Vaikeaa kyllä allekirjoittaa hydrauliikan opiskelijana tuota liiketeoriaa. Voitelulla kuitenkin pyritään minimoimaan kitkaa ja sen lämmön syntyminen siten on aika pientä. On totta, että jatkuvasti tapahtuva joustoliike aiheuttaa lämpöä. Kyse kuitenkin on siitä, että kuinka paljon sitä lämpöä aiheutuu. En usko, että vaikka pneumaattinen sylinteri kokoonpuristaakin ilmaa niin siitä syntyvä lämpömäärä on näin pienissä sylintereissä vielä aika marginaalinen. Lisäksi kun otetaan huomioon, että sylinterimateriaali on metallia niin lämmönjohtokyky pois joustohaarukasta on erinomainen. Lisääntynyt liike myös lisää lämmönjohtumista kun lämpimämmät sisäosat luovuttavat lämpöä öljylle ja kylmille ulkopinnoille. Keulassa jäähdytyksessä oleva pinta-ala on niin suuri, että lämpö karkaa nopeasti lämpötilan eron ollessa suuri. Taka-iskarilla toivoa sen sijaan aktiivisella käytöllä on enemmän jos siihen kohdistuu merkittäviä voimia ja pinta-ala on pieni. Varmasti jousikäyttöiset taka-iskarit ovat kylmissä olosuhteissa varmempitoimisia.
Niinkuin jo CamoN tuotta ylhäällä fiksusti vastasi niin lämpötilan muutos vaikuttaa hydraulinesteen viskositeettikäyrään. Vaikutus kritikalisoituu yleensä noin -15C paikkeilla, jollei käytössä ole arktisen luokituksen öljyjä joilla pärjätään hyvin -35C asti. Exponentaalisesti kasvava viskositeetti voi aiheuttaa täydellisen öljyn jämähtämisen ja siten keulan rikkoutumisen. Toisena asiana pitäisi ottaa huomioon, että keuloissa käytettävät tiivisteet kuten nitriilikumista valmistettavat o-renkaat eivät ole suunniteltu erityisesti pakkasta varten. Myös näiden reaktiivisuus ja elastisuus heikkenee tuolla -15 C paikkeilla voimakkaasti.
Tietenkin jos tilalle vaihtaa sopivalla viskositeettikäyrällä varustettuja öljyjä niin eiköhän tuo keula pelaa kovillakin pakkasilla.







Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit