45 mm rengaistus on ollut omiin, välillä ihan seikkailupainotteisiinkin, ajoihin just passeli. Vielä tuntuu olevan aika vähän noita 2.1" tai 2.25" thunder burt / race kingin syöviä runkoja markkinoilla.
45 mm rengaistus on ollut omiin, välillä ihan seikkailupainotteisiinkin, ajoihin just passeli. Vielä tuntuu olevan aika vähän noita 2.1" tai 2.25" thunder burt / race kingin syöviä runkoja markkinoilla.
Jos ajaa säännöllisesti kisaa tai muuten vaan täysii rölligravelia peesissä puolisokkona, niin 2,1-tuumaisesta voi olla apua aika paljonkin. Jos ei aja, on se enemmän makuasia ja mun mielestä monasti 45-millisetkin on ihan tarpeettoman isot. Renkaan koko vaikuttaa kuitenkin aika paljon ihan vaan siihen pyörän ajofiilikseen ja se ei valitettavasti mene niin, että isommalla fiilis on poikkeuksetta aina parempi. Toki riippuu millaisesta fiiliksestä kukin sitten sattuu tykkäämään. Aika usein valitsen soralenkillekin alle pyörän, jossa on 33 mm krossirenkaat, koska sekin on muuten varsin kivaa, vaikka ei olekaan varsinaisesti muodikasta just tällä hetkellä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Näinkö mä kirjoitin?
Mulla on fillareissa rengasleveydet välillä 28 milliä -> 4.6” mutta en silti väitä, että tuo yli nelituumainen on se paras kaikkeen tai etteikö vähemmälläkin leveydellä pärjää. Toisaalta on kelejä ja maastoja, missä ei mikään muu toimi.
Edelleen se on paskapuhetta, etteikö 45 millisellä (huom! 45 > 25) pärjää varsin mainiosti jopa metsäpoluilla gravelilla. Toki se porukka, jonka mielestä ainoa toimiva graveli on täysjousto 2.1” renkailla on toista mieltä.
2.1 maastorengas omasta mielestä liian matala kovaan maastoajoon > joutuu pitämään enemmän painetta. Sama se on gravelkumeissa. Esim 40mm leveytenä on ihan riittävä mutta 45m kumi on väkisinkin korkeampi, niin on enemmän varaa ajella matelemmilla paineilla. Jonkun tosi jäykkärunkoisen renkaan voisi varmaan valmistaa niin, että se suhteessa korkeampi kuin normi 40mm kumit. Mutta siinä menetettäisiin muut hyvät ominaisuudet.
Noinhan se menee. 100kg massan kanssa rengas alkaa pohjailemaan kun paineet laittaa mukaviksi. 40mm rengas pohjailee jo minullakin matalilla paineilla. Ja sitten se rullaus pehmeällä hiekalla, tai ajettavuus uraisella jääloskalla talvella.
Hirvee itku ja huuto ettei ole tarvetta, mutta kun ei ole mitään tarvetta valita uutta pyörää pienemmällä rengastilalla.
^tietäjien mukaan se on pohjassa koko ajan. Miten mä olen pystynyt ajamaan kuusi vuotta nelkytmillisellä, ilman että vanteet on vaihtokunnossa? Yhtään flättiä ei ole ollut.
Ja jokainen määrittää mukavuuden itse. Tai sitten mennään sillä 4.6” renkaalla ja turha tulla kapeammista puhumaan.
Noniin, oisko 35mm rengas riittää kaikkialle jo käsitelty?
Nyt näyttäisi 3T osuneen aika ytimeen speksien osalta uuden racemaxin kanssa. 50mm rengastila, 420mm perä ja 79mm bb-droppi. Keulan geota kanssa tweekattu varmaankin sopimaan isompien renkaiden kanssa?
Hinta on tosin dr.tesla kategoriassa, eli normi kuolevaiset ei noihin kykene.
https://www.bikeradar.com/news/3t-racemax2-italia?
![]()
Tässä vielä kuva, miten lyhyeen perään ja isoon rengastilaan on päästy.
https://3t.bike/it/collections/racemax-2-italia?
![]()
Tosissaan. No jos tämä palvelee tarkoitustaan
^Näyttää kuvassa ainakin kuin olisi Temun palkkaamat kiinalaiset 11 vuotiaat vuokratyöntekijät tehnyt käsin laminoinnin harjoitustyön. Yksi pyörän ulkonäön tärkein asia kuinka haarukka sulautuu runkoon.
Siksi, että sellaisen rungon kanssa, joka oikeasti vetää Thunder Burtit niin, että jää jotain mutatilaakin ja ajettavuus pysyy jotakuinkin järkevänä vähän kyllä lukitsee itsensä ajamaan niillä 50+ renkailla. Pakko olla reilummin bb-droppia, pidempää perää ja akseliväliä muutenkin, ettei tuu julmettu toe overlappi. Viimeinen ainakin siinä tapauksessa, että meinaa eksyä ajoittain poluillekin. Jonkun pelkän Hesan kepu-gravelin ajelu Thunder Burteilla on yhtä overkill kuin kepun mtb-polkujen ajeleminen 170 mm joustavalla endurolla. Tylsäksi käy pidemmän päälle.
Meinaan siis että, jos runko ja geo oikeasti toimii 2,1-tuumaisten kanssa, on se pakosti ajofiilikseltään erilainen kuin pyörä, jonka maksimirengastila on 45 mm tai vaikka 50 mm.
Tossa uudessa 3t:ssä on kuvassa 45 mm renkaat ja äkkiseltään kuvan perusteella näyttäisi, että tiukkaa tekis Thunder Burtien kanssa siinäkin. Jos ne sattuisi mahtumaan olemattomalla mutavaralla, niin noilla rungon mitoilla, 71,5 asteen keulakulmalla ja lyhyellä etuhaarukalla toe overlap olis ihan jäätävä.
Ei ole ihan helppo yhtälö sovittaa käyrätankoisen pyörän geoon 2,1-tuumaisia 700c-renkaita niin, että ajettavuus säilyy hyvänä, pyörän käytös säilyy edes jollain tapaa tiepyörämäisenä ja etupää ei veny niin pitkäksi, että eturenkaalta häviää pito.
Mun logiikan mukaan se menee niin, että kun renkaan koon kasvattaminen kasvattaa trail-mittaa ja suurentunut trail lisää wheel floppia, niin keulaa pitäisi jyrkentää ja/tai rakea kasvattaa, jotta ohjaus säilyisi hyvänä. Keula tossa ei ole jyrkkä (71,5 astetta) mutta ei erityisen loivakaan nykymittapuun mukaan. Rake ei käynyt ilmi mistään. Mulla on Stigussa nyt sama keulakulma ja 50 mm rake. Jos logiikka pitää paikkansa, niin laittaisin siihen ennemmin 55 mm rakea jo 45 mm renkaidenkin kaveriksi. Nyt ohjaus on paremman tuntuinen n. 40 mm renkaiden kanssa kuin 45-millisillä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Varmaan ihan hyvä, mutta ruma kuin saapas (en kyllä tiedä, miksi saappaita sanotaan rumiksi kun ne ei sitä välttämättä ole). Sama koskee edellä käsittelyssä ollutta Cubea. Itselleni fiilis merkkaa pyörässä sen verran, että jos joku speksi ei miellytä, esim. ulkonäkö, silloin pyörä ei ole hyvä. Cube lytättiin verrokkina Roveen, mutta onhan nuo hiukan eri tyyppisiä eli toinen ei ole hyvä ja toinen huono.
Viimeinen sana vielä renkaan leveyden riittävyyskeskusteluun. Toki rengas pitää mitoittaa sen mukaan, missä on vaikeimmat olosuhteet ja jossa kohtuullinen osuus kilometrejä ajetaan. Soratietä usein pidetään jotenkin vaativana olosuhteena, mutta itse ainakin ajan 90% soratiekilometreistä keskivertoasfalttia vastaavalla pinnalla. Irtosoralla on aja. Yleensähän soratie on raiteissa täysin sileä ja tiivispintainen. Raiteen vieressä on irtosoraa, mutta kuka siinä ajaa muulloin kuin autoa väistäessään. Jos erehtyy tielle, jossa ei tällaisia raiteita ole, ajaminen millään rengastuksella ei ole miellyttävää. Toki raiteissakin voi yksittäisiä irtokiviä olla, mutta en minä ainakaan niiden takia kaipaa renkaaseen leveyttä. Ja kuopat joko kierretään tai ajetaan keventäen yli. Kuskilla painoa reilut 80 kg ja pyörässä 14. Renkaana 40 mm Schwalbe eli todellisuudessa n. 38 mm.
Eli kun pohtii renkaan riittävyyttä, kannattaa oikeasti miettiä, millaisia alustat ovat.
Se vielä piti lisätä tohon aikaisempaan, että vähän myös naurattaa tää nyt meneillään oleva Thunder Burt -buumi (johon siis on langennut Paatonin lisäksi varsin moni muukin ottaen huomioon sen, että 2,1” Burtit on koko ajan loppu ympäri maailman), kun vain hetki takaperin aero oli ainoa, mikä merkitsi ja kaikki leveät ja yhtään nappulaisemmat renkaat oli ilmajarruja. Nyt leveä nappularengas on ainoa oikea ja muilla asioilla ei juuri ole väliä. Vähän muoti tempoilee laidasta laitaan, sanoisin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Racemaxin reach on kyllä jätetty ihmeen lyhyeksi. Ei oikein tajua miksi näin. Stack myös kasvanut.
Tai no. Ostajakunta huomioon ottaen varmaan oikea valinta. Samahan kävi uuden atheoksen kanssa.
^ Heh joo taitaa fakta olla se, että potentiaalinen ostajakunta harmaantuu ja nuoremmista sukupolvista löytyy entistä vähemmän asiakkaita high-tech hömpälle, jos siis fillareista puhutaan. Ovat siinä mielessä ehkä jopa vanhempiaan viisaampia kuluttajia.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Trendit muuttuvat. Reipas kymmenkunta vuotta sitten ns taviksilla maantiepyöräily oli hip ja pop, silloin pyörän piti olla kisamainen ja kapeahkoilla renkailla. Sitten trendisettereiden fokus siirtyi graveliin, renkaat levenivät ja ajoasennot rentoutuivat. Ja se kehityshän on jatkunut, kun viisi vuotta vanhassa gravelissa riitti 40 millinen rengastila, niin nyt pitää olla 50+. Mitä lie seuraavana tulossa.
No tämä. Tuli irto-osista puuhasteltua maantiepyörä 10 vuotta sitten. Pyörään asennettiin 40cm leveä ohjaustanko ja sille naurettiin, että eihän kukaan aja noin kapealla tangolla. Nyt tuo on taas jo ylileveä.
Oma Ridely Kanzo Fast nielee 42mm kumia valmistajan mukaan ja olen pärjännyt. Pyörän valitsin testeissä hehkutuksen, ulkonäön ja Suomessa pyöriä välittävän henkilön tuntemisen perusteella. Olen ollut tyytyväinen mitä nyt tuolla olen vähän ajanut. Alla 42mm WTB Resolutet.
Jos haluaa ajaa kovaa (ja mukavasti) gravelilla leveät renkaat on hyvä valinta, jos haluaa tuntea ajavansa kovaa voi käyttää kapeampia.
Kaikki merkittävät kisat maailmalla ja miksei kotimaassakin on voitettu n. 45-50mm renkailla, ihan tämä kesäkin huomioiden (ja joo, joo, kaikilla kuskeilla ei vielä mahdollista oman tallin pyörään sovittaa leveämpää jne.) Jotenkin on itsellä tuntuma, että näin taitaa olla jatkossakin. Jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuinka väärässä olen.
Niissä vähäisissä kisoissa/tapahtumissa joihin olen osallistunut, niin podiumilla ei tainnut olla yhtäkään pyörää, jossa olisi ollut n. 45mm leveämpää kumia. Mukana oli kyllä liuta pyöriä joissa oli alla 2,1"-2,25" renkaita. Ja esimerkiksi Syöteen kisan reitin olisi luullut juurikin suosivan leveää MTB-kumia.
En jaksanut lainailla noita yllä olevia Stenun ja Mohkun kommentteja, mutta hyvin samoilla linjoilla itsekin.
Ja millä itse "pärjään"? 45-50mm välissä olisi minulle se sweetspot. Koska aina on pärjätty![]()
Niin tuo 3t aika optimi. Ei ole tehty kompromisseja. Melkoista suunnittelua, jotta saatu 420mm perä 50mm rengastilan kanssa. 52t 1x kanssa ja yllättäen myös 2x mahdollista.
Cubessahan oli oikaistu jatkamalla vaan perää.
^Cuben geossa kiinnitti huomion juuri tuo pitkä perä.
Kirjanmerkit