Lainaus Alkujaan tämän lähetti Jouko_T Katso viesti
Polttoainesauvojen korkea-aktiivinen "jäte" - on siis haitta - siis jäte. Entäpä, jos sanoisin, että käytetyt polttoainesauvat ovat kallisarvoista raaka-ainetta?
Voiko noin olla? Kyllä voi, sillä fissioreaktio tuottaa harvinaisia alkuaineita, joillla on erittäin korkea kilohinta.

Otan tähän esimerkkinä vain yhden alkuaineen - rodiumin. Sen kilohinta on nyt 400 000 dollaria, eli 400 miljoonaa/tonni.
Sitä syntyy fissioreaktiossa: Rodiumin tuotto: U-235 -> 3.6% Rh. Polttoainesauvoissa U-235 isotooppia on 3%.

"ydinjätettä on maailmassa tällä hetkellä 450000 tonnia" jossa U-235 osuus on (oli) 13 500 tonnia.

Siispä polttoainesauvoissa on 486 tonnia Rh-alkuainetta hintaan: 195 miljardia.
Kattanee erottelukustannukset?
Erottelu tarkoittaa jälleenkäsittelyä. Aika usein se esitetään vain yksinkertaisena, lähinnä poliittisena valintana jota jostain syystä Suomen idioottimaiset johtajat eivät tyhmyyttään ole osanneet tehdä. Jälleenkäsittelyä tehdään teollisessa mittakaavassa lähinnä Ranskassa ja Venäjällä muttei tietenkään likikään siinä skaalassa mitä maailman kaiken käytetyn polttoaineen käsittely vaatisi. Japani on ainoa ei-ydinasevaltio joka on rakentanut jälleenkäsittelylaitoksen. Rokkashon rakennustyöt aloitettiin 1993. Laitos saattaa valmistua 2024 mutta se on epävarmaa. Hintalappua on vaikea antaa mutta arviot vaihtelevat 20-30 miljardin dollarin tienoilla. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on n. 800 tonnia uraania vuodessa. Vieläkö houkuttaa?