Avautumista vaikeasta elämästä hiihtoladulla.

[MRe]

Sulla on kummallinen päähänpinttymä jostain ihmeen virallisuudesta ikään kuin se voisi olla millään lailla merkityksellinen tekijä. Kuten jo todettu, jos latu on ajettu, se on latu ja därmed basta. Piste. punkt slut.

Eli toisinsanoen se on latukoneen kuskin omasta viitseliäisyydestä kiinni, kuinka paljon väyliä suljetaan muilta? Aika kummallista kyllä kaiken kaikkiaan. Tai jos joku menee ja tekee ladun ihan omatoimisesti jollekin ulkoilureitille, niin sen jälkeen sinne ei muut saa mennä? Eihän se noin voi mennä. Hieman sama, kuin Trailmapissa kaikki MTB-tägätyt polut olisi automaattisesti muilta kielletty.

Tokkopa ajamme niin erilaisia reittejä. Hallainvuoren alueella on siis yksi (1), kalliolla kulkeva ei-talvikunnossapidettävä ulkoilutien pätkä. Siis sellainen jonka ymmärsin kismittävän sinua erityisen paljon koska sitä ei edes ajeta laduksi vaan jätetään vain hoitamatta.

Ei pidä paikkaansa tai sitten ajamme eri reittejä. Viikin puistosillan jälkeen vasemmalle ja sitten oikealle ylämäkeen. Sieltä lähtevät väylät on kaikki ajamatta ladulle tai muutenkaan. Lisäksi Uutelan kierrosta ei ylläpidetä, eikä myöskään Meri-Rastilan väyliä (pl. ne laduksi ajetut). Ja veikkaan, ettei nuo ole ainoat Helsingin seudulla.

[Firlefanz]

Eikös tämä ole vähän sama kuin kaikkien "pitäisi" liikkua kesäisin pyörällä, kun se on niin paljon nopeampaa ja tehokkaampaa kuin kävely? Vai mikä tekee siitä niin vaikean ymmärtää, ettei kaikki halua hiihtää?

Mikä tekee pyöräilystä sellaisen liikkumismuodon että sitä pitäisi voida harrastaa kaikkialla (poislukien pururadat ja hiihtoladuiksi erikseen rakennetut reitit)? Perusteluksi ei riitä se että pyörällä ajetaan työmatkojakin tai että jokin reitti on niin paljon suorempi ja nopeampi kuin kiertotie.

Minusta on jotain miltei vastenmielisellä tavalla falskia miten harrastepyöräilijät naamioivat omat itsekkäät intressinsä hyötyfillaristien ja tavallisten ulkoilijoiden luonnossa liikkumisen tarpeilla. Alastomaksi riisuttuna heidän argumenttinsa on siinä että ulkoiluteitä pitäisi hoitaa heitä varten, koska heistä ei ole hauskaa ajaa kelvillä - ei ainakaan jos vieressä kulkee autotie.

[Firlefanz]

Tuo hiihtäjän elämä on kyllä niin ahdistavaa ettei tee mieli kauheasti kokeilla

Jossain vaiheessä elämää ymmärrys kasvaa monilla sen verran että he ymmärtävät ettei se millaiseksi he päättelevät muiden ihmisten elämän tai miten he uskovat muiden ihmisten kokevan jonkun asian useimmiten ole lähelläkään totuutta.

[Ohiampuja]

Minä siis itse harrastan myös hiihtoa ja tykkään että ladut on kunnossa. Mutta ymmärrän myös sen, jos jossain kohtaa hölmöt reitit puoliväkisin ohjaa kevyttä liikennettä sinne ladulle.

Se on ihan eri asia kuin tahallaan tehty ilkivalta, siinä ei ole mitään puolusteltavaa.

[Hower]

Hiihto pitäisi mielestäni olla vain maksullisissa hiihtoputkissa. Pyöräily on kuitenkin myös hyötyliikuntaa ja liikkumista paikasta toiseen. Hiihtäminen vain sitä harrastamista ja ympyrän kiertämistä.

Jos kuuluisin k-päisten pyöräilijöiden bongausryhmään niin linkkaisin tämän mielipiteen oitis sinne.

[Firlefanz]

Eli toisinsanoen se on latukoneen kuskin omasta viitseliäisyydestä kiinni, kuinka paljon väyliä suljetaan muilta? Aika kummallista kyllä kaiken kaikkiaan. Tai jos joku menee ja tekee ladun ihan omatoimisesti jollekin ulkoilureitille, niin sen jälkeen sinne ei muut saa mennä? Eihän se noin voi mennä. Hieman sama, kuin Trailmapissa kaikki MTB-tägätyt polut olisi automaattisesti muilta kielletty.

Onko sinulla tosiaan jokin tarve esiintyä tyhmempänä kuin olet? Latukoneen kuski ajaa tietenkin ne ladut jotka hänen tehtäviinsä kuuluvat ja sen minne ladut ajetaan päättää tietenkin Helsingin liikuntavirasto. Kun puhun laduista jotka "on ajettu", ei laduilla jotka "joku menee ja tekee ihan omatoimisesti" ole, jumprahuiti, mitään tekemistä asian kanssa. Enkä suostu uskomaan etteikö tämä olisi ollut sinulle selittämättä päivänselvä.

Ei pidä paikkaansa tai sitten ajamme eri reittejä. Viikin puistosillan jälkeen vasemmalle ja sitten oikealle ylämäkeen. Sieltä lähtevät väylät on kaikki ajamatta ladulle tai muutenkaan.

Tarkoittanet Viikin puistosillalla Kehä I:n ylittävää puistosiltaa. Se ylämäkeen nouseva ulkoilutie on juuri se ainoa, kalliolla kulkeva ulkoilutien pätkä josta edellä kerroin. Mutta mitään muita väyliä siltä ei lähde. Laskeuduttuaan kalliolta se vie joko Myllärintielle Myllypuron vanhalle omakotialueelle tai Herttoniemen suuntaan vievälle ulkoilutielle, joka ajetaan laduksi.

(Jos puistosillalta tultuasi suvaitset kääntyä oikealle, pääset talvikunnossapidettävälle ulkoilutielle, joka vie Latokartanon pellolle. Jos kestät pienen pätkän kelviä, pääset Herttoniemen puoleiselle Viikin pellolle. Ei sillä että se olisi yhtä mukava ajettava kuin ulkoilutie Viikintien yli Herttoniemeen, kunhan nyt mainitsen.)

[stenu]

Mikä tekee pyöräilystä sellaisen liikkumismuodon että sitä pitäisi voida harrastaa kaikkialla (poislukien pururadat ja hiihtoladuiksi erikseen rakennetut reitit)? Perusteluksi ei riitä se että pyörällä ajetaan työmatkojakin tai että jokin reitti on niin paljon suorempi ja nopeampi kuin kiertotie.

Minusta on jotain miltei vastenmielisellä tavalla falskia miten harrastepyöräilijät naamioivat omat itsekkäät intressinsä hyötyfillaristien ja tavallisten ulkoilijoiden luonnossa liikkumisen tarpeilla. Alastomaksi riisuttuna heidän argumenttinsa on siinä että ulkoiluteitä pitäisi hoitaa heitä varten, koska heistä ei ole hauskaa ajaa kelvillä - ei ainakaan jos vieressä kulkee autotie.

Kyllä latujen ylivalta Hesassa koskettaa kaikki muitakin lähiluonnossa liikkuvia. Selkeimpänä esimerkkinä keskuspuisto, jonka ulkoiluväyläkilometreista arviolta 80% (?) muuttuu lumitalvina laduiksi. Sinne jää yksi etelä-pohjoissuunnassa kulkeva reitti käytettäväksi pyöräilijöille, koiranulkoiluttajille, juoksijoille, kävelykeppimummoille, pulkkaperheille jne. Aika ahdasta on siellä ollut ajoittain ja korona-aikana se ahtaus on vaan korostunut, kun kaikilla on ollut tarve pitää etäisyyttä toisiinsa.

Hiihtäjistä 90 prosenttia autoilee Paloheinään tai Pitkäkoskelle ja hiihtää siellä. Subjektiivisesti silmämäärin arvioituna muualla kepussa latujen käyttöaste on merkittävästi pienempi kuin sen yhden talvikunnospidettävän väylän.

Talista Haagan kautta kepuun kulkevaa latua en ole kovin monen nähnyt hiihtävän ylipäätään tänä talvena. Silti se sulkee yhden tuon alueen tärkeimmistä lähiluontoalueista muilta kulkijoilta käytännössä täysin - jos noudattaa latukuria. Sama koskee Vermonhuippua. Molemmissa paikoissa ladun viereisellä tampatulla alueella kävelemisestä on kylläkin muodostunut paikallisesti hyväksytty tapa ja siellä monenlaiset kulkijat tuntuu ymmärtävän toisiaan ja mahtuvan samoille reiteille.

Tämän viikon kelien myötä siellä kepun yhdellä väylällä on sitten nekin, jotka mieluummin olisivat hiihtämässä, jos keli olisi hiihtämiseen parempi. Jos ei tule lisää lunta, tuo tilanne voi huonolla tuurilla jatkua pitkäänkin. Ne latureitit pysyy jäisinä pitkälle kevääseen vaikka siellä ei hiihdettäisi viikkoihin tai pahimmillaan kuukausiin.

[MRe]

Mikä tekee pyöräilystä sellaisen liikkumismuodon että sitä pitäisi voida harrastaa kaikkialla (poislukien pururadat ja hiihtoladuiksi erikseen rakennetut reitit)? Perusteluksi ei riitä se että pyörällä ajetaan työmatkojakin tai että jokin reitti on niin paljon suorempi ja nopeampi kuin kiertotie.

Minusta on jotain miltei vastenmielisellä tavalla falskia miten harrastepyöräilijät naamioivat omat itsekkäät intressinsä hyötyfillaristien ja tavallisten ulkoilijoiden luonnossa liikkumisen tarpeilla. Alastomaksi riisuttuna heidän argumenttinsa on siinä että ulkoiluteitä pitäisi hoitaa heitä varten, koska heistä ei ole hauskaa ajaa kelvillä - ei ainakaan jos vieressä kulkee autotie.

Mitenhän sinä tällaiseen fantasiaan pääset? Kyse oli siitä, kun ehdotuksena on, että jos ladut ahdistaa, ala hiihtämään. Ihan kuin se olisi joku ratkaisu. Ei kaikki vain halua hiihtää. Paitsi norjalaiset.

Koko jutun pihvi on se, että luontaiset tai totutut reitit muuttuvat lumiseen aikaan yhden lajin suoja-alueiksi. Se on varmaan ollut joskus ok ja on sitä vieläkin ehkä muualla Suomessa, mutta pk-seudulla alkaa vaan muutakin liikkujaa olla niin paljon, että heidätkin tulisi ottaa huomioon. Jotenkin on kummallista, että täällä lähiöissä lähtökohta on se, että kotiovelta pitää päästä suksille. ”Kaikki hiihtää” oli ok joskus -60 -luvulla.

Ja samanlaiset itsekkäät intressit ne on hiihtäjilläkin. Vai väitätkö jotain muuta.

[MRe]

Onko sinulla tosiaan jokin tarve esiintyä tyhmempänä kuin olet? Latukoneen kuski ajaa tietenkin ne ladut jotka hänen tehtäviinsä kuuluvat ja sen minne ladut ajetaan päättää tietenkin Helsingin liikuntavirasto.

Now you lost me… siis joko sieltä liikuntaviraston palvelusta voi katsoa ne viralliset ladut tai sitten ei voi. Jos ei voi, niin a) mikä mahtaa ko. palvelun funktio olla ja b) mistä ne liikuntaviraston viralliset latulinjaukset voi katsoa, että voi oman liikkumisensa suunnitella sen pohjalta? Vai onko se salaista tietoa?

Jos puistosillalta tultuasi suvaitset kääntyä oikealle, pääset talvikunnossapidettävälle ulkoilutielle, joka vie Latokartanon pellolle.

Oikealle käännyttäessä on latu. Kuten myös siinä sillalla.

[Luumunen]

Koko jutun pihvi on se, että luontaiset tai totutut reitit muuttuvat lumiseen aikaan yhden lajin suoja-alueiksi. Se on varmaan ollut joskus ok ja on sitä vieläkin ehkä muualla Suomessa, mutta pk-seudulla alkaa vaan muutakin liikkujaa olla niin paljon, että heidätkin tulisi ottaa huomioon. Jotenkin on kummallista, että täällä lähiöissä lähtökohta on se, että kotiovelta pitää päästä suksille. ”Kaikki hiihtää” oli ok joskus -60 -luvulla.

Mistähän alueesta tässä on kyse? Pk-seudulla asuvana en tällaista paikkakuntaa tiedä. Ei ole hiihtoladut vielä kertaakaan estänyt mun talvipyöräilyä.

[Ohiampuja]

Onko talvipyöräily tässä keskustelussa nyt hiihtoon verrattava harrastus, vai mielletäänkö se myös normaaliksi liikenteeksi?

[MRe]

^^ja tämä siis tarkoittaa, ettei myöskään kenenkään muun pyöräilyä ole vaikeutettu? Kun ei siis sinua häiritse.

Eikös vähän sama juttu, jos joku sun kaveri valittaa kun naapurin juhlat häiritsee joka viikko nukkumista. Niin toteat, että ei sinua häiritse. Asutte tosin eri taloissa.

[tikola]

Esimerkiksi Vantaalla Asolanväylältä lähtevä voimalinjasuora vanhalle Tuusulantielle on talvisin vain hiihtäjien käytössä (ladut). Tämän takia muut kulkijat joutuu kiertämään aika pitkästi kun normaalisti tuosta pääsisi suht suoraan ja mukavasti fillarilla. Tuolta voimalinjan alta oleva reitti on noin 4.8km ja tietäpitkin kiertäen 6.9km lyhintä reittiä. Eli tuostakin tulee heti 2km kierto vain jotta hiihtäjät pääsevät harrastamaan.

Nyt täytyy osallistua, kun kerran kotinurkilla ollaan ja kyseisten reittien sekä latu että MTB kartoitukseen olen osallistunut. Jos otetaan kuvitteellinen reitti Asolanväylältä voimalinjan alta Helsingin Olympiamaratonin kääntöpaikalle tulee matkaa latupohjaa pitkin aika tasan 4km. Jos sama reitti kysytään reittioppaan pyöräreititysmoottorilta saadaan lukema 5.5km. Toisin sanoen vastakkain on 4km hiekkatietä vs. 5.5km asvaltoitua pyörätietä. Jos lähtö ja maalipaikka muuttuu ero pienenee - ei ainakaan kasva. Eli tuo reitti on optimoitu hyödyntämään latupohjan tarjoama suoruus maksimaalisesti.

Liikun tuolla alueella sekä pyörällä että suksilla. Pyöräilijöitä näkee siellä satunnaisesti sulan maan aikaan. Hiihtäjiä hyvällä hiihtokelillä viikonloppuna hirmuiset määrät. Minusta ei ole mitenkään yksiselitteistä kumpia siellä vuoden mittaan liikkuu enemmän. Toisia tasaisemmin ympäri vuoden - toisia valtavasti lyhyenä aikana. Miksi siis hiihtäjien hyvä ja suosittu väylä pitäisi poistaa, että joku haluaa pyöräillä jossain läpi vuoden. Kumpi on vallitseva liikkumismuoto, jossa toisen pitää väistyä? Varsinkin kun tässä ei ole kyse mistään pyörätieverkon virallisesta keskeisestä reitistä (=baana) vaan enemmänkin ikiaikaisesta ulkoilu/metsätiestä. Mitään talvikunnossapitoa reitillä ei tapahdu, joten viralliseksi pyörätieksi sitä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa - viralliseksi laduksi ehkä, joskaan ei se mikään valaistu pururata ole. Näen alueella hiihtäjiä, koirankusettajia ja pyöräilijöitä. Kukaan ei minusta näytä olevan kovalla tohinalla menossa jonnekkin hyödylliseen tehtävään (vrt. työmatkatempo Leppävaara - Otaniemi) vaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän lenkillä.

On siis puhtaasti makuasia mikä on niin merkittävä ero matkoissa, jonka takia toinen laji joutuisi väistymään.

Jos samalta alueelta tarjotaan vastakkainen näkemys, niin siinä ei kyllä ollut mitään tolkkua, kun Peijaksentien ja Kuusijärven välinen reitti joku vuosi muutettiin pyörätiestä laduksi. Vieressä kulkee kaasulinja, jota pikin latukone pääsee hyvin ja kyseessä on hyvin keskeinen väylä, josta Kuusijärvelle menijät kulkevat läpi vuoden. Tänä vuonna latukonemiehellä on ollut paremmin tolkkua ja siinä latu on ajettu vaihtoehtoista uraa pitäen pyörätie Kuusijärvelle normaalikäytössään ympäri vuoden.

Ladut torpedoivat Nixuun pyöräilyn muutaman kuukauden vuodesta. Tänä vuonna sitä on ollut jostain joulun alta ja kestänee jonnekkin maaliskuun lopulle. Pyöräillä voi siellä kenenkään häiriintymättä siis 7-8 kuukautta vuodessa hiihtokauden ollessa maksimissan kolmen neljän kuukauden mittainen. Takaan, etten hiihtämiselläni häiritse kenenkään tärkäeää pyöräilyä enää toukokuussa ja silloin pyöräilijä voi nauttia reitistä täysin. Itse asiassa ainoa joka minua tuolla on häirinnyt on mönkijäukot, jotka ajelevat ladulla. Yhtä vedinkin sauvalla selkään.

[MRe]

Onko talvipyöräily tässä keskustelussa nyt hiihtoon verrattava harrastus, vai mielletäänkö se myös normaaliksi liikenteeksi?

Sanoisin että molempia, mutta Helsingin kantahan on, että hyötypyöräily tapahtuu kelveillä. Meltsistäkin menee keskustaan harjasuolattu baana. Jos tykkää ajella ajoradan vieressä kelvillä.

[Jagge_]

Trailmapin päällä kepun ladut kuten ulkoliikunta.fi ne esittää.

[Firlefanz]

Avaudutaan vaihteeksi siitä tosiasiallisesta elämästä hiihtoladulla - mutta jälleen hiihtopipo päässä.

Tänään oli hiukan otollisempi sää kuin kahtena edellisenä päivänä ja sääennusteessa saattoi kuvitella jopa näkevänsä pienen mahdollisuuden siihen että aurinko voisi näyttäytyä hetken pilviverhon lomasta ja tutkakuvan perusteella oli varmaa että ehtisi kolme-neljä tuntia hiihtä ennen räntä- tai vesisateen alkamista. Latukonekin oli liikkeellä ja latu oli suurimmaksi osaksi ihan priimaa, mitä nyt muutamia roskaisia pikkupätkiä.

Vähän ikävämpää oli että lenkkiä ei oikein voinut tai ei ainakaan viitsinyt kiertää, koska latu tai oikeammin koko ulkoilutie oli yhdestä kohtaa tulvan peitossa eikä kiertäminen sivummalta upottavassa loskalumessa houkuttanut. Koska muita hiihtäjiä ei jäljistä päätellen juuri ollut eikä lenkillä ole ainuttakaan sellaista paikkaa missä ei hyvin näkisi vastaantulijaa riittävän etäältä, päätinkin hiihdellä latua edestakaisin eli myös väärään suuntaan.

No, jonkin ajan kuluttua ladulle ilmestyi toinenkin hiihtohullu, jota tietenkin väistin jo useamman kymmenen metrin päässä. Kohdatessamme nyökkäsin tervehdykseksi ja sanoa jotain siihen tyyliin että hienoa että muutkin ovat osanneet lähteä hiihtämään. Hän vastasi valistamalla minua oikeasta hiihtosuunnasta...

Kieltämättä hän oli oikeassa, mutta en osannut olla ajattelematta että eräs syy siihen miksi hiihto ei ole sen suositumpaa lienee se että hiihtäjät ovat osin ihan syystäkin urpon maineessa enkä yhtään ihmettelisi jos joku muuten ehkä hiihtäisikin, mutta ei halua mitenkään kuulua samaan ryhmään kuin nämä kireäpipoiset kilometrejään laskevat dorkat, joita nähtävästi vituttaa ettei suksi kulje kuin silloin nuorempana tai jokin muu hiihdosta ilon vievä juttu.


Lenkin toinen tapahtuma oli sitten se että kun lähdin nousemaan mäennyppylää vuorohiihdolla, näin mäen laella teini-ikäisen tytön joka ulkoilutti kahta keskikokoista sekarotuiselta näyttävää koiraa, Koska näytti siltä että hänellä oli koirissaan pitelemistä, pysähdyin ja jäin seisomaan paikalleni. Samassa toinen koirista riuhtaisi itsensä irti, lähti tulemaan suuntaani, kiersi taakseni ja iski hampaansa vasempaan pohkeeseeni. Eli niin sanotusti puri kunnolla. Irrotti hetkeksi otteensa ja vetäytyi hiukan, mutta intoutui sitten näykkäämään kiinni oikeaan jalkaani, varmuuden vuoksi kahdesti.

Tässä vaiheessa tyttö oli ehtinyt paikalle, sai koiransa kiinni ja pyyteli anteeksi. Minulla ilmeisesti oli hyvä päivä, koska en viitsinyt läksyttää sen enempää kuin kertomalla että minullakin on ollut koiria mutta etteivät ne ketään ikinä purreet. Toisaalta housut olivat vanhat ja kotona kaapissa oli Bacibactia, eikä saarnaamisella tai poliisilla uhkaamisella olisi tuotu tilanteeseen lisäarvoa, joten hiihdon jatkaminensen kummemmitta oli se pienimmän riesan tie ja oman henkisen hyvinvoinninkin kannalta paras ratkaisu.

Ja olihan se tietysti omalla tavallaan kokemisen arvoinen juttu, sillä ei minua aikaisemmin ole purtu vaikka olen saanut kuulla monenlaista räkytystä niin fillaristina, juoksijana kuin hiihtäjänäkin - ja kohdannut vapaana olleita ja reviiriään puolustaneita koiria, Olenkin tähän asti ollut itä mieltä etteivät koirat pure jos malttaa pysyä liikkumatta paikallaan, mutta niin väärässä voi olla...

[Firlefanz]

Laitan nyt päähäni Bontrager-merkkisen kypäräni ja avaudun, vaikken ollutkaan ajamassa (eikä kuva ole ottamani):



Tässä meillä on eräs kaikkien talvipyöräilyä harrastavien itähelsinkiläisten ja varmasti joidenkin työmatkafillaristienkin lempipaikoista: Itäväylän alikulku Mustavuoren alaparkkipaikan kohdalla. Kuten kuvasta näkyy, täällä Liikuntavirasto määrää tahdin ja hiihtäjä on kuningas, muut tulkoon toimeen sen tosiasian kanssa miten kykenevät!

Kelviä ei ainoastaan jätetä auraamatta vaan alikulkuun ja sen molemmin puolin ajetaan kärrykaupalla lunta, kun ladut Mustavuoren ja Mellunmäen/Hakunilan talven tultua avataan. Näin tehdään, vaikka toisaalla paikat kuten kelvisillat joissa hiihtäjät ja muut liikkujat joutuvat pakosta jakamaan samaa väylää joko aurataan ja hiekoitetaan koko leveydeltä tai parhaimmillaankin jätetään hiihtäjille vain kapea alue jolle juuri mahtuu yhdensuuntainen pertsalatu, joka sekin sitten saa osansa kun "yhteiskäytössä" olevaa siltaa tai tienpätkää hiekoitetaan.

Vaikka olen itse suorastaan hurmahenkinen hiihtäjä, pidän paikkaa sellaisena jossa voisi vallan mainiosti ja täysin perustellusti edellyttää hiihtäjiä jalkautumaan. Olenkin vuosien saatossa ja upottavan pehmeässä tai jäisessä tai loskaisessa lumessa jonkun kirosanan päästettyäni pohtinut miksi prioriteettijärjestys on täällä tällainen.

Onko esimerkiksi Mustavuoren ja Hakunilan latuyhteys tai koko Talosaaresta Kuusijärven kautta Keinukallioon ulottuva yhtenäinen reitti jostain syystä nostettu ykkösluokkaan Paloheinän latuverkoston rinnalle? Vai onko kyseessä historiallinen jäänne ajalta jolloin kunnanraja oli vain muutaman sadan metrin päässä tai jopa ajalta kun kelviä ei ollut? Vai katsotaanko asiaa niin että koska molemmista suunnista alikulkuun tullaan alamäkeä ja etenkin Mustavuoren puolelta voidaan tulla melkoisella vauhdilla, tämä ratkaisu on turvallisuden kannalta välttämätön?

[KestreL]

Itse näkisin syyksi erityisesti tuon turvallisuuden johtuen molemmista suunnista tulevasta alamäestä. Espoossahan oli joku loukkaantunut pahastikin laskettuaan alikulkuun, jossa ei ollut lunta. Toki oikea tilannenopeus auttaa kuten aina.

[harald]

Kommentoinkin vähän kaupungin ulkoliikkumissivua missä neuvottiin kävelijöitä ja pyöräilijöitä joko arkkitehtuurikävelylle tai sitten vaikkapa taidesafarille ah niin ihanaan betoniviidakkoon siinne niemelle.

https://helsinkiliikkuu.fi/talviliik...a-avantouinti/

Kävely- ja lenkkeily sekä pyöräily
Raikas talvisää kutsuu myös kävelijöitä. Koska monille tutuille metsäreiteille on ajettu latuja, voi kävelystä nauttia vaihteeksi myös kaupunkimaisemassa esimerkiksi arkkitehtuurikävelyn muodossa. Hyviä vinkkejä antaa esimerkiksi MyHelsinki-sivusto, josta löytyy listattuna kotikaupunkimme naapurustot ja mukavia bongattavia yksityiskohtia. Talvisessa Helsingissä voi myös toteuttaa itsenäisesti vaikkapa taidesafarin: Helsingin taidemuseo HAM ylläpitää Helsingin alueella lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä – kuinka monta löydät omalta lähilaueeltasi?

Aika suora keskisormen näyttäminen mielestäni.

[hcf]

^Yritetty nätisti sanoa että painukaa vittuun sieltä ladulta jos ei ole suksia.

[MRe]

Laitan nyt päähäni Bontrager-merkkisen kypäräni ja avaudun, vaikken ollutkaan ajamassa (eikä kuva ole ottamani):

Mitä ihmettä? Mullakin on sentään (gravel) kypäränä Mavic, joka on enemmän genreen sopiva... (ja hymiöt perään)

Tässä meillä on eräs kaikkien talvipyöräilyä harrastavien itähelsinkiläisten ja varmasti joidenkin työmatkafillaristienkin lempipaikoista: Itäväylän alikulku Mustavuoren alaparkkipaikan kohdalla. Kuten kuvasta näkyy, täällä Liikuntavirasto määrää tahdin ja hiihtäjä on kuningas, muut tulkoon toimeen sen tosiasian kanssa miten kykenevät!

Joo. Ja kun tuosta kuitenkin on pakko päästä kävellen/fillarilla, se hälventää sitä käsitystä, että saako ladulla liikkua muulla kuin suksilla. Jos kerran tässä kohden on pakko mennä "vähän", niin mitä välii. Antaa mennä päätyyn asti.

Vai katsotaanko asiaa niin että koska molemmista suunnista alikulkuun tullaan alamäkeä ja etenkin Mustavuoren puolelta voidaan tulla melkoisella vauhdilla, tämä ratkaisu on turvallisuden kannalta välttämätön?

Tämä on mahdollista, mutta hieman ongelmallinen ratkaisu, koska tuossa on tosiaan muutakin liikennettä. Kyllähän hiihtäjän pitäisi sovittaa nopeutensa niin, että pystyy tarvittaessa pysähtymään "tien näkyvällä osalla". Kyllä mä esimerkisi silloin kun vielä rullaluistelin sauvojen avittamana jarruttelin joka alamäkeen niin, että oli mahdollisuus joko ohjata itsensä puskaan tai saada pysähtymään hallitusti.

[MRe]

Kommentoinkin vähän kaupungin ulkoliikkumissivua missä neuvottiin kävelijöitä ja pyöräilijöitä joko arkkitehtuurikävelylle tai sitten vaikkapa taidesafarille ah niin ihanaan betoniviidakkoon siinne niemelle.

Miksi hiihtaäjille ei vinkata kuinka hienoa on hiihtää koskemattomalla hangella? Ja välineet olosuhteiden mukaan.

[hcf]

Miksi hiihtaäjille ei vinkata kuinka hienoa on hiihtää koskemattomalla hangella? Ja välineet olosuhteiden mukaan.

Ihan eri laji

[MRe]

^Päinvastoin kuin "arkkitehtuurikävely" vs. lenkkeily luonnossa?

[Firlefanz]

Aika suora keskisormen näyttäminen mielestäni.

Onhan se monessakin mielessä typerä ja ajattelematon ehdotus, mutta silti selvästi yksinomaan positiivisessa hengessä ja rakentavassa tarkoituksessa esitetty. Toisaalta ymmärrän sen että tietyssä mielentilassa, esimerkiksi aamulla ennen kahvikupillistaan tai jääsohjolumipaskakuntoisilta kelveillä ajettuaan sen voi kokea toisinkin.

Olisikin ollut suotavaa että olisi tuotu esiin että miltei kaikkialla on latuverkosta huolimatta talvikunnossapidettyjä ulkoiluteitä ja että voisi hyvinkin löytää itselleen sopivan tai jopa mieluisen reitin kunhan hyväksyy sen että joutuu poikkeamaan totutusta ja kulkemaan osan matkaa kelvillä ajoradan vieressä.

Samoin olisi voinut tuoda esiin sen että luonnonrauhaa hakevan kannattaa hakeutua poluille, joita löytyy miltei kaikista metsistä ja jotka ovat yleensä hyvin käveltävässä kunnossa.

[JackOja]

Olisikin ollut suotavaa että olisi tuotu esiin että miltei kaikkialla on latuverkosta huolimatta talvikunnossapidettyjä ulkoiluteitä ja että voisi hyvinkin löytää itselleen sopivan tai jopa mieluisen reitin kunhan hyväksyy sen että joutuu poikkeamaan totutusta ja kulkemaan osan matkaa kelvillä ajoradan vieressä.

Kepun läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva reitti on koko talven (mitenköhän tänään, taidanpa tsekata) ollut mainiossa kunnossa vaikka muualla on ollut silkkaa helvettiä.

Samoin olisi voinut tuoda esiin sen että luonnonrauhaa hakevan kannattaa hakeutua poluille, joita löytyy miltei kaikista metsistä ja jotka ovat yleensä hyvin käveltävässä kunnossa.

Omiin havaintoihin perustuen komppaan tätä.

[MRe]

Samoin olisi voinut tuoda esiin sen että luonnonrauhaa hakevan kannattaa hakeutua poluille, joita löytyy miltei kaikista metsistä ja jotka ovat yleensä hyvin käveltävässä kunnossa.

Polkujen osalta täytyy muistaa, että joku/jotkut ne sinne tamppaa aina lumisateen jälkeen. Kuuluisalla Hallainvuorella viime viikolla polut olivat korkeintaan keskinkertaisessa kunnossa.

Mutta muuten kyllä samaa mieltä, asian voisi esittää toisinkin. Nyt kaupungin viesti on lähinnä "laduilla liikkuminen muuten kuin suksin on kielletty, deal with it". Ei kovin rakentavaa tai edes tasa-arvoista.

[Firlefanz]

Joo. Ja kun tuosta kuitenkin on pakko päästä kävellen/fillarilla, se hälventää sitä käsitystä, että saako ladulla liikkua muulla kuin suksilla. Jos kerran tässä kohden on pakko mennä "vähän", niin mitä välii. Antaa mennä päätyyn asti.

Tämä on taas niin typerä vastaus että olisi syytä jättää vastaamatta. Mutta selvnnykseksi muille: vaikka lunta on kuskattu ja levitetty koko alikulun leveydeltä, latu on kuitenkin ajettu siten että sivussa -- eli kuvassa siinä missä näkyy vesilätäkkö - on selvästi latu-urasta erillinen tila muille liikkujille. Toisin sanoen ladulla ei tässäkään tarvitse, ei ole tarkoitus eikä saa ajaa - kelvi ja latu vain risteävät Mustavuoren puolella.

Tämä on mahdollista, mutta hieman ongelmallinen ratkaisu, koska tuossa on tosiaan muutakin liikennettä. Kyllähän hiihtäjän pitäisi sovittaa nopeutensa niin, että pystyy tarvittaessa pysähtymään "tien näkyvällä osalla". Kyllä mä esimerkisi silloin kun vielä rullaluistelin sauvojen avittamana jarruttelin joka alamäkeen niin, että oli mahdollisuus joko ohjata itsensä puskaan tai saada pysähtymään hallitusti.

Tässä turvallisuuskysymyksessä ajattelun lähtökohtana lienee se että hiihto - toisin kuin esimerkiksi rullaluistelu - on niin sanottua koko kansan liikuntaa. Suksilla liikkuu monenikäisiä ja -laisia ihmisiä eikä voida edellyttää että kaikilla olisi hallussaan sellainen tekniikka että jarruttelu tai pysähtyminen suhteellisen kovasta vauhdista sujuisi helposti ja vaaratta.

Tietysti voidaan kysyä että pitäisikö tällaisten ihmisten itse ymmärtää pysytellä poissa tai jalkautua jo mäen päällä ainakin liukkaammilla keleillä - mutta sehän on tietysti kansanhiihtoideologian vastaista. Mutta vaikken olekaan vaatimassa että kaikkien pitäisi ruveta hiihtämään, ymmärrän silti sitäkin näkemystä että tässä tulee mennä heikompien hiihtäjien ehdoilla ja että Itäväylää ajavien fillaristien ongelma on sittenkin se pienempi paha.

[harald]

Polkujen osalta täytyy muistaa, että joku/jotkut ne sinne tamppaa aina lumisateen jälkeen. Kuuluisalla Hallainvuorella viime viikolla polut olivat korkeintaan keskinkertaisessa kunnossa.

Mutta muuten kyllä samaa mieltä, asian voisi esittää toisinkin. Nyt kaupungin viesti on lähinnä "laduilla liikkuminen muuten kuin suksin on kielletty, deal with it". Ei kovin rakentavaa tai edes tasa-arvoista.

Ei kaupunki voi niitä suositella koska niillä ei ole talvikunnossapitoa. Juuri siitä syystä niille hakeudeutaan omasta mielestäni.

[Firlefanz]

Polkujen osalta täytyy muistaa, että joku/jotkut ne sinne tamppaa aina lumisateen jälkeen. Kuuluisalla Hallainvuorella viime viikolla polut olivat korkeintaan keskinkertaisessa kunnossa.

Tarvitseeko sitä erikseen muistaa itsestään selvää asiaa? Tai hölmöilyä jatkaakseni: pitääkö minun nyt ruveta luulemaan että latuja kunnostettaisiin mahdottoman tiiviiseen tahtiin tai että koska kaupunki ajaa ladut, sen pitäisi myös avata polut?

Muuten olen siinä käsityksessä että poluilla kulkevat ja niitä lumisateen jälkeen tamppaavat samat ihmiset (ja koirat) jotka kulkevat niillä lumettomanakin aikana - ja niin haraldin siteeraama kohta kuin oma ehdotukseni sen tilalle oli tarkoitettu ihmisille jotka pysyttelevät ulkoiluteillä ja joille nyt vähän kömpelösti ja vääristä lähtökohdista ehdotettiin vaihtoehtoja hiihtokauden ajaksi.