Ei voi yleistää. Harsinta ei suinkaan sovellu kaikkiin metsiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Printable View
Ei voi yleistää. Harsinta ei suinkaan sovellu kaikkiin metsiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Ympäristöpolitiikan professori: Suomen tulisi käyttää puut rakentamiseen eikä paperin tuottamiseen
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/200087
"Hukkinen varoittaa, että hiilineutraaliuden saavuttamisella on niin kiire, että hakkuita ei ehditä korvata istutuksilla, koska puiden kasvaminen vaatii vuosikymmeniä.– Tavoite tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 Suomen pitäisi olla hiilineutraali, eli hiilinielujen ja päästöjen pitäisi olla tasapainossa. Siksi ajatus siitä, että hakattu metsä kasvaa, menee romukoppaan: meillä on vain kymmenkunta vuotta aikaa – ei viisikymmentä tai sata vuotta."
Siis eikös muovi ole ihan verraton raaka-aine. Kevyttä ja säästää sitä kautta energiaa.
Käsittääkseni mun XT vipu tai Nikonin runko ei ole mikään ongelma, tuskin niistä kovin paljoa mikromuovia tuonne metsää rapisee. Eikö ongelma ole nimenomaan kertakäyttömuovi, sen käyttöä pitäisi vähentää?
Joo, kyllä muovilla on paikkansa.
Nih. Muovi on kestävää kehitystä, toisin kuin turkis...ei ku tuota...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fat Boy
Jos paperintuotanto siirretään suomesta kiinaan, niin se ei auta yhtään kokonaisuutta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Suomella on 10 vuotta aikaa nollata päästöt, kiinalla on samat 10 vuotta aikaa tuplata omat päästönsä. Jokainen miettiköön tykönänsä onko järkeä ajaa pienestä suomesta paperinvalmistuskin enemmän päästöjä tuottanvaan kiinaan, koska jotkut idiootit on tehneet typeriä sopimuksia.
http://aveollila1.puheenvuoro.uusisu...-esimerkkimaan
Lainaus:
Mihin sitten Kiina on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa? Ei itse asiassa mihinkään. Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. Että tällainen esimerkkimaa on Kiina ilmastonmuutostaistelussa.
Juu. Tosin Kiina on tällä hetkellä maailman suurin aurinkopaneelien tuottaja, rakentaa eniten tuulimyllyjä ja siirtyy ensimmäisenä täysin sähköisiin autoihin. Kehityksen nopeutta helpottaa kovasti kun ei ole mm demokratiaa hidastamassa päätöksen tekoa.
Siltikään niitä paperitehtaita ei varmaan kannata kiinaan siirtää.
Sää unohi, jotta mikäs Kiinan kokonaispäästöjen osuus on vaikka suhteutena noiden sun aurinkopaneeleiden tuottamisen suhteen?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
https://arvometsa.fi/sites/arvometsa...nsepto/5_0.png
"Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia"
"Metsien sitoman hiilidioksidimäärän laskeminen on helppoa. Puihin sitoutuu tonni hiilidioksidia jokaista puukuutiometriä kohden. "
"Tuorein mitattu puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä."
Jos oletetaan, että hakattavan puuston keski-ikä on 60v, niin kasvu on ollut 6 m3/ha, josta saadaan, että aukoksi menee 18 000 000 ha.
Kun istutetaan taimikko, niin sen kasvu 10 vuotiaasta taimikosta 50 vuotiaaksi metsäksi on keskimäärin 9 m3/ha.
Siis hakattiin metsä, joka kasvoi 6 m3/ha ja tilalle saatiin kasvatusmetsä, jonka kasvu on 9 m3/ha, nettovoittokasvua 3 m3/ha.
3 m3/ha * 18 000 000 ha = 54 000 000 m3 (joka sitoo CO2:ta yhtä paljon tonneina).
Siis hakkaamalla metsiä (nykyisen) vuotuisen kasvun verran, se sitoisi CO2:ta 54 Mtn/v.
Koska Suomen päästöt ovat 56,1 Mtn, niin nettopäästöt olisivat: 56,1-54 = 2,1 Mtn/v .
Suomi pääsisi lähes "päästöttömäksi" pelkästään hakkaamalla vuotuisen metsänkasvunsa.
Siinä mielessä tuossa artikkelissa oltiin oikeassa, että puurakentamista pitäisi lisätä. Netomi, kunpnmelkoine. Pahis.
https://yle.fi/uutiset/3-9901767
Lainaus:
Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?
Merten muoviroskasta on kuulemma 90% peräisin kymmenestä suuresta joesta, joista 5 on Kiinassa (no joo, Amur on Kiinan ja Venäjän rajalla). On niillä vielä pitkä matka positiiviseen ympäristötaseeseen, semminkin kun ne sähköäautot kulkee siellä pitkälti hiilivoimasähköllä.
Ja aurinkopaneelit, akut ja sähköaotujen harvinaiset maametallit tuotetaan haailivoimalla. Mutta joo, onhan se Kiina luvannut saada päästöjen kasvun loppumaan jo vuonna 2030. Silloin Kiinan päästöt on arviolta henkeä kohden yli 2-kertaa sen mitä kylmässä ja energiaintensiivistä teollisuutta omaavassa Suomessa tänään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63
Pitää muistaa kuitenkin että Kiinan yhden lapsen politiikka on ollut suurin ympäristö teko globaalisti [emoji6]
Harmi että menivät sen purkamaan.
Aurinkopaneelien tuotannon hiilipäästöt ei varmaan kovin merkittävät ole sen elinkaaressa jos ajatellaan paljonko se tulee sähköä tuottamaan ... ja tulevaisuudessahan niitä paneeleja tuotetaan aurinkosähköllä. Jos ikinä päästään sinne tulevaisuuteen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
NYC syyttää Essoo
https://www.nytimes.com/2018/10/24/c...te-change.html
New York Sues Exxon Mobil, Saying It Deceived Shareholders on Climate Change
Tässä esimerkissä nyt alkaa olemaan sitä konkretiaa jota olen kaivannut. Tämän kaltaisilla esimerkeillä ehkä ihmisille aukeaa se tilanne mistä nyt on puhuttu.
En siis tarkoita että onko tämä fiksua kun on se Kiina, vaan tarkoitan sitä korjausliikkeen kokoluokkaa jos noihin tavoitteisiin oikeasti haluataan.
”Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot
Esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää jo vuonna 2027, arvioi Suomen ilmastopaneeli.”
https://yle.fi/uutiset/3-10498658
Luin jo aiemmin saman artikkelin ja jos unohdetaan kaikki muut ongelmat kuten köyhät ja keskiluokkaiset ihmiset joilla ei ole varaa uusiin sähköautoihin niin haasteeksi siltikin jää melkoinen vuori bensa- ja diesel käyttöisiä autoja. En tiedä kuinka ympäristö ystävällistä on niiden romuttaminen ja uudelleen valmistus sähköisinä.
Toinen haaste on tietysti lentoliikenne jonka sivutuotteena nämä muut polttoaineet tulee jotka siis kielletään. Lopetetaanko lentäminenkin vuonna 2027?
https://yle.fi/uutiset/3-9241906
"Jos esimerkiksi Suomessa dieselöljyn kulutus romahtaisi, pitäisi ylijäävä diesel kuljettaa vaikka Afrikkaan. Jonnekin se on myytävä, jos bensiinin kysyntä vastaavasti nousee tai pysyy sähköautojen yleistymisen vuoksi samana. Maahan dieseliäkään ei voi kaataa."
Sepä se tästä hankalaa tekee, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja keinojen vaikutus ihmisen elämiseen on niin laaja ja monimutkainen häkkyrä, ettei etenkään asioista päättävät voi mitenkään ymmärtää sitä. Yksittäisiin asioihin puuttuminen aiheuttaa ison riesan monille, muttei hyödytä juuri mitään ilmastonmuutoksen kannalta. Rahallisesti äkkiliikkeet hyödyttävät paljonkin osaa porukasta, muiden maksaessa.
Mutta on tämäkin kaikki saanut minut ajattelemaan lähemmin omaa hiirijalanjälkeäni.
Helppoa. Siirrytään käyttämään vain Nesteen jätteistä tehtyä biodieseliä. Tuotanto riittänee suurin piirtein kattamaan dieselin kysynnän maassamme. Tuolla saadaan liikenteen Co2 - päästöt alas per heti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Ulkoistetaan liikenne Kiinaan. Pariisin sopimuksen mukaan Kiinalla on lupa kasvattaa päästöjä vapaasti. Ei muuta kuin isompia koneita ja kunnon isot tankit, niin äkkiäkös sieltä heittää keikan vaikka Helsinki Oulu välille ja lentää sitten kotimaahan tankkaamaan:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Varhaisaamun tunteina < 06:00 säästövalaistulla katuosuudella
vastaanloikkiva kirkkaanvalkoinen metsäjänis on oikeasti niin väärin.
Eläinparka kun vaihtaa suojaväriään valon vähetessä, rusakko
hyötyy tästäkin. Shit.
Ilmastonmuutos teki Kalifornian tuhoisista maasto*paloista ”uuden normaalin” – Palot näkyvät selvästi myös satelliitti*kuvissa
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005896983.html
"Hengenvaarallinen tilanne jatkuu ainakin tiistaihin asti. Kuumat ja kuivat tuulet puhaltavat alueilla, joissa ei ole satanut kunnolla yli 210 päivään"
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
.Lainaus:
Viime kesältä muistetaan laajat maastopalot Kreikasta, Italiasta, Portugalista ja Ruotsista. Suomessakin paloi, mutta täällä palot saatiin hallintaan
Ei se Suomen täälläkin parjattu metsänhoitotapa tiheine metsäautotieverkkoineen ja avohakkuineen niin huono ole ....
Yksi asia, mitä olen joskus miettinyt, on, että millainen vaikutus maapallon keskilämpötilaan vaikka 100 vuoden päästä olisi sillä, että jätettäisiin kaikki metsät luonnontilaisiksi verrattuna siihen, että kestävästi hyödynnettävissä olevista metsistä käytettäisiin (eli poltettaisiin joko suoraan tai vessapaperina yms) sen verran kuin ne kasvavat. Eli käytännössä täysikasvuiset metsät vs. keskimäärin puolikasvuiset metsät. Jos ero on esim. vain 0,1 astetta, kannattaisi vaan käyttää mahdollisimman paljon puuta.
Kestävästi poltetun puun hiilidioksidipäästöt sitoutuu melko nopeasti uudelleen kasvavaan metsään, mutta poltetun öljyn päästöillä menee miljoonia vuosia sitoutua uuteen öljykenttään. Jos metsät jätetään luonnontilaan, ne kyllä toimivat hiilinieluina jonkin aikaa, mutta eivät ne ikuisesti kasva, vaan jossain vaiheessa nielu tulee täyteen. Puun poltolla ei tietysti pidä korvata muiden päästöttömien menetelmien (aurinko/tuuli/ydin/vesi/joku muu) käyttöönottoa, mutta kun ei siitä öljystä ja hiilestäkään olla ihan heti eroon pääsemässä. Sitten kun ei tarvitse enää polttaa mitään, metsien voi antaa kasvaa ja imeä hiilidioksidia.
Puuta polttavan CHP voimalan CO2 päästöt on n. 45g/kWh aurinkovoimalan kennotyypistä riippuen 30.. 70g/kWh tuuli ja ydinvoima on luokassa 10 g/kWh. Hiilivoimala on luokassa 1000g/kWh. Aurinkovoiman päästöt syntyy ennen tuotannon aloittamista, kun puun päästöt tuotantohetkellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Googol
Päästötöntä energiaa ei ole.
Täysin päästötöntä energiaa ei ole kuten marmar yllä totesi. Googolin kysymys on melko hankala globaalissa mittakaavassa mutta jotain kuitenkin tiedetään. Metsät ovat tällähetkellä halvin tapa sitoa hiiltä ilmasta. Yllä linkkasin tutkimuksen jossa oli tutkittu noin 500 vanhaa metsää ympäri maailmaa ja ylivoimaisesti suurin osa niistä toimi vielä hiilinieluna vaikka puiden tilavuus ei enään kasvakkaan. Hiili varastoituu siis juuristoon ja maaperään.
Suomen metsät ovat nuoria ja keskimäärin puuta on noin 100 kuutiota hehtaarilla. Vanhoissa metsissä puuta on luokkaa 300-600 m3 /ha joten täällä metsät sitoisivat valtavasti hiiltä jos ne jätettäisiin hakkaamatta.
https://arvometsa.fi/blogi/suomen-me...on-vahan-puuta
Mielestäni hakkuita kuitenkin kannattaa harjoittaa ilmastotekona, kunhan ne kohdistetaan suurelta osin tukkipuihin jolloin osa hiilestä pysyy pitkään pois kierrosta. Loput tukista voidaan käyttää selluksi ja energiaksi jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Nuo Pukkalan blogikirjoitukset ovat mielestäni melko mainioita lähteitä näihin spekulaatioihin. Linkkaan alle vielä kirjoituksen hakkuiden vaikutuksista hiilitaseeseen.
https://arvometsa.fi/blogi/hakkuun-v...iilensidontaan
Eli hakata kannattaa! Se kannattaako hakkuumääriä Suomessa lisätä vai vähentää onkin sitten poliittinen päätös. Tiede sanoo yksimielisesti, että hakkuumääriä ei kannattaisi lisätä, ehkä mieluummin vähentää jos halutaan hillitä ilmastonmuutosta. Tällä toki on talousvaikutuksia ja jos Suomi vähentää hakkuita se saattaa lisätä hakkuita muualla. Mutta toki ilmastomuutoskin aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia.
Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on varmasti yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen (https://areena.yle.fi/1-4551372#). Itse olen pessimisti kummankin asian suhteen.
Menee filosofiseksi, mutta jos joskus kaikki energia tuotetaan niin, että se ei käytön aikana tuota hiilidioksidipäästöjä, ja sen avulla tehdään vaikka uusi aurinkovoimala, niin minä laskisin tämän uuden voimalan kokonaan hiilidioksidipäästöttömäksi. Tietysti jos jaetaan voimalan elinkaaren aikana syntyneet päästöt tasan koko sen tuottamalle energialle, niin sen uuden aurinkovoimalan rakentamiseen käytetty energiakin on aiheuttanut päästöjä. Jotka taas sitten jaetaan sille uudelle voimalalle, joten kaikki senkin avulla tuotettu on päästöllistä. Mutta toisaalta taas, jos joskus ihan vahingossa syntyisi tilanne, että energiaa syntyy liikaa. Tällöinhän tuotantoa jouduttaisiin rajoittamaan. Jos rajoittamisen sijaan laitettaisiinkin pystyyn pop-up aurinkopaneelitehdas, olisivatko nämä päästöttömästi tuotettuja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Tällä hetkellä ei tietysti ole päästötöntä energiaa, koska sen sijaan, että korvattaisiin fossiilisia vaikka aurinkoenergialla, olisi kulutuksen vähentäminen niiden valmistuskustannusten verran vähempipäästöistä.
Kivasti tuossa jälkimmäisessä linkissä lopetettu käyrien piirtäminen siinä vaiheessa, kun uudelleen kasvavaan metsään sitoutuneen hiilen määrä alkaisi saavuttaa kasvamaan jätettyä. 500 vuoden päästä on metsään sitoutuneen hiilen osalta aika yksi ja sama käytetäänkö sitä metsää vielä muutama kymmenen vuotta vai lopetetaanko nyt. Tosin eihän sitä kukaan kvartaalia pidemmälle ajattele.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Ensimmäisen linkin argumentti metsien paremmasta kasvusta, jos ne olisivat vanhempia, on järkevä. Tosin jos esim. 50 vuoden päästä fossiilisten ja puun polttotarve olisi jo pieni, niin mitä hyötyä siitä sitten enää olisi, että sen poltettavan puun määrä olisi maksimaalinen.
Eli ehkä yhteenvetona, hiilidioksidin lisääntymistä ei varmasti voida ratkaista ilman huomiota käytön vähentämiseen, mutta en edelleenkään näe, miten öljyn korvaaminen puulla niin pitkään, kunnes on vielä parempia vaihtoehtoja, olisi ainakaan huonompi vaihtoehto kuin öljyssä pysyminen.
Syöttötariffii maksetaan puulle, bioenergialle, (turpeelle?) ja tuulivoimalle. Pitäskö kenties maksaa aurinkosähkölle ...
Yhtenä perusteluna tuolle aurinkovoiman jättämiselle syöttötariffin ulkopuolelle on se, että aurinkoenergiaa ei saada juurikaan talvella, juuri silloin, kun tarve on suurin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Sähköautot muuttaa pelikenttää ja tuota olisi mielestäni syytä harkita vakavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-10484921
Miksi se pitää korvata vaihtoehdolla, jota ei ole. Miksei sitä voi korvata vaihtoehdolla joka on olemassa.:seko:Lainaus:
Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa
No olihan se syykin siellä:
Kun herrat helsingissä päättää, niin maakuntia ja teollisuutta on helppo kiristää, mutta jos oma piha pitäisi siivota, niin halua ei löydy.Lainaus:
– Tekivät he mitä tahansa, kaukolämmön hinta nousee. Liiketoimintamielessä paras vaihtoehto on, että he viivästyttävät uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa
Helsingin lämmittäminen (ja sähkön tuotanto) ei ole niin helppo asia kun äkkiseltään luulisi. Biomassalla kaupungin lämmittäminen on haastavaa, koska biomassan saatavuus ja toimittaminen ovat ongelmallisia. Maalämmölla olisi mahdollista ratkaista pieniä alueita ja kortteleja, mutta koko kaupungin lämmityshaasteen ratkaisemiseen siitä ei ole. Auringolla ei kaupunkia lämmitetä ja tuulen tuottama kaukolämpökin on vasta raakile (ja epätodennäköinen ratkaisu). Pienet kaukolämpöydinvoimalatkaan eivät ole vielä tuotantovalmiita. Mitäs vaihtoehtoja jäi jäljelle?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
^Teknisesti pienet sähkö & lämpö ydinvoimalat alkavat olla käyttövalmiita. Minireaktoreita on kuitenkin käytetty jo vuosikymmeniä mm. sukellusveneissä ja avaruudessa kiertävissä vekottimissa, joten aika outoa olisi jos ne eivät skaalautuisi myös kaupunkien sähkön- ja lämmöntuotantoon. Venäjällä Rosatom on ladannut uraanin kelluvaan Akademik Lomonosoviin ja valmistelee sen siirtämistä lopulliseen sijoituspaikkaan. Voimala on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. USAssa NuScale on saanut viranomaisten hyväksynnän ja ensimmäiset reaktorit on tarkoitus käynnistää ensi vuosikymmenen puolivälissä. Kiinalla alkaa myös olla pieniä voimaloita käyttövalmiina joita voidaan valmistaa myös vientiin.
https://www.epressi.com/tiedotteet/t...olttoaine.html
Teknisten asioiden lisäksi päätöksiin vaikuttavat myös energian kilpailukykyisyys, kansalliset lait & lupamenettelyt, Euroopan eri maiden erilaiset vaatimukset ja yleinen poliittinen penseys.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/02...taa-kaupungin/
Jo 1980-luvulla Helsinkiin suunniteltiin ruotsalaisten kanssa yhteistyössä passiivireaktoria, mutta sen kehitys taisi pysähtyä siihen kun Chernobylin onnettomuus tapahtui:
https://yle.fi/uutiset/3-10065802
Kaukolämpöputki nykyisestä Loviisan ydinvoimalasta olisi yksi vaihtoehto, mutta se vaatisi hukkalämmöstä tuotetun energian lisäksi lämpöpumppua jolla kierrätettävän veden lämpötilaa saataisiin paluukierrossa nostettua korkeammaksi. Lisäksi Helenin ja Fortumin väliset suhteet eivät ole hyvät. Uraaniin liittyen Terrafamen uraanin talteenotto vaatii STUK jotain lisätoimia. Uraanin talteenotto oli alunperin tarkoitus käynnistää ensi vuoden alusta mutta se viivästyy.
Koska Suomi ei ole teknologian kehittäjä, saattaa olla ihan viisastakin odottaa muiden (Venäjä, USA ja Kiina) käyttökokemuksia pienistä reaktoreista ensin.
Kyse on puhtaasti halusta ja ennekaikkea rahasta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Farina
Molemmat kivihiililaitokset on meren rannalla ja niihin voi tuoda laivalla tavaraa. Molemmat käyttävät käsittääkseni jo nyt pieniä määriä puupellettiä. Loput voimalat voisi ilma suuria kaukolämpöverkon investointeja rakentaa pienitehoisempina laitakaupungin alueille raaka-aineen saatavuuden mukaan. Jos jätevesien hormoneista, lääkejäämistä ja mikromuovista halutaan ympäristöystävällisesti eroon, niin sekin liete kannattaisi lopulta polttaa.
Ydinvoimaa on ammuttu sateliittien mukana taivaalle, lennätetty lentokoneessa, sitä on laivoissa, sukellusveneissä, merimerkeissä jne. Lisäksi pieniä ydinvoimaloita on maallakin käytössä jo nyt, joten missä ongelma?
https://yle.fi/uutiset/3-10454234
Lainaus:
Pieniä ydinvoimaloita tehdään kohta sarjatuotantona – ydinreaktori voi tulla vaikka kaupungin kupeeseen
Ensimmäiset pienet ydinreaktorit ovat jo käytössä.
--------------------------------
Maailman ydinenergiajärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun)maailmalla on tällä hetkellä käytössä neljä pientä ydinvoimalaa. Ne ovat Kiinassa, Pakistanissa, Venäjällä ja Intiassa. Rakenteilla on viisi pientä voimalaa ja kehitteillä eri vaiheissa on 27 reaktorityyppiä.
Pian saan minäkin irrottaa torppani valtakunnanverkosta ja kytkeytyä aliexpressiltä tilattuun microvoimalaan. Viimeistään silloin ostan sähköpyörän.
^Jää vaan verkkoon ja ala myymään sähköä kulutushuippuihin markkinahintaan.
Kannettava ydinkamiiina ois kyl hieno ja semmoisesta minäkin olen haaveillut. Voisi käyttää kämpässä, kesämökillä, asuntovaunussa, veneessä yms. tai vaikka lämmittää saunan. Välillä vois Terrafamen valtuuttamat huoltomiehet tulla tankkaamaan kun polttoaine alkaa loppua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fat Boy
NASAn kehittämä KiloPower on vielä turhan iso ja painava kamiinaksi, 134kg josta polttoainetta 28kg Uranium-235. Laitteen ydin on normi paperirullan kokoinen. Toiminta-aika 12-15v on pitkä, mutta avaruudessa pitää ollakin niin. Jos paino ois jotain 20kg, niin sitten alkais olla sopiva kun voisi kantamalla siirrellä lyhyitä matkoja. Toiminta-aika yhdellä latauksella vois olla vaikka 6-12kk.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kilopower
Mökille vois virittää trainerin generaattorilla niin sais pimeään aikaan sähköä elektroniikalle. Valoisaan aikaanhan sen voi hoitaa paneeleilla. Voishan sinne laittaa salkkugeniksenkin niin sen ja bensakanisterin kanssa vois sähköpyörällä peräkärryn kanssa kulkea loputtomiin kuhan vaa polttoainetta olis.
Siinä olet oikeassa, että kyseessä on osittain rahasta. Lämmön ja sähkön tuotantokustannukset eivät voi kallistua liikaa, koska sitten alkavat ainakin sähkönostajat kaikota. Kaukolämmön käyttäjillä tilanne on hankalampi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Puupelletin kotimainen valmistus on käytännössä ajettu alas Vapon toimesta, koska kotimainen kysyntä oli vaimeaa ja jossain vaiheessa Euroopassa oli ylitarjontaa. Nykyistä tilannetta en tiedä, mutta mahdollisten uusien pellettivoimaloiden ympärille on odotettavissa raskasta rekkarallia, jos näihin päädytään.
Vaikka maailmalla on kuinka sijoitettu ydinvoimaloita sukellusveneisiin ja ties minne, niin se ei tarkoita, että Suomessa se onnistuisi sormia napsauttamalla. Kyseessä on kuitenkin ydinvoimala, jonka pitää täyttää STUK:n määräykset aivan samoin kuten OL3:sen ja Fennovoiman. Molemmat ovat kompastelleet vuosia määräysten kanssa. Kun osaajista on jo nyt pula, niin voi varmaksi sanoa, että kymmenen vuotta on lyhyt aika kaavoittaa, luvittaa ja suunnitella SMR-voimala Helsinkiin. Ja mietitäänpä sitä hetkeä, kun mahdollisen voimalan/voimaloiden sijainnit paljastettaisiin. Sanomattakin on selvää, että naapurustosta lähtisi käyntiin vuosien valituskierre sisältäen kaikki mahdolliset oikeusasteet.