Jep, näin UCI-gravelissa ja ammattikuskin alla. Kaikki gravel ei kuitenkaan ole UCI-gravelia eikä kaikki graveloijat ammattilaisia. Boswell meinaa voittaa Undoundin ensi vuonna jousi-Spessulla. Siihen asti pitää vaan spekuloidaAlkujaan tämän lähetti paaton
E: Mitä muuten tulee pro-pyöriin, niin nythän se on todistettu, että Stigmata on nopein gravelpyörä mallia 2022. Voitot sekä Unboundissa että Crusher in Tusharissa, kakkossija Big Sugarissa ja Life Time Grand Prix:n kokonaisvoitto.
-
stenu muokkasi tätä : 23.10.2022 at 07.29
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Päivitetään vähän runkojen hintoja. Laitoin liitteeksi aiemman viestini runkojen hinnoista päivitettynä Carbondalla, Stigmatalla ja Diverge STR:llä.
Jos itse haluaisi koota pyörän, niin
Esimerkiksi
Zipp 303S 900 eur
Force xplr 1100
ohjaamo 300, satula 150 ja satulatolppa 200 ja renkaat 100:
= 2750 + pienosat+ kasaaminen + rungon hinta olisi sitten loppupyörän hinta
Nämä hinnat ovat jonkinlainen heitto siitä minkälaisia osia sellaisissa 6-8 teurin gravelpyörissä ehkä tavanomaisesti on
Ihan mutulla niin ei tuossa montaa runkoa ole joihin tämä itse kasaaminen kannattaisi puhtaalta pöydältä lähtien, muutoin kuin harrastusmielessä ja saa sellaiset osat kuin "haluaa". Tilanne muuttuu jos osat/osa niistä on jo hankittuna.
[QUOTE=JKO17;3179893]Ohessa kootusti muutamien tunnetumpien gravelpyörien runkosettien hintoja. Osassa on mukana ohjaamo/satulatolppa osassa ei. Itse rakennetun kompliitin hinnat ovat aika paljon lähempänä toisiaan kun mielikuvani oli, varsinkin jos ottaa pari ääripäätä pois.
Hinnat on noin hintoja
Carbonda 800
Canyon Grizl CF 1.800
Aspero 2.500
SC Stigmata 2.600
Checkpoint 2.800
3 t:t 3.200
Crux 3400
Aspero 5 4.000
Cervelo r5 RX 4.700
Wilier 4.700
S-works Crux 5.100
Factor Ostro Gravel 5.700
Diverge STR 6.000
Kaiuksen runkoja ei vielä erikseen myytävissä mutta arvaus että 4000 ja 5000. -
No ehkä jonkun Canyonin runkosetin kanssa hommassa ei ole järkeä, mutta esim. Spessun Crux Pro itse kasattuna 6k€ vs. kaupasta 8900€.
-
Juuri näin. Itse olen ostellut "Crux Pro:n " komponentteja, Terra CL kiekot, Roval alpinist satulatolpan ja sähkäri rivalin boostattuna Redin kampisarjalla. 3T superergo, satula prologo dimension ja pro vibe alusmiinistemmi
Vähän yli 7.000 euroa itse koottuna komponenteiltaan aikalailla 1:1 tuohon Crux Prohon.
Spessussa ainakin
Crux Pro, S-works
Diverge S- works
kuuluu tuohon "itse kasattavien ryhmään" -
Työmatkagraveli olisi tänään kannattanut jättää väliin. En Reynoldseja enää haluaisi, pitäskö vaihtaa koko setti ja takavanne torille.
Embrace the moment -
Ohops. Ehkä niillä dt:n käyttämillä prikoilla on ideaa kuitukiekoissa gravellissa? Eiks just joku postannut kuvan missä sellainen ylimääräinen rikka löytyi kiekon sisältä?
-
Kuitukiekko? Onko ajettu talvella, kun nippelissä näyttäisi olevan korroosiota?
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Vähän hapettumaa tuota tulee väkisinkin alumiiniin, varsinkin tosiaan suolasta. Mutta läpihän tuo on kuidusta mennyt. Tuollainen aluslaatta jakaa voimaa paljon isommalle alueelle. Alkujaan tämän lähetti stenu
-
Käytettynä ostettu fillari joten paha mennä sanomaan, ymmärtääkseni ei talvikäyttöä ole ollut. Cyclokisoja kyllä. Ei ne ikuisia ole.
Embrace the moment -
Jos Reynoldsilla poratut pinnareiät niin onhan siinä heti yksi heikomp kohta vanteessa ja varsinkin jos kuidun liimaus on osittain epäonnistunut. Ehkä ne joidenkin valmistajien muotista tulleet pinnareiät on paras tapa parantaa kiekon kestävyyttä.
Kannattaa ainakin kysyä Reynoldsilta takuusta tai crash replacement vanteen hintaa. Nähtävästi vaan tuokin firma siirtynyt jonkun Hayes bicycles groupin alle niin voi olla aika nihkeetä. Ainakin joskus 10 vuotta sitten Reynoldsin ollessa itsenäinen yhtiö asiakaspalvelu oli ihan hyvällä tasolla. -
Reynoldsin takuu koskee vain ensimmäistä omistajaa, tarkastavat asian kuiteilla ja liikkeestä ennen asian etenemistä, ymmärrän toki. Maastokiekkojen kanssa tuli siis tämä asia vastaan. E13 hiilarikiekkojen kanssa tehtiin taannoin niin että ensimmäisenä omistajana kierrätin postissa tulleen uuden vanteen vain uudelle omistajalle, mutta en jaksa tuohon rumbaan lähteä. Heräsi myös kysymys siitä, onko takakiekon nippelit samassa jamassa ja seuraava läheltäpiti tilanne kurkkaa jo oven takana. Enpä taida uskaltaa laittaa eteenpäin.
Embrace the moment -
Jep, hiilikuitu ja suola on tappava yhdistelmä alumiinille ja jos nippelistä on syöpynyt tavaraa pois, tulee se helpommin läpi. Alumiininippeleiden hyöty on haittoihin verrattuna aika marginaalinen harvapinnaisessa kuitukiekossa, jotan vähän on vaikea ymmärtää, että miksi niitä kuitenkin käytetään. Alkujaan tämän lähetti paaton
Kiekko purkaen ja messinkinippelit tilalle. Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Saa halutessaan kivoissa väreissä Alkujaan tämän lähetti stenu
Mutta en itsekään aja alunippelikikoilla pk-seudun suolamoskassa. Kai niitä suolabaanoja tulee taas lisää tulevalla kaudella?
-
^ niin joo tärkeimmän unohdin
Nopeasti googlaamalla muta voi olla myös korroosiota nopeuttavaa. Henk. koht. havainnotkin tukee samaa. Esimerkiksi ketjut menee tosi nopeasti pintaruosteeseen mutakrossien jäljiltä. Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä
Tämän mukaan sopivissa olosuhteissa alumiinin ja hiilikuidun liitto voi aiheuttaa korroosiota myös hiilikuituun:
”Are Carbon Composites Safe When Coupled with Metals?
The galvanic coupling of metals to carbon composites will not only cause problems for the metal, but also for the composite itself. Due to the hydrogen gas evolution in defect sites of the composite (such as voids and cracks), hydrogen-filled blisters can form on the composite surface. (Discover more in The Corrosion of Polymeric Materials.)
The other issue that might be a problem for carbon composites as a cathode in a galvanic couple is the formation of calcareous deposits on the surface of the carbon composite. In stagnant seawater, a huge number of cathodic reactions happen on the surface of carbon fibers, including hydrogen evolution and oxygen reduction, which can lead to the creation of a localized alkaline solution on the surface.
In this condition, the carbonate salts in seawater are not soluble and will deposit in the form of the aragonite phase (calcium and magnesium carbonate). Because a high hydrogen reduction rate is needed to create such calcareous deposits, this phenomenon happens when an active metal, such as aluminum or magnesium, is connected to a composite material.”
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Lisään tuohon edellämainittuun, että rannikko-Suomen (en erittele tarkemmin, koska offtopic) savikoilla maaperän happamuus voi olla lähes rikkihapon luokkaa (KVG: happamat sulfaattimaat). Alunippelit sulaa.
-
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ohops. Ehkä niillä dt:n käyttämillä prikoilla on ideaa kuitukiekoissa gravellissa? Eiks just joku postannut kuvan missä sellainen ylimääräinen rikka löytyi kiekon sisältä?
Nämä löytyy GRC sarjasta?Embrace the moment -
Unboundin voitto ajettiin tänä vuonna Willierin Ravella, mutta Stigmata oli kyllä hyvä kakkonen. Alkujaan tämän lähetti stenu
-
En osaa sanoa. Spline one mtb kuitukiekoissa on ainakin. Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä
Edit: on ne. Taitavat olla vakioratkaisu dt:n kiekoissa.
https://www.tritoncycles.co.uk/compo...ent-kit-p29677
Mun mielestä messinkinippeleillä ei ole tuon jutun kanssa mitään tekemistä. Nippa menee kuidusta läpi. Eli joko tuollainen dt:n rikka, vahvempi kuitu, vaikka tosiaan noin ettei reikiä porata, tai sitten ne holkit. Noitahan dt taisi käyttää myös aiemmin, mutta ilmeisesti tuo rikka ui paremmin jo on toimivampi ja kevyempi ratkaisu. Esimerkiksi B.O.R. käytti joskus noita holkkeja ja pinnat sai vetää tosi kireälle. -
^ Niin sä meinaat, että pienemmäksi syöpynyt nippeli ei tuu syöpymätöntä nippeliä helpommin väkisin läpi kuidusta? Vielä, kun huomioi sen, että potentiaalisesti alumiininippeli myös heikentää sitä kuitua. Tuon kuvan perusteella tosin on vaikea nähdä, että kuinka paljon ohuemmaksi nippelin laippa on syöpynyt, joten on toki ihan mahdollista, että kuitu on vaan pettänyt, jolloin se on todennäköisesti valmistus- tai suunnitteluvirhe.
Nippeliprikat on rst:tä, joten ne vähentää jonkin verran myös alumiininipan syöpymisriskiä, koska rst/alumiini on vähemmän reaktiivinen galvaaninen pari kuin hiilikuitu/rst. Noita prikkoja löytyy myös ihan yleiskäyttöisiä, esim. Sapimilta, joten sellaiset pystyy tarvittaessa kasaamaan mihin tahansa kiekkoon.
Vaikka vanteen sisäpuoliset nippelit on muuten pyllystä, on niissä se hyvä puoli, että pinnan reikä voi olla pienempi, kun nippelin kierreosan ei tarvitse mahtua reiästä läpi.“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Niin, ja se jakaa sen pinnasta tulevan voiman tosi paljon isommalle alueelle.
Edit: Tuossa muuten enven mielipidettä. Hyvää tarinaa.
https://bikerumor.com/aasq-57-enve-a...ountain-bikes/ -
Jep, se on yksi tapa jakaa se rasitus. Toki yhtälailla sen rasituksen voi jakaa isommalle alueelle niin, että tekee vanteen sisäreunasta vahvemman. Mulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa siihen, että onko heikompi vanne + prikka vai kestävämpi vanne ilman prikkaa ratkaisuna viisaampi. Todennäköisesti molemmat toimii, kunhan ne on tehty järkevästi.
Enve-haastatteluun sellainen kommentti, että tällä evoluutiotahdilla kolme vuotta on pitkä aika (haastis on vuodelta 2019). Sen jälkeen ”compliance”-sanan merkitys on kasvanut ja syystä tai toisesta esim. AG25/AG28-vanteissa Enve siirsi sitten kuitenkin nippelit vanteen ulkopuolelle.
Toisekseen, mitä tulee pinnojen katkeamisiin, niin molemmilla kerroilla, kun mulla on mennyt pinna poikki gravelista, on syy ei ole ollut rakenteellinen niin kuin haastattelussa väitetään, vaan ulkopuolinen tekijä eli keppi pinnojen välissä. Silloin, kun niin käy se hyvin isolla todennäköisyydellä tapahtuu takaa vetopuolelta, koska siellä on eniten kaikkea, mikä tahtoo vetää keppejä pinnoihin (vaihtaja & ketju). Maantiellä harvemmin on keppejä, joten asfalttikiekoissa tuolla ei ole väliä. Gravel ja varsinkin bikepacking-kiekoissa on kiva, kun kiekon pystyy oikaisemaan tien päällä sen verran, että pystyy jatkamaan matkaa.“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Ainakaan DT ei asiasta mainitse: https://www.dtswiss.com/en/wheels/wh...phr-technology Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä
-
Rim depth 21mm, tuossa aika hyvin syytä miksi nippeli pitää olla ulkona. Lukee enven artikkelissakin.
Se rikka mahdollistaa kellumisen. Pistemmäinen kuorma tulee aluslaatallle. Onhan tossa iso ero.
Tämä enven kuva kertoo kanssa paljon.
-
^tuosta kuvasta puuttuu sellainen vaihtoehto, että nippeli on ulkona JA reikä on porattu vinoon. Miksiköhän?
Ai juu siksi. Alkujaan tämän lähetti stenu
-
En ole insinööri enkä jaksa väitellä enempää tästä, mutta mun mielestä toi Enven kuva on markkinointihömppää. Ne reikien lähdöt voisi tehdä pinnojen suuntaisiksi, jolloin noita punaisia tilanteita ei syntyisi. Konekasaaminen saattaisi mennä hankalammaksi, kun nippelit sojottaisi eri suuntiin, joten kasaamiskustannukset nousisivat. Muuta mahdollista haittaa vinoon poratulle tai laminoidulle reiälle en keksi.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Se sitten että se pinnan kulma voi olla erilainen riippuen millaiseen napaan se kasataan. J-Bend, suoraveto, boost, non-boost mitä näitä nyt on.
-
Totta, mutta vaikutus kulmaan on melko marginaalinen. Lisäksi ei ole ihan tavatonta, että napa on sama akselinleveydestä riippumatta ja vain päätytulpat vaihtuu.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.” -
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Alkujaan tämän lähetti stenu
Tuokin selitettiin tuossa enven artikkelissa. Offset porausta tarvitaan justiinsa ulkoisilla nippeleillä ja jos kehään ei saada muuten haluttua jännitystä. -
Ben Delaneyltä ihan mukavaa tarinointia Kaiuksesta ja Belgian Waffle Ridesta.
Piti pyörästä kovastikin. Oli itsekin yllättynyt että kapea ohjaustanko toimi, oli jo varautunut vihaamaan sitä. Ainoastaan ylämäissä olisi kaivannut leveämpää tankoa/vipua.
Muutenkin kanavalla hyvää arvostelua ja vertailua mm. uusi Diverge STR, gravel-voimansiirrot vertailussa (Grx, Xplr ja Ekar).
https://www.youtube.com/watch?v=nvBY0NQN1sg&t=48s -
^ Kuitenkin itse totesi, että oli tipahtanut porukasta ekassa nousussa ja oli tipahtanut vielä enemmän sitä seuranneessa huonokuntoisessa hiekka-alamäessä. Ettei vaan olisi leveämpi tanko auttanut.. Paha mennä muutenkaan potentiaalisen mainostajan pyörää haukkumaan julkisesti
Mä ajelin pitkästä aikaa lyhyen lenkuran maasturilla sunnuntaina ja siihen perään osittain samaa reittiä Stiggyllä, niin tuntui 44-senttinen tanko onnettoman kapealta ja tuli sellainen olo, että jos ei olisi tarvis ajaa myös Hel CX:iä sillä, niin tanko päivittyisi välittömästi kahvoilta 46-senttiseen flare-tankoon, jotta Stigmatasta saisi täyden hauskuuspotentiaalin irti.“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
