Varhaisaamun tunteina < 06:00 säästövalaistulla katuosuudella
vastaanloikkiva kirkkaanvalkoinen metsäjänis on oikeasti niin väärin.
Eläinparka kun vaihtaa suojaväriään valon vähetessä, rusakko
hyötyy tästäkin. Shit.
"The World is full of Kings and Queens, who blind your eyes and steal your dreams. It's Heaven and Hell" -RJD-
Ilmastonmuutos teki Kalifornian tuhoisista maasto*paloista ”uuden normaalin” – Palot näkyvät selvästi myös satelliitti*kuvissa
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005896983.html
"Hengenvaarallinen tilanne jatkuu ainakin tiistaihin asti. Kuumat ja kuivat tuulet puhaltavat alueilla, joissa ei ole satanut kunnolla yli 210 päivään"
Yksi asia, mitä olen joskus miettinyt, on, että millainen vaikutus maapallon keskilämpötilaan vaikka 100 vuoden päästä olisi sillä, että jätettäisiin kaikki metsät luonnontilaisiksi verrattuna siihen, että kestävästi hyödynnettävissä olevista metsistä käytettäisiin (eli poltettaisiin joko suoraan tai vessapaperina yms) sen verran kuin ne kasvavat. Eli käytännössä täysikasvuiset metsät vs. keskimäärin puolikasvuiset metsät. Jos ero on esim. vain 0,1 astetta, kannattaisi vaan käyttää mahdollisimman paljon puuta.
Kestävästi poltetun puun hiilidioksidipäästöt sitoutuu melko nopeasti uudelleen kasvavaan metsään, mutta poltetun öljyn päästöillä menee miljoonia vuosia sitoutua uuteen öljykenttään. Jos metsät jätetään luonnontilaan, ne kyllä toimivat hiilinieluina jonkin aikaa, mutta eivät ne ikuisesti kasva, vaan jossain vaiheessa nielu tulee täyteen. Puun poltolla ei tietysti pidä korvata muiden päästöttömien menetelmien (aurinko/tuuli/ydin/vesi/joku muu) käyttöönottoa, mutta kun ei siitä öljystä ja hiilestäkään olla ihan heti eroon pääsemässä. Sitten kun ei tarvitse enää polttaa mitään, metsien voi antaa kasvaa ja imeä hiilidioksidia.
Puuta polttavan CHP voimalan CO2 päästöt on n. 45g/kWh aurinkovoimalan kennotyypistä riippuen 30.. 70g/kWh tuuli ja ydinvoima on luokassa 10 g/kWh. Hiilivoimala on luokassa 1000g/kWh. Aurinkovoiman päästöt syntyy ennen tuotannon aloittamista, kun puun päästöt tuotantohetkellä.
Päästötöntä energiaa ei ole.
Täysin päästötöntä energiaa ei ole kuten marmar yllä totesi. Googolin kysymys on melko hankala globaalissa mittakaavassa mutta jotain kuitenkin tiedetään. Metsät ovat tällähetkellä halvin tapa sitoa hiiltä ilmasta. Yllä linkkasin tutkimuksen jossa oli tutkittu noin 500 vanhaa metsää ympäri maailmaa ja ylivoimaisesti suurin osa niistä toimi vielä hiilinieluna vaikka puiden tilavuus ei enään kasvakkaan. Hiili varastoituu siis juuristoon ja maaperään.
Suomen metsät ovat nuoria ja keskimäärin puuta on noin 100 kuutiota hehtaarilla. Vanhoissa metsissä puuta on luokkaa 300-600 m3 /ha joten täällä metsät sitoisivat valtavasti hiiltä jos ne jätettäisiin hakkaamatta.
https://arvometsa.fi/blogi/suomen-me...on-vahan-puuta
Mielestäni hakkuita kuitenkin kannattaa harjoittaa ilmastotekona, kunhan ne kohdistetaan suurelta osin tukkipuihin jolloin osa hiilestä pysyy pitkään pois kierrosta. Loput tukista voidaan käyttää selluksi ja energiaksi jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Nuo Pukkalan blogikirjoitukset ovat mielestäni melko mainioita lähteitä näihin spekulaatioihin. Linkkaan alle vielä kirjoituksen hakkuiden vaikutuksista hiilitaseeseen.
https://arvometsa.fi/blogi/hakkuun-v...iilensidontaan
Eli hakata kannattaa! Se kannattaako hakkuumääriä Suomessa lisätä vai vähentää onkin sitten poliittinen päätös. Tiede sanoo yksimielisesti, että hakkuumääriä ei kannattaisi lisätä, ehkä mieluummin vähentää jos halutaan hillitä ilmastonmuutosta. Tällä toki on talousvaikutuksia ja jos Suomi vähentää hakkuita se saattaa lisätä hakkuita muualla. Mutta toki ilmastomuutoskin aiheuttaa merkittäviä talousvaikutuksia.
Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on varmasti yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen torjuminen (https://areena.yle.fi/1-4551372#). Itse olen pessimisti kummankin asian suhteen.
Menee filosofiseksi, mutta jos joskus kaikki energia tuotetaan niin, että se ei käytön aikana tuota hiilidioksidipäästöjä, ja sen avulla tehdään vaikka uusi aurinkovoimala, niin minä laskisin tämän uuden voimalan kokonaan hiilidioksidipäästöttömäksi. Tietysti jos jaetaan voimalan elinkaaren aikana syntyneet päästöt tasan koko sen tuottamalle energialle, niin sen uuden aurinkovoimalan rakentamiseen käytetty energiakin on aiheuttanut päästöjä. Jotka taas sitten jaetaan sille uudelle voimalalle, joten kaikki senkin avulla tuotettu on päästöllistä. Mutta toisaalta taas, jos joskus ihan vahingossa syntyisi tilanne, että energiaa syntyy liikaa. Tällöinhän tuotantoa jouduttaisiin rajoittamaan. Jos rajoittamisen sijaan laitettaisiinkin pystyyn pop-up aurinkopaneelitehdas, olisivatko nämä päästöttömästi tuotettuja.
Tällä hetkellä ei tietysti ole päästötöntä energiaa, koska sen sijaan, että korvattaisiin fossiilisia vaikka aurinkoenergialla, olisi kulutuksen vähentäminen niiden valmistuskustannusten verran vähempipäästöistä.
Kivasti tuossa jälkimmäisessä linkissä lopetettu käyrien piirtäminen siinä vaiheessa, kun uudelleen kasvavaan metsään sitoutuneen hiilen määrä alkaisi saavuttaa kasvamaan jätettyä. 500 vuoden päästä on metsään sitoutuneen hiilen osalta aika yksi ja sama käytetäänkö sitä metsää vielä muutama kymmenen vuotta vai lopetetaanko nyt. Tosin eihän sitä kukaan kvartaalia pidemmälle ajattele.
Ensimmäisen linkin argumentti metsien paremmasta kasvusta, jos ne olisivat vanhempia, on järkevä. Tosin jos esim. 50 vuoden päästä fossiilisten ja puun polttotarve olisi jo pieni, niin mitä hyötyä siitä sitten enää olisi, että sen poltettavan puun määrä olisi maksimaalinen.
Eli ehkä yhteenvetona, hiilidioksidin lisääntymistä ei varmasti voida ratkaista ilman huomiota käytön vähentämiseen, mutta en edelleenkään näe, miten öljyn korvaaminen puulla niin pitkään, kunnes on vielä parempia vaihtoehtoja, olisi ainakaan huonompi vaihtoehto kuin öljyssä pysyminen.
Syöttötariffii maksetaan puulle, bioenergialle, (turpeelle?) ja tuulivoimalle. Pitäskö kenties maksaa aurinkosähkölle ...
https://yle.fi/uutiset/3-10484921
Miksi se pitää korvata vaihtoehdolla, jota ei ole. Miksei sitä voi korvata vaihtoehdolla joka on olemassa.Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa
No olihan se syykin siellä:
Kun herrat helsingissä päättää, niin maakuntia ja teollisuutta on helppo kiristää, mutta jos oma piha pitäisi siivota, niin halua ei löydy.– Tekivät he mitä tahansa, kaukolämmön hinta nousee. Liiketoimintamielessä paras vaihtoehto on, että he viivästyttävät uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa
Helsingin lämmittäminen (ja sähkön tuotanto) ei ole niin helppo asia kun äkkiseltään luulisi. Biomassalla kaupungin lämmittäminen on haastavaa, koska biomassan saatavuus ja toimittaminen ovat ongelmallisia. Maalämmölla olisi mahdollista ratkaista pieniä alueita ja kortteleja, mutta koko kaupungin lämmityshaasteen ratkaisemiseen siitä ei ole. Auringolla ei kaupunkia lämmitetä ja tuulen tuottama kaukolämpökin on vasta raakile (ja epätodennäköinen ratkaisu). Pienet kaukolämpöydinvoimalatkaan eivät ole vielä tuotantovalmiita. Mitäs vaihtoehtoja jäi jäljelle?
^Teknisesti pienet sähkö & lämpö ydinvoimalat alkavat olla käyttövalmiita. Minireaktoreita on kuitenkin käytetty jo vuosikymmeniä mm. sukellusveneissä ja avaruudessa kiertävissä vekottimissa, joten aika outoa olisi jos ne eivät skaalautuisi myös kaupunkien sähkön- ja lämmöntuotantoon. Venäjällä Rosatom on ladannut uraanin kelluvaan Akademik Lomonosoviin ja valmistelee sen siirtämistä lopulliseen sijoituspaikkaan. Voimala on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. USAssa NuScale on saanut viranomaisten hyväksynnän ja ensimmäiset reaktorit on tarkoitus käynnistää ensi vuosikymmenen puolivälissä. Kiinalla alkaa myös olla pieniä voimaloita käyttövalmiina joita voidaan valmistaa myös vientiin.
https://www.epressi.com/tiedotteet/t...olttoaine.html
Teknisten asioiden lisäksi päätöksiin vaikuttavat myös energian kilpailukykyisyys, kansalliset lait & lupamenettelyt, Euroopan eri maiden erilaiset vaatimukset ja yleinen poliittinen penseys.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/02...taa-kaupungin/
Jo 1980-luvulla Helsinkiin suunniteltiin ruotsalaisten kanssa yhteistyössä passiivireaktoria, mutta sen kehitys taisi pysähtyä siihen kun Chernobylin onnettomuus tapahtui:
https://yle.fi/uutiset/3-10065802
Kaukolämpöputki nykyisestä Loviisan ydinvoimalasta olisi yksi vaihtoehto, mutta se vaatisi hukkalämmöstä tuotetun energian lisäksi lämpöpumppua jolla kierrätettävän veden lämpötilaa saataisiin paluukierrossa nostettua korkeammaksi. Lisäksi Helenin ja Fortumin väliset suhteet eivät ole hyvät. Uraaniin liittyen Terrafamen uraanin talteenotto vaatii STUK jotain lisätoimia. Uraanin talteenotto oli alunperin tarkoitus käynnistää ensi vuoden alusta mutta se viivästyy.
Koska Suomi ei ole teknologian kehittäjä, saattaa olla ihan viisastakin odottaa muiden (Venäjä, USA ja Kiina) käyttökokemuksia pienistä reaktoreista ensin.
Kyse on puhtaasti halusta ja ennekaikkea rahasta.
Molemmat kivihiililaitokset on meren rannalla ja niihin voi tuoda laivalla tavaraa. Molemmat käyttävät käsittääkseni jo nyt pieniä määriä puupellettiä. Loput voimalat voisi ilma suuria kaukolämpöverkon investointeja rakentaa pienitehoisempina laitakaupungin alueille raaka-aineen saatavuuden mukaan. Jos jätevesien hormoneista, lääkejäämistä ja mikromuovista halutaan ympäristöystävällisesti eroon, niin sekin liete kannattaisi lopulta polttaa.
Ydinvoimaa on ammuttu sateliittien mukana taivaalle, lennätetty lentokoneessa, sitä on laivoissa, sukellusveneissä, merimerkeissä jne. Lisäksi pieniä ydinvoimaloita on maallakin käytössä jo nyt, joten missä ongelma?
https://yle.fi/uutiset/3-10454234
Pieniä ydinvoimaloita tehdään kohta sarjatuotantona – ydinreaktori voi tulla vaikka kaupungin kupeeseen
Ensimmäiset pienet ydinreaktorit ovat jo käytössä.
--------------------------------
Maailman ydinenergiajärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun)maailmalla on tällä hetkellä käytössä neljä pientä ydinvoimalaa. Ne ovat Kiinassa, Pakistanissa, Venäjällä ja Intiassa. Rakenteilla on viisi pientä voimalaa ja kehitteillä eri vaiheissa on 27 reaktorityyppiä.
Pian saan minäkin irrottaa torppani valtakunnanverkosta ja kytkeytyä aliexpressiltä tilattuun microvoimalaan. Viimeistään silloin ostan sähköpyörän.
Miten niin tyhmä kysymys??
^Jää vaan verkkoon ja ala myymään sähköä kulutushuippuihin markkinahintaan.
Kannettava ydinkamiiina ois kyl hieno ja semmoisesta minäkin olen haaveillut. Voisi käyttää kämpässä, kesämökillä, asuntovaunussa, veneessä yms. tai vaikka lämmittää saunan. Välillä vois Terrafamen valtuuttamat huoltomiehet tulla tankkaamaan kun polttoaine alkaa loppua.
NASAn kehittämä KiloPower on vielä turhan iso ja painava kamiinaksi, 134kg josta polttoainetta 28kg Uranium-235. Laitteen ydin on normi paperirullan kokoinen. Toiminta-aika 12-15v on pitkä, mutta avaruudessa pitää ollakin niin. Jos paino ois jotain 20kg, niin sitten alkais olla sopiva kun voisi kantamalla siirrellä lyhyitä matkoja. Toiminta-aika yhdellä latauksella vois olla vaikka 6-12kk.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kilopower
Mökille vois virittää trainerin generaattorilla niin sais pimeään aikaan sähköä elektroniikalle. Valoisaan aikaanhan sen voi hoitaa paneeleilla. Voishan sinne laittaa salkkugeniksenkin niin sen ja bensakanisterin kanssa vois sähköpyörällä peräkärryn kanssa kulkea loputtomiin kuhan vaa polttoainetta olis.
Siinä olet oikeassa, että kyseessä on osittain rahasta. Lämmön ja sähkön tuotantokustannukset eivät voi kallistua liikaa, koska sitten alkavat ainakin sähkönostajat kaikota. Kaukolämmön käyttäjillä tilanne on hankalampi.
Puupelletin kotimainen valmistus on käytännössä ajettu alas Vapon toimesta, koska kotimainen kysyntä oli vaimeaa ja jossain vaiheessa Euroopassa oli ylitarjontaa. Nykyistä tilannetta en tiedä, mutta mahdollisten uusien pellettivoimaloiden ympärille on odotettavissa raskasta rekkarallia, jos näihin päädytään.
Vaikka maailmalla on kuinka sijoitettu ydinvoimaloita sukellusveneisiin ja ties minne, niin se ei tarkoita, että Suomessa se onnistuisi sormia napsauttamalla. Kyseessä on kuitenkin ydinvoimala, jonka pitää täyttää STUK:n määräykset aivan samoin kuten OL3:sen ja Fennovoiman. Molemmat ovat kompastelleet vuosia määräysten kanssa. Kun osaajista on jo nyt pula, niin voi varmaksi sanoa, että kymmenen vuotta on lyhyt aika kaavoittaa, luvittaa ja suunnitella SMR-voimala Helsinkiin. Ja mietitäänpä sitä hetkeä, kun mahdollisen voimalan/voimaloiden sijainnit paljastettaisiin. Sanomattakin on selvää, että naapurustosta lähtisi käyntiin vuosien valituskierre sisältäen kaikki mahdolliset oikeusasteet.
ydinparistoja on pieniäkin:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sydämentahdistin
Sydämentahdistimen voimanlähteeltä vaaditaan paljon, sillä luonnollisestikaan potilaan ei voida olettaa vaihtavan paristoja. Koska kemialliset paristot eivät välttämättä kestä elinikää, 1970-luvulla ydinenergian käyttö oli luonnollinen valinta. Silloin sydämentahdistimissa käytettiinkin jonkin verran plutoniumin Pu-238 isotooppia hyödyntävää energianlähdettä, ydinparistoa, joita vuonna 2003 oli edelleen elävissä potilaissa 50-100 kappaletta.
Kun voimalat on merenrannalla, niin sen materiaalin voi tuoda laivalla.
Jos pelletit tekisi Itämeren kasvillisuudesta suoraan laivaan, joka kuljettaisi ne voimalaitokselle, niin yhtään rekkaa ei tarvittaisi missään vaiheessa ja Itämeri kiittäisi ravinteiden poistosta.
http://www.syke.fi/download/noname/%...E3CE%7D/105999
Yrityksen ja halun puutetta rahanahneudessa sanon minä edelleen.
https://yle.fi/uutiset/3-10510225
Rehellisempi lausunto olisi ollut:Lokakuussa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että valtamerissä olisi lämpöä jopa 60prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Myös Yle uutisoi tutkimuksen tuloksista.
Kaksi viikkoa julkaisun jälkeen tutkijat kuitenkin korjasivat laskelmiaan.
– Valitettavasti teimme virheitä, onneksi korjasimme sen näin pian, toteaa tutkija Ralph Keeling.
Onneksi saimme kohu-uutisen aikaisempien tutkimusten virheellisyydestä läpi niin nyt voimme myöntää, että aikaisemmat tutkimukset oli oikeassa.
Tutkimuksen loppupäätelmä on kuitenkin oikeassa, saman ovat jo todenneet useat muutkin tutkimukset
Joko tämä Anttosen tarina oli täällä?
”Afrikassa muuttuu koko ajan enemmän alueita asuinkelvottomaksi ja samaan aikaan väestö kasvaa. Ihmiset lähtevät liikkeelle. Miten tällaiseen uhkaan voidaan varautua tai mitä pitäisi tehdä? On aivan selvää, ettei se ole millään yhdellä hokkuspokkustempulla saavutettavissa. Kuvitelma siitä, että tämä asia hoituu päästöjä vähentämällä Euroopan rajojen sisällä on naiivi ja vähän vastuuton”, Anttonen sanoo.
Ylivoimaisesti tärkeimpänä asiana Anttonen näkee hiilinielujen kasvattamisen Afrikassa eli Afrikan metsittämisen. Tässä Suomen pitäisi Anttosen mukaan olla etujoukoissa, koska Suomen metsäosaaminen on maailman huipputasoa."
"Anttonen sanoi myös, ettei usko, että luontoa enää voidaan pelastaa.
”Olen aika lailla pessimisti sen suhteen, pystytäänkö luontoa enää pelastamaan."
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/k...hti_Uutiskirje
Aihetta sivuten
https://www.goodnewsnetwork.org/swis...of-the-planet/
Swiss Businessman is Contributing $1 Billion Towards Protecting 30% of the Planet
Josta tulikin mieleen, jossain retkeilyryhmässä oli juttua kun Metsähallitus oli just avohakannut Riuttaskorven Virkistysmetsää
Onneksi kyse on tieteestä eikä uskonnosta! Virheet korjataan, joskus myöhemmin mutta tässä tapauksessa noin parissa viikossa. Uutta tässä tutkimuksessa oli sen menetelmä. Mahdoton sanoa oisko julkaistu Naturesta jos luvut ois laskettu oikein heti kerralla. Noin suurta mediahuomita se tuskin ois saanu oikeilla luvuilla vaikka virhe ei niin isolta näytäkkään (Nic Lewisin vastine, kuva 1).
Kirjanmerkit