Vakiovieras
En ole missään välissä sanonut ettei vika olisi autoilijan. Tottakai se on, autoilijan pitäisi nähdä mutta aina ei näe. Minkäs teet. Olen vain ja ainoastaan peräänkuuluttanut myös pyöräilijöiltä vähän järjenkäyttöä ja itsesuojeluvaistoa liikenteessä.Alkujaan tämän lähetti kolistelija
Polje poika, polje vaan.
Ketju ei lopu milloinkaan.
Aktiivijäsen
Kyllä minä aina suosittelen kokemuksia joista mahdollisesti saattaa tulla laajennusta omaan maailmankuvaan, joskus ihan yllättävän itsestäänselvänä pitämästään jutusta voi löytää uusia näkökulmia ja mikäs sen parempaa kun entisestään parantunut ymmärrys siitä miten eritavoin asiat ovatkaan erilaisesta näkövinkkelistä tarkasteltuna.
Vaikka kuinka skeptinen on, niin mieli kannattaa kuitenkin pitää aina avoimena.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Palstajyrä
Tämä on varsin totta. Teen hommaa jossa saan usein istua kollegan kyydissä ja silloin olen suurimmat Ahaa elämykset kokenut. Se virhe jonka näkee ulkopuolisen silmin tai sitten ammattimaista toimintaa joka pistää miettimään. Molemmista oppii jos osaa olla itsekriittinen.
Aktiivijäsen
Kun on kaikki oikeassa niin referoin...
Kun risteysalue on tyhjä sinne voi mennä. Näyttää suuntamerkkiä. Katsoo katveet. Poistuu risteysalueelta.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/polkupyorailysta_pitaisi_muodostua_suomalainen_urh eilulaji_102121.html#media=102119
Yöhöpisijä
Liikenteen seassa fillaristin kannattaa emuloida hiirtä kissanäyttelyssä mikäli haluaa pysyä ehjänä tai edes hengissä.
Shimaani muokkasi tätä : 06.09.2013 at 20.17 Syy: Mulla on välillä selässä 24tn kuormaa ja silloin sitä näkee ihan käsittämättömiä suorituksia
Vakiovieras
Jep jep... isäukko sen jo aikoinaan minulle opetti, jotta liikenteessä (laitteella kuin laitteella) ei tarvitse huolehtia kuin kahdesta asiasta 1) elä törmää kehenkään 2) elä jää kenenkään alle... siinä se =)
- Elämä on joukkuelaji -
Nöösi
Ootko miettinyt miltä kuskin penkiltä näkymä on vaikkapa 160cm pitkällä henkilöllä? Taitaapi tarvita tikkaat ennenkuin pääsee kurottumaan samaan kulmaan/kohtaan kuin sinä..
Olisi kaikille tielläliikkujille silmiä avaava kokemus nähdä maailma toisten näkökulmasta, myös raskaan ja kevyemmän kaluston kuskit pyöräilijöiksi vaikkapa päiväksi ihmettelemään maailman menoa.
Jäsen
Aivan loistava ohjenuora elämään ukko-Fideltä! Varmistu omista toimistasi ja katso väistöreitti valmiiksi, kun joku tyrii joskus kuitenkin.
Vakiovieras
Pyörälenkillä ylittämässä risteävää tietä pyörätienjatketta pitkin. Pakettiauto pysähtyneenä siten, että auton perä on suojatiemaalausten päällä. Takana oleva henkilöauto on samalla lailla auton etuosa suojatiemaalausten päällä. Tilaa pyörälleni oli siis vähän mutta riittävästi. Juuri kun olen siinä näiden autojen välissä, niin pakettiauto lähtee liikkumaan ja suunta on tietenkin taaksepäin. Kohdassa kun on loiva ylämäki ja kuski ei taida olla se maailman paras autoilija mitä tulee mäkilähtöihin. Onneksi ei kuitenkaan osunut minuun. Ei tosin kyllä huomannut minua ollenkaan eli ensikerralla sama juttu ylämäessä.
Rullaluistelija ja pitkät sauvat ovat huono yhdistelmä, jos ei ole tekniikka hallussa ja/tai ei halua ottaa muita kulkijoita huomioon. Yksi mies heilutteli niitä sauvojaan niin leveästi, että ei montaa senttiä jäänyt väliä minun jalan ja sauvan kärjen väliin kohdassa, jossa on noin kolme metriä leveä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja minä ajan väylän oikeassa reunassa ja rullaluistelija tulee vastaan nähden minut. Olisi pitänyt kääntyä ja ajaa kaveri kiinni ja pitää pieni tekniikkakurssi sauvojen oikeasta käytöstä. Siihen toisten huomioon ottamiseen tuskin pystyy vaikuttamaan...
Kolmantena pitää vielä hieman ihmetellä pyörälenkillä olevia kahden tai useamman ajajan joukkoa. Miksi pitää ajaa vierekkäin pyörätiellä silloin kun on vastaantulijoita ja nämä on havaittu ajoissa? Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa toisen hieman lisätä nopeutta ja toisen hidastaa. Vai onko? Niin ja kyllä kaksi pyöräilijää mahtuu useimmiten ajamaan rinnakkain näissä kohtaamistilanteissa. Ongelmana on kuitenkin usein se, että pyörätiet ovat todella huonossa kunnossa ja joku voi haluta ajaa jonkun töyssyn, kuopan tai railon vierestä ja jos tämä tapahtuu juuri silloin,kun vastaan tulee kaksi pyöräilijää rinnakkain,niin silloin on ahdasta.
Jäsen
Minä ja "nämä kaverit" asetelma ei auta mitään. Moni autoilija laskee kaikki pyöräilijät, huolimatta spändekseistä, näihin arvaamattomiin sunnuntaiajelijoihin. Ja yllättyvät kuinka kovaa pyörällä voi ajaa ja ehtiä läheltä piti tilanteeseen, miten he voisivat tietää jos omaa kokemusta ei ole? Eivät he tiedä miten pyöräilijä toimii vaikka tämä mielessään kuinka ennakoi, laskee ja arvioit tilanteita, jos edes näkevät kun kohtuullisen pienenä pisteenä vrt. auto jotkut kovaa ajelee. Kun normaali henkilöauto mahtuu toisen henkilöauton a-pilarin katveeseen niin mitenkähän on pyörälijän laita?
On niin naurettavan helppoa vaatia autoilijoilta ja rekkakuskeilta mitä ihmeellisempiä jumppaliikkeitä ohjaamossa ja tekemään asioita oikein kun itse näkee suht vaivatta ja lähes esteettä kaiken ympärillään. Jos ei näe ajoneuvon kuskin naaman olevan itseen päin, ei pidä olettaa että hänkään näkee sinua ja silloin pitää hieman tulla vastaan eikä pitää oikeuksistaan kiinni keskisormi pystyssä. "En nähnyt", vaikka tietysti pyörälijän mielestä aina ja ehdottomasti joka tilanteessa, joka sekunti, kaikki suunnat pitäisi nähdä, pitää usein paikkansa ja sitä ei kannata unohtaa.
Vakiovieras
Näissä kannattaa muuten olla tarkkana, sillä jos kolahtaa, voi hyvin mennä pyöräilijän syyksi. Sivuuttaessa, ohittaessa ja whatevö pitää jättää "turvallinen" etäisyys siihen toiseen osapuoleen. Tuollaisessa tilanteessa varmaan hyvinkin helposti lain tulkinta tapahtuisi autoilijan eduksi. Välillä itsekin turhan ahtaaseen rakoon tuikkailen, mutta yleensä kierrän tuollaisen blokkarin etupuolelta, jos vähänkin on pieni rako tai epäilyttää taakse valuminen, vaikka sitten joutuisikin dramaattisen lenkin tekemään etupuolta kiertäessä. Mitä tossa PITÄISI tehdä, niin pysäyttää ennen auton kylkeä ja soittaa sumutorvea nyrkkiä puiden. Niin autoilija toimisi. Tosin herättäisi pahaa verta, kun autoilijaurpo vaan ajattelis perinteisen, "miksei se pyöräilijä mene, mahtuuhan tuosta".
Tuosta rinnakkain ajamisesta vielä, että mielestäni rinnakkain ajo on ihan ok, jos se keskimmäinenkin pysyy kuvitteellisen keskiviivan oikealla puolella. Siis kaikkine ulokkeineen, ei renkaasta katsoen. Ei perustu mihinkään muuhun toi käsitys kuin omaan mutuun.
Nöösi
+
Palstajyrä
Ei ole mitään väärää vaatia ammattikuljettajalta selvästi suurempaa omistautumista liikenneturvallisuuteen liittyen. Sähköasentajaltakin vaaditaan paljon suurempaa tietoa ja taitoa kuin mitä vaaditaan kännykän akun vaihtamiseen. Se ei tietenkään poista pyöräilijän velvollisuutta ottaa huomioon liikenteen mahdollisia vaaranpaikkoja.
Vakiovieras
Tässä tuo risteys missä pakettiauto liikkeellelähtiessään valui taaksepäin. Suojatiemaalaukset on maalattu ja ovat edelleen näkyvissä. Suojatien ja pyörätienjatkeen päälle ei kyllä saa pysähtyä eli en minä oikein ymmärrä miten pyöräilijästä saataisiin edes osasyyllinen mahdolliseen kolariin jossa siis liikkeellelähtevä auto osuu takaosalla pyöräilijään, joka ajaa pyörätienjatketta pitkin.
Pakettiauto kääntyi siis Pereentieltä oikealle Pirkkalan suuntaan, johon suuntaan olin siis minäkin menossa.
http://goo.gl/maps/1oJH3
Palstajyrä
Toisen tekemä virhe ei anna sinulle oikeutta toimia virheellisesti. Kuuluu ihan maalaisjärjen piiriin ymmärtää että mäkilähtöä tekevän auton taakse ei ole menemistä. Vielä vähemmän silloin kun on epävarmuutta siitä että tietääkö kuljettaja sinun liikkeistäsi.
Vakiovieras
Ei varmaan auta, mutta en Minä voi ottaa vastuuta niistä kypärättömistä herroista jotka eivät pysty syystä tai toisesta riittävään havainnointiin ajaessaan fillarilla.
Autoilijoilla auttaisi paljon jos he edes yrittäisivät, on pee puhetta että sieltä autosta ei näe.. on jälleen kyse halusta, huomioinnista ja ennakoinnista. Kävin Tanskassa tuossa pari viikkoa sitten ja sielä pystyi täysin luottavaisin mielin ajamaan klv:n laitaa. Pihateillä ja risteyksissä autot huomioivat myös pyötäilijät, eikä katse ollut vain muiden autojen havainnoinnissa. Suomalainen autoilukulttuuri ei sisällä "heikompien" liikkumismuotojen huomiointia vaan ne koetaan aina jotenkin autoilijan matkantekoa haittaavana/hidastavana tekijänä.
Autolla tulee vuodessa ajettua reilu 20k kilometriä ja pyöräilyharrastuksen alettua olen opetellut kääntämään sen oman pään sielä auton ratissa. Jälleen kyse halusta ja muiden liikkumismuotojen tunnustamisesta! Yhtä hyvin se olisi kääntynyt aikaisemminkin, mutta asennevamma ja tietämättömyys ei antaneet myöden.
www.kaupinkanuunat.net
Aktiivijäsen
Monellahan se on sitä, kun ei sitä autoa oikein edes ajeta, vaan matkustetaan kuskin paikalla, eikä sitten ajatella yhtään sitä liikenneympäristöä, ei ennakoida, varauduta, huomioida, alisuoritetaan helpoimman mukaan, että itsellä olisi mukavaa. Sellaisten osalta toki se on piitaamattomuutta, he näkisivät paljon enemmän kun edes vähän yrittäisivät.
Mutta on aivan yhtälailla potaskaa esittää asia siten, että mitään ongelmaa näkemisessä ei olisi, aivan takuulla on, mutta ne ongelmat on hyvin pitkästi mahdollista myös kiertää omaa toimintaa muuttamalla.
Vaan laitappa nyt ensimmäisessä kappaleessa kuvailemani ongelmainen autoilija tilanteeseen jossa pitäisi mukauttaa sitä omaa toimintaa, esimerkiksi muuttaa ajonopeuttaan, että voisi nähdä katveet, eihän ne tee sitä, hyvät kuljettajat toki tekevät niin, heitäkin on.
Olen ajanut jopa yli 80k kilometriä vuodessa kiivaimpina aikoina ja mun kokemus on se, että vaikka parhaasi teet ja yrität katsoa, niin kyllä sinne katveisiin osaa jäädä helposti toinen autokin, aivan varmasti silloin pyöräilijäkin, ongelmahan on kun nopeudet ovat sopivat niin pysyy katveessa jatkuvasti, mutta tässähän punnitaan sitten se kyky, osaako ymmärtää ne rajoitukset ja osaako muuttaa toimintaansa siten, että niistä katveista ei kuitenkaan sitten lopulta ole haittaa, esimerkiksi hidastamalla riittävästi kääntyessään, että mahdolliset muut kulkijat ilmestyvät esiin katveesta, vai posottaako vain sitä omaa ajoaan äkkiä pyrkien ehtimään ties mihinkä, ehkä seuraavaan kolariin.
Ei mun ole tarvinnut ajaa kenenkään päälle, eikä ole montaa kertaa tarvinnut jarruttaa edes äkkiä, joskus alkuaikoina kun vasta hankin ajokokemusta muutama kerta oli sellainen ettei vielä osannut ymmärtää aivan kaikkea, mutta niinpä niistä oppii ja mitään vahinkoa ei satu kun ymmärtää omat rajoitteensa ja toimii sillä nopeudella jolla yllättävissäkin tilanteissa kerkeää stoppaamaan ennen kuin mitään hässäkkää pääsee syntymään.
Eräs asia mikä nykyään puuttuu ihmisiltä on vastuullisuus, nimenomaan vastuullisuus itsestään ja omasta toiminnastaan, aina sysätään jonkun muun harteille, mielellään yhteiskunnan, mutta aika paljon tehokkaampaa on ihan itse kantaa vastuu itsestään ja toimia sen mukaan ettei joudu onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin, eli malttia ja ennakointia, harkintaa, sitä pitäisi jokaisen ottaa vaan enemmän, se on varma että aina joku mokaa, kun toimii niin että toisen mokasta huolimatta vaaraa ei tule, niin pärjää ehjänä.
Missään nimessä ei pidä mennä olettamaan jotain toisesta ja laskea sen varaan, että toinen toimisi oletetusti, vaikka ehkä pitäisi voida, niin käytännössä ei se niin mene, johtuen ensimmäisen kappaleen seikoista.
Hirvittävän paljon ihan peruskoulusta lähtien pitäisi tarjota sellaista asennekasvatusta, jossa painotettaisiin harkintaa, logiikka ja järkeä, eli niitä tekijöitä joilla se maltti löydetään, näin liikenne, kuin myös monet muut elämän alueet olisivat ihmisille helpompia, myös yhteiskunnalle koituvat kustannukset supistuisivat merkittävästi.
Toiveajattelua varmaankin.
Hei tuo suojatie/pyörätien jatke ja auto päällä, joka valui, mitenkäs se pykälä, joka sanoo, että risteykseen saa mennä vain jos risteys on vapaa, olisiko sen tiimoilta tuossa pyöräilijän pitänyt odottaa, että se väylä vapautuisi, vaikkei sen edes olisi pitänyt olla tukossa? Joskushan toisen tekemä rike vaikuttaa siten, että toinen joutuukin toimimaan toisin tai tekee itsekkin rikkeen, vaikka ilman ensimmäisen rikettä toiminta ei olisikaan rike.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Palstajyrä
vähän eri paikoista, mutta netistä ainakin Lintu-projektista löytyi nuo ikädatat. Taisi olla nimeltään joku taajamien liikenneväkivalta. Sieltä löytyi myös kypärän käytöstä raakaa tilastotietoa, mutta kypärän käyttöä vastustavien ei kannata siihen syventyä. Tosin se ei ollut minusta aivan aukoton, vaikka kypärän käyttöä kannatankin. Nuo kaupunkidatat oli jostain kaupunki/liikennesuunnitelun r*nkkaukseen tarkoitetusta prosyyrista.
Polku se on paikallaan polkeva polkukin... Aurora
Aktiivijäsen
Eiköhän se maksumies olisi löytynyt sieltä pakusta jos olisi kolahtanut. Ei tietääkseni ole luvallista törmätä sillä perusteella että ei hallitse ajoneuvoa, liikkui sitten eteen- tai taaksepäin. Eri asia on tietysti kannattaako sinne väliin mennä.
Vakiovieras
Vaikka auto oliskin väärässä paikassa ei se vaikuta siihen, että "riittävät marginaalit" pitää aina jättää toisiin ajoneuvoihin. Mikä on sitten liian lähellä ja toisaalta normaalia ajoneuvon heilumista(se mäkilähtö esim.) onkin sitä lain tulkintaa ja vähintään epäselvää. Ylämäessä varmasti jonkinlainen taakse valuminen katsotaan ihan hyväksyttäväksi, mutta joku raja silläkin toki on. Lähinnä muistutin vaan, että "liian pieniin" väleihin ei kannata mennä. Mieluummin purkaa ärtymystään vaikka näin:
http://www.youtube.com/watch?v=a8iStWHmEq4
Jäsen
Kuule hei, niistä "jumppaliikkeistä" ja kurotteluista on tässä lähisivuilla puhuneet henkilöt, jotka tekevät niitä kuorma-auton ratissa ihan itse. Henkilöautoa on tullut kans ajettua kaupungissa ihan riittämiin. Ihan turha tulla lässyttämään jostain vaatimuksista, koska meillä on ihan omakohtaisesti tiedossa, mitä ajoneuvosta näkee ja mitä ei, ja mitä se ympäristön havainnointi vaatii.
Toistakymmentä vuotta takana ratissa ja virheitä olen tehnyt, mutta jokaisesta myös jotain oppinut. Ja yks oppimani asia on se, että ajoneuvoa todellakin ajaa sokkona, jos ei osaa katsoa oikein. Mutta jos katsoo, sieltä kyllä myös näkee. Koskee muuten fillariakin: valitettavan moni pyöräilijä ajaa tiedostamatta ympäristöään, eikä sitten esim. kääntyessään katso mihinkään muualle kuin vähän eturenkaansa eteen ja molemmat kädet pysyvät tangossa. Varmaan niilläkin olisi jotain selityksiä tarjota, jos kysyisi. Ainakin muiden pitäisi joustaa.
Jäsen
Ole hyvä ja lue lainaamasi jälkeinenkin teksti, varmaan luitkin. Yritin ilmeisen epäonnistuneesti sanoa, että suurin osa ei teidän tavoin kopissa jumppaa ja oma fillarointi ja muu kulkeminen on syytä suorittaa tämä mielessä pitäen. Samaa mieltä esim. puhelimia räpläävät koomailijat jopoineen tai jalan, napit korvissa ja äänet täysillä.
Klv:llä ja liikenteessä kohtaamiin vääryyksiin suhtautuminen suuttumuksella ja tilanteen hoitaminen haistatteluilla on helppoa, toisenlainen kohtaaminen kysyy pikkasen enemmän.
Jäsen
Lainaamisen jälkeisestä osasta olen kyllä samaa mieltä ja toimin niin. Läheltä piti -tilanteisiin joutuminen ja niistä raivoaminen on ennen kaikkea hyödytöntä ja syövyttää aivot, vaikka koskaan ei pahasti kolahtaisikaan. Omat läheltä piti -tilanteet fillarilla ovat käytännössä kokonaan loppuneet alettuani itse ajaa eri tavalla. Näen edelleen ne autoilijoiden perseilyt mitä ennenkin, mutta paljon aiemmin ja vältän niiden eskaloitumisen. Jostain syystä ei suututakaan liikenteessä aiemmalla tavalla.
Se mikä mua kuitenkin edelleen kyrsii on selittely huonosta näkyvyydestä, kun mä olen itse ollut siellä ratin ja penkin välissä ns. riittämiin ja todennut, että sieltä näkeminen on asenne- ja valintakysymys. Näen itse asiassa pyöräilijänä ja jalankulkijanakin, että ihan samanlaisilla autoilla ajavista yksi huomaa minut ja antaa tilaa, toinen ei huomaa ja ajaa eteen, kolmas huomaa, mutta pyyhkii silti väistämisvelvollisuudellaan katua. Kyse ei oikeasti ole siitä ajoneuvosta, pilareista, peileistä tai mistään muustakaan kuskin korvienvälin ulkopuolella.
Aktiivijäsen
Mulla ei ole jäänyt näkemättä, mutta silti väitän, että jos ei usko, että sieltä hytistä näkee huonommin kuin jos fillaristina kulkee, niin siinä jokin on pielessä, sitä voi jollain tasolla aina kompensoida omalla toiminnalla tuota näkemäesteitä, mutta ihan aina sieltä vaan näkee huonommin kuin ilman niitä esteitä ja se pitäisi ottaa siinä ajossaan huomioon, että ei kertakaikkiaan näe niin hyvin, eli pitää jättää niitä marginaaleja vähän reilummin, jotta välttää tilanteet ja luulen, että sitä olet harrastanutkin paljon.Lainaamisen jälkeisestä osasta olen kyllä samaa mieltä ja toimin niin. Läheltä piti -tilanteisiin joutuminen ja niistä raivoaminen on ennen kaikkea hyödytöntä ja syövyttää aivot, vaikka koskaan ei pahasti kolahtaisikaan. Omat läheltä piti -tilanteet fillarilla ovat käytännössä kokonaan loppuneet alettuani itse ajaa eri tavalla. Näen edelleen ne autoilijoiden perseilyt mitä ennenkin, mutta paljon aiemmin ja vältän niiden eskaloitumisen. Jostain syystä ei suututakaan liikenteessä aiemmalla tavalla.
Se mikä mua kuitenkin edelleen kyrsii on selittely huonosta näkyvyydestä, kun mä olen itse ollut siellä ratin ja penkin välissä ns. riittämiin ja todennut, että sieltä näkeminen on asenne- ja valintakysymys. Näen itse asiassa pyöräilijänä ja jalankulkijanakin, että ihan samanlaisilla autoilla ajavista yksi huomaa minut ja antaa tilaa, toinen ei huomaa ja ajaa eteen, kolmas huomaa, mutta pyyhkii silti väistämisvelvollisuudellaan katua. Kyse ei oikeasti ole siitä ajoneuvosta, pilareista, peileistä tai mistään muustakaan kuskin korvienvälin ulkopuolella.
Fillarin päällä kun itse kuljen, niin suurimman osan aikaa voin ajaa vaikka silmät kiinni, kun kaiken ympärillä olevan kuulee, ei autossa vaan kuule, jo yksin siitä tulee iso ero siihen mitä voi havaita ja vaikka kuinka hyvin yrittäisi kompensoida omalla toiminnalla ja asenteella sitä eroa, niin siltikin aina auton sisällä oleva havaitsee ympäristöstä vähemmän, jos muuta väittää, niin mun mielestä ei pysy totuudessa ja jos oikeasti itse luulee näkevänsä täysin erinomaisesti hytistä ulos, niin sitten luulee näkevänsä liian hyvin ja se jos mikä on vaarallista, ettei tunne niitä rajoitteita joita näkökentässä on.
Alle sekunnissa jotkut pyöräilijät liikkuvat monta pyöränmittaa, sijoittumalla sopivasti voivat kulkea katveesta katveeseen niin ettei paraskaan käärmemies hytissä voi havaita, vaikka kuinka etukäteen yrittää seurata missä kukainenkin on, sitten lisäksi on sellainenkin tekijä kuin paska mäihä, sanotaan, että heilut siellä hytissä ja yrität kuikuilla katveiden taa, onneton fillaristi muuttaa linjaa/nopeutta siten, että sattuukin pysymään piilossa juuri siksi kun ukko heiluu kabiinissa yrittäen parhaansa.
Sitten kun ne muut ei aina toimi järkevästi tai edes siten kuin olettaisi, etukäteen kun katsot että joku on menossa jollain tahdilla johonkin suuntaan, niin mokomat osaavatkin täysin ilman syytä muuttaa vauhtiaan jne.
Se on aivan hirvittävän vaarallista kuvitella olevansa niin hyvä, että näkisi kaiken. Siksi minä kuuntelen fillarilla ajaessa enemmän kuin katson, toimii paljon paremmin, mutta yrittäpä samaa kuorkin hytissä ;D
No kuuntelu yhdistettynä näköhavaintoihin tuo aika erinomaisen hyvän kuvan siitä mitä on ympärillä ja juuri tuo kuuntelu taitaa puuttua monilta jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä, toimivat puhtaasti näköhavaintojensa pohjalta.
Kyllä itsekkin kuvittelen havaitsevani kaiken etenkin fillarilla kun kuljen, enkä muista että olisi yllätyksiä tullut, mutta auton ratissa kyllä sen tiedostaa että kaikkea ei aina havaitse ja sen mukaan pitää jättää näkymättömyysvaraa, kaikenlaisia puskia yms. tungetaan ajoradan ja kelvin väliin, josta puskasta sitten putkahtelee fillareita esiin risteyksessä, yms. on hyvin mahdotonta nähdä ja jos kuvittelee näkevänsä ettei ketään tule, niin pian ajaa päälle, aina pitää olettaa että joku on jäänyt huomaamatta ja sen mukaisella varovaisuudella pitää tehdä käännökset, että voi helposti stopata siihen suojatien tai pyörätien jatkeen eteen. Itse kyllä käännyn siten, että jos joku on jäänyt huomaamatta, niin sen kerkeää vielä tuulilasistakin näkemään ja hyvin kiireettä stoppaamaan, renkaatkin siinä säästyy ja kun konevoima kuljettaa niin ei silloin voi kiire olla, matkahan taittuu ihan itsestään.
Eli kyllä minä suosisin sitä asennetta, jossa varaudutaan siihen että toiset tekee mokia ja myös siihen, ettei itsekkään ole mitenkään täydellinen, vaikkei niitä mokia tulisikaan, kertahan se on ensimmäinenkin.
Ihan riippumatta kulkuvälineestä, niin sitä vauhdin tuomaa hauskaa sopii hakea siellä missä ei ole muita liikkujia, tai jossa kaikki muut hakevat vauhdin hurmaa, kuten kilparata. Liikenteessä jokaisen pitäisi toimia siten, että jättää kaikkien virheille tilaa.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Vakiovieras
Tulipa taas eilen hiukan ärsyyntynyt olo aiheesta jalankulkijat. Ajoin ihan Kaarinan keskustassa ja väylältä pääsee monestakin kohtaa ajoradan yli toiselle puolelle. Keskustan bussipysäkkien jälkeen Katariinaan päin lähtiessä on kaikennäköisiä istutuksia ja taitaa siinä pari puutakin olla muistaakseni. Yleensä en aja sitä reittiä ikävien kanttarien takia, ja silloinkin kun ajan on nopeus niiden kanttarien takia suht vähäinen (10-20kmh). No itse tapaukseen: näen että ajoradan on ylittänyt pyöräilijä, joka on nyt siis tulossa minua vastaan. No sitten ajan vähän matkaa ja juuri ennen kuin olen siinä liittymäkohdassa niin puskien takaa kävelee suoraan eteen mies kaljatölkki kädessään. Jarrutan, teen väistöliikkeen keskemmälle väylää. Juuri kun olen ohittanut tölkkimiehen niin kuulen miten sanoo "hurjastelija".
Ei voi olla totta..onko siis alle 20kmh hurjastelua, ja mitäs se puskien takaa epämääräisesti hyppely sitten on?? En ehtinyt tokaista mutta olisi kai sitä voinut mainita että kannattaako ihan sokkona pomppia väylälle katsomatta eteensä yhtään.
Jokseenkin alkanut enempi ärsyttää mielivaltaisesti väylillä pomppivat jalankulkijat ja koiranulkoiluttajat, kun ei niistä voi edes mitään ennakoida, pitäisi kai olla ajatustenlukija. Joitakin koiria ohittaessa ei tunnu edes auttavan vaikka ajaisi kävelyvauhtia, koska koiran reaktiot ovat nopeampia kuin omistajan, eikä väylän leveys millään riitä 10m flexin väistämiseen.
Vakiovieras
Ei pelkästään kelvillä, mutta kumminkin hyvällä prosentilla yritettiin ajaa päälle...
Lasten hoitomatka aamulla, huimat 2,5 km, ja palatessa ajelin normi vauhteja noin 20km/h klv:llä ja 30 ajoradalla, eli paljon hiljempaa kuin autot. Noinkin "pitkällä" pätkällä, josta vielä puolet metsän siimeksessä kulkevaa autovapaata vyöhykettä, tuli ensin pyörätien jatkeella vastakkaisesta suunnasta oikealle kääntyvä paku eteen, muka huomasi vasta kun oli jo törmäyskurssilla. Jarrutin. Käännyin samaan suuntaan pakun kanssa ja kohta sama jantteri kääntyikin oikealle nenäni edestä, en ihan joutunut edes jarruttamaan, vaikka vastaavilla marginaaleilla auton kanssa räikkä huutaisi punaisena, pyörittelin vaan päätä.
Taisi ollakin se toinen matkalla kohtaamistani autoilijoista, joka sitten Datsun Kaskai + peräkärry yhdistelmällä työntyi eteen huoltoaseman pihasta, kun ajelin ajoradalla. Ajoradalla jo valmiiksi siksi, että tullessa siihen oli joku Super-Skeida työnnetty parkkiin keskelle klv:ää, vaikka huoltoaseman piha-alue oli vieressä. No onneksi olin ajoradalla, sille klv:lle näkymä oli huoltoaseman kyltin vuoksi olematon ja haittasi se vähän ajoradallekin tullessa. Tosin eniten haittasi se, että kuski katseli vain vastakkaiseen suuntaan. Nyt joutui jo ihan paniikkijarruttamaan ja odottelemaan yhdistelmän hidasta lipumista kaistan yli. Taas pyörittelin päätä.
Tämä ei ollut pelkästään se syy, kun tullut vaan viime aikoina käsitys, että autoilijoiden päälleajoyritykset olis lisääntyny. Kun viime vuosina mielestäni kehitys on ollut parempaan päin, niin jotenkin tuntuu tilanteet ihan viime aikoina lisääntyneen. Onko joku samaa mieltä? Itse en oikein pysty luotettavasti vertailemaan, kun en enää aja samaa työmatkareittiä joka päivä, mitä vuosia tuli tehtyä. Nimenomaan täysin tahallisia päälleajoyrityksiä on paljon, eli epäilys herää, josko jatkuva uutisointi pyöräilijöiden väistämisvelvollisuuksista on tehnyt tehtävänsä. Olen monen suusta kuullut viime aikoina, että "juurihan siitä oli uutisissa, että nykyään pyöräilijä väistää suojatiellä". Tyypillistä nettiaikakauden informaatio-/disinformaatiotulvan aikaansaamaa tiedon poimimista omien mieltymysten mukaisesti. Nykyään pitäisi hemmetin tarkkaan harkita, mitä tämmösiin asioihin liittyen suustaan menee uutisissa päästämään.
Aktiivijäsen
Tulipahan mieleen yhden läheisen kertoma tarina ajalta, jolloin hän toimi jakeluauton kuljettajana. Jonkun kaupan pihalle oli ollut tieltä aika jyrkkä nousu - siis tuollainen metri puolitoista matkana. Nousuun oli joutunut pysähtymään jonottamaan auto nuoren tytön ohjastamana. Kun tyttö oli yrittänyt saada kulkineensa eteenpäin se oli valunut taakse päin jakeluauton keulaan. Siinä sitten tilannetta puidessa oli alkuun tyttö kysellyt, että eikös se ole yleensä peräänajajan syy tällainen
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Palstajyrä
Kyllä se joka vuosi tuntuu noudattavan melko lailla samaa kaavaa että syksyä kohti kuskien kiire kasvaa ja huomioiminen vähenee. Tätä tukee myös kuukausikohtaiset pyöräilijöiden onnettomuustilastot. Heinäkuu oli selvästi korkein johtuen tietenkin suurista pyöräilymääristä, mutta syys- ja lokakuu olivat seuraavaksi korkeimmat.
Polku se on paikallaan polkeva polkukin... Aurora
Jäsen
TUN, 2 viikkoa jatkunut rääneritys! Rupiaa joka asia korpeamaan pyöräilessä.. Todella mahtia polkea 3km/h ja hengittää pelkästään suunkautta. Epätoivoisena yrittää niistää vauhdissa niin on poski, kulmakarvat, olkapää ja selkä räässä.. Sen jälkeen on sit ajohanskatkin ja hihat räässä... Voi prkl!
Aktiivijäsen
Varmasti osaltaan sade, pimeys, mahdollisesti huurteiset lasit, alkaa myös vaikuttamaan.
Sellainenkin tuli mieleen, että autothan tuppaavat olemaan etenkin aamuisin jo vilpoisia, ehkä ihmiset yrittävät ajaa nopeammin jotta tuntuisi siltä, että pääsee nopeammin epämukavuuden tunteesta eroon? Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta milloin ihmiset olisivat järkeviä?
Eräs aamu heräsin, niin oli kuura maassa, t-paitahihasillaan läksinsitten 60km lenkille, olihan se pari ekaa kilsaa vähän viileää, kun lämpötila lähellä nollaa alavissa kohdissa, mutta pian sitä lämpesi, kun parin laskun jälkeen pääsi nousua kiipeämään. Autolla jos olisi kulkenut, niin olisi sitä horkkaa riittänyt aika pitkään, mokoma diesel kun ei lämpeä alle 20km mun säästeliäällä ajotavalla.
Kapean seututien laitaa tuli ajeltua reikiä tiessä väistellen, lähinnä täysjäykkää maastopyörää muistuttavalla 29er rengaskoon laitteella. Rekkoja lähinnä, ei suurempia ärsytyksen kohteita, eikä kelvejä, valkoisen viivan oikealla puolen nyrkinkkokoista kiveä, valkoisen viivan kohdalla halkeillutta murenevaa asfalttia ja ajoradalla railoja sekä reikiä, välillä ruohotupsuja. Tie käy kapeaksi, kun rekka tulee vastaan ja takaa samaan aikaan, eikä nekään voi väistää, kun peilit kopsahtelee pian toisiinsa, mäessä tai mäen alla on aika huono hidastaa pyörän taakse 80 tiellä, kun se mäen nouseminen voi käydä työlääksi, vauhdin kerakin osa mäen laella menee samaa vauhtia kuin minä fillarilla, eli juoksija pistelee ohi, se on normaalia arkea.
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit