut mutaatio, joka kuitenkin näyttää evoluution suuntaaAlkujaan tämän lähetti K.Kuronen
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Mitenköhän tämmöinen tyystin littana "Flexy" vaakalatta (vai mikäköhän toi nyt sit on, kun putkeksi sitä ei enää oikein voi kutsua) toimii käytännössä? Fairlighteissa oli vissiin vastaava ajatus lintatun vaakaputken taustalla. Rivien välistä luettuna Bikerumor ei ehkä ollut ihan vakuuttunut, mutta jotenkin haluisin uskoa toisin. Alustavasti kiinnostelee konseptit, joissa on yritetty ulosmitata hiilikuiduta muunkinlaisia ominaisuuksia kuin sitä vähän jo loppuunkulutettua "stiffest bottom bracket ever" -ajatusmaailmaa ja oliskin enemmän kuin vähän kiinnostavaa päästä vertailemaan custom-luddiittiteräspyörään tota. Tulee kuitenkin mieleen, että pitäiskö viistoputken ja emäputken liitoskohta olla lintatumpi myös, jotta lattavaakaputken avulla oikeasti saisi etupäähänkin joustoa? Silmämäärin emäputken ja viistoputken liitoskohta näyttää melkolailla joustamattomalta, joten pitäiskö toi konsepti toteuttaa vieläkin rohkeammin? Hand made in Italy, custom geometria ja bsa. Hintaakin tosin vähän sen mukaisesti, että teräs alkaakin kuulostaa taas ihan perustellulta vaihtoehdolta.
E: Tän videon mukaan vaakalatta on kuin onkin putki loppuun asti ja jollain tapaa pitäsi toimiakin jonkun yliopistotestauksen mukaan.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Sqlab innerbarends, ostin ja hyväksi totesin
Sent from my Mi A2 using Tapatalk
Jäsen
Sama homma, suoratankoisessa maasturissa nuo ovat täydelliset. Jarrujakin pystyy käyttämään vaikka ajaa kädet innerbarendseillä. Mutta eihän niitä gravelpyörään laiteta, koska graveleihin ei laiteta suoraa tankoa. Ja jos suora tanko laitetaan, ei ole graveli.
Vakiovieras
Naurahdinpa ajatukselle nousukahvoista pultattuna droppitangosta sivuille sojottamaan. Hoituisi Oyster bar ihan Biltema-vierailulla.
Edit: Ja kun tarkemmin lukee niin tuostahan koko tanko on näemmä lähtenyt. Ei vaan taida Biltemakaan myydä droppitankoon sopivia, petyin nyt hieman.
Vakiovieras
Taisin sinutkin nähdä Gunnarisi kanssa vilaukselta ennen teidän starttia. Secanissa on tosiaan aika littana vaakaputki ja ehkä se hieman lisää mukavuutta verrattuna pyöreään putkeen, noh ainakin on mukavampi kantaa olkapäällä...
Itsellä oli pari tuhatta kilsaa tuo Ritcheyn Venturemax, alaote oli kyllä mukava röykkysellä alustalla, mutta yläotteessa noin iso flare, ja sitä myötä kahvojen vinoasento pakotti ainakin itsellä kyynärpäitä epämukavasti ulospäin. Vaihdoin nyt kesällä 6 asteen flarella olevaan 3T:n Superergo alutankoon ja tuo kyllä on kokonaisuutena parempi itselle. Zippin uutta Service Course SL 70 XPLR tankoa kiinnostaisi kyllä kokeilla, tuossahan isompi taivutus on vasta tangon alaosissa, jolloin kahvat jää parempaan asentoon.
Oliskohan muuten ultimaattinen graveltanko tosiaan se, kun laittais Venturemaxiin nousukahvat sivuille ja tempotangon päälle...
Palstajyrä
Tempotangon mainitseminen antoi minulle sopivasti tekosyyn linkata näihin (joiden minäkin ymmärrän kuuluvan ihan muualle kuin gravel grinding -fillariin - paitsi jos sillä halutaan välillä ajaa mukavaa suoraa tasaista vähän toisenlaisessa ja ehkä aerommassa asennossa): https://www.spirgrips.com/shop/en/ac...d-handles.html (ja ei-englanninkieliseen https://www.grinta.be/nl/getest/100-...spirgrips-road ).Oliskohan muuten ultimaattinen graveltanko tosiaan se, kun laittais Venturemaxiin nousukahvat sivuille ja tempotangon päälle...
Palstajyrä
Toki graveliin tai ainakin gravelpyörän käyttöön kuuluu asfalttiosuudetkin ja silloin ajatus jostain tuon suuntaisesta voi kiinnostaa. Mutta kun normaali yläotekin on mielestäni epämiellyttävän kapea, käyräsarvisessa noilla innerbarendseillä ajaminen ei voi olla miellyttävää. Kuten muutama kommentoija ylempänä totesi, suorassa tangossa nuo toimii hienosti.
Vakiovieras
Ei niitä innerbarseja kai kukaan droppitankoon ole laittamassa. Suoraan tankoon ne on tarkoitettu. Ei varmaan mene dropin mutkista edes ohi vaikka joku yrittäisi ne siihen asentaa.
Sent from my Mi A2 using Tapatalk
Veteraani
Tuollaset lisäosaset ku hommaa niin saa kaks mukavaa kohtaa, eka kun asentaa ja toka kun poistaa.
Noissa on sarana ja ne saa kiinni mihin tahansa ilman teippien tai tuppien irrotusta.
Palstajyrä
Ainakin jälkimmäisen linkin sivua kun rullaa hiukan alaspäin, tulee kuva, jossa ne on asennettu käyräsarviseen pyörään. Eli ellei kyse ole kuvamanipulaatiosta, joku on jo asentanut.
Jäsen
Ja kyllähän tuossa ihan etusivun kuvassakin lukee ROUTE / ROAD (VTT / MTB tekstin lisäksi). Extralyhyet aerotangot, sopivat ehkä hyvin yhteen pyöreän aeromahan kanssa?
Noi kun on tuollaiset ontot, niin mahtaako ne alkaa soida viheltää, jos temporeiska tuuttaa vähän kovempaa?
Aktiivijäsen
Spirgrips Road siinä sanotaan, että eiköhän se oo droppitankoon ajateltu. Sittenkin itellä tulee heti ajatus, että reach jää liian lyhyeksi. Hintakin niin kova, että vähän lisää laittamalla saa jo oikean airotangon. Suoratankoisessa pyörässä voisin haluta kokeilla tota road-versiota.
Vakiovieras
Joo, mun kommetti koski SQlabsin tuotetta, joka ei sovi droppitankoon. Mutta en kyllä näe ideaa muutenkaan, miksi kukaan tarvitsee näitä droppitankoon.
Sent from my Mi A2 using Tapatalk
Palstajyrä
Seuraavan saksantilauksen yhteydessä add to cart: https://www.bike24.com/p2192456.html
Aktiivijäsen
SQlabit on luultavasti leveämmälle otteelle muotoiltu, joten ilmanvastuksen kannalta merkitys jää melko pieneksi. Lisäksi omat "suorat" tangot on melko isolla sweepillä, niin gripin ja jarrukahvojen väliin tungettu nousukahva menee väärään kulmaan. Vaikeeta tää hytin rakentaminen.
Vakiovieras
Mun mielestä Sqlabit suorahkossa tangossa tarjoaa melkein saman tuntuman kuin droppitanko hoodseilta ajaessa. Tarttis kokeilla parantaisko grippi vielä entisestään Sqlabs otetta.
Veteraani
Kaikkipotentiaaligraveli vuosimallia 2020:
(OT: Jos toi ei painaisi oletettavasti 13 kiloa, niin tommosella voisi olla kiva lähteä kokeilemaan Tahkon kiertoa. Saattais olla jopa potentiaalia rikkoa oma all time ennätys, joka on tehty vuonna kuokka ja kirves 26-tuumaisella teräsjäykkäperällä. Ja ennenkuin joku ehtii lukemaan rivien välistä jotain väärin, niin sen jälkeen olen kiertänyt Tahkovuorta vaan täysjäykillä yksivaihteisilla, eli en yritä esittää, että 26-tuumainen jäykkäperä olisi referenssipyörä Tahkon kiertoon. Jos olisin ajautunut toisenlaiselle uralle pyörävalinnoissani, olisin luultavasti rikkonut ton muistaakseni 2009-vuotisen ajan moneen otteeseen ja varsinkin kun huomioi, että reitti on nopeutunut noista ajoista. Tuona vuonna kävi vaan niin, että olin ajanut Black Forest Ultra Marathonin ennen Tahkoa ja Tahkon mäet ei tuntunut miltään silloin.. sorry hyppy väärään aiheeseen.)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Moottoriturpa
Kappas, maastopyörä droppitangolla! Minä en ymmärrä tätä ajatussuuntaa ja kehitystä, pidän GG-fillaria hiekkatiepyöränä, jolla voi ajaa myös maastossa.
Palstajyrä
Minä taas pidän gg-pyörää erinomaisena yleiskäyttöön soveltuvana pyöränä, jolla voi ajaa myös sorateitä. Josta päästäänkin taas aiheeseen, jota ei kannata jatkaa. Esimerkiksi sitä, miten hybridi vastaa em. määritelmään.
Palstajyrä
Ajatuslinjojemme sopusointuisuus on silkkaa suloa! Mutta ei kauan mene kun joku huomautta että niin mutta Suomi-GG on toista koska meidän hiekkatiemme ovat sellaisia ja tällaisia tai koska meillä GG-fillarilla ajetaan tai joudutaan ajamaan GG:nkin puitteissa osin poluilla ja paikoissa jotka eivät ole kivi- ja juurivapaita. Ja sitten vielä se koska meillä on talvi ja röykkyiset, uria täyteen ajetut jäätyneet sohjot.
Ei se huomautus aina ihan perusteetonkaan ole - eikä kaikilla suinkaan ole tai kaikki eivät halua erikseen toista, kolmatta tai neljättä pyörää vaan ajavat ja haluavatkin ajaa GG-fillarillaan muutkin kuin lajityypilliset (lue: vaihtelevat hiekkatie-) ajonsa.
Mutta osallehan GG-fillari on vain epätyypillinen maastopyörä, jolta siis droppitangosta ja alle kahden tuuman rengasleveydestä huolimatta odotetaan ja jolle halutaan maastopyörän ominaisuuksia. Totta kai sellaisella fillarilla *saa* ja *voi* ajaa ja sitä ajamistaan kutsua GG:ksi, mutta silti hiukan ihmetyttää miksei sitä mieluummin tehdä sopivasti varustetulla ja säädetyllä maastopyörällä.
Palstajyrä
Mitkä noista pyöristä voidaan nähdä pyrkimyksinä tuoda maastopyörä hiekkateille (ja samalla säilyttää sen maastopyörämäisyys)? Entä mitkä ovat maantiepyörän jatkumoita suuremmalla rengasleveydellä ja geometrian muutoksilla haetuin ominaisuuksin?
Ei ainakaan minun esittämäni määritelmää olisi kenenkään pitänyt lukea niin että se on jotenkin kohtuuttoman tarkka. Valmistajien ja markkinamiesten termien perässä ei kenenkään kannata juosta, kaikenlaisille pyörille on varmasti sopivin käyttöalansa mutta sen määräytyy sen mukaan miten pyörä käyttäytyy ja toimii tien päällä, ei sen mukaan mitenkä se on katalogeissa ja esitteissä tyypitetty.
Ihanko totta mahtuu? Ja minä kun yritin sulkea vääränlaiset pyörät pois soralta! Tai ainakin niiltä sorateiltä joilla *minä* ajan.Yritän tällä havainnollistaa sitä, että monella pyörävalmistajalla gravel tai gravel grinder ei ole pyörien kategoria tai määrittävä termi. Jos fillarifoorumilla keksitään gg:lle jokin määritelmä, ei se ole voimassa muualla kuin fillarifoorumilla. Kyllä sinne sorallekin kaikenlaisia pyöriä mahtuu.
Mun tietääkseni edes minun esittämäni määritelmä ei ole voimassa fillarifoorumilla vaan ainoastaan minun päässäni. Toki jos *vääränlaisilla* pyörillä ajavat haluavat siitä - sen asiaankuuluvan fillaroinnin riemun, haasteen ja eeppisen kokemuksen lisäksi - jotain gloriaa, niin vassokuu.
Palstajyrä
Kun ottaa huomioon että kyseessä on aihe jota ei kannata jatkaa niin on kerrassaan huomiollepantavaa miten innokkaastii siihen mennään ja sitä sivuaviakin aiheita kommentoidaan nimenomaan sen osalta *joka kerta* kun tilaisuus vain tarjoutuu...
PS Minäkin tein sen juuri, tosin tarkoituksella. Mutta minä olenkin oikea mulkvist kun päästään tähän aiheeseen. Tai lähellekään sitä.
PPS Minusta hauskin GG-fillariksi luokassa yksi - tämä siis oman määritelmäni mukaan - hyväksyttävän fillarin tyyppikuvaus on: "mixed surface bikepacking bike".
Vakiovieras
Jep. Kehityksessä on päästy 30 vuotta taaksepäin. Suurin ero John Tomacin vuoden 1990 maastofillariin on hissitolppa. Tuossa vielä linkki 1990 malliin:
https://cdn-cyclingtips.pressidium.c...1990-CDM-5.jpg
Aktiivijäsen
Vaikka hiekkatiepyörällä voi ajaa maastoa, en kutsuisi sitä itse maastopyöräksi, jos se pyörä on parhaimmillaan hiekkatiepyöränä.
Maantiepyörä sekä cyclocross ovat säilyneet omanlaisina vain ja ainoastaan UCI-säännöstelyn ansiosta. Tätä ei moni usko, vaan luulee, että ne ovat sellaisia koska ovat parhaita kyseiseen käyttöön. Tässä on yksi esimerkki, kaikki me tiedämme, että satula pitää olla vaaterissa, koska se on ainoa oikea satulan asento, vai olisiko kuitenkin? Nimittäin UCI on säännöstellyt satulan vaateri-asentoa aikaisemmin, ja kun se antoi periksi kilpapyöräilijöille ja sallii 9° kallistuksen eteenpäin – yllätys-yllätys, jotkut kilpapyöräilijät rupesivat kallistamaan satulaa eteenpäin kaikki sallitus 9°
GG-pyöriin vastaava säännöstelyä ei kohdistu, eli ihan turha rimputella fillarifoorumillakaan yrittämässä säilyttää GG-pyöräkäsitettä puhtaana.
Vanha jäärä
Tietovisa: kuvassa olevan kuljettajan ilme johtuuJep. Kehityksessä on päästy 30 vuotta taaksepäin. Suurin ero John Tomacin vuoden 1990 maastofillariin on hissitolppa
https://cdn-cyclingtips.pressidium.c...1990-CDM-5.jpg
A) ilosta, joka kumpuaa siitä, ettei ollut vielä olemassa nettiä, globalisaatiota eikä ilmastonmuutosta
B) kivusta ja särystä perberissä, koska pyörässä ei ole hissitolppaa
C) rungon geometriasta ja valmistusmateriaalista
D) LSD:stä
E) muusta, mistä
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit