Forumilordi
^^juu… kyllä mä olen kiitollinen tästä sun panostuksesta, eikä tuo ollut arvostelua, mitä postasin. Ja ymmärrän, että yksi ehtii yhden edestä, eikä aina sitäkään, jos pitää töitäkin tehdä.
Mitä tulee tuohon muiden osallistamiseen (OSM-päivitysten lisäksi), niin sehän olisi sitten sulle aikamoinen muutos kehittäjästä projektipäälliköksi ja -koordinaattoriksi. Mutta toki olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia töitä voisi olla tarjolla, kun ei itse enää ole työelämässä.
Jäsen
@MRe en arvosteluksi tulkinnutkaan ja vaikka olisi ollutkin niin ei siitäkään olisi haittaa, pieni debatti on usein hyvästä. Selitys oli vain siksi, että antaa näkyvyyttä siihen mitä on työn alla.
OSMin osalta laajemmalla "yhdessä tekemisellä" tarkoitin sitä, että kartoituksessa jo mukana olevista edes osa innostuisi tekemään myös muutakin kuin vain kartoitusta, pienikin apu olisi jo merkittävää. Nyt on kartoituksen osalta tilanne aika hyvä: satoja aktiivisia kartoittajia ja kartoittajien kärki aivan huimia suorittajia. Tämähän on OSM:n vahvuus ja vaikka koko OSMia tuleekin välillä tiukastikin kritisoitua, niin tämä kartoituksen laaja enablointi on hurja onnistuminen ja voisi olla, että jonkun muun asian parantaminen saattaisi sitä heikentää (esim. laadunvarmistus OSM datalle automatisoituna). Yksi kartoituksen ominaispiirre on se, että vaikka se on yhteisöllistä (merkittävät tulokset yhteisön, ei yksilön ansiosta) niin siinä on monia yhteisöllisiä piirteitä: viestintä, koordinaatio, yhdessä tekeminen jne. olemattoman vähän. OSM wiki on olemassa, datasta voi katsoa mallia, mutta käsittääkseni suurin osa kartoittajista puurtaa sitten yksinään. Tämän yhteisön rakenteen seuraamus on sitten se, että ne asiat joissa olisi vähintään hyötyä, useimmiten tarvekin, useamman ihmisen aktiiviselle yhteistyölle eivät tapahdu eikä etene helpolla: ohjeistuksen ja työkalujen & muiden ohjelmistojen kehitys, toimiva laadunvarmistus, keinot muiden datalähteiden hyödyntämiseen jne. - eikä tämä ole Suomi-ilmiö vaan ongelma on tismalleen sama globaalissa OSM:ssa, siellä tosin tuossa avittaa Big Tech pelurit ja muutama teknofirma (tosin osa niistäkin kuten MapBox hylännyt OSS:n).
Ym. pohjalta ajatukseni ei siis ollut ryhtyä projektipäälliköksi, vaan malliksi ajattelin vastaavaa kuin OSS-projekteissa: väljää yhteistyötä, jossa 1 tai muutama on aktiivisempia (projektin "admin"-rooleissa) ja muut sitten kontribuoivat innostuksen ja aikataulun salliessa. Mutta lähtökohta olisi siis, että kontribuuttoreita olisi kuitenkin enemmän kuin se 1 ihminen. Taustaksi vielä sen verran, että oma työura kehittäjänä oli muutama vuosi 90-luvulla, sitten tuli touhuttua enemmän muussa kuin suoraan arvoa kehittävissä rooleissa.
Aktiivijäsen
Kokeilin gravelia: Viiva: Paistanojantie (1081372007) on ainakin surface=fine_gravel, joka kääntyy Trailmapissa hienoksi soraksi. Tie on yleinen tie, joten on odotettavissa kunnostuksia.Alkujaan tämän lähetti MAS
...
Uusi analytiikka on nyt tarjolla testattavaksi Trailmap web:in beta-versiossa eli https://beta.trailmap.fi - testaa tutuilla reiteillä, eri non-MTB profiileilla ja kerro miltä tuntuu - tämän pohjalta sitten voidaan edelleen viritellä sääntöjä millä luokitukset lasketaan.
...
Itse en tuollaisen tien pintaa määrittelisi muuten, kuin unpaved, tai jotakin.
Veteraani
^Pinnan laadun voi korjata jos huomaa että ei vastaa todellisuutta.
Kiviaineslaatuja on niin monenlaisia, esim. riippuen onko soramontusta vai kalliomurskeesta ja sitten seulonnan raekoko.
https://www.ventoniemensora.fi/page/kiviaineslaadut/
Käyttäytyvät eri lailla kelin ja kuormituksen vaikutuksesta.
Soramonttusora tekee erilaisen pinnan kuin saman (rae)kokoinen sepeli. (gravel)
Hiekkatie on kuivana pinnaltaan irtonainen kun taas kivituhkatie on pitempään tiivis. (fine gravel)
Moottoriturpa
No ainakin googlemapsin mukaan tuo on ihan perus kovaa liikennöityä hiekkatietä. Tuollaisia teitä on suomen maaseutu täynnä. Tätä ajaa helposti myös maantiepyörällä vähän leveämmillä ja suojatuilla renkailla.
Toki ei aurauksen jälkeen.
Mutta siis pakkohan näille luokitukset on olla. On myös tosi paljon pehmeitä metsäautoteitä, joille ei kapeammilla renkailla ole asiaa.
Aktiivijäsen
^mä en tiedä, mitä Paistanojantielle seuraavaksi kulutuskerrokseksi laitetaan, siis onko se kivituhkaa, vai vähän karkeampaa.
Hyvä esimerkki sorateiden dynaamisuudesta on Honkilahdentie: joskus muutama vuosi sitten se oli aivan uskomattoman tasainen ja kivetön, mutta taisi olla kevättä, kun itsekin sillä jälleen ajoin ja se oli pinnaltaan pelkkää velliä. Viimeksi tie olikin kunnostettu ja muistini mukaan osin melko karkealla tavaralla.
Mun pointti on, että voidaanko päivän kunnosta tehdä kartaan kovin tarkkaa pinnan laadun määrittelyä. Että onko surface=compacted, vai surface=gravel vai surface=unpaved? Että olisiko surface=compacted useimmille maaseudun asuttujen seutujen sorateille se oikea määritelmä?
Metsäautotiet yms. sitten saattavatkin kaivata varoituksen sanan karkeasta tavarasta, tai joskus jopa pehmeästä hiekasta.
Aktiivijäsen
Joo, mä ajan tuotta tietä aika-ajoin, ihan normi maaseudun soratie. Mutta miten tilanne muuttuu, jos mä vaihtaisin OSM:n määrittelyksi compacted, gravel tai unpaved? Näitä kaikkia löytyy vastaavilta teiltä määrittelyinä.
Aktiivijäsen
Sitten Trailmapin reitityksestä: metsätie: https://asiointi.maanmittauslaitos.f...dHkiOjEwMH1d-z
Eli OSM:ssä Viiva: 1287366975, track ja fine_gravel. Reititin siirtyy Hongistontieltä käyttämään tuota metsätietä. Varmaan se on tuo fine_gravel?
Voi olla että seuraavalla kerralla tuolla on jyllännyt metsäkoneet.
Aktiivijäsen
^kävin mielenkiinnosta ajamassa tuon metsätien ja tällaista tuli vastaan: (kuvan liittäminen ei onnistu)
Mutta sanallisesti kuvailtuna: kuivaan aikaan saattaa hyvinkin ainakin osan matkalta olla hienoa soraa tai hiekkaa, mutta nyt se oli osin märkä eikä ollut kantanut hiljattain mennyttä traktoria kunnolla. Keskellä kasvoi enemmän tai vähemmän ruohoa yms. Vaikutti vahvasti siltä, että ajoura oli osin ihan maaperää, multaa yms. Ehkä oikea olisi surface=dirt.
Tuosta kun jossakin vaiheessa pamauttaa telavehje kantoja repimään, tai muuta puuhaa suorittamaan, niin sitä uraa ei sitten enää fillarilla hetkeen ajeta.
Jäsen
Tämä voi olla selviö kaikille paikallaolijoille, mutta varmuuden vuoksi: Trailmap käyttää OpenStreetMap-kartta-aineistoa oletuskarttansa väylien osalta. Trailmap ei siis itse määrittele dataa tahi sen formaattia vaan pyrkii elämään sen kanssa mitä on tarjolla, samalla kuin aktiivisesti vaikutetaan (ja MTB-polkujen osalta uskoakseni sangen onnistuneesti) siihen, että OSM-data olisi mahdollisimman kattavaa ja tarkkaa.
OSM:in virallinen ohjeistus (wiki) ja käytäntö ovat varsin löyhää, sen seurauksena datassa on paljon variaatiota. Tätä variaatiota on pyrkimys eri keinoin (ohjeistus, työkalut jne.) minimoida ja tämä oli juuri niitä asioita mihin yllä kyselin muita innokkaita. Gravel-fillaroinnin osalta hiekkatiet, ulkoiluväylät, latupohjat jne. jne. ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.
Miten sitten tulisi kartoittaa sorateitä: huomio tulisi kiinnittää tien rakenteeseen, eikä juuri sen hetkiseen tilaan, joka vaihtelee kuten todettu. Surface-tagin osalta arvot:
- compacted: tämä on se normaali autoille tarkoitettu soratie. Kunto toki vaihtelee onko juuri lanattu ja hieman millä aineksella on perustettu jne.
- fine_gravel: tämä on sitä todella pienen raekoon irtotavaraa mitä käytetään vain ulkoiluväylillä paikoin, autojen alla tämä ei kestä
- gravel: tämä on niitä lähes kiukaaseen sopivan raekoon tavaraa, näkee lähinnä metsäajoteillä, joissa liikkuu vain raskasta kalustoa - normaaleille autoille ei tälläistä koskaan tarjota vakituisella tiellä
- unpaved: tämä on yleistermi, joka kattaa kaiken mikä on "not paved" eli sorasta maapohjaan, hiekkaan, mutaan jne. Tätä EI siis tulisi käyttää. Paljon kuitenkin laiskuutta / tietämättömyyttä jne. tätä käytetään, kun vähintään 90% tilanteissa oikea arvo olisi "compacted"
- sand: vain upottava hiekka, ei koskaan autoteillä, harvoin muuallakaan
- mud: vain muta, ei siis perustettu tie
Ym. kaikki on tiukemmin määritelty kuin löysä OSM wiki, joka näitä osin määrittelee "voisi olla tämä tai ehkä tämäkin" hengessä ja seurauksena on sitten nykyinen OSM-datan haaste.
Yllä kertomani uusi Trailmap (beta) julkaisu yrittää aiempaa fiksummin päätellä mistä tiellä on oikeasti kyse. Aikaisempi (ja edelleen tuotannon virallinen versio) on suoraviivaisempi, jos jokin tie on vaikkapa "surface=gravel" niin vanha versio herkemmin toteaa "no se on varmaan sitten sitä kiuaskiveä, ei sinne gravel-pyörällä, eikä oikein muillakaan voi mennä". Uusi versio taas katsoo kaikki keksimäni muut vihjeet lävitse: mitä highway-tag sanoo, mitä smoothness, mtb:scale, tracktype jne. jne. ja jos on vaikka highway=tertiary, surface=gravel niin se toteaa "kartoittaja ei tiennyt mitä touhusi, kyseessä on highway=tertiary, surface=compacted".
Kuinka usein tämä uudet "ennustukset" osuvat kohdilleen? No sitä juuri kyselen tässä teiltä. Siinä mielessä esim. @Paaton & @Sivustakatkoja esimerkit ja pohdinnat on juuri oikeanlaisia eli pohdintaa miltä tie näyttää, mitä OSM sanoo ja mitä uusi Trailmapin versio siitä sanoo. On mahdotonta olla 100% oikeassa, mutta uusi versio pyrkii olemaan useammin oikeassa ja toisaalta tunnistamaan silti riskiarvaukset.
Mikä on se pahin? No se on edelleen "highway=track" tai sen serkku "highway=track, surface=gravel" - ekasta ei tiedä mitään, tokassa suurella todennäköisyydellä "gravel" on väärin kun se "kuulostaa niin gravel-pyörälle sopivalta...", mutta osa näistä on sitten osaavan kartoittajan työtä ja se gravel kertookin gravelistia vaanivista kiuaskivistä ;=)
Jäsen
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Ajan mistä huvittaa ja välillä vähän rouheampaa 0-32 tavaraa ja välillä torpparin asfalttia. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla aivan eri, siihen ei sovellukset mahda mitään.
Mitä nyt hiekkateitä hitokseen kulkenut ja jos nuo nimet tyrkättäisiin eteen niin pieleen menisi arvaukset mitä haetaan.
Yksinkertaisimmillaan sorateitä on nämä valtion soratiet joiden pinnan pystyy kyllä tietämään eli niille ajetaan sitä 0-16mm tavaraa ja lanataan kun ihmiset jaksaa tarpeeksi valittaa montuista. Yleensä nämä nopeita ajettavia, mutta kesän kuivilla näihin tulee mutkiin nimismiehenkiharaa.
Yksityistiet seuraavaksi ja näissäkin pinta yleensä kovaa ja käytetyin tavara 0-16mm murske.
Metsäteissä eniten sitten kirjoa. Vanhemmat ja heikommin huolletut jo tamppaantuneet ja murske jauhautunut hienommaksi niin helpoimpia ja nopeimpia ajaa. Uudet ja kunnostetut tai vaan mursketta ajettu lisää kantavuuden parantamiseksi niin sitten hitaita ja täristäviä. Näissä yleisin se 0-32 murske ja joskus oikein pehmeille vielä ajettu karkeampaakin, mutta niihin kyllä pintaan tulee yleensä tuota 0-32 tavaraa.
Mökki/metsäautotietä on ainakin keskisessä suomessa myös paljon ja nämä on yleensä nopeita ja hyviä, kun pinta on 0-16 tavaraa joka tiivistyy nopeasti vaikka lanattaisiinkin eli nämäkin pystyy ennustamaan hyvin pelkkää maastokarttaa katsomalla.
Hiekkakankailta löytyy sitten ihan oikeita hiekkateitäkin eli ne on ihan luomuja ja nämä voi olla kuivaan aikaan viheliäisiä pyöräillä, kun osa hiekasta sellaista joka ei asetu ollenkaan.
Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Älä itke ruma lapsi, ota rusina.
Moottoriturpa
Oli kyllä hyvin selitetty ja tosiaan varmaan ollan juurikin näitä peruskäyttäjiä, jotka innostuessaan olisivat voineet tagata tien unpaved tai gravel tagilla openstreet mapiin.
Miten openstreet mapsi sitten toimii? Onko siellä ylemmäntason kartoittajia, jotka voivat korjata tietyyypin myöhemmin? Siis ettei se alkuperäinen tagaaja voi muuttaa compacted pintaa uudelleen gravelliksi?
Minusta siis ollaan tosi hyvällä asialla. Nämä tietyypit pitäisi olla oikein. Tuosta lähtee hyvän reitin tekeminen.
Moottoriturpa
Kaveri kertoili tekevänsä lenkit aina yksittäisten teiden mukaan, lähinnä maantiestä siis kyse, eli katsoo erikseen jokaisen tien läpi. Tuohan onnistuu aika hyvin maanmittauslaitoksen kartan ja google mapsin avulla.
En tiedä saisiko samaa jollain tapaa myös gravelliin. Porukkahan ottaa jo kuvia törkeän paljon. Näkisi siis suoraan kuvan tien pinnasta.
Veteraani
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Isoimpana kantona kaskessa taitaa olla kuitenkin OSM-yhteisö, joka tägää aika rentoutuneesti. Jos edes henkilöautolla ajettavat, katsojan silmin tavanomaiset läpiajettavat kyltiet olisisat automaattisesti surface=compacted, niin tuilanne olsi huomattavasti parempi.
Selkänojaksi muutostyöhön pitäisi saada yhteisön laaja hyväksyntä.
Aktiivijäsen
Metsäautoteiden (track) luokittelua hankaloittaa se, että osa sopivista määrittelyistä on levinnyt tavallisille sorateille, joille riittäisi ehkä yksi määritelmä.
Aktiivijäsen
Suurinpiirtein samoilla linjoilla. Peruskartasta (Karttapaikka) katselen ennakkoon tuntemattomampia teitä: yhtenäinen viiva= voi ajaa autolla, paksu katkoviiva = saattaa voida ajaa autolla, mutta fillarilla kuitenkin, ohut katkoviiva = traktoriura, voi joutua tunkkamaan. Tuo on riittänyt. Ei kaikkea pidä tai viitsi suunnitella millintarkasti etukäteen. Toki gravelin alalajeja on paljon, mutta itse otan omat ajoni "seikkailullisena", eli ajetaan olosuhteiden mukaan tai ollaan ajamatta. Aina voi kääntyä takaisin ja etsiä uuden reitin.
Jäsen
Tämä on muuten totta. Etenkin pikkasenkin pitemmät ja läpi ajettavat (mitkä nyt pyöräilijän vinkkelistä tärkeimpiä) ovat todella usein monen moista pintaan sisältäviä. Yleensä vähintään alaville kohdille mursketta lisätty kantavuuden lisäämiseksi. Jos tiellä vielä useita maanomistajia niin sekin lisää kirjavuutta.
Älä itke ruma lapsi, ota rusina.
Jäsen
OSM on kuin Wikipedia ja muut vastaavat yhteisölliset projektit: aina voi muokata uusiksi edellisten tekemisiä. Toki jos oikein huonosti käyttäytyy niin saattaa tulla bänni OSM Data Group:lta. Kuulostaa kaaokselta, mutta kyllä tämä systeemi on parin vuosikymmenen saatossa yllättävän vakaasti toiminut. Ongelmia tuottaa konkreettisesti 2 asiaa: 1) Kokemattomat kartoittajat, jotka eivät ole omaksuneet käytäntöjä - tähän auttaa ohjeistus ja viestiminen näille kartoittajille ja 2) OSM-yhteisön paikoittaiset haasteet uudistua tiettyjen tagien määritelmien osalta: ytimessä on jokin verran aktiivisia kartoittajia, jotka suhtautuvat OSM:aan kyllä vakavasti, mutta joiden kokemus datan hyödyntämisestä sovellusten näkökulmasta on paikoin hyvin rajallinen. Tällöin saatetaan ajaa linjauksia tagayksiin, jotka eivät käytännössä toimi, mutta näyttävät "paperilla hyviltä" ja ovat linjassa globaalin OSM Wikin "antaa kaikkien kukkien kukkia"-linjan kanssa - tässäkin keskustelu auttaa, tosin edistyminen välillä hitaanlaista.
Se mitä olen tuossa aiemmin esittänyt OSM-tagayksen ohjeistuksen ja käytännön säätämiseksi ei ole ristiriidassa globaalin OSM wikin kanssa - se on vain paikoin tarkennettu ja tiukennettu määritelmien osalta. Keskustelu tästä on käynnissä eri foorumeissa.
OSM-polkukartoitus on käytännössä osoittanut, että vahvin voima on kuitenkin ahkera ja suht hyvin linjansa pitävä fillaroinnin aktiiviharrastajien kartoitus: tämä porukka ymmärtää mistä on kyse ja mitä tarvitaan lajin kannalta. Porukalla myös yhteiset linjaukset ovat pienen debatin jälkeen löytyneet aivan riittävän hyvin. Trailmapin taipaleesta olen myös sen oppinut, että kun sovellus ja sen kartta & reititys reagoi hyvin kartoittajien tekemään kartoitukseen, niin se itsessään jo tukee vahvasti sekä kartoituksen linjaa että aktiivista tekemistä.
Summa summarum: Pyrkimys olisi nyt saada myös gravel-harrastajat innostumaan OSM-kartoituksesta. Konkreettisesti siihen pyrin vaikuttamaan samalla tapaa kuin OSM-polkukartoitukseen: kehittämällä ohjeita ja Trailmapin kykyjä, tällä kertaa aiempaa enemmän myös helppoja ja nopeita työkaluja OSM-datan fiksaukseen (uuskartoitusta on tässä vähemmän, enemmän se on tagien lisäämistä ja korjailua). Työkalujen kehitys mennee tosin myöhäissyksyyn, koska nyt on vielä aktiivista kehitystä niin merkittävästi kesken sovelluksen ns. kuluttaja-toimintojen osalta.
Jäsen
Ajattelen itse OSM-kartoitusta viime kädessä viestintänä eli viestinä väylän piirteistä muille harrastajille - kenelle haluat kertoa, että tällä voi ajaa ja näillä edellytyksillä.
Tämä ym. tilannehan on usein myös OSM-polkukartoituksessa edessä: esim. harjulla tai kalliomaastossa kulkeva polku, joka on paikoin sileätä kuin mikä, sitten on satunnaisia röllipätkiä, joissa kiveä tai juurta siinä mittakaavassa, että moni jalkautuu. Onko tuollainen sitten helppoa vai vaikeata? Näitä on ratkottu eri tavoin, jotkut ovat pilkkoneet polkua pätkiin ja luokitelleet erikseen helpot & vaikea osuudet, toiset taas keskiarvottaneet koko polun osalta. Mielestäni tärkeintä on viesti muille harrastajille: jos tämän polun valitset, mitä on odotettavissa ja arvio vaikutuksesta pyöräilyyn. Jos 300 polulla on 5m jalkautumista niin se voi olla hyvin "helppo", ei se flow siihen yhteen mahdolliseen jalkautumiseen katkea. Jos taas haastepätkää on 15m välein niin parempi luokitella haastepätkien mukaisesti, koska aloittelijan tai helppoa toivovan flow katkeaa kyllä röllipätkiin tehokkaasti.
Sama ajatus on gravel-kartoituksen osalta. Keskitytään kokonaisuuteen ja mietitään jonkin väylän osuutta eri reittivalinnoissa: lyhyt umpikuja metsäautotie (josta ei edes fiksua metsän läpi tunkkausta tarjolla) on kartoituksen suhteen aika vähäinen merkitys, mutta jos tietä pitkin pääsee fiksusti johonkin tai vaikka olisi umpikuja, mutta päässä polku tai lyhyt tunkkaus seuraavalle metsäautotielle, niin on jo pohjaa miettiä: minkälainen harrastaja / pyörä viihtyisi tällä tiellä.
Jäsen
Opin ja uteliaisuuden kannalta: Miksi MML, oletan että maastokarttaa tarkoitetaan, reitin suunnitteluun? Omasta näkövinkkelistä koen sen sekä sekavaksi että puutteelliseksi nopeaan reitin ideointiin (esimerkki kuvakaappaukset), mutta tämä toki koskee niitä alueita missä itse eniten reittejä suunnittelen.
Käytän itsekin MML maastokarttaa tukena metsäajoteiden varmistukseen, mutta pääasiallinen suunnittelu Trailmapin MTB ja Gravel oletuskartoilla. Trailmap on karttojen osalta suunniteltu siten, että oletuskartta on konfiguroitavissa eri tavoin ja lisäksi muihin aineistoihin pääsee nopeasti käsiksi: MML vaihtuu pikapainikkeella sekunnissa, samoin ilmakuva väylien kera, jotka haihtuvat näkyvistä kun zoomaa sisään, MML väylät saa myös oletuskartan lisänä näkyviin. Maantie & bike packing hommiin saa Digiroad tasoja mm. päällystetty tie ja tiekunnalliset yksityistiet. Plus-tilaajat saavat yhdellä painikkeella Googlen Street View näkymät suoraan keskellä reittisuunnittelua @paaton. Trailmappiin on myös kuvia alkanut kertymään tämän kesän myötä, sekä poluista että pienemmistä teistä - isot tiet kattaa jo tuo Google Street View toiminto.
Lisäksi on toimiva automaattinen reititys ml. varoitukset, mitä ei tietääkseni MML:n aineistolle ole kukaan aktiivisesti tehnyt. Piirrän lähes aina Trailmapin reittisuunnittelulla reittiä kun sitä ideoin. Jos on vieraampi maasto tai epäilen muistia, niin reitti lähtee lenkille mukaan Garmin + tangossa oleva kännykkä - mutta usein riittää kun tuijotan syntynyttä reittiä pienen hetken ja lenkillä sen suurinpiirtein muistaa. Paria vakiolenkkiä lukuunottamatta pyrkimys on käytännössä aina ajaa uusi reitti eli vähintään jonkinasteista variaatiota. "Gravel"in merkitys eri lenkeillä vaihtelee: paremman puoliskon kanssa nopeata & helppoa, omilla lenkeillä sitten päivän fiiliksen mukaan joko samankaltaista tai toisessa ääripäässä polkua & tunkkausta tai jotain väliltä.
Moottoriturpa
Mä olen viime aikoina törmännyt tuohon monesti. Mikä järki noita tie-umpikujia on (polku)luokitella. Vai ovatko jotkut vain niin innostuneita ja on ylimääräistä aikaa
Jäsen
...Olikos jollakin tietoa mistä tämä foorumin SW pillastuu eli miten esim. kuva (imgbox) linkki pitää laittaa, jotta tämä kelpuuttaisi, eikä alkaisi laukomaan 403 Access denied viestejä?
EDIT: pic.useful.fi toimi - kiitos @JackOja
Moottoriturpa
Älä käytä sitä painiketta, vaan kirjoita img-tagit käsin. [IMG]kuvan osoite[/IMG]
Aktiivijäsen
PItänee käsin laittaa [img ] tagit (ilman väliä) kuvan URL:in ympäri.
Jäsen
Se on vaan itselle niin saakelin selkeä kartta. Pikku vilkaisulla hahmotan kaiken oleellisen. Tässä toki auttaa se, että olen sitä katsellut töissä käytännössä päivittäin sen 25 vuotta. Lisäksi se toimii todella nopeasti siirreltäessä ja zoomattaessa, jos vaikka pitää varmistaa meneekö joku kärrypolku vaikka pihan läpi vai vaikka navetan takaa. Tien koon hahmotan siitä helposti. Sama kartta minulla käytännössä (kartat.hylly.org) Locuksessa jos ja kun nykyään pitää offline karttoja katsoa...kiitos 3g poistumisen.
Äsken pitkästä aikaa vilkaisin tätä trailmap karttaa ja gravel karttaa oletuksena niin eksyn sitä katsottaessa koti nurkille. Sitten laitoin taustalle mml kartan niin edelleen minut sotkee nuo tiet ja niiden merkinnät. Isommat kylätiet ja pienet mökkitiet samanlaisia kartassa. Tai jokin metsäautie muuttuu keskenkaiken mustaksi katkoviivaksi joka tarkoittaa minulle kärrypolkua vaikka se on samanlaista tietä koko matka ja tulee olo että mitä helvettiä että eikös tuo nyt olekaan sama tie mitä ajattelen.
Karttapaikkasta hahmottelen ja jos tarvitsee niin sitten suunnittelen sen toisella ohjelmalla ja siirrän polariin ja puhelimeen tai garminiin.
Älä itke ruma lapsi, ota rusina.
Aktiivijäsen
Tässähän menee vielä enemmän sekaisin tähän tulle hymiö jota foorumi ei suvaitse
Toisessa on isoilla kirjoitetut ja toisessa pienellä ja sitten on väli ennen hakasulkua ja löytyypä vielä kauttaviivakin.
Edit. No eipähän tuo lainauskaan onnistunut.
Moottoriturpa
Toi mitä laitoin on oikein. Ei tosin tarvii isolla kirjoittaa.
Aktiivijäsen
^ Ok, kiitos.
Aktiivijäsen
No en minä mitenkään suunnittele reittiä sillä tavalla että lataisin sen navigaattoriin ja ajaisin opastetusti. En maantiellä enkä gravelissä. Nämä arkiajot tässä lähiseudulla hoituvat muistinvaraisesti, tiet on jonkseenkin tuttuja kun näitä on viimeiset parikymmentä vuotta hinkannut. Kauempanakin riittää että katselee karttaa ennkkoon ja painaa mieleensä suuntia, mihin joistain risteyksistä pitää lähteä. Ja toisaalta, menneenä kesänä olisin kaivannut vähän tarkempaa tietoa teiden luokituksesta kun olin vieraammilla seuduilla, mutta eihän niillä nurkilla kukaan ollut mitään kartoittanut, eli Trailmap oli pelkkä pohjakartta.
Kuten @SvaR tuossa toteaa, myös minulle peruskartta on hemmetin helppo tapa ymmärtää mitä missäkin on. Nuo värikoodatut tienpätkät eivät tuo mitään lisäarvoa, varsinkin kun näyttää että niitä merkintöjä tehdään mutu-tuntumalla. Maastopyöräilyn puolelta tästä on omakohtaista kokemusta: kun taidot eivät riitä niin valitsin kerran vihreitä polkuja. Oletin että menevät ajamalla läpi, mutta kitinkontit: sellaista juurakko-kivikkohelvettiä ettei mitään jakoa.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit