Lainaus Alkujaan tämän lähetti Luumunen Katso viesti
^Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisänneen sinilevän määrää Suomen järvissä ja Itämeressä. Ja maatalouden CO2 päästöt tuovat oman lisänsä ilmastonmuutokseen. Jotkut täällä haluavat nostaa Suomen maatalouden hiilipäästöjen vähentämisen arvostelun yläpuolelle. Suomen maatalouden päästöjen vähentäminen kuulemma johtaa maatalouden alasajoon, jolloin ainut vaihtoehto on tuoda soijaa ja lihaa Brasiliasta.
Suomessa maatalouden CO2 päästöt ovat todella pienet verrattuna muihin sektoreihin.

https://www.stat.fi/til/khki/2019/kh...at_001_fi.html



Tilastokeskuksen 2019 kuvaajasta niitä ei kunnolla edes erota, niin pieni osuus tuosta graafin pylväästä suurinpiirtein että pitää suurennuslasilla katsoa että erottaa. Paljon vähemmän kuin jätteiden käsittelyn kokonaispäästöt, oisko maatalouden päästöistä CO2 osuus jotain 0.25 - 0.5 miljoonaa tonnia. Energiasektorilla CO2-osuus on sitten suurin eli n. 38 miljoonaa tonnia. Suhteessa energiasektoriin maatalouden CO2-päästöt on siis noin 1.3% ((0.5 / 38) * 100).

Toisin sanoen jos maatalouden CO2-päästöt saataisiin vaikka nollaan, eri sektoreiden muodostamaan yhteiseen päästöpottiin eli CO2 kokonaispäästöihin Suomessa sen vaikutus olisi alle 1%.

Jos ymmärtää prosenttilaskua ja lukujen suhteellisuuksia niin tajuaa että Suomessa CO2-päästöjen kokonaisuutta ajatellen energiasektorilta saadaan huikeasti paljon enemmän päästöjä vähennettyä vaikka maatalouden CO2-päästöt olisivat nolla. Mun mielestä ilmastotoimissa kannattais tehdä asioita joilla on isoin merkitys kokonaisuuteen ja sen kautta saadaan maksimaalinen vaikuttavuus eikä takerruta lillukanvarsiin.

Mitä rehevöitymiseen tulee maataloudessa käytettävillä keinotekoisilla fosfori- ja typpilannoitteilla on merkitystä. Nykyisin kuitenkin lannoiterajat suhteessa pinta-alaan on niin pieniä että ns. ylimääräinen lannoite joka ei kulu kasvien kasvamiseen vaan jää maaperään ja valuu sitten sateiden avustuksella ojiin, jokiin ja lopulta järviin tai meriin on pienentynyt merkittävästi. Ongelmaksi on siis muodostunut jo aikaisemmin maaperään sitoutunut fosfori ja typpi joka maanmuokkauksen tai sateiden välityksellä päätyy lopulta vesistöihin.

Lannoitepuolellakin on kaikenlaista high-tech ja laitteita esim. täsmälannoitukseen. Sensoreita jotka laskevat suurinpiirtein reaaliaikaisesti lannoitteen tarpeen, ravinnepuutoksia tai muita vastaavia mittareita ja antureita.

https://www.yara.fi/contentassets/93...0_fi_0409.pdf/

Rehevöitymisessä on toisaalta se hyvä puoli että se sitoo CO2 ilmakehästä yhteyttämisen kautta. Rehevöityminen pääsääntöisesti nopeutuu kun CO2 pitoisuus kasvaa ja lämpeneminen lisää kasvukautta alueilla jossa talvisin lumipeitettä. Joillain viljelykasveilla (C4-kasvit joista tärkeimmät maissi, durra, sokeriruoko ja hirssi) optimi CO2-pitoisuus on suurinpiirtein sama kuin nykyään eli 400ppm. Kasveista suurin osa, 95% on ns. C3-kasveja (mm. vehnä, riisi) joilla optimi CO2-pitoisuus on yli 1000ppm.

Puista mänty kasvaa 2x nopeammin 800ppm kuin 400ppm. Tuossa olisi yksi kehityskohde eli rakentaa eräänlainen "CO2-täsmävahvistin" pöhisemään vaikka metsään kasvun nopeuttamiseen. Luulisin että tuon vahvistimen kehittäjällä olisi hyvät mahdollisuudet Nobelin palkinnon saajaksi.