Lainaus Alkujaan tämän lähetti E-Cruiser Katso viesti
Ai nytkö niillä sun stanssauksilla ei enää olekaan mitään merkitystä, joita olet hehkuttanut pitkään? Sulla vaihtuu jutut koko ajan. Menee ihan huumorin puolelle.
Lisäksi olet yhä väärässä. Laki puhuu nimen omaan moottorista. Noista sun koeajoista sen verran, että kerroit ajaneesi 500W-piirakalla 20 000km. Se on perusteellinen koeajo
Lopuksi postisi on täysin ristiriitainen. Jos ottoteholla akusta ei ole mitään merkitystä, niin ainoa jäljelle jäävä raja on moottori. Se, mitä se kestää, mikä onkin lain näkemys.
Jos ottoteholla akusta ei ole väliä, kuten sanot, niin mikä sen tehon sitten rajoittaa muu kuin moottori?
Laki puhuu, moottorista mutta ei ota kantaan miten moottori ja sen teho määritellään. Ottoteho, nimellisteho, antoteho, vai todellinen tehonkesto. Asia on sen verran monimutkainen ja laki erittäin epämääräinen, että lopullinen ratkaisu tiukan paikan tulee todennäköisesti vasta korkeimmassa oikeudessa. Asia on pitkä ja monimutkainen, sekä sähkötekniikkaa ja sen termistöä tuntemattomalle vaikea. Koitan kuitenkin avata edes hiukan tätä problematiikkaa:

Tehoja on monenlaisia
  1. Nimellisteho
  2. Moottorin ottoteho
  3. Järjestelman ottoteho
  4. Antoteho
  5. Moottorin tehonkesto


Laissa voidaan mielestäni tarkoittaa kohtia 1,2 tai 4, itse tulkitsen sen tarkoittavan kohtaa 4. Tässä hiukan perusteluja tulkinnalleni, joka siis on pelkästään minun tulkinta. Jokainen tehkööt oman tulkintansa.


  1. Nimellisteholla, eli moottorin kylkeen stanssatulla lukemalla on siinä mielessä merkitystä, että jos viranomaisvalvonnassa ajoneuvoa tarkastellaan, niin yli 250W lukema kiinnitää valvovan viranomaisen huomion, Mutta ei ole mitään järkeä että tätä lukemaa käytettäisiin laillisuuden pohjana, koska laissa ei oteta kantaa moottorin tyyppihyväksyntään tai merkintäsäädöksiin.
  2. Moottorin ottoteho on se, mitä moottori ottaa tehoa. Ei ole loogista, että tätä käytettäisiin säädöksen pohjana, koska ei autojenkaan tehoja muutoskatsastuksissa arvioida sen perusteella paljonko ne kuluttaa polttoainetta. Tehon tarkkaan mittaamiseen tarvittaisiin vähintään 6-kanavainen riittävän suurella näytteenottonopeudella ja bittimäärällä toimiva oskilloskooppi. Ei löydy ihan joka kylästä.
  3. Järjestelman ottoteho on se mitä moottori+kontrolleri ottaa tehoa akusta. Tämän mittaaminen on suhteellisen helppoa. Tarvitaan vain 2-kanavainen oskilloskooppi, jossa on riittävä näytteenottonopeus. Kahdella yleismittarillakin saa jo sinnepäin lukemia. Koska laissa ei oteta teknisiin ratkaisuihin kantaa, niin en näe perusteita miksi tätä käytettäisiin. Epäsuorasti tästä voidaan laskea myös moottorin ottoteho. Ero kohtaan 2 on lähinnä mittaustekninen
  4. Antoteho on se teho, mikä moottorista tulee ulos. Oman tulkintani mukaan laissa tarkotetaan tätä tehoa, koska näin toimitaan moottoriajoneuvopuolellakin. Dynolappujen toimittaminen konttorille on monelle rakentelijalle aika tuttua puuhaa
  5. Moottorin tehonkesto kertoo moottorin laadukkuudesta. Laadukas moottori kestää kuormittaa täyteen tehoonsa jatkuvasti myös helteellä pitkissä nousuissa. Suomen olosuhteissa tällaista laadukasta moottoria voi ajaa huomattavilla ylitehoilla, koska yleensä on kylmää ja pitkiä nousuja ei juurikaan ole. Ei ole mitään järkeä että lainsäädännössä tarkoitettaisiin täta tehoa, koska ei moottoriajoneuvoissakaan katsota sitä paljoko moottorista voi teorissa lastuttaa ulos.


Ilmeisesti perustat väitteesi että olen ajnut 500W piirakalla tuohon kohdan 5 väitteeseen, jossa ei ole mielestäni mitään järkeä, mutta omalta osaltani lopetan tämän tähän, tästä on turha vääntää. Saat olla sitä mieltä, että olen ajanut 500W tai yli 1 kW moottorilla tai mitä tahansa. Sopivasti yhdistelmällä kohtia 3 ja 5 saat moottorista yli kilowatin piirakan.


Syitä miksi tämä kysymys on mielenkiintoinen ja päädyin ajamaan kuitenkin alkuperäisellä 250W teholla oli

Mitä jos tapahtuu jotakin, vaikkapa kolari auton kanssa ja olen laittomalla pelillä liikenteessä? Kuka maksaa viulut?

Vaihtoehtoja on minä, minun vakuutusyhtiö, vastapuolen vakuutusyhtiö. Jos olen syyllinen ja ajoneuvoni on laiton, niin vastuuvakuutus ei välttämättä korvaa. Vaikka olisin syytönkin, niin vastapuoli voi yrittää vedota pelin laittomuuteen.

Koska en nähnyt lyhentyneen akunkeston takia isommassa tehossa käytännön hyötyä, niin oli paljon mukavampaa ajella laillisella pelillä (tai ainakin omasta mielastäni laillisella pelillä) ja olla luottavinen siihen, että vakuutkset on voimassa. Täällä foorumilla saa olla asiasta mitä tahansa ja vakuutusyhtiön kanssa ei tarvinnut otella

Jokainen punnitkoon rakennelmiensa laillisuuden, riskit ja hyödyt itse. Olen koittanut antaa vain päätöksenteon pohjaksi yhden mielipiteen, joka on sen verran pitkälle mietitty, että olisin itse ollut tiukan paikan tullen valmis hakemaan lain tulkintaan ennakkopäätöksen korkeimmasta oikeudesta.