Mulla lopetti aktiivisen pyöräilyn hypokalemia eli kaliumvaje jota ei hoidettu alussa lainkaan ja itse en ymmärtänyt siitä oikein mitään. Ei vaan jaksanut enään ja ei palautunut edes parinkympin lenkistä päivässä kahdessa ja lisäksi luulin että poden magneesiumin puutetta kun jalat kramppas niin levossa kuin rasituksessa.Kolme vuotta sitten vielä pääsin yli 1500 vuosittaiseen kilometrimäärään joka tuntui kyllä pieneltä kun aikaisemmat vuodet oli olleet 6-9 tuhatta, mutta olosuhteisiin nähden ihan ok. Sitten se paheni kun kalium taso oli koko ajan jopa alle 2,8 ja esimerkiksi kun jouduin sappileikkaukseen niin ottivat vuorakautta ennen sisään ja laittoivat tiputukseen ja kaliumia suoraan suoneen että pystyivät leikkaamaan (silloinkaan lääkärit eivät lähteneet sitä tutkimaan). Nyt vuosi sitten talvella löytyi lääkäri joka otajusi pyytää oikeat verikokeet ja siitä selvisi että sairastan aldostreronismia eli lisämunuinen tuottaa liikaa aldostrenonia. Tampereelle on ainoa paikka SUomessa jossa tehdään tähystyksiä tähän vaivaan ja siellä todettiin että oikea lisämunuainen tuottaa viisi kertaa enemmän kuin vasen ja suositeltiin poistoa. Nyt olin syyskuun lopussa leikkauksessa ja katsotaan miten jaksamisen kanssa nyt sitten on, kalium lääkitys jotain söin aikaisemmin 7,5g(10 pilleriä) vuorokaudessa on kokonaan poissa ja verenpainelääkettäkin vai yksi. Tosin en ole tyytyväinen sen tasoon ja täytyykin tehdä seuranta ja varata työterveyteen aika. Kaivan nyt nastarenkaat esiin ja katson onko niistä vielä johonkin ja jos niin laitan alle ja aloitan 5-6 kilsan lenkeillä. Tämän opetus oli että olisi pitänyt olla itse piukempi ja pyytää asiaan selvitystä aikaisemmin, nyt tämän kanssa meni kymmenkunta vuotta ennen kuin homma selvis.