Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

[pulmark]

Puun määrällä ei ole paljoakaan tekemistä monimuotoisuuden kanssa, eikä hakkuaukoilla viihtyvät heinät, horsma ja vattu ole varsinaisesti uhanalaisia.

Vanhojen metsiennlajit, kuten hömötiainen, erilaiset varjoissa viihtyvät sammalet ym. Ovat kusessa.
Joillekkin menee näköjään metsäyhtiöiden propaganda vieläkin sellaisenaan läpi.
Kannattaa tutustua kotimaiseen ekologiantutkimukseen.

Puun määrällä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Periatteessa karkeasti jaoteltuna luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi suhteessa puustoon tarvitaan erilaista elinympäristöä sekä avointa että peitteistä. Runsas puusto tarjoaa suojaa, elintilaa, ravintoa eliölajeille jotka viihtyvät peitteisessä elinympäristössä ja sitten taas päinvastoin - avoimessa elinympäristössä viihtyvät toisenlaiset eliölajit. Molemmantyyppistä maastoa tarvitaan Suomessa koska perinteisesti Suomi on viimeisten satojen vuosien aikana alueena ollut aika pirstaleinen. Metsää, suota, peltoja, niittyjä, paljon järviä ja pieniä taajamia jne. Pohjoisessa vielä peitteinen maasto monesti huonosti kasvavaa ja kitukasvuista. Tänne on asettunut ja kotiutunut lajeja jotka viihtyvät avoimessa tai peitteisessä elinympäristössä. Maataloudessa tapahtunut eläinten ulkolaiduntamisen vähentyminen on vähentänyt avoimia niittyalueita ja avohakkuut ovat niitä osittain korvanneet avoimena maastona.

Toinen oleellinen asia on sitten se että osa eliöistä kuten eläimet, linnut, hyönteiset pystyy siirtymään alueelta toiselle eli välimatkat samantyyppisten alueiden välillä ei ole liian pitkiä. Tarkoittaa sitä että sekä valtavan isot, pysyvät peitteiset alueet että isot avoimet alueet ovat huonoja. Semmoiset eliöt kuten kasvit, jäkälät, sienet jne. jotka juurtuvat samaan paikkaan eivät pysty liikkumaan. Tuulen mukana kantautuvat siemenet tai siitepöly tuulessa tai hyönteisten kantamana on sitten vaihtoehto näiden eliölajien siirtymiselle tai keinoistutus ihmisen toimesta.

Kun puhutaan uhanalaisista lajeista niin se ei tarkoita samaa kuin harvinainen. Uhanalainen tarkoittaa sitä että se on muuttunut tietyllä alueella harvinaiseksi. Samankaltaisten alueiden väliset siirtymät takaavat osaltaan sen että eliöt säilyvät. Uhanalaisissa eliölajeissa on toki myös harvinaisuuksia eli monesti niitä joiden elinympäristö ja kasvuvaatimukset ovat hyvin tiukkarajaisia eikä niiden kanta pysty siirtymään alueelta toiselle. Nämä tarvitsevat erikseen suojelualueita.

Eliöiden määrissä on aina vaihtelua ja sukupuuttoon kuolemistakin välillä valitettavasti tapahtuu. Suomessakin on tapahtunut muutoksia esim. hirvieläinten tai suurpetojen määrissä jotka on kasvaneet. 100v sitten karhuja, susia oli vähemmän kun niitä kaadettiin koska ne olivat uhka ihmisille, kotieläimille ja karjalle. Hirviä ja muitakin ruuaksi kelpaavia eläimiä tapettiin paljon syötäväksi. Hirvi oli jopa suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon ja saatiin pelastettua siten että niitä kerättiin vartioituun aitaukseen. Nykyään hirvikanta on jo niin runsas että se on jopa uhka joillakin alueilla metsän uudistumiselle kun ne syövät puiden taimien latvoja.

[pulmark]

^ aikamoinen sanaseppo saa olla jos pystyy kääntämään avohakkuut merkittäväksi luontoteoksi. Hömötintit ei todellisuudessa pidäkään puista?

Hömötiaisten kannan pieneneminen ei johdu puuston määrästä koska kanta on vähentynyt vaikka puuston määrä on Suomessa kasvanut. Erityisillä suojelualueillakin on hömötiaisten määrä vähentynyt ja hömötiaisen kanta on levittäytynyt kohti pohjoista. Hömötiainen viihtyy sekä vanhoissa että nuorissa metsissä mutta on siinä mielessä aika tarkkarajainen asuinympäristöstään että vaati erityisen pehmeää lahopuuta mielellään koivua tai jotain muuta lehtipuuta. Tekee mm. pesän kaivamalla lahoa puuta eikä nokkimalla kuten useat muut linnut jotka pesivät puihin tehtyihin koloihin. Lahonkin kuusen tai männyn kaarna voi olla niin kovaa että hömötiainen ei siihen pienellä nokalla saa pesää koverrettua.

Säästöpuut, tekopökkelöt ja mitkä ikinä konstit on käytössä myös avohakkuualueilla jotta tuollaisille tarkkarajaisille eliöille saadaan sopivia asuinympäristöjä. Etelä-Suomessa lahopuun määrä onkin saatu nousuun, toivottavasti hömötiaisten kanta saadaan elpymään Etelä-Suomessakin.

[marmar]

Greenpeace sanoo:” Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään.”

Onkos ne puut sitten kuten ilmapalloja, kun runko katkeaa niin Co2 sihisee pois. Minun saunanlauteissa sitä ei sitten enää ole?

Oli tuolla monta muutakin hupaisaa väitettä.

Entä ne satoja vuosia vanhat puukirkot? Jos se puu olisi kaatamisen ja rakentamisen sijaan jäänyt metsään mätenemään, niin se hiili olisi jo kahteen kertaan kiertänyt ilmakehään ja takaisin puuksi.

Siinä vaiheessa, kun greenpeacen aktivistit pukeutuu pelkästään luonnonmateriaaleista tehtyihin vaatteisiin purjehtivat kohteisiinsa moottorittomilla puulaivoilla, niin voin harkita almun antamista.

Jos pukeutuu öljyteollisuuden tuotteisiin ja käyttää liikkumiseen öjystä jalostettua polttoainetta, niin on todella kaksinaismoralismista mennä vastustamaan mm. öjynporausta.

[OJ]

Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

Kanadan metsästä ja metsätaloudesta ei oikein voi puhua yhtenä asiana kun eroa on maan sisällä niin tolkuttomasti. Länsirannikko on aivan eri asia kuin sisämaan puoleinen vuoristo ja molemmat ovat eri asia kuin boreaalimetsävyohyke. Ja aikaisempaan, kumipyorillä täällä on valtaosa puusta kulkenut sotien jälkeen.

[pulmark]

"Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle."
Niin että avohakkuu ja muutama pökkelö pystyyn ....

En oikein ymmärrä tuota hömötiaisen vähenemistä ja ruuan vähenemistä suojelualueilla. Suojelualueethan ovat luonnontilaisia alueita. Lisäksi jos metsänhoitoalueilla pesintä tai ruuansaanti vaikeutuu luulisi että suojelualueet puskuroisivat esim. hömötiaisen lajikantaa. Miksi suojelualueet ei kelpaa eikö siellä mukamas ole lahopuuta ollenkaan ? Vaikka hömötiainen luokitellaan paikkalinnuksi niin kyllä se myös vaeltaa. Pesän se kaivaa aina uuteen paikkaan eikä käytä vanhoja pesiä.

Tekopökkelö lahoaa nopeasti muutaman vuoden päästä ja tekopökkelöllä saadaan metsään luotua nopeasti pystylahopuuta. Neljä puuta hehtaarille taitaa olla nykyinen käytäntö joka perustuu metsissä pesivien, lahopuuta hyödyntävien lintujen keskimäärään. Säästöpuuryhmissä lahoaminen kestää kauemmin. Viive lahoamiseen aina toki liittyy mutta ei se puu lahoa silmänräpäyksessä missään metsässä. Noita lahopuita lisääviä tapoja voidaan käyttää ihan minkälaisissa metsänuudistustavoissa eli ei ole merkitystä onko avo-, poiminta- tai harvennushakkuu. Olemassaolevat yksittäiset lahoavat puut voidaan nykyisin jättää ja kannattaa jättääkin jo metsään hakkuissa.

Ylen artikkelin tapaan mä voin esittää heittona tosin perusteltuna sellaisena että Lintuatlaksen mukaan talitiaisen ja käpytikan määrät ovat kasvaneet. Molemmat lajit ovat kolopesijöiden kuten hömötiaisen kilpailijoita. Talitiainen käyttää pesimiseen valmiita pesiä ja käpytikka syö kolopesijöiden poikasia. Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta. Tuolla voi olla osaltaan vaikutusta hömötiaisten määrän vähenemiseen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolisissa metsissä. Kilpailijat valtaavat tilaa.

Lintuatlaksen mukaan hömötiaisten määrä on vähentynyt voimakkaasti 1940-1980 jonka jälkeen vähentyminen on tasaantunut. Toisaalta taas pyrstötiainen joka ei ole kolopesijä on lisääntynyt.

https://cdn.laji.fi/files/birdatlas/lintuatlas3koko.pdf

[quicksilver]

Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

Kanadan metsästä ja metsätaloudesta ei oikein voi puhua yhtenä asiana kun eroa on maan sisällä niin tolkuttomasti. Länsirannikko on aivan eri asia kuin sisämaan puoleinen vuoristo ja molemmat ovat eri asia kuin boreaalimetsävyohyke. Ja aikaisempaan, kumipyorillä täällä on valtaosa puusta kulkenut sotien jälkeen.

Taisi jo olla tämä HS:n tuore metsäpaloon liittyvä artikkeli täällä. Tuollainen metsäpaloalue ei ole lopulta luototuho vaan jotakin ihan muuta. Sama ei kuitenkaan päde avohakkuisiin mutta jotain voi paloista oppia.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008262684.html

"
Pitäisikö metsää sitten ryhtyä polttamaan lisää?
”Ilman muuta pitäisi”, Kouki vastaa nopeasti. Hänen mielestään luonnollisia paloja pitäisi jäljitellä metsänhoidossa kulotuksen avulla.
”Kulotukset ovat avainasemassa. Sen lisäksi hakkuualueelle tulisi jättää puustoa poltettavaksi. Sitä ei tarvitse jättää kaikkialle, vaan säästöpuita keskittämällä saadaan parempia tuloksia.”"

[pulmark]

Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemm[COLOR=#333333]än luonnollista kiertoa.

No ei se ihan yksi yhteen ole, yksi ero on se että palamisessa syntyvä tuhka on erittäin hyvä lannoite ja maanparannusaine. Tuhka kalkitsee maan ja sisältää melkein kaikkia puiden tai kasvien tarvitsemia ravinteita typpeä lukuun ottamatta. Tuhkaa olen itsekin ollut kylvämässä ihan pelloille ja kasvimaalle. Tuhka myös nopeuttaa lumen päälle kylvettynä lumen sekä roudan sulamista. Hakkuun jälkeisen maaperänkin ja hakkuujätteet voi myös polttaa ja kulottaa ennen taimien istuttamista, edistää puiden kasvua ja eliöiden monimuotoisuutta.

https://www.mhy.fi/metsanhoito/metsa...uudistamisessa

PS. Taimikoita yleensä istuttamisen jälkeen pitää muutama vuosi aktiivisesti hoitaa että ne pääsee hyvään kasvun alkuun. Erot hoidossa voi olla yhtenä selittäjänä kasvueroissa.

[pulmark]

En lähtisi nyt veivaamaan Birdlifeä vastaan tässä. Helposti muodostuu olkisia ukkeleita.

Niin kauan kun Birdlife ei esitä mitään järkeviä perusteita hömötiaiskantojen vähenemiseen vaan syyllistää vain ja ainoastaan yksinomaan metsätaloutta esim. kantojen vähenemisestä myös suojelualueilla mulla on hyvät perusteet kyseenalaistaa Birdlifen johtopäätökset. Hömötiaisen tapauksessa mä ymmärtäisin että on eroja lahopuun määrässä suojelualueilla ja metsätalousalueilla. Miksi hömötiaiset ei käytä suojelualueita vaan niiden määrä vähenee myös siellä ? Tähän haluaisin selvityksen.

Raimo Virkkala & kumppanit tutkimuksessaan esittää jo parempia selvityksiä sekä perusteita (maksumuurin takana):

https://www.researchgate.net/publica...lation_decline

1. Ilmastonmuutos vaikuttaa koska hömötiaisten leviämisalue suuntautuu kohti pohjoista
2. Hömötiaisten määrä kasvaa pohjoisessa suojelualueilla sekä myös suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä kun elinolosuhteet paranee

Lintujen kannanmuutoksia on tutkittu Helsingin Yliopiston talvilintulaskennan pitkäaikaisaineistojen avulla. Vaikka hömötiainen on paikkalintu voi se kenties lähteä pitemmällekin vaellukselle paremman elinympäristön perässä.

[quicksilver]

Niin kauan kun Birdlife ei esitä mitään järkeviä perusteita hömötiaiskantojen vähenemiseen vaan syyllistää vain ja ainoastaan yksinomaan metsätaloutta esim. kantojen vähenemisestä myös suojelualueilla mulla on hyvät perusteet kyseenalaistaa Birdlifen johtopäätökset. Hömötiaisen tapauksessa mä ymmärtäisin että on eroja lahopuun määrässä suojelualueilla ja metsätalousalueilla. Miksi hömötiaiset ei käytä suojelualueita vaan niiden määrä vähenee myös siellä ? Tähän haluaisin selvityksen.

Raimo Virkkala & kumppanit tutkimuksessaan esittää jo parempia selvityksiä sekä perusteita (maksumuurin takana):

https://www.researchgate.net/publica...lation_decline

1. Ilmastonmuutos vaikuttaa koska hömötiaisten leviämisalue suuntautuu kohti pohjoista
2. Hömötiaisten määrä kasvaa pohjoisessa suojelualueilla sekä myös suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä kun elinolosuhteet paranee

Lintujen kannanmuutoksia on tutkittu Helsingin Yliopiston talvilintulaskennan pitkäaikaisaineistojen avulla. Vaikka hömötiainen on paikkalintu voi se kenties lähteä pitemmällekin vaellukselle paremman elinympäristön perässä.

YLE:n artikkeli perustuu juuri tuon Virkkalan tutkimuksiin.

"Syy uhanalaistumiseen on täsmentymässä: hömötiainen ei löydä talousmetsästä ruokaa"

"Hömötiainen syö talvisin hämähäkkejä ja muita selkärangattomia puiden oksilta. Hömötiainen on myös hamstraaja. Se tekee syksyisin satoja ruokakätköjä metsään törmätäkseen niihin talven ankarimpaan aikaan. Aiemmin puiden pinnalla kasvoi naavaa, luppoa ja jäkälää eli puiden päällyskasveja. Niistä monet vaativat juuri vanhojen puiden jatkumoa. Sitä, että metsässä on eri-ikäistä vanhaa puuta riittävästi.
Jäkäliin oli hyvä kätkeä hämähäkkejä talven varalle, niissä eli myös monipuolinen ötökkälajisto. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että selkärangattomien eläinten määrä myöhäistalvella riippui jäkälien määrästä oksilla


Nuoressa talousmetsässä päällyskasveja on paljon vähemmän. Niiden puuttuminen heijastuu myös muuhun eliöstöön."

Mutta kerros nyt miten Hömötiaisiesta saa sen hakkuuaukean ystävän...

[pulmark]

Mutta kerros nyt miten Hömötiaisiesta saa sen hakkuuaukean ystävän...

YLE artikkeli lainaa vähän valikoivasti tuota Virkkalan & co tutkimusta :-)

Hömötiainen muuttaa ilosta visertäen hakkuuaukealle kun uudistettu metsä alkaa kasvaa sinne, hyönteisiä ja muuta syötävää löytyy ravinnoksi ja lahopuihin saa tehtyä pesäkoloja. Hakkuuaukeille jätetty säästöpuu ylittää hakkuukierron rajat ja siitä muodostuu pitkäikäistä järeämpää ja aikanaan lahoavaa puuta jo aikaisemmin lahonneiden ja tekopökkelöiden lahoamisen ohella.

Hakkuuaukea tai mikään muukaan esim. metsäpalon tai myrskyn seurauksena metsään syntynyt aukea alue ei ole mikään "ikuinen kuoleman kenttä" jossa mikään ei koskaan kasva eikä elä vaan osa metsän kiertokulkua ja sen puuston uudistumista. Mikään puu ei myöskään elä ikuisesti.

[quicksilver]

^ näemmä riittävällä mielikuvituksella saa perusteltua mitä vaan. Hömötintithän suorastaan tuntuu odottavan avohakkuita.

Ja kuten HS:n artikkelissa todetaan se metsän palaminen tuottaa lopulta sellaista hyvää jota avohakkuista puuttuu.

Tsekkaa muuten mitä Virkkala sanoo näistä ihannoimistasi talousmetsistä…

[pulmark]

^ näemmä riittävällä mielikuvituksella saa petusteltua mitä vaan. Hömötintithän suorastaan tuntuu odottavan avohakkuita.

Ja kuten HS:n artikkelissa todetaan se metsän palaminen tuottaa lopulta sellaista hyvää jota avohakkuista puuttuu.

Tsekkaa muuten mitä Virkkala sanoo näistä ihannoimistasi talousmetsistä…

Ha-ha-ha. Oliks toi Hesarin juttu joku aprillipila, Metsien puut polttamalla metsien maaperän hiilivarastot nousuun ? Puun polttaminen on ilmastoteko :-)

Virkkala on ihan ok sen tutkimusartikkelin perusteella jonka linkkasin. Siinä oli ihan asiaa liittyen hömötiaisen ja muuttolintujenkin siirtymiseen kohti pohjoista ja mitkä tekijät sitä aiheuttaa. YLE näköjään oikoi juttuja ja jätti asioita kertomatta liittyen siihen artikkeliin mutta ei se mua haittaa.

En tiedä onko tuo YLE juttu Virkkalasta ja talousmetsistä ihan yhteen Virkkalan ajatusten kanssa, vähän epäilen. Virkkala on tutkija jolla on kompetenssia mutta onko jutun kirjoittaneella toimittajalla kompetenssia tulkita oikein Virkkalan juttuja ? Talousmetsä ja sen erilaiset käyttötapausmallit ja kasvatustavat ovat aika moninaisia. Asioita voi tehdä monella eri tavalla ja lisäksi erilaisiin tapoihin liittyen hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä. Samaan lopputulokseen voi päästä myös monilla eri tavoilla. Mä luulen että Virkkala ymmärtää asioita enemmän mitä tuo YLE artikkeli sanoo. Metsäntutkimuksella on Suomessa on hiton pitkät perinteet ja osaamista löytyy ihan valtavasti.

Mulla itsellä on se hytinä että tiedän metsästä, metsien kasvamisesta, hoidosta, metsien luontoarvoista, metsien eläimistä jne. ehkä keskimääräistä enemmän ihan omien käytännön kokemusten perusteella joita elämän aikana on kertynyt. Lisäksi tulee luettua jonkin verran alaan liittyvää tutkimusta. Enkä ole metsäyhtiöiden agenttikaan. Hyvää keskustelua täällä välillä, mutta esim. HS ja YLE juttujen linkkaaminen ei mielestäni oikein täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.

Aika monella tuntuu olevan kyllä se käsitys että metsien taloudellinen hyödyntäminen olisi aina jotenkin vastakkain luontoarvojen, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden ja vaikka sukupolvien välisen jatkuvuuden kannalta. Kärjistetysti vaikka hakkuutapoihin liittyen avohakkuu on iso kuollut kenttä ja vanha aarnimetsä on todellinen aarre tai että nuoressa talousmetsässä on puissa päällyskasvillisuutta paljon vähemmän kuin nuoressa ei-talousmetsässä. Mistähän puu tunnistaa että sitä joskus käytetään niin että joku tekee sillä rahaa jos kasvuolosuhteet ovat muutoin samat ? Mun mielestä tehdään aika isoja yksinkertaisuuksia ja oijotaan aika paljon mutkia, mutta näillä mennään.

[pulmark]

Jos YLE ei kelpaa niin tuossa on Virkkalan työnantajan tiedote asiasta:

"Uuden tutkimuksen mukaan metsissä ympäri vuoden elävien paikkalintulajien kannat pienenivät hakkuiden lisäännyttyä."

+

"Paikkalinnuista merkitsevästi vähenivät tutkimusjakson aikana hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka."

+

"Vähentyneiden lajien on todettu kärsivän voimaperäisestä metsätaloudesta avohakkuineen."

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtai...kkuiden(56631)

Ei tuossa ole mitään uutta siihen YLE artikkeliin nähden. Saman toistoa. Mun osalta tää juttu on loppuun käsitelty ja veivattu sen verran että lopetan tähän. Luotan siihen alkuperäiseen varsinaiseen tutkimusartikkeliin jossa kerrottiin asiat ymmärrettävästi ja myös perusteltiin. Näin on hyvä.

[marmar]

Kiinalainen tapa saavuttaa päästävähennystavoitteet. Tämä tapa vaikuttaa siihen oikeaan juurisyyhyn, eli länsimaiden liikakulutukseen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/...e-26aca422bb05

Tavarapula uhkaa vesittää maailman joulukaupan
Syyskuun lopussa paikalliset kiinalaisviranomaiset määräsivät yhtäkkiä sähkön jakelun keskeytyksiä moniin tehtaisiin. Syynä oli Kiinan keskushallitukselta tullut tiedonanto, jonka mukaan 20 Kiinan alueella ei ollut saavutettu kansallisia tavoitteita hiilen käytön vähentämiseksi.

Näillä 20 alueella tuotetaan 70 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta.

[quicksilver]

Ei tuossa ole mitään uutta siihen YLE artikkeliin nähden. Saman toistoa. Mun osalta tää juttu on loppuun käsitelty ja veivattu sen verran että lopetan tähän. Luotan siihen alkuperäiseen varsinaiseen tutkimusartikkeliin jossa kerrottiin asiat ymmärrettävästi ja myös perusteltiin. Näin on hyvä.

Ei luonnollisestikaan ole uutta koska nuo Syke:n tiedotteessa olevat asiat on ne jotka Virkkala on tutkimuksestaan halunnut nostaa esiin.

[pulmark]

Ei luonnollisestikaan ole uutta koska nuo Syke:n tiedotteessa olevat asiat on ne jotka Virkkala on tutkimuksestaan halunnut nostaa esiin.

Hienoa. Mä olen tyytyväinen siihen alkuperäiseen Virkkalan & co julkaisemaan tutkimusartikkeliin ja siihen liittyvään aineistoon ja quicksilver on tyytyväinen Syke:n tiedotteeseen. Tämähän on siis win-win ratkaisu molemmille ja se on oikein hyvä. Asia on loppuunkäsitelty.

[veke]

Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia.
....

Sun tarvii kyllä kertoa enemmän tuosta taimikosta, missä päin Suomena, millainen pohjamaa ja mitä taimia ensin.
Kas kun itsellä saman ikäinen taimikko järvi-Suomen alueella. Istutettu kuusia, siemenmännyt huolehtineet männyn taimista ja koivua tulee myös luonnostaan. Nyt sellainen 4m tiheä taimikko. Hirvenmetsästyksen passitorni kävi juuri matalaksi.

[e-tracker]

Muistuttaisin, että avohakkuu on laji- ja yksilömäärältään rikkain "metsä"tyypeistämme. Tämä on tieto, eikä mielipide. Valon ja lämmön määrä rulettavat. Esteettiset arvot ovat sitten erikseen.

[Ohiampuja]

Greenpeace sanoo:” Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään.”
Onkos ne puut sitten kuten ilmapalloja, kun runko katkeaa niin Co2 sihisee pois. Minun saunanlauteissa sitä ei sitten enää ole?

Käytännössä juuri noin. Oliko se jotenkin niin että hakatusta puusta vain 10-20 pinnaa päätyy sahatavaraksi, eli sinne sun saunanlauteisiin. Ja yli 80 pinnaa sellaisiin tuotteisiin mistä se CO2 vapautuu aika nopeasti takaisin ilmakehään.

Ja muistaakseni se hakkaaminen muokkasi myös sitä maaperän toimintaa, ja lisäsi sitä kautta CO2 päästöjä. Metsässä vain murto-osa hiilidioksidista on sitoutunut niihin puihin ja valtaosa on siellä maaperässä.

[marmar]

Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

Epäilen vahvasti, että noissa on muutakin eroa. Toki se metsäpalo vie myös aluskasvillisuuden pois ja lannoittaa maata, mutta silti.

Tuossa mun pyöräreitin varrella on yksi avohakkuu, joka hakattiin muutama vuosi sitten. Vadelmaa tuli alkuun hyvin ja laajalta alueelta, mutta nyt alkaa olla istutetut männyt jo niin korkeita että vadelma alkaa katoamaan. Alkuun taimet oli niin pieniä, että sai vadelmia poimiessa oikein varoa, ettei tallaa istutuksia. ~50 cm/vuosi on tullut uuttaa kasvua.

[quicksilver]

Käytännössä juuri noin. Oliko se jotenkin niin että hakatusta puusta vain 10-20 pinnaa päätyy sahatavaraksi, eli sinne sun saunanlauteisiin.

Mutta tuossa todetaan että se hakkaaminen jo vapauttaa hiilidioksidia. Totuuden reunamilla ratsastetaan tai ei edes reunamilla: "Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään"

Ja huom "hiilen", tarkoittaa siis kaiken hiilen.

[Luumunen]

^Ylipäätään se puiden hakkaaminen metsästä, kuljettaminen ja työstäminen vaikka saunan lauteiksi kuluttaa energiaa ja vapauttaa hiiltä ilmakehään.
Ja vain 30-50% metsään sitoutuneesta hiilestä on puustossa, suurin osa on maaperässä, josta sitä vapautuu ilmakehään 15-30 vuotta avohakkuun jälkeen. Eli hiiltä vapautuu ilmakehään aina kun puita hakataan vaikka siitä puusta tehtäisiin keinutuoli joka siirtyy perintönä sukupolvelta toiselle.

[+€+]

Pitäisikö tuntea syyllisyyttä kun viikonloppuna käytin 2 kpl 16g CO2 patruunaa? Tosin puolustukseksi se jäi renkaan sisään enkä aio vapauttaa ilmakehään. Koska Luumuset ja muut vaatii näiden kieltämistä?

[Luumunen]

Pitäisikö tuntea syyllisyyttä kun viikonloppuna käytin 2 kpl 16g CO2 patruunaa? Tosin puolustukseksi se jäi renkaan sisään enkä aio vapauttaa ilmakehään. Koska Luumuset ja muut vaatii näiden kieltämistä?

Keksit omasta mielestäsi nokkelan tavan uhriutua ja tehdä itsestäsi idiootin.

[veke]

^Ylipäätään se puiden hakkaaminen metsästä, kuljettaminen ja työstäminen vaikka saunan lauteiksi kuluttaa energiaa ja vapauttaa hiiltä ilmakehään.
Ja vain 30-50% metsään sitoutuneesta hiilestä on puustossa, suurin osa on maaperässä, josta sitä vapautuu ilmakehään 15-30 vuotta avohakkuun jälkeen. Eli hiiltä vapautuu ilmakehään aina kun puita hakataan vaikka siitä puusta tehtäisiin keinutuoli joka siirtyy perintönä sukupolvelta toiselle.

Ja se sähkäriauton materiaalien louhinta ei aiheuta mitään päästöjä.
..
Iiris Suomelaaa. Eli mites kasvava taimikko vapauttaa hiiltä eikä sido?

[Luumunen]

Ja se sähkäriauton materiaalien louhinta ei aiheuta mitään päästöjä.

Kyllä aiheuttaa toisin kuin väität.

[veke]

Luumunen on luumunen eli steppailee..
Sähköautojen akkulujen valmistus kuluttaa luontoa iha hitosti.
Vanha kuusikon avohakkuu ja uudistus on ilmastoteko.

[Luumunen]

Luumunen on luumunen eli steppailee..

veke on kusipää

[veke]

veke on kusipää

Kiitos!
MOT Sulla ei pienintää kokemusta itse asiasta.

[Luumunen]

Kiitos!
MOT Sulla ei pienintää kokemusta itse asiasta.

Joo, ei ole kokemusta kusesta päässä niin kuin sulla.