Joo niinhän se vähän on, että oikeastaan kaikkeen omistamiseen liittyy riski siitä, että omaisuuden arvo voi laskea tai nousta myös yhteiskunnan toimien vuoksi. Maanomistajien harmiksi yhteiskunnan tehtävänä on ohjata maankäyttöä niin, että käyttö on yhteiskunnan etujen ja tavoitteiden mukaista. Mä omistin perikunnan kautta reilu kolme hehtaaria kaavoittamatonta, viljelemätöntä peltomaata läheltä Kirkkonummen keskustaa. Oltaisiin haluttu rakentaa/rakennuttaa sinne ja yritettiin monta vuotta saada poikkeusluvalla rakennusoikeus, mutta lopulta kunta päätti kaavoittaa kyseisen maa-alan virkistysalueeksi. Ei auttanut, vaikka asiasta väännettiin kättä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Jos sinne olisi saanut rakentaa senkin pläntin arvo olisi ollut vähintään kuusinumeroinen. Siitäkin huolimatta olen sitä mieltä, että parempi näin kuin niin, että maanomistajilla olisi rajoittamaton ja velvoitteeton oikeus käyttää maitaan, kuten haluavat. Äkkiseltään voisin kuvitella, että loppujen lopuksi sellainen Suomi, missä maan rajoittamaton taloudellinen hyödyntäminen olisi sallittua, ei todellisuudessa olisi Santtu75:kaan mieleen.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit