Moottoriturpa
Näin olisi tarkoitus. Puolison vuoro- ja viikonlopputyöt estävät vain ulkolenkit nyt talvella aika tehokkaasti.Alkujaan tämän lähetti kolistelija
Trainerroadin ohjelmat taitavat muutenkin olla yleispäteviä, joihin on jätetty varaa tosiaan ulkona pyöräilyyn ja muuhun liikuntaan.
Aktiivijäsen
Trainerroadissa mikään pakko ole ajaa valmiita ohjelmia. Jos noin muuten rytmitys tuntuu hyvältä, tee sen pohjalta oma ohjelma. Pääsääntöisesti olen tehnyt omat ohjelmat nyt viimeiset 30 vuotta sen jälkeen, kun 22-vuotiaana ollessani mun valmentaja lopetti hommat. Eikä nämäkään ole koskaan kiveen hakattuja yksittäisiä harjoituksia myöden pitkälle eteenpäin. Ensin mietitään tavoitteet, sitten testataan ja arvioidaan heikkoudet ja vahvuudet, kolmantena arvioin resurssoinnin ja sen jälkeen teen ylimalkaisen vuosisuunnitelman. Vuosisuunnitelmaa jengataan uuteen asentoon, jos tulee pakottavia muutostarpeista (sairaudet tms.). Tämä suunnitelma sisältää 2-8 viikkoa kestäviä jaksoja, joissa on jokin painopiste. Varsinainen viikkotekeminen tulee suunniteltua vasta edellisen viikon lopulla eri tavoin hankitun palautteen mukaan.
Sent from my iPad using Tapatalk
Jäsen
Täälläpä on hyvää keskustelua.
Olen aika paljon pohtinut juuri tuota FTP:tä. Sehän on tässä Cogganin mallissa joko homman perusta.
Mielestäni se on vähän simplifioitu eikä ainakaan ajettuna tuolla 20 minuutin testillä sovi kaikille. Kuten Friel sanoi (muuten huonossa raamatussaan) niin tuo FTP testi on vahvasti treenattava ominaisuus.
Esim itselläni FTP parani kuukaudessa kymmenkunta prossaa kun hinkkasin Wattbikeä. Enkä mitenkään usko että se kuvastaa kunnon kohenemista.
Cogganin Training with power meter alussa haarukoidaan pyöräilijän tyyppi riippuen miten suoriutuu 5 s, 1 min, 5 min ja 20 min testistä. Ja tasot voi olla hyvin erilaiset. Ja silti oletetaan että kaililla on sama suhde 20 min -> 10 tuntia. Ei voi pitää paikkaansa.
Hyvä esimerkki jonka laskin vasta jälkeenpäin kun opettelin tehomittarin käyttöä oli oma 180 kilsan pyöräily IM kisassa. Sen aikaisen FTP:ni mukaan käytin 370 TSS kun Pro tasolle suositellaan maksimi 280. Eli joku heittää ja paljon. Toiseen juttuun jota tässä sivuttiin eli FTP muuttumiseen palaan myöhemmin. Siitä keskusteltiin jo Golden Cheetah foorumilla-
Vakiovieras
Jo pelkästään kynnykset eri termeineen ovat kansainvälisesti melkoinen sekamelska, saati sitten kun yhtälöön lisätään erilaisilla toteutusmalleilla haettu FTP siihen suhteutettuine harjoitustasoineen. Jotain osviittaa tästä sekamelskasta antavat Liikunta&Tiede -lehden artikkeli vuodelta 2009 www.motivon.fi/index.php?s=file_download&id=82. Siinä lähteenä käytetty artikkelikin https://www.researchgate.net/publica...obic_Endurance tuonee vielä lisävalaistusta asiaan. Hieman ihmettelen tätä FTP-testauksen intoa. Onhan se tietysti helppo toteuttaa ja ase toimii samalla hyvänä harjoituksena. Mutta se on valtaosin suorituskykyä mittaava testi, antaen viitteitä fysiologisista vasteista. Kun Suomessa on kuitenkin erittäin helppoa saada nuo taustalla olevat fysiologiset vasteet mitattua, miksi ei silloin pureuduttaisi syvemmälle näihin harjoitteluun vaikuttaviin tekijöihin? Nimittäin enenevässä määrin on alkanut esiintymään dataa suomalaisesta kuntoilusta ja urheilusta, että pelkkiin suorituskykymittauksiin perustuvassa harjoittelun ohjaamisessa ja fysiologisten vasteiden testaamisen poisjättämisessä voidaan helposti mennä ojasta allikkoon. Nimittäin haasteellisissa kuormittumistilanteissa eivät fysiologiset ja suorituskykyvasteet eivät vaikutakaan kulkevan käsi kädessä, tai siis FTP ei olisikaan sama kuin AnK tai LT. Jossain tilanteissa FTP tuntuu olevan huomattavan korkeilla laktaateilla, ollen selvästi yli LT:n mutta vastaten pikemminkin RCP:tä.
Miten tässä määritetään max aerobinen tehontuotto? Miksi se olisi vaikea mitata? Tuntuu erittäin kummalliselta, että anaerobisella kynnyksellä mentäisiin 2 tuntia. Viitataanko tässä tuohon ketjussa aikaisemmin olleeseen TesKun kommenttiin? Pitää muistaa, että pitkäkestoisissa kilpailusuorituksissa syketasossa tapahtuu nousua ylöspäin, vaikka tehotaso pysyy ennallaan. Tällöin syketaso saattaa olla 2 tuntia anaerobisen kynnyksen syketasolla, mutta suorituksen tehotaso on todennäköisesti alle anaerobisen kynnyksen tehotason. Jos kaivetaan rappu- tai parhaimmassa tapauksessa ramppitestistä BxB -data ventilaatiosta, hapenotosta ja hiilidioksidin tuotosta ja plotataan nämä toisiaan tai aikaa tai tehoa vastaan, kyllä siellä useimmiten havaitaan ihan selkeät muutoskohdat. Beawer et al 1986: http://jap.physiology.org/content/60....full.pdf+html. Tässä kannattaa huomioida, että julkaisussa käytetty termi AT on suomalaisessa termistössä aerobinen kynnys ja RC taasen anaerobinen kynnys.
Palstajyrä
Sen testin oppii tekemään. En näe siinä mitään ongelmaa että ensimmäisellä testikerralla tulee vähän kevyempi lukema, kunhan se sitten on konsistentti.
TSS ja suhteelliset tehot voi tosiaan olla henkilökohtaisia (sen lisäksi niissä saa valtavia eroja jos ftp on laskukaavassa vähän killissä), mutta niinhän treenaaminen aina on. FTP on mittaus ja se mitä sillä tuloksella tehdään on sovellettavissa. Hölmöimpiä juttuja treenatessa on tehdä jotain (toistuvasti) jonka huomaa olevan itselle toimimatonta.
Moottoriturpa
Juu... Syksyllä tuli ajettua kohtuullisen pitkiä ja loppuun kohti kiristyviä lenkkejä. Keskisyke oli tuon lopun ansiosta aina aika korkealla. HrTSS/wk oli usein n.1000. Ajattelin, ettei sykepohjainen tss vastaa lähellekään oikeaa, mutta ei se nyt aivan kamalasti tainnutkaan erota wateista.
Kun oma ftp on kuitenkin aika matala, (270/72kg) niin tuo trainerroadin sweetspot tuntuu aika löysältä, vaikka yksittäiset vedot siis ovatkin kohdillaan tehojen puolesta. Hyvää ohjattua treeniä kyllä noin muuten aloittalijalle, esimerkiksi kadenssiharjoittelut tulevat kyllä tarpeeseen.
Aktiivijäsen
Harjoittelun tehovaatimusten asemointi harjoittelun jäsentämiseksi ja fysiologiset vasteet ovat kaksi eri ilmiötä, joiden yhdistäminen tarkoituksenmukaisesti on vaikeaa. Tehomittari, jossa tehoalueet asemoidaan johonkin tasoon (esim. FTP, ihan yhtä hyvin voisi olla suorassa testissä saatu teho anaerobisella kynnyksellä tai VO2max ) on tapa ohjata harjoittelua noninvasiivisesti. Fysiologisten vasteiden rekisteröinti, muuten kuin sykkeen kohdalla (joka taas ei suoraan ole riippuvaista työstä), on itse suorituksen aikana säännöllisesti vähän hankalaa. Esim. pirullista olisi yrittää vetää maantiellä intervallia samalla kun minuutin välein otetaan sormenpäästä verta laktaattipitoisuuden määrittelyä varten ja samalla pitäisi sitten analysoida se ja säätää tehoa tulosten mukaan. Aika tavalla siinä on se syy.
Toinen erotteleva asia on, että fysiologiset markkerit toimivat paremmin harjoitusvaikutusten (joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä) analysointiin kuin itse suorituksen analysointiin. Varsinaisesti paras mittari suoritukselle on suoritus itse.
Maratonvauhti huipuilla on aika tasan vauhti anaerobisella kynnyksellä (tai vastaavat käsitteet, jotka viittaavat suoritukseen osapuilleen noilla tehoilla), eli kaksi tuntia ei ole mahdottomuus. Ongelmat tulevat kun ylität anaerobisen kynnyksen. Lähteitä:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/1....1984.11701745
http://europepmc.org/abstract/med/3884961
http://jap.physiology.org/content/52/4/869.short (huomaa tekijöiden joukossa myöhemmin kyseenalaista mainetta niittänyt lääkäri!)
http://jap.physiology.org/content/70/2/683.short
jne. nämä mulla oli valmiina tuossa, ja google scholarilla tai SPORTDiscus tietokannasta lisää lähteitä
Olet ihan oikeassa siinä, että syketaso nousee suorituksen aikana helposti anaerobiselle kynnykselle ilman, että olisi kyse työstä varsinaisesti ko. tasosta. Sykehän tältä osin määritellään tiettyä testiprotokollaa käyttäen ja sovitulla tavalla määritellään sitten eri syketasot. Nämä ovat siis puhtaasti sopimuksen varaisia asioita ilman, että ne liittyisivät varsinaisesti esim. nyt anaerobiseen kynnykseen. Mutta tässäkään ei rajana ole kaksi tuntia. Itse olen 2011 Vätternrundanin ajanut pääasiassa itsekseen hieman alle 10 tuntiin. Kelihän oli hieno ja aurinkoinen ja sykkeeni oli 4 tuntia ja 15 minuuttia "anaerobisella kynnyksellä". Tehot puolestaan pääosin 75% siitä.
Suurtietäjä
On kyllä hienon teoreettista tämä keskustelu, en tajua siitä puoliakaan, mutta ei se mitään.
Mutta minua kiinnostaisi tietää että kuinka iso osa aktiivisesti treenaavista ymmärtää harjoittelun teoriat ja taustat tällä tasolla? Ja kuinka iso osa porukasta painaa vaan pers'tuntumalla menemään.
Tällaisesta ketjusta jossa kourallinen aktiiveja keskustelee, niin ei pysty kyllä sitä kokonaisuutta arvailemaan, mutta mitä te itse arvelette?
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Moottoriturpa
Tämä on juurikin se, minkä haluaisin itse oppia. Valmentajan ottaminenhan olisi se helpoin ratkaisu.
Jäsen
En kyllä kaikkea tajua mutta yritys viisastua on kova.
Ja treenit sekä kisat menevät teorioiden, fiiliksen, maalaisjärjen ja kokemuksen yhdistelmällä. Pelkkä fiilis tai mittarit ei ainakaan mulla pelaa.
Yksi vaihtoehto jolla saisit ehkä kehitystä on että nostat vaan sen FTP lukeman 20W korkeammalle ja teet sillä nuo treenit. Hetken päästä huomaat että se on oikeastikin noussut sen 20W. Jos tuntuu liian rankalta niin säädä vahän alaspäin. Omaan tuntumaankin kannattaa luottaa: jos treeni tuntuu löysältä, se on löysä
Jäsen
Tuo max aerobinen tehontuotto tuossa yhteydessä on jostain WKO4 artikkelista jossa selitettiin sitä kuinka Coggan on FTP:n suunnitellut toimivan. Itse ymmärtäisin niin että siinä tarkoitetaan paljonko tehoa saadaan lihaksessa aikaan hapen avulla. Tuotahan voi haarukoida vaikka laktaattitestillä tai hengityskaasumittauksella mutta suora mittaus voi olla hankala. Varmaan tuon arviointiin on kyllä kehitetty metodeja, mutta kuitenkaan mun ymmärys siitä selityksetä oli että kyseessä ei ole sama kun aerobinen kynnys tai anaerobinen kynnys.
Juu viittasin aiempaan kommenttiin siinä 2 tuntia jutussa.
Olen suunnilleen samaa mieltä noista FTP:n heikkouksista. Eri FTP:n mittaustavat antaa erilaisia virheitä arvioon etenkin suhteessa fysiologisiin vasteisiin. Siis vaikka 20min vetoon perustuvassa testissä jotkut pystyy vetämään selvästi enemmän anaerobisesti kun toiset. Tai sama urheilija eri vaiheessa kautta. Vaikka siinä olisi se 5min tyhjennys ensin tai vaikka testataan tunti kerralla niin silti tuolla on merkitystä. Siis toisin sanoen tunnin testi on hyvä tapa mitata tunnon teho, mutta johtopäätökset fysiologisista vasteista on eri asia. Suuntaa saa kuitenkin.
Toisaalta noissa suoran fysiologisen vasteen mittauksissakin, siis etenkin testiprotokollissa, on omat heikkoutensa. Se on kuitenkin selvä että mitataan eri asiaa.
Tuo että minkäläinen testaus on kellekkin sopivan helppo on varmaan aika henkilökohtainen juttu. FTP ei ole ainoa tapa tehdä suorituskykypohjaista arviointia. On myös sitäkin helpompia ja myös vaikeampia tapoja. Kai se paras tapa on se millä saa itselle riittävän tarkan tuloksen ohjaamaan harjoittelussa sitä mitä sillä haluaa ohjata. Siis perusharrastajalle voi olla paras tehdä perus FTP-testi kun protokolla löytyy joka paikasta valmiina eikä tarvi mennä mihinkään tai maksaa mitään. Voi olla että tarkemmat tulokset ei ohjaisi harjottelua yhtään paremmin etenkin jos harjottelua rajottaa muukin elämä. Toisessa ääripäässä on sitten joku jolle urheilu ja tulokset on elämän pääasia niin kannattaa varmaan panostaa mittausten tarkkuuteen ja kattavuuteen eri tavalla.
Itse en omalla kohdalla käytä Coggan-mallin FTP:tä enkä laktaatti tai hengityskaasumittauksia. Ymmärrän kuitenkin hyvin tilanteita joihin nuo soveltuu paremmin kun itselle. Toisaalta monelle Coggan-FTP:n tilalle voisi toimia paremmin vaikka Xertin TP-arvio kun sen saa ilman erillistä testiä. Golden cheetahissa on kai joku vastaava myös, mutten ole itse kokeillut. WKO4:n malli perustuu siihen että pitää tehdä eri mittasia maksimituorituksia ja mun mielestä se ei sovellu esim niille jotka ajaa joskus pitkiä vetoja muttei ikinä pitkiä täysillä.
Aktiivijäsen
Tarkoitatko maksimaalista hapenottoa? W @ VO2max?
Arviointiin on metodeja, mutta ovat yleensä kai aika karkeita. Kun lopetin kilpaa juoksemisen ja aloitin aktiivikuntoilijan uran, niin meni pitkään,että suorassa testissä arvioitu VO2max oli 4,4 litraa minuutissa ja mitattu 5,3-5,5 litraa, kun aikaisemmin arvioituja mitattu olivat kohtalaisen lähellä toisiaan. Testimetodi ja laji vaihtuivat matkan varrella juoksumatto -> polkupyöräergo. Kun kroppa sopeutui uuteen lajiin ja tekniikkakin muuttui taloudellisemmaksi niin vähemmän kuluu happea wattien tuottamiseen ja näin arvioitu/ennustettu arvo ei enää ole kaukana toisistaan.
Mutta toisiko arvioituun VO2max tehoon sidotut harjoitusalueet sitten edellä kerrotun perusteella lisäarvoa FTP-arvoon?
Sent from my iPad using Tapatalk
Aktiivijäsen
Golden Cheetah perustuu pitkälti myös tuohon samaan Critical Power -mallintamiseen, mihin tuossa edellä viittaat. Sen laskemiseen riittää maksimisuoritus muutamista eri mittaisista vedoista. Tuotoksena on estimaatit sille, mikä on yksilön kyky tuottaa maksimissaan watteja eri pituisissa intervalleissa. Sitten näiden analyysiohjelmien lisäarvohan on siinä, että voi verrata todellista suoriutumistaan verrattuna ennusteeseen. Perusteet löytyy tästä artikkelista: http://www.sciencedirect.com/science...03687095000092.
CP-käsitteeseen nojaa W'bal, jonka takaa löytyy myös suomalaista alan osaamista. Hyvä johdatus-blogi: http://markliversedge.blogspot.fi/20...imisation.html
Jäsen
En tarkoita. Happea kuluu muuhunkin kun lihaksessa tuotettavaan energiaan, mm laktaatin jälkiprosessiontiin maksassa.
Voi olla että ymmärsin sen Coggan-selityksen väärinkin, ehkä pitäis ettiä se ja kattoa tarkemmin mikä se alempi viiva oli.
Siinä kuitenkin selitettiin että on olemassa 2 kynnystä, ylempi ja alempi, jotka on lähellä samaa asiaa joka on anaerobien kynnys. Ylempi niistä oli MLSS. FTP:n ajatus Cogganilla oli tehdä helposti testattava mittari joka antaa yhden arvon "jotain siltä väliltä" että asiasta olis helpompi vetää nyrkkisääntöjä. Mun mielestä se onnistu kyllä siinä hyvin.
VO2max teho on kovempi kun teho anakynnyksellä, joten se se ei ollut.
Tuommonen arvo on kuitenkin olemassa joka kuvaa lihaksen maksimikykyä tehdä energiaa hapen avulla, ja on siis eri kun VO2max. Voihan olla että Cogganin kuvassa oli vaikka aerobinen kynnys ja minä vaan ymmärsin väärin.
Minä en itse toisi mihinkään mitään. Tässä vaan kertailen mitä ole noista lukenut ja alunperin koitin heijastella tuota eroa FTP:n ja TSS/ATL/CTL juttujen välillä.
Aktiivijäsen
En varmaan ymmärrä, mitä yrität tässä ajaa takaa. Eikö W @ VO2max kuvaa maksimikykyä tehdä työtä hapen avulla, vaikka happea kuluukin tietenkin kaikkeen muuhunkin kun työskentelevien lihasten hapettamiseen (aivojen hapetus ja muiden lihasten toiminta jne)? Ensin viittasit tehontuottoon (W) ja nyt energian tuottoon lihaksessa. Menen sekaisin.
Jäsen
En nyt tiedä mihin viittasin mutta tuon toisen sisältö on saman tyylistä kun Xert.
WKO4 siis sovittaa tietyn ajan maksimiwatteja jollekkin funktiolle. Jos etenkin aikajanan päissä olevan näytteet ei ole maksimeja niin arvio toimii huonosti. Siis jos vaikka on yksi 3h lenkki ja se on menty hissuksiin niin WKO4 näyttää vetävän sen johtopäätöksen ettet vaan jaksa.
Xert ei moiseen reagoi ollenkaan kun arvioi parametrejään pelkästään niitten suoritusten perusteella jotka on sen mielestä maksimisuorituksia. Edes maksimi 3h lenkki ei ole siinä mallissa ikinä maksimi, eikä siis vaikuta arvioon.
Jäsen
Tuota W' bal voi hyödyntää FTP validointiin.
Jos se menee negatiiviseksi niin joko lähtöarvo on liian matala tai FTP on väärin. Ja kun vedot vedetään ihan loppuun niin pitäisi mennä hyvin lähelle nollaa.
Aktiivijäsen
En nyt oikein näe näiden eroja käytännössä. WKO4 osalta viittaat todennäköisesti tähän ilevels-hässäkkään, joka on huolimatta TP:n mainoshöpinästä on Monodin ja kumppaneiden Critical power metodi (http://home.trainingpeaks.com/blog/a...levels-in-wko4). Enkä näe tässä Xertissäkään mitään erityistä poikkeamaa CP metodiin, jos tarkoitat sillä tätä: https://www.xertonline.com/calculator). CP:n laskentaa voi kokeilla täällä pari täyttä eforttia riittää (oletuksena tuossa 4 ja 20 minuuttia; kaikki siltä väliltä ovat hyviä): http://www.cyclingpowerlab.com/monodcriticalpower.aspx
No sitten tämä maksimisuoritus vs. chillailu fillarilla. Tuot nyt esille esimerkkinä kolmen tunnin yksittäisen lenkin ja ohjelman kykyä sen perusteella laskea luotettavasti suorituskykyä. En usko, että tämä Xert pystyisi siihen myöskään. Vaikka kuinkan iskisit tuon yksittäisen lenkin perusteella eri aikoja, jotka katsoisit kuvaavan parhaiten maksimia. Jos taas epäilet oikeasti sitä, että Xert, jossa käyttäjä määrittää haluamansa maksimisuoritukset, antaa luotettavamman kuvaajan suoritustehosta yli ajan, niin testaa oletuksesi. Laita WKO4:n ja Golden Cheetahiin samat harjoitustiedot, joita käytät Xertissä, ja vertaa lopputulemia.
Koska WKO4 ilevelsien laskenta on hieman vieras enkä ko. ohjelmaa käytä, niin en pysty varmaksi sanomaan miten se ottaa huomioon nämä puolitehoiset, jotka ovat ääripäissä. Noin periaatteessa Golden Cheetah (ja WKO4/ Ilevels, jos olen tulkinnut oikein) ei ota huomioon varsinkaan pidemmillä aikayksiköillä (+60 minuutti) suoritustehoja, jotka ovat alemmat kuin laskennan tuloksena saadut arvot. Jos ajat kovempaa kuin laskennallinen arvo on, niin silloin arvoa korjataan. Toinen asia, joka kannattaa muistaa, on se, että ajamalla maksimisuorituksen esim. 20 minuutin ajan, saat myös tuloksen jokaiseen aikapisteeseen ennen tätä 20 minuuttia. Tämä arvo (esim. 18 minuutin maksimi) ei koskaan voi olla pienempi kuin 20 minuuttia. Tämä antaa ohjelmalle mahdollisuuden valkoida "parhaat päältä" laskentaan. Eli kun ohjelma löytää kaksi arvoa, jotka ovat poikkeuksellisen hyvät, "parhaat", se pystyy laskemaan CP:n laskentakaavalla oletetun koko CP tehojatkumon yli eri ajanjaksojen. Tätä funktiota sitten korjataan sen mukaan, miten dataa tulee. Eli ohjelmallisesti ainakin Golden Cheetah vain automatisoi sen, mitä käsin joutuisi tekemään Xertissä. On kuitenkin huomattava, etten ole Xertin käyttäjä, enkä tiedä juurikaan sen ominaisuuksista.
Sitten enempi filosofiaa. Jos ei ole ajanut jotain, niin, onko sitä olemassa? Jos ei ole ajanut maksimisuoritusta, esim. 20 minuutin intervallia, vaikka kahteen kuukauteen, onko sitä maksimiarvoa olemassa - tai lievemmin ilmaistuna vain tiedossa. Hypoteettinen suoritus on kuitenkin periaatteessa aina vain mielikuvitussuoritus. Siksi on mielestäni ihan oikein, että nämä ohjelmat myös reagoivat siihen, mitä oikeasti teet ja saat aikaan. 2010 maaliskuussa ajoin perus FTP-testin siten, että 20 minuutin keskiwatit olivat 327. Koskaan sen jälkeen en ole samaan pystynyt - lähellä oli vuosi myöhemmin ja samaisen vuoden syksyllä, eli 2010, ylimenokauden jälkeen suoran testin tulos anaerobisella kynnyksellä 325. Mutta jos en ole näitä tuloksia sen jälkeen ajanut, niin ei voi olettaa, että pystyisin siihen. TOP10 tehot 1-60 minuuttia on mulla aika karusti 2010 suorituksilla miinoitettuja. Itse asiassa vain 1 ja 3 minuutin maksimeissa on muutamia suorituksia muilta vuosilta. Jos olisin pystynyt parempaan myöhemmin, niin miksen tehnyt niin?
Maksimisuorituksillakin on siis parasta ennen päivänsä.
Jäsen
En tiedä mitä W@VO2max kuvaa, vaikka se onkin mitattavissa.
Kun hapenotto on maksimissa on intensiteetti niin kova että energiantuotto ei ole pelkästään aerobista vaan siinä on selkeä siivu anaerobista päällä.
Lihaksessa tuotetaan energiaa hapen avulla ja ilman sitä. Tämä summa on sitten se W.
Eli voi olla niin että W@VO2max työskentelevän lihaksen energiantuotto hapen avulla on maksimissa mutta kokonaisteho on se hapen avulla tuotettu energia plus sitten anaerobisesti tuotettu energia siihen päälle.
Tuota tehoahan ei voi kovin kauaa pitää yllä vaikka happea sinänsä hengistysilmassa riittää eikä energiavarastotkaan ehdi siinä tyhentyä. Eli siis energiaa ei tuoteta pelkästään hapen avulla.
Voi myös olla että W@VO2max työskentelevän lihaksen energiantutto hapen avulla ei ole maksimissa. Tai siis minä en tiedä onko vai ei. Ehkä happea jo priorisoidaan enemmän aivoihin tms. Varmaan joku muu tietää. Hapenotto siinä on kuitenkin maksimissa ja watit mitataan.
1000 TSS/wk? No onhan se kyllä aika halvatun paljon, siis sinun tapauksessa 10 tuntia ka. 270 watilla tai 30 tuntia ka. 130 watilla? Ton verran proot treenaa kun ne valmistautuu ympäriajoon....
No jos on tottunut tuomoista vetämään, niin ei ihme ettei 400 TSS/wk tunnu missään?
Jäsen
Edellisellä sivulla linkitetty juttu sanoo IM ohjeeksi 850 - 1700 TSS viikossa
Palstajyrä
Minäkin tuossa vähän ihmettelin, kun oma viime kevään saldo kuudelta peräkkäiseltä päivältä Mallorcalta oli noin 1550TSS (noin 30h satulassa). Otin tarkoituksella rauhallisesti ennen reissua ja runttasin mäkeä ylös koko viikon niin paljon kuin jalka antoi myöten. Ajoin viikolla muutaman erittäin hyvän mäkivedon omaan tasoon nähden, ensimmäisenä päivänä tuoreena jopa hieman odotusarvon yli. Vaikka olisi jättänyt kaksi välipäivää ja ajanut vain neljänä, setti olisi silti ollut toistuvaksi tehoviikoksi melko hapokas. Toki myös kehittävä, mutta melko hapokas.
Jos Trainerroadissa ajaa ohjelmaa jonka pitäisi olla kuvauksen mukaan raskas ainakin määrätyillä viikoilla, mutta tuntemuksen mukaan homma pysyy kevyenä, en luottaisi FTP-testin tulokseen vaan ruuvaisin tehotasoja ylemmäs. Ensin yksittäistä harjoitusta prosenttiperusteisesti ja sitten FTP-arvoa, kun se "mehevä" taso löytyy. Eikä FTP-testin tulokseen pidä suhtautua mustasukkaisesti - kuten edellä on jo ansioituneesti keskusteltu, teoriatausta on valtavan laaja ja FTP-arvo vain yksi työkalu muiden joukossa. Jos työkalu ei tuota haluttua tulosta, sitä pitää muokata.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Jäsen
Varmaan molempiin suuntiin väärinymmärrystä tässä.
Siitä edellisestä linkistä golden cheetahiin viitaten katsoin sitä missä oli W' ja CP ja jotain suorituksenaikasia käppyröitä.
Se näytti samantyyliseltä kun xert.
Xertin power profile sivu ei kuvaa sitä metodia mitä siinä käytetään. En tiedä miksi sellanen sivu siellä ees on.
Xert nimenomaan pystyy antamaan ihan hyvän TP arvion yhdestä suorituksesta jos siinä on maksimitehosprintti ja sitten intervallia niin että voimat loppuu täysin.
WKO4 2 viikon trial oli mulla ja siinä nimenomaan tarvitaan monta suoritusta, joista se katsoo maksimitehokäyrän (onko tämä se CP?). Sitten se yrittää sovittaa tehokäyrää jollekin omalle funktiolle.
Jos jollain kohtaa on huonoja datapisteitä niin se vinouttaa koko funktiota. Etenkin huomasin tuon että mulla oli 3h+ lenkkejä ja ne oli höntsää joka laski mFTP-arviota 20W. En ollut tehomittarilla ajanut kovaa yli 2.5h koskaan. Xertin arvio samalla datalla oli paljon parempi.
Sinänsä WKO4 malli voisi olla parempi arvioimaan CP:tä eri ajoille, etenkin pidemmille, mutta se vaatii niitä maksimipisteitä toimiakseen. Ajoin 2h WKO4:n mFTP-arviowateilla johon se arvioi vielä että jaksat tällä 1:04. Noita sattuu mutta ajon lataamisen jälkeenkään arvio ei muuttunut WKO:ssa oleellisesti kun ne pidemmät lenkit painaa kurvin häntää alas.
Xert taas on helppo alustaa mutta ei edes yritä kovin hyvin mallintaa paljon yli tunnin vetoja.
Mun mielestä "FTP" arviointiin xert kuitenkin kätevä. Siis kun FTP:llä tarkoitetaan sitä tehoa jonka mukaan sitten skaalaa harjoittelua ja palautumista.
Molemmissa xertissa ja WKO4:ssä on graafeja sille miten kunto on kehittynyt ajan saatossa, eikä niissä suoraan oleteta että historian paras kunto on tämän hetkinen kunto.
GC:tä voisin koittaa myös mutta sinne näyttää olevan liian hankala saada harjoituksia sisään.
Jäsen
Nimenomaan näin päin.
Jos nostaa FTP:tä niin TSS pysyy samana ja taaskaan sitä ei kerry lisää, joutuu vaan kovempiin hommiin
Oliko ongelma että TSS ei kerry vai että kunto ei nouse vai ettei tunnu että olis tehny tarpeeksi?
Moottoriturpa
hrTSS eroaa kyllä aika paljon oikeasta tss:stä, varsinkin keskeinkertaisella kunnolla. Vähän taisin tuostakin liiotella. Nyt kun katselin niin 700-900 välillä oli nuo syksyn viikot. Tuon jälkeen sitten peräkkäiset flunssat purivatkin napsakasti, eli ylihän siinä varmasti mentiin. Kesän lomareissulla näytti tulleen 1200hrTSS kohtuullisen rauhallisella matkailuvauhdilla. Tuntejahan tuossa tietenkin tuli paljon.
paaton muokkasi tätä : 04.01.2017 at 21.59
Moottoriturpa
Näin täytyy tehdä. FTP-testiäni en kyllä sinäänsä epäile. Sain mielestäni kyllä molemmilla kerroilla kropasta kaikki irti.
Käsittääkseni tämän sweetspot planin ei kyllä kuulukkaan olla tehoiltaan mitenkään kova, vaan enemmän peruskuntoa kehittävä. Ihmettelin ainoastaan tuota, ettei TSS pysty säätämään. Tämänhän voisi kaiketi hoitaa intervallien kestolla?
Moottoriturpa
Jälkimmäinen vaihtoehto näistä. Maanantain ja perjaintain lepopäivät tuntuvat täysin turhilta ja sitä näyttää myös sykevälisofta.Nimenomaan näin päin.
Jos nostaa FTP:tä niin TSS pysyy samana ja taaskaan sitä ei kerry lisää, joutuu vaan kovempiin hommiin
Oliko ongelma että TSS ei kerry vai että kunto ei nouse vai ettei tunnu että olis tehny tarpeeksi?
En nyt löytänyt tuota linkkiä, onko se hävinny vai oonko vaan käsi? Ihan mielenkiinnosta voisin lukaista, vaikkei tri-hiommat ole meikäläisen juttu?Edellisellä sivulla linkitetty juttu sanoo IM ohjeeksi 850 - 1700 TSS viikossa
Tässä kuitenkin varmaan puhutaan HrTSS jutuista, jolla oman kokemuksen mukaan on aika vähän tekemistä tehojen kanssa...?
Palstajyrä
Erään todella kovan tason suomalaisen kuskin kanssa juttelin joskus että TSS/viikko olisi ollut noin 700 vuosikeskiarvona. Kyseessä siis mies jolla FTP ei ainakaan montaa wattia alle 400W ollut silloin. Kyseinen mies olisi pyöräilyn osalta ollut aika kova tommosilla ultramatkoilla, kun silloin tästä keskustellessa tuli nähtyä dataa 3h@350W lenkistä ja luokkaa 8h@300W kun vähän pidempään kihnutti.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit