Enpä huomannut, että kyseessä on maantiekahvat. Silloin ehkä laittaisin väliin tämän. Olettamuksella, että ainoa harmitus on tuo erilainen vanteen leveys eikä mikään muu.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...4b008c7859.jpg
Printable View
Enpä huomannut, että kyseessä on maantiekahvat. Silloin ehkä laittaisin väliin tämän. Olettamuksella, että ainoa harmitus on tuo erilainen vanteen leveys eikä mikään muu.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...4b008c7859.jpg
^ No joo, säätövaraa on ihan riittävän hyvin normaalikokoisella jarrupalalla ja alkuperäisellä vanteella, muttei tuolla leveämmällä kakkosvanteella ja paksulla jarrupalalla. Eli varmaan pyörää kasattaessa vaijeri on pätkäisty ihan oikein normikäyttöön, mutta leveämpi vanne ja paksumpi jarrupala aiheuttavat ongelmia. Tällöin ei enää mahdu.
Tuosta vaijerin säätövaran pituudesta siis onnistuminen jäi Lifeline-jarrupaloilla ainakin kiinni. Voi olla että yhdistelmä toisi längille muitakin ongelmia tai paloille asento-ongelmia, jos vaijeri olisi ollut pitempi.
En kuitenkaan viitsi lähteä asentelemaan uutta pitempää jarruvaijeria, kun muuten toimii ihan hyvin ja kapeammat normaalit jarrupalat korjasivat ongelman. Täytyy vain muistaa, että tuon kakkos/talvitakakiekon kanssa eivät mahdu paksummat jarrupalat - ainakan nykyvaijerin pituudella.
Tämä oli vain yllätys, että jarrupaloja onkin niin eri kokoisia ja siihen täytyy joskus kiinnittää huomiota. Mutta mittoja tai standardeja ei ole.
Asiaan vihkiytymätön kysyy. Minulla on plussapyörä (27.5+) ja ajattelin ostaa siihen toiset vanteet (29"). Akselistandardi on boost ja takavaihtaja Sram NX (11-vaihteinen). Takapakka on sunrace 11-46t. Katsoin että netissä oli tarjouksessa "hyvään hintaan" Sram GX-takapakka (10-42t). Mietin yhtenä vaihtoehtona että voisiko minulla olla 29:ssä 10-42t pakka ja 27+:ssa 11-46t pakka?
Tiedän että GX takapakka vaatii XD-vapaarattaan, mutta pitääkö tässä ottaa vielä muuta huomioon?
Mr_W: Jarruvaijerin kuten vaihdevaijerienkin vaihto kuorineen on ihan hyvä välillä tehdä muutoinkin. Jos kuoretkin vaihtaa ja vaijerit kulkee tankonauhan alla pitää tankonauhakin toki vaihtaa. Jarruvaijerin lyhyys jos lähinnä on ongelma niin vaihtaisin vaijerit ja kuoret. Mutta sinä taisit epäillä muutakin epäsopivuutta niin toki silloin palat joka tapauksessa sopivammiksi.
^^ Tosiaan on noilla vannejarrupaloilla on eroja: paksut Wigglen Lifeline-palat eivät jätä paljoakaan jarruvaijeria jäljelle. Paljon kapeammat Bilteman palat taas jättävät vaijeria jäljelle senttikaupalla enemmän, eli hyvin reilusti täysin uusina ja kulumattominakin. Ja paksut jarrupalat + ehkä suunniteltua leveämpi kiekko = ei mahdu.
Pyörä on nelisen vuotta vanha, joten en tiedä kannattaako jarruvaijeria ja kuoria vielä vaihtaa. Mitään isompia ongelmia ei jarruissa ole ollut tämän jarrupalakokoyllätyksen lisäksi.
^ Voisi ehkä olettaa, että nuo Wigglen Lifeline-palat (taitavat myydä samanlaisia myös Ashima-merkin alla) ovat lähestulkoon ennätyspaksut ja harvemmin noin leveyssuunnassa isoja paloja näkee. Voisihan nuo mitata joskus huvin vuoksi, jos muistaa.
Niin, periaatteessa kaupassa voisi kai olla vaikka 10 senttimetrin paksuisia jarrupaloja... Ilmeisesti noin yleisesti siis jää ostajan silmämääräisesti arvioitavaksi mikä jarrupala sopii ja mikä ei. Ja jos ei mahdu niin erityisen laihojakin on olemassa.
(Tapatalk tuplapostauksen poisto)
Mekaaniset levyjarrut: Onko Tiagra-kahvoissa sama jarrutus vipusuhde kuin Sora-kahvoissa? Eli saisiko niillä paremman jarrutustehon?
Toimiiko 9-lehtiset 11-32 tai 11-34 takapakat myös Tiagra kahvoilla? Tai jopa 105 kahvoilla? Takavaihtaja itsessään on 105 mikäli vaikuttaa asiaan. Nyt siis Sora-kahvat vielä.
Jarrusatulan yms päivitys TRP Spyreksi on tehty jo, mistä teho parani huomattavasti. Haluaisin kuitenkin vielä lisää tehoa ja pienempää sormivoiman tarvetta.
Isompaa levyä[emoji57]
Sent from my iPhone using Tapatalk
Varmaan tyhmä kommentti ja tältä foorumilta löytyy näistä yhteensopivuusasioista paremmin erillä oleva, mutta Shimpan 9v takapakan (ja maantie-takavaihtajan) kanssa toimii tietty mikä hyvänsä vastaava tangon 9v-vaihtaja. Eikös kyse ole siitä mille takapakalle (lehtien lkm) etu-/tangon vaihtaja on suunniteltu. Oma 105-sarjainen fillari on maantie-plaatua ja takapakka 11-lehtinen. Etuvaihtajan tarttee tietty tukea 11v-indeksointia. Maasturissa puolestaan on 10v Tiagra-pakka mutta maasturin SLX-takavaihtaja kuulemma vaatii taas omanlaisensa vaihtajan tankoon. Googlea käyttäen Tiagra-tason pakkoja löytyy 9v ja 10v, joten vaativat varmaan vastaavan vaihdevivuston tankoon. Nyt nneksi joku korjaa kaiken disinformaation :D jonka päästin näppäimistöstäni
Tuossa tapauksessa itse olisin siis vaihtanut jo viimeistään pari vuotta sitten :)
Tästä olisikin mielenkiintoista laittaa kyselyt ja gallupit puolelle kysely. Tyyliin kuinka usein vaihdat pyörääsi vaihde- ja jarruvaijerit maasto-, työmatka-, maantie- jne. pyörään.
Hydraulisten levyjarrujen jarruletkuja en tosin vaihtele säännöllisesti.
Todennäköisesti ei ole parannusta luvassa.
Jos Tiagra- tai 105-kahvat ovat 9-vaihteiselle indeksoidut niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä toimivat. Kahva ei tiedä, montako piikkiä takarattaassa on. Kymppi-Tiagrat (4600) tai -105:t toimivat, jos vaihdat takapakan 10-pakaksi. 4700-Tiagran kahvat taitavat vaatia oman takavaihtajansa.
Tuli ostettua kuituiset kiekot maantielle ja nyt tarvisi ultegra 6800 jarruihin pätevät palat kuitupinnalle. Suosituksia ?
Piti edellisessä viestissäni viitata tähän Kanuunan kommenttiin. Viesti katosi bittiavaruuteen samalla, kun koitin muokata sitä (android-kännyllä). Isompien levyjen kokeilu voisi tosiaan olla helpointa, mikä vaatinee adapterin jarrusatulaa varten.
Edit:
Nykyiset levyt ovat 160mm TR-29.
Saattaisi jäädä siis turhaksi kokeiluksi tuo kahvapäivitys.
Vivun etäisyyden säätö saattaa myös auttaa. Onko noissa Soran kahvoissa mahdollisuus siirtää vivun alkuasentoa lähemmäs stongaa? Esmes 105:ssä on vivun ja kahvan rungon väliin laitettavat säätökiilat, jotka siirtävät vipua lähemmäs stongaa. Lyhytsormisempaa helpottaa, kun ei tarvitse niin kaukaa lähteä pruristamaan.
Tai sitten voisi tietty kokeilla uusia, pitävämpiä (pehmeämpiä?) jarrupaloja.
https://www.xxl.fi/jagwire-jarrupala...097656_1_style
Tarvis saada palat suht nopeasti, että pääsee köröttelemään uusilla kiekoilla. Tekeekö noilla mitään ? Jostain pk-seudulta pitäisi saada palat tänään ja tammiston xxl:ssä näyttäisi olevan noita hyllyssä.
Esim. tuolta ; https://www.tonitoni.fi/jarrukumi-du...n-2-paria-55mm ,varmaan muidenkin valmistajien paloja tuolla kuitukiekoille .
On se riivattua näiden maailman helpoimpien, uusavuttomille vannejarrumiehille sopivien hydraulisten levyjarrujen ja låpuiakselien kanssa! Niitähän ei pitänyt tarvita säätää ja niiden piti mennä aina kohdalleen!
Ensin katosi se lähes taianomaisen hienolta tuntunut jarrutuntuma, kun kukaan ei viitsinyut kertoa ettei pyörää tule missään nimessä keikauttaa katolleen kun tottumattomana laittaa kiekon paikalleen. No, sen tai ainakin osan siirtä olen valmis ottamaan tyylipuhtaana user errorina. Kai se jossain manuaalissa olisi ollut präntättynäkin jos olisi malttanut lukea...
Mutta nyt tämä: irrotin kiekon (ja vaihdoin toisen ulkorenkaan), pidin pyörän koko ajan oikeassa asennossa, en koskenutkaan jarrukahvaan, laitoin kiekon takaisin, kiersin läpiakselin kiinni eli tein kaiken ihan saamarin oikein - ja jarrulevy pitää hitonmoista ääntä ja hankaa pahimman kerran! Ei vain jollain kohtaa vaan koko kierroksen ajan, siis lakkaamatta!
Olen kyllä lukenut että jarrulevy voi olla kiero ja ymmärrän ettei siihen välttämättä suurtakaan vääntävoimaa tarvita eikä kieroutta tarvitse olla millikaupalla, mutta eihän sitä tässä välissä ole voinut mikään vääntää!
Eikö se ollukaan muka niin ettei kiekkoa saa kuin yhteen ja ainoaan kohtaan ja sataprosenttisen oikeaan asentoon kun on tämä mahdottoman hieno keksintö? Että kiekon keskittämisestä tai vinoon asettumisesta ei tarvitse huolehtia kuten pikalinkullisen kiekon käyttäjän?
PS Kaksi kertaa irrotin ja laitoin uudelleen kiinni - samalla tuloksella!
Tietty pitää jarrut keskittää ja se on helppoa ainakin tällaiselle uusavuttomalle kuten meikäläinen. Jarrusatula löysälle, jarru kireälle, jarrusatula kireälle. Yleensä sillä selvä.
Jos sen kiekon laittaa eri momenttiin kuin se oli irroitettaessa niin sitten se hankaa levyyn.
Varmaan jos ensin on löysällä ja sitten vetää apinanraivolla.
Jarrulevyllä on voinut pökkiä jarrupaloja ja toinen siirtynyt kauemmas ja jarruttaessa molemmat liikkuu yhtäpaljon, jolloin toinen jää liian liki. Likellä olevaa voi puskea kauemmas, vaikka varovasti levyllä painamalla. Tai siirtää satulaa jos männät on symmetrisesti.
Jos sen läpiakselin kiinnikiertämisen momentin kanssa on niin tarkkaa että käytännössä ilmeisesti tarvitaan momenttiavain, ei minusta pitäisi kovin paljon kehua systeemin erinomaisuudella tai helppokäyttöisyydellä.
Ja onhan tämä melkoisen yllättävä tieto ja havainto että jarrupalat voivat olla näin mimoosanherkkiä ja siirtyä milteipä pelkästä kosketuksesta.
Kun tämä tuntuu olevan näin vaikeaa siisteissä sisätiloissa ja kaikessa rauhassa tehtynä niin mitenköhän se mahtaa onnistua ulkosalla ja vähän nopeuteenkin pyrkien?
Tai hetkinen, olenhan minä sen kertaalleen tehnyt rengarrikon jälkeen ulkonakin. Ja nastarenkaiden vaihdon yhteydessä syksyllä ja keväällä, vieläpä sekä eteen että taakse, ja täysin ilman ongelmia.
Jännäksi menevät nämä fillarihommat, mutta kai tässä vähitellen oppii.
Vaan olisivat ne levyjarrujen kehujat saaneet pitää enemmän ääntä tämmöisistäkin ominaisuuksista!
PS Ainoa mikä ei yllätä on että löytyy vastaaja joka ei selvästikään ole malttanut lukea kysymystä.
Levyjarrullista pyörää koskaan omistamattomana ihmettelen, että onko todella noin? Eikös sentään neste paina molempia paloja samalla paineella levyä vasten? Eli jos on tönäissyt toisen palan kauemmaksi, niin ensimmäisellä jarrutuksella sille puolelle hakeutuu enempi nestettä, ja paine tasaantuu. Vai onko niissä joku systeemi, joka ohjaa juuri vakiomäärän nestettä kummankin männän taakse, että liikematka on vakio?
Ei oo systeemejä, mutta on tuossa vähän perää. Fillarin levyt on niin rimpuloita, että ne taipuilee varsin herkästi eikä keskitä mäntiä niin luotettavasti kuin jämerämmissä vehkeissä.
Omissa fillareissa, niissä levyjarrullisissa ei oo moisia murheita ollut. Läpiakselilla rengas asettuu varmuudella suoraan. Mitä navan laakeroinnissa tapahtuu kiristäessä, on toinen juttu, joka voisi muuttaa navan paikkaa, jos jossain on ollut löysää. Toinen, mikä muuttaa taas satulan paikkaa kiristäessä, on pieni vinous rungon puolella, pinnassa joka puristuu navan akselia vasten kiristäessä. Voi olla myös likaa, maalia tms.
Mitäpä vielä?
Kieltämättä itsellä hyvin harvoin on keskittämistarvetta vaikka vaihdan kiekkoakin toiseen, jarrupalan vaihdon jälkeen kylläkin. Pikemminkin epäilen, että kysyjä on onnistunut kiekkoa irroittaessaan vääntämään vahingossa jarrumäntiä sivuttain, vaikka varoikin. Muu ei oikein selitä. Eri momenttiin kiristämisen vaikutuksenhan voi vieläkin testata, että vaikuttaako.
Jäsen Fat Boy hyvin selvensikin ongelmaa polkupyörien nestelavareiden kanssa. Ongelma on justiinsa se ohkanen levy, joka sujuu helposti, eikä keskitä jarrupaloja. Esimerkiksi autoissa on monesti samanlainen rakenne jarruissa, mutta levy voi olla 25mm paksu ja se pakottaa molemmat männät oikealle etäisyydelle jarrulevystä. (jos eivät ole pahoin jumissa)
Mutta jos pyörän satulassa molemmat männät liikkuvat normaalisti, niin keskittäminen onnistuu helposti käsin auttamalla.
Justiinsa tuota tuossa koitin sanoa, tai vielä helpommin se onnistuu kiekkoa takaisin laittaessa, ja siinä puskee jarrulevyllä jarrupalaa, joka puskee jarrumäntää, tai osuu levyn reunalla palan ja männän väliin. Ja kun kahva ei ole painettu niin neste menee kahvaan. Sitte ensimmäiset jarrutukset vain liikuttavat paloja lähemmäs levyä, ja kahva tuntuu löysältä.
Mutta Kuovipolku tuosta sinun kirjoittamasta, että kiekkoa ei saisi irroittaa ja laittaa takaisin paikoilleen pyörän ollessa katollaan, en ollut koskaan kuullut enkä koskaan noudattanut. Pyörän pystyssä ollessa varsinkin takarenkaan kiinnittäminenhän on huomattavan hankalaa.
Minulla ei ole levyt normaalisti alkaneet hankailemaan. Jos jarrukahva on painunut kiekon ollessa irti kuljetuksen aikana on ongelmia tullut. Tai ehkä just jos kiekkoa asentaessa levyillä on tökkinyt pahasti paloja.
Ja jos keskittämistä on tarvinnut, niin mulla ei usein kerrasta onnistu. Vaikka pultit on löysällä ja jarrun painaa kiinni ja samalla pultit kiristää, jää usein toinen paloista toista lähemmäksi levyä. Tätä joutuu joko tekemään monta kertaa tai sitten ujuttaa ennen kiristämistä ja jarrun painamista ohuita muovilevysuikaleita yhden molemmille tai yhden toiselle ja kaksi toiselle puolelle levyn ja palan väliin. Tällaisia muovisuikaleita 1 cm x 4 cm voi tehdä saksilla vaikka niistä eri tilaisuuksissa rintaan kiinnitettävistä nimikylttien muoveista. Paperinen käyntikorttikin tms pahvi voi käydä mutta on kertakäyttöinen ja tahtoo mennä ryttyyn tai taittua ujuttaessa.
Ei sinne väliin tarvitse mitään muovikortteja puskea, riittää esim että kevyesti puristaa jarrua ja pukkaa levyllä palat oikeaan kohtaan. Varmasti vaatii toistoja tämäkin, mutta helppoa ja nopeaa.
Viittaan viestiini ja saamaani vastaukseen ketjussa "Hydr. levyjarrujen säätäminen". Voi toki olla että ymmärsin nevuot väärin tai tulkitsin ne jotenkin väärällä tavalla kirjaimellisesti tarkoitetuiksi.
Ottaen huomioon sen kuka kiekkoa takaisin paikolleen laittanut tyyppi oli ja sen miten monin tavoin hankala ja huonotuurinen päivä sillä tänään on ollut, ei ole mahdotonta että ön onnistuttu tökkimään vääriin paikkoihin pahastikin. Ainoa mikä tässä minua ihmetyttää on että vaikkei se vieläkään sillä lailla ihmeen sujuvasti käynytkään, en huomannut mitään erityistä tökkimistä tai hankaluutta. kiekko ei missään vaiheessa jumiutunut enkä käyttänyt voimaa enkä vääntänyt...
Ei kai tuota voi rikkoa tai nykyistä tilaa huonommaksi saada, vaikka kokeilisin keskittämistä ihan itse? Jos ei onnistu, niellään ennestään vähäinen tai jo olematon ylpeys ja viedään luottomekaanikolle (joka ei minun osaamattomuudestani enää hämmästy)!
Aiheellista ja asiatäyteistä kirjoittaa kritisoivaakin tietoa, kokemuksia, näistä kehutuista nestelevyistä ja läpiakseleista, suo siellä vetelä täällä, ei pelkästään hymistelyä kun muutkin...
Taas yhtä sekoitusta mietin ja törmäsin tällaiseen minulle uuteen yhteensopivaisuustaulukkoon:
http://productinfo.shimano.com/#/com...-455&cid=C-453
Jotain perää läpiakselin momentin (no, kireyden..) vaikutuksessa ainakin on, ihmettelin yhdelle mekaanikolle ääneen kun takaa läpiakseli löystyy itsekseen ja sen seurauksena alkaa vaihde hyppiä.
Käski sitten mun kiristää taka-akselin ja käänsi sen jälkeen puoli kierrosta lisää ”nyt se on oikeassa kireydessä” [emoji6] Jätin siis aina liian löysälle. Opin sitten sormiin oikean ”momentin” ja sen jälkeen ei ole enää itsekseen löystynyt.
Sitä keskittämistä en kyllä yhtään epäröisi itse tehdä. Tässä juuri muutama päivä sitten kesken reissun perheen odotellessa jonkun kirkon edessä keskitin tavarapyörän etujarrun kun hinkkaili, on niin paljon painoa päällä ja 203mm jarrulevy 20” renkaassa että kaipaisi läpiakselia, pieni liikahdus systeemiin tulee helposti. Ei siinä mennyt edes viittä minuuttia kaikkinensa.