Kiitän ymmärryksestä - ja tietenkin siitä että jaksoit lukea loppuun asti!
Virhe syntyi luultavimmin siksi että pää tuottaa tekstistä sitä vielä kirjoittaessani koko ajan uusia versioita ja joskus käy niin että lauseen lopussa subjekti, predikaatti tai objekti on jo vaihtunut siitä mitä se oli alussa. Toisin sanoen olin kanttarien epämukavuuden jälkeen kirjoittamassa että ajorata on tuossa paikassa (paitsi mukavampi) myös turvallisempi.
Pitäisi jaksaa ja malttaa lukea ennen lähettämistä, jo kovasti lisääntyneiden kirjoitusvirheidenkin takia!
Mutta käytän tilaisuutta avautuakseni samalla lenkillä - tai ehkä pikemmin silläkin lenkillä - kahdessa eri risteyksessä koetusta: tulen kolmion takaa ja vasemmalta tulee auto, joka tietenkin sen sijaan että jatkaisi normaalinopeudella hidastaa selvästi, koska pyöräilijäthän eivät tunne liikennesääntöjä tai eivät noudata niitä...
....ja sitten siinä pyöräilijä joutuu odottamaan, koska ei ole mitenkään fiksua päätellä että hidastava autoilija todella on päättänyt antaa tietä. Sitten autoilija joko jatkaa eteenpäin tai hidastaa pysähtymiseen saakka. No, onhan siitä pyöräilijälle se ilo että hänelle selviää mitä autoilija tekee, mutta samassa ajassa tai paljon nopeammin hän olisi päässyt ajamaan, jos autoilija olisi pitänyt vauhtinsa yllä ikään kuin pyöräilijä olisi ollut kolmiomerkin tai viivan taakse pysähtynyt auto.
PS Osui lenkille kolmannessa kolmioristeyksessä myös se toinenkin kiusankappale: vasemmalta tuleva autoilija joka kääntyy oikealle muttei katso tarpeelliseksi näyttää suuntamerkkiä kuin vasta viisi metriä ennen kääntymistään (koska hänen takanaan ei ole ketään).
Kirjanmerkit