Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

[IJa]

Energian hinnannousu myös kannustaa ja pakottaa tekemään asiat vähemmällä ja tehokkaammin.

No tuo on yksityisen peruskuluttajan kohdalla niin kaukana todellisuudesta kuin mahdollista.

Kun energian hinta nousee keskiverto kuluttajalle jää entistä vähemmän rahaa laittaa esim. Elintarvikkeisiin jolloin pitää ostaa ruokaa joka ei varmasti ole ympäristöystävällistä. Monellakaan ei ole rahaa kmruuskan tapaan ostaa 50 tonnin teslaa ja kettuilla vanhalla diesel Avensiksella ajavalle. Polttoaineen hinta kun vielä nousee niin sitä vähemmän on mahdollista vaihtaa ympäristöystävällisempään? Sähikäiseen

[MV]

Eli haet sitä yhtä ihmekonstia joka ratkaisee ongelman. Sitä ei löydy.

No yksi mikä voisi toimia olisi kattava ulkoishaittojen takautuva verottaminen. Aloitetaan vaikka hiilipäästöistä ja tosiaan takautuvasti. Kerätyt rahat voisi rahastoida ja jakaa jonkinlaisena osinkona. Se on tällä hetkellä poliittisesti yhtä helppo kuin tuo yhden lapsen politiikka, mutta tilanne muuttuu koko ajan. Varsinkin kun sekä ekonomistit että ympäristönsuojelijat ovat asiasta hellyttävän samanmielisiä. Kaiken lisäksi tämän voisi aloittaa paikallisesti, kokeilla erilaisia malleja ja laajentaa sitten globaaliksi omaehtoisesti tai hätätapauksessa pakolla.

[Luumunen]

^^Väittäisin, että halvimmat elintarvikkeet on ympäristöystävällisiä, esim jalostamattomat kasvikset. Mitä enemmän jalostusastetta elintarvikkeella on, sitä kalliimpaa se yleensä on. Tästä olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jos jollain on tiedossa niin voi linkata.

[IJa]

Ei oo tutkimusta mutta kun käy paikallisessa mercadonassa niin ei ne teolliset nugetit kovinpaljoa maksa. Jopa täällä tuoreet kasvikset on energiasisältöön verrattuna ihan toisissa hinnoissa.

[TERU]

Hyvin kirjoitettu ja lukukelponen kirja romahduksesta, joka voi kohdata meitä tai tulevia joskus. Ei ole maailmanlopun ennuste.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Roma..._menesty%C3%A4

[MV]

^ Se Tainterin kirja (linkattu ko sivulla) on parempi vaikka onkin vanhempi ja hemmetin vi**umainen lukea.

[pulmark]

Ruokavalion muutoksella on hyvä mahdollisuus päästä win-win tilanteeseen, sekä kroppa että luonto kiittää. Esim. juuston sisältämä rasva on merkittävä rasvanlähde miehillä ja näkyy keskivartalossa, maustetuissa jugurteissakin on paljon sokeria ja sekin näkyy kropassa jos niitä paljon syö. Naudanliha on helppo jättää kokonaan pois ruokavaliosta, se on helppo korvata eikä sitä jää kaipaamaan kun siitä luopuu, sama oikeastaan sianlihan kanssa.

Kova rasva näkyy ennenkaikkea haitallisesti verisuonissa kolesterolitasapainossa ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä eikä miesten tai naisten aineenvaihdunnassa ole oleellista eroa ole etteikö tyydyttyneet kovat rasvat vaikuttaisi myös naisten verisuonistoon. Samalla tavalla naiset voi sairastua esim. sepelvaltimotautiin jos käyttää suuria määriä tyydyttyneitä kovia rasvoja. Rasvamaksaan ja siihen usein liittyvään vyötärölihavuuteen vaikuttaa salakavalasti sokeri ja huonot hiilihydraatit. Alkoholi tietysti oma lukunsa.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01074

Rasva on tärkein energianlähde mutta periaatteessa ylimääräisen rasvan kertyminen elimistöön on aina huono asia tuli se sitten eläin- tai kasviperäisistä raaka-aineista. Tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja muodostuu ihmisen elimistössä, mutta osa monityydyttymättömistä rasvahapoista on saatava ravinnosta. Nämä välttämättömät rasvahapot ovat omega-6-sarjan linolihappo sekä omega-3-sarjan alfalinoleenihappo. Näitä saadaan kasviöljyistä sekä pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.

Ruoko- eli valkoisen sokerin voi jättää oikeastaan kokonaan pois ruokavaliosta. Sille ei ole mitään tarvetta. Sokeri jopa sotkee välttämättömien rasvahappojen toimintaa. Hedelmien sisältämä sokeri imeytyy vähän hitaammin kuin ruokosokeri mutta toisaalta aiheuttaa enemmän maksan rasvoittumista. Se saattaa myös vaikuttaa veren rasva-arvoihin, kuten triglyserideihin, vielä epäedullisemmin kuin ruokosokeri. Hedelmissäkin on eroja, banaani on esim. yksi pahimmista sokeripommeista, mandariinissä on suurin piirtein puolet vähemmän sokeria. Hedelmien sisältämä sokeri tulee huonona sivutuotteena mutta hedelmissä on muita hyviä aineita eli ei niiden syömistä kannattaa kokonaan lopettaa. Suositeltavaa on käyttää sellaisia hedelmiä joissa sokerin määrät ovat maltillisia.

Jos siirrytään kovin vähärasvaiseen ruokavalioon niin vaarana on että lisätään hiilihydraattipitoisten ruokien määrää jotta saadaan energiaa tai sitten käytetään enemmän sokeria. Syödään liikaa perunoita, pastaa, pullaa (valkoisia vehnäjauhoja) ja sokeri on korvannut rasvan joka on vielä pahempi asia. Seuraukset ovat vielä pahempia kuin kovista rasvoista luopuminen. Kovien rasvojen kohtuullinen käyttö ei ole vahingollista.

Mun mielestä jos ruokavaliota haluaa muuttaa terveellisempään suuntaan niin ensimmäiseksi kokonaan pois alkoholi ja valkoinen sokeri, sitten valita vähäsokeriset hedelmät, seuraavaksi huonojen hiilihydraattien (pasta, pulla) vähentäminen ja lopuksi miettiä ne hyvät proteiinien ja rasvan lähteet erityisesti välttämättömät rasvahapot joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Linoli- ja alfalinoleenihappoa saa myös lisäravinteinakin jos ei halua ruokavaliosta noita saada.

Energian kulutus tietysti vaikuttaa siihen mitä kannattaa ja pitää syödä. Paljon liikkuvalla on erilaiset tarpeet, eikä hiilihydraattien tai jopa sokerin tiukka säännöstely ole niin tarkkaa.

[IJa]

Ompas hakalaa, taidan edelleenkin pysähtyä pyöräreissulla ottamaan cortadon ja kyytipojaksi bogadillo de jamon e queso.

[pulmark]

Ompas hakalaa, taidan edelleenkin pysähtyä pyöräreissulla ottamaan cortadon ja kyytipojaksi bogadillo de jamon e queso.

Ha-ha. Mä voin pitemmällä lenkillä pysähtyä juomaan mustan kahvin. En edes muista koska olisin viimeksi syönyt jotain lenkillä. Enkä ole mikään pitkien lenkkien pyöräilijä. Joskus tullut ajettua 300km, mutta nykyisin pisimmät lenkit jossain 140km huituvilla. Enemmän liikkuvalla on energian saannin suhteen erilaiset tarpeet, eikä se yksi sokerimunkki kahvin kera nyt vielä maksaa tuhoa.

[IJa]

Juu, minulle tässä iässä tuo on osa pyöräilyä, ei ole niin suorittamispainotteista enää tuo ajaminen.

[kmruuska]

No tuo on yksityisen peruskuluttajan kohdalla niin kaukana todellisuudesta kuin mahdollista.

Kun energian hinta nousee keskiverto kuluttajalle jää entistä vähemmän rahaa laittaa esim. Elintarvikkeisiin jolloin pitää ostaa ruokaa joka ei varmasti ole ympäristöystävällistä.

Tarkoitin yhteiskunnan toimintoja ja yrityksiä laajemminkin. Mutta kyllä se kallis bensa voi myös kannustaa pyöräilemään useammin.

Monellakaan ei ole rahaa kmruuskan tapaan ostaa 50 tonnin teslaa ja kettuilla vanhalla diesel Avensiksella ajavalle.

Olenko missä kettuillut Avensiksella ajaville? Vai meneekö se peruspersumaisesti siellä Espanjassa eläkkeellä epäilemättä kovissa oloissa niin että Teslan ostaminen itsessään koetaan kettuiluna? Että pitäs riittää Avensiksen sullekin saatanan juppi!

[fob]

^ en ymmärrä miksi täytyy hakea jotain yhtä, radikaalia hopealuotia joka ratkaisee ongelman. Sellaista ei nimittäin löydy. Lajittelu, hyötypyöräily jne. ovat pienen pieniä osasia kokonaisuudessa joiden kumulatiivinen vaikutus on toivottavasti riittävä.

Homo sapiensin poistuminen lajina voisi ratkaista monta ongelmaa

[Ohiampuja]

Mun mielestä jos ruokavaliota haluaa muuttaa terveellisempään suuntaan niin...

Ei vaan ympäristöystävällisempään suuntaan.

[IJa]

Että pitäs riittää Avensiksen sullekin saatanan juppi!

juu mulle riittää ihan hyvin tuo auris.

[pulmark]

Ei vaan ympäristöystävällisempään suuntaan.

Mie oon sen verran itsekäs että oma terveys menee todella monen asian edelle. Olen sekasyöjä ja aika pitkälti lihan ja eläinperäisten tuotteiden ympärille ruokavalio rakentuu, proteiinin lähteenä olen kokenut ne mulle sopiviksi, toisena tärkeänä kriteerinä on ruuan raaka-aineiden vähäinen jalostaminen tai muu teollinen prosessointi. Suosin kotimaisia raaka-aineita.

Jos nyt ympäristöystävällisyyttä ajattelee niin lähellä tuotettu tai vaikka metsästetty riista, metsien marjat, sienet yms. aiheuttaa vähemmän kuljetuksesta johtuvia päästöjä ja mun mielestä ne suomalaiset maanviljelijät jotka itse tunnen ottaa noita ympäristöasioita ihan riittävän vakavasti huomioon. Esimerkiksi eläinten laiduntamista on viime vuosina jonkin verran lisätty kuten myös kiertonurmiviljelyä ja lannoituksessa jos mahdollista käytetään karjan lantaa tai muita kierrätysravinteita. Ollaan palattu ainakin osittain samoihin tapoihin joita ennen tehtiin kun vielä asuin maatilalla.

Teollinen elintarvikkeiden valmistus, jalostus raaka-aineista yleensä vaatii vähintään tuotantolaitokset, jotain koneita ja energiaa työvoiman lisäksi. Näiden käyttö usein lisää ympäristö- tai ilmastokuormitusta jos ajatellaan koko ketjua raaka-aineiden kasvatuksesta siihen kun jalostettu tuote sitten on valmistettu syötäväksi kuluttajan toimesta ja laitetaan suuhun kun syödään.

[kmruuska]

juu mulle riittää ihan hyvin tuo auris.

Niin missä oli se kettuiluni Avensiksen omistajille? Tais tulla luettua persun ohjekirjaa että ”näin nämä asiat nyt vain koetaan, se on eri asia onko se totta”.

[IJa]

En tiedä missä olet kettuillut, minä tuossa kirjoitin noin niinkuin yleisemmin. Voisitko laittaa linkin tuohon mainostamasi persu kirjaan.

[kmruuska]

En tiedä missä olet kettuillut, minä tuossa kirjoitin noin niinkuin yleisemmin. Voisitko laittaa linkin tuohon mainostamasi persu kirjaan.

Jos haluaa kirjoittaa yleisemmin ei ehkä kannata mainita viestissä nimeltä henkilöä jonka väittää toimivan kuvatulla tavalla.

[IJa]

You’re right

[Ohiampuja]

Mie oon sen verran itsekäs että oma terveys menee todella monen asian edelle.

Mutta kuten Luumunen jo sanoi, varmaan mun kohdalla muutokset olisi win-win tyyppinen juttu. Juusto on aika selkeä, mutta millä jugurtti korvataan, kun tykkään syödä mysliä? Onko maito sen parempi?

Kun pysytään ilmasto kontekstissa.

[MV]

Jos nyt ympäristöystävällisyyttä ajattelee niin lähellä tuotettu tai vaikka metsästetty riista, metsien marjat, sienet yms. aiheuttaa vähemmän kuljetuksesta johtuvia päästöjä ...

Näitä riittää mielekkäästi alle 10% väestöstä. Luultavasti vielä harvemmalle, jos halutaan syödä seuraavanakin vuonna.

Merikuljetukset on yllättävän edullisia ja kunhan tekniikat kehittyvät, voi olla ekologisempaa tuoda pippurit sieltä missä ne kasvaa kuin yrittää kasvattaa itse. Ei ihan yksinkertaista matematiikkaa.

Samoin kun lihan syönti: Poro vääntää jäkälän proteiiniksi paremmin kuin ihminen, mutta kauran syöminen eläimen kautta on kyllä vain ja ainoastaan typerää.

[pulmark]

Näitä riittää mielekkäästi alle 10% väestöstä. Luultavasti vielä harvemmalle, jos halutaan syödä seuraavanakin vuonna.

Merikuljetukset on yllättävän edullisia ja kunhan tekniikat kehittyvät, voi olla ekologisempaa tuoda pippurit sieltä missä ne kasvaa kuin yrittää kasvattaa itse. Ei ihan yksinkertaista matematiikkaa.

Samoin kun lihan syönti: Poro vääntää jäkälän proteiiniksi paremmin kuin ihminen, mutta kauran syöminen eläimen kautta on kyllä vain ja ainoastaan typerää.

Puhuin vaan omasta puolestani, enkä vaadi ketään keräämään tai nauttimaan luonnon antimista. Luulisin kyllä että Suomessakin luontoon jää paljon keräämättä ravintoa joka olisi terveellistä ja ravitsevaa ihmisille. Eikä se ravinto hukkaan mene, luonnon eläimet voi sen syödä tai sitten se ravinto päätyy maaperään tai vesistöön eliöiden syötäväksi tai lannoitteeksi.

Merikuljetuksiin tarvitaan aina vähintään joku laite (kuljetusalus), ei niitä pippureita voi pelkästään veteen heittämällä merten yli kuljettaa. Laitteen valmistaminen kuluttaa aina energiaa joka pitää tuottaa sekä raaka-aineita jotka saadaan luonnosta ja jalostetaan sitten lopulta kuljetusaluksen muotoon. Lisäksi tarvitaan polttoainetta jolla se laite kulkee merten yli. Purjeet ei nykyaikana oikein merikuljetuksiin sovellu koska riippuvuus tuulesta.

Liha (eläin tai kala) tai muut eläinperäiset tuotteet ovat parhaita ja monipuolisimpia proteiinin lähteitä. Liha sisältää oikeassa suhteessa oikeastaan kaikki välttämättömät ihmisen elimistön tarvitsemat aminohapot, jonka seurauksena niiden vaikutus kehoon on erilainen kuin muiden raskaasti prosessoitujen elintarvikkeiden. Ihanteellisessa tapauksessa kaikki elimistön tarvitsema tarpeellinen proteiini tulee ihan oikeasta, prosessoimattomasta ruuasta.

Makean veden levä josta valmistetaan superfoodia, Spirulinaa vois kenties toimia lihasta saatavien aminohappojen korvikkeena koska siinä myös kaikki välttämättömät aminohapot. Hiton kallista vaan jos kaupasta ostaa enkä mä tiedä miten tuon levän kasvattaminen ravintotuotteeksi itse onnistuisi Suomessa. Lisäravinteena tiedän joidenkin tuota käyttävän.

[pulmark]

Toisaalta suhteessa raaka-aineen (ja energian) määrään sillä konttialuksella kuljetetaan melko paljon enemmän kuin millä tahansa maantiellä kulkevalla. Siksi Suomeenkin on tuotu puuta sellunkeittoon Etelä Amerikasta. On vaan halvempaa.

Siihen sellupuun käyttöön vaikuttaa puun hinta ja kasvunopeus kuljetuskustannusten lisäksi. Eukalyptuspuu kasvaa E-Amerikassa sellupuuksi 7-8 vuodessa. Suomessa kasvavien puulajien kasvattaminen edes selluksi kestää moninkertaisesti. Normaalisti 20-30 vuoden iässä tehdään suunnilleen ensiharvennus puulajista riippuen jossa huonosti kasvanut kuitupuu korjataan selluksi tukkipuiden tieltä. Eukalyptuspuusta saa Suomessa kasvaviin puulajeihin verrattuna samassa ajassa kolme satoa jos sellu on puun käyttötarkoituksena. Kuljetuskustannukset ei silloin ole se merkitsevä tekijä.

Sellupuuta tuodaan Suomeen myös Venäjältä ja E-Amerikkaan eukalyptuspuuviljelmien äärelle on suomalaiset metsäyhtiöt perustaneet myös sellutehtaita. Paikan päällä jossa hyvä raaka-aine selluteollisuudelle kaikkein kannattavin vaihtoehto.

Mutta ei niitä pippureita kannata täällä viljellä ainakaan suuressa mittakaavassa. Vaatii lämpöiset olosuhteet ja Suomi ei pohjoisen sijaintinsa vuoksi ainakaan vielä ole otollinen paikka. Kasvihuoneiden lämmittäminen kuluttaisi energiaa. Pienen kokonsa vuoksi niitä pippureita menee siihen paattiin ihan riittävästi että niiden kuljettaminen tänne otollisista kasvuolosuhteista on kannattavampaa vähän joka suhteessa.

Purje ei korvaa laivoissa fossiilisia polttoaineita kun kysymys on merikuljetuksista. Kuorma-auto ei ole laiva.

[pulmark]

Mutta kuten Luumunen jo sanoi, varmaan mun kohdalla muutokset olisi win-win tyyppinen juttu. Juusto on aika selkeä, mutta millä jugurtti korvataan, kun tykkään syödä mysliä? Onko maito sen parempi?

Kun pysytään ilmasto kontekstissa.

Maito vähemmän prosessoitu kuin juusto eli vähemmän energiaa on kulunut sen muuttamiseen paremmin ravinnoksi kelpaavaksi. Maidoissakin eroja, löytyy mm. luomumaitoja. Vesi yksi vaihtoehto.

Jugurteissa on usein se ongelma että niihin on lisätty lisää sokeria vaikka maidossa on luonnostaan sokeria. 2 desin jugurtti- tai viilipurkissa voi olla 10 sokeripalan verran sokeria, yäk.

Sokerin tunkeminen vähän kaikkeen mitä kaupan hyllyltä saa suoraan sanoen vituttaa. Sitten ihmetellään kun hyvin nuorilla alle 10v alkaa olla rasvamaksan oireita. Makeat mehut ja limut tietysti vielä omaa luokkaansa.

Pari artikkelia ravitsemuksesta ja varsinkin sokerin ja rasvojen käytöstä.

https://www.mtvuutiset.fi/makuja/art...8424#gs.nj81gs

https://www.mtvuutiset.fi/makuja/art...5742#gs.nj8okg

Vältä rasvattomia, tai vähänrasvaisia pitkälle prosessoituja tuotteita joissa rasva on korvattu hiilihydraateilla ja sokerilla kuin ruttoa.

Rasva on ihmisen tärkein energianlähde. Rasvoista kannattaa suosia pehmeitä rasvoja kovien sijaan. Eläinperäisistä juustoista parhaita ovat lampaan- ja vuohenjuustot koska lampaita ja vuohia vähemmän tehoruokitaan.

Prosessoidut hiilihydraatit ja erityisesti sokeri ovat elimistön todellisia vihollisia. Kaupoissa kannattaa ne tuoteselosteet lukea ja valita sokerittomia tuotteita. Sokeria lisätään nimittäin hiton moneen prosessoituun elintarvikkeeseen.

Kaupasta saatavilla olevista mysleistä jotka yllämainittiin ja jota pidetään terveellisenä kannattaa tarkistaa se sokerin määrä mikä siihen on lisätty. Saatta tulla yllätys, toki vähäsokerisiakin valmismyslejä saattaa löytyä tai sitten paahtaa myslit itse.

Taito valmistaa ruokaa itse alkuperäisistä, vähän prosessoiduista, luonnollisista ja puhtaista raaka-aineista on avain terveelliseen syömiseen. Silloin ei tarvitse tyytyä pelkästään siihen roskaan mitä kaupan elintarvikehyllyillä on enimmäkseen tarjolla.

[IJa]

Rahka on hyvää ja onneksi sitä saa nykyään täältäkin saksalaisesta valintakaupasta (lidl), myslin ja hunajan kanssa varsin maittavaa.

[Kanuuna]

Mitäs mieltä raati on muovipakkausten tunkemisesta kaikkiin tuotteisiin? Nyt viitisen vuotta muovia erikseen keränneenä huomaa, kuinka paljon muovijätettä syntyy, vaikka yrittää valita tuotteet mahdollisimman muovittomasti. Sekä ruoka- että käyttötavaroiden osalta.

[taski63]

^Totta kyllä, silmiä avaava kokemus kun alkoi eritellä pakkausmuovin. Hämmentävän paljon sitä kertyy kahden aikuisen taloudessa.

[Jami2003]

Toisaalta muovi ja kaasuun pakkaaminen vähentää hävikkiä. Uskoisin niin.

Mutta kyllä joidenkin banaanien tai muiden kuorellisten hedelmien pakkaaminen muoviin ihmetyttää.

[MV]

^ jep, muoviroskan erottelun jälkeen sekaroskikseksi käy kaikkein pienin astia ja silti tyhjennystahti on hitain. Itsellä tosin vain, taloyhtiössä on 2x seka ja 1x muovi joka tosin on melkein aina täysi. Pahvia on samoin 2 ja sekin täyttyy nopeasti, joskus pitää jättää omat pahvit odottamaan tyhjennystä.

Vaikka ruokajätettä on pystynyt vähentämään reilusti, tulee kuorista yms melkoisesti biojätettä. Myös näiden pakkauksia pitäisi miettiä tarkemmin, joku sitruuna on usein puoliksi kuorta. Tai kyljys, enemmän luuta kuin lihaa. Huonosti suunniteltu.

Lähetetty minun SM-P610 laitteesta Tapatalkilla

[IJa]

Näin se vihreä energia politiikka hillitsee ilmastonmuutosta.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sah...5-0584d1b7bfca

Sähkövetureiden käyttö on muuttunut kannattamattomaksi. Dieselvetureita kaivetaan nyt naftaliinista.