Taisi ainakin kania kiinnostaa kun viitsit vastata [emoji6]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joni Kani
Ja tuo taisi muutenkin vahvistaa sanomani. [emoji846]
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Printable View
Taisi ainakin kania kiinnostaa kun viitsit vastata [emoji6]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joni Kani
Ja tuo taisi muutenkin vahvistaa sanomani. [emoji846]
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Häh? Kotimainen mittari meidän Suomalaisen omaan käyttöön? Ei kai missään Karjalassa tai Etelä-Pohjanmaalla mitään renkaita poltella? ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti +€+
Nämä ovat kyllä ongelmallisia. Yksi vaikeimpia kehitysmaakohteita on paikka, jossa suurin osa noista majoista lämmittään hiilellä ja vielä siten, että ilmasto on niin kylmä, että siihen kuluu huomattavan paljon energiaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti +€+
Tätä paikkaa paikalliset kutsuvat nimellä "Helsinki" ja hiiltä siellä poltetaan kahdessa isossa laitoksessa, toinen Hanasaaressa ja toinen Salmisaaressa. Kulutus on niin valtava, että sekä länteen että pohjoiseen siitä on jouduttu rakentamaan näitä vielä lisää. Yksi on Suomenojalla Espoossa, toinen Martinlaaksossa Vantaalla. Niiden yhteisteholla lämmittää yli 16 miljoonaa savimajaa, mikäli majassa on lämmitys koko ajan päällä 24/7. Jos lämmitystä ei koko aikaa huudateta, kuten sopivan lämpiminä kausina ei myöskään tehdä, Uudenmaan hiilivoimalolla voisi lämmittää satoja miljoonia savimajoja.
Myös autonrenkaita sekä muuta kumia, muovia ja vastaavaa yhteiskuntajätettä poltetaan tuossa kehitysmaassa paljon. Vantaan jätevoimalaitos Piispankylässä polttaa tätä tavaraa 150 rekkalastillista päivittäin. Pottokapasiteetti on 11 kiloa / sekunti eli autonrenkaan painaessa sen noin 10 kiloa, yksinomaan Vantaan yhdessä ainoassa laitoksessa poltetaan jätettä määrä joka vastaa lähes 90 000 autonrengasta joka ikinen päivä.
Ehdotatko siis, että nuo palloa tuhoavat alempiarvoiset pitäisi saada lopettamaan tapansa ja hiilivoimalat sekä jätevoimalat sulkea heti?
Joo, no tietysti Itä-Helsinki laskuri voisi olla paikallaan. Johan vesipiipuista tulee sen verran co2:sta, että sillä nyt kelit lämpenee. Tai ainakin tällä hetkellä täällä tuntuu, että vähempikin riittää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Harvinaisen paljon järkeviä pointteja sekä realismia koottu tähän artikkeliin.
https://www.suomenuutiset.fi/perussu...syyllisyyteen/
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
En ole koskaan Perussuomalaisia äänestänyt, mutta harvinaisen viisaita puhuu Purra haastattelussa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/...7-09aaa402d30f
Samaa mieltä. Purra on puheissaan täysin oikeassa. Kun uskontojen vaikutusvalta on pienentynyt ja kansa maallistunut, jäljelle on jäänyt arvotyhjiö, jota on väistämättä pakko täyttää jollain.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ari Fill
Uskonnot ovat kautta historian koettaneet antaa ihmisille jotain suurempaa merkitystä, syytä olla täällä ja jättää jälkensä. Ilmiö on sitä voimakkaampi mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Jos kirkon ovesta vilkaisee sisään muulloinkin kuin häissä ja hautajaisissa, huomaa, että se vähän mitä kirkoista on nykyään jäljellä täyttyy siksi pääosin vanhuksista ja elämänsä jälkipuoliskolla olevista.
Tämä on sama syy miksi kautta historian voimakkaimmat uskonnolliset hahmot ovat olleet keski-iän ylittäneitä miehiä. Miehillä tarve päteä ja näyttää paikkansa on voimakkaampi kuin naisilla. Kun nuoruus alkaa väistymään ja fyysinen suoritus vähitellen vaimenemaan eikä niistä löydy enää suoritettavaa, haetaan uutta lähtöä ja paikkaa maailmassa vielä jostain aatteesta. Siinä mielessä Purra, joka on paitsi nainen myös verrattain nuori, on raikas poikkeus ja täydet pisteet hänelle siitä.
Uskontoa leimaa aina klaaniutuminen, se että asioista ei varsinaisesti tiedetä mutta siihen "musta tuntuu" ajatukseen luotetaan sokeasti. Siksi niitä nimenomaan uskonnoiksi kutsutaan. Kun varsinaista tietoa ei ole, tukeudutaan samanmielisiin ja oma uskomus saa voimaa, kun kaikki muutkin nyökyttelevät samalla tavalla.
Aikanaan nämä samanmieliset kokoontuivat yhdessä turuille ja toreille, joissa se yksi kovempiääninen keski-iän ylittänyt mies paasasi muille miten maailma on paha mutta me olemme parempia. Maailma on siinä määrin muuttunut, nykyään ne torit on korvannut sosiaalinen media. Siellä ne yleensä vähintään isukkimahaiset tai hiukan plösähtäneemmät äijät hakevat erilaisilta keskustelufoorumeilta vielä paikkaa itselleen, kun yhteiskunta ei sitä varsinaisesti enää tarjoa.
Noilla foorumeilla sitten huudellaan kaikenlaista "ite olet", "älä tule tänne urputtamaan" ja "olet punikki/viherpiipari/radisti/natsisikakapitalisti/teslakuski" mielipidettä päivät pitkät. Ihan kuin sillä ihan oikeasti olisi helvettiäkään väliä kenellekään.
Purra ja Halla-aho vaativat oikeudenmukaisuutta päästövähennyksiin mutta jättävät mainitsematta että heille oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä että köyhät maat toteuttavat päästövähennyksiä ja rikkaat jatkavat kuten tähänkin asti. Orwell tykkäisi tästä oikeudenmukaisuuden uudelleenmäärittelystä!
Ehdottomasti. Ja ne pirun pallogrillit pitäisi laittaa samaan kategoriaan. Kun hellettä on niin paljon, että ei enää satulassa pysy, ei voi käsittää miksi joku vielä haluaa erikseen ulkoilmaa niillä lämmittää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Juu, kysyntää tarvitaan että voidaan myydä. Lisäksi kasvavalla kysynnällä on usein hintaa nostava vaikutus. Päätehakkuut ovat joskus tarpeellisia ns. yli-ikäisissä ja hoitamattomissa metsissä. Hoitamattomien metsien hiilitase pienenee kun puiden kasvu on pysähtynyt ja lahoaminen lisääntyy. Puusto ei enää sido CO2 ilmasta yhteyttämisessä ja lahoaminen tuottaa ilmakehään CO2 päästöjä. Lahoaminen on ikäänkuin hidasta puun palamista, mikrobit hoitavat siinä liekkien osuuden mutta lopputulos on sama eli CO2-päästöjen syntyminen. Avohakkuiden jäljiltä pitäisi sitten hoitaa metsän uudistus. Avohakkuut on ongelmallisia myös myrskyjen kannalta. Tuuli ikäänkuin kerää voimaa aukealta ja sitten iskee metsään. Kun käy metsässä myrskyn jälkeen tuon huomaa siitä että aukkojen reunoissa on kaatuneita puita, keskellä metsää niitä harvoin on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Ilmastonmuutos lisää metsän kasvua koska lämpimämpi ilmasto, kasvukauden pidentyminen ja CO2 pitoisuuden lisääntyminen luo paremmat edellytykset puiden kasvulle. Kuivuus ja erilaiset metsätuhot ovat riskejä. Puulajeista erityisesti koivu hyötyy lisääntyvästä lämmöstä. Matalajuurisena kuusi kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle. Kuusen erityisongelma on jo nykyoloissa sen alttius tuhoille kuten juurikäävälle ja kirjanpainajan tuhoille. Tulevaisuudessa nämä ongelmat voivat kasvaa, sillä ilmaston lämmetessä myös tuhonaiheuttajat lisääntyvät tehokkaammin. Aktiivisen metsänhoidon merkitys entisestään korostuu.
Metsien taloudellisesta käytöstä huolimatta Suomen metsävarat ovat kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla useiden vuosikymmenien ajan ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Metsävarojen kasvu johtuu muun muassa aktiivisista metsänhoitotoimista ja myös tähän saakka tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta.
Vastuullisuudesta sen verran että metsänhoito on kokonaisuus. Siinä on ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Näitä kaikkia voidaan harjoittaa yhtäaikaa. Hyvin monella ihmisellä jolla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta metsään ja parilla poliittisella puolueella on hyvin rajoittunut näkökulma metsään. He näkevät metsänhoidossa vain ekologisen ja taloudellisen puolen ja niiden välisen ikuisen ristiriidan ja vastakkainasettelun. Jotta ekologinen puoli voittaisi metsiä ei saa hoitaa ja taloudellisesti hyödyntää vaan ne pitää jättää hoitamatta sellaisenaan ns. luonnontilaan. Tästä sitten seuraa mm. metsien hiilinielujen pieneneminen kun metsän kasvun päättyessä puiden lahoaminen lisääntyy ja metsän CO2 päästöt kasvavat. Samoin metsätuhot lisääntyvät.
Ekologiseen ulottuvuuteen liittyen metsään voidaan hakkuiden yhteydessä jättää ns. säästöpuuta jonka annetaan lahota monimuotoisuuden turvaamiseksi tai jättää jo lahonneet puut ennalleen. Samoin kulottamiseen liittyy sekä metsänhoidollinen että ekologinen puoli. Metsänhoidollisessa kulotuksessa maaperän ravinneolot paranevat. Säästöpuuryhmiä voidaan polttaa jolloin ne tarjoavat elinpaikan palaneesta puusta riippuvaisille eliölajeille.
Sosiaalisesta ulottuvuudesta Ohiampuja kirjoitti erittäin hyvin. Metsä on ikäänkuin vain lainassa pitkässä sukupolvien jatkumossa. Tämä tarkoittaa sitä että kukin sukupolvi hoitaa sitä metsää aktiivisesti ja jättää sen jälkipolville mieluummin jopa paremmassa kuosissa kuin on itse sen edelliseltä sukupolvelta saanut. Samoin opettaa ja tutustuttaa jälkipolvet ihan konkreettisesti metsään ja sen ekosysteemiin - puihin, kasveihin, marjoihin, eläimiin, luonnonilmiöihin jne ja kaikkeen siihen mihin metsää voi käyttää - virkistäytymiseen vaikka vaan kävelyn ja yleisen ihmettelyn muodossa tai sitten vaikka metsästyksen ohessa.
Mutta eikös ministeri Leppä juuri peräänkuuluttanut tuota ylisukupolvista metsästrategiaa jota Suomalaiset metsänomistajat ovat toteuttaneet? EU ja vihreät haluavat nyt nopeasti poliittisista tarkoituksista vesittää pitkät perinteet vastuullisesta metsänhoidosta ja siirtää päätäntävaltaa pois Suomalaisten käsistä Tämä lienee tuhoisaa kansantaloudelle ja loppujen lopuksi myös luonnon monimuotoisuudelle.
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
^ Juu ministeri Leppä oli vakuuttava Ylen A-sudiossa.
https://areena.yle.fi/1-50646627
Vielä noihin Metsänhoitoyhdistyksen työntekijöihin ja metsien kokonaisarviointeihin liittyen niin MHY katselmoijat on ollut todella hyvin tietäviä ja älykkäitä ihmisiä. Niiden kanssa kun muutaman kerran on viettänyt aikaa metsässä on myös oppinut todella paljon metsästä.
Vain punakoneen syvimmästä sakkakupista voi kummuta tämän kaltaisia lausuntoja. Tyrannimaisesti todetaan, että tämä ei ole mielipidekysymys (vaan Suuri totuus) ja jonkun mielipide ei kiinnosta muutenkaan. Itse nimenomaan olen kiinnostunut vastapuolenkin mielipiteistä, koska niistäkin voi löytyä opittavaa. Joni Kani on noussut nopeasti foorumin punikkien äärisiiven äänitorveksi ja yhteiskunnan tissiposkeksi, joka vihaa kaikkea sitä, millä hänenkin mahdollisuutensa räksyttää, on rakennettu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joni Kani
Ei ihmaston lämpeneminen ole ollut pitkään aikaan mikään mielipide, vaan se on tieteellinen fakta, Mitä siitä seuraa on vielä epäselvää.
Sinällään on outoa, että kaikki poteroistaan käyttävät aikaansa ja energiaansa kuten jotkin asiantuntijan todistelemaan miten on tehty väärin ja on ihmastohysteria ja Suomi on niin pieni maa. Tosellisuudessa kyseessa on valtava mahdolisuus joka tulee tuteumaan varmasti. Iso osa uutta liiketoimintaa ja työtä se on vain ihmiselle. Ja katso,se kannattaa. ei kukaan oe siitä eri miltä paitsi jotkut yksittäiset vanhan liiton yrittäjät.
Ei tuota faktaa varmaan kukaan järkevä kiistäkkään, se miten tulevaisuus lunastetaan ja miten nuo mahdollisuudet käytetään on keskustelun aihe.
Massa hysterialla ja sen lietsomisella ei ole ennenkään saavutettu mitään kestävää.
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Pitkä stoori. Osaan noista oli otettu kantaa hesarin kuukausiliitteessä. Esimerkiksi puiden nopea kasvu ei välttämättä ole hyvä asia. Eikä se avohakattu raiskio ole mikään silmän- tai muunkaan ilo, vaikka kuinka sinne istutetaan taimia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pulmark
Jatkakaa toki kiintoisaa pohdiskelua. Kysyn kuitenkin väliin, oliko jollain tai löytäisikö joku Financial timesin alkuperäisen The great reset jutun, joka aiheutti vuosi takaperin kiivasta keskustelua maailmalla nostamalla ekonomisiin piireihin ympäristöarvot osaksi tulevaisuuden suunnitelmia. Taidettiin alkuperäinen artikkeli/julkaisu poistaa aika äkkiä julkaisun jälkeen, muistaakseni. Enpä vain ehtinyt vilkuilla juttua läpi.
Ja vielä aiempaan Pulmarkin pidempään viestiin esittäisin vahvan epäilykseni biodiversiteetin säilymisestä (turvaaminen?) puunkaadon myötä. Osa lajeista toki voi jopa parantaa asemiaan, mutta biodiversiteetti eli lajikirjo/monimuotoisuus ei kokonaisuudessan kyllä voi pysyä samalla tasolla kuin ennen kaatamista (paitsi, jos biodiversiteetti on jo valmiiksi heikolla tasolla). En toki ole asiantuntija, mutta epäilen silti. Ehkä suotta.
Ei ole, mutta aika lyhyt se ikävä vaihe on. Vuodessa parissa se alkaa taas olla täällä kaupungin kyljessä maastopyöräilykelpoinen, kun minä ja muut kulkijat viskelee risut pois tieltä ja 10 vuodessa se alkaa jo näyttää metsältä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Parhaat ja hienoimmat polut on juuri jaksollisen kasvatuksen talousmetsissä. Täysin hoitamattomat "aidot" metsät (mm luonnonsuojelualueet) ryteikköineen on jalankulkukelpoisia ja elämyksen arvoisia paikkoja, mutta ei siellä pyörällä ajella.
Jo CO2 halutaan pois ilmasta, niin metsä pitäisi saada kasvamaan mahdollisimman paljon hyvälaatuista sahatavaraa, joista esim. rakennettaisiin satoja vuosia kestäviä hirsitaloja.
Monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien säilyttäminen metsissä ja siihen liittyvät keinot on laaja aihe enkä ala sitä setvimään fillarifoorumilla yksityiskohtaisesti mutta muutama yksinkertainen juttu. Talousmetsiin liittyen se yleisin kaadettava puu josta metsänomistaja saa hinnan ja jota metsäteoliisuus käyttää on terve koivu, kuusi tai mänty. Tämä kaadettava puu on hyvin harvoin se mitä ensisijaisesti pitäisi suojella jotta monimuotoisuus tai uhanalaiset lajit säilyisi tai lisääntyisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Tärkeintä on se mitä sinne metsään jätetään hakkuun yhteydessä ja sen jälkeen. Oikeastaan kaikki hyödytön, se hirveältä näyttävä puuaines kannattaa jättää. Useat metsässä elävät lajit tarvitsevat lahopuuta tai kuolleita, katkenneita vanhoja puita elääkseen eli ne jätetään. Myrskyn kaatamat puut kannattaa jättää koska ajan myötä ne lahoavat samoin tuulen osittain kaatamat konkelot. Uhanalaisista metsälajeista useimmat on jäkäliä, hyönteisiä tai sieniä jotka tarvitsevat lahopuuta tai muuten viallisia puita. Petolinnut tarvitsevat pesäpuita joita ei hävitetä.
Monimuotoisuuden kannalta metsänhakkuun jälkeen hakatun alueen pitää näyttää rumalta ja hirveältä eikä siistiltä. Terveen puuaineksen sen siististi ylöspäin kasvaneen hakkaaminen pois tieltä oikeastaan vain paljastaa sen aineksen mitä varsinkin uhanalaiset metsälajit tarvitsevat.
Taimikoiden istutukseen ja jälkiraivaukseen liittyen kannattaa jättää puskia, varpuja ja pensaikkoja jotka ei ole taimien läheisyydessä. Koko taimikkoaluetta ei kannata raivata siistiksi kuten ruohonleikkurin jälki.
Tietysti suojelu on se järein keino monimuotoisuudeen turvaamiseksi. Suojeluakin voi toteuttaa monella tavalla. Kielletään jotkut metsänhoidolliset toimenpiteet tai sitten kaikki on kiellettyä. Suomen metsistä on 13% jollakin tavalla suojeltu ja kaikista EU alueen tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa. Yksityinen metsänomistaja voi halutessaan suojella metsänsä joko pysyvästi tai määräaikaisesti tai toteuttaa siellä luonnohoitotöitä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Valtio maksaa suojelusta tai hoitotöistä korvausta.
Meret.
Tiedä pitääkö kaikki paikkansa mutta Seaspiracyn katsottuani jäin ihmettelemään taas kerran kuinka ajattelematon ja typerä ihminen on.
Vai onko niin että ahneus ja itsekeskeisyys vaan ajaa kaiken edelle?
Itse uskon että meillä on käsissämme järkyttävää vauhtia kasvava lumipalloefekti.
Ei sitä voi enää pysäyttää.
Eikä sen pysäyttämiseen näytä halua olevankaan.
On tässä ”onneksi” sitäkin tapahtumassa että paska osuu omaan tuulettimeen; Kiinahan on menettämässä suuria teollisuuskeskittymiä merelle tulevaisuudessa. Taloudelliset menetykset tulevat olemaan järkyttäviä. Kun ei ole haluttu riittävästi investoida ympäristönsuojeluun. Nyt se tulee vieläkin kalliimmaksi.
Ihan sama mistä suunnasta ja miten päin tätä ihmiskunnan tilannetta katsoo niin huonosti käy, vieläpä melko nopeasti.
Näin on. Biodiversiteetin turvaamisessa Suomessa on epäonnistuttu pahoin. Samaan aikaan kun metsätalouden edustajat esittelevät puun kasvua esittäviä käppyröitään ja kertovat kuinka paljon enemmän puuta voisi hakata on Suomessa kuollut sukupuuttoon yhä enemmän lajeja. Metsäteollisuudella on hintansa joka näkyy luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä ja tästähän ei mitään käppyröitä esitetä. Mitä enemmän puuta hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin sitä enemmän lajeja kuolee sukupuuttoon. Siihen ei auta että avohakkuiden jälkeen entisen metsän raunioille jätetään muutama puu lahoamaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9...2-63a9ea290df7
Eipä tuo oikeasti taida noin olla, pelkkää hysteerihakuisuutta. Luonto on koko ajan muutoksessa, evoluutio etenee vaihtelevin syklein ja luonto sopeutuu ympäristön muutoksiin. Se mihin ihmisen kannattaisi keskittyä on oman populaationsa kasvun suitsimiseen ja räikeimpään saastuttamiseen.
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Mutta onhan se aikamoista puupeltoa se avohakkuun jälkeinen metsä. Puut enemmän tai vähemmän rivissä tasaisin välein.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Nopeakasvuisesta puusta ei saa hyvää rakennusmateriaalia huonekaluteollisuuden tarpeista puhumattakaan.
Vakuuttava argumentti. Oikeasti sukupuuttonopeus on noin 1000 kertaa nopeampi kuin pelkät taustasuukupuutot jotka tapahtuisivat ihmisestä huolimatta. https://science.sciencemag.org/content/344/6187/1246752Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IJa
Tuo on about sama asia kuin jos sun perusfillarilenkki menee 30km/h keskarilla niin samassa suhteessa se meniskin 30000km/h. Eihän tuo kovin iso ero ole.
No ainakin siinä vaiheessa kun meteoriitti oletetusti iski maapallolle ja lopetti hirmuliskojen aikakauden, lajikirjo harveni huomattavasti reippaammin ja nopeammin. Siitäkin evoluutio selvisi?
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Varmaan näin. Siksi sitä kutsutaan viidenneksi massasukupuutoksi. Ja nykyistä kuudenneksi eikä syyttä, koska molemmissa sukupuuttonopeus on niin kova evoluution näkökulmasta. Evoluutio jatkuu toki massasukupuutoista huolimatta. Siitä ei tarvi olla huolissaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IJa
Puustoa voidaan uudistaa monella tavalla eikä pelkästään istuttamalla. Siemenpuiden jättäminen päätehakkuun yhteydessä on yksi vaihtoehto. Istuttamisessakaan ei niitä riviin laiteta vaan istuttaja valitsee maastosta sen sopivan kohdan. Etäisyyskin toisista vaihtelee ei niitä mitata eikä kaikki taimet lähde kasvamaan tai osa tuhoutuu pakkasen, eläinten toimesta. Taimetkin kasvavat eriaikaisesti. Suomen metsissä kasvavista puista muuten edelleen yli 80% on luontaisesti syntyneitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Luumunen kirjoittaa lajikadosta ja yhdistää sen metsien hakkuisiin. Kuvittelee vissiin tietämättömänä että kaikki lajit tarvitsevat metsiä. On erikseen metsälajit, niittylajit, vesilajit, merilajit, kalliolajit jne. elinympäristön mukaan. Metsälajien osalta nimeenomaan se lahopuu on tärkein mikä sinne pitäisi jättää. Sitäkin voidaan tehdä katkomalla muutamia eläviä puita ei sen tarvitse olla olemassa olevaa lahopuuta. Kun metsä kasvaa luontaisesti sinnehän alkaa syntymään lahopuuta kun kasvu päättyy ja lahoaminen sekä CO2-päästöjen tuottaminen alkaa. Lahoaminenkaan ei tapahdu kaikissa puissa samanaikaisesti. Luonto pyrkii lisäämään epäjärjestystä eli entropian kasvuun ja energiaminimiin mm. sillä että kaikki ei tapahdu samanaikaisesti.Tämän prosessin näkee myös puiden kasvussa. Alussa taimet saattavat ollakin jonkinlaisessa järjestyksessä ja samankorkuisia sitten kun metsä on täysikasvuinen vaikka 70-100v kuluttua ei sitä järjestystä pysty enää havaitsemaan. Metsässä on erimittaisia puita, kitukasvuisia puita, luontaisen siemennyksen kautta syntyneitä puita, myrskyn kaatoja tai muuten vaurioituneita.
Helsinki pistämässä paskaksi Malmin lentokentän niittyalueen. Siinä katoaa elinympäristö muutamalta uhanalaiselta niittylajilta. Vihreät kannattaa Malmin niityn tuhoamista eli luonnon monimuotoisuuden tuhoamista. Sama juttu Helsingin lumien aurauksen suhteen, paskat Suomenlahteen lumien mukana kuten myös vihreillä ydinvoiman vastustuksen suhteen. Puhdasta energiaa verrattuna fossiiliseen energiantuotantoon. Kenties kaikkien suurin tragedia ilmastonmuutoksen suhteen on ollut se että vihreä aate sai 1970-80 luvulla jotenkin monet päättäjät höyrähtämään siihen että ydinenergia on pahasta varsinkin Saksassa. Oltaisiin paljon pitemmällä fossiilisista polttoaineista luopumisen suhteen jos ydinvoimaa olisi rakennettu enemmän.
Onneksi nyt näyttäisi siltä että enemmistö muista puolueista ei höyrähdä mukaan Vihreiden hankkeeseen siirtää päätäntävaltaa metsistä EU:lle. Aika toki näyttää miten käy, mutta monet muutkin maat ovat hanketta vastaan joten toivoa vielä on.
Niin ja tuo on vain oletetusti, kuka tietää onko edes totta. Toisessa maailmansodassa sentään Japaniin pudotettiin kaksi ydinpommia ihan todistetusti ja dokumentoidusti. Väestö harveni huomattavasti ja pirun nopeasti, muutamassa sekunnissa. Ja siitäkin selvisivät. Ovat nyt taas olympialaisia järjestämässä siellä saarellaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IJa
Tuo on selvä todiste siitä, että kaikenlainen pomminpelko on turhaa vouhotusta ja massahysteriaa. Aiemminkin niistä on selvitty ja aina joku pysyy elossa. Evoluution kannalta on se ja sama onko selviäjä just sinä. Pikemminkin jokaisella pitäisi olla ydinlataus tai kaksi takapihallaan. Olisi se nyt pirun paljon helpompaa grillailla pienellä uraanivarastolla, kun ei tarvii brikettien kanssa pelleillä.
Erittäin fiksusti kirjoitat aiheesta minun mielestäni. Asiallista faktaa eikä toisen mollaamista ja sarkasmia kuten jäsen jahuc tuossa yllä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pulmark
Tuollainen asenne paistaa valitettavasti läpi monesta vihreästä kuten heidän puheenjohtajastakin eilisessä suomi areenan keskustelussa.
Lähetetty minun ONEPLUS A5010 laitteesta Tapatalkilla
Tätä paikkansa pitämätöntä metsäteollisuuden esittämää propagandaharhaa on ennenkin oiottu tässä topikissa, tiedä sitten kuinka monta vuotta sitten viimeksiLainaus:
Alkujaan tämän lähetti pulmark
Yhden autonrenkaan poltolla ajaisi hihasta vedettynä 100 km autolla, kuinka monta kuukautta itse kukin sen matkan ajamiseen sitten käyttää on oma lukunsa. Kaikenlaista muuta myrkkyä siitä voi syntyä mutta se ei vaikuta CO2 tasapainoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti +€+
Korjataan vähän. En ole vihreitä koskaan elämässäni äänestänyt ja olen ydinvoiman vankka kannattaja. Vihreiden maailmaasyleilevä hyvyys ja pyrkimys auttaa muita on ihan liian pehmeää makuuni. Eikä tuossa mitään sarkasmia ollut. Ihan vaan kuivaa faktaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IJa
1. Japaniin todellakin pudotettiin Nagasakiin ja Hiroshimaan pommi. Siitä he selvisivät ja se teko todennäköisesti lyhensi sotaa ja sen myötä inhimillistä kärsimystä. Vaikka teko oli hirveä, se ei ollut mitään verrattuna napalmin pudotukseen muihin japanilaisiin kaupunkeihin, joissa oli vielä enemmän uhreja ja joiden kuolintapa oli merkittävästi kiduttavampi.
2. Japanissa todellakin järjestetään olympialaiset.
3. Pienoisfissioreaktorit eli takapihalle asennettavat pienet lataukset ovat kiistatta hiilineutraalimpi tapa tuottaa energiaa kuin nykyinen lämmitys ja niillä grillaaminen on todella kätevää, ei tarvitse kuin nappia painaa.
4. Jos se minun takapihallani oleva reaktori sattuisi posahtamaan ja sinä olisit siinä sopivasti lähellä silloin, se olisi lähtökohtaisesti sinun ongelmasi, ei evoluution.
Oliko riittävän asia- ja faktapohjainen?
Sitä vaurautta on vaan saatava:
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/bi...4-e1aa3f534fa1
Helppous on tietysti suhteellista kun siihen tarvittaisiin myös se reaktori. Eikä sillä saisi sitä savun makua… hyvä puoli tässä olisi että pääsisin työn puolesta kiertämään kaikki uraanigrillit joten maistiaisiakin varmaan saisi!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jahuc
Plutonium on sen verran radioaktiivisempaa suuremman spontaanin fission ansiosta että muutaman kilon pänikkä tuottaa aika paljon lämpöä jo ihan vaan olla öllötellessään. Kolmen kilon tölkin pintalämpötila on jo niin korkea ettei kädellä viitsi koskea. Ei riitä grillaamiseen tosin.
Linkki varmaan löytyisi tästä topikista muutaman kymmentä sivua taaksepäin .. tosin ei sitten enää linkkaa mihinkään jos iso raha on vaatinut FT:tä poistamaan juttua. .HS:kin siirtänyt maksumuurin taakse tuonLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Ilmastonmuutokseen (ja Koronaan) reagoimiseen tehtävät resetit ja niiden hyödyntäminen sitten esitellään valeuutisporukoiden toimesta kaikenmaailman vallankaappauksina ym. mutta senhän valistuneet lukijat tietää
https://www.hs.fi/talous/art-2000006243152.html
Talouslehti Financial Times vetoaa: Kapitalistinen järjestelmä on nollattava
Yritysten uudeksi ohjenuoraksi täytyy ottaa omistajien etua laajemmat joukot, jos markkinatalous haluaa säilyä hengissä, arvovaltainen talouslehti linjaa uudessa ohjelmalinjauksessaan.
Tää löytyi kun hain tuota toista juttua
Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/1...sta-eivat-pida
Kryptot ja lohkoketjut on vähän hankala kuvio .. tiedä sitten olisiko noita pitänyt luoda valtioiden kesken jotenkin yhteistyössä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ruuduntakaa
Orgaaninen aines hajotessaan jota mm. puun lahoaminen on tuottaa CO2 ilmakehään. Puuhun varastoitunut hiili hajoaa ja tässä reaktiossa vapautuu CO2. Tälle vastakkainen reaktio on yhteyttäminen. Kasvavat puut ottavat CO2 ilmasta ja varastoivat sen hiilenä itseensä. Tämä on luonnontieteellinen tosiasia eikä sitä pystytä fillarifoorumilla eikä missään muuallakaan muuttamaan. Hiilen kiertokulku kuuluu myös koulujen perusopetukseenLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Luonto on tehnyt hiilen kierrätettäväksi. Se on osa ravintoketjua ja elämisen ehto:
https://peda.net/forssa/perusopetus/...en-kiertokulku
Lainaus:
Hiili kiertää luonnossa kahdella tavalla: nopeasti elollisessa luonnossa ja hitaasti elottomassa luonnossa. Nopeaa kiertoa kutsutaan nimellä biosykli ja hidasta kiertoa nimellä geosykli.
Biosyklissä kasvit sitovat ilmakehästä hiilidioksidia yhteyttämisreaktiossa. Näin ilmakehän hiili siirtyy osaksi ravintoketjua. Hiili vapautuu takaisin ilmakehään soluhengityksen, hengitysilman, puiden lahoamisen ja kuolleiden eliöiden maatumisen kautta.
Yhteyttämisreaktio: 6CO2+6H2O?C6H12O6+6O2
Geosyklissä hiilidioksidia (CO2) liukenee veteen, jossa se muuntuu suolamuotoon karbonaatiksi (CO32?). Vedestä hiili siirtyy vähitellen maa- ja kallioperään, kun vesieliöt ja kasvit käyttävät karbonaatteja ravinnoksi. Eliöiden kuollessa ja maatuessa karbonaatit siirtyvät maa- ja kallioperään muodostaen kerroksia, joista kehittyy miljoonien vuosien kuluessa kivihiiltä, maakaasua, raakaöljyä ja turvetta. Samalla tavalla hiili kulkeutuu maaperään myös maalla elävien eläinten ja kasvien maatuvista jäännöksistä. Näin muodostuu fossiilista polttoainetta.
Eli fossiilisen polttoaineen kaivaminen, pumppaaminen ja fräkkääminen useamman kilometrin syvyydestä, jalostaminen ja polttaminen biosyklin osasen kuljettamiseksi lyhyitä välimatkoja on ihan luonnollista hiilen kiertokulkua?
Luonnontieteessä on hiilen kierrolle määritelty kaksi sykliä, geosylki ja biosykli. Geosyklin kautta hiiltä varastoituu maaperään. Tämä ei ole osa biosykliä. Geosykli on ns. hidas kierto ja biosykli on nopea kierto. Koulujen perusopetuksessa luonnontieteen opinnoilla on nämä asiat käyty läpi. Lienet itsekin noilla oppitunneilla istunut, mutta kertaus on opintojen äiti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
https://peda.net/forssa/perusopetus/...en-kiertokulku
Lainaus:
Hiili kiertää luonnossa kahdella tavalla: nopeasti elollisessa luonnossa ja hitaasti elottomassa luonnossa. Nopeaa kiertoa kutsutaan nimellä biosykli ja hidasta kiertoa nimellä geosykli.
Biosyklissä kasvit sitovat ilmakehästä hiilidioksidia yhteyttämisreaktiossa. Näin ilmakehän hiili siirtyy osaksi ravintoketjua. Hiili vapautuu takaisin ilmakehään soluhengityksen, hengitysilman, puiden lahoamisen ja kuolleiden eliöiden maatumisen kautta.
Yhteyttämisreaktio: 6CO2+6H2O?C6H12O6+6O2
Geosyklissä hiilidioksidia (CO2) liukenee veteen, jossa se muuntuu suolamuotoon karbonaatiksi (CO32?). Vedestä hiili siirtyy vähitellen maa- ja kallioperään, kun vesieliöt ja kasvit käyttävät karbonaatteja ravinnoksi. Eliöiden kuollessa ja maatuessa karbonaatit siirtyvät maa- ja kallioperään muodostaen kerroksia, joista kehittyy miljoonien vuosien kuluessa kivihiiltä, maakaasua, raakaöljyä ja turvetta. Samalla tavalla hiili kulkeutuu maaperään myös maalla elävien eläinten ja kasvien maatuvista jäännöksistä. Näin muodostuu fossiilista polttoainetta.