Onko kokemuksia Kinesiksen Tripster ATR:stä? Tai Kinesiksestä ylipäänsä - noin niinku laatumielessä.
Vastaisi ominaisuuksiltaan aikalailla meikäläisen toiverunkoa ja puntakin olisi sopivasti vähän halvempi...
Sent from my iPhone using Tapatalk
Printable View
Onko kokemuksia Kinesiksen Tripster ATR:stä? Tai Kinesiksestä ylipäänsä - noin niinku laatumielessä.
Vastaisi ominaisuuksiltaan aikalailla meikäläisen toiverunkoa ja puntakin olisi sopivasti vähän halvempi...
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tuo muistui mieleen:
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...92#post2421092
Kinesis runkopaja teki aikanaan monen merkin paremman pään alurungot.
Parista kokemusta, laatumielessä jälki hyvää ja ajo-ominaisuudet hyvät.
Tripsterissä ei mahdu ^^noin muhkut renkaat. :)
Jåå-å. Mikähän se olisi paras mekaaninen levyjarru tällä hetkellä?
Katselin, että tuo 105 disc groupsetti on jo varsin kustannustehokas vaihtoehto, mutta noiden hydrojen ainoa huono puoli on se ettei niitä voi itse oikein huoltaa jos tulee vuotoja.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Liekö TRP Spyreä parempaa vielä tullut markkinoille.
^^Uudessa pyörässä tuli TRP:n Hy/Rd, joihin olen aika tyytyväinen. Hyvä tuntuma ja teho. Osat kun on Campaa, niin oli vaijerivetoiset otettava.
^^^käsi ylös jolla on tullut hydroihin vuotoja
Tai siis, onhan se mahdollista, mutta siinä vaiheessa kun saa hydroihin vuodon niin on todnäk ehtinyt säätää mekaanisten paloja lukuisia kertoja ja vaihtaa varmaan jarruvaijeritkin pari kertaa.
En oo tutustunut shimanon maantiehydrojen ilmaukseen, mutta jos se on yhtä yksinkertaista kuin shimpan maastohydrojen kanssa niin en olis lainkaan huolissani.
Mulla on kans yhdet hy/rd:t vanhojen 10-vaihteisten 105:n kaverina. Jarruteho ihan jees, mutta häviää selvästi esim hydraulisille rivaleille.
Mulla hajos maasturista avidin elixirit eikä niille oikein mitään voinut tehdä kun se jostain sieltä männän tiivisteistä vuosi. Ostin sitten kerralla kokonaan uuden kun ei kannattanut huollattaa. Kai noilla 105 hydrojarruillakin leppoisasti ajelee jos toinen sattuisikin hajoamaan tien päällä.
Lähinnä tässä enää hankintapäätöksessä mietityttää tuo rungon mitoitus: olen 191cm pitkä ja Tripsterin isoin runko 60cm on ohjemitoiltaan 182-192 cm kuskeille - itse tykkään yleensä vähän väljästä mitoituksesta, mutta nyt menee yläkanttiin. Tuossa on varsin paljon stackia ja varsin pieni reach.
http://www.kinesisbikes.co.uk/Catalo...e/Tripster-ATR
Toisaalta viimeaikoina on tullut ajettua maantielenkkiä 57cm Bianchin Infinitolla, joka on ollut yllättävän kiva ajaa. Siinä on vain pierun karvan verran pienempi reachi, joten jos stacki kasvaa useamman sentin ja reachi pikkaisen, voisi tulos olla ihan mieluisa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Radavistista bongattu, hyvällä asenteella kasattu grainderi:
http://theradavist.com/wp-content/up...1-1335x890.jpg
http://theradavist.com/wp-content/up...9-1335x890.jpg
Stenu *piip* minkä postasit...
Mr. Pinkki pimpattuna pinkillä Kingillä..
Titaani kiinnostaa elementtinä. Suunnitelmana vaihtaa tuohon nykyiseen turhan maantiepyörämäiseen teräshimmeliin runko ja keula. Tilaa sais olla yli 40mm renkaille ja mielellään kiinnityspisteet tarakalle, jos tässä innostuisi jossain välissä retkeilemäänkin kevyesti.
Pickenflick olisi lompakkoystävällinen ratkaisu, mutta tarakalle ei ole kiinnityksiä ja oliko tuossa jotain rajoituksia 2x maantiekampien kans? Genesiksen Croix de Fer Ti kiinnostaa suuresti, mutta on se aika kallis ja miten rengastila?
Onkohan liian mainframe, mutta spessulta on tulossa Sequoia, mikä sopisi tähän kategoriaan. Mahtuu 42mm renkaat ja on kiinnikkeitä riittävästi.
Hieman herättää kiinnostusta, mutta etuakseli on ilmeisesti 12-100 läpiakseli ja siihen ei sitten löydy napadynamoa, mikä minusta olisi kohtuu tarpeellinen pidemmillä lenkeillä ja talvisin.
Kuullostaa tutulta. Itse ratkaisin asian teettämällä rungon espanjanjalaisella kioskilla (minkä toki tiedätkin tämän topicin lukijana, mutta muistutinpa vaan :) ). ~Kaikki (mitat, kulmat, putket, vaijerinvedot, dropoutit jne jne) tuunattavissa asiakkaan toiveiden mukaisesti ja hinta paaaljon halvempi kuin tehdasvalmisteiset rungot. (No Pickenflick tietty, mut ne tarakan ruuvien paikat)
Joo olihan se mielessä. Epäilyttää vaan että tuleekohan siitä yhtään mitään jos itse alkaa geometriaa speksaan.
Ei sitä tarvii speksata ite. Se Cyclobicyclesin Grava-malli on se mistä aloitetaan grainderin tai crossarin tuunaaminen. Jos on jotain tuttua ja tykättyä geoa voi lähteä sellaisesta. Mää käytin kokemuksiani mun entisestä crossarista ja tiesin haluavani n. 1,5cm pidemmän TT:n.
Kioskinpitäjä kyllä osaa eikä anna tehdä tyhmiä juttuja :)
Kuskin mitat sinne (se kyselee ne jokatap.) ja jos on jotain erikoistoiveita. Sieltä sitten lähetetään mittapiirroksia tarpeen mukaan ja lopulta päästään yksimielisyyteen.
Jos sinne on yhteydessä ja kyselee ei se vielä ole ostopakko.
Cyclolla (ja Shand Cyclesillä) asiakaspalvelu on parasta, mihin minä törmäsin keväällä, kun keskustelin aika monen lafkan kanssa Norosthairs-projektista. Niin ja Cyclolla on tosiaan aika hyvät hinnat tällä hetkellä myös KVA:n putkista hitsatuille rosterirungoille, mikä mielestäni on erittäinkin varteenotettava eikä välttämättä juurikaan kalliimpi vaihtoehto custom-titaanille. Mun runko on jo kuulemma siinä pisteessä, että pitäisi haluamani värimaailma ilmoitella pikapikaa. Siitä kun maksoin depositin on kulunut vasta reilu kuukausi eli ainakin teräsrungot valmistuu tällä hetkellä yllättävänkin nopeasti. Varsinkin kun huomioi, että lopullisia työpiirustuksia alettiin väsäämään vasta depositin maksun jälkeen ja niistäkin tehtiin pari uusintaversiota, vaikka speksit olikin jo aika tarkkaan selvillä siinä vaiheessa. Itse olin varautunut odottelemaan runkoa jonnekin loppusyksyyn.
Jos levaripyörä on ajatuksissa, niin Cyclo tekee maailman siisteimmät Post Mount -kiinnikkeet.
Mun näkemys mulle täydellisestä "for the rest of my life" -krossigravelyleispyörästä: pitkä ja matalahko geo (mitoitettu 90 mm stemmille), krossimittaiset chainstayt mutta tilaa +40 mm renkaalle, vannejarrut, normiemäputki, teräskeula taivutetuilla Columbuksen SL-jaloilla ja pari milliä tavallista reilummalla rakella. Tämä on siis sellainen mukavuuspainotteinen lähestymistapa asiaan, mutta päädyin kuitenkin tavallista teräspyörää paksumpiin tt- ja dt-halkaisijoihin (31,8/34,9) krossikäyttöä silmällä pitäen. Jos olisin ollut tekemässä pyörää pelkästään hiekkatieajeluihin, olisin saattanut päätyä tavallisiin OS-putkiin (28,6/31,8), kuten esim. Ritsin Swiss Crossissa on. Tulevat putkihalkaisijat on samat kuin nykyisessä Gunnarissa ja yhdistelmä on ollut mulle hyvä. Geometria on 0,5 astetta loivempi, vaakamitta 5 mm pitempi. Hyvin maltilliset muutokset siis.
https://drive.google.com/file/d/0B1P...ew?usp=sharing
https://drive.google.com/file/d/0B1P...ew?usp=sharing
Tekisi mieli päivittää omaa sorapyörää. Suoran tangon tilalle käyrä. Mutta ymmärrys loppuu kesken. Mitä pitää ostaa?
Tanko, jarru/vaihdevivut, jarrut, vaijereita ja kuoria, tankoteippiä..? Miten valitsen sopivan tangon?
Nyt pyörässä vanhasta maasturirungosta ryövätyt osat: 2x9 XT-vaihteisto, XT-levyjarrut. Välitykset ovat nyt minulle sopivat.
Siirtyminen mekaanisiin levyjarruihin ei ole ongelma.
Onko suosituksia tarvittavista osista?
pyörän kuva
Onko reachia varaa kasvattaa droppi tangon verran? Ylä-ote menee aika paljon nykyisiä kahvoja kauemmas, vaikka kapeampi onkin.
^
On. Singular Gryphon on suunniteltu droppitangolle, mutta toimii suoralla tangollakin.
Compacti tanko, esim. FSA Omega Compact melko leveänä, kahvat vähän vaativampi juttu jos nestejarrut.
Yksinkertaisimmillaan jos laittaa esim. BB-7 tai TRP mekaaniset levarit, jarrukahvat ja erilliset vaihtajat, on eri vetosuhde näissä kahvoissa
maasto http://www.bikeshop.fi/Jarrukahvapar...212/&listpos=5
road http://www.bikeshop.fi/Jarrukahvapar...225/&listpos=2
Tyylipoliisi kai kelpuuttaa erillisistä vivuista vain tangonpäävaihtajat
http://www.bikeshop.fi/Tangonpaavaih...77H/&listpos=0
Toki suoratanko vaihtajavivutkin (maasto) toimivat, mutta tulevat keskiosalle tankoa. Teippaus ei tule siisti.
Jos nuo XT vivut ovat kombona i-Spec jarrukahvassa kiinni, niin erillisen pannan joutunee hankkimaan.
STI kahvojen pitäisi toimia 9sp XT maastovaihtajan kanssa ongelmitta. Itse laittaisin varmaan 10sp 105 kahvat ja ysipakan tilalle vastaavan kympin. Jarruiksi TRP Spyret.
^ Tätä liippaava juttu on tarina tuhatvuotisesta temppelistä jossain Japanissa. Se on rakennettu puusta joka ei kestä ikuisesti ja saattaa palaakin välillä, mutta vaikka kaikki puuosat, hirret ja laudat ja naulatkin on vaihdettu uusiin lukemattomia kertoja ja vaikka koko temppeli on välillä palanut poroksi ja rakennettu taas alusta asti uudelleen mutta täysin samanlaiseksi kuin se oli niin onhan se temppeli tuhat vuotta vanha!
Pyörä voi olla "for the rest of my life" myös siten että sen mitat ja materiaalit ja kaikki sen osat on päätetty ja valittu sopiviksi ja toimiviksi ja tarpeet täyttäväksi ja vaikka kulutusosat luonteensa mukaisesti kuluvat niiden tilalle ei tarvitse ajatellakaan hankkimansa joitain toisenlaisia.
Loppuelämän kestäväksi crossariksi voisi harkita jotakin tämänkaltaista.
http://66.media.tumblr.com/2172060a8...g94o1_1280.jpg
Rosteri ei toivottavasti ruostu puhki, mutta aika näyttää. Levyjarruilla ei nyt todellakaan ole mitään vaikutusta fillarin elinkaareen. Vanteen vaihto uuteen on noin yhden tunnin ja kahden asennusartesaanioluen mittainen duuni, ei kuluneen vanteen takia tartte koko fillaria vaihtaa.
Vannejarrut oli tietoinen valinta. Syitä en jaksa selitellä sen enempää, mutta kävin paria levarikrossaria koeajamassa ennen kuin löin jarruasian lukkoon, enkä saanut mitään erityistä wow-elämystä kummastakaan. Ennemmin päin vastoin. Lisäksi levareiden kanssa olisi joutunut tekemään kompromisseja rungon ja haarukan ominaisuuksien kanssa. Hiilikuitukeula mulla on Gunnariin tuolla hyllyllä happanemassa suurimman osan aikaa siksi, että teräinen on kivempi ajaa. Se on katsos silleen, että kun teettää mieleisensälaisen rungon niin saa juuri sellaisen, kun haluaa. Jos joku toinen haluaa toisenlaista, niin se toinen voi teettää sellaista. :)
Loppuelämän kestää vain sellainen pyörä, joka roikkuu koristeena seinällä.
Paitsi sitten kun alkuperäisen kaltaisia ei enää saa ja standardit muuttuu, niin ei saa edes runkoon sopivia osia. Sen joutuu vain hyväksymään, että käyttöesineillä on joku elinkaari, minkä niitä voi järkevästi käyttää ja korjata.
Omaan 5 vuotta vanhaan teräsrunkoon vaihdoin äskettäin keskiön. Siinä tuli samalla kurkittua putkien sisään. Muutama pieni ruostepilkku näkyi, mutta vain vähän. Pyörässä jolla on ajettu ympäri vuoden kaiken näköisissä keleissä, vedessä, lumessa, sohjossa ja kurassa sekä pesty suihkulla. Hipaisin vaseliinia pintaan niihin kohtin, mihin yletyin. Ei ole vielä kiirettä vahtamaan ruostumisen takia.
Mulla hommat eskaloitui siihen pisteeseen, että laitoin tänään deposiittia Huntin 4season dura -kiekoista ja Merliniltä Camppiksen Athena groupsetin tilaukseen kun sai niin halvalla.
Ne pistän sitten kiinni siihen Tripster ATRään jahka saan rungon jostain.
Pari kyssäriä olisi mielessä jos joku osaa vastailla:
1. Neljästä englantilaiskaupasta kolmessa oltiin sitä mieltä ettei titaanirunkoa ole tapana rotsata (facing/chasing/reaming) koska ne ovat kuulemma niin hyvälaatuisia etteivät kaipaa valmistelua. Yksi sanoi, että heillä se tehdään aina.
Kuka on oikeassa. Ei huvita tilata sellaista jota saa heti ensitöikseen viedä pajalle, kun myyjä on luikuri.
2. Miten toimii TRPn hy/rd Camppiksen kahvojen kanssa? Olen ymmärtänyt että ainakin aiemmin on ulkomaisilla palsoilla todettiin että camppiksen kahvoissa ei ole riittävän pitkä liikerata. Eli pitäisi ottaa esmes Spyre - mikä ei musta ole sinänsä huono asia, kun olen kaiken hydraulisen suhteen lähtökohtaisesti skeptinen.
Ja levarit vaativat vissiin joka tapauksessa pitemmät vaijerikuoret kuin vannejarrut?
Sent from my iPhone using Tapatalk
^1.
-titaania ei tarvitse rotsata maalauksen aiheuttamien vastinpintojen epätasaisuuksien takia (kun ei ole maalia).
-keskiömuhvin koneistus kun yleensä tehdään ennen hitsausta, niin tällöin saattaa hitsatessa tulla muodonmuutoksia. Titaani on vähemmän muotoutuva kuin alumiini, mutta laatu on varmasti priimaa kun rotsataan.
-kyse on riskinhallinnasta, jos jättää teettämättä ja omassa rungossa sattuukin olemaan kieroutta, niin keskiölaakeri vaihtoon ja runko rotsattavaksi. Eniten harmittaa huoltokatko.
TRP:n Hy/Rd jarrut ei toimi kunnolla Campan kahvojen kanssa suoraan laatikosta, eli kahva tulee tankoon asti. Huomasin tämän kun kasasin omaa pyörääni. Onneksi ongelmaan on kohtalaisen helpppo ratkaisu, eli pienellä modauksella toimii hyvin: https://www.youtube.com/watch?v=8aBa3sGUUhs. Omat kahvat on tämän vuotiset Chorukset.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...0&d=1470721849
Tässä oma, XL-koon Pickenflick, Hunt:in Gravel-kiekot, Schwalbe G-One 40 mm. Ainoa mitä mahd. kaipaan olisi paksun alumiinisen satulaputken tilalle jotain vähän menoa pehmentävää. Putkeen menevä laukku toimii hyvänä lokarina. Hauskaa on, toimii kuin ompelukone
^Toimii ihan hyvin. Edellisen pyörän BB7:t sai Campankin kahvoilla säädettyä äkäisemmiksi, mutta näiden kanssa jarruvoiman säätely on parempaa. Jarrut saa lukkoon noin liikeradan puolivälissä, jos tykkää herkemmästä niin sitten kannattaa laittaa mekaaniset. Espooseen saa tulla puristelemaan, jos vielä mietityttää :).
^mitkä jarruvaijerien kuoret sulla on käytössä? Suositellaan compressionless -kuoria. Campan groupsetin omat kuoret ovat käsittääkseni sellaiset, mutta liian lyhyet levareille. Takavaijerin kuoren voi käyttää pätkäistynä edessä, mutta taakse tarvitaan pitempi. Vissiin nuo Jagwiren ja TRP:n omat pelaa ok kun vaihtaa vaijerin sisään? Pitäisi vaan saada jostain pelkkää kuorta, eikä koko DIY-settiä…