"Gravel Grinding" -fillarit

[Mohkku]

Palataan ajassa cyclojen kultakauteen, jolloin gravelit vasta olivat tulossa isommassa määrin markkinoille. Cyclot perustuivat hassun lajin kilpailusääntöihin, eivätkä pyörät oikein vastanneet tavallisen ihmisen arjen vaatimuksiin. Tai ainakin säännöt rajoittivat toimivien ratkaisujen tuloa markkinoille, vaikka pyörän aihio oli erinomainen. Gravelit saivat markkinaa, koska haluttiin eräänlainen vastavoima kurinalaiselle cyclocrossille. Gravelissa suunnilleen kaikki oli sallittua, tärkeintä oli hyvä fiilis. Ymmärrän, että kaupan ostoskärryistä alkaen kaikella pitää voida kilpailla, mutta gravelissa kilpailemisen ei pidä antaa hallita alaa liikaa. Kilpailkoot kuka kilpailee, muut tekee mitä haluaa. Jos joku haluaa pyöräillä Saharassa ja pehmeässä hiekassa 40 mm renkaan tilalle kaipaa leveämpää, ajakoot sitten kippurasarvisella läskillä. Tai jos haluaa jopoilla soratietä, olkoon sekin gravelia.

Markkinamiehet kaipaa luokituksia. Minä kaipaan kivoja hetkiä pyöräni kanssa.

[MAS]

Kävin juuri ajelemassa polkuja etujousitetulla gravelilla....

Nyt kun olen ajanut puolisen tuhatta kilometria joustokeulalla, en oikein keksi siitä muuta huonoa kuin lisääntyneen painon, jota ei tosin ajaessa huomaa. Okei, huoltotarve on toki toinen miinuspuoli. Tietenkin jos ajaa vain asfalttia ja tasaista latupohjaa ja sampanjagravelia, ei joustokeulaa tarvitse, mutta metsäautoteillä ja muuten kuoppaisilla sorateillä poluista puhumattakaan se lisää mukavuutta ja hauskuutta.

"Tietenkin jos ajaa vain...ei joustokeulaa tarvitse..." --> tuossa on aika paljon oletuksia siitä mitä itse kukin graveliltaan hakee. Jos ei kisaa, niin gravelin rooli voi olla moninainen. Itse ajelen kaikenlaista assusta röpöisiin metsäajoteihin ja välillä myös pitkiä pätkiä polkuja. Jäykkä keula ja 44mm gummit, välillä liikaa painettakin sileälle optimoinnin takia, toki syö röykyissä mukavuutta, mutta ei hauskuutta - sopivasti annosteltu underbiking on yksi syy ajaa gravelia ja en kaipaa myöskään jousituksen tuomaa notkumista, säätämistä ja huoltamista graveliini. Välillä kun kaipaan pehmeämpää kyytiä alle vaihtuu 140mm joustava täpäri - polku silottuu kyllä, mutta myös lompakko tyhjenee aina kun sen käyttää iskarihuollossa.

Palataan ajassa cyclojen kultakauteen, jolloin gravelit vasta olivat tulossa isommassa määrin markkinoille. Cyclot perustuivat hassun lajin kilpailusääntöihin, eivätkä pyörät oikein vastanneet tavallisen ihmisen arjen vaatimuksiin. Tai ainakin säännöt rajoittivat toimivien ratkaisujen tuloa markkinoille, vaikka pyörän aihio oli erinomainen. Gravelit saivat markkinaa, koska haluttiin eräänlainen vastavoima kurinalaiselle cyclocrossille. Gravelissa suunnilleen kaikki oli sallittua, tärkeintä oli hyvä fiilis. Ymmärrän, että kaupan ostoskärryistä alkaen kaikella pitää voida kilpailla, mutta gravelissa kilpailemisen ei pidä antaa hallita alaa liikaa. Kilpailkoot kuka kilpailee, muut tekee mitä haluaa. Jos joku haluaa pyöräillä Saharassa ja pehmeässä hiekassa 40 mm renkaan tilalle kaipaa leveämpää, ajakoot sitten kippurasarvisella läskillä. Tai jos haluaa jopoilla soratietä, olkoon sekin gravelia.

Markkinamiehet kaipaa luokituksia. Minä kaipaan kivoja hetkiä pyöräni kanssa.

Samaa mieltä CX:stä, sellaisia tuli aikanaan useampi omistettua. Ei ole tullut ikävä. Gravelin osalta en kyllä osaa nähdä vastaavia huolia näköpiirissä, tarjontaa on niin laidasta laitaan. Markkinamiesten pitää toki kategorisoida, mutta ei itselleen, vaan ostajille jotka eivät muuten tiedä mitä pitäisi ostaa. Ne ketkä sitten kokee ymmärtävänsä ostaa itselleen sitä mitä haluavat. Tilannehan siis lienee aika hyvä meille harrastajille.

[MRe]

"Tietenkin jos ajaa vain...ei joustokeulaa tarvitse..." --> tuossa on aika paljon oletuksia siitä mitä itse kukin graveliltaan hakee. Jos ei kisaa, niin gravelin rooli voi olla moninainen. Itse ajelen kaikenlaista assusta röpöisiin metsäajoteihin ja välillä myös pitkiä pätkiä polkuja. Jäykkä keula ja 44mm gummit, välillä liikaa painettakin sileälle optimoinnin takia, toki syö röykyissä mukavuutta, mutta ei hauskuutta - sopivasti annosteltu underbiking on yksi syy ajaa gravelia ja en kaipaa myöskään jousituksen tuomaa notkumista, säätämistä ja huoltamista graveliini. Välillä kun kaipaan pehmeämpää kyytiä alle vaihtuu 140mm joustava täpäri - polku silottuu kyllä, mutta myös lompakko tyhjenee aina kun sen käyttää iskarihuollossa.

Samat ajatukset minullakin. Ja samasta syystä mulla on maantiepyörässä 28-milliset renkaat, eikä haluja leventää niitä yhtään. Täristäähän se käsille, mutta sitten kun joskus sattuu se ainoa sileä pätkä Suomessa, niin ajamisen nautinto on korkealla. Multa löytyy sitten täpäriä ja läskiä ja läskitäpäriä vähän joka lähtöön, jos haluaa pehmeämpää menoa. Mutta en mä täpärillä jaksa maantietä ajaa.

[Aakoo]

En ole joustokeulaisella gravelilla ajellut, mutta olen kyllä miettinyt minkälaisia maastovalmiuksia tuo pyörään 40mm joustokeula? Mitä tuosta on käytännössä käytössä, joku 20mm? Varmaan jollain epätasaisella tiellä voi jotain hyötyä olla, mutta poluilla tuskin mitään. Eikö nyt perus maastureissakin ole 120mm keulat vähintään?

[nure]

^Alkuaikoina 60-80millinkin joustolla tultiin toimeen ja pitkälti riippuu maastosta. Tuollaiseen lyhyeen joustoon lisättynä 50millin renkaat niin helpossa maastossa luulisi pärjäävän...

[velib]

Kyllä se yllättävän paljon tuo. Ero on suurempi kuin että siirtyisi maastopyörässä 100mm -> 140mm joustoon. Ei se gravelista tietenkään maastopyörää tee, mutta helpottaa huomattavasti poluilla ajamista. Huonopintaisilla teillä taas se tuo mukavuutta ja pystyy ajamaan pidempään. Lisäksi varsinkin kovassa vauhdissa jousto tuo pitoa kun rengas pysyy maassa eikä pompi niin paljoa. Eri asia on että kenelle sillä on merkitystä.

[Situm]

Mua tossa grävelissä ehkä eniten kiehtoo se vaivattomuus, ajaa vaan. Lisäksi muistaa vaihtaa jarrupaloja, voidella ketjuja 400 kilsan välein ja pitää sähkövaihteiden akku latingissa. Ei mitään ylimääräisiä niveliä, huollettavia iskareita tai maastossa riittämätöntä joustoa.
Mulla ei jäykässä läskissä ole edes hissitolppaa eikä sähkövaihteita. Siitä kun vaihtaa vaan renkaita ja uusii ketjut ja rattaat parin vuoden välein, niin ei juuri muuta tarvii tehdä.

[Kuminauha]

Joustoahan ei ole sen takia että ois mukavaa vaan sen takia että ois pitoa. Toki se pitokin tekee menosta mukavaa.

[Malamuutti]

Huonopintaisilla teillä taas se tuo mukavuutta ja pystyy ajamaan pidempään. Lisäksi varsinkin kovassa vauhdissa jousto tuo pitoa kun rengas pysyy maassa eikä pompi niin paljoa. Eri asia on että kenelle sillä on merkitystä.

Kyllä loppukesästä sorateiden nimismiehenkiharoilla ajaessa on tullut muutakin kuin renkaan joustoa ikävä. Välillä semmosta röykytystä että usko asian oikeutukseen on kovilla ja pelottaa että verkkokalvot irtoavat.

[Mohkku]

Ei kai jousitus tuota ongelmaa poista.

[velib]

Vaimennettu ilmakeula auttaa vähän, mutta siihen käyttöön Laufin keula tai vastaava olisi parempi.

[Föhn]

Joskus tulee kyllä kaivattua 2, 25" rengasta parempaa joustoa. Ja toppapenkkiä. Lenkkikaverin etujousitettu graveli osasi kyllä suodattaa eräänkin reissun siirtymäpätkän kiuaskivet varsin mallikkaasti.

[Tctic]

Kysymys. Riittävätkö 45mm kumit, kun tarkoitus on ajaa gravelilla lähinnä kelvejä ja hiekkateitä ~100kg omamassalla? Poluille ja pururadoille on jäykkäperäinen 29er. Parin tonnin budjetilla yritän löytää mieleisen pyörän ja vaihtoehtoina ovat enää oikeastaan vain alumiininen Trek Checkpoint, teräksinen Kona Rove ja hiilarinen Cannondale Topstone. Vaatimuksina ovat oikeastaan Reach ~390mm, Stack 600mm+, kierrekeskiö ja nestejarrut.

[MRe]

^riittää kapeammatkin. Olen neljäkymppisillä ajanut ihan juurakkoakin.

[paaton]

Ei riitä. En missään nimessä ostaisi enää gravellia joka ei niele 2.1" rengasta, varsinkaan jos painoa on enemmän.

Uusi topstone noista malleista ilman muuta ostoon.

[JackOja]

Mistä puhutte kun puhutte riittämisestä?

[Tctic]

Minä ajattelen riittämisen niin, ettei soratiellä ajaminen liian kapeilla renkailla ota päähän. Tuo alle parin tonnin hiilari Topstone on -24 mallia eli siihen ei mahda mennä yli 50mm kumi. Trek syö 50mm:sen, Rove 45mm:sen.

[paaton]

50mm luvattuna niin 2.1" thunderburt mahtuu kyllä.

Entä cuben kuituinen gravelli?

[Tctic]

Cube Nuroad C:62 ONE blackline Gravel Bikes | Bike-Discount
Muuten hyvä (ja sopivan hintainen) ja tosi nätti, mutta pressfit bb (Shimano SM-BB71-41B, 86mm Pressfit). Tuo oli listalla, mutta poistin sen tuosta syystä.

[paaton]

Shimanon presfitti on ihan toimiva. Ottaisin ilman muuta tuon vs bsa+alu runko.

[JackOja]

Miksi tuon Cuben satulaputken yläpää on tuollainen typerän näköinen? Onko siinä joku spesiaali (=tuleva ongelma) satulatolpan kiristysmekanismi?



EDIT: katsoin tarkemmin kuvat, onhan siinä

[YocceT]

Miksi tuon Cuben satulaputken yläpää on tuollainen typerän näköinen? Onko siinä joku spesiaali (=tuleva ongelma) satulatolpan kiristysmekanismi?

Sama kiristyssysteemi kuin Agreessa. Ei ole aiheuttanut ongelmia 4000+ kilometrin aikana, tuskin myöhemminkään. En tuon takia jättäisi ostamatta. Press-fittikin on paljon mainettaan parempi.

[paaton]

Onko tuo cube oikeasti vielä 12sp tuohon hintaan? On kyllä pirullisen hyvä diili.

Kuitutanko+tolppa ja hyvät kalliit renkaat paikallaan. Trekit sun muut niin se on useampi satanen ennenkuin pyörällä pääsee edes ajamaan.

[Sbafu]

Joo, Cube on aika ylivoimanen 'Bang for your buck' -kisassa tällä hetkellä.

Itse ostin vuosi sitten Nuroad C:62 SLX:n XX Eagle -vaihtajalla (10-52t, UDH) ja ihan loisto-peli on kyllä ollut.
Kuitukiekot (<1250g) ja kaikki muutkin osat kuitua eli toppa, satula, kammet & ohjaamo - Eipä ole tarvinnut päivitellä!

Miksi tuon Cuben satulaputken yläpää on tuollainen typerän näköinen? Onko siinä joku spesiaali (=tuleva ongelma) satulatolpan kiristysmekanismi?
EDIT: katsoin tarkemmin kuvat, onhan siinä

Itseasiassa tuo on osoittautunut aika fiksuksi systeemiksi, koska tolppa kiristetään kahdella ruuvilla - ei tarvi rystyset valkoisena kiristää eikä muuten lipsu!
Ei ole myöskään natissut kertaakaan viim vuoden aikana. (vieressä oleva Grizl CF natisee välillä kuin joulupukin reki ja koko ajan saa olla rasvaamassa putkia)

[paaton]

Aa totta. Kiristys on samanlainen sydeemi mitä omassa vanhassa beehoossa. Jakaa voiman aika isolle alueelle. On tosiaan täysin ongelmaton ratkaisu. Ei lipsu eikä naksa. Ulkonäkö ainoa miinus.

[MRe]

Ei riitä. En missään nimessä ostaisi enää gravellia joka ei niele 2.1" rengasta, varsinkaan jos painoa on enemmän.

Mikähän mahtaa olla peruste sille, ettei neljävitonen rengas ”riitä” kelville ja hiekkatielle? Onko sama kuin ettei mekaanisilla vaihteistoille ja alumiinirungolla tee mitään? Eikä alumiinikiekoilla. Teräspinnoista nyt puhumattakaan. Dyneemaa se pitää olla.

Kun ostin mun Marinin 2019, niin se tuli 37-millisillä renkailla. Ajoin ne loppuun ja vaihdoin leveisiin nelkytmillisiin. Niitäkin on nyt mennyt jokunen pari. Hyvä että en ole tiennyt ettei noilla voi ajaa.

Muuten tiesittekö, että hissitolppa on gravelissa välttämätön. Paaliin vaan aero-tolppaiset gravelit.

[Tctic]

Cube ois varma valinta jos ei pelkäisi tuota pf bb:tä. Minulla ei ole ollut ongelmia pf bb:n kanssa aiemmissa bb30 cannondale supersixissä eikä pf sram Grand Canyon al:ssä, mutta viimeiset pari maastopyörää ovat silti varmuuden vuoksi olleet bsa:lla. Minun silmään tuo musta Nuroad C:62 One on parhaan näköinen noista järkevän hintaisista graveleista ja kiekot hiilikuituisiin vaihtamalla ulkonäkö paranee entisestään.

Käytännössä minulla jää vaihtoehdoksi nyt tuo pomminvarma teräksinen -26 vuosimallin Kona Rove st dl jossa on nestejarrut ja 700c kiekot, mutta vain 45mm rengastila (hi5 mittasi pyynnöstä) ja tämä Cube C:62 joka syö sitten 50-52mm kumit ja on pari kiloa kevyempi vakiokuosissa. Kiekot, renkaat ja satula vaihtuvat, muuten pyörä pysynee orkkiksena, oli se kumpi hyvänsä.

[Sbafu]

Ihan turhaan pelkäät pressfittiä kuiturungossa!
Erinomaisen toimiva systeemi, siis nimenomaan kuiturungossa. Kierteet ovat kuitenkin vain liimattu kuituun kiinni eli lisäpainoa ja kompleksisuutta niistä vaan tulee.
Metalliin sen sijaan kuuluu kierteet.

[paaton]

Mikähän mahtaa olla peruste sille, ettei neljävitonen rengas ”riitä” kelville ja hiekkatielle? Onko sama kuin ettei mekaanisilla vaihteistoille ja alumiinirungolla tee mitään? Eikä alumiinikiekoilla. Teräspinnoista nyt puhumattakaan. Dyneemaa se pitää olla.

Kun ostin mun Marinin 2019, niin se tuli 37-millisillä renkailla. Ajoin ne loppuun ja vaihdoin leveisiin nelkytmillisiin. Niitäkin on nyt mennyt jokunen pari. Hyvä että en ole tiennyt ettei noilla voi ajaa.

Muuten tiesittekö, että hissitolppa on gravelissa välttämätön. Paaliin vaan aero-tolppaiset gravelit.

On se. Inttäkää nuren kanssa. 25mm 4season riittä kyllä kaikkeen.

[paaton]

Cube ois varma valinta jos ei pelkäisi tuota pf bb:tä. Minulla ei ole ollut ongelmia pf bb:n kanssa aiemmissa bb30 cannondale supersixissä eikä pf sram Grand Canyon al:ssä, mutta viimeiset pari maastopyörää ovat silti varmuuden vuoksi olleet bsa:lla. Minun silmään tuo musta Nuroad C:62 One on parhaan näköinen noista järkevän hintaisista graveleista ja kiekot hiilikuituisiin vaihtamalla ulkonäkö paranee entisestään.

Käytännössä minulla jää vaihtoehdoksi nyt tuo pomminvarma teräksinen -26 vuosimallin Kona Rove st dl jossa on nestejarrut ja 700c kiekot, mutta vain 45mm rengastila (hi5 mittasi pyynnöstä) ja tämä Cube C:62 joka syö sitten 50-52mm kumit ja on pari kiloa kevyempi vakiokuosissa. Kiekot, renkaat ja satula vaihtuvat, muuten pyörä pysynee orkkiksena, oli se kumpi hyvänsä.

Et kai oikeasti mieti tuota konaa vaihtoehtona?