Oma on 571/390 ja 100mm stemmi ilman spacereita. 178/82.5 oma mitoitus.Alkujaan tämän lähetti paaton
Aktiivijäsen
Oma on 571/390 ja 100mm stemmi ilman spacereita. 178/82.5 oma mitoitus.
Vakiovieras
Olen 180/86.5 ja alla Tarmac SL6 koossa 56, eli stack 565 ja reach 395, 100mm stemmi ja spacereita 15mm.
Droppia satulalta on nyt maltilliset 8cm mutta selän asento on olennaisesti sama kuin aiemmalla rungolla jossa hieman lyhyempi mutta yli 2cm matalampi asento.
On hyvä huomata että jalan sisämitta ei ole kaikki kaikessa, reiden ja säären mittasuhteet vaikuttavat todella voimakkaasti esim. satulan setbackiin ja kammen pituuteen ja sitä kautta sopivaan rungon reachiin.
Mulla on aika lyhyt reisi ja sitä myöten satula melko edessä, ajan 170 mm kammilla.
Kannattaa myös muistaa että agressiivisessa asennossa ajaminen on helpompaa jos myös ajaa agressiivisesti.
Mitä enemmän tehoa laitat polkimeen, sitä paremmin se myös auttaa kannattelemaan ylävartaloa.
Moottoriturpa
Minulla tosiaan 178/84 mitoilla 550/390.10deg 120mm stemmi ja 104mm reachilla oleva tanko. Eli vastaa 140mm stemmiä käytännössä. KP63 jo aiemmin totesikin, että pituus on tärkeämpää, mitä dropin määrä. Asento on pitkällä reachilla rennompi ja tilavampi. Käsien paikkoja voi vaihdella vapaammin.
Tässä kuvassa fillari touringiin pakattuna, eli vaihtovaatteet hotellia varten mukana
https://live.staticflickr.com/65535/...3d9f4619_b.jpg
Aktiivijäsen
Tuo on tullut huomattua, varsinkin aikaisemmin se oli pieni ongelma kun pk lenkeillä tahtoi mennä kädet turraksi vaikka koitti vaihdella otetta ja ravistella.
Moottoriturpa
Tämä helpottaa, kun ajaa vaan ™ Varmastikkin selkälihakset tottuvat kannattamaan suurimman osan painosta. Mulla siis oli aiemmin ihan sama juttu, mutta nykyään kevyt pk menee myös tangon päällä maaten.
Käsien turtumiseen tuo pitkä asento ja aeronovan stonga on loistava. Tosi paljon paikkoja, mistä pitää kiinni. Aeroasentoa varten on jopa muotoiltu montut kyynärvarsille. Todellinen aerotouringtanko.
Jäsen
Mulla on oikea käsi puutunut sekä pitkällä pyörällä että endurancella ajellessa, mutta puutuminen vähenee lenkillä aina kilometrien kertyessä. En tiedä mistä sekin sitten johtuu mutta alkumatkasta on pahempi kun taas joskus 70 kilsan jälkeen ei minkäänlaista puutumista. Selkä ei onneksi ole ollut ongelma kun satula on oikeassa paikassa ja oikeassa kulmassa.
Aktiivijäsen
laitas faktaa tästä terveydelle haitallisesta asennosta, kiinnostaa tietää ja lukea.Tottumisen harhakuva saattaa murentua sitten vanhempana.
Mutta hienoa jos kroppa toimii terveydelle haitallisissakin asennoissa.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
ja milloin se vanhemmuus alkaa kun ite olen 57v
Jäsen
kp63:lla on eläkkeelle ja siten myös eläkeläis-enduranceen vielä 10 vuoden matka. Ainakin sen verran joudut vielä odottaan sitä vanhemmuutta.
Mutta olenko käsittänyt oikein että tämä vääntö on nyt siitä, että agressiivista ajoasentoa väitetään kaikille parhaaksi maantiepyörän ajoasennoksi, koska 1) kyllä siihen kroppa tottuu, sen kun vaan ajaa ja 2) on olemassa ainakin muutama henkilö, joille se sopii?
Tälläinenhan herättää paljon kysymyksiä.
1. Miksi kropan pitäisi ylipäänsä tottua lähtökohtaisesti huonolta tuntuvaan ajoasentoon?
2. Päteekö myös runkokokoon samat pelisäännöt? Koska 51 koon runko on mulle toimiva, niin kyllä se toimii kaikille muillekin, kyllä se kroppa tottuu. Ihan turhaa millien hieromista noitten stackien ja reachien kanssa? Kauppiaalta kun kysyy, että onko tää 51 koko ja onko tässä agressiivinen ajoasento ja jos vastaus on myöntävä, niin eikun kassalle maksamaan?
3. Mitä jos ei halua ajaa agressiivisesti eikä vihapäissään, onko silloinkin agressiivinen ajoasento se oikea?
Vakiovieras
Meillä samat mitat, mulla hieman matalampi ja hieman pitempi setuppi, mutta fillarina ns. endurance. Karsinat ovat veteen piirrettyjä, suuntaa-antavia toki.
Tässä vielä vähän polkupyöräinsinöörin näkemyksiä siitä, mikä on nopein asento. Tässä on varmaan oletettu, että asentoon pitää pystyä myös taipumaan siten, että siinä pystyy tuottamaan tehoa. https://www.bikeradar.com/advice/fit...daling-harder/
^Pexillä hyvää pohdintaa. Minen tiedä mistään mitään ja olen kaikkea muuta kuin tavoitehakuinen harrastaja. Sen olen kuitenkin huomannut, että omissa maantieharrastuksissa ns. ikävän ajoasennon sieto ja sen treenaaminen on ollut kaikkein tehokkain tapaa nostaa keskareita. Aika usein osa lenkistä vedetään kuitenkin vastatuuleen, joten näillä meikäläisen sunnuntaikeskareillakin ajoasennon merkitys on suuri. Syvältä ajaessa saa koko ajan muistuttaa itseään ettei aja olkapäät korvissa ja hanki päänsärkyä ja jumeja. Loppukesää kohden helpottaa, joten kai se sietokyky siedättämällä paranee?
Näinhän se on. Meidän peruslenkkeilijöiden ei kannata kuunnella wannabe-elitekuskeja mataline ajoasentoineen.
Asiasta toiseen. Onko näin, että Shimano on jyrännyt täysin keskihintaluokassa Sramin yli? Rivalia tai Forcea ei juuri näy vaan kaikissa on järkiään 105 tai Ultegra. Sorapyörässä on Force niin tietenkin samalla logiikalla toimiva vaihteisto voisi olla jees.
Palstajyrä
Mä en halua lähteä tähän vääntöön, osaat varmasti etsiä tietoa itsekin jos asia kiinnostaa.
Mua kiinnostaa lähinnä löytää itselle sopiva pyörä, omiin ajoihin ja itselle mieluisalla ajoasennolla.
Edellä käyty vääntö ei oikein kiinnosta, eikä ehkä juuri edistä ketjun asiaa?
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Aktiivijäsen
^
Olisko täällä joku MAMIL-alaotsikko, jossa voisi kisata kuinka se keskari on kehittynyt ja kuinka todella matalalla stonga on?
Mittarointi antaa aina sisältöä elämäänNumeroista voi tehdä taulukoita ja exeleitä.
BTW, mun on vaikea kuvitella, että ammattikuskien lihashuolto ja voimanhankinta on pelkkää "siedättämistä" staattisessa asennossa. Jos nyt siis Haluaa olla niinku pro.
Vakiovieras
Joo, useimmiten saman ajoasennon saa sorvattua fillarin genrestä riippumatta.
Luonnollisesti tulee myös huomioida runkoja vertaillessaan ajokäytökseen vaikuttavat erot. Tässä ketjussa on lähinnä keskitytty kiistelemään että mikä on asiantuntijan ajoasento. Foorumin ulkopuolellakin pyöräilyä harrastava sen sijaan ajaa tarkoitukseensa sopivalla rungolla. Jos haluaa kilpapyörämäisen ajokäytöksen, kannattaa varmaan hankkia "kilpapyörä", kaikki endurance-kategorian pyörät eivät välttämättä ole käsittelyltään vastaavia.
Sitten taas jos rauhallisempi ajokäytös kiinnostaa..
Joka tapauksessa, mieltymykset saattavat muuttua harrastuksen edetessä ja oppii itsestään ja haluistaan lisää, sillon voi sitten ostaa uuden pyörän, tai vaikka kaksi.
Ja päälle vielä N+1.
Jäsen
Nyt on opittu, että koska nimimerkkien x, y, z mielestä tietyntyyppinen pyörä on heille mieleisin, niin mikään muu maantiepyörän alalaji ei voi olla kenellekään muullekaan sopiva tai paras. Sillä ei ole väliä, onko mielipiteen esittäjät ajaneetkaan muunlaisia pyöriä. Mutta se on vielä nyt meiltä kuulematta, että kuinka korkeat keskinopeudet pitää olla, jotta tulee maantiepyöräilleeksi oikein? Varmasti reilusti yli 30 km/h keskareista nyt puhutaan, ehkä lähempänä neljää kymppiä? Kun lukee oman endurance-tyylisen pyöräni testiraportteja, joita ovat tehneet sellaiset, jotka ovat testanneet lukemattomia eri tyylisiä pyöriä ammattimaisesti, niin voin ainakin itse luottaa että minulla on vielä melkoisesti omassa kunnossani ja keskareissani parantamisen varaa, ennen kuin pyörän nopeusominaisuudet ja käsiteltävyys alkavat panna liikaa kampoihin. Testien mukaan tätä ei pitäisi olla odotettavissa ihan heti. Sen jälkeen voin ottaa sen ainoan spacerin pois, jos tuntuu että en pääse tarpeeksi alas.
Ja kun voidaan olettaa, että kysyjä ei ole idiootti, vaan osaa itsekin miettiä minkä tyylisen pyörän hankkii, niin luultavasti on oikeilla jäljillä jo valmiiksi. Kun sopivia vaihtoehtoja on löytynyt, kannattaa lukaista vaikka ammattilaisten tekemiä testejä ja arvioida niiden perusteella, tulisiko pyörä täyttämään sille olevat odotukset omassa käytössä. Kyllä niissä kerrotaan jos pyörä on hidas, tahmea ylämäessä, epämukava jne.
Vakiovieras
Höh. Otettiinkohan tuo mun keskariviittaus nyt vähän väärällä jalalla? Mun mielestä keskari tutuilla lenkeillä on helppo ja halpa tapa seurata omaa kehitystä, jos sen seuraaminen kiinnostaa. Ei sen kummempaa tai syvempää merkitystä. Varmaan se on sitten sitä mamilismia, mutta eipä tuo minua haittaa
Helppo peesata tätä.
Aktiivijäsen
Ehkä tarkempi ilmaus olisi, ettei SRAM ole ikinä maantiepuolella saanutkaan suurempaa asemaa.
En sitten tiedä onko Shimanon tukkuhinnoista, koulutusvaatimuksista tai jostain muista ehdoista kiinni, että monet Suomen pikkupyöräliikkeet ovat viime vuosina "kääntyneet" SRAM-hehkuttajiksi. Tuotteissa ei ainakaan ole mitään eroa eikä ainakaan SRAMin hyväksi, jos nyt mielipidettä vähän pistää sekaan.
Palstajyrä
Millaisia välityksiä herrat käyttävät pyörissään täällä Suomessa?
Jyväskylän mäkinen maasto panee miettimään että pystyykö tämä onneton edes ajamaan isolla eturieskalla
Jos mielii kadenssin pitää siellä itselle sopivalla alueella.
Rovessahan on siis edessä 40, takana 36-11. Välitykset ei lopu kuin alamäessä ja suorilla myötätuulessa!
Muuten olleet melko sopivat omaan käyttöön.
Toki 40-36 on aika harvoin käytössä, pk:ssa joutuu mäkisellä reitillä käyttämään joskus.
Millaiset takapakkavariaatiot maantiepyöriin noin yleisesti käyvät?
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Jäsen
Shimanon 11-vaihteisten GS-häkkisten maantietakavaihtajien kapasiteetiksi tehdas sanoo 11-28 - 11-34. Jos edessä on 50-34, 34-34 hidas pää riittää Suomen oloissa ihan kohtuulliseen asfalttitien ylämäkeen. SS-mallitikin klaaraavat 11-30-pakkaan asti.
Edith: Näin siis uusimmat eli R7000- ja R8000.
Vakiovieras
Ehdottaisin kysyjälle 50/34-eturattaita ja 11-30 taakse.
34-30 on lähinnä tällä hetkellä keveintä 40-36 välitystä, ollen vain hitusen raskaampi. 34-32 on jo reilusti kevyempi.
Ja jos nyt käytät keveintä välitystä vain harvoin ja sekin pk-lenkeillä, en usko että Suomesta löytyisi mäkeä johon tarvitsisit tällä hetkellä kevyempää.
Toki jos kadenssia haluaa optimoida niin sitten on hyvä käydä vaihtoehdot läpi peilaten omia mieltymyksiä mutta silloin et olisi täällä asiaa kysymässä
Ostat pyörän 50-34 kammilla ja sitten tonnin parin jälkeen mietit onko mukana tulleessa takapakassa vaihtamisen tarvetta.
11-30 tai 11-32 taitaa nykyään olla hyvin monessa. Vanhassa crossarissa oli 11-28, joka on aika kiva, mutta jos tarvii vielä lyhyempää päätä niin 11-30 on varmaan hyvä. 36-28:lla teki Iso-Syötteen päälle vähän tiukkaa jyrkimmässä kohdassa, joka on jotain 14-15%, mutta muuten tuo riitti joka paikkaan. 34-30:lla olisi varmasti mennyt kevyesti.
Mulla on tämmöisenä melkein eläkeläispyöräilijänä Keski-Suomessa maantiepyörässä 52-36 ja 11-25 pakka. Joskus pitkän lenkin loppupuolella tuntuu, että 28 olis takana poikaa, muutoin pärjää hyvin. Toisessa päässä ei oo ikinä ollut kulku välityksistä kiinni. Sanoisin, että tiheämmän välityksen kanssa pärjää aina.
Vakiovieras
^ Hyvä jos jalat riittää, itselläni alle 40v jamppana ei.
Alla pieni siivu Vaarunvuorelta 2v sitten, Keski-Suomea tämäkin, yleensä ajan kuitenkin Etelä-Suomessa.
Käytössä ollut välitys on 36-28.
Ois tullu äitiä ikävä jos 25t ois kevein saatavilla oleva takaratas.
Nykyään itselläkin 50/34 + 11-30t ja käytän säännöllisesti keveintä yhdistelmää.
Pitäisikin mennä taas kokeilemaan Vaarunvuorta pitkästä aikaa, tuo on jäänyt ainoaksi vedoksi
Aktiivijäsen
Nykyisin 48/34 ja 11-28 takapakka käytössä. Ajan yksin ja harvemmin tulee yli 50km/h vauhteja vedettyä, joten nuo välitykset riittävä mainiosti Uudellamaalla ja Järvi-Suomessa ajeluun kolmenkympin keskareilla. Kun en kisaa tai käy ryhmälenkeillä, niin valitsen välitykset sen mukaan mitä tulee eniten käytettyä ja tuolla 48T eturattaalla pääsee ajamaan kivasti pakan pienemmilläkin rattailla.
Veteraani
Kiitos tästä hyvästä dokumentista!
Omat täystasangot edellyttävä ihan erilaisen ratastuksen, mantiepyörässä edessä 50/38 ja pakasta aina puuttunut 11 ja 12, nyt kymppipakka loppuu 25 piikkiin. Pakassa pitää rattaita olla keskikohdilla piikin nousulla, puolikkaita tai vartteja ei ole edes Rannilan täyskatteessa.🤗
Äärimmäiset olosuhteet vaativat äärimmäiset keinot.
Vakiovieras
Itseä kyllä myös kiinnostaisi 16t ratas tuonne väliin, siitä olisi iloa alla kuvatussa tilanteessa.
Voisinkin seuraavaksi yhdistellä 12-28t pakan ja 11-30t, saisi 12-30t
11t on aika harvalla käytöllä, ainoa miinus tulee siitä että di2 estää kahden pienimmän rattaan käytön kun ollaan pienellä etusella, täytyy vaan mennä aiemmin isolle rattaalle.
Palstajyrä
Hyvää kokemusperäistä infoa taas yllä, pikkuhiljaa tässä tiedomurusia keräämällä saadaan valaistua mitä itse lähdetään kokeilemaan.
Tuo Basson Astra kiinnostaa edelleen; sille ja Eliten trainerille tulis yhteishintaa saman kuin pelkälle käytetylle Spessun Tarmacille...
Toki pyörällä on ikää 10 vuotta, mutta josko tuo sitä huonontaa..
Alkaa vaan olemaan sellainen kutina että ehken pärjään niillä kapeillakin renkailla, jopa saatan haluta ne.
Hiilaripyörä levareilla ei vaan mahdu mun budjettiin nyt.
Jäsen
Tuohan on tosiaan miltei kokonaan hiilaria (runko, seat post, stemmi, tanko), paitti kiekot - jotka suht' edukasta päivittää kevyempiin. Jos tarvis.
Ite pärjännyt Basson Ventalla (hinnat alkaen Basso) sileillä sorateilläkin GP4000 28mm renkailla. Nyt tulossa budjettiluokan kevyemmät kiekot niiden 'vakio-parin-kilon-ankkuri-kiekkojen' tilalle. Samaten kevyet sisurit. Saas nähä onko niillä muuta kuin placebo-vaikutusta.
Ennen mopo-jonnet tuumi, että viritys on onnistunut, jos tehoista katosi _vaan_ kymmenisen prossaa (amis-jonnet menneisyydessä). Toi Basso, sun mitoilla, ja kunto ilmon mukaan. Varsin hyvä.
Ite otin tuon uuden Ultegra Venta discin 2020 kun olin pitkään korkeeta maantiefillaria ettinyt ja tuo tuli vastaan. Astra vastaava (geotmetria olis miltei sama, hiilariosia enempi) olis sellaiset reilut 4kEur.
Palstajyrä
Mitä vaikuttaa geoon Basson pidempi headtube?
Reach ja Stack tietty uupuu.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Aktiivijäsen
Roven fork length on 405mm, Bassossa luultavasti luokkaa +/- 370mm, joten kaulaputken pituudet eivät ole vertailukelpoisia.Mitä vaikuttaa geoon Basson pidempi headtube?
Reach ja Stack tietty uupuu.
The older I get the faster I was
Jäsen
Mitä saisi irti tällaisesta vertailusta, jossa Canyon Endurace CF, S / Basso Astra, 53 / Canyon Ultimate, S (alla data)?
Bassossa korkeampi emäputki, sama yläputki mutta pitempi stemmi kuin verrokeissa.
Reach 376 385 Stack 557 546 Top Tube (effective) 541 545 543 Seat Tube C-T 492 510 494 Head Angle 72 72 72.3 Seat Angle 73.5 74 73.8 Head Tube 139 152 130 Chainstay 415 415 Wheelbase 988 993 Standover 780 775 BB Drop 73 Seatpost Diameter 27.2 27.2 Axle Spacing 37.5 27.5 Wheel Size 28" 711.2 Seatpost Length 350 350 Max Post Insertion 207 Handlebar Width 420 440 390 Stem Length 90 110 90 Crank Length 172.5 170 Rider Height 172-178 Saddle Height 690 - 790
tässä linkki vertailuun: https://geometrygeeks.bike/compare/c...0-disc-2019-s/
Kollinjoki muokkasi tätä : 20.07.2020 at 20.02 Syy: Vaihdoin oikein päin pyörät, eli eka Endurace, toinen Basso ja kolmas Ultimate
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit