Lainaus Alkujaan tämän lähetti paaton Katso viesti
Nämä polkujen määritelmät ovat minusta vähän turhia. Ei noita pysty millään tekemään samanlaiseksi, niin että niitä luotaisiin tarpeeksi.

Se polku, mikä on omasta mielestäni täysin ajettavaa ja hauskaa, onkin kaverin mielestä tekemätön paikka. Puhuminen loppuu ja fillari nousee selkään.

Muutenki tarkkojen ja julkisten gravellmappien julkaisu on minusta vähän kyseenalaista. Pienellä porukalla on kiva löytää polkuja. Joskus ne menevät vähän lähempää asutusta tai muuten arkaa maastoa. Sitten reitti läpsähtää yleiseen jakoon ja porukkaa onkin ajamassa samalla reitillä niin penteleesti.
Eihän se polkujen luokittelu täydellistä ole mutta aika monta tuhatta kilometria niitä ajaneena voin sanoa että yllättävän hyvää. Kuskien taidot ja välineet eroaa, mutta kalibrointi saadaan kohdalleen yleisten sovittujen määrittelyiden myötä ja kun systeemi on itseään korjaava niin kyllä ne asettuu aika nopsaan kohdilleen. Olisin tuosta enemmän huolissani jos en olisi nähnyt miten hyvin on toiminut maastopyöräilyn ja metsäpolkujen puolella, soratiet on siihen verrattuna helpompia arvottaa kunhan periaatteet sovitaan.

Tuo toinen pointti onkin sitten aika isompi periaatteellinen kysymys. Maastopyöräpuolella polkujen piirto ja luokittelu lähti halusta jakaa tietämystä (tehokkaasti) muille lajitovereille. Polkujen osalta toimii jopa ruuhkia vähentävänä koska jengillä on enemmän mahdollisuuksia valita eikä kaikki pakkaudu niille muutamalle parhaiten tunnetulle. Jokamiehenoikeuden puitteissa toimitaan ja sen rajat merkitään karttaa eli esim. piha-alueet jonka isäntä / emäntä ei halua läpi ajettavan kuin myös ne missä pyöräilijät on ok, samoin luonnonsuojelualueet ala Nuuksio rajoitusmääräyksineen. Mitä paremmin porukka osaa katsoa karttaa eikä vedä sokkona toisten Stravasta napattuja gpx-reittijälkiä niin sitä paremmin homma toimii ja herneitä menee muilla vähemmän nenään. Ehkä tässä on nyt jotain erityistä ruuhka-Suomen alueella mitä en osaa hahmottaa?