Glykeemisen indeksin aiheuttamat erot insuliiniarvoissa eivät ole tarpeeksi suuria, että niillä olisi merkitystä. Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita. Usein hitaissa hiilareissa on paremmat ravintoarvot. Mutta nämä ruoat valitaankin juuri hyvien ravintoarvojen takia, ei matalan GI:n tai GK:n. Paras tapa on syödä sitä, millä kalorit pysyy parhaiten hallussa, kuitenkin panostaen pääosin ravinnerikkaisiin ruokiin.

Itse asiassa usein syöminen ei ole missään tutkimuksessa osoittautunut isokalorisessa tilassa paremmaksi kuin harvoin syöminen. Sama tietenkin päinvastoin. Vain yhdessä tutkimuksessa on saatu erilaisia tuloksia
eri ateriatiheyksien välillä, mutta se johtuikin kyseisen tutkimuksen huonosta suunnittelusta, eikä mistään yksityisestä, maagisesta ateriavälistä. Pidemmät ateriavälit voivat lisätä proteiinidegredaatiota, mutta proteiinisynteesi kiihtyy
taas sitten kuin syödään. Mikäli proteiinin saanti on runsasta, voi selvitä hyvinkin parilla tai kolmella aterialla päivässä ja saavuttaa hyviä tuloksia ja niin onkin tehty. Mutta varmaan sopivana ateriavälinä voisi pitää juuri tuota viittää tuntia. Pidemmät ateriavälit eivät *ehkä* ole enää optimaalisia.

Runsas proteiinin saanti on erittäin tärkeää dieetillä. Paitsi että se tuo suurta kylläisyyttä, se voi tukea aineenvaihduntaa. Ja mikään makroravinne ei säästä lihasproteiinia paremmin kuin proteiini. Proteiinilla on myös suurin termogeeninen vaikutus, joten sekin voi tuoda pieniä apuja laihduttamisen tehokkuuden
suhteen. Proteiinin tarvehan kasvaa dieetillä.

Tuosta isosta energiavajeesta olen samaa mieltä. Katabolia syö lihakset jos pudottaa liian nopeasti. Mutta tuosta ”säästötilasta” olen kyllä erimieltä. Turvallisena laihduttamisen kalorivajeena suositellaan monesti -500kcal/vuorokausi. Tällä vauhdilla laihtuu noin 0,5kg viikossa.

Ihmisen nestetasapaino vaikuttaa painoon myös lyhyellä aikavälillä melkoisesti. Mitä isompi ihminen sitä suuremmat painonheittelyt vuorokauden sisällä ovat mahdollisia. Hiilarit, suola ja alkoholi vaikuttavat tähän juttuun melkoisesti.

Sitten on makroerottelu jossa monesti puhutaan, että hiilarit nostaa insuliini tasoja, no se on totta. Mutta jos syödään rasvaa nousee ASP, joka lyhyesti sanottuna tekee ihan saman homman.

Ja ofc, alkoholi on iso no no.

Summa summarum:
Eli ensiksi aseta kalorivaje. Toiseksi aseta proteiinin määrä (2-3 (4)g/kg). Sitten pidä huoli riittävästä välttämättömien rasvahappojen, rasvan (n. 1g/kg) ja vihannesten saannista. Sitten hiilihydraatteja aktiivisuuden mukaan. Tietenkin rasvan määrä voi olla suurempikin, mutta pitkällä välillä sen olisi hyvä olla vähintään tuo 1g/kg.

Tässä nyt tuli taas selostettua kaikkea ja jäsennöinti voi olla mitä on tän pienen kirjotteluruudut takia. J