Aiheesta n = 1 -anekdootti: 1-tyypin diabeetikkona olen viimeaikoina tehnyt PK:t aamuisin ennen aamupalaa. 12 tuntia syömättä, insuliinia suht vähän kehossa (edellisen illan hiipuva 12 tunnin pitkävaikutteinen). Kuppi mustaa kahvia, ei muuta ravintoa ennen pyöräilyä tai sen aikana. 60-70% FTP:stä ja verensokeri reagoi jokseenkin samalla tavalla joka kerta: se nousee hitaasti ensimmäiset 1.5 tuntia, jonka jälkee se lähtee hitaaseen laskuun. Käsittääkseni tuossa on kyse aamunkoi-ilmiöstä, jossa maksasta vapautuu hiilareita heräämisen jälkeen (sama tapahtuu ei-diabeetikollakin). Jos verensokeri ei ole ollut koholla aloittaessa, saattaa 3 tunnin kohdalla tarvita _pienen_ määrän hiilaria (max 10g) jotta verensokeri ei laske alle 4.
Kun kaloreita ehtii palaa wattimittarin perusteella suurin piirtein 1500 3 tunnissa, valtaosa tullee rasvasta. Maksasta vapautuu hiilareita ja lihaksissa on varastoitunut tietty määrä - vaikea arvioida miten paljon. Harjoittelun edetessä piste jossa tarvitsee ottaa lisäravintoa on siirtynyt keskimäärin eteenpäin. Selkeimpänä erona alussa tuon 3 tunnin jälkeen (ja 15h edellisestä ruoasta) oli _aivan_tajuton_ nälkä, kun nyt muutaman aamuharjoitteluviikon jälkeen on kyllä ruokahalua, muttei tunnu siltä että on valmis murhaamaan saadakseen ruokaa.
Kirjanmerkit