Lainaus Alkujaan tämän lähetti OJ Katso viesti
Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

Kanadan metsästä ja metsätaloudesta ei oikein voi puhua yhtenä asiana kun eroa on maan sisällä niin tolkuttomasti. Länsirannikko on aivan eri asia kuin sisämaan puoleinen vuoristo ja molemmat ovat eri asia kuin boreaalimetsävyohyke. Ja aikaisempaan, kumipyorillä täällä on valtaosa puusta kulkenut sotien jälkeen.
Taisi jo olla tämä HS:n tuore metsäpaloon liittyvä artikkeli täällä. Tuollainen metsäpaloalue ei ole lopulta luototuho vaan jotakin ihan muuta. Sama ei kuitenkaan päde avohakkuisiin mutta jotain voi paloista oppia.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008262684.html

"
Pitäisikö metsää sitten ryhtyä polttamaan lisää?
”Ilman muuta pitäisi”, Kouki vastaa nopeasti. Hänen mielestään luonnollisia paloja pitäisi jäljitellä metsänhoidossa kulotuksen avulla.
”Kulotukset ovat avainasemassa. Sen lisäksi hakkuualueelle tulisi jättää puustoa poltettavaksi. Sitä ei tarvitse jättää kaikkialle, vaan säästöpuita keskittämällä saadaan parempia tuloksia.”"