Vakiovieras
Joo, on kyllä hauska seurata ollaanko lähdetty tavoittelemaan liikoja vai meneekö kerralla maaliin. Pitäisi ainkin Fairlightin Instgrammin kommenttien mukaan olla lähellä Straelia rungon ominaisuuksiltaan, joten itsekin odotan painon jäävän johonkin 2.1-2.3 kg väliin. Voisi olla sitä teräksen mukavuutta jäljellä...
Moottoriturpa
Onko toi tuleva herkku rosteria vai 853:a?
Meinaan vaan että tuon Straelinkin rungon hinnalla saa juuri sellaisen raamin customina niillä spekseillä kuin itse haluaa.
Vakiovieras
Reynoldsin 853:a pitäisi rungon olla. Saako jo n. 1200 eurolla custom runkoa haarukalla euroopasta? Ei ole itsellä tarkkaa käsitystä noiden hinnasta tällä hetkellä. Voisi kelvata semmoinenkin vaihtoehto, saisi ainakin mieleisen geometrian. Noissa Fairlightin rungoissa kiinnostaa kyllä myös noi profiloidut ala- ja vaakaputket, jotka ovat varmaan valittu jäykkyys/seinämävahvuus -ominaisuuksien vuoksi noihin. Lisäksi tuovat hieman nykyaikaista ja persoonallista näköä runkoon.Alkujaan tämän lähetti JackOja
Tuo Fairlightin pääjehu Dom Thomas on entinen Genesiksen pääsuunnittelija, joka on nyt päässyt toteuttamaan omia näkemyksiään runkojen suunnittelussa. Tuntuu miettivän aika paljon yksityiskohtia ja toiminnallisuutta ainakin haastattelujen ja videoiden mukaan.
Aktiivijäsen
Tuo on Reiskan 853:a. Saako taylor made rungon 853 putkesta hintaan 999 (ennakkohinta 899 £) £ ? Minulla on ollut se kuva, että vähintään 2 kertaa on moisen hinta tuosta paremman pään tavarasta tehtynä.
Sitten pitäisi vielä tietää mitä haluaa, joten minunlaisen huru-ukon on parempi tyytyä valmistavaraan. Tänä vuonna tulee puolivuosisataa mittariin, joten tuollainen menneen maailman runko-
materiaalista tehty moneen käyttöön taipuva laite sopii paremmin kuin hyvin, vähän niin kuin lahjaksi itselle. Onko se Fairlight, Bombtrack vai joku muu.
Dom on mukana myös Wold cycles-pajassa, joka tekee myös custom runkoja. Rungot tehdään omalla pajalla englannissa, toisin kuin Fairlightin rungot on valmistettu jossakin manner euroopassa.
Ride harder - Ride a totally rigid.
Moottoriturpa
No customien hinnat tietty vaihtuu sen mukaan mitä erikoishommia tehdään.
Cyclolta mä tilasin puolen vuosisadan kunniaksi loppuelämän rungon. Muistaakseni mun spekseillä runko olis maksanut 1100 ja haarukka tuon 190€. Tosin tekijä sai lopulta ylipuhuttua mut titskuun.
Enkä mä ole millään ristiretkellä Fairlightia tai muita vastaan, halusin vain muistuttaa mahdollisuudesta.
Veteraani
^ ja custom-hommiin jos lähtee, niin sittenhän ei ole mitään mieltä käyttää Reiskan 853:sta, kun Columbuksen Lifeä saa samalla hinnalla ja siitä tulee kivempaa ja kevyempää. Tai sitten KVA:n MS3:sta vähän kalliimmalla, niin ei tarvitse huolehtia edes Hesan suolakelveistä.
Ps. Wold on ollut aika lailla telakalla Fairlightin perustamisen jälkeen. Yritin Elmiä ostaa joskus aikoinaan, mutta Fairlight oli juuri silloin starttikuopissa ja eivät sen vuoksi ehtineet palvelemaan sillä hetkellä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
^^ niin ja jos Itä-Eurooppa-imago ei häiritse - tai oliskohan se jo peräti trendikästä, koska eikös itäeurooppalainen muoti ala ainakin olemaan sitä - niin Orlowskilta ja Rychtarskilta saanee vielä customia selvästi alle 1000 euron paremmistakin putkista hitsattuna. Muistaakseni jossain vähän idempänä, olisikohan ollut Tsekeissä Fairlightitkin hitsataan.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Noilla hinnoilla alkaa custom runkokin kiinnostamaan. Pieni pelko itselläkin vaan siitä, osaako sitä valita omaan käyttöön sopivat putket, mutta saahan noilta valmistajilta varmaan apua valintoihin...
Vakiovieras
Kyllä mä ihan aidosti hämmästelen, kyselen ja yritän ymmärtää vaihtoehtoista totuutta, mutta ei ole helppoa muuttaa maailmankuvaansa silmänräpäyksessä, kun on vuosia altistunut ”kevyempi ja jäykempi on parempi” -propagandalle.
Maaston muotoja tasoittavan rungon ja haarukan jouston vaikutus etenemisen taloudellisuuteen ja ajomukavuuteen on helposti ymmärrettävissä. Kuljettajan pomppiminen vähenee ja polkemiseen käytetty energia suuntautuu tehokkaammin eteenpäin, olo on lenkin jälkeen vähemmän "hakattu". Helppoa on myös ymmärtää, että rungon ja haarukan pystysuuntainen jousto pitää renkaan paremmin kiinni epätasaisella alustalla ja lisää siten pyörän hallittavuutta. Sen sijaan sivuttainen jousto vähentää ymmärtääkseni pyörän hallittavuutta, ja siihen ilmeisesti viittasitkin off-camberilla. Sitten on vielä se polkemisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen mahdollisesti liittyvä jousto, jossa liikettä tapahtuu sivusuunnassa. Tämä näkökulma kaipaa ainakin omalta osaltani lisää argumentointia. Toistaiseksi en ymmärrä, mihin perustuu sivujouston energiankulutusta vähentävä vaikutus.
Vakiovieras
Nyt en (taas) ymmärrä?! Strael 2.0 runko painaa valmistajan mukaan 2kg. Eikö se ole ihan kohtuullinen luku sarjatuotantoteräslevarimaantiepyörälle? Kai maastoajon kestävä teräsrunko väistämättä painaa hiukan enemmän? Vai kuinka paljon painaa kevyt tehdasvalmisteinen teräslevarimonsteri?Muistaakseni tekivät Strael ykkösestäkin aikoinaan useamman proton ennen kuin saivat siitä mieleisensä ja leimattua. Toivottavasti toi menee maaliin tuommoisena ja ilman, että siitä tulee joku 2,2 kg runko, mutta kyllä tuossa vähän on Graalin maljan metsästyksen makua
Vanha jäärä
Ritcheyn SwissCross Disc oli jotain 1900g 55cm koossa. Mutta se on kaikkea muuta kuin monsteri
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Aktiivijäsen
Itse olen tätä keskustelua seurannut mielenkiinnolla ja mielestäni homma käsiteltiin aika hyvin tuossa GCN:nän YouTube videossa. Pointtihan tässä on se, että ei se rungon sivuttaisen joustoon menevä poljinenergia voi hävitä mihinkään, mutta eihän se tietenkää voi myöskään tuottaakaan lisää energiaa. Energialla on tuossa keskiön sivuttisliikkeessä oikeastaan kolme vaihtoehtoa: muuttua ääneksi rungon naksuessa (hyvin minimaalista/olematonta), muuttua lämmöksi rungon joustaessa (hyvin minimaalista) tai palautua taikaisin liike-energiaksi kun runko joustaa takaisin "keskipisteeseen" (tällöinhän energia siirtyy takaisin voimansiirtoon). Runko toimi siis tavallaan lehtijousena, joka palauttaa siihen poljetun energia takaisin voimansiirtoon.
https://www.youtube.com/watch?v=BH_AL4rxrp8
Itse ehkä tykkään yleisesti ottanen ehkä enemmän napakasta tukevaksi hitsatusta alurungosta, jossa tuo keskiö notkuu sivuittain vähän. Mutta ei tässä ole kyse siitä, että notkuva runko olisi jotenkin huonompi/tehottomampi vaan siitä, että esim. 40mm renkaiden kanssa tota "löysyyttä" on jo aika paljon gravel-pyörässä.
Oman järkeilyni mukaan tuossa keskiön joustavuudess tai joustamattomuudessa ei voi siis olla eroa tehokkuudessa, mutta ehkä tuolla sivuttais joustollakin voidaan tietyissä tilanteissa saavutta polkemismukavuutta tai jopa lisä pitoa renkaisiin, kun runko joustaa maaston mukaan.
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Veteraani
Taneli, edeltävään en jaksa kommentoida muuta kuin, että eiköhän joustoasiaankin lähitulevaisuudessa saada lisää tutkimustietoa, kun ison tuotehitysbudjetin fillarifirmat asiasta kiinnostuvat tai oikeastaan ovat jo kiinnostuneet. Tätä ketjua taaksepäin selaamalla löytyy hyvää argumentointia jouston puolesta ja sitä vastaan ihan riittävästi.
Painon suhteen peilasin vaan ja ainoastaan omia tuntojani. Straelin kaltainen runko saattaisi minua kiinnostaa, mutta jos se(kin) painaa 2,2 kg tai jotain enemmän, ei kiinnosta. Jos jollekulle toiselle se on ok, niin se on hyvä, eikä se minua vaivaa. Mun nykyisten pyörien rungot, todistetusti maastoajon kestävä vannejarrukrossari ja vajaa 200 grammaa painavilla Paragonin slidereilla tuunattu, myöskin todistetusti maastoajon kestävä sinkulakakaksysirunko painavat alle 1,9 kg ja vähän yli 2,0 kg. Niissä molemmissa on joustoa ja jäykkyyttä mun painolle, voimille ja ajotyylille juuri sopivasti ja yhtään niitä jäykempää runkoa en itselleni kaipaa. Mutta niinhän se menee, että kun on saanut maistaa parempaa, ei huoli huonompaa.
Ennen ce-normiaikaa tehdasvalmistajien Reynolds 853 -maastorungot painoivat säännönmukaisesti kahden kilon molemmin puolin. Rocky Mountainin Blizzard oli poikkeus ja sitä pidettiinkin sekä pomminkestävänä että melko painavana. Meillä monta vuotta ollut 18,5-tuumainen Blizzard-runko painoi muistaakseni suunnilleen 2,2 kg ja se oli teräsrungoksi melkolailla jäykkä. Suunnilleen samankokoinen, myöskin tehdastekoinen 853-runko, Jamis Dragon painoi tasan 2 kg. Vannejarruaikaan Konan kevyimmät maasturirungot painoivat 1,8 kg. Meillä olleet -95 ja -98 Kilaueat painoi 1,9 ja 2,0 kg. Kaikki noi kesti ajoa ja käyttöä vuosikausia ja se meidän nuorempi Kilaueakin on vielä ajossa, olikohan Vaasassa, ja täyttää siis 20 vuotta tänä vuonna. 2000-luvun alun ja puolivälin kaljatölkkialumiinirungot oli ne, joita katkeili ja ratkeili tuon tuosta ja niiden takia ce-normien jäykkyysvaatimuksia nostettiin. Ei sen takia, että nykyistä kevyemmillä teräsrungoilla olisi ollut kestävyysongelmia. Jostain kumman syystä, samoihin aikoihin alkoi fillavalmistajien markkinointirummutus siitä, että jäykkä on parempi ja jäykin paras. Ei maksimaalinen jäykkyys ole ollut tavoitetila suinkaan aina. Kun kuiturungot alkoivat valtaamaan markkinoita, samaa mantraa jatkettiin, koska kuidusta saatiin vielä jäykempiä runkoja aikaiseksi ilman, että mukavuus kärsi liikaa.
Se, mikä nykymenossa vähän huvittaa on se, miten kuluttajaa vedetään nenästä noilla Reynolds 853 yms. tyyppisillä leimoilla, kun tosiasia on se, että Straelin kaltaisen maantierungon voisi tehdä ihan tavallisesta 4130 cromostakin, eikä se painaisi yhtään sen enempää eikä se olisi yhtään sen jäykempi tai löysempi kuin Strael. Vähän heikompi se olisi, mutta silläkään ei ole käytännössä väliä, kun 4130:stakin tehtynä se olisi enemmän kuin riittävän kestävä. Kuluttaja maksaa siitä 853-leiman tuomasta prestigestä, mutta ei oikein saa muuta vastinetta rahoilleen, koska kestävämmän materiaalin tarjoamaa potentiaalia ei voi hyödyntää.
Faran, joka maksaa 599 puntaa ja jossa on 631-etupää ja 4130-takakolmio painaa Fairlightin speksien mukaan 2,18 kg. Meidän rouvan Columbuksen Zonasta hitsattu, korkearunkoinen (rouva on 181 cm, josta yli puolet on jalkaa) ja melko jäykäksi tehty (mm 38-millinen viistoputki) kaksysirunko painaa 2,1 kg. Samoin meidän juniorin M-kokoinen Ritchey P-29, vaikka se on kokonaan 4130-putkinen ja slidereilla varustettu tehdasrunko. Sen takia mun mielestä 853-putkiselle ja 725-peräiselle(?) Secanille mielekäs paino ei ole yli 2,2 kg.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Minä en ole kovin moneen tehdasvalmiiseen teräslevarimonsteriin törmännyt. Bombtrack ilmoittaa omalleen m koossa painoksi 11,1 kiloa ja tuossa on kuitukeula. Vaihtoehtoja ei liikaa ole, joten oma valinta tapahtunee Bombtrakin tai Fairlightin välillä.
Jos Strael painaa sen n. 2000 g niin ei kai tuohon uuteen runkoon niin paljon vahvempia putkia tarvita, että sen paino nousee yli 10 %. Oma lisenssi Rock Lobsterin levarimaasturin runko 853 tarralla painoi koossa 17 n 1900 g. Sen verta turhamainen olen, että uudessa pyörässä voisi hyvin olla sama leima taas.
Ride harder - Ride a totally rigid.
Veteraani
^ juu ja mä en myöskään välttämättä uskaltaisi lähteä tilaamaan Secan-proton tyylistä chainstayratkaisua customiin. Hienoa siis, että kokeilevat ja toivottavasti homma onnistuu ja siitä tulee hyvä. All Cityn Gorilla Monsoon taitaa mennä myös samaan kategoriaan ja All Cityn rungoissa on se ed-coating eli niiden pitäisi olla vähemmän herkästi ruostuviakin, millä on ainakin Hesalan nykymenolla merkitystä, jos monsterkrossaritarve liittyy siihen, että pystyisi talvisin käyttämään 27,5 Ice Spikereita droppitankopyörässä.
Sinällään reilu kumppikiloisen pyörän kanssa ei ole painon suhteen mitään väliä, onko runko parisataa grammaa painavampi vai kevyempi. Sillä on väliä, mitä se parisataa grammaa tekee sen rungon ajo-ominaisuuksille. Jos teräsrungosta pitää tehdä alumiinirungon jäykkyinen, olisi alurunko ehkäpä järkevämpi, puolisen kiloa kevyempi ja varmaan kustannustehokkaampikin vaihtoehto. Lisäksi sen kanssa ei tarttisi pelätä ruostumista. Jos sellainen vaihtoehto siis olisi olemassa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
^ Kiitos Stenu näistä tiedoista, auttaa ainakin minua ymmärtämään teräsrunkojen painoja paremmin. Jos Strael 2.0, joka on kumminkin tehty myös kestäväksi, painaa alle 1.9 kg, niin tarkemmin ajateltuna luulisi Secanin painonkin olevan aika lähellä tuota, jos valmistajan puheet siitä, että Secan on käytännössä isommalla rengastilalla oleva Strael pitävät paikkaansa. Itseäni rungon paino kiinnostaa ainoastaan kevyemmän rungon mahdollistaman lisääntyneen mukavuuden takia.
Hieman offtopic: Tässä on hyvä artikkeli alkuperäisen Straelin suunnittelusta ja putkivalinnoista (vaikka tuo onkin tietenkin myös valmistajan "mainospuhetta"): STRAEL – CONCEPT & DESIGN NOTES
Strael 2.0 versioon painoa saatiin tuosta jonkin verran vielä pois: video.
Vakiovieras
Tuo All Cityn uusi Gorilla Monsoon on kyllä sinällään kanssa hieno. Tuossa vaan hieman mietittää rungon ominaisuudet: valmistaja puhuu maastokäyttöön hyvin soveltuvasta pyörästä (mm. paksumpi istuinputki), joten mietin onkohan omaan yleiskäyttöön liian jämäkkä. Rungon painoa ei ole löytynyt mistään, pitääpä kysyä suoraan valmistajalta. Hintaa taitaa tuollakin rungolla olla Euroopassa se n. 1000 €.
Aktiivijäsen
Tuota luokkaa tuo Gorilla oli kun sen hintaa kysyin. Turusta. Fairlight tekee myös runkojen sisälle jonkin sortin kemiallisen käsittelyn ruostumista vastaan mikä lienee plussaa, niin ei tarvitse itse kotelosuoja-aineiden kanssa turata.
Ride harder - Ride a totally rigid.
Palstajyrä
Ja sen joustavuuden pitää tietysti olla järkevässä mittasuhteessa. Sellainen "elävän" tuntuinen runko voi olla monesti tehokas ajaa. Jos runko on niin joustava että se tuntuu "joustavan alta pois" kun lataa polkimelle reilumpaa tehoa, se näyttäytyy ajajalle epämiellyttävänä ominaisuutena.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Vakiovieras
Tämä on hämmästyttävä tieto. Parempi putken laatu (ja korkeampi hinta) ei siis tarkoita automaattisesti alhaisempaa painoa ja parempia ajo-ominaisuuksia. Kyllä on kuluttajalla haastava tehtävä selvittää, mikä on hyvä ja kannattavaa. Putken laadun lisäksi pitää tietää, mikä on oikea muoto, pituus, paksuus, halkaisija, denttaus, yoket ja muut. Mä en selviäis customoinnista!
Yllä mainittu SwissCross Disc on painon osalta (1,9kg) erittäin kilpailukykyinen tehdasrunko, jos sitä verrataan Stenun custom-vannejarrukrossariin (1,9kg). Siis huomioiden, että Ritsissä on levarit ja CE-merkintä. SwissCross näyttää olevan kolmoisohennettua CroMoly Logic II –putkea ja oliko Cyclo työstetty KVA:n MS3:sta? Siitä en tietenkään osaa sanoa mitään, miten nuo ajossa käyttäytyvät ja miltä tuntuu. Varmaan hyvin ja hyvältä
Fairlightin Domin mukaan Straelin R54 runkosetti painaa 2,4kg. Haarukan paino on 415g.
Aktiivijäsen
Teräsrungossa taitaa putkien muotoilu ja ohennukset tehdä ne asiat, jotka tekevät ne ajo-ominaisuudet. Ei se mitä terässeosta on käytetty ole niin merkittävää. Bombtrakin teräsmonstron runko painaa m koossa reilun
2,5 kiloa, joten mun arpa taitaa kallistua Brittiläiseen teräkseen.
Ride harder - Ride a totally rigid.
Vanha jäärä
En tiedä noista materiaaleista yhtään mitään, koska kyseessä ensimmäinen teräsrunko ja muutenkin pääasiassa geometrian ja BSA-keskiön perusteella tilasin. Käyttäytyy ja tuntuu erittäin hyvältä, pidemmät lenkit kaikenlaisella alustalla erityisesti nautinnollisia ominaisuuksien puolesta. Ainut mitä pelkään on puhkiruostuminen suolauksen takia, ei onneksi toistaiseksi indikaatiota sellaisesta.SwissCross näyttää olevan kolmoisohennettua CroMoly Logic II –putkea ja oliko Cyclo työstetty KVA:n MS3:sta? Siitä en tietenkään osaa sanoa mitään, miten nuo ajossa käyttäytyvät ja miltä tuntuu. Varmaan hyvin ja hyvältä
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Veteraani
Kyllä esim. Cyclon Bernatkin osaa aika hyvin speksailla putket sulle. Tietysti helpottaa valintoja, jos on itsellä vähän kokemusta erilaisista rungoista ja käsitys siitä, mitä itse haluaa. Kalliimmat custom-rungot yleensä toimii "avaimet käteen" -periaatteella. Kerrot, millä ajat nyt, sen mitat ja mihin olet tyytyväinen ja mihin et. Sitten kerrot millaisen haluaisit uuden runkosi olevan, maksat ennakkomaksun ja jäät odottelemaan. Osa tuotteen hinnasta muodostuu siitä, että on olemassa joku, jolla on vuosien kokemus ja ammattitaito speksata putket niin, että toiveesi toteutuvat. Tuossa hyvänä esimerkkinä IF:n haastattelulomake: http://ifbikes.com/wp-content/upload...erGuide_17.pdfPutken laadun lisäksi pitää tietää, mikä on oikea muoto, pituus, paksuus, halkaisija, denttaus, yoket ja muut. Mä en selviäis customoinnista!
Yllä mainittu SwissCross Disc on painon osalta (1,9kg) erittäin kilpailukykyinen tehdasrunko, jos sitä verrataan Stenun custom-vannejarrukrossariin (1,9kg). Siis huomioiden, että Ritsissä on levarit ja CE-merkintä. SwissCross näyttää olevan kolmoisohennettua CroMoly Logic II –putkea ja oliko Cyclo työstetty KVA:n MS3:sta? Siitä en tietenkään osaa sanoa mitään, miten nuo ajossa käyttäytyvät ja miltä tuntuu. Varmaan hyvin ja hyvältä
Mä en ole LJL:n Ritsiä kokeillut, vaikka on pitänyt. Mutta olettaisin sen olevan vähän korostuneemmin notkean letkeä, kuin mitä mun Cyclo on. Eroa on ainakin siinä, että Ritsissä taitaa olla perinteisillä OS-mitoilla putket eli 28,6 mm vaakaputki ja 31,8 mm viistoputki. Mä halusin kisakrossaamista ajatellen Cyclosta vähän jäykemmän ja siinä on vaaka 31,8 ja viisto 34,9. Isommilla halkaisijoila olevat putket on luonnollisesti vähän painavampia. Jos olisin speksannut Cyclon pelkkään gg-fiilistelyyn, olisin ehkä mennyt perinteisillä OS-mitoilla. Lisäksi KVA:n chainstayt on aavistuken paksuseinämäiset ja seatstayt vähän paksut ulkomitaltaan alapäästä, siinä joutui siis tekemään vähän kompromissia, jotta sai ruosteenkestävän rungon. Lifestä olisi tullut jonkin verran kevyempi ja myös eloisampi samoilla putkien ulkomitoilla. Eniten putken jäykkyyteen vaikuttaa ulkohalkaisija, sitten seinämävahvuudet ja ohennetun osan pituus ja vasta viimeiseksi käytetyn matskun laatu.
Sinällään levarirunko ja v- tai cantijarruja käyttävä runko ei juurikaan eroa painon suhteen. Maastotyylisten vannejarrujen kanssa seatstaytä ei voi speksata kaikkein ohuimmasta mahdollisesta tavarasta, koska jos niistä tekee liian joustavat, häviää jarruista teho. Levarit taas vaativat vääntövoimiensa vuoksi jonkin verran kestävyyttä jompaan kumpaan takahaarukan putkeen. Maantiejarrut eivät pyri levittämään takahaarukka jarruttaessa samoin kuin maastovannejarrut, joten maantievannejarrujen kanssa pystyy seatstayt tekemään kaikkein ohuimmiksi.
Edit. Oho, pahoittelut oudosta kirjoitusasusta, mitäköhän tapahtui...
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Yhden tilatun custom-pyörän kokemuksella voin sanoa, että customin voi tilata tietämättä "mitään" putkista tai oikeastaan mistään muustakaan.
Sen perusteella mitä olen customien tilaamisesta lukenut, niin aika monenlaista tekijää, toimintapaa ja hintaa löytyy. On toimintapaa, missä tilaaja pidetään ajatasalla kaikesta mitä tulevaan pyörään tehdään ja toisessa päässä skaalaa on toimintatapa, missä lopussa seisoo yllätyspaketti, joka toivon mukaan on sinne päin mitä tilaaja kuvitteli tilanneensa. Käsittääkseni sitä suurempi todennäköisyys on saada mitä pilkulleen haluaa, mitä paremmin osaa kertoa joka ikisen yksityiskohdan, halutun ominaisuuden ja mitan tekijälle. Toisaalta voi sen pyörän tilata kuten minä, että kertoo mihin käyttöön pyörä tulee ja mitä osia on pakko olla, onnistuuko?
Toki itse olin lukenut putkista sekä selannut sivuja ja foorumeita kyllästymiseen asti, että en minä täysin tietämätön ollut, mutta käytännössä rahaa oli tietty määrä ja myyjä sanoi sillä saavan tietyn tasoista putkea, otan siis sitä mihin rahat riittää.
Vakiovieras
Parempaa puoliskoa iski myös GG-kuume. Kummallisen tarttuva tauti ottaen huomioon, että tuo mun Kinesis odottelee vieläkin tallissa kevättä joten ajamalla kuume ei oo tarttunut.
Jotain pyörävaihtoehtoja alustavasti oon etsinyt. Vaatimuksena about samat kuin tuossa mun Tripster projektissa oli, eli:
-Alumiinirunko. Teräs ei jostain syystä sytytä ja hiilariin ei taida olla varaa.
-Paikat lokareille, juomapullotelineille yms.
-Läpiakselit edessä ja takana. 12mm olis plussaa, niin kiekkosettejä pystyisi vaihtamaan suoraan Tripsterin kanssa.
-Kierteellinen keskiö on plussaa, mutta tuosta voidaan joustaa. Kai se pressfittikin toimii...
-Geometrioista ei vielä kokemusta kun Tripsteriäkään en ole vielä päässyt ajamaan, mutta Tripsterin kaltainen jokapaikanhöylä. Suurinosa gg-pyöristä taitaa täyttää tämän speksin?
-Shimano 105 2x11 osasarja hydraulisilla levareilla.
-Tilaa vähintään 700x42 ja 650x47 renkaille.
-Kokonaispaino polkimien kanssa mielellään alle 10 kg. Ainakin Tripsteri tästä suoriuitui kohtuullisen helposti.
-Hinta 2 tuhatta, vähempi parempi.
-Mielellään kompliitti, koska osista kasaamalla en usko, että budjetti riittää. Tripsteri tuli maksamaan kasattuna noin 2500€.
Ihan hirveästi en vaihtoehtoja yhtäkkiä löytänyt. Osasarja vaatimus karsii monia pois. Joko on käytetty jotain 1x11 Apex/Rival settiä tai sitten 2x11 settiin yhdistetty mekaaniset levarit kuten Divergessä.
Tähän mennesä oon löytäny vain nämä: Kona Rove NRB DL ja Trek Checkpoint ALR 5 (Womens malli lähinnä värin takia).
http://www.konaworld.com/rove_nrb_dl.cfm
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/p...Code=greendark
Löytyykö muita? Trekissä plussaa, että saisi LBS:stä, miinusta pressfit keskiö. Konassa roadplus rengastus mietityttää, voi olla hyvä tai huono asia. Kiekkosettejä toki saa kaupasta.
Vakiovieras
^ Tämä Verenti on terästä ja painoa +11kg, mutta hintakin on alle puolet budjetista.
http://www.wiggle.co.uk/verenti-subs...d-bike-yellow/
Vakiovieras
Olinkin jo tuon unohtanut. Tätä olen katsonut myös http://www.wiggle.co.uk/vitus-bikes-...8-gravel-bike/.
Hintahan noissa houkuttaa, paino ja teräsrunko ei niinkään. Mutta kuten sanoit, puolet halvempihan se olisi. Pitänee kysyä kelpaisko kumpikaan väriltään niin tietää, että kannattaako edes harkita asiaa. :'D
Suurtietäjä
Tässä oli aika hienosti tiivistetty se mitä itsekin muistelen vanhoista putkirungoista.
Ps. Meikeläisen -95 vuoden Kona Cinder Cone on vieläkin (kevyessä) käytössä.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Vakiovieras
Olen sormi liipasimella On One Bish Bash Bosh runkosetin kanssa. Kuskin pituus karvan alle 180cm ja inseam 85-86cm. Kooksi ajattelin BBB:stä M/52 (alkuun tulee 100mm stemmi ja satulatolppa 20mm setbackilla kun löytyy omasta takaa, mutta nämä toki voi vaihtaa helposti). Vaikuttaako tämä järkevältä? Saa toki myös edelleen heittää kokonaan vaihtoehtoisia runkosettejä ilmoille ja sekoittaa pakan taas kokonaan.
https://www.planetx.co.uk/i/q/FROOBB...ravel-frameset
Vakiovieras
http://www.wiggle.co.uk/vitus-bikes-...8-gravel-bike/
Tää kävis kuulemma värin puolesta. Mut tup näyttää olevan ilmoitetulta painoltaan 11,7 kg, eli polkimien kanssa sen noin 12 kg. Kuulostaa jo aikapaljolta... Kokemusta ei tosin ole. Huomaakohan tuollainen satunnaisesti pyöräilevä eroa johkin vajaa 1/ kiloiseen?
700-800 euron hintaero on kyllä houkutteleva, mutta huonosta pyörästä ei viittisi maksaa euroakaan.
Lisäys: http://road.cc/content/review/237511...tance-v2-apex1 Tän perusteella ei nyt ainakaan hirveän sporttinen vehje, mutta harkinnan arvoinen hintansa takia.
Saa toki edelleen vaihtoehtoja esittää.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit